Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

Transkriptio

1 SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTI SEN OPISKELIJANUORISON KESKUSLIITTO RY s ä ä n n ö t i Yhdistyksen nimi on Suomen Sosialidemokraattisen Opiskelija- Nuorison Keskusliitto SONK - Finlands Socialdemokratiskä Studerandes Centralförbund r.y. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa. 2 Liiton tarkoituksena on tehostaa ja tukea jäsenjärjestöjensä pyrkimyksiä maamme opiskelijanuorison yhteiskunnallisten, taloudellisten ja sivistyksellisten olojen parantamiseksi ; vaikuttaa maamme kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän jatkuvaan kehittämiseen sosialidemokratian periaatteiden mukaisesti; edistää sosialidemokratian tunnetuksi tekemistä ja sen aatesisällön omaksumista erityisesti maamme opiske 1ijanuorison keskuudessa; edistää rauhaa lujittavaa kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälistä henkistä ja aineellista vuorovaikutusta rotuun, uskontoon tai maailmankatsomuksen eroavuuksiin katsomatta; myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien omaksumien periaatteiden toteuttamiseen, erityisesti mitä tulee puutteen, sorron, riiston, sodan ja joukkotuhoaseiden poistamiseen maailmasta sekä avun antamiseen kehitysmaille näiden yhteiskunnallisen, taloudellisen, sosiaalisen ja sivistyksellisen kehityksen turvaamiseksi. Liitto toimii työväenluokan ja opiskelijanuorison oikeuksia, kansain itsenäisyyttä tukevassa sekä maailman rauhaa, sosialismia ja terveitä elämäntapoja edistävässä hengessä. Liiton toiminta ei saa olla ristiriidassa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p :n sääntöjen kanssa. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto suorittaa kasvatus- ja valistustyötä sekä opintoja koulutustoimintaa opiskelijoiden keskuudessa; toimii jäsenjärjestöjensä yhdyssiteenä ja keskuselimenä; edistää uusien jäsenjärjestöjen perustamista; toimii yhteistyössä Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto ry;n kanssa, ylläpitää yhteyttä maamme nuorisojärjestöjen ja niiden yhteenliittymiin, edustaa jäseniään kansallisessa ja kansainvälisessä kanssakäymisessä ja yhteistyöelimissä sekä toimeenpanee yhteiset, liittoa koskevat päätökset;

2 toimeenpanee opiskelijanuorisolle henkisiä tietoja taitokilpailuja, järjestää liikunta-, leiri-, ja retkeilytoimintaa; julkaisee ja tukee maailmankatsomuksensa mukaisia aikakauslehtiä ja kirjallisuutta. Liitto on oikeutettu omistamaan ja hallitsemaan irtainta ja kiinteää omaisuutta, vastaanottamaan avustuksia ja lahjoituksia sekä toimeenpanemaan toimintansa tukemiseksi arpajaisia ja varainkeräyksiä. Liitto voi määrätä jäsenyhdistyksensä suorittamaan jäsenmaksua. Maksun perusteena on jäsenyhdistysten henkilöjäsenten lukumäärä. 4 Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttää sen jäsenyhdistysten kokous, jota näissä säännöissä kutsutaan liittokokoukseksi. Liiton toimintaa lain, sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti hoitaa liiton hallitus, jota näissä säännöissä kutsutaan 1iittotoimikunnaksi. 5 Liiton jäseneksi voidaan ottaa rekisteröity opiskelijoita edustava yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja haluaa toimia liiton sääntöjen mukaan. Liiton jäseneksi voidaan ottaa myös muu Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p :seen kuuluva rekisteröity perusjärjestö, joka harjoittaa liiton säännöissä tarkoitettua opiskelijatoimintaa ja joka on tätä toimintaa varten perustanut alaisuuteensa opiskelijaj aoston. Liittoon kuuluvien yhdistysten jäsenten tulee olla Suomen kansalaisia. Liittoon kuuluvien yhdistysten on noudatettava liiton sääntöjä ja liittokokouksen tekemiä ohjelma- ja menettelytapapäätöksiä. 6 Liittotoimikunta voi erottaa liiton jäsenyhdistyksen. Ennen erottamispäätöstä on jäsenyhdistykselle varattava tilaisuus selityksen antamiseen. Erottamispäätökseen tyytymätön jäsenyhdistys voi saattaa päätöksen liittokokouksen ratkaistavaksi. Tyytymättömyydestä on ilmoitettava liitolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli liittokokous hyväksyy erottamispäätöksen vähintään 3/4 -osan ääntenenemmistöllä, se jää voimaan. 7 Liiton jäsenyhdistykset ovat velvollisia toimittamaan vuosittain, huhtikuun 15. päivään mennessä, 1iittotoimikunnalle vuosikokouspöytäkirjansa, selostuksen toiminnastaan, tuloslaskelmansa ja taseensa oikeksi todistettuina jäljennöksinä. Liittotoimikunnan kehotuksesta jäsenyhdistysten on annettava myös muita tietoja.

3 8 Varsinainen liittokokous pidetään 1iittotoimikunnan kutsusta ja sen päättämässä paikassa joka toinen vuosi maa 1is-huhtikuussa. Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen lähetetään todisteellisesti jäsenjärjestöille vähintään 60 päivää ennen kokousta. Kokouksen esityslista ja kokouksessa esille tulevien asioiden käsittelyä varten tarpeelliset asiakirjat on toimitettava 1ilttokokousedustaji1le vähintään neljätoista (14) päivää ennen 1iittokousta. Mikäli varsinainen edustaja estyy saapumasta liittokokoukseen, hänen on heti toimitettava saamansa asiakirjat varaedustajalle. Liittokoukse1le voivat tehdä aloitteita liiton jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet. Aloitteet on toimitettava liittotoimikunnalle viimeistään kuusi viikkoa ennen liittokokousta. 9 Ylimääräinen liittokokous pidetään 1iittotoimikunnan kutsusta tai vähintään viiden jäsenyhdistyksen vaatimuksesta. Jäsenyhdistyksen on tehtävä vaatimus ylimääräisestä liittokokouksesta 1iittotoimikunna1le, jonka on viivyttelemättä kutsuttava se koolle päättämäänsa paikkaan. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on toimitettava jäsenjärjestöille todisteellisesti vähintään 21 päivää ennen kokousta. 10 Liittokokouksissa päätösvaltaa käyttävät jäsenyhdistysten edustaj at. Jäsenyhdistysten on valittava edustajat liittokokoukseen 1iittokokousvuoden vuosikokouksessa. Kukin jäsenyhdistys saa valita kaksi varsinaista edustajaa ensimmäistä alkavaa ne 1jääkymmentä jäsentään kohden ja yhden varsinaisen lisäedustajan jokaista seuraavaa kolmeakymmentä jäsentään kohden. Varaedustajia valitaan sama määrä kuin varsinaisia edustajia. Varsinaisten edustajan ollessa estyneenä astuvat varaedustajat heidän sijaansa siinä järjestyksessä kuin heidät on vaiittu. 11 Varsinaisessa liittokokouksessa käsitellään liiton toimintakertomukset kahdelta edelliseltä kalenteri vuode Ita,- käsitellään tilinpäätökset ja tilintarkastajien lausunnot sekä liiton varainhoito kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta; käsitellään liiton talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa kahta vuotta varten; päätetään 1ilttokokousedustajien matka- ja majoituskulujen korvaamisesta; valitaan 1iittotoimikunnan puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, kaksi 1iittotoimikunnan varapuheenjohtajaa, liiton pääsihteeri ja 1iittotoimikuntaan kahdeksan varsinaista ja seitsemän varajäsentä;

4 valitaan liiton ti1intarkastajat_ja näiden varamiehet seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi ; määrätään liiton jäsenmaksun keräämisestä; päätetään uusien jäsenyhdistysten ottamisesta; käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat. Liittokokouksen on valittava 1iittotoimikunnan jäsenet tasapuolisesti maan eri osat, jäsenyhdistykset, eri koulutustasot ja sukupuolten tasa-arvo huomioonottaen. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p :n ja Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto r y:n edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Liittokokous voi antaa myös muille läsnäolo- ja puheoikeuksia määräten samalla niiden käyttämisen rajoituksista ja ehdoista. 12 Liiton hallituksena toimii liittotoimikunta, jossa on puheenjohtajan, kahden varapuhenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi kahdeksan varsinaista sekä seitsemän varajäsentä. Liittotoimikunnan tehtävänä on panna toimeen liittokokouksen päätöksiä; kutsua varsinainen tai ylimääräinen liittokokous koolle; valmistella liittokokouksen päätettäväksi tulevat asiat; valita ja vapauttaa liiton työntekijät pääsihteeriä lukuunottamatta; sopia työntekijöiden palkoista talousarvion puitteissa; hoitaa liiton suhteita muihin järjestöihin ja ulkopuolisiin tahoihin; myöntää pyynnöstä ero jäsenilleen; hoitaa muut asiat, jotka eivät kuulu liittokokouksen toimivaltaan. Liittotoimikunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai toinen varapuheenjohtajista sekä vähintään neljä 1iittotoimikunnan varsinaista tai varajäsentä. Liittotoimikunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai, hänen estyneenä ollessaan, jompikumpi liiton varapuheenjohtajista. Koollekutsumistavasta päättää liittotoimikunta. Liittotoimikunnan kokouksissa varajäsenillä on aina Puheja läsnäolo-oikeus. Varsinaisten jäsenten ollessa estyneenä varajäsenet tulevat näiden tilalle siinä järjestyksessä kuin liittokokous on heidät valinnut. Liittotoimikunta voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden 1iittotoimikuntaan kuulumattomille henkilöille. Tällaisten henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeuden rajoituksista päättää 1i ittotoimikunta.

5 13 Liittotoimikunnalla on työvaliokunta, joka valmistelee 1iittotoimikunnan päätettäväksi tulevia asioita ja hoitaa liiton juoksevaa hallintoa 1iittotoimikunnan antamien ohjeiden mukaan. Työvaliokunnan kokoonpanosta, tarkemmista tehtävistä ja koollekutsumistavasta päättää 1iittotoimikunta. LiittotoimikUnta voi päättää jaostojen perustamisesta ja valita niille puheenjohtajat sekä antaa niitä sitovia ohjeita. Jaostojen lisäksi liittotoimikunta voi keskuudestaan tai ulkopuoleltaan valita työryhmiä tai vastuuhenkilöitä. Jaostojen, työryhmien ja vastuuhenkilöiden tehtävät määrittää 1i ittotoimikunta. 14 Liiton nimen kirjoittavat 1iittotoimikunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat tai pääsihteeri, aina kaksi yhdessä. 15 Liitolle on valittava kaksi tilintarkastajaa ja näille henkilökohtaiset varamiehet. 16 Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös ja liiton toimintaa ja hallintoa koskeva kertomus on annettava vuosittain helmikuun 15. päivään mennessä tilintarkastajille. Tilintarkastajien on annettava kertomuksensa vuosittain maaliskuun 1. päivään mennessä. Tilinpäätökset ja tilintarkastajien kertomukset käsitellään liittokokouksissa. 17 Liittokokous voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. 18 Jos liitto lakkautetaan tai puretaan, sen varat jaetaan jäsenyhdistyksille yhtäläisin osuuksin. Jäsenyhdistysten on käytettävä saamansa varat liiton tarkoitusperien toteuttamiseen.