Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA. Loppuraportti 6.8.2010"

Transkriptio

1 Hypätään kyytiin keskittämällä tuloksia SELVITYS SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSISTA Loppuraportti Oy Swot Consulting Finland Ltd Markku Antikainen Mikael von Hertzen Jukka Järvinen Tommi Salonen Harri Sjöholm

2 i (ii) ALKUSANAT Tämä selvitys on toteutettu Tekesin toimeksiannosta. Selvityksen aihealueet ja niihin liittyvät kysymykset, joihin tällä selvityksellä haettiin vastauksia, ovat seuraavat: 1 Kansallisen sähköajoneuvoklusterin kehittäminen Mitkä ovat nykyiset ja potentiaaliset suomalaiset sähköisten ajoneuvojen alueen yritykset ja verkostot koko sähköajoneuvoihin liittyvän infrastruktuurin ja -klusterin näkökulmasta? Mitkä ovat yritysten näkemykset alueen liiketoimintamahdollisuuksista omalta kannalta katsoen Mikä on yritysten halu ja resurssit t&k-toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen Millainen on yritysten suhtautuminen sähköajoneuvoklusterin kehittämiseen? Mikä on alan tutkimuksen tila kansainvälisesti verrattuna ja keskeiset tutkimustahot kotimaassa sekä niiden kansainväliset verkostot 2 Kansainvälinen tilanne (yhteistyössä muiden kansainvälisten selvitysten kanssa) Mitkä yritykset ja organisaatiot ovat johtavia alan globaalin liiketoiminnan kehittymisen ja innovaatiotoiminnan kannalta? Minkälaisia arvoverkostoja ja liiketoimintalogiikkoja voidaan alalla tunnistaa niin liiketoiminnassa kuin innovaatiotoiminnassa? Mitkä ovat globaalin klusterin potentiaalisimmat toimijat suomalaisten yritysten kannalta? Mikä on niiden liiketoimintalogiikka ja verkostojen hyödyntäminen niin t&k- kuin liiketoiminnan osalta? 3 Kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja sen edistäminen Mitkä ovat suomalaisen sähköajoneuvoklusterin yritysten ja niiden ja teknologioiden ja liiketoiminnan kilpailukyvyn elementit globaalissa toimintaympäristössä? Kotimaisen innovaatiotoiminnan edistämisen tarve ja ehdotus toimintamallista julkiselle rahoitukselle ja rahoittajille? Suomen mahdollisuus ja edellytykset toimia edelläkävijämarkkinana sähköisten ajoneuvojen hyödyntämisessä ja kehitysalustana? Selvityksen toteuttaneen työryhmän jäsenet olivat Markku Antikainen, Mikael von Hertzen, Tommi Salonen ja Harri Sjöholm Oy Swot Consulting Finland Ltd:stä sekä Jukka Järvinen Nikola Communications Ltd:stä. Saksan vertailututkimuksen toteutti Christoph Genter, AMCG Unternehmensberatung GmbH:sta. Selvityksen toteutusta ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Teija Lahti- Nuuttila, Martti Korkiakoski ja Matti Säynätjoki Tekesistä, Markku Vantunen Finprosta ja Harri Sjöholm Oy Swot Consulting Finland Ltd:stä.

3 ii (ii) Selvityksen työpajan toteutuksessa olivat mukana Markus Talka ja Markku Vantunen Finprosta sekä Raphael Giesecke ja Veikka Pirhonen Aalto-yliopiston SIMBe-hankkeesta. Työpajan alusti tohtori Maximilian Schwalm BMW:ltä kertomalla yrityksen kenttätestien tuloksista. Työpajaan osallistuivat edellisten ja selvityksen tekijöiden edustajien lisäksi Hans von Nandelstadh (European Batteries Oy), Kyösti Häkkinen (Tredea Oy), Kim Korhonen (Efore Plc), Martti Korkiakoski (Tekes), Matti Rae (Ensto Oy), Jouni Sirkka (Tamware Oy), Matti Säynätjoki (Tekes). Selvitykseen liittyen haastateltiin noin 60 teollisuuden, tutkimuksen, julkishallinnon, järjestöjen, rahoittajien ja muiden sidosryhmien edustajaa. Raportin toteuttajat kiittävät lämpimästi kaikkia selvityksen tekemiseen osallistuneita henkilöitä heidän arvokkaasta panoksestaan toteutuksessa. Selvityksen laatijoiden puolesta Markku Antikainen Oy Swot Consulting Finland Ltd

4 iii (ii) ABSTRACT There are about 40 Finnish companies that have the necessary expertise for electronic vehicle cluster. A few companies involved in the automotive industry and the development of charging infrastructure have done development and manufacturing related directly to electric vehicles. Globally significant Finnish mobile machinery and equipment manufacturers are also developing battery technology and the utilisation of electric applications. The actors interviewed for this report perceived diverse business possibilities in electric vehicles and their infrastructure also for Finnish companies. Finland is not at the forefront in electric vehicle related research. However, Finland has reacted to the global attention of the subject and has launched in national scale significant projects in this area of research. Electric vehicle cluster research can be improved, for example by centralising the national research funding allocation, targeting national research focus to i.e. charging and infrastructure, emphasising commercialising possibilities and creating effective contacts to international research projects. For Finnish electric vehicle cluster development, it is essential e.g. to collaborate in the value chain and with competitors also internationally develop networks between flagship companies and SMEs coordinate national projects centrally develop cooperation also with the authorities. Internationally governments are promoting the development of electric vehicles and related infrastructure with billions of euros. In big developmentleading automotive industry countries the subsidiaries are typically targeted to develop the industry s competitiveness, often even targeting to reach the leading role. Germany the example country in this report is promoting electric vehicle and related infrastructure technology and business development with 500 million euros in the few forthcoming years. China is estimated to be a major trailblazer in the industry in coming years. The international industry is divided in this report into the following groups: traditional automotive industry, new actors of significant scale, small actors, mobile machinery and component manufacturers. Significant international actors are presented from each group. Big actors lead the development whereas the possibilities of small actors are particularly in changes of mobility behaviour created by the technology transition. Networks in the industry have been and are going to be created mostly in the context of ongoing national and international projects. Business based value networks have been formed in for example automotive industry, where major car manufacturers have formed alliances with electronics companies. The report presents an American company Better Place as an example of an operator, who integrates the different elements of the cluster together, and as an actor, who has built the value network around itself.

5 iv (ii) Three potential business models are discussed in this report: Status Quo, Reformers and New Vertical Integration. An example of Finnish possibilities in these business models and in mobile machinery is also presented. The competitiveness and possibilities of Finnish industries are summarized in the table below. Finland is not interesting as a volume market. Finland has however advantages for electric vehicle cluster, i.e. a highly developed infrastructure fit for charging electric vehicles and consumers who are familiar in using it, challenging climatic conditions for testing electric vehicles in different conditions, strong traditions in electrical engineering, telecommunications and programming together with know-how in designing and manufacturing vehicles. Finland and especially the densely populated Helsinki metropolitan area is therefore a good testing ground for testing electric vehicle ecosystem. The first wave of the business possibilities related to electric vehicles has gone. Now it s time to act fast and utilise the knowledge that is available from reports and tests done elsewhere. Clear possibilities for Finnish actors are the electrification of mobile machinery the intelligence (software) in vehicles, charging points and network special components to vehicles and infrastructure the development and piloting of concepts and

6 v (ii) testing environment and services especially in arctic conditions.

7 vi (ii) The suggestions from the authors of this report to Tekes and other governmental actors are following: A focus for electric vehicles. Electric vehicles should quickly be turned to a priority. A focus should be created around few strong flagship companies and their network and enough funds need to be granted. A quick initiation requires more risk taking from Tekes than normally. By creating a focus, the strategic goal implementation of significantly potential companies and their networks will be supported. Influencing to the standardisation. A national consortium needs to be reinforced to monitor actively and to influence to the standardisation. The coordination of the consortium should be transferred to an independent organisation, e.g. to VTT. Focusing the public funding. Targeting national public funding should be centralised to one actor, Tekes, who will guide individual projects to achieve the best possible national benefits. Demonstrations. A demonstration environment for testing and utilising electric vehicle business models, networks, technologies and innovation environments should be formed with governmental support. The testing of mobile machinery and logistics solutions should be combined to be a part of the Demo 2013 project of Tekes fuel cell program. Large tests and significant investments will gather also international attention. Monitoring global flagship companies. Finpro should start a three-year monitoring of electric vehicle cluster development in Germany and China. The monitoring should be based on continuous open reporting to involved actors i.e. by utilising web tools. Finland as a pilot market. Finpro should take a central role in marketing Finland as a great test ground and test market for electric vehicles and related infrastructure.

8 vii (ii) Sisällysluettelo ALKUSANAT... I ABSTRACT... III 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN TOTEUTUS, AINEISTOT JA MENETELMÄT KANSALLISEN SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN TILANNE Klusterin rakenne ja toimijat Yritykset ja niiden osaaminen Hankkeet ja verkostot Markkinanäkymät Klusterin segmentit Liiketoimintamahdollisuudet Sähköajoneuvoklusterin kehittäminen Toimijoiden näkemykset Tutkimus Keskeisiä toimijoita Tutkimushankkeita Tutkimuksen taso kansainvälisesti verrattuna KANSAINVÄLINEN TILANNE Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat Benchmarking, Saksa Kansallinen sähköisen mobiliteetin kehityssuunnitelma (NEPE) Taloudellinen elvytyspaketti II: Sähköajoneuvot Sähköisen mobiliteetin mallialueet Näkemykset liiketoimintamahdollisuuksista Markkinanäkymät Klusterin segmenttien kehitys Yritykset ja organisaatiot Perinteinen autoteollisuus...48

9 viii (ii) Uudet merkittävän kokoluokan toimijat Pienet toimijat Raskas kalusto Komponentit Sähköajoneuvoalan organisaatioita Liiketoimintamallit ja arvoverkot KOTIMAISEN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY JA SEN EDISTÄMINEN Globaali klusteri suomalaisten yritysten kannalta Liiketoimintamallit Yhteistyömahdollisuudet Suomalaisen klusterin kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä Sähköajoneuvojen ja työkoneiden valmistus Komponentit Järjestelmät Infrastruktuuri Palvelut Esimerkki: Globaali toimittajuus Klusterin toimijoiden näkemykset Innovaatiotoiminta Tutkimus ja kehitys Julkishallinnon rooli Suomi edelläkävijämarkkinana JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Yhteenveto VIITTEET LIITTEET

10 1 (80) 1 JOHDANTO Tämän selvityksen tavoitteena oli syventää näkemystä suomalaisen elinkeinoelämän konkreettisista liiketoimintamahdollisuuksista sähköisten ajoneuvojen alueella sekä luoda perusta ja suuntaviivat Tekesin mahdollisille jatkotoimenpiteille. Tähän raporttiin on koottu laajan selvitystyön tuloksena syntynyt analyysi ja johtopäätökset suomalaisten yritysten kilpailukyvyn osaalueista, osaamisista ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksista sähköajoneuvoihin liittyvissä teknologioissa, palveluissa ja infrastruktuureissa. Selvityksessä ehdotetaan myös konkreettisia jatkotoimenpiteitä liiketoimintaedellytysten parantamiseksi ja niiden realisoimiseksi. Selvitys on osa kansainvälisiä markkinoita sekä niiden tärkeimpiä toimijoita ja verkostoja kartoittavia hankkeita sisältävää kokonaisuutta. Yhtenä selvityksen tavoitteena oli tunnistaa sähköisten ajoneuvojen tärkeimpien toimijoiden kansainväliset verkostot ja toimintamallit, minkä avulla voidaan parantaa myös suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia näissä verkostoissa. EU:n energia- ja ilmastosopimus edellyttää, että vuoden 2005 päästökaupan ulkopuolisista kasvihuonekaasujen päästöistä vähennetään 16 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä tavoitellaan % vähennystä nykyisiin kasvihuonekaasupäästöihin verrattuna. Sähköajoneuvot eivät ole vielä erityisen tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta pidemmällä aikavälillä tilanteen odotetaan muuttuvan mm. öljyn hinnan kallistumisen myötä. Sähköajoneuvot, niihin liittyvät teknologiat, infrastruktuuri ja liiketoimintamahdollisuudet ovatkin käytännöllisesti katsoen globaalin kiinnostuksen kohteena. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) Sähköautot Suomessa -työryhmä esitti Sähköajoneuvot Suomessa -taustaselvitykseen (Biomeri Oy 8/2009) pohjautuvassa mietinnössään (8/2009) myönteisiä näkymiä suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksista sähköisten ajoneuvojen liiketoiminnasta tulevaisuudessa. Mietinnön skenaarion mukaan sähköajoneuvoihin liittyvän liiketoiminnan volyymi on kasvatettavissa nykyiseltä noin 200 miljoonan euron tasolta 1 2 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tässä selvityksessä pyrittiin tunnistamaan potentiaaliset yritykset sekä niiden konkreettisia liiketoimintamahdollisuuksia, miten em. tavoitteeseen voidaan päästä.

11 2 (80) 2 TIIVISTELMÄ Noin 40 suomalaisella yrityksellä on sähköautoklusterissa tarvittavaa osaamista. Suoraan sähköajoneuvoihin liittyvää kehittämistä ja valmistusta on tehnyt muutama ajoneuvoteollisuudessa mukana oleva ja latausinfrastruktuuria kehittävä yritys. Myös globaalisti merkittävät suomalaiset liikkuvien työkoneiden valmistajat kehittävät akkuteknologian ja sähkökäyttöjen hyödyntämistä. Selvityksen yhteydessä haastatellut toimijat näkevät sähköajoneuvoissa ja niiden infrastruktuurissa monipuolisia liiketoiminnan aihioita myös suomalaisille yrityksille. Suomi ei ole sähköajoneuvoihin liittyvässä tutkimuksessa eturintamassa. Suomessa on kuitenkin reagoitu asian saamaan globaaliin huomioon ja käynnistetty kansallisessa mitassa merkittäviä hankkeita tutkimusalueella. Sähköajoneuvoklusterin tutkimusta voidaan tehostaa esimerkiksi keskittämällä kansallisen tutkimusrahoituksen jakaminen, kohdentamalla kansallinen tutkimuspanos esimerkiksi lataukseen ja infrastruktuuriin, painottamalla kaupallistamismahdollisuuksia ja luomalla toimivat yhteydet kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Suomen sähköajoneuvoklusterin kehittymisen kannalta on tärkeää mm. liittoutua arvoketjussa ja kilpailijoiden kesken myös kansainvälisesti kehittää veturiyritysten ja pk-yritysten verkostoja koordinoida kansallisia hankkeita keskitetysti kehittää myös viranomaisyhteistyötä. Kansainvälisesti sähköajoneuvojen ja niiden infrastruktuurin kehittämiseen panostetaan valtioiden toimesta miljardeja euroja. Kehitystä vetävien suurten autoteollisuusmaiden tuki suunnataan tyypillisesti oman maan teollisuuden kilpailukyvyn, usein vielä johtavan aseman kehittämiseen. Selvityksen esimerkkimaa Saksa panostaa 500 miljoonaa euroa sähköajoneuvojen ja niiden infrastruktuurin teknologian ja liiketoiminnan kehittämiseen lähivuosina. Kiinan arvioidaan olevan alan merkittävä suunnannäyttäjä lähivuosina. Kansainvälistä teollisuutta käsitellään selvityksessä perinteisen autoteollisuuden, uusien merkittävien kokoluokan toimijoiden, pienten toimijoiden, raskaan kaluston ja komponenttivalmistajien ryhmissä. Kussakin ryhmässä esitellään merkittäviä kansainvälisiä toimijoita. Suuret toimijat vetävät kehitystä, pienten mahdollisuudet ovat etenkin teknologiamurroksen aikaansaamissa liikkumisen toimintamallien muutoksissa. Toimialan verkostot ovat syntyneet ja syntymässä lähinnä käynnissä olevien kansainvälisten ja kansallisten hankkeiden yhteyteen. Liiketoimintaan perustuvia arvoverkkoja on muodostunut esimerkiksi akkuteollisuudessa, jossa suuret autonvalmistajat ovat muodostaneet

12 3 (80) alliansseja elektroniikkateollisuusyritysten kanssa. Selvityksessä esitellään yhdysvaltalainen yritys Better Place esimerkkinä klusterin eri elementtejä yhdistelevästä integraattorista ja toimijasta, jonka ympärille on rakentunut arvoverkko. Selvityksessä käydään läpi kolme potentiaalista kansainvälisen ajoneuvoteollisuuden liiketoimintamallia, Status Quo, Uudistajat ja Uusi vertikaali-integraatio. Samassa yhteydessä esitetään myös esimerkki suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksista kyseisten liiketoimintamahdollisuuksien ja raskaiden kuljetussovellusten suhteen. Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ja mahdollisuudet on tiivistetty alla olevaan taulukkoon. Suomi ei ole volyymimarkkinana kiinnostava. Suomalaisilla on kuitenkin sähköajoneuvoklusterin kannalta etunaan mm. pitkälle kehittynyt sähköajoneuvojen lataamiseen sopiva infrastruktuuri ja sen hyödyntämiseen tottuneet kuluttajat, vaativat ilmasto-olosuhteet ajoneuvojen testaamiseen eri olosuhteissa, vahvat perinteet sähkötekniikassa, telekommunikaatiossa ja ohjelmoinnissa sekä omaa osaamista ajoneuvojen suunnittelussa ja valmistuksessa. Suomi ja erityisesti tiiviisti asuttu pääkaupunkiseutu on siis hyvä koekenttä sähköajoneuvojen ekosysteemin testaamiseen.

13 4 (80) Sähköajoneuvoihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien ensimmäinen aalto on ohi. Nyt onkin toimittava nopeasti ja hyödynnettävä se oppi, joka muualla tehdyistä selvityksistä ja kokeiluista on saatavissa. Selkeitä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille ovat työkoneiden sähköistäminen älykkyys (ohjelmistot) ajoneuvoissa, latauspisteissä ja verkossa erikoiskomponentit ajoneuvoihin ja infraan konseptien kehittäminen ja pilotointi sekä testausympäristöt ja -palvelut erityisesti arktisissa olosuhteissa. Tämä selvityksen tekijöiden ehdotukset Tekesille ja muille julkishallinnon tekijöille ovat seuraavat: Sähköajoneuvoille painopistealue. Luodaan sähköajoneuvoista nopeasti painopistealue. Painopistealue synnytetään muutaman vahvan veturin ja näiden verkoston ympärille ja sille annetaan riittävästi rahaa. Nopea käynnistäminen edellyttää Tekesiltä tavanomaista suurempaa riskin ottoa. Painopistealueen luomisella tuetaan merkittävää kansainvälistä potentiaalia omaavien yritysten ja niiden verkoston sähköajoneuvoihin liittyvien strategisten tavoitteiden toteuttamista. Standardointiin vaikuttaminen. Standardoinnin aktiivista seuraamista ja vaikuttamista varten vahvistetaan kansallista konsortiota ja siirretään konsortion koordinointi riippumattomalle organisaatiolle, esimerkiksi VTT:lle. Julkisen rahoituksen keskittäminen. Kansallisen julkisen rahoituksen kohdentaminen keskitetään yksiin käsiin, Tekesille, joka ohjaa yksittäisiä hankkeita parhaan mahdollisen kansallisen hyödyn saavuttamiseksi. Demonstraatiot. Luodaan valtion tuella laaja demonstraatioympäristö henkilöajoneuvojen liiketoimintamallien, verkostojen, teknologian ja innovaatioympäristön testaamiseksi ja hyödyntämiseksi. Kytketään työkoneiden ja logistiikkaratkaisujen testaus osaksi Polttokennot ohjelman Demo hanketta Vuosaaren satamassa. Laajat testit ja merkittävä panostus saavat myös kansainvälistä huomiota. Globaalien vetureiden seuranta. Finpro käynnistää kolmivuotisen sähköajoneuvoklusterin kehityksen seurannan Saksassa ja Kiinassa. Seuranta perustuu jatkuvaan avoimeen raportointiin mukana oleville toimijoille esimerkiksi verkkotyökaluja hyödyntäen.

14 5 (80) Suomi pilottimarkkinana. Finpro ottaa keskeisen roolin Suomen markkinoimisessa hyvänä koekenttänä ja testimarkkinana sähköajoneuvoille ja niiden infrastruktuurille.

15 6 (80) 3 SELVITYKSEN TOTEUTUS, AINEISTOT JA MENETELMÄT Projekti toteutettiin vuoden 2010 maaliskuun lopun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Projektin toteutus jakautui viiteen päävaiheeseen, jotka olivat: 1 Projektin käynnistäminen 2 Kansallisen sähköautoklusterin kehittäminen 3 Kansainvälinen tilanne 4 Kotimaisen teollisuuden kilpailukyky ja sen edistäminen 5 Loppuraportin kokoaminen. Vaiheet ja työmenetelmät on esitetty kuvassa 1 ja kuvattu lyhyesti seuraavassa. Kuva 1. Selvityksen vaiheet ja vaiheissa käytettävät työmenetelmät. 1. Taustamateriaalin analyysi Swot Consulting kokosi, luokitteli ja analysoi hankkeen kannalta relevantin taustamateriaalin. Työssä käytettävää kirjallista materiaalia olivat esimerkiksi julkaistu kirjallisuus ja lehtiartikkelit

16 7 (80) sähköajoneuvoihin ja niiden toimintaympäristöön liittyvät tutkimusraportit toimialakatsaukset yrityshakemistot julkishallinnon kirjallinen materiaali, mukaan lukien säädökset, määräykset ja standardit seminaariesitykset tilastot Swot Consultingin oma aiheeseen liittyvä aineisto. 2. Työryhmätyöskentely Projektin toteuttavan työryhmän muodostivat asiantuntija Jukka Järvinen sekä AMCG:n ja Swot Consultingin edustajat. Työryhmän koko oli seitsemän henkilöä. Työryhmä kävi läpi ja jalosti muilla menetelmillä koottuja tuloksia sisäisissä projektin työryhmän palavereissa. Palavereissa ideoitiin myös mahdollisia uusia tulkintoja tai menettelyjä parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi. Työryhmän kokouksia järjestettiin hankkeen aikana 6 kappaletta. 3. Yritys- ja asiantuntijahaastattelut Toimialaa monipuolisesti edustava avainhenkilöjoukko haastateltiin aineiston keräämiseksi toimialan ja teknologian analyysejä varten. Suomessa haastateltiin kaikkiaan 52 henkilöä. Haastatteluihin valittiin Suomen sähköautoklusterin yritysten vaikuttajia sekä tutkimus- ja kehityskentän ja julkishallinnon edustajia. Haastattelut tehtiin tarkoituksenmukaisella tavalla joko henkilökohtaisin tapaamisin tai puhelimella. Kansainvälisesti haastateltiin 6 henkilöä. Haastatteluihin valittiin Keski- Euroopan sähköautoklusterin eri segmenttien vaikuttajia sekä lähialueiden ja EU:n sähköajoneuvohankkeita toteuttavien organisaatioiden edustajia. Kansainväliset haastattelut toteuttivat yhteistyössä AMCG ja Swot Consulting. 4. Benchmarking, Saksa Swot Consulting toteutti yhdessä AMCG:n kanssa suppean vertailun Suomen ja Saksan tilanteesta soveltuvilta osin maiden talouden ja teollisuuden rakenteiden erot huomioon ottaen. Benchmarkingselvityksen tuloksia hyödynnettiin kaikkien kansainvälistä tilannetta koskevien toimenpiteiden yhteydessä. 5. Yhteistyö muiden kansainvälisten selvitysten kanssa

17 8 (80) Swot Consulting varasi viisi henkilötyöpäivää kansainvälisiä markkinoita sekä niiden tärkeimpiä toimijoita ja verkostoja kartoittaville hankkeille (FinNode/USA, Finpro/EU, Kiina, Intia). Tavoite kansainvälistymisselvityksissä oli tunnistaa sähköisten ajoneuvojen tärkeimpien toimijoiden verkostot ja toimintamallit, minkä avulla voidaan parantaa suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia näissä verkostoissa. Yhdessä Finpron kanssa järjestettiin kesäkuussa Sähköajoneuvoklusterin kansainvälistyminen -työpaja. Koordinointi ja tiedonvaihto tämän selvityksen ja edellä mainittujen hankkeiden kanssa toteutettiin osana tämän hankkeen ohjausryhmätyöskentelyä. 6. Asiantuntijatyöpajat Osana projektia Swot Consultingin edustajat osallistuivat toukokuussa 2010 Trans Eco -hankkeen järjestämään Sähköautodemonstraatioiden työpajaan. Edellä mainittuun Sähköajoneuvoklusterin kansainvälistyminen -työpaja osallistui kaikkiaan 13 toimialan yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden edustajaa. Työpajan vieraileva esitelmöitsijä, BMW:n kenttätestejä koordinoiva Alexander Schwalm kertoi osallistujille BMW:n sähköajoneuvojen käyttötestien alustavista tuloksista. Työpajassa syntyi yli 60 alustavaa ideaa klusterin kehittämiseksi. 7. Ohjausryhmätyöskentely Työn seurantaa varten asetettiin ohjausryhmä, joka koostui Tekesin edustajista, toimeksiannon suorittajasta sekä muista Tekesin rahoittamia kansainvälisiä selvityksiä edustavista tahoista. Ohjausryhmän kokouksissa käsiteltiin toteuttajien alustusten ja esitysten pohjalta mm. haastattelurungot, selvityksen välitulokset ja työsuunnitelmat. Ohjausryhmä kokoontui selvityksen aikana kolme kertaa.

18 9 (80) 4 KANSALLISEN SÄHKÖAJONEUVOKLUSTERIN TILANNE 4.1 Klusterin rakenne ja toimijat Kuva 2. Suomen sähköajoneuvoklusterin rakenne ja esimerkkejä sen mahdollisista toimijoista. Sähköajoneuvoklusterin rakenne ja esimerkkejä mahdollisista toimijoista on esitetty kuvassa 2. Kuva on edelleen jalostettu Sähköajoneuvot Suomessa -raportin klusterikuvasta (Biomeri, Tekes, 2009). On huomattava, että esimerkkiyrityksillä ei välttämättä ole tällä hetkellä sähköajoneuvoihin liittyvää liiketoimintaa kaikilta kuitenkin löytyy osaamista tai resursseja, jota klusterissa tarvitaan. Suomalainenkin klusteri on vasta muodostumassa.

19 10 (80) Taulukko 1. Sähköajoneuvoklusterin mahdollisia yrityksiä Suomessa segmenteittäin ryhmiteltynä Yritykset ja niiden osaaminen Noin 40 yrityksellä on sellaista osaamista, että ne voidaan lukea mukaan vielä muotoutumassa olevaan sähköajoneuvoklusteriin. Yritykset on esitetty segmenteittäin taulukossa 1. Yritykset ja niiden perusosaaminen on esitelty liitteessä 1. Suoraan sähköajoneuvoihin liittyvää kehittämistä ja valmistusta ovat tehneet Valmet Automotive ja AMC Motors, muunnosajoneuvojen valmistajat sekä akkuyritys European Batteries sekä latausinfrastruktuurin kehittäjät. Useat klusterin yrityksistä ovat olleet mukana sähköajoneuvokentän kehityshankkeissa. Merkittävillä suomalaisilla klusteriyhtiöillä on tyypillisesti globaalit tavoitteet (kuva 3). Sähköajoneuvoliiketoiminnalla ei ole kuitenkaan esimerkiksi liikkuvien työkoneiden valmistajille suoranaista strategista merkitystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei sähköenergian hyödyntämistä yrityksissä kehitettäisi (asiasta enemmän kohdassa 4.3.).

20 11 (80) Kuva 3. Merkittävien suomalaisten yritysten maantieteellinen fokus ja sähköajoneuvoliiketoiminnan merkitys tämän selvityksen tekijöiden ja haastateltujen näkemyksen mukaan. Paikka kaaviossa on viitteellinen, yrityksiä ei voi laittaa järjestykseen muuttujien suhteen paikan perusteella Hankkeet ja verkostot Aalto-yliopiston SIMBe-hanke (esitelty tarkemmin kohdassa 4.5.) tarkastelee sähköisen mobiliteetin arvoverkkoa kuvan 4 mukaisesti. Kuvassa on eroteltu kertaluonteiset (lila) ja jatkuvaan liiketoimintaan perustuvat (beige) ansaintamahdollisuudet. Järjestelmäintegraatioon ja lataukseen liittyvien palvelujen toimittajia ei suomalaisessa klusterissa juuri ole, mikä on toisaalta ymmärrettävää Suomessa on tällä hetkellä rekisteröintitietojen mukaan alle sata ladattavaa sähköautoa. Klusterin yritykset ovat verkostoituneet toistaiseksi lähinnä alueellisten, konsepti- ja tutkimushankkeiden kautta. Tutkimushankkeita on esitelty kohdassa 4.5. Alueellisia hankkeita on käynnistetty Uudellamaalla, Espoossa ja Tampereella. Hankkeita on esitetty seuraavassa. Eco Urban Living Tavoitteena edistää teknologian kehitystä ja rakentaa ympäristötietoista kaupunkimiljöötä Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola - alueella Mukana olevat toimijat Espoon kaupunki, Valmet Automotive, Fortum, Nokia, Synocus Group koordinoi hanketta Hanke julkistettiin

21 12 (80) Kuva 4. Sähköisen mobiliteetin arvoverkko (lähde: SIMBe). Electric Vehicle Action Group (EVAG) EVAG:n tavoitteena on toteuttaa TEM:n vision mukainen verkosta ladattavien autojen markkinaosuus ( uusrekisteröintiä vuodessa vuonna 2020) pääkaupunkiseudulla. Yksittäisistä välitavoitteista tärkein on pilottien synnyttäminen. Mukana olevat toimijat mm. Nokia Siemens Networks, Fortum, HOK- Elanto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki. World Design Capital -vuosi 2012 on hankkeen huipentuma ja luonnollinen etappi. Hanke on esitelty Sähköautodemonstraatioiden työpajassa. Vastuuhenkilö Martti Malmivirta, puh , ElectriCity Hankkeen tavoitteena on tuottaa osaamista sähköisen ajoneuvoteknologian kehittämiseksi tuotannolliseksi toiminnaksi sekä ajoneuvojen että niiden komponenttien osalta. Mukana olevat toimijat: Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy, Sähköautot. Nyt! -verkosto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Hermia Oy, Tampereen ammattiopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä lukuisa joukko alalla toimivia yrityksiä ja yhteisöjä. Hanke julkistettiin

22 13 (80) Kuva 5. Sähköajoneuvoihin liittyviä alueellisia, konsepti- ja yhteisöhankkeita. Hankkeet on esitelty tekstissä. Sijoitus kaaviossa määräytyy tämän selvityksen tekijöiden näkemyksen mukaan. ERA Tavoitteena on ollut ympäristöystävällisen sähköauton kehittäminen ja pienen sarjan valmistus. Autolla osallistutaan myös Progressive Automotive X-Prize -kilpailuun USA:ssa. Kilpailu on käynnissä. Metropolia AMK:n hanke, mukana Lahden muotoiluinstituutti ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä laaja joukko muita toimijoita. Auto on julkistettu EVA konseptiauto Tavoitteena kertoa Valmet Automotiven osaamisesta konseptikehityksessä ja auton suunnittelussa. Mukana Valmet Automotive, Fortum, Nokia, Navteq, Vacon, Nokian Renkaat, Idis Design, Cadring, AXCO-Motors, Hybria, Powerfinn, Convergens, Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu ja saksalainen RLE International. Auto esitelty Geneven automessuilla maaliskuussa Sähköautot Nyt! -yhteisö

23 14 (80) Yhteisöllinen hanke, jonka tavoitteena on valmistaa sähköautoja samaan hintaan kuin vastaava auto polttomoottorilla varustettuna. Mukana Fortum, Nollahiili.fi oy, Oliivi Autot, Enviro Elbilsalg, Tuulivoimala.com, Electric Ocean, DesignIlmoValtonen Oy, Valtimo Components sekä Suomen Sähköajoneuvoyhdistys SAY ry, Teknillinen korkeakoulu, Vaasan yliopisto, Savonia AMK, Polttava kysymys, Ilmastotalkoot, Globbarit / Tiedä mitä tankkaat Markkinanäkymät Biomeri Oy:n toteuttamassa Sähköajoneuvot Suomessa -selvityksessä tarkasteltiin sähköautojen (ladattavat hybridit ja täyssähköautot) myyntimäärää vuosina 2020 ja 2030 kolmessa eri skenaariossa (taulukko 2). Nopeakin skenaario vaikuttaa maltilliselta jo edellä esiteltyjen pääkaupunkiseudun hankkeiden tavoitteita ajatellen. Vuosi Osuus uusista autoista Kumulatiivinen myyntimäärä Osuus henkilöautojen liikennesuoritteesta PHEV EV PHEV EV PHEV EV % 3 % % 0,6 % Perusskenaari o % 20 % Nopea % 6 % skenaari o % 40 % % 7 % % 1 % % 19 % % 2 % % 0,5 % Hidas skenaati o % 10 % % 4 % Taulukko 2. Skenaariot sähköautojen myyntimäärän kehityksestä Suomessa, PHEV = ladattava hybridi, EV = täyssähköauto (Biomeri, Tekes, 2009). Suomen markkina on pieni ja sähköautojen määrän kasvulla on merkitystä globaaleja markkinoita tavoittelevien toimijoiden tuotteiden ja palvelujen kehitys- ja testausalustana. Sähköajoneuvot Suomessa -selvityksessä tarkasteltiin myös klusterin liiketoiminnan kehitystä kolmessa skenaariossa (kuva 6) Lähtökohtana on sähköajoneuvoklusterin vuodelle 2010 arvioitu liikevaihto 200 miljoonaa euroa.

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program

Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Smart Microgrid India pre-study for Growth Program Finpro /Export Finland, Seppo Keränen / 01.12.2015 Smart microgrid India pre-study for Growth program Market focus: First pilot in India and then sales

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013

World Alliance for Low Carbon Cities. 10. huhtikuuta 2013 World Alliance for Low Carbon Cities 10. huhtikuuta WALCC Finland 10.4. 13.00 Tilaisuuden avaus, Johan Wallin, WALCC 13.10 Mitä yritykset ovat tekemässä? WALCC tilannepäivitys 4-6 yrityspuheenvuoroa +

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

ECV : Sähköisten hyötyajoneuvojen ja järjestelmien teollinen T&K-ympäristö

ECV : Sähköisten hyötyajoneuvojen ja järjestelmien teollinen T&K-ympäristö ECV 2014 2015: Sähköisten hyötyajoneuvojen ja järjestelmien teollinen T&K-ympäristö ECV: Industrial development platform for commercial electric vehicles and systems Teemat ja valmistelu 7.8.2013 Mikko

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa Esityksen sisältö Syitä ympäristöasioiden hallinnalle Ympäristöjohtaminen Ympäristötunnusluvut Kevyen teollisuuden erityispiirteitä Tunnuslukujen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

SIN Pääkaupunkiseudun sähköautoinfrastruktuuri (esin) Matti Lehtonen, Sähkötekniikan korkeakoulu

SIN Pääkaupunkiseudun sähköautoinfrastruktuuri (esin) Matti Lehtonen, Sähkötekniikan korkeakoulu SIN Pääkaupunkiseudun sähköautoinfrastruktuuri (esin) Matti Lehtonen, Sähkötekniikan korkeakoulu esini-projekti esini-projektin tavoite oli mahdollistaa laajamittainen sähköajoneuvojen käyttöönotto kaupunkiympäristöissä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Finnish way to build competitiveness

Finnish way to build competitiveness Finnish way to build competitiveness Learning Clusters 12th TCI Annual Global Conference Jyväskylä, Finland 14.10.2009 Antti Valle MEE, Innovation Dept. Division of R&D investments Large firms 1 = Share

Lisätiedot

Mitä tarjolla Energiatyöohjelmassa, vinkkejä tuleviin hakuihin

Mitä tarjolla Energiatyöohjelmassa, vinkkejä tuleviin hakuihin Mitä tarjolla Energiatyöohjelmassa, vinkkejä tuleviin hakuihin Pia Salokoski Tekes Näin onnistut Horisontti 2020 -ohjelman Smart City- hauissa! Vuoden 2017 haut Topic: Publication date: SCC-1-2016-2017:

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011

Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Sähköajoneuvoklusterin teollisuusliiketoiminnan edistäminen Toimitusjohtaja Jorma Turunen 21.1.2011 Esityksen sisältö Teknologiateollisuus ry Suhdannetilanne Uusi strategialinjaus 2010-12 Sähköajoneuvoklusteri

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot