Aili Sorjanen. Vesilain (587/2011) mukainen ojitusopas kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijoille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aili Sorjanen. Vesilain (587/2011) mukainen ojitusopas kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijoille"

Transkriptio

1 Aili Sorjanen Vesilain (587/2011) mukainen ojitusopas kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijoille Kehittämistehtävä Syksy 2011 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseudun vesitalouden erityisasiantuntija oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus

2 1(26) SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO OJITUS Ojitus... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2.2 Peruskuivatus ja paikalliskuivatus Oikeus ojittamiseen ja ojittajan vastuu YHTEINEN OJITUS Yleistä Ojitussuunnitelma Ojitusyhteisö Ojituksen luvanvaraisuus Ojitustoimitus Ojitustoimituksen tarpeellisuus Vireilletulo Toimituskokous ja loppukokous Päätös Kustannusten jako KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUSKYSYMYKSISSÄ Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta Hakemuksen käsittely Hakemus Kuuleminen ja tarkastus Päätös Esimerkkejä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelemistä ojariitatapauksista Kiinteistön lohkomisen ja omistajan muutoksen vaikutus vedenjohtooikeuteen Ojan kaivaminen toisen maalle ilman suostumusta Ojan putkittaminen ja yläpuolisten alueiden vettyminen... 22

3 2(26) Ojan kunnossapidon laiminlyönti Ojan tahallinen tukkiminen Ojariitatapausten käsittelyn haasteet LÄHTEET... 26

4 3(26) 1 JOHDANTO Vuodesta 1961 voimassa ollut vesilaki on saamassa kokonaisvaltaisen päivityksen vuoden 2012 alussa. Uusi vesilaki (587/2011) astuu voimaan Vesilain rakenne muuttuu täysin ja tavoitteena onkin ollut selkeyttää lain sisältöä, joka on yleisesti koettu hyvin vaikeaselkoiseksi. Vesilain 5. luvussa annetaan ojitusta koskevat säännökset. Kyseiseen lukuun on koottu vanhassa vesilaissa useampaan lukuun sisältyneet pykälät. Luvussa annetaan ojituksen toteuttamisen reunaehdot, määritetään ojituksen luvanvaraisuudesta, ojitussuunnitelmasta, ojitusyhteisön perustamisesta, ojitustoimituksesta, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä jne. Etelä-Pohjanmaalla maaperä on tyypillisesti huonosti vettä läpäisevää savimaata, joka voi tasaisilla mailla aiheuttaa vettymishaittoja. Alueella on myös runsaasti turvemaita, joiden puuston kasvua voidaan parantaa ojituksin. Sekä metsätalouden että maatalouden kannalta ojituksella onkin hyvin suuri merkitys maakunnassa. Pienten korkeuserojen vuoksi maan kuivatus tulee toteuttaa hyvin tarkasti. Vesilaissa annetaan yleisnormit maan kuivatukseen. Samalla käsitellään myös ojitusta hallinnollisena päätöksentekona. Erilaiset sopimukset ja päätökset ovatkin kaikkien osapuolien etu, kun ojitusolosuhteet ovat haastavat ja erimielisyyksien todennäköisyys kasvaa. Tässä oppaassa käsitellään ojitusta muuttuneen vesilain mukaisesti. Samalla perehdytään tarkemmin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooliin ojitusasioissa. Opas on tarkoitettu kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijoille: vanhat viranhaltijat voivat päivittää tietonsa vesilain muuttuessa ja uudet voivat tutustua ojitukseen liittyvään lainsäädäntöön.

5 4(26) 2 OJITUS 2.1 Yleistä Ojituksen tarkoitus on maan kuivattaminen ja alueen käyttöä haittaavan veden poisjohtaminen. Vesilain mukaan ojitukseksi lasketaan uuden ojan tekeminen, vanhan ojan, noron tai puron suurentaminen tai oikaiseminen sekä noron tai puron perkaaminen, jos sen vaikutuksesta ei muuteta pysyvästi yläpuolisen vesistön keskiveden korkeutta. Jos yläpuolisen vesistön keskivedenkorkeus muuttuu, tulee ojitukseen soveltaa 6. luvun (Keskivedenkorkeuden pysyvä muuttaminen) säädöksiä ( 5:1). Vanhassa vesilaissa (L264/1961) järjestelyn piiriin kuuluneet purojen perkaamiset ja pengertämiset kuuluvat nyt ojitushankkeisiin. Myös jäteveden johtamiseen sovelletaan ojitussäännöksiä siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään ( 5:1). Ojien kunnossapitotoimia, joissa poistetaan esimerkiksi kiintoainetta ojan pohjalta, ei pidetä ojituksena. Kunnossapitotoimilla ei muuteta ojan kokoa tai profiilia alkuperäisestä. Mikäli kunnostusojituksen yhteydessä halutaan ojien syventämisellä parantaa kuivatustehoa, tulee asia käsitellä ojituksena. Samoin jos oja on kokonaisuudessaan muuttunut luonnontilaiseksi uomaksi, sovelletaan asian käsittelyyn ojitusta koskevia säännöksiä. (HE 277/2009) Ojiksi katsotaan avo-ojat ja putket, joilla kiinteistöltä johdetaan sen käyttötarkoitusta haittaavaa vettä pois. Näin ollen ojituksen piiriin kuuluvat myös kiinteistön hulevesien viemäröinti ja rakennettavan kiinteistön perustusten kuivatus. (HE 277/2009) 2.2 Peruskuivatus ja paikalliskuivatus Ojitus voidaan jakaa peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen. Peruskuivatuksen tavoitteena on johtaa vesi eteenpäin alueelta. Se voidaan toteuttaa kaivamalla valtaoja tai parantamalla luontaisen puron veden johtamiskykyä esimerkiksi perkaamalla, oikaisemalla tai pengertämällä. Paikalliskuivatus puolestaan käsittää

6 5(26) piiri-, sarka- ja salaojat, joista vedet johdetaan peruskuivatuksen rakenteisiin. (Nissinen, R ja Pajula, H. & Järvenpää, L (toim.) 2007) Peruskuivatuksen mitoitus on tehtävä siten, että kuivatustarkoitus toteutuu sekä normaali- että tulvaolosuhteissa. Valtaojan tai puron vedenjohtokyky tulee siis olla riittävä vaihtelevissakin olosuhteissa valuma-alueen kokoon nähden. Ojan muotoon syvyyteen ja pengerten kaltevuuteen vaikuttavat alueen maalaji ja kuivatussyvyys. Mitoituksia tehtäessä otetaan huomioon myös muun muassa ojan pituuskaltevuus, maan painuminen, salaojituksen vaatima liettymisvara ja kuivavara, jolla tarkoitetaan veden korkeusvaihtelua erilaisten olosuhteiden välillä. (Nissinen, R. 2009) Koska ojituksen oikeaan mitoitukseen vaikuttaa hyvin moni asia, on ojitussuunnitelma syytä teettää asiantuntijalla mitä suuremmasta ojitushankkeesta on kyse. 2.3 Oikeus ojittamiseen ja ojittajan vastuu Kiinteistön omistajalla on oikeus oman kiinteistönsä ojittamiseen, jos liiallinen vesi haittaa kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä esimerkiksi pelto-, metsä tai tonttimaana. Ojittajan on kuitenkin huolehdittava, ettei poisjohdettava vesi aiheuta vettymishaittaa alapuolisille kiinteistöille tai muuta edunmenetystä ( 5:7). (HE 277/2009) Ojan kunnossapitovastuu kuuluu hyödynsaajalle ( 5:8), joka voi olla ojitusyhteisö, yksityinen henkilö tai vesihuoltoyhtiö hulevesiviemärien osalta ( 5:2). Oja tulee pitää sellaisessa kunnossa, että sen kuivatustehtävä täyttyy. Mikäli kunnossapidon laiminlyönnistä aiheutuu haittaa, voi haitan kärsijä laittaa asian vireille kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen. (HE 277/2009) Hyödynsaajalla on oikeus johtaa vettä toisen ojaan, tehdä oja tai ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle taikka ryhtyä puron tai noron perkaukseen toisen alueella, jos alueen tarkoituksenmukainen kuivattaminen sitä vaatii tai siten voidaan estää kuivatuksesta aiheutuvia haittoja toisen alueella. Jos hyödynsaaja ja maanomistaja eivät pääse sopimukseen, voidaan asia ratkaista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa, ellei ojitus edellytä ojitustoimi-

7 6(26) tusta tai lupaa. ( 5:9) Mahdollisten edunmenetysten korvauksista säädetään tarkemmin luvussa 13 ( 5:12). Toisen alueella toteutettava ojitus on tehtävä niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa alueen omistajalle. Tällöin oja tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan rajalle. Ojaan kuuluu ojan molemmilla reunoilla vähintään 1 metrin levyinen piennar. Maan laatu voi esimerkiksi vaikuttaa siihen, että piennar määrätään toteutettavaksi leveämpänä. Kiinteistönomistajalla on oikeus käyttää ojasta kaivetut maat hyödykseen. Mikäli kiinteistön omistaja ei halua käyttää kaivumaita hyväkseen, tulee maat kuljettaa alueelta pois tai sijoittaa niin, ettei niistä ole haittaa kiinteistön omistajalle, veden johtamiselle tai ne eivät aiheuta ojan luiskan sortumavaaraa. ( 5:10) Hyödynsaajan oikeus ojittamiseen säilyy kiinteistöjen omistussuhteiden muutoksista huolimatta, jos kiinteistön omistajien välillä on tehty kirjallinen sopimus hyödynsaajan oikeudesta ojittaa toisen alueella tai oikeus perustuu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, ojitustoimituksen tai lupaviranomaisen päätökseen ( 5:11).

8 7(26) 3 YHTEINEN OJITUS 3.1 Yleistä Yhteisellä ojituksella tarkoitetaan ojittamista, jossa useampi kiinteistön omistaja aktiivisesti hakee hyötyä yhteisesti suoritetusta ojituksesta. Henkilöitä, jotka laittavat ojitushankkeen vireille ja joiden tarpeista ojitus ensisijaisesti tehdään, sanotaan aktiiviosakkaiksi. Ojituksen vaikutukset eivät kuitenkaan yleensä jää pelkästään aktiiviosakkaiden kiinteistöjen rajoille, jolloin ojitus hyödyttää myös muita alueen maanomistajia. Näitä henkilöitä, jotka hyötyvät ojituksen kuivatusvaikutuksesta, mutta eivät vaadi ojitusta tehtäväksi, kutsutaan passiiviosakkaiksi. ( 5:2) Ojituksesta tulee aina ilmoittaa ELY-keskuksen y-vastuualueelle, ellei kyseessä ole hyvin pienimuotoinen ojitus. Vähäiseksi ojitukseksi katsotaan vähäisen peltolohkon salaojitus, pienehkön metsäkappaleen ojitus tai rakennuspaikan kuivatukseksi ojan tekeminen omalle maalle. Ilmoituksen perusteella ELY-keskus arvioi hankkeen luvanvaraisuuden. ELY-keskus voi myös kehottaa hakemaan ojitustoimitusta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. ( 5:6) Yhteinen ojitus voidaan toteuttaa maanomistajien välisillä sopimuksilla. Ojitus voidaan myös käsitellä ojitustoimituksessa, jolloin ojitussuunnitelmasta ja ojituksen kustannusten jaosta tehdään virallinen valituskelpoinen päätös. Kun ojitus käsitellään lupaviranomaisessa (aluehallintovirasto) tai ojitustoimituksessa, tulee ojituksesta hyötyvien järjestäytyä ojitusyhteisöksi. Ojitusyhteisö voidaan perustaa myös silloin, kun ojitukseen liittyvistä asioista saadaan sovittua ilman viranomaisen apua. Ojitusyhteisö vastaa vanhan lain ojitusyhtiötä. 3.2 Ojitussuunnitelma Ojitushankkeesta tulee laatia ojitussuunnitelma, jos hanke vaatii vesilain mukaisen luvan tai ojitustoimituksen tai asian laatu ja laajuus muuten sitä edellyttää ( 5:15). Esimerkiksi happamia sulfaattimaita ojitettaessa on hyvä tehdä ojitussuunnitelma, sillä happamien ja korkeita metallipitoisuuksia sisältävien kuivatusvesien johtami-

9 8(26) nen tulee suunnitella erityisen tarkasti mahdollisten haittojen minimoimiseksi (HE 277/2009). Hyvin tehdyn suunnitelman perusteella ELY-keskuksen on helpompi arvioida hankkeen luvanvaraisuutta. Myös metsäkeskuksen hallinnoimista kunnostusojitushankkeista tehdään aina ojitussuunnitelma, koska ne ovat hyvin laajoja, vaikka hanketta ei käsitelläkään ojitustoimituksessa. Ojitussuunnitelman tulee sisältää tiedot hankkeesta, sen toteuttamistavasta, kuivatussyvyydestä, saatavista hyödyistä ja arvio hankkeen vaikutuksista ( 5:15). Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista ja sen 25 :ssä määritetään tarkemmin ojitussuunnitelman sisällöstä (Oikeusministeriö 2011). Suunniteltavan alueen määritys on tärkeää, jotta hankkeesta saadaan mahdollisimman suuri kuivatushyöty aktiiviosakkaille mahdollisimman pienellä ojitusmäärällä (Pajula, H. toim. 2003). Kaikilla hyödynsaajilla on oikeus vaatia ojituksen toteuttamista siten, että ojituksesta on mahdollisimman suuri hyöty hänenkin mailleen, kunhan hankkeen alkuperäinen tarkoitus säilyy tai kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti. ( 5:17) Suunnitelmassa tehdään kuivatuskartta ja määritetään uomaprofiilit, joita voidaan hyödyntää kuivatus- ja osittelualueiden määrityksessä. (Pajula, H. toim. 2003). Kuivatussyvyyttä määritettäessä tulee huomioida maaperän laatu, kaltevuussuhteet ja kuivatustarve ( 5:15). Peltoalueilla lähtökohtana pidetään salaojitussyvyyttä (HE 277/2009). Ojitussuunnitelman teosta on vastuussa ojituksen toteuttaja. Toimitusmies tai lupaviranomainen on velvollinen tarkistamaan ja täydentämään suunnitelmaa tarvittaessa. Jos ojituksen toteuttaja ei esitä ojitussuunnitelmaa ojitustoimituksen toimituskokoukseen mennessä tai vesilupahakemuksen yhteydessä, on toimitusmies tai lupaviranomainen velvollinen hankkimaan suunnitelman. Viranomainen voi laatia itse ojitussuunnitelman tai teettää sen ulkopuolisella taholla. Kustannuksista vastaa kuitenkin hakija. ( 5:15, HE 277/2009) Ojitussuunnitelma vahvistetaan lupapäätöksessä tai ojitustoimituksessa. Samalla vahvistetaan kustannusarvio ja kustannusten osittelun sisältävä jakosuunnitelma. Ojitussuunnitelman vahvistamisen jälkeen voidaan aloittaa suunnitelman mukainen ojitustyö. Kuitenkin ojitusta toimeenpantaessa voidaan ojitussuunnitelmasta

10 9(26) poiketa vähäisesti, mikäli poikkeamisella ei ole vaikutuksia kustannuksiin tai alkuperäinen tarkoitus ei vaarannu. ( 5:16) Näin ollen voidaan huomioida työn edetessä esimerkiksi ympäristölliset seikat paremmin ja parhaassa tapauksessa pienentää hankkeen ympäristövaikutuksia suunnitellusta vaihtoehdosta (HE 277/2009). 3.3 Ojitusyhteisö Yhteisessä ojituksessa voi olla tarpeellista perustaa ojitusyhteisö (vastaa vanhan vesilain ojitusyhtiötä). Ojitusyhteisön perustamisella varmistetaan, että ojituksella ja ojien kunnossapidolla säilyy vastuullinen taho, vaikka ojitusalueen maanomistussuhteet muuttuisivat aikaa myöden. Yhteisö tulee perustaa, jos yhteisojitukseen ottaa osaa vähintään kolme hyödynsaajaa ja ojitus tarvitsee vesilain mukaisen luvan, ojituksesta ei päästä yksimielisyyteen tai joku hyödynsaajista vaatii ojitusyhteisön perustamista ( 5:22). Viimeisen kohdan perusteella hyödynsaajat voivat vaatia yhteisön perustamista myös ojituksen jälkeen kunnossapitotoimia varten. Myös valvontaviranomainen (ELY-keskus) voi vaatia ojitusyhteisön perustamista, jos näkee sen tarpeelliseksi ojituksesta johtuvien asioiden hoitamiseksi ( 5:22). (HE 277/2009) Ojitusyhtiön jäseniä ovat kaikki ojituksesta hyötyvät kiinteistönomistajat. Jos kiinteistön omistusolosuhteet muuttuvat, tulee uudesta omistajasta yhteisön jäsen. ( 5:23) Vanhan vesilain mukaan ojitusyhtiö on voitu perustaa jo kahden hyödynsaajan kesken, mutta ristiriitatilanteissa ojitusyhteisöstä ei koeta olleen hyötyä, jonka vuoksi vähimmäisosallistujamäärä on nostettu kolmeen. (HE 277/2009) Mikäli joku haluaa johtaa kiinteistönsä kuivatusvedet yhteiseen ojitukseen ja laajentaa täten ojitusaluetta, tulee yhteisön hyväksyä kokouksessaan uusi kiinteistönomistaja yhteisön jäseneksi ( 5:23). Ojitusyhteisö perustetaan ojitustoimituksessa tai aluehallintoviraston lupakäsittelyn yhteydessä elleivät hyödynsaajat toisin sovi. Ojitusasiaa käsittelevän viranomaisen on vahvistettava yhteisön säännöt, jäsenten osuudet ojituskustannuksista ja äänivalta sekä valittava ensimmäiset toimitsijat. ( 5:24) Ojituskustannukset ja äänival-

11 10(26) taa koskevat kysymykset voidaan ratkaista myös ojitussuunnitelman vahvistamisen yhteydessä. Tarkemmin ojitusyhteisön perustamisesta ja vesiyhteisörekisteriin tehtävistä merkinnöistä säädetään luvussa 12. (HE 277/2009) Ojitusyhteisön äänivalta jaetaan samoissa suhteissa kuin ojituksen kustannukset ja päätökset tehdään äänten enemmistöllä ( 5:25). Ojitusyhteisön purkaminen on käsiteltävä ojitustoimituksessa. Purkamisen edellytyksenä on, että ojat tulee saattaa luonnontilaisen kaltaiseen tilaan. ( 5:26) Käytännössä vaatimukset luonnontilaisen kaltaisuudesta vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä kaivettu oja vai perattu luonnonuoma. Ennen ojitusyhteisön purkua voidaan määrätä toimenpiteitä luonnontilan saavuttamiseksi esimerkiksi palauttamalla kiviä puroon. Ojitusyhteisön purkamiseen sovelletaan soveltuvin osin luvun 12 säännöksiä vesiyhteisön purkamisesta. (HE 277/2009) 3.4 Ojituksen luvanvaraisuus Ojitukselle, ojan käyttämiselle ja kunnossapidolle voi joutua hakemaan aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa jos se voi aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa määritettyä ympäristön pilaantumista (YsL 3 1 mom) tai vesilain 3:2 :ssä tarkoitettuja vesistöä muuttavia seurauksia ja kyseessä ei ole yksinomaan puron yläpuoliselta alueella suoritettavan ojituksen aiheuttamasta puron virtaaman muuttumisesta ( 5:3).

12 11(26) Vesilaki (587/20119) Luku 3 2 Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; 3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä tai kulttuuriarvoja taikka vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön; 4) aiheuttaa vaaraa terveydelle; 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille; 7) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vesiliikenteelle tai puutavaran uitolle; 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen; tai 9) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua. Vesitaloushankkeella on lisäksi oltava lupaviranomaisen lupa, jos 1 momentissa tarkoitettu muutos aiheuttaa edunmenetystä toisen vesialueelle, kalastukselle, veden saannille, maalle, kiinteistölle tai muulle omaisuudelle. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos edunmenetys aiheutuu ainoastaan yksityiselle edulle ja edunhaltija on antanut hankkeeseen kirjallisen suostumuksensa. Lupaviranomaisen lupa tarvitaan myös: 1) sellaiseen noron tai ojan taikka sen vedenjuoksun muuttamiseen, josta aiheutuu vahinkoa toisen maalle, jos asianomainen ei ole antanut tähän suostumustaan eikä kyse ole 5 luvussa tarkoitetusta ojituksesta; 2) sellaiseen vesialueelle tehtävän rakennelman käyttöön, josta aiheutuu häiriötä toisen kiinteistön käytölle eikä asianomainen ole antanut tähän suostumustaan. Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen muuttamiseen, jos muutos loukkaa 1 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yleisiä tai yksityisiä etuja.

13 12(26) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3 1. mom Määritelmät 1) ympäristön pilaantumisella sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa: a) terveyshaittaa; b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille; c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista; d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä; e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä; f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle; tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus; Vesistön pilaantumisvaikutusten käsittely tulisi periaatteessa tehdä ympäristölupaprosessissa, mutta ojitukseen liittyvien käyttöoikeus ja osallistumisvelvoitteiden vuoksi on katsottu paremmaksi käsitellä ojituksen lupa-asiat aina vesilain mukaisesti. Jos lupakynnys kuitenkin ylittyy pilaantumisvaikutusten vuoksi, tulee käsittelyssä soveltaa myös ympäristönsuojelulain säännöksiä. Vesistön pilaantuminen voi ilmetä alapuolisen vesistön ravinnekuorman kasvuna tai happamoitumisena. Kiintoaineen kulkeutumista ja veden sameutumista ei kuitenkaan katsota pilaavaksi vaikutukseksi. (HE 277/2009) Vesilain 3:2 :n mukaan lupakynnys voi ylittyä, jos hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua, eikä edunhaltija anna hankkeelle suostumustaan. Vaikka puron virtaaman muutos ei vaadi lupaa, virtauksen estäminen kokonaan tai puron sulkeminen vaatii aina aluehallintoviraston luvan. (HE 277/2009) Jos ojitushanke vaatii aluehallintoviraston myöntämän luvan, käsittelee lupaviranomainen ojitushankkeen kokonaisuudessaan. Uusi käytäntö poikkeaa vanhasta vesilaista oleellisesti, sillä aiemmin ojitushanke käsiteltiin kokonaisuudessaan ojitustoimituksessa ja lupaviranomainen käsitteli hanketta vain lupavelvolliselta osaltaan, palauttaen päätöksen teon lopulta takaisin ojitustoimitukseen. Lupaviranomaisen päätöksessä käsitellään soveltuvin osin samat asiat kuin ojitustoimituksen päätöksessä ( 5:36). (Katso kohta Päätös)

14 13(26) 3.5 Ojitustoimitus Ojitustoimituksen tarpeellisuus Ojitushanke tulee käsitellä ojitustoimituksessa seuraavissa tapauksissa, jos hanke ei vaadi lupaviranomaisen lupaa: 1. Ojitus aiheuttaa tulva-alueen poistamisen tai pienentämisen tai vesien virtaamissuunnan huomattavaa muuttumista. 2. Ojitusta varten on tarpeen tehdä suojapenger tai pumppuasema toisen maalle, eikä asiasta sovita. 3. Oja on tehtävä maantien, rautatien, kaapelin, kaasuputken, vesijohdon, lämpöputken tai viemärin alitse, eikä edellä mainittujen omistaja ole antanut suostumusta toimenpiteeseen. 4. Yhteisestä ojituksesta ei voida sopia ja hyödynsaajia on vähintään kolme. 5. Kyse on ojitustoimituksessa aikaisemmin päätetyn suunnitelman muuttamisesta, ojitusyhteisön perustamisesta tai purkamisesta taikka jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia yhteisössä koskevasta asiasta. ( 5:4) Kohtaan 1 liittyen ojitustoimituksen toimialasta on poistettu pienehkön järven kuivattaminen kokonaan (HE 227/2009) Vireilletulo Ojitustoimitusta haetaan kirjallisesti ELY-keskukselta. Ojitustoimitus tulee vireille toimitusmääräyksellä, jossa määrätään ojitustoimituksen suorittava toimitusmies. Toimitusmies on virkavastuulla valtion ympäristöhallinnossa työskentelevä toimihenkilö. Käytännössä toimitusmies on ELY-keskuksessa tai aluehallintovirastossa työskentelevä riittävän asiantuntemuksen omaava virkamies. ( 5:31, HE 227/2009) Toimitusmiehellä tulee olla asian laatu ja laajuus huomioiden riittävät tiedot ja käytännön kokemus tehtävän suorittamiseksi (Oikeusministeriö 2011, 27). Toimitusmies vastaa vanhan vesilain mukaista toimitusinsinööriä. ( 5:31, HE 227/2009)

15 14(26) Toimitusmies kutsuu kaksi uskottua miestä suorittamaan toimitusta siitä tai niistä kunnista, joiden alueelle hankkeen vaikutukset pääasiassa ulottuvat. Uuden vesilain mukaan uskottuja miehiä käytetään kuitenkin vain laajoissa tai uskottujen miesten asiantuntemusta muuten vaativissa toimituksissa. ( 5:31) Vaikka uskottujen miesten käyttämisestä päättää toimitusmies, uskotut miehet tulee kuitenkin valita, jos joku asianomainen sitä vaatii. Toimitusmiehen tulisi valintaa tehdessään kiinnittää huomiota uskottujen miesten vesitalousasioiden asiantuntemukseen, mutta varsinaisia pätevyysvaatimuksia laissa ei anneta. (HE 227/2009) Jos toimitusmies havaitsee, että ojitushanke vaatii vesilain mukaisen luvan, tulee hänen kehottaa vireillepanijaa hakemaan lupaa (HE 227/2009) Toimituskokous ja loppukokous Toimituskokouksessa päätetään kaikki ojitustoimitukseen kuuluvat asiat ( 5:34), kuten ojitussuunnitelman vahvistaminen, hankkeen kustannusarvio ja osuuksien jakautuminen. Jos kaikki asiat saadaan käsitellyksi yhdessä kokouksessa, ei erilliselle loppukokoukselle ole tarvetta. (HE 227/2009) Lisäksi toimituskokoukselle tulee esittää mahdollinen aluehallintoviraston myöntämä poikkeuslupa vesiluontotyyppejä koskevista säännöksistä. Toimituskokoukseen kutsutaan kaikki ne, joiden oikeutta tai etua ojitushanke saattaa koskea. Lisäksi toimitusmiehen on varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle, kalatalousviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.( 5:33) Jos ojitustoimituksen hakemuksen yhteydessä ei ole ojitussuunnitelmaa tai hakija ei toimita sitä toimituskokoukseen, kehotetaan toimituskokouksessa hakijaa toimittamaan suunnitelma määräaikaan mennessä. Jos ojitussuunnitelmaa ei saada, on toimitusmies velvollinen hankkimaan ojitussuunnitelman ( 5:15, HE 227/2009). Kun ojitussuunnitelmaa ei ole voitu hyväksyä toimituskokouksessa, tulee toimitusmiehen järjestää erillinen loppukokous. Lisäksi loppukokous on järjestettävä, jos ojitus aiheuttaa tulva-alueen poistamisen tai pienentämisen tai vesien virtaamissuunnan huomattavaa muuttumista. ( 5:34)

16 15(26) Toimitus- ja loppukokouksesta tulee ilmoittaa julkisella kuulutuksella vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta niissä kunnissa, joiden alueelle hankkeen vaikutukset ulottuvat. Ojitussuunnitelma tulee samassa aikataulussa toimittaa asianomaisiin kuntiin pidettäväksi julkisesti nähtävillä sekä ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle, kalatalousviranomaiselle ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle. Niille maanomistajille, joiden alueita ojitus koskee, on tiedotettava kokouksista kirjeitse tiedossa olevaan postiosoitteeseen. Myös ojituksen vaikutusalueella olevien vesirakenteiden haltijoille tulee lähettää tieto kirjeitse. ( 5:35) Ojituksen merkityksen vähäisyyden perusteella voidaan kuitenkin kokouksista ilmoittaa muulla tavoin ja jos käsiteltävä asia ei koske kuin hakijan oikeuksia ja etua, ei tiedoksi antoa tarvita lainkaan ( 5:35) Päätös Ojitustoimituksessa on annettava valituskelpoinen päätös, jonka tulee sisältää seuraavat asiat: Toimituksessa käsitelty ojitussuunnitelma, ratkaisu tehdyistä muistutuksista ja vaatimuksista, määräykset ojituksen toimeenpanosta ja ojan kunnossapidosta, arvio ojituskustannuksista, menojen osittelusta, määräykset ojituksista aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta sekä laskelma ojitustoimituksen kustannuksista ja niiden korvaamisesta valtiolle. ( 5:36). Päätös on annettava 30 vuorokauden kuluttua toimitus- tai loppukokouksesta, jos valvontaviranomainen ei erityisestä syystä pidennä määräaikaa ( 5:37). Ojitustoimituksen päätöstä ei saa antaa, jos aluehallintovirasto ei ole ratkaissut poikkeushakemusta vesiluontotyyppejä koskevista säännöksistä. (HE 277/2009) Päätös annetaan ELY-keskuksen ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä tulee ilmoittaa kirjeitse asianomaisille tiedossa olevaan postiosoitteeseen. Alkuperäinen päätös tulee lähettää hakijalle ja kopiot päätöstä pyytäneille asianomaisille sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille, ELY-keskuksen y-vastuualueelle sekä kalatalousviranomaiselle. ( 5:37)

17 16(26) 3.6 Kustannusten jako Ojituskustannukset, jotka jaetaan hyödynsaajien kesken, muodostuvat hankkeen suunnittelemisesta, asian käsittelystä, varojen hankkimisesta, toteuttamisen aikana ojitusyhteisön asioiden hoidosta, ojituksen toteuttamisesta ja hankkeesta aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta sekä muista näihin rinnastettavista toimenpiteistä. Kustannusten jakoperusteena pidetään kunkin maalle saavutettavaa kuivatushyötyä, jos hyödynsaajat eivät toisin sovi. ( 5:19) Aktiiviosakkaan vastuu yhteisojituksen kustannuksista voi olla enintään sen verran, kuin hänen alueensa kuivattaminen maksaisi erikseen. Passiiviosakas on velvollinen osallistumaan ojituksen kustannuksiin enintään hänen mailleen saadun hyödyn mukaisesti. Passiiviosakkaalle voidaan kuitenkin viranomaispäätöksellä antaa enintään kymmenen vuoden määräaika maksujen suorittamiseen, jolta ajalta hänen tulee maksaa määrälle vuotuista korkoa. ( 5:21) Kunnossapitokustannukset jaetaan hyödynsaajien kesken samalla periaatteella kuin ojituksessa. Kuitenkin, jos yhteinen oja jää olosuhteiden muutoksen vuoksi jollekin hyödynsaajalle tarpeettomaksi voidaan hänet vapauttaa kunnossapitokustannusten maksamisesta. Vastaavasti, jos jonkun maan omistajan maankuivatuksesta saatava hyöty kasvaa, voidaan kustannusten jako tarkistaa muuttunutta tilannetta vastaavaksi. ( 5:19) Maksut voidaan periä myös ojitusyhteisön päätöksen mukaisesti, jolloin ojituksen toimeenpanon jälkeen toimitsijat esittävät tarkennetun laskelman kuluista. Jos laskelmat poikkeavat aiemmin esitetystä arviosta, on kustannusten jako oikaistava. Samoin kustannusten jakosuhteet on oikaistava, jos yhteisöön hyväksytään uusi jäsen ( 5:27). Ojitusyhteisön kokouksessa voidaan päättää ennakkomaksun keräämisestä aktiiviosakkailta( 5:28). Mikäli joku ojituksesta hyötyvä ei maksa osuuttaan ojituksen kustannuksista, muut hyödynsaajat ovat yhteisvastuullisia suorittamaan hänen osuutensa. Jos maksu saadaan myöhemmin perittyä maksun laiminlyöneeltä hyödynsaajalta, jaetaan saadut maksut samojen periaatteiden mukaisesti. ( 5:20)

18 17(26) Ojituksesta saattaa aiheutua huomattavaa muunlaista hyötyä kuin kuivatushyötyä. Näitä hyödynsaajia ei kuitenkaan voida hyväksyä ojitusyhteisön jäseniksi ( 5:29). Tällaista hyötyä voi olla esimerkiksi kiinteistön vedenoton parantuminen, vesivoiman lisääntyminen ja tieyhteyden muodostuminen padon ylitse (HE 227/2009). Ojitusyhteisön vaatimuksesta viranomaismenettelyssä voidaan tällainen hyödynsaaja velvoittaa osallistumaan ojituksen kustannuksiin. Tällöin maksuvelvollisuus määräytyy samoin perustein kuin passiiviosakkaalla. ( 5:29, HE 227/2009)

19 18(26) 4 KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUSKYSYMYKSISSÄ 4.1 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa on toimia erimielisyyksien ratkaisijana, jos ojitushanke ei vaadi ojitustoimitusta tai aluehallintoviranomaisen. Riita voi aiheutua ojan tekemisestä toisen maalle tai yksityistien poikki, ojan suunnan muuttamisesta, veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon tai muu vastaava syy. ( 5:5) Riita asia voi liittyä myös yhteiseen ojitukseen, jos vain kaksi hankkeen osapuolista ei pääse keskenään sopuun. Tällöin ojitustoimitus katsotaan liian raskaaksi asian laajuuteen nähden. Esimerkiksi metsäkeskuksen hallinnoiman ojitushankkeen yhteydessä yksi maanomistajista ei anna lupaa avata kiinteistönsä rajalla kulkevaa olemassa olevaa ojaa. Metsäkeskus voi laittaa asian vireille kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen, joka antaa luvan rajaojan kaivamiseen. Kuitenkin jos alueella on olemassa ojitusyhteisö, on riita ratkaistava ojitusyhteisön kokouksessa. Jos asianosaiset eivät pysty sovittelemaan riitaansa keskenään, voi haitan kärsijä tai ojituksen aktiivinen osapuoli laittaa asian vireille kirjallisella hakemuksella, josta selviää oleellisilta osin asian ratkaisemiseen liittyvät asiat ( 11:3). Usein asianosaiset ottavat yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluun ennen hakemuksen laatimista. Asiasta riippuen voi viranhaltija yrittää sovitella riitaa jo ennen hakemuksen vireillepanoa. Hakemuksen tultua vireille käy viranhaltija tutustumassa kohteeseen paikan päällä. Mukaan on hyvä kutsua molemmat osapuolet joko erikseen tai yhdessä. Monet ojariidat ratkeavat jo tässä vaiheessa, jolloin ne eivät koskaan etene lautakunnan käsittelyyn saakka, jos hakemuksen laatija vetää hakemuksensa pois. Kirjallisesta hakemuksesta on aina tehtävä päätös, jos vähintään toinen osapuoli sitä vaatii tai asiaa ei saada ratkaistua neuvottelemalla. Vesilain 5:9 mukaan päätös, jolla myönnetään oikeus tehdä oja taikka ojitusta varten tarpeellinen suojapenger tai pumppuasema toisen alueelle, tullaan tulevai-

20 19(26) suudessa ratkaisemaan Maankäyttö- ja rakennuslain 161 a :n mukaan asemakaava-alueella. Vanhan vesilain mukaan myös ympäristönsuojeluvirnaomainen on ollut toimivaltainen kyseisessä tapauksessa. Tämä muutos selkeyttää kunnassa kahden viranomaisen välistä toimivaltaa. (HE 227/2009) 4.2 Hakemuksen käsittely Hakemus Hakemus tulee käsitellä soveltuvin osin, kuten Vesilain 11. luvussa Hakemusmenettely säädetään. :ssä 11:24 määritetään ne 11. luvun pykälät, jotka soveltuvat kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen käsittelyyn. Jos hakemuksesta ei selviä riittäviä tietoja asian ratkaisemiseksi, voidaan hakijalta pyytää asiassa lisäselvityksiä ( 11:5). Esimerkiksi mahdolliset aiemmat ojitussuunnitelmat auttavat asian ratkaisussa. Hakemuksen laatijalla tulee olla riittävä asiantuntemus hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen ( 11:4). Kahden asianomaisen välisessä riita-asiassa haitan kärsijän voidaan yleensä katsoa riittävän päteväksi laatimaan kirjallinen valitus / hakemus Kuuleminen ja tarkastus Hakemuksesta voidaan pyytää lausunto ELY-keskukselta ( 11:6). Lausunto voidaan tarvita esimerkiksi ojaan tulevan valuma-alueen laajuudesta, jonka mukaan määritetään halkaisijaltaan riittävän suuri rumpu tai putki. Myös muita lausuntoja voidaan pyytää tarvittaessa, mutta kahden osapuolen välisessä riita-asiassa tämä on harvoin tarpeellista. Hakemuksen johdosta on syytä pyytää kirjallinen vastine myös toiselta osapuolelta ( 11:7). Hakijalta vodaan pyytää vielä selitys vastineen ja mahdollisten lausuntojen johdosta ( 11:8). Vaikka :n 11:24 mukaan hakemuksesta ja päätöksestä tiedottamista koskevia pykäliä tulee soveltaa myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltä-

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Ojituksen lainsäädäntö Ojituksesta ilmoittaminen

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET Kuopio, 21.11.2012 Uusi vesilaki metsätalouden kannalta 21.11.2012 1 Vesilaki 587/2011 Valtioneuvoston asetus Vesitalousasioista 1560/2011 - Voimaan 1.1.2012

Lisätiedot

Vesilainsäädännön muutos. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Vesilainsäädännön muutos. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Vesilainsäädännön muutos 1 Vesilain rakenteellinen uudistus kielen nykyaikaistaminen Rakenteen nykyaikaistaminen Hankkeiden sääntelyn supistaminen Menettelylliset muutokset Lähennetään YSL:iin Katselmusmenettelyn

Lisätiedot

Ojitus ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?

Ojitus ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista? 1 Hannu Majuri Esitys ympäristönsuojelupäivillä Lammin biologisella asemalla yli-ins., TkT 5.10.2006 Pirkanmaan ympäristökeskus Ojitus ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista? Vesilain

Lisätiedot

Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista?

Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista? Ojitus- ja ojaerimielisyydet naapurikateutta vai vesilain rikkomista? Aika: 5.10.2006, klo 11.15-12.00 Paikka: Lammin biologinen asema Tilaisuus: Ympäristönsuojelupäivät 2006 Esittäjä: Hannu Majuri, yli-insinööri,

Lisätiedot

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS

OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS OJITUKSESTA ILMOITTAMINEN JA MAATALOUDEN PERUSKUIVATUSHANKKEIDEN RAHOITUS OPET hankkeen loppuseminaari 5.11.2014 Ojituksesta ilmoittaminen Hankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin

Lisätiedot

Vesilaki 19.5.1961/264

Vesilaki 19.5.1961/264 Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Ympäristöoikeuden ajankohtaispäivä 10.4.2008, Joensuun yliopisto Vesiensuojelun uusi tavoiteohjelma Vesiensuojelun

Lisätiedot

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä TIETOA RAVINTEISTA MAA Ravinnepiika-hanke Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo 26.4.2017 Jäppilä EU:n maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke Hankeaika

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa

Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ajankohtaista vesioikeutta korkeimmassa hallintooikeudessa Ympäristöoikeuden VII ajankohtaispäivä 10.4.2008 Joensuun yliopisto Hallintosihteeri Sinikka Pärnänen Korkein hallinto-oikeus Tilastoa Vesitalousasiat

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiön toiminta Ojitusyhtiö on perustettu ojitustoimituksessa yhteisen ojituksen toimeenpanoa

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta

hallintolakiin Päätös Laki uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2003 vp Hallituksen esitys eräiden oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

TN:o 2007-220126 1 (10) KÄÄNNÄN UUSJAKO

TN:o 2007-220126 1 (10) KÄÄNNÄN UUSJAKO TN:o 2007-220126 1 (10) Niskaoja-Vetenojan alaosa-loopinoja Päätoimitsija Toimitsijat Aarni Vedenoja Jari Ijäs Jukka Rahja Taavi Ahonen TN:o 2007-220126 2 (10) Vetenoja Päätoimitsija Jarkko Isokääntä Toimitsijat

Lisätiedot

Vesien tila ja vesiluvat

Vesien tila ja vesiluvat Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö

OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö OJITUSYHTEISÖ Aktivointi ja toteutus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Outi Leppiniemi, Vesistöyksikkö 14.11.2016 Termejä Ojitusyhteisö Ojitusyhteisön toimitsijat Ojitustoimitus Kunnossapito/peruskorjaushanke

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2011 ASIA HAKIJA Tieksin pengerrysyhtiö nimisen järjestely-yhtiön sääntöjen vahvistaminen Ilmajoen kunnassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2012 1 ASIA HAKIJA ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry:n ympäristöluvan rauettaminen, Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006 ASIA HAKIJA Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo Iskalan pengerrysyhtiö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

46 08.04.2014. Ojien kunnossapitoerimielisyys kiinteistöillä 1:540 ja 1:430 Kirkkonummen Kalljärven kylässä

46 08.04.2014. Ojien kunnossapitoerimielisyys kiinteistöillä 1:540 ja 1:430 Kirkkonummen Kalljärven kylässä Rakennus- ja ympäristölautakunta 46 08.04.2014 Ojien kunnossapitoerimielisyys kiinteistöillä 1:540 ja 1:430 Kirkkonummen Kalljärven kylässä 280/11.01.00/2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta 46 Kirjallinen

Lisätiedot

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet

Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet Maatalouden peruskuivatuksen rahoitusmahdollisuudet OJITUSTEN LUONNONMUKAINEN PERUSKUNNOSTUS SEMINAARI 29.10.2012 Ilkka Närhi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta 24.10.1997/947

Lisätiedot

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Maankuivatuksen käsitteitä Hydrologian

Lisätiedot

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN

RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMINEN Lomakkeet ja neuvonta Rakennusvalvonta, Rauhankatu 3 (1.krs), 18100 Heinola puh. (03) 849 3573 ja 849 3574 Hakemusasiakirjat hakemus rasitesopimus 2 kpl asemapiirros ja/tai

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Kiinteistöjen Kallioranta (626-402-38-48) ja Kiviniemi (626-402-38-52) välinen ojariita-asia

Kiinteistöjen Kallioranta (626-402-38-48) ja Kiviniemi (626-402-38-52) välinen ojariita-asia Ympäristölautakunta 30 08.09.2014 Ympäristölautakunta 39 18.11.2014 Kiinteistöjen Kallioranta (626-402-38-48) ja Kiviniemi (626-402-38-52) välinen ojariita-asia 257/11.01/2014 YMPLTK 30 Kiinteistön Kallioranta

Lisätiedot

Kepsu-, Haukka- ym. järvien järjestely-yhteisön sääntöjen vahvistaminen ja yhteisön merkitseminen vesiyhteisörekisteriin, Kouvola

Kepsu-, Haukka- ym. järvien järjestely-yhteisön sääntöjen vahvistaminen ja yhteisön merkitseminen vesiyhteisörekisteriin, Kouvola Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 176/2012/2 Dnro ESAVI/96/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.8.2012 ASIA HAKIJA Kepsu-, Haukka- ym. järvien järjestely-yhteisön sääntöjen vahvistaminen ja yhteisön merkitseminen

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen,

ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323 115, nro YSO/134/2008) muuttaminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2011/2 Dnro ESAVI/32/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.4.2011 ASIA Ekoport Turku Oy:n dieselpolttoaineen valmistuslaitoksen koetoimintaa koskevan päätöksen (HAM-2008-Y-323

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA HYVINKÄÄN KAUPUNKI Ympäristölautakunta 1(5) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Ympäristölautakunta 24.11.2016 95 Voimaantulopäivä 1.1.2017 1 Soveltamisala 1.1 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.2.2014 ASIA HAKIJA Aitolan Autopurkaamo Ky:n ympäristöluvan raukeaminen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f

Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 13 c ja f Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2013/1 Dnro ESAVI/473/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2013 ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee Hevosopisto Oy:n kuivikelantaa käyttävää lämpökeskusta, Ypäjä LAITOS

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään vesilain (587/2011)

Lisätiedot

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen

Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Maantien lakkauttaminen Kaduksi muuttaminen Sari Lajunen, lakimies, Liikennevirasto Tiealueen ja sen osan lakkauttaminen Sari Lajunen 2 Maantielaki 88 : maantien lakkaaminen Maantielaki 89 : maantien lakkauttaminen

Lisätiedot

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9)

1. Johdanto. Keskiveden nostoa koskevissa hankkeissa on perustettava vesioikeudellinen yhteisö, mikäli hakijoita on enemmän kuin yksi (VL 6:9) 1. Johdanto Uudessa vesilaissa (VL, 587/2011) yhteisön ja yhtiön käsitteet on korvattu vesioikeudellisen yhteisön käsitteellä hanketyypistä riippumatta (VL 12 luku) Vesioikeudellinen yhteisö voidaan muodostaa

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 39/2014/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2014 ASIA LUVAN HAKIJA Kalkkimaan kalkkitehtaan ja kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 61/2013/1 lupamääräyksen

Lisätiedot

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta Tuki-infot 2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Vesilain muutokset ja lupatarpeet viljelijän kannalta Uusi vesilaki

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN

3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN 1 (5) 3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN 3.1 Yleistä... 2 3.2 Toimituksen vireilletulo... 2 3.3 Toimitusmiehet... 2 3.4 Asianosaiset... 2 3.5 Toimitusmenettely... 2 3.5.1

Lisätiedot

Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I

Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I Maa-20.3382 Arviointitoimitukset I YKSITYISTIETOIMITUS (viittaukset esityksessä yksityistielakiin) ª Arvo Vitikainen / 2015 YKSITYISTIETOIMITUKSEN RUNKO 1. Kokousaika- ja paikka 2. Vireilletulo ja tiedottaminen

Lisätiedot

Outi Leppiniemi. Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeessa

Outi Leppiniemi. Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeessa Outi Leppiniemi Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeessa Opinnäytetyö Syksy 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011 PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

139 03.09.2014 65 06.05.2015 158 09.12.2015

139 03.09.2014 65 06.05.2015 158 09.12.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 139 03.09.2014 65 06.05.2015 158 09.12.2015 Lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle valituksesta koskien rakennus-

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta

Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta Vesilain muutokset ja lupatarpeet vesistöjen kunnostajan kannalta VYYHTI-työpajat 2014 1 Vesilain muutokset ja lupatarpeet viljelijän kannalta Uusi vesilaki tuli voimaan 1.1.2012. Tietoa luvantarpeesta:

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ

KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ KAJAANIN KAUPUNGIN TAKSA KIINTEISTÖTOIMITUS-MAKSUISTA SEKÄ KIINTEISTÖINSINÖÖRIN PÄÄTÖKSISTÄ Taksa, jonka mukaan kunnalle suoritetaan maksu kiinteistötoimitusmaksulain (558/95) 1 :ssä tarkoitetuista toimituksista,

Lisätiedot

Viranomaislautakunta

Viranomaislautakunta Viranomaislautakunta 31 21.06.2016 Päätös kiinteistöjen Niittylahti ja Esala rajalle kaivetun ojan ojitus- ja kunnossapitokustannusten osittamista koskevasta hakemuksesta 1909/11.01/2014 Viromltk 31 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT

ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT 1 PÄÄTÖS Nro 57/12/2 Dnro PSAVI/136/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2012 ASIA Ranta-alueen ruoppaus tiloilla Niemi RN:o 11:90 ja Näätkivi RN:o 11:39, Tornio LUVAN HAKIJAT Matti Kulju ja Marja-Liisa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN

3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN 1 (5) 3 ERILLISEN ALUEEN TILAKSI MUODOSTAMINEN JA KIINTEISTÖÖN LIITTÄMINEN 3.1 Yleistä... 2 3.2 Toimituksen vireilletulo... 2 3.3 Toimitusmiehet... 2 3.4 Asianosaiset... 2 3.5 Toimitusmenettely... 3 3.5.1

Lisätiedot

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA

VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Niko Soininen HTM, nuorempi tutkija, tohtorikoulutettava (OMM) Itä-Suomen yliopisto 5.5.2012 VESIOIKEUDELLISTA YHTEISÖÄ KOSKEVA OIKEUDELLINEN SÄÄNTELY JÄRVEN KESKIVEDENKORKEUDEN NOSTAMISHANKKEISSA Sisällys

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro ESAVI/516/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Varissuon Lämpö Oy:n lämpökeskuksen ympäristöluvan (Lounais-Suomen

Lisätiedot

KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT

KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT KUNNAN TIELAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT Milloin kysymys on ennestään olevasta tiestä (= tarkoitetaan yksityistä tietä, johon muulla kuin rasitetun kiinteistön omistajalla tai haltijalla on pysyvä käyttöoikeus /KKO

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot