Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA. Loppuraportti

Transkriptio

1 Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Loppuraportti Oy Swot Consulting Finland Ltd Markku Antikainen Mikael von Hertzen Jukka Järvinen Tommi Salonen Harri Sjöholm

2 i (ii) ALKUSANAT Tämä selvitys on toteutettu Tekesin toimeksiannosta. Selvityksen aihealueet ja niihin liittyvät kysymykset, joihin tällä selvityksellä haettiin vastauksia, ovat seuraavat: 1 Kansallisen sähköajoneuvoklusterin kehittäminen Mitkä ovat nykyiset ja potentiaaliset suomalaiset sähköisten ajoneuvojen alueen yritykset ja verkostot koko sähköajoneuvoihin liittyvän infrastruktuurin ja -klusterin näkökulmasta? Mitkä ovat yritysten näkemykset alueen liiketoimintamahdollisuuksista omalta kannalta katsoen Mikä on yritysten halu ja resurssit t&k-toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen Millainen on yritysten suhtautuminen sähköajoneuvoklusterin kehittämiseen? Mikä on alan tutkimuksen tila kansainvälisesti verrattuna ja keskeiset tutkimustahot kotimaassa sekä niiden kansainväliset verkostot 2 Kansainvälinen tilanne (yhteistyössä muiden kansainvälisten selvitysten kanssa) Mitkä yritykset ja organisaatiot ovat johtavia alan globaalin liiketoiminnan kehittymisen ja innovaatiotoiminnan kannalta? Minkälaisia arvoverkostoja ja liiketoimintalogiikkoja voidaan alalla tunnistaa niin liiketoiminnassa kuin innovaatiotoiminnassa? Mitkä ovat globaalin klusterin potentiaalisimmat toimijat suomalaisten yritysten kannalta? Mikä on niiden liiketoimintalogiikka ja verkostojen hyödyntäminen niin t&k- kuin liiketoiminnan osalta? 3 Kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja sen edistäminen Mitkä ovat suomalaisen sähköajoneuvoklusterin yritysten ja niiden ja teknologioiden ja liiketoiminnan kilpailukyvyn elementit globaalissa toimintaympäristössä? Kotimaisen innovaatiotoiminnan edistämisen tarve ja ehdotus toimintamallista julkiselle rahoitukselle ja rahoittajille? Suomen mahdollisuus ja edellytykset toimia edelläkävijämarkkinana sähköisten ajoneuvojen hyödyntämisessä ja kehitysalustana? Selvityksen toteuttaneen työryhmän jäsenet olivat Markku Antikainen, Mikael von Hertzen, Tommi Salonen ja Harri Sjöholm Oy Swot Consulting Finland Ltd:stä sekä Jukka Järvinen Nikola Communications Ltd:stä. Saksan vertailututkimuksen toteutti Christoph Genter, AMCG Unternehmensberatung GmbH:sta. Selvityksen toteutusta ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Teija Lahti- Nuuttila, Martti Korkiakoski ja Matti Säynätjoki Tekesistä, Markku Vantunen Finprosta ja Harri Sjöholm Oy Swot Consulting Finland Ltd:stä.

3 ii (ii) Selvityksen työpajan toteutuksessa olivat mukana Markus Talka ja Markku Vantunen Finprosta sekä Raphael Giesecke ja Veikka Pirhonen Aalto-yliopiston SIMBe-hankkeesta. Työpajan alusti tohtori Maximilian Schwalm BMW:ltä kertomalla yrityksen kenttätestien tuloksista. Työpajaan osallistuivat edellisten ja selvityksen tekijöiden edustajien lisäksi Hans von Nandelstadh (European Batteries Oy), Kyösti Häkkinen (Tredea Oy), Kim Korhonen (Efore Plc), Martti Korkiakoski (Tekes), Matti Rae (Ensto Oy), Jouni Sirkka (Tamware Oy), Matti Säynätjoki (Tekes). Selvitykseen liittyen haastateltiin noin 60 teollisuuden, tutkimuksen, julkishallinnon, järjestöjen, rahoittajien ja muiden sidosryhmien edustajaa. Raportin toteuttajat kiittävät lämpimästi kaikkia selvityksen tekemiseen osallistuneita henkilöitä heidän arvokkaasta panoksestaan toteutuksessa. Selvityksen laatijoiden puolesta Markku Antikainen Oy Swot Consulting Finland Ltd

4 iii (ii) ABSTRACT There are about 40 Finnish companies that have the necessary expertise for electronic vehicle cluster. A few companies involved in the automotive industry and the development of charging infrastructure have done development and manufacturing related directly to electric vehicles. Globally significant Finnish mobile machinery and equipment manufacturers are also developing battery technology and the utilisation of electric applications. The actors interviewed for this report perceived diverse business possibilities in electric vehicles and their infrastructure also for Finnish companies. Finland is not at the forefront in electric vehicle related research. However, Finland has reacted to the global attention of the subject and has launched in national scale significant projects in this area of research. Electric vehicle cluster research can be improved, for example by centralising the national research funding allocation, targeting national research focus to i.e. charging and infrastructure, emphasising commercialising possibilities and creating effective contacts to international research projects. For Finnish electric vehicle cluster development, it is essential e.g. to collaborate in the value chain and with competitors also internationally develop networks between flagship companies and SMEs coordinate national projects centrally develop cooperation also with the authorities. Internationally governments are promoting the development of electric vehicles and related infrastructure with billions of euros. In big developmentleading automotive industry countries the subsidiaries are typically targeted to develop the industry s competitiveness, often even targeting to reach the leading role. Germany the example country in this report is promoting electric vehicle and related infrastructure technology and business development with 500 million euros in the few forthcoming years. China is estimated to be a major trailblazer in the industry in coming years. The international industry is divided in this report into the following groups: traditional automotive industry, new actors of significant scale, small actors, mobile machinery and component manufacturers. Significant international actors are presented from each group. Big actors lead the development whereas the possibilities of small actors are particularly in changes of mobility behaviour created by the technology transition. Networks in the industry have been and are going to be created mostly in the context of ongoing national and international projects. Business based value networks have been formed in for example automotive industry, where major car manufacturers have formed alliances with electronics companies. The report presents an American company Better Place as an example of an operator, who integrates the different elements of the cluster together, and as an actor, who has built the value network around itself.

5 iv (ii) Three potential business models are discussed in this report: Status Quo, Reformers and New Vertical Integration. An example of Finnish possibilities in these business models and in mobile machinery is also presented. The competitiveness and possibilities of Finnish industries are summarized in the table below. Finland is not interesting as a volume market. Finland has however advantages for electric vehicle cluster, i.e. a highly developed infrastructure fit for charging electric vehicles and consumers who are familiar in using it, challenging climatic conditions for testing electric vehicles in different conditions, strong traditions in electrical engineering, telecommunications and programming together with know-how in designing and manufacturing vehicles. Finland and especially the densely populated Helsinki metropolitan area is therefore a good testing ground for testing electric vehicle ecosystem. The first wave of the business possibilities related to electric vehicles has gone. Now it s time to act fast and utilise the knowledge that is available from reports and tests done elsewhere. Clear possibilities for Finnish actors are the electrification of mobile machinery the intelligence (software) in vehicles, charging points and network special components to vehicles and infrastructure the development and piloting of concepts and

6 v (ii) testing environment and services especially in arctic conditions.

7 vi (ii) The suggestions from the authors of this report to Tekes and other governmental actors are following: A focus for electric vehicles. Electric vehicles should quickly be turned to a priority. A focus should be created around few strong flagship companies and their network and enough funds need to be granted. A quick initiation requires more risk taking from Tekes than normally. By creating a focus, the strategic goal implementation of significantly potential companies and their networks will be supported. Influencing to the standardisation. A national consortium needs to be reinforced to monitor actively and to influence to the standardisation. The coordination of the consortium should be transferred to an independent organisation, e.g. to VTT. Focusing the public funding. Targeting national public funding should be centralised to one actor, Tekes, who will guide individual projects to achieve the best possible national benefits. Demonstrations. A demonstration environment for testing and utilising electric vehicle business models, networks, technologies and innovation environments should be formed with governmental support. The testing of mobile machinery and logistics solutions should be combined to be a part of the Demo 2013 project of Tekes fuel cell program. Large tests and significant investments will gather also international attention. Monitoring global flagship companies. Finpro should start a three-year monitoring of electric vehicle cluster development in Germany and China. The monitoring should be based on continuous open reporting to involved actors i.e. by utilising web tools. Finland as a pilot market. Finpro should take a central role in marketing Finland as a great test ground and test market for electric vehicles and related infrastructure.

8 vii (ii) Sisällysluettelo ALKUSANAT... I ABSTRACT... III 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN TOTEUTUS, AINEISTOT JA MENETELMÄT KANSALLISEN SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN TILANNE Klusterin rakenne ja toimijat Yritykset ja niiden osaaminen Hankkeet ja verkostot Markkinanäkymät Klusterin segmentit Liiketoimintamahdollisuudet Sähköajoneuvoklusterin kehittäminen Toimijoiden näkemykset Tutkimus Keskeisiä toimijoita Tutkimushankkeita Tutkimuksen taso kansainvälisesti verrattuna KANSAINVÄLINEN TILANNE Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat Benchmarking, Saksa Kansallinen sähköisen mobiliteetin kehityssuunnitelma (NEPE) Taloudellinen elvytyspaketti II: Sähköajoneuvot Sähköisen mobiliteetin mallialueet Näkemykset liiketoimintamahdollisuuksista Markkinanäkymät Klusterin segmenttien kehitys Yritykset ja organisaatiot Perinteinen autoteollisuus...48

9 viii (ii) Uudet merkittävän kokoluokan toimijat Pienet toimijat Raskas kalusto Komponentit Sähköajoneuvoalan organisaatioita Liiketoimintamallit ja arvoverkot KOTIMAISEN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY JA SEN EDISTÄMINEN Globaali klusteri suomalaisten yritysten kannalta Liiketoimintamallit Yhteistyömahdollisuudet Suomalaisen klusterin kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä Sähköajoneuvojen ja työkoneiden valmistus Komponentit Järjestelmät Infrastruktuuri Palvelut Esimerkki: Globaali toimittajuus Klusterin toimijoiden näkemykset Innovaatiotoiminta Tutkimus ja kehitys Julkishallinnon rooli Suomi edelläkävijämarkkinana JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Yhteenveto VIITTEET LIITTEET

10 1 (80) 1 JOHDANTO Tämän selvityksen tavoitteena oli syventää näkemystä suomalaisen elinkeinoelämän konkreettisista liiketoimintamahdollisuuksista sähköisten ajoneuvojen alueella sekä luoda perusta ja suuntaviivat Tekesin mahdollisille jatkotoimenpiteille. Tähän raporttiin on koottu laajan selvitystyön tuloksena syntynyt analyysi ja johtopäätökset suomalaisten yritysten kilpailukyvyn osaalueista, osaamisista ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista sähköajoneuvoihin liittyvissä teknologioissa, palveluissa ja infrastruktuureissa. Selvityksessä ehdotetaan myös konkreettisia jatkotoimenpiteitä liiketoimintaedellytysten parantamiseksi ja niiden realisoimiseksi. Selvitys on osa kansainvälisiä markkinoita sekä niiden tärkeimpiä toimijoita ja verkostoja kartoittavia hankkeita sisältävää kokonaisuutta. Yhtenä selvityksen tavoitteena oli tunnistaa sähköisten ajoneuvojen tärkeimpien toimijoiden kansainväliset verkostot ja toimintamallit, minkä avulla voidaan parantaa myös suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia näissä verkostoissa. EU:n energia- ja ilmastosopimus edellyttää, että vuoden 2005 päästökaupan ulkopuolisista kasvihuonekaasujen päästöistä vähennetään 16 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan % vähennystä nykyisiin kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Sähköajoneuvot eivät ole vielä erityisen tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta pidemmällä aikavälillä tilanteen odotetaan muuttuvan mm. öljyn hinnan kallistumisen myötä. Sähköajoneuvot, niihin liittyvät teknologiat, infrastruktuuri ja liiketoimintamahdollisuudet ovatkin käytännöllisesti katsoen globaalin kiinnostuksen kohteena. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Sähköautot Suomessa -työryhmä esitti Sähköajoneuvot Suomessa -taustaselvitykseen (Biomeri Oy 8/2009) pohjautuvassa mietinnössään (8/2009) myönteisiä näkymiä suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksista sähköisten ajoneuvojen liiketoiminnasta tulevaisuudessa. Mietinnön skenaarion mukaan sähköajoneuvoihin liittyvän liiketoiminnan volyymi on kasvatettavissa nykyiseltä noin 200 miljoonan euron tasolta 1 2 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tässä selvityksessä pyrittiin tunnistamaan potentiaaliset yritykset sekä niiden konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, miten em. tavoitteeseen voidaan päästä.

11 2 (80) 2 TIIVISTELMÄ Noin 40 suomalaisella yrityksellä on sähköautoklusterissa tarvittavaa osaamista. Suoraan sähköajoneuvoihin liittyvää kehittämistä ja valmistusta on tehnyt muutama ajoneuvoteollisuudessa mukana oleva ja latausinfrastruktuuria kehittävä yritys. Myös globaalisti merkittävät suomalaiset liikkuvien työkoneiden valmistajat kehittävät akkuteknologian ja sähkökäyttöjen hyödyntämistä. Selvityksen yhteydessä haastatellut toimijat näkevät sähköajoneuvoissa ja niiden infrastruktuurissa monipuolisia liiketoiminnan aihioita myös suomalaisille yrityksille. Suomi ei ole sähköajoneuvoihin liittyvässä tutkimuksessa eturintamassa. Suomessa on kuitenkin reagoitu asian saamaan globaaliin huomioon ja käynnistetty kansallisessa mitassa merkittäviä hankkeita tutkimusalueella. Sähköajoneuvoklusterin tutkimusta voidaan tehostaa esimerkiksi keskittämällä kansallisen tutkimusrahoituksen jakaminen, kohdentamalla kansallinen tutkimuspanos esimerkiksi lataukseen ja infrastruktuuriin, painottamalla kaupallistamismahdollisuuksia ja luomalla toimivat yhteydet kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Suomen sähköajoneuvoklusterin kehittymisen kannalta on tärkeää mm. liittoutua arvoketjussa ja kilpailijoiden kesken myös kansainvälisesti kehittää veturiyritysten ja pk-yritysten verkostoja koordinoida kansallisia hankkeita keskitetysti kehittää myös viranomaisyhteistyötä. Kansainvälisesti sähköajoneuvojen ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen panostetaan valtioiden toimesta miljardeja euroja. Kehitystä vetävien suurten autoteollisuusmaiden tuki suunnataan tyypillisesti oman maan teollisuuden kilpailukyvyn, usein vielä johtavan aseman kehittämiseen. Selvityksen esimerkkimaa Saksa panostaa 500 miljoonaa euroa sähköajoneuvojen ja niiden infrastruktuurin teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen lähivuosina. Kiinan arvioidaan olevan alan merkittävä suunnannäyttäjä lähivuosina. Kansainvälistä teollisuutta käsitellään selvityksessä perinteisen autoteollisuuden, uusien merkittävien kokoluokan toimijoiden, pienten toimijoiden, raskaan kaluston ja komponenttivalmistajien ryhmissä. Kussakin ryhmässä esitellään merkittäviä kansainvälisiä toimijoita. Suuret toimijat vetävät kehitystä, pienten mahdollisuudet ovat etenkin teknologiamurroksen aikaansaamissa liikkumisen toimintamallien muutoksissa. Toimialan verkostot ovat syntyneet ja syntymässä lähinnä käynnissä olevien kansainvälisten ja kansallisten hankkeiden yhteyteen. Liiketoimintaan perustuvia arvoverkkoja on muodostunut esimerkiksi akkuteollisuudessa, jossa suuret autonvalmistajat ovat muodostaneet

12 3 (80) alliansseja elektroniikkateollisuusyritysten kanssa. Selvityksessä esitellään yhdysvaltalainen yritys Better Place esimerkkinä klusterin eri elementtejä yhdistelevästä integraattorista ja toimijasta, jonka ympärille on rakentunut arvoverkko. Selvityksessä käydään läpi kolme potentiaalista kansainvälisen ajoneuvoteollisuuden liiketoimintamallia, Status Quo, Uudistajat ja Uusi vertikaali-integraatio. Samassa yhteydessä esitetään myös esimerkki suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksista kyseisten liiketoimintamahdollisuuksien ja raskaiden kuljetussovellusten suhteen. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ja mahdollisuudet on tiivistetty alla olevaan taulukkoon. Suomi ei ole volyymimarkkinana kiinnostava. Suomalaisilla on kuitenkin sähköajoneuvoklusterin kannalta etunaan mm. pitkälle kehittynyt sähköajoneuvojen lataamiseen sopiva infrastruktuuri ja sen hyödyntämiseen tottuneet kuluttajat, vaativat ilmasto-olosuhteet ajoneuvojen testaamiseen eri olosuhteissa, vahvat perinteet sähkötekniikassa, telekommunikaatiossa ja ohjelmoinnissa sekä omaa osaamista ajoneuvojen suunnittelussa ja valmistuksessa. Suomi ja erityisesti tiiviisti asuttu pääkaupunkiseutu on siis hyvä koekenttä sähköajoneuvojen ekosysteemin testaamiseen.

13 4 (80) Sähköajoneuvoihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien ensimmäinen aalto on ohi. Nyt onkin toimittava nopeasti ja hyödynnettävä se oppi, joka muualla tehdyistä selvityksistä ja kokeiluista on saatavissa. Selkeitä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille ovat työkoneiden sähköistäminen älykkyys (ohjelmistot) ajoneuvoissa, latauspisteissä ja verkossa erikoiskomponentit ajoneuvoihin ja infraan konseptien kehittäminen ja pilotointi sekä testausympäristöt ja -palvelut erityisesti arktisissa olosuhteissa. Tämä selvityksen tekijöiden ehdotukset Tekesille ja muille julkishallinnon tekijöille ovat seuraavat: Sähköajoneuvoille painopistealue. Luodaan sähköajoneuvoista nopeasti painopistealue. Painopistealue synnytetään muutaman vahvan veturin ja näiden verkoston ympärille ja sille annetaan riittävästi rahaa. Nopea käynnistäminen edellyttää Tekesiltä tavanomaista suurempaa riskin ottoa. Painopistealueen luomisella tuetaan merkittävää kansainvälistä potentiaalia omaavien yritysten ja niiden verkoston sähköajoneuvoihin liittyvien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Standardointiin vaikuttaminen. Standardoinnin aktiivista seuraamista ja vaikuttamista varten vahvistetaan kansallista konsortiota ja siirretään konsortion koordinointi riippumattomalle organisaatiolle, esimerkiksi VTT:lle. Julkisen rahoituksen keskittäminen. Kansallisen julkisen rahoituksen kohdentaminen keskitetään yksiin käsiin, Tekesille, joka ohjaa yksittäisiä hankkeita parhaan mahdollisen kansallisen hyödyn saavuttamiseksi. Demonstraatiot. Luodaan valtion tuella laaja demonstraatioympäristö henkilöajoneuvojen liiketoimintamallien, verkostojen, teknologian ja innovaatioympäristön testaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kytketään työkoneiden ja logistiikkaratkaisujen testaus osaksi Polttokennot ohjelman Demo hanketta Vuosaaren satamassa. Laajat testit ja merkittävä panostus saavat myös kansainvälistä huomiota. Globaalien vetureiden seuranta. Finpro käynnistää kolmivuotisen sähköajoneuvoklusterin kehityksen seurannan Saksassa ja Kiinassa. Seuranta perustuu jatkuvaan avoimeen raportointiin mukana oleville toimijoille esimerkiksi verkkotyökaluja hyödyntäen.

14 5 (80) Suomi pilottimarkkinana. Finpro ottaa keskeisen roolin Suomen markkinoimisessa hyvänä koekenttänä ja testimarkkinana sähköajoneuvoille ja niiden infrastruktuurille.

15 6 (80) 3 SELVITYKSEN TOTEUTUS, AINEISTOT JA MENETELMÄT Projekti toteutettiin vuoden 2010 maaliskuun lopun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Projektin toteutus jakautui viiteen päävaiheeseen, jotka olivat: 1 Projektin käynnistäminen 2 Kansallisen sähköautoklusterin kehittäminen 3 Kansainvälinen tilanne 4 Kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja sen edistäminen 5 Loppuraportin kokoaminen. Vaiheet ja työmenetelmät on esitetty kuvassa 1 ja kuvattu lyhyesti seuraavassa. Kuva 1. Selvityksen vaiheet ja vaiheissa käytettävät työmenetelmät. 1. Taustamateriaalin analyysi Swot Consulting kokosi, luokitteli ja analysoi hankkeen kannalta relevantin taustamateriaalin. Työssä käytettävää kirjallista materiaalia olivat esimerkiksi julkaistu kirjallisuus ja lehtiartikkelit

16 7 (80) sähköajoneuvoihin ja niiden toimintaympäristöön liittyvät tutkimusraportit toimialakatsaukset yrityshakemistot julkishallinnon kirjallinen materiaali, mukaan lukien säädökset, määräykset ja standardit seminaariesitykset tilastot Swot Consultingin oma aiheeseen liittyvä aineisto. 2. Työryhmätyöskentely Projektin toteuttavan työryhmän muodostivat asiantuntija Jukka Järvinen sekä AMCG:n ja Swot Consultingin edustajat. Työryhmän koko oli seitsemän henkilöä. Työryhmä kävi läpi ja jalosti muilla menetelmillä koottuja tuloksia sisäisissä projektin työryhmän palavereissa. Palavereissa ideoitiin myös mahdollisia uusia tulkintoja tai menettelyjä parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi. Työryhmän kokouksia järjestettiin hankkeen aikana 6 kappaletta. 3. Yritys- ja asiantuntijahaastattelut Toimialaa monipuolisesti edustava avainhenkilöjoukko haastateltiin aineiston keräämiseksi toimialan ja teknologian analyysejä varten. Suomessa haastateltiin kaikkiaan 52 henkilöä. Haastatteluihin valittiin Suomen sähköautoklusterin yritysten vaikuttajia sekä tutkimus- ja kehityskentän ja julkishallinnon edustajia. Haastattelut tehtiin tarkoituksenmukaisella tavalla joko henkilökohtaisin tapaamisin tai puhelimella. Kansainvälisesti haastateltiin 6 henkilöä. Haastatteluihin valittiin Keski- Euroopan sähköautoklusterin eri segmenttien vaikuttajia sekä lähialueiden ja EU:n sähköajoneuvohankkeita toteuttavien organisaatioiden edustajia. Kansainväliset haastattelut toteuttivat yhteistyössä AMCG ja Swot Consulting. 4. Benchmarking, Saksa Swot Consulting toteutti yhdessä AMCG:n kanssa suppean vertailun Suomen ja Saksan tilanteesta soveltuvilta osin maiden talouden ja teollisuuden rakenteiden erot huomioon ottaen. Benchmarkingselvityksen tuloksia hyödynnettiin kaikkien kansainvälistä tilannetta koskevien toimenpiteiden yhteydessä. 5. Yhteistyö muiden kansainvälisten selvitysten kanssa

17 8 (80) Swot Consulting varasi viisi henkilötyöpäivää kansainvälisiä markkinoita sekä niiden tärkeimpiä toimijoita ja verkostoja kartoittaville hankkeille (FinNode/USA, Finpro/EU, Kiina, Intia). Tavoite kansainvälistymisselvityksissä oli tunnistaa sähköisten ajoneuvojen tärkeimpien toimijoiden verkostot ja toimintamallit, minkä avulla voidaan parantaa suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia näissä verkostoissa. Yhdessä Finpron kanssa järjestettiin kesäkuussa Sähköajoneuvoklusterin kansainvälistyminen -työpaja. Koordinointi ja tiedonvaihto tämän selvityksen ja edellä mainittujen hankkeiden kanssa toteutettiin osana tämän hankkeen ohjausryhmätyöskentelyä. 6. Asiantuntijatyöpajat Osana projektia Swot Consultingin edustajat osallistuivat toukokuussa 2010 Trans Eco -hankkeen järjestämään Sähköautodemonstraatioiden työpajaan. Edellä mainittuun Sähköajoneuvoklusterin kansainvälistyminen -työpaja osallistui kaikkiaan 13 toimialan yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden edustajaa. Työpajan vieraileva esitelmöitsijä, BMW:n kenttätestejä koordinoiva Alexander Schwalm kertoi osallistujille BMW:n sähköajoneuvojen käyttötestien alustavista tuloksista. Työpajassa syntyi yli 60 alustavaa ideaa klusterin kehittämiseksi. 7. Ohjausryhmätyöskentely Työn seurantaa varten asetettiin ohjausryhmä, joka koostui Tekesin edustajista, toimeksiannon suorittajasta sekä muista Tekesin rahoittamia kansainvälisiä selvityksiä edustavista tahoista. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin toteuttajien alustusten ja esitysten pohjalta mm. haastattelurungot, selvityksen välitulokset ja työsuunnitelmat. Ohjausryhmä kokoontui selvityksen aikana kolme kertaa.

18 9 (80) 4 KANSALLISEN SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN TILANNE 4.1 Klusterin rakenne ja toimijat Kuva 2. Suomen sähköajoneuvoklusterin rakenne ja esimerkkejä sen mahdollisista toimijoista. Sähköajoneuvoklusterin rakenne ja esimerkkejä mahdollisista toimijoista on esitetty kuvassa 2. Kuva on edelleen jalostettu Sähköajoneuvot Suomessa -raportin klusterikuvasta (Biomeri, Tekes, 2009). On huomattava, että esimerkkiyrityksillä ei välttämättä ole tällä hetkellä sähköajoneuvoihin liittyvää liiketoimintaa kaikilta kuitenkin löytyy osaamista tai resursseja, jota klusterissa tarvitaan. Suomalainenkin klusteri on vasta muodostumassa.

19 10 (80) Taulukko 1. Sähköajoneuvoklusterin mahdollisia yrityksiä Suomessa segmenteittäin ryhmiteltynä Yritykset ja niiden osaaminen Noin 40 yrityksellä on sellaista osaamista, että ne voidaan lukea mukaan vielä muotoutumassa olevaan sähköajoneuvoklusteriin. Yritykset on esitetty segmenteittäin taulukossa 1. Yritykset ja niiden perusosaaminen on esitelty liitteessä 1. Suoraan sähköajoneuvoihin liittyvää kehittämistä ja valmistusta ovat tehneet Valmet Automotive ja AMC Motors, muunnosajoneuvojen valmistajat sekä akkuyritys European Batteries sekä latausinfrastruktuurin kehittäjät. Useat klusterin yrityksistä ovat olleet mukana sähköajoneuvokentän kehityshankkeissa. Merkittävillä suomalaisilla klusteriyhtiöillä on tyypillisesti globaalit tavoitteet (kuva 3). Sähköajoneuvoliiketoiminnalla ei ole kuitenkaan esimerkiksi liikkuvien työkoneiden valmistajille suoranaista strategista merkitystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei sähköenergian hyödyntämistä yrityksissä kehitettäisi (asiasta enemmän kohdassa 4.3.).

20 11 (80) Kuva 3. Merkittävien suomalaisten yritysten maantieteellinen fokus ja sähköajoneuvoliiketoiminnan merkitys tämän selvityksen tekijöiden ja haastateltujen näkemyksen mukaan. Paikka kaaviossa on viitteellinen, yrityksiä ei voi laittaa järjestykseen muuttujien suhteen paikan perusteella Hankkeet ja verkostot Aalto-yliopiston SIMBe-hanke (esitelty tarkemmin kohdassa 4.5.) tarkastelee sähköisen mobiliteetin arvoverkkoa kuvan 4 mukaisesti. Kuvassa on eroteltu kertaluonteiset (lila) ja jatkuvaan liiketoimintaan perustuvat (beige) ansaintamahdollisuudet. Järjestelmäintegraatioon ja lataukseen liittyvien palvelujen toimittajia ei suomalaisessa klusterissa juuri ole, mikä on toisaalta ymmärrettävää Suomessa on tällä hetkellä rekisteröintitietojen mukaan alle sata ladattavaa sähköautoa. Klusterin yritykset ovat verkostoituneet toistaiseksi lähinnä alueellisten, konsepti- ja tutkimushankkeiden kautta. Tutkimushankkeita on esitelty kohdassa 4.5. Alueellisia hankkeita on käynnistetty Uudellamaalla, Espoossa ja Tampereella. Hankkeita on esitetty seuraavassa. Eco Urban Living Tavoitteena edistää teknologian kehitystä ja rakentaa ympäristötietoista kaupunkimiljöötä Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola - alueella Mukana olevat toimijat Espoon kaupunki, Valmet Automotive, Fortum, Nokia, Synocus Group koordinoi hanketta Hanke julkistettiin

21 12 (80) Kuva 4. Sähköisen mobiliteetin arvoverkko (lähde: SIMBe). Electric Vehicle Action Group (EVAG) EVAG:n tavoitteena on toteuttaa TEM:n vision mukainen verkosta ladattavien autojen markkinaosuus ( uusrekisteröintiä vuodessa vuonna 2020) pääkaupunkiseudulla. Yksittäisistä välitavoitteista tärkein on pilottien synnyttäminen. Mukana olevat toimijat mm. Nokia Siemens Networks, Fortum, HOK- Elanto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki. World Design Capital -vuosi 2012 on hankkeen huipentuma ja luonnollinen etappi. Hanke on esitelty Sähköautodemonstraatioiden työpajassa. Vastuuhenkilö Martti Malmivirta, puh , ElectriCity Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi sekä ajoneuvojen että niiden komponenttien osalta. Mukana olevat toimijat: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Sähköautot. Nyt! -verkosto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hermia Oy, Tampereen ammattiopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä lukuisa joukko alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Hanke julkistettiin

22 13 (80) Kuva 5. Sähköajoneuvoihin liittyviä alueellisia, konsepti- ja yhteisöhankkeita. Hankkeet on esitelty tekstissä. Sijoitus kaaviossa määräytyy tämän selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan. ERA Tavoitteena on ollut ympäristöystävällisen sähköauton kehittäminen ja pienen sarjan valmistus. Autolla osallistutaan myös Progressive Automotive X-Prize -kilpailuun USA:ssa. Kilpailu on käynnissä. Metropolia AMK:n hanke, mukana Lahden muotoiluinstituutti ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä laaja joukko muita toimijoita. Auto on julkistettu EVA konseptiauto Tavoitteena kertoa Valmet Automotiven osaamisesta konseptikehityksessä ja auton suunnittelussa. Mukana Valmet Automotive, Fortum, Nokia, Navteq, Vacon, Nokian Renkaat, Idis Design, Cadring, AXCO-Motors, Hybria, Powerfinn, Convergens, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja saksalainen RLE International. Auto esitelty Geneven automessuilla maaliskuussa Sähköautot Nyt! -yhteisö

23 14 (80) Yhteisöllinen hanke, jonka tavoitteena on valmistaa sähköautoja samaan hintaan kuin vastaava auto polttomoottorilla varustettuna. Mukana Fortum, Nollahiili.fi oy, Oliivi Autot, Enviro Elbilsalg, Tuulivoimala.com, Electric Ocean, DesignIlmoValtonen Oy, Valtimo Components sekä Suomen Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry, Teknillinen korkeakoulu, Vaasan yliopisto, Savonia AMK, Polttava kysymys, Ilmastotalkoot, Globbarit / Tiedä mitä tankkaat Markkinanäkymät Biomeri Oy:n toteuttamassa Sähköajoneuvot Suomessa -selvityksessä tarkasteltiin sähköautojen (ladattavat hybridit ja täyssähköautot) myyntimäärää vuosina 2020 ja 2030 kolmessa eri skenaariossa (taulukko 2). Nopeakin skenaario vaikuttaa maltilliselta jo edellä esiteltyjen pääkaupunkiseudun hankkeiden tavoitteita ajatellen. Vuosi Osuus uusista autoista Kumulatiivinen myyntimäärä Osuus henkilöautojen liikennesuoritteesta PHEV EV PHEV EV PHEV EV % 3 % % 0,6 % Perusskenaari o % 20 % Nopea % 6 % skenaari o % 40 % % 7 % % 1 % % 19 % % 2 % % 0,5 % Hidas skenaati o % 10 % % 4 % Taulukko 2. Skenaariot sähköautojen myyntimäärän kehityksestä Suomessa, PHEV = ladattava hybridi, EV = täyssähköauto (Biomeri, Tekes, 2009). Suomen markkina on pieni ja sähköautojen määrän kasvulla on merkitystä globaaleja markkinoita tavoittelevien toimijoiden tuotteiden ja palvelujen kehitys- ja testausalustana. Sähköajoneuvot Suomessa -selvityksessä tarkasteltiin myös klusterin liiketoiminnan kehitystä kolmessa skenaariossa (kuva 6) Lähtökohtana on sähköajoneuvoklusterin vuodelle 2010 arvioitu liikevaihto 200 miljoonaa euroa.