TIEDETORIN KÄSIOHJELMA. Liikkujan polku seminaari

Transkriptio

1 TIEDETORIN KÄSIOHJELMA Liikkujan polku seminaari

2 Miten tieto ja käytäntö kohtaavat? Sanna Ojajärvi ja Sanna Valtonen, tutkijat, Helsingin yliopisto MOPO-hankkeessa tutkijat ja käytännön toimijat yhteistyössä nuorten miesten hyvinvoinnin edistämiseksi MOPO on Oulussa v käynnistynyt tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuus, jonka kohderyhmänä ovat kutsuntaikäiset miehet. Tavoitteena on yhdessä nuorten kanssa kehittää heille kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin edistämiseen. MOPO lisää tietoa kutsuntaikäisten elämäntyylistä, hyvinvoinnista, liikkumisesta, informaatiokäyttäytymisestä ja kunnosta vuosina Oulun kutsunnoissa kerätyn, väestöpohjaisen kysely- ja kuntotestiaineiston pohjalta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin pelimäinen, sähköinen hyvinvointivalmennuspalvelu ja tutkittiin sen vaikuttavuutta. MOPO:n painopiste on siirtynyt kehittämisestä tieteellisten tulosten raportointiin. MOPO:ssa myös kehitettiin nuorten palveluja käytännössä. Tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhteistyö näkyi konkreettisesti Oulussa tälläkin hetkellä käytössä toimivissa Time out! Aikalisä! - toimintamallissa ja Kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallissa. Vuonna 2009 Oulussa otettiin käyttöön valtakunnallinen Aikalisä!-toiminta ja MOPO nivoutui osaksi sitä. Alueella oli muutenkin herännyt yhteinen tahtotila nuorten palvelujen kehittämiseksi ja Puolustusvoimien kutsuntatilastoissa ilmennyt suuri terveydellisistä syistä varusmiespalveluksesta vapautuksen tai lykkäyksen saaneiden määrä lisäsi tahtotilaa entisestään. MOPO:n kutsunnoissa järjestämät kyselyt ja kuntotestit olivat osa Aikalisä-toimintaa. Sekä Puolustusvoimien että kaupungin työntekijät ohjasivat nuoria miehiä mittauksiin, joten osallistumisprosentti oli n. 70 %. Kutsuntojen jälkeen tutkijat tekivät kuntotesteistä ja kyselyistä yhteenvedon kaupungin sisäiseen käyttöön ja palveluja kehitettiin yhteenvedon avulla. Koska yhteenvedon mukaan rahan puute rajoitti liian monen nuoren liikkumista, Oulun kaupungin liikuntapalvelut lisäsi maksuttomia liikuntapalvelujaan ja nosti niiden yläikärajan 19 vuoteen, jotta kutsuntaikäisetkin voisivat osallistua. MOPO-hanke myös koordinoi systemaattisen mallin rakentamista kutsunnanalaisten liikuntaneuvonnalle eli prosessille ennakkoterveystarkastuksista liikuntaneuvontaan, kutsuntoihin ja mallin vaikuttavuuden seurantaan. MOPO:n kokoama työryhmä määritteli kutsunnanalaisten liikuntaneuvontamallin prosessin, joka sisälsi tietyt yhtenäiset työtavat, työkalut, mittarit ja seurannan eli tieteelliselle tutkimukselle ominainen systemaattisuus siirtyi käytäntöön. Toimintamalli on yhä käytössä ja sitä on edelleen kehitetty. Myös kutsuntojen kuntotestit jatkuivat kaupungin omana Aikalisä!-toimintana kutsunnoista 2014 lähtien. Vuosien aikana palveluksesta

3 vapautettujen ja lykkäystä saaneiden osuus pienentyi Suomen huonoimmasta keskiarvon paremmalle puolelle. Tutkimus edesauttoi palvelujen kehittämistä, mutta yhteistyö toimi myös toisin päin. Käytännön toimijoilta saatiin arvokasta apua hyvinvointivalmennuspalvelun suunnitteluun ja he myös auttoivat tutkijoita pääsemään testaamaan palvelun protoa ja aktiivisuusmittareita esim. oppilaitoksiin ja kaupungin työpajoihin. Käytännön toimijoiden tarpeiden ja kannustuksen avulla MOPO-hanke myös kehitti yleistajuista viestintäänsä ja syntyi ns. tutkimusuutiskäytäntö. Riitta Pyky, projektikoordinaattori ja tutkija, ODL Liikuntaklinikka, Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori, Oulun kaupunki, Lue lisää: MOPO-hankkeen www-sivut: Miten syntyi TULE-liikunnan ABC koulutuskokonaisuus? Katja Laaksonen, liikunnanopettaja, Varalan Urheiluopisto Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni, TtT, dosentti, ft UKK-instituutti Liikkuen voimaa vanhuuteen toimialapäällikkö Elina Karvinen, TtL, LitM

4 LIKES-tutkimuskeskus Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijakartoituksessa avataan liikunta- ja urheilujärjestöjen sekä kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen edellytyksiä terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan järjestäjinä. Tavoitteena on tarkastella, ymmärtää ja arvostaa eri toimijoiden lähtökohtia ja näkökulmia: Minkälaisiin asioihin tulee kiinnittää huomiota, kun liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen halutaan lisäävän terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan osuutta toiminnassaan? Kartoituksen tulokset ja sen yhteenveto on tarkoitettu työkaluiksi Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ohjausryhmälle. Raportista voivat hyötyä myös liikunta- ja kansanterveysjärjestöt sekä muut terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan toimijat. Kaisa Koivuniemi Lue lisää: TEHYLI-toimijakartoitus: ja

5 Maria Rantala Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi? Suomalaiset liikuntakampanjamateriaalit vuosina Liikkumaton elämäntapa on noussut maailmanlaajuiseksi kansanterveysuhaksi. Suomi ei ole poikkeus, vaikka täällä on toteutettu erilaisia liikuntakampanjoita sadoittain viimeisten vuosikymmenten kuluessa. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena onkin selvittää, miten suomalaiset (kunto)liikuntajärjestöt ovat viestineet liikunnan edistämiseksi kampanjamateriaaleissaan vuosina miten yhteiskunnan muutokset ovat näkyneet eri aikakausien materiaaleissa miten vähän liikkuvat on huomioitu kohderyhmänä. Alkuperäisaineistona ovat suomalaisten liikunnanedistäjien tuottamat kampanjamateriaalit, erityisesti julisteet (710 kpl). Aikaisempi tutkimus on keskittynyt vahvasti kampanjoiden vaikutusten arviointiin ja niiden kustannustehokkuuteen. Sen sijaan sitä, millä ihmisiin yritetään vaikuttaa, on liikuntavalistuksen osalta tutkittu vielä erittäin vähän. Liikuntakampanjamateriaalien analysoinnista voidaan ammentaa uutta näkökulmaa siihen, miten ohjata (tai ei ohjata) vähän liikkuvia ihmisiä liikunnan pariin ja miten ottaa kantaa uusiin fyysistä passiivisuutta aiheuttaviin tekijöihin. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi. Tutkimukseni on loppusuoralla. Heittäytyisin mielelläni keskusteluihin käytännöntyötä tekevien kanssa. Ajatuksena on, että nämä keskustelut voisivat tarjota uusia näkökulmia niin tekijöille kuin tutkijoille. Tutkija Maria Rantala LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, Jyväskylä

6 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Miten opit käyttämään THL:n tuottamaa tietoa? Tutustu THL:n tietoaineistoihin HYVINVOINTIKLINIKKA on oppimiskahvila, jossa opitaan yhdessä käyttämään tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä vertailutietoa kunnassa. Hyvinvointiklinikoita voi järjestää käyttäen THL:n ja Kuntaliiton tuottamia ohjeita ja materiaaleja. Yksi tietotyökaluista on Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisari ( Avoin ja maksuton palvelu tarjoaa tiedot toiminnasta ja resursseista kunta- ja aluekohtaisesti käyttöön visuaalisessa muodossa. Tiedot tukevat liikunnan edistämistyön suunnittelua ja kehittämistä. Ne myös mahdollistavat laajojen käyttäjäryhmien liikunnan edistämisen suunnitelmallisen arvioinnin tarjoten samalla vertailutietoa muista kunnista ja alueista. Erikoissuunnittelija Pia Hakamäki, puh Erityisasiantuntija Nella Savolainen, puh sähköposti: Lue lisää: Hyvinvointiklinikka toimintamallista lisätietoa Innokylästä: Hyvinvointikompassi Terveytemme Sotkanet TEAviisari THL. Tilastokatsaus 9/2016. Liikunnan edistäminen kunnissa TEA Perustaulukot tuloksista maakuntien aluejaon ja tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaisesti.

7 Työterveyslaitos Kroppa ja nuppi kuntoon fyysisesti ja psykososiaalisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja se on osa laajaa TyhyverkostoX - Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen hanketta. Kroppa ja nuppi kuntoon -hankkeen tavoitteena on kehittää ja kerätä fyysisesti ja psykososiaalisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistämiseen tietoa ja hyviä käytäntöjä yhteistyössä työpaikan ja muiden yhteistyötahojen toimijoiden kanssa. Hanke tuottaa päättäjille valtakunnalliseen päätöksentekoon tietoa ja perusteita fyysisesti raskasta työtä tekevien työurien jatkamiseen ja osatyökykyisten työkyvyn ylläpitoon. Tavoitteena on levittää tietoa hyvistä käytännöistä valtakunnallisesti verkostojen ja viestinnän keinoin eri toimijoille. Lisäksi tavoitteena on tuottaa tietoa ja käytäntöjä työntekijöille, esimiehille ja työyhteisöille sekä työterveysyhteistyöhön erityisesti osatyökykyisten ja ikääntyvien työntekijöiden työkyvyn edistämiseen. Hanke toimii valtakunnallisesti. Kehittämistoiminta on alkanut pelastusalan henkilöstön keskuudessa ja sitä toteutetaan Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan ja Keski-Uudenmaan alueella muun muassa työn vaatimuksiin perustuvan liikunnan kehittämishankkeena. Lisäksi yhdessä ryhmässä kehitetään valtakunnallisesti sopimuspalokuntien henkilöstön hyvinvointia liikunnan ja muiden hyvien elintapojen edistämisen keinoin. Yhteiskehittelyssä otetaan huomioon asiantuntijoiden tuoma tutkittu sekä käytännön toimijoiden kokemukseen pohjautuva tieto. Tuotettua tietoa ja käytäntöjä jatkokehitetään ja räätälöidään muille toimialoille sopiviksi alueverkostoissa (muun muassa Pohjois-Savossa). Levittäminen tapahtuu verkoston kautta ympäri Suomen. Pelastusopiston kautta tietoa sovelletaan sekä miehistön että päällystön koulutuksessa. Tiedosta työkykyä: vanhempi tutkija, dos. Sirpa Lusa, erikoistutkija, dos. Anne Punakallio Uimalankatu 1, Tampere Topeliuksenkatu 41 B, Helsinki sirpa.lusa@ttl.fi anne.punakallio@ttl.fi Lue lisää: tyhyverkosto@ttl.fi facebook.com/tyhyverkosto #tyhyverkosto, #kroppajanuppi

8 Sports Club for Health Promoting the National Implementation for Sports Club for Health (SCforH) Programmes in EU Member States ( ) Urheillen terveyttä seurassa Tavoitteena Selvittää, kuinka SCforH toimintatapaa toteutetaan EU-maissa Kerätä parhaita käytänteitä SCforH:sta ja edelleen kehittää niitä ruohonjuuritason seurojen tarpeisiin Vahvistaa SCforH toimintatavan tieteellistä perustaa ja parantaa sen tehokasta levittämistä Päivittää SCforH toimintatapa kattamaan koko elämänkulkua Projekti yhdistää tieteen, käytännön ja politiikan => todellista vaikuttavuutta Mukana18 partneria + 1 yhteistyökumppani kahdeksasta EU-maasta Valo koordinoi hanketta Tieteilijöiden ja käytännön tekijöiden yhteistyössä tarvitaan halua ymmärtää toisten prioriteettejä ja kykyä keskustella yhteisellä kielellä Tarvitaan paljon vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä tämän huomioiminen jo projektin suunnitteluvaiheessa Tuttuus, luottamus ja sitoutuminen verkostotyön edellytyksenä Tieteen näkökulma hankkeessa: Sami Kokko, sami.p.kokko@jyu.fi Erasmus+ hanke: Timo Hämäläinen, timo.hamalainen@plu.fi SCforH-projekti: Ulla Nykänen, ulla.nykanen@valo.fi Lue lisää:

9 Jyväskylän yliopisto Sami Kokko, Yliopistotutkija, Terveystieteiden laitos www. jyu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tutkija Jarmo Mäkinen Liikuntatieteellinen Seura Koulutus- ja viestintäpäällikkö Jari Kanerva

10 Suomen Sydänliitto ry, Neuvokas perhe Neuvokas perhe = iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin. Neuvokas perhe tukee lapsiperheiden elintapoja sekä ammattilaisten kautta että viestimällä suoraan perheille. Tavoitteemme on tukea perheiden pystyvyyden tunnetta, jotta terveiden elintapojen omaksuminen olisi mahdollisia ja tarjota apua sekä vinkkejä elintapoihin liittyen. Erityistä tukea tarjoamme ylipainoisten lasten perheille. Neuvokas perhe menetelmä on kehitetty perheiden terveyden edistämiseen ja sopii käytettäväksi erityisesti osana äitiys- ja lastenneuvolakäyntejä sekä alakoulujen terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon ammattilaiselle tämä puheeksi ottamisen työväline tarjoaa mahdollisuuden perheen terveystottumusten tarkasteluun perheitä aktivoivalla tavalla. Neuvokas perhe menetelmä koostuu kolmesta työvälineestä (kortti, kuvakansio ja tietokansio) sekä niiden käyttöä tukevasta täydennyskoulutuksesta. Neuvokas perhe -menetelmä perustuu tutkittuun näyttöön tehokkaasta elintapaohjauksesta, mm. asiakkaan sisäisen motivaation ja autonomian tukemisesta (Itsemääräytymisteoria ja motivoiva haastattelu). Neuvokas perhe -koulutuksissa painotetaan ja harjoitellaan motivoivan haastattelun ideologiaa ja tekniikoita asiakkaan pystyvyyden tunteen tukemiseen sekä suunnitelmallisuuden lisäämiseksi Neuvokas perhe työvälineitä hyödyntäen. Menetelmää ja materiaalia tutkitaan, kehitetään ja päivitetään uuden tiedon myötä. Neuvokas perhe menetelmä on käytössä aktiivisesti yli 100 Suomen kunnassa, joka on noin kolmasosa Suomen kunnista. Nämä kunnat ovat tilanneet tai käyneet yhden päivän Neuvokas perhe -ohjaajakoulutuksen. Olemme aloittaneet menetelmän käytön laajentamisen myös perhetyöhön ja varhaiskasvatukseen. Myös erikoissairaanhoidon toimijoita on ollut mukana koulutuksissa. Ohjausmenetelmän lisäksi Neuvokas perhe tuottaa materiaaleja, viestintää ja tukea lapsiperheiden arkeen tutkimustietoon ja suosituksiin nojautuen. Teemme laajaa yhteistyötä kuntien ja eri järjestöjen kanssa. Viestimme aina perheille tutkimusnäyttöön perustuen myönteiseen ja kannustavaan sävyyn, ja ideologiamme perustuu voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen. Terhi Koivumäki, kehittämispäällikkö, terhi.koivumaki@sydanliitto.fi p Lue lisää: