Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA. Loppuraportti 6.8.2010"

Transkriptio

1 Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Loppuraportti Oy Swot Consulting Finland Ltd Markku Antikainen Mikael von Hertzen Jukka Järvinen Tommi Salonen Harri Sjöholm

2 i (ii) ALKUSANAT Tämä selvitys on toteutettu Tekesin toimeksiannosta. Selvityksen aihealueet ja niihin liittyvät kysymykset, joihin tällä selvityksellä haettiin vastauksia, ovat seuraavat: 1 Kansallisen sähköajoneuvoklusterin kehittäminen Mitkä ovat nykyiset ja potentiaaliset suomalaiset sähköisten ajoneuvojen alueen yritykset ja verkostot koko sähköajoneuvoihin liittyvän infrastruktuurin ja -klusterin näkökulmasta? Mitkä ovat yritysten näkemykset alueen liiketoimintamahdollisuuksista omalta kannalta katsoen Mikä on yritysten halu ja resurssit t&k-toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen Millainen on yritysten suhtautuminen sähköajoneuvoklusterin kehittämiseen? Mikä on alan tutkimuksen tila kansainvälisesti verrattuna ja keskeiset tutkimustahot kotimaassa sekä niiden kansainväliset verkostot 2 Kansainvälinen tilanne (yhteistyössä muiden kansainvälisten selvitysten kanssa) Mitkä yritykset ja organisaatiot ovat johtavia alan globaalin liiketoiminnan kehittymisen ja innovaatiotoiminnan kannalta? Minkälaisia arvoverkostoja ja liiketoimintalogiikkoja voidaan alalla tunnistaa niin liiketoiminnassa kuin innovaatiotoiminnassa? Mitkä ovat globaalin klusterin potentiaalisimmat toimijat suomalaisten yritysten kannalta? Mikä on niiden liiketoimintalogiikka ja verkostojen hyödyntäminen niin t&k- kuin liiketoiminnan osalta? 3 Kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja sen edistäminen Mitkä ovat suomalaisen sähköajoneuvoklusterin yritysten ja niiden ja teknologioiden ja liiketoiminnan kilpailukyvyn elementit globaalissa toimintaympäristössä? Kotimaisen innovaatiotoiminnan edistämisen tarve ja ehdotus toimintamallista julkiselle rahoitukselle ja rahoittajille? Suomen mahdollisuus ja edellytykset toimia edelläkävijämarkkinana sähköisten ajoneuvojen hyödyntämisessä ja kehitysalustana? Selvityksen toteuttaneen työryhmän jäsenet olivat Markku Antikainen, Mikael von Hertzen, Tommi Salonen ja Harri Sjöholm Oy Swot Consulting Finland Ltd:stä sekä Jukka Järvinen Nikola Communications Ltd:stä. Saksan vertailututkimuksen toteutti Christoph Genter, AMCG Unternehmensberatung GmbH:sta. Selvityksen toteutusta ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Teija Lahti- Nuuttila, Martti Korkiakoski ja Matti Säynätjoki Tekesistä, Markku Vantunen Finprosta ja Harri Sjöholm Oy Swot Consulting Finland Ltd:stä.

3 ii (ii) Selvityksen työpajan toteutuksessa olivat mukana Markus Talka ja Markku Vantunen Finprosta sekä Raphael Giesecke ja Veikka Pirhonen Aalto-yliopiston SIMBe-hankkeesta. Työpajan alusti tohtori Maximilian Schwalm BMW:ltä kertomalla yrityksen kenttätestien tuloksista. Työpajaan osallistuivat edellisten ja selvityksen tekijöiden edustajien lisäksi Hans von Nandelstadh (European Batteries Oy), Kyösti Häkkinen (Tredea Oy), Kim Korhonen (Efore Plc), Martti Korkiakoski (Tekes), Matti Rae (Ensto Oy), Jouni Sirkka (Tamware Oy), Matti Säynätjoki (Tekes). Selvitykseen liittyen haastateltiin noin 60 teollisuuden, tutkimuksen, julkishallinnon, järjestöjen, rahoittajien ja muiden sidosryhmien edustajaa. Raportin toteuttajat kiittävät lämpimästi kaikkia selvityksen tekemiseen osallistuneita henkilöitä heidän arvokkaasta panoksestaan toteutuksessa. Selvityksen laatijoiden puolesta Markku Antikainen Oy Swot Consulting Finland Ltd

4 iii (ii) ABSTRACT There are about 40 Finnish companies that have the necessary expertise for electronic vehicle cluster. A few companies involved in the automotive industry and the development of charging infrastructure have done development and manufacturing related directly to electric vehicles. Globally significant Finnish mobile machinery and equipment manufacturers are also developing battery technology and the utilisation of electric applications. The actors interviewed for this report perceived diverse business possibilities in electric vehicles and their infrastructure also for Finnish companies. Finland is not at the forefront in electric vehicle related research. However, Finland has reacted to the global attention of the subject and has launched in national scale significant projects in this area of research. Electric vehicle cluster research can be improved, for example by centralising the national research funding allocation, targeting national research focus to i.e. charging and infrastructure, emphasising commercialising possibilities and creating effective contacts to international research projects. For Finnish electric vehicle cluster development, it is essential e.g. to collaborate in the value chain and with competitors also internationally develop networks between flagship companies and SMEs coordinate national projects centrally develop cooperation also with the authorities. Internationally governments are promoting the development of electric vehicles and related infrastructure with billions of euros. In big developmentleading automotive industry countries the subsidiaries are typically targeted to develop the industry s competitiveness, often even targeting to reach the leading role. Germany the example country in this report is promoting electric vehicle and related infrastructure technology and business development with 500 million euros in the few forthcoming years. China is estimated to be a major trailblazer in the industry in coming years. The international industry is divided in this report into the following groups: traditional automotive industry, new actors of significant scale, small actors, mobile machinery and component manufacturers. Significant international actors are presented from each group. Big actors lead the development whereas the possibilities of small actors are particularly in changes of mobility behaviour created by the technology transition. Networks in the industry have been and are going to be created mostly in the context of ongoing national and international projects. Business based value networks have been formed in for example automotive industry, where major car manufacturers have formed alliances with electronics companies. The report presents an American company Better Place as an example of an operator, who integrates the different elements of the cluster together, and as an actor, who has built the value network around itself.

5 iv (ii) Three potential business models are discussed in this report: Status Quo, Reformers and New Vertical Integration. An example of Finnish possibilities in these business models and in mobile machinery is also presented. The competitiveness and possibilities of Finnish industries are summarized in the table below. Finland is not interesting as a volume market. Finland has however advantages for electric vehicle cluster, i.e. a highly developed infrastructure fit for charging electric vehicles and consumers who are familiar in using it, challenging climatic conditions for testing electric vehicles in different conditions, strong traditions in electrical engineering, telecommunications and programming together with know-how in designing and manufacturing vehicles. Finland and especially the densely populated Helsinki metropolitan area is therefore a good testing ground for testing electric vehicle ecosystem. The first wave of the business possibilities related to electric vehicles has gone. Now it s time to act fast and utilise the knowledge that is available from reports and tests done elsewhere. Clear possibilities for Finnish actors are the electrification of mobile machinery the intelligence (software) in vehicles, charging points and network special components to vehicles and infrastructure the development and piloting of concepts and

6 v (ii) testing environment and services especially in arctic conditions.

7 vi (ii) The suggestions from the authors of this report to Tekes and other governmental actors are following: A focus for electric vehicles. Electric vehicles should quickly be turned to a priority. A focus should be created around few strong flagship companies and their network and enough funds need to be granted. A quick initiation requires more risk taking from Tekes than normally. By creating a focus, the strategic goal implementation of significantly potential companies and their networks will be supported. Influencing to the standardisation. A national consortium needs to be reinforced to monitor actively and to influence to the standardisation. The coordination of the consortium should be transferred to an independent organisation, e.g. to VTT. Focusing the public funding. Targeting national public funding should be centralised to one actor, Tekes, who will guide individual projects to achieve the best possible national benefits. Demonstrations. A demonstration environment for testing and utilising electric vehicle business models, networks, technologies and innovation environments should be formed with governmental support. The testing of mobile machinery and logistics solutions should be combined to be a part of the Demo 2013 project of Tekes fuel cell program. Large tests and significant investments will gather also international attention. Monitoring global flagship companies. Finpro should start a three-year monitoring of electric vehicle cluster development in Germany and China. The monitoring should be based on continuous open reporting to involved actors i.e. by utilising web tools. Finland as a pilot market. Finpro should take a central role in marketing Finland as a great test ground and test market for electric vehicles and related infrastructure.

8 vii (ii) Sisällysluettelo ALKUSANAT... I ABSTRACT... III 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN TOTEUTUS, AINEISTOT JA MENETELMÄT KANSALLISEN SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN TILANNE Klusterin rakenne ja toimijat Yritykset ja niiden osaaminen Hankkeet ja verkostot Markkinanäkymät Klusterin segmentit Liiketoimintamahdollisuudet Sähköajoneuvoklusterin kehittäminen Toimijoiden näkemykset Tutkimus Keskeisiä toimijoita Tutkimushankkeita Tutkimuksen taso kansainvälisesti verrattuna KANSAINVÄLINEN TILANNE Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat Benchmarking, Saksa Kansallinen sähköisen mobiliteetin kehityssuunnitelma (NEPE) Taloudellinen elvytyspaketti II: Sähköajoneuvot Sähköisen mobiliteetin mallialueet Näkemykset liiketoimintamahdollisuuksista Markkinanäkymät Klusterin segmenttien kehitys Yritykset ja organisaatiot Perinteinen autoteollisuus...48

9 viii (ii) Uudet merkittävän kokoluokan toimijat Pienet toimijat Raskas kalusto Komponentit Sähköajoneuvoalan organisaatioita Liiketoimintamallit ja arvoverkot KOTIMAISEN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY JA SEN EDISTÄMINEN Globaali klusteri suomalaisten yritysten kannalta Liiketoimintamallit Yhteistyömahdollisuudet Suomalaisen klusterin kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä Sähköajoneuvojen ja työkoneiden valmistus Komponentit Järjestelmät Infrastruktuuri Palvelut Esimerkki: Globaali toimittajuus Klusterin toimijoiden näkemykset Innovaatiotoiminta Tutkimus ja kehitys Julkishallinnon rooli Suomi edelläkävijämarkkinana JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Yhteenveto VIITTEET LIITTEET

10 1 (80) 1 JOHDANTO Tämän selvityksen tavoitteena oli syventää näkemystä suomalaisen elinkeinoelämän konkreettisista liiketoimintamahdollisuuksista sähköisten ajoneuvojen alueella sekä luoda perusta ja suuntaviivat Tekesin mahdollisille jatkotoimenpiteille. Tähän raporttiin on koottu laajan selvitystyön tuloksena syntynyt analyysi ja johtopäätökset suomalaisten yritysten kilpailukyvyn osaalueista, osaamisista ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista sähköajoneuvoihin liittyvissä teknologioissa, palveluissa ja infrastruktuureissa. Selvityksessä ehdotetaan myös konkreettisia jatkotoimenpiteitä liiketoimintaedellytysten parantamiseksi ja niiden realisoimiseksi. Selvitys on osa kansainvälisiä markkinoita sekä niiden tärkeimpiä toimijoita ja verkostoja kartoittavia hankkeita sisältävää kokonaisuutta. Yhtenä selvityksen tavoitteena oli tunnistaa sähköisten ajoneuvojen tärkeimpien toimijoiden kansainväliset verkostot ja toimintamallit, minkä avulla voidaan parantaa myös suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia näissä verkostoissa. EU:n energia- ja ilmastosopimus edellyttää, että vuoden 2005 päästökaupan ulkopuolisista kasvihuonekaasujen päästöistä vähennetään 16 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan % vähennystä nykyisiin kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Sähköajoneuvot eivät ole vielä erityisen tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta pidemmällä aikavälillä tilanteen odotetaan muuttuvan mm. öljyn hinnan kallistumisen myötä. Sähköajoneuvot, niihin liittyvät teknologiat, infrastruktuuri ja liiketoimintamahdollisuudet ovatkin käytännöllisesti katsoen globaalin kiinnostuksen kohteena. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Sähköautot Suomessa -työryhmä esitti Sähköajoneuvot Suomessa -taustaselvitykseen (Biomeri Oy 8/2009) pohjautuvassa mietinnössään (8/2009) myönteisiä näkymiä suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksista sähköisten ajoneuvojen liiketoiminnasta tulevaisuudessa. Mietinnön skenaarion mukaan sähköajoneuvoihin liittyvän liiketoiminnan volyymi on kasvatettavissa nykyiseltä noin 200 miljoonan euron tasolta 1 2 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tässä selvityksessä pyrittiin tunnistamaan potentiaaliset yritykset sekä niiden konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, miten em. tavoitteeseen voidaan päästä.

11 2 (80) 2 TIIVISTELMÄ Noin 40 suomalaisella yrityksellä on sähköautoklusterissa tarvittavaa osaamista. Suoraan sähköajoneuvoihin liittyvää kehittämistä ja valmistusta on tehnyt muutama ajoneuvoteollisuudessa mukana oleva ja latausinfrastruktuuria kehittävä yritys. Myös globaalisti merkittävät suomalaiset liikkuvien työkoneiden valmistajat kehittävät akkuteknologian ja sähkökäyttöjen hyödyntämistä. Selvityksen yhteydessä haastatellut toimijat näkevät sähköajoneuvoissa ja niiden infrastruktuurissa monipuolisia liiketoiminnan aihioita myös suomalaisille yrityksille. Suomi ei ole sähköajoneuvoihin liittyvässä tutkimuksessa eturintamassa. Suomessa on kuitenkin reagoitu asian saamaan globaaliin huomioon ja käynnistetty kansallisessa mitassa merkittäviä hankkeita tutkimusalueella. Sähköajoneuvoklusterin tutkimusta voidaan tehostaa esimerkiksi keskittämällä kansallisen tutkimusrahoituksen jakaminen, kohdentamalla kansallinen tutkimuspanos esimerkiksi lataukseen ja infrastruktuuriin, painottamalla kaupallistamismahdollisuuksia ja luomalla toimivat yhteydet kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Suomen sähköajoneuvoklusterin kehittymisen kannalta on tärkeää mm. liittoutua arvoketjussa ja kilpailijoiden kesken myös kansainvälisesti kehittää veturiyritysten ja pk-yritysten verkostoja koordinoida kansallisia hankkeita keskitetysti kehittää myös viranomaisyhteistyötä. Kansainvälisesti sähköajoneuvojen ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen panostetaan valtioiden toimesta miljardeja euroja. Kehitystä vetävien suurten autoteollisuusmaiden tuki suunnataan tyypillisesti oman maan teollisuuden kilpailukyvyn, usein vielä johtavan aseman kehittämiseen. Selvityksen esimerkkimaa Saksa panostaa 500 miljoonaa euroa sähköajoneuvojen ja niiden infrastruktuurin teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen lähivuosina. Kiinan arvioidaan olevan alan merkittävä suunnannäyttäjä lähivuosina. Kansainvälistä teollisuutta käsitellään selvityksessä perinteisen autoteollisuuden, uusien merkittävien kokoluokan toimijoiden, pienten toimijoiden, raskaan kaluston ja komponenttivalmistajien ryhmissä. Kussakin ryhmässä esitellään merkittäviä kansainvälisiä toimijoita. Suuret toimijat vetävät kehitystä, pienten mahdollisuudet ovat etenkin teknologiamurroksen aikaansaamissa liikkumisen toimintamallien muutoksissa. Toimialan verkostot ovat syntyneet ja syntymässä lähinnä käynnissä olevien kansainvälisten ja kansallisten hankkeiden yhteyteen. Liiketoimintaan perustuvia arvoverkkoja on muodostunut esimerkiksi akkuteollisuudessa, jossa suuret autonvalmistajat ovat muodostaneet

12 3 (80) alliansseja elektroniikkateollisuusyritysten kanssa. Selvityksessä esitellään yhdysvaltalainen yritys Better Place esimerkkinä klusterin eri elementtejä yhdistelevästä integraattorista ja toimijasta, jonka ympärille on rakentunut arvoverkko. Selvityksessä käydään läpi kolme potentiaalista kansainvälisen ajoneuvoteollisuuden liiketoimintamallia, Status Quo, Uudistajat ja Uusi vertikaali-integraatio. Samassa yhteydessä esitetään myös esimerkki suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksista kyseisten liiketoimintamahdollisuuksien ja raskaiden kuljetussovellusten suhteen. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ja mahdollisuudet on tiivistetty alla olevaan taulukkoon. Suomi ei ole volyymimarkkinana kiinnostava. Suomalaisilla on kuitenkin sähköajoneuvoklusterin kannalta etunaan mm. pitkälle kehittynyt sähköajoneuvojen lataamiseen sopiva infrastruktuuri ja sen hyödyntämiseen tottuneet kuluttajat, vaativat ilmasto-olosuhteet ajoneuvojen testaamiseen eri olosuhteissa, vahvat perinteet sähkötekniikassa, telekommunikaatiossa ja ohjelmoinnissa sekä omaa osaamista ajoneuvojen suunnittelussa ja valmistuksessa. Suomi ja erityisesti tiiviisti asuttu pääkaupunkiseutu on siis hyvä koekenttä sähköajoneuvojen ekosysteemin testaamiseen.

13 4 (80) Sähköajoneuvoihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien ensimmäinen aalto on ohi. Nyt onkin toimittava nopeasti ja hyödynnettävä se oppi, joka muualla tehdyistä selvityksistä ja kokeiluista on saatavissa. Selkeitä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille ovat työkoneiden sähköistäminen älykkyys (ohjelmistot) ajoneuvoissa, latauspisteissä ja verkossa erikoiskomponentit ajoneuvoihin ja infraan konseptien kehittäminen ja pilotointi sekä testausympäristöt ja -palvelut erityisesti arktisissa olosuhteissa. Tämä selvityksen tekijöiden ehdotukset Tekesille ja muille julkishallinnon tekijöille ovat seuraavat: Sähköajoneuvoille painopistealue. Luodaan sähköajoneuvoista nopeasti painopistealue. Painopistealue synnytetään muutaman vahvan veturin ja näiden verkoston ympärille ja sille annetaan riittävästi rahaa. Nopea käynnistäminen edellyttää Tekesiltä tavanomaista suurempaa riskin ottoa. Painopistealueen luomisella tuetaan merkittävää kansainvälistä potentiaalia omaavien yritysten ja niiden verkoston sähköajoneuvoihin liittyvien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Standardointiin vaikuttaminen. Standardoinnin aktiivista seuraamista ja vaikuttamista varten vahvistetaan kansallista konsortiota ja siirretään konsortion koordinointi riippumattomalle organisaatiolle, esimerkiksi VTT:lle. Julkisen rahoituksen keskittäminen. Kansallisen julkisen rahoituksen kohdentaminen keskitetään yksiin käsiin, Tekesille, joka ohjaa yksittäisiä hankkeita parhaan mahdollisen kansallisen hyödyn saavuttamiseksi. Demonstraatiot. Luodaan valtion tuella laaja demonstraatioympäristö henkilöajoneuvojen liiketoimintamallien, verkostojen, teknologian ja innovaatioympäristön testaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kytketään työkoneiden ja logistiikkaratkaisujen testaus osaksi Polttokennot ohjelman Demo hanketta Vuosaaren satamassa. Laajat testit ja merkittävä panostus saavat myös kansainvälistä huomiota. Globaalien vetureiden seuranta. Finpro käynnistää kolmivuotisen sähköajoneuvoklusterin kehityksen seurannan Saksassa ja Kiinassa. Seuranta perustuu jatkuvaan avoimeen raportointiin mukana oleville toimijoille esimerkiksi verkkotyökaluja hyödyntäen.

14 5 (80) Suomi pilottimarkkinana. Finpro ottaa keskeisen roolin Suomen markkinoimisessa hyvänä koekenttänä ja testimarkkinana sähköajoneuvoille ja niiden infrastruktuurille.

15 6 (80) 3 SELVITYKSEN TOTEUTUS, AINEISTOT JA MENETELMÄT Projekti toteutettiin vuoden 2010 maaliskuun lopun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Projektin toteutus jakautui viiteen päävaiheeseen, jotka olivat: 1 Projektin käynnistäminen 2 Kansallisen sähköautoklusterin kehittäminen 3 Kansainvälinen tilanne 4 Kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja sen edistäminen 5 Loppuraportin kokoaminen. Vaiheet ja työmenetelmät on esitetty kuvassa 1 ja kuvattu lyhyesti seuraavassa. Kuva 1. Selvityksen vaiheet ja vaiheissa käytettävät työmenetelmät. 1. Taustamateriaalin analyysi Swot Consulting kokosi, luokitteli ja analysoi hankkeen kannalta relevantin taustamateriaalin. Työssä käytettävää kirjallista materiaalia olivat esimerkiksi julkaistu kirjallisuus ja lehtiartikkelit

16 7 (80) sähköajoneuvoihin ja niiden toimintaympäristöön liittyvät tutkimusraportit toimialakatsaukset yrityshakemistot julkishallinnon kirjallinen materiaali, mukaan lukien säädökset, määräykset ja standardit seminaariesitykset tilastot Swot Consultingin oma aiheeseen liittyvä aineisto. 2. Työryhmätyöskentely Projektin toteuttavan työryhmän muodostivat asiantuntija Jukka Järvinen sekä AMCG:n ja Swot Consultingin edustajat. Työryhmän koko oli seitsemän henkilöä. Työryhmä kävi läpi ja jalosti muilla menetelmillä koottuja tuloksia sisäisissä projektin työryhmän palavereissa. Palavereissa ideoitiin myös mahdollisia uusia tulkintoja tai menettelyjä parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi. Työryhmän kokouksia järjestettiin hankkeen aikana 6 kappaletta. 3. Yritys- ja asiantuntijahaastattelut Toimialaa monipuolisesti edustava avainhenkilöjoukko haastateltiin aineiston keräämiseksi toimialan ja teknologian analyysejä varten. Suomessa haastateltiin kaikkiaan 52 henkilöä. Haastatteluihin valittiin Suomen sähköautoklusterin yritysten vaikuttajia sekä tutkimus- ja kehityskentän ja julkishallinnon edustajia. Haastattelut tehtiin tarkoituksenmukaisella tavalla joko henkilökohtaisin tapaamisin tai puhelimella. Kansainvälisesti haastateltiin 6 henkilöä. Haastatteluihin valittiin Keski- Euroopan sähköautoklusterin eri segmenttien vaikuttajia sekä lähialueiden ja EU:n sähköajoneuvohankkeita toteuttavien organisaatioiden edustajia. Kansainväliset haastattelut toteuttivat yhteistyössä AMCG ja Swot Consulting. 4. Benchmarking, Saksa Swot Consulting toteutti yhdessä AMCG:n kanssa suppean vertailun Suomen ja Saksan tilanteesta soveltuvilta osin maiden talouden ja teollisuuden rakenteiden erot huomioon ottaen. Benchmarkingselvityksen tuloksia hyödynnettiin kaikkien kansainvälistä tilannetta koskevien toimenpiteiden yhteydessä. 5. Yhteistyö muiden kansainvälisten selvitysten kanssa

17 8 (80) Swot Consulting varasi viisi henkilötyöpäivää kansainvälisiä markkinoita sekä niiden tärkeimpiä toimijoita ja verkostoja kartoittaville hankkeille (FinNode/USA, Finpro/EU, Kiina, Intia). Tavoite kansainvälistymisselvityksissä oli tunnistaa sähköisten ajoneuvojen tärkeimpien toimijoiden verkostot ja toimintamallit, minkä avulla voidaan parantaa suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia näissä verkostoissa. Yhdessä Finpron kanssa järjestettiin kesäkuussa Sähköajoneuvoklusterin kansainvälistyminen -työpaja. Koordinointi ja tiedonvaihto tämän selvityksen ja edellä mainittujen hankkeiden kanssa toteutettiin osana tämän hankkeen ohjausryhmätyöskentelyä. 6. Asiantuntijatyöpajat Osana projektia Swot Consultingin edustajat osallistuivat toukokuussa 2010 Trans Eco -hankkeen järjestämään Sähköautodemonstraatioiden työpajaan. Edellä mainittuun Sähköajoneuvoklusterin kansainvälistyminen -työpaja osallistui kaikkiaan 13 toimialan yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden edustajaa. Työpajan vieraileva esitelmöitsijä, BMW:n kenttätestejä koordinoiva Alexander Schwalm kertoi osallistujille BMW:n sähköajoneuvojen käyttötestien alustavista tuloksista. Työpajassa syntyi yli 60 alustavaa ideaa klusterin kehittämiseksi. 7. Ohjausryhmätyöskentely Työn seurantaa varten asetettiin ohjausryhmä, joka koostui Tekesin edustajista, toimeksiannon suorittajasta sekä muista Tekesin rahoittamia kansainvälisiä selvityksiä edustavista tahoista. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin toteuttajien alustusten ja esitysten pohjalta mm. haastattelurungot, selvityksen välitulokset ja työsuunnitelmat. Ohjausryhmä kokoontui selvityksen aikana kolme kertaa.

18 9 (80) 4 KANSALLISEN SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN TILANNE 4.1 Klusterin rakenne ja toimijat Kuva 2. Suomen sähköajoneuvoklusterin rakenne ja esimerkkejä sen mahdollisista toimijoista. Sähköajoneuvoklusterin rakenne ja esimerkkejä mahdollisista toimijoista on esitetty kuvassa 2. Kuva on edelleen jalostettu Sähköajoneuvot Suomessa -raportin klusterikuvasta (Biomeri, Tekes, 2009). On huomattava, että esimerkkiyrityksillä ei välttämättä ole tällä hetkellä sähköajoneuvoihin liittyvää liiketoimintaa kaikilta kuitenkin löytyy osaamista tai resursseja, jota klusterissa tarvitaan. Suomalainenkin klusteri on vasta muodostumassa.

19 10 (80) Taulukko 1. Sähköajoneuvoklusterin mahdollisia yrityksiä Suomessa segmenteittäin ryhmiteltynä Yritykset ja niiden osaaminen Noin 40 yrityksellä on sellaista osaamista, että ne voidaan lukea mukaan vielä muotoutumassa olevaan sähköajoneuvoklusteriin. Yritykset on esitetty segmenteittäin taulukossa 1. Yritykset ja niiden perusosaaminen on esitelty liitteessä 1. Suoraan sähköajoneuvoihin liittyvää kehittämistä ja valmistusta ovat tehneet Valmet Automotive ja AMC Motors, muunnosajoneuvojen valmistajat sekä akkuyritys European Batteries sekä latausinfrastruktuurin kehittäjät. Useat klusterin yrityksistä ovat olleet mukana sähköajoneuvokentän kehityshankkeissa. Merkittävillä suomalaisilla klusteriyhtiöillä on tyypillisesti globaalit tavoitteet (kuva 3). Sähköajoneuvoliiketoiminnalla ei ole kuitenkaan esimerkiksi liikkuvien työkoneiden valmistajille suoranaista strategista merkitystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei sähköenergian hyödyntämistä yrityksissä kehitettäisi (asiasta enemmän kohdassa 4.3.).

20 11 (80) Kuva 3. Merkittävien suomalaisten yritysten maantieteellinen fokus ja sähköajoneuvoliiketoiminnan merkitys tämän selvityksen tekijöiden ja haastateltujen näkemyksen mukaan. Paikka kaaviossa on viitteellinen, yrityksiä ei voi laittaa järjestykseen muuttujien suhteen paikan perusteella Hankkeet ja verkostot Aalto-yliopiston SIMBe-hanke (esitelty tarkemmin kohdassa 4.5.) tarkastelee sähköisen mobiliteetin arvoverkkoa kuvan 4 mukaisesti. Kuvassa on eroteltu kertaluonteiset (lila) ja jatkuvaan liiketoimintaan perustuvat (beige) ansaintamahdollisuudet. Järjestelmäintegraatioon ja lataukseen liittyvien palvelujen toimittajia ei suomalaisessa klusterissa juuri ole, mikä on toisaalta ymmärrettävää Suomessa on tällä hetkellä rekisteröintitietojen mukaan alle sata ladattavaa sähköautoa. Klusterin yritykset ovat verkostoituneet toistaiseksi lähinnä alueellisten, konsepti- ja tutkimushankkeiden kautta. Tutkimushankkeita on esitelty kohdassa 4.5. Alueellisia hankkeita on käynnistetty Uudellamaalla, Espoossa ja Tampereella. Hankkeita on esitetty seuraavassa. Eco Urban Living Tavoitteena edistää teknologian kehitystä ja rakentaa ympäristötietoista kaupunkimiljöötä Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola - alueella Mukana olevat toimijat Espoon kaupunki, Valmet Automotive, Fortum, Nokia, Synocus Group koordinoi hanketta Hanke julkistettiin

21 12 (80) Kuva 4. Sähköisen mobiliteetin arvoverkko (lähde: SIMBe). Electric Vehicle Action Group (EVAG) EVAG:n tavoitteena on toteuttaa TEM:n vision mukainen verkosta ladattavien autojen markkinaosuus ( uusrekisteröintiä vuodessa vuonna 2020) pääkaupunkiseudulla. Yksittäisistä välitavoitteista tärkein on pilottien synnyttäminen. Mukana olevat toimijat mm. Nokia Siemens Networks, Fortum, HOK- Elanto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki. World Design Capital -vuosi 2012 on hankkeen huipentuma ja luonnollinen etappi. Hanke on esitelty Sähköautodemonstraatioiden työpajassa. Vastuuhenkilö Martti Malmivirta, puh , ElectriCity Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi sekä ajoneuvojen että niiden komponenttien osalta. Mukana olevat toimijat: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Sähköautot. Nyt! -verkosto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hermia Oy, Tampereen ammattiopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä lukuisa joukko alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Hanke julkistettiin

22 13 (80) Kuva 5. Sähköajoneuvoihin liittyviä alueellisia, konsepti- ja yhteisöhankkeita. Hankkeet on esitelty tekstissä. Sijoitus kaaviossa määräytyy tämän selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan. ERA Tavoitteena on ollut ympäristöystävällisen sähköauton kehittäminen ja pienen sarjan valmistus. Autolla osallistutaan myös Progressive Automotive X-Prize -kilpailuun USA:ssa. Kilpailu on käynnissä. Metropolia AMK:n hanke, mukana Lahden muotoiluinstituutti ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä laaja joukko muita toimijoita. Auto on julkistettu EVA konseptiauto Tavoitteena kertoa Valmet Automotiven osaamisesta konseptikehityksessä ja auton suunnittelussa. Mukana Valmet Automotive, Fortum, Nokia, Navteq, Vacon, Nokian Renkaat, Idis Design, Cadring, AXCO-Motors, Hybria, Powerfinn, Convergens, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja saksalainen RLE International. Auto esitelty Geneven automessuilla maaliskuussa Sähköautot Nyt! -yhteisö

23 14 (80) Yhteisöllinen hanke, jonka tavoitteena on valmistaa sähköautoja samaan hintaan kuin vastaava auto polttomoottorilla varustettuna. Mukana Fortum, Nollahiili.fi oy, Oliivi Autot, Enviro Elbilsalg, Tuulivoimala.com, Electric Ocean, DesignIlmoValtonen Oy, Valtimo Components sekä Suomen Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry, Teknillinen korkeakoulu, Vaasan yliopisto, Savonia AMK, Polttava kysymys, Ilmastotalkoot, Globbarit / Tiedä mitä tankkaat Markkinanäkymät Biomeri Oy:n toteuttamassa Sähköajoneuvot Suomessa -selvityksessä tarkasteltiin sähköautojen (ladattavat hybridit ja täyssähköautot) myyntimäärää vuosina 2020 ja 2030 kolmessa eri skenaariossa (taulukko 2). Nopeakin skenaario vaikuttaa maltilliselta jo edellä esiteltyjen pääkaupunkiseudun hankkeiden tavoitteita ajatellen. Vuosi Osuus uusista autoista Kumulatiivinen myyntimäärä Osuus henkilöautojen liikennesuoritteesta PHEV EV PHEV EV PHEV EV % 3 % % 0,6 % Perusskenaari o % 20 % Nopea % 6 % skenaari o % 40 % % 7 % % 1 % % 19 % % 2 % % 0,5 % Hidas skenaati o % 10 % % 4 % Taulukko 2. Skenaariot sähköautojen myyntimäärän kehityksestä Suomessa, PHEV = ladattava hybridi, EV = täyssähköauto (Biomeri, Tekes, 2009). Suomen markkina on pieni ja sähköautojen määrän kasvulla on merkitystä globaaleja markkinoita tavoittelevien toimijoiden tuotteiden ja palvelujen kehitys- ja testausalustana. Sähköajoneuvot Suomessa -selvityksessä tarkasteltiin myös klusterin liiketoiminnan kehitystä kolmessa skenaariossa (kuva 6) Lähtökohtana on sähköajoneuvoklusterin vuodelle 2010 arvioitu liikevaihto 200 miljoonaa euroa.

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen

Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Syöksy tutkimushanke Metropolia Ammattikorkeakoulu, Projektipäällikkö Markku Haikonen Ryhmähanke: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä-

Lisätiedot

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY

Syöksy -tutkimushanke. Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy -tutkimushanke Ryhmähanke, Metropolia AMK, Aalto-yliopisto - YTK, TTY Syöksy Sähköiset ajoneuvot kehäradan liityntä- ja asiointiliikenteessä Kyseessä on Metropolia Ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja

Sähkökulkuneuvojen vaikutus sähkön jakelujärjestelmään ja - vaikutukset paikallisten verkkoyhtiöiden toimintaan TAUSTAA: Pohjois-Savon alueella on tavoitteena toteuttaa 3 vuotinen yhteishanke Sähkökulkuneuvojen vaikutuksesta sähkön jakelujärjestelmään sekä Mukana

Lisätiedot

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet

Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Tutkimus EVEssä ja tutkimustarpeet Markku Antikainen, Virebit Oy DM 01-2013 Ajoneuvot ja ajoneuvotekniikka, sali 25 DM 01-2013 Asiakkaat, markkinat ja palvelut, sali 4B DM 01-2013 Energiajärjestelmät,

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Sähköinen liikenne tarua vai totta? 14.04.2014 Pekka Malinen

Sähköinen liikenne tarua vai totta? 14.04.2014 Pekka Malinen Sähköinen liikenne tarua vai totta? 14.04.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tilanne Suomessa 3. Tilanne maailmalla 4. Visio 2 VN-ryhmä: Projektit liittyen teemaan sähköinen liikkuminen Polttokennoteknologiat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Sähköautojen 1. aalto Suomessa

Sähköautojen 1. aalto Suomessa Sähköautojen 1. aalto Suomessa 11.11.2010 KEHTO foorumi, Lahti Pekka Malinen SIMBe: Smart Infrastructures for Electric Mobility in Built Environments An Aalto University School of Science and Technology

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles

Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö National Test Environment for Electrical Vehicles Mikä: Miksi: Miten: Mikä EVELINA? Omaleimaista: Mitä juuri nyt? Valtakunnallinen sähköajoneuvojen testiympäristö

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö 6.8.2009

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 IEA:N PITKÄN AIKAVÄLIN PROJEKTIO Eri henkilöautotyyppien osuudet progressiivisessa BLUE Map -skenaariossa Fulton et al. 2009 suomalaisen sähköajoneuvoklusterin

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco tutkijaseminaari Tilaisuuden tarkoitus ja TransEco kokonaisuus Tutkijaseminaarin tavoite Tutkimustahojen ja tilaajien verkostoituminen Meneillään olevien hankkeiden

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT

Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa. TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT Käyttäjäkokeiluista liiketoimintaa TransSmart seminaari Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö VTT ÄLYKKÄÄT LIIKENNEPALVELUT Visio:» Älykäs, turvallinen ja kestävä liikkuminen vähähiilistä energiaa hyödyntäen»

Lisätiedot

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK

JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK JATKOSUUNNITELMAT ECO INDUSTRIAL PARK Elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla Suomen ensimmäinen Eco Industrial Park Eco Industrial Park on samalla yritysalueella sijaitsevien valmistavan teollisuuden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

ECV EMRS: Electric Commercial Vehicles Electric Mobility Research Society

ECV EMRS: Electric Commercial Vehicles Electric Mobility Research Society ECV EMRS: Electric Commercial Vehicles Electric Mobility Research Society National research platform for development of electric vehicles, mobile machinery and systems Kansallinen tutkimusalusta sähköajoneuvojen,

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT

TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030. TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart visio ja tiekartta Älykäs, vähähiilinen liikennejärjestelmä 2030 TransSmart seminaari 9.10.2014 Anu Tuominen ja Heidi Auvinen VTT TransSmart tiekarttatyön tavoite Luoda kärkiohjelmalle yhteinen

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma Uusia yrityshankkeita tutkimusta unohtamatta Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 25.5.2005 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola M2M - uutta liiketoimintaa ja rahoitusta - työpaja 19.2.2013, Tampere Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Kimmo Ahola Ubicom ohjelman päällikkö, Twitter: @KimmoAhola Helmikuu 2013 Ubicom Embedded ICT Finland

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat

Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat Työpajojen kysymykset, täyttöpohjat EVE-tutkijatyöpaja. 14.2.2013 Projekti kalvot / kysymykset niistä 1/x Tubridi / Lehmuspelto Ebussi / Lajunen Sisältääkö mallinnus ympäristöä (temp / jäähdytys puhallin)

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tiedonkeruu, -hallinta ja testiympäristöt

Tiedonkeruu, -hallinta ja testiympäristöt Tiedonkeruu, -hallinta ja testiympäristöt EVE-tutkijatyöpaja. 14.2.2013 Fasilitaattori: Johan Wallin/Synocus Työpari ryhmässä: Sakari Nokela/Centria Juha Röning/Oulun yliopisto, Antero Alku /Aalto, Aleksi

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director

FECC, Finnish Environmental Cluster for China. Ari Makkonen, MSc Executive Director FECC, Finnish Environmental Cluster for China Ari Makkonen, MSc Executive Director Sisältö Taustaa Organisaatio Rahoitus Toimintastrategia Fokusalueet Tausta - FECC on Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ)

ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) ENERGIATEHOKKUUS JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN (ETPÄ) Anne-Mari Haakana 4.7.2014 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien kulkuneuvoteknologien ja polttoaineiden liikenneverkolle asettamia

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Electric Vehicle Action Group pääkaupunkiseudun sähks. hköinen liikenne. Martti Malmivirta Eera Finland Oy 24.5.2010. electric vehicle action group

Electric Vehicle Action Group pääkaupunkiseudun sähks. hköinen liikenne. Martti Malmivirta Eera Finland Oy 24.5.2010. electric vehicle action group Electric Vehicle Action Group pääkaupunkiseudun sähks hköinen liikenne Martti Malmivirta Eera Finland Oy 24.5.2010 1 EVAG:n tavoitteena on toteuttaa TEM:n vision mukainen verkosta ladattavien autojen markkinaosuus

Lisätiedot

Työpajojen kysymykset

Työpajojen kysymykset Työpajojen kysymykset EVE-tutkijatyöpaja. Tiedonkeruu, -hallinta ja testiympäristöt Johan Wallin/Synocus fasilitaattori, Sakari Nokela/Centria työpari, (Juha Röning/Oulun yliopisto), Antero Alku /Aalto,

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

SHOK-tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen

SHOK-tutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus. RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen SHOKtutkimusohjelmien suunnittelu ja toteutus RYM Oy Ari Ahonen / Anssi Salonen RYM Oy ja tutkimusohjelmat 1. Tutkimusohjelmat pohjautuvat toimijoiden tahtotilaan Yritysten tulevaisuuden visio 2. Toimijoilla

Lisätiedot

Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät

Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät Sebastian Linko, Vacon Oyj:n viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 20. toukokuuta 2014 Vacon 1 Huomautus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin tietoihin.

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat

OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat OIA on yhteistyösopimus, jonka sisältönä ovat Innovaatiotoimintaa tukevien yhteistyörakenteiden kehittäminen Innovaatiokeskusten vahvistaminen ja kansainvälistäminen Oulun kaupungin roolin vahvistaminen

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Co-Design Bay - Esiselvityshanke Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Hankkeen tavoitteet Kehittää Suomen teollisten muotoilualojen ekosysteemin toimijoiden

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen

LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo 17.11.2004. EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen LOGISTIIKAN GLOBAALIN HAASTEET ELO- JA EGLO-OHJELMIEN YHTEISSEMINAARI Valkea talo EGLO Kansainvälisyyttä logistiikan kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ismo Mäkinen 1 EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot