VESAISTEN KESKUSLIITTO RY.:N SÄÄNNÖT

Transkriptio

1 VESAISTEN KESKUSLIITTO RY.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja sen toimialueena on koko Suomi. 2 Liiton tarkoitus Liiton tarkoituksena on Lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta edistää toiminnallaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tervettä kehitystä sekä tukea perheiden kasvatustehtävää ohjaamalla alueensa vesaispiirien ja -osastojen toimintaa. Liitto tukee lasten kasvua tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi alkiolaisten arvojen pohjalta sekä toimii alueellaan perheiden puolestapuhujana ja etujärjestönä. 3 Liiton toimintamuodot Tarkoituksensa toteuttamiseksi Vesaisten Keskusliitto 1. aktivoi, ohjaa ja tukee vesaispiirien ja vesaisosastojen toimintaa sekä edistää osastojen, vesaispiirien ja Vesaisten Keskusliiton yhteistyötä 2. edistää lasten, nuorten ja perheiden oikeuksien toteutumista ja vaikuttaa valtakunnalliseen lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaan huolehtien edunvalvonnasta ja hyvän elinympäristön kehittämisestä 3. edistää lapsiperheiden terveitä elämäntapoja ja tukee yksilön omasta ajattelusta lähtevää kasvua ja elämänhallintaa alkiolaisessa hengessä sekä ehkäisee syrjäytymistä tarjoamalla edullista matalankynnyksen toimintaa 4. järjestää lapsille, nuorille ja perheille valtakunnallisia liikunta-, harrastus- ja kulttuurimahdollisuuksia, elämyksiä ja elämäniloa tuovia tapahtumia myös ylisukupolvisesti 5. järjestää piirien ja osastojen toimijoille koulutusta ja hoitaa järjestön sisästä tiedotusta 6. edistää kansainvälisyyden ja suvaitsevaisuuden ymmärtämistä ja voi osallistua muiden järjestöjen kanssa kansainväliseen perhetoimintaan. 4 Taloudellinen toiminta Liitto voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää taloudellista toimintaa sekä muuta taloudellista vähäistä ansiotoimintaa. Liitto voi omistaa ja hallita irtainta ja kiinteää omaisuutta, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä hankkia varoja toimintaansa järjestämällä rahankeräyksiä ja arpajaisia. 5 Järjestöorganisaatio Järjestöorganisaatio muodostuu paikallista osastoista, piireistä sekä keskusjärjestöstä, jotka kaikki ovat rekisteröityjä yhdistyksiä. Ylintä päätäntävaltaa osastoissa käyttävät niiden henkilöjäsenet, piireissä osastojen valtuuttamat edustajat ja piirin henkilöjäsenet sekä keskusjärjestössä osastojen ja piirien valtuuttamat edustajat.

2 6 Jäsenet Liiton jäseneksi voi hallitus hyväksyä sellaisen rekisteröidyn vesaispiirin tai osastotason yhdistyksen, joka hyväksyy Vesaisten yleiset periaatteet ja sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy liiton säännöt ja haluaa tukea yhdistyksen vesaistoimintaa. Liitto voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt liiton toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua Keskusliiton puheenjohtajana erittäin ansiokkaasti toiminut henkilö. Liiton on pidettävä jäsenistä jäsenluetteloa, johon merkitään vesaispiirin, vesaisosaston tai kannatusjäsenen nimi ja kotipaikka sekä osoitetiedot. 7 Jäsenmaksu Jokainen jäsen maksaa vuosittain liitolle sen valtuuskunnan syyskokouksen määräämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu määrätään erikseen piireille, osastoille ja kannatusjäsenille. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajilta ei peritä jäsenmaksua. 8 Liitosta eroaminen Jäsen voi erota liitosta tekemällä kirjallisen ilmoituksen liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla siitä kokouksen pöytäkirjaan. Kuluvan vuoden jäsenmaksu on eroavankin jäsenen maksettava. 9 Liitosta erottaminen Liitosta erottamisesta päättää liittokokous liiton hallituksen perustellusta esityksestä. Ennen erottamista on kuultava kyseisen osaston tai piirin hallitusta tai kannatusjäsentä. Jäsenyydestä voidaan erottaa sellainen piiri, osasto tai kannatusjäsen, jonka toiminta on liiton sääntöjen vastaista. 10 Liiton hallinto Liiton hallintoelimet ovat liittokokous, valtuuskunta ja hallitus. 11 Liittokokous Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi touko-syyskuussa hallituksen päätöksen mukaisena aikana ja paikassa. Ylimääräisiä liittokokouksia pidetään milloin valtuuskunta tai hallitus niin päättää tai jos vähintään 3 piiriä tai vähintään 1/3 liiton jäsenistä kokouksensa perusteella sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii erityisesti ilmoitettua tarkoitusta varten. 12 Liittokokouksen koolle kutsuminen Liittokokous kutsutaan koolle vähintään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta Liiton nettisivuilla julkaistulla ja jäsenille sähköpostitse toimitetulla kutsulla.

3 13 Liittokokouksen edustusoikeudet Liittokokoukseen on oikeus lähettää täysivaltaisia edustajia 1. jokaisella osastolla yksi edustaja kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti 2. jokaisella piirillä yksi edustaja jäsenyhdistystensä ja piirin henkilöjäsenten yhteisen jäsenmäärän alkavaa 200 jäsentä kohti 3. kannatusjäsenistä Suomen Keskustanuorilla kolme edustajaa. Kullakin täysivaltaisella edustajalla on liittokokouksessa yksi ääni. Kokous voi päätöksellään myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin. Varsinaisessa liittokokouksessa 14 Liittokokous 1. käsitellään hallituksen antama kertomus edellisen liittokokouksen jälkeisestä toiminnasta ja liiton taloudellisesta tilasta 2. päätetään liiton suuntaviivoista kolmivuotiskaudelle seuraavaan liittokokoukseen asti 3. valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa, joita kutsutaan liiton puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi, toimikaudeksi, joka alkaa välittömästi liittokokouksen jälkeen ja kestää seuraavaan liittokokoukseen saakka 4. valitaan jäsenet ja näille varajäsenet valtuuskuntaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 5. valitaan kaksi (2) KHT-tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa, tai KHTtilintarkastusyhteisö seuraavalle kolmivuotiskaudelle ja päätetään maksettavasta palkkiosta 6. käsitellään muut valtuuskunnan ja hallituksen esittämät asiat, ja ne asiat, mitkä liiton jäsenpiirit, osastojen edustajat ja/tai piirien henkilöjäsenet ovat viimeistään neljäkymmentä (40) päivää ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet, ja mitkä liittokokous ottaa käsiteltäväksi huomioiden yhdistyslain 24. pykälän määräykset. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ne asiat, mitkä kokouskutsussa on mainittu sekä ne kokouksessa esitetyt asiat, mitkä kokous päättää ottaa käsiteltäviksi huomioiden yhdistyslain 24. pykälän määräykset. 15 Valtuuskunta Valtuuskuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja vähintään 40, enintään 80 jäsentä sekä vähintään 40, enintään 80 varajäsentä. Valtuuskunnan jäsenet valitaan joka kolmas vuosi pidettävässä varsinaisessa liittokokouksessa. Kustakin piiristä valitaan yksi jäsen ja tämän lisäksi yksi jäsen piirin ja sen jäsenosastojen henkilöjäsenten yhteisen jäsenmäärän kutakin alkavaa 500 jäsentä kohti sekä yksi jäsen Keskustanuorista. Piirit voivat valita valtuuskuntaan korkeintaan neljä jäsentä ja varajäsentä. Jokaisesta piiristä valitaan varsinaisia jäseniä vastaava määrä varajäseniä, jotka eivät ole henkilökohtaisia. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi alkaa välittömästi valinnan jälkeen ja kestää seuraavaan sääntömääräiseen liittokokoukseen saakka. Mikäli piirin virallinen kokous esittää valtuuskunnan täydentämistä jonkun jäsenen tai varajäsenen tultua esteelliseksi kesken toimikauden esimerkiksi piirin alueelta poismuuton tai muun syyn vuoksi, valitaan ehdotettu uusi jäsen/ varajäsen seuraavassa valtuuskunnan kokouksessa. Tällaisen jäsenen toimikausi kestää valtuuskunnan toimikauden loppuun asti.

4 16 Valtuuskunnan kokoukset Valtuuskunnan vuosikokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous elo-lokakuussa. Valtuuskunnan ylimääräisiä kokouksia pidetään kokouskutsussa määrättävien asioiden käsittelemistä varten, milloin hallitus niin päättää, tai jos vähintään kolme (3) jäsenpiiriä tai vähintään 1/10 valtuuskunnan jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta vaatii. Valtuuskunnan kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista sekä vähintään puolet valtuuskunnan jäsenistä on läsnä. Valtuuskunnan kokousten päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Liiton hallituksen jäsenillä, piirien puheenjohtajilla sekä liiton, piirien ja osastojen toimihenkilöillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus valtuuskunnan kokouksissa. Kokous voi päätöksellään myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden muillekin. Valtuuskunnan tehtävänä on tarvittaessa vahvistaa hallituksen esityksestä piirijärjestöjen ja osastojen säännöt. 17 Valtuuskunnan kokousten koolle kutsuminen Hallituksen on kutsuttava valtuuskunnan kokoukset koolle vähintään 15 päivää ennen kokousta kaikille valtuuskunnan varsinaisille jäsenille sekä kaikille piirijärjestöille sähköpostitse tai postitse toimitetulla kutsulla. Kutsussa tulee mainita kokouksen aika ja paikka. Vuosikokouksessa 18 Valtuuskunnan vuosikokous 1. esitetään edellisen vuoden tilinpäätös, tilintarkastajien lausunto ja toimintakertomus 2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, liiton työntekijöille ja muille tilivelvollisille sekä hyväksytään toimintakertomus 3. käsitellään joka kolmas vuosi varsinaiselle liittokokoukselle esitettävät asiat 4. käsitellään esitetyt aloitteet sekä muut hallituksen ja kokouksen esille nostamat asiat huomioiden yhdistyslian 24 määräykset; käsiteltäväksi halutut aloitteet on toimitettava kirjallisesti hallitukselle 40 päivää ennen kokousta, jotta asiat voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Syyskokouksessa 19 Valtuuskunnan syyskokous 1. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma 2. päätetään tilintarkastajien palkkioista sekä puheenjohtajille ja hallitukselle maksettavista korvauksista 3. määrätään seuraavan vuoden jäsenmaksut osastoille, piireille ja kannatusjäsenille kullekin erikseen 4. päätetään seuraavan vuoden talousarviosta 5. valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan kolme (3) hallituksen jäsentä ja yksi (1) hallituksen varajäsen erovuoroisten tilalle

5 6. käsitellään tehdyt aloitteet sekä muut hallituksen ja kokouksen esille nostamat asiat huomioiden yhdistyslain 24 määräykset; käsiteltäväksi halutut aloitteet on toimitettava kirjallisesti hallitukselle 40 päivää ennen kokousta, jotta asiat voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 20 Liiton hallitus Liittoa edustaa hallitus, johon kuuluvat liittokokouksessa valittavat liiton puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä valtuuskunnan kokouksessa valittavat yhdeksän (9) hallituksen jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi siten, että kolmasosa (1/3) jäsenistä on kerrallaan erovuorossa. Varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia. Hallituksen jäsenten toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Hallitus kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista, sekä vähintään viisi hallituksen jäsentä tai varajäsentä. Sähköpostikokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista, sekä vähintään viisi hallituksen jäsentä (varajäsentä) osallistuu keskusteluun kokouskutsussa mainitulla tavalla. 21 Hallituksen tehtävät Liiton hallituksen tehtävänä on liittokokouksen ja valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti 1. panna täytäntöön liittokokouksen ja valtuuskunnan päätökset 2. johtaa, kehittää ja valvoa liiton toimintaa 3. kutsua koolle liittokokous ja valtuuskunnan kokoukset, valmistella kokouksen esityslista ja siinä mainitut asiat sekä kokouksen muu ohjelma 4. huolehtia ja valvoa, että liiton taloutta, hallintoa ja omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja määräysten mukaan sekä hankkia riittävän ajoissa tilintarkastajien lausunto tileistä ja hallinnosta 5. laatia ja esittää valtuuskunnalle ehdotus toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi 6. laatia valtuuskunnalle esitys johtosäännöstä, jossa määritetään valiokuntien kokoonpano ja päätösvalta 7. valita vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan juoksevien asioiden hoitamista varten työvaliokunta ja talous- ja hallintovaliokunta sekä asettaa muut tarvittavat toimikunnat 8. ottaa liiton palvelukseen tarvittavat toimihenkilöt, laatia heille toimenkuvat ja sopia heidän palkoistaan sekä tarvittaessa vapauttaa heidät tehtävistään 9. pitää jäsenluetteloa, päättää jäsenten ottamisesta ja valmistella liittokokoukselle esitykset jäsenten erottamiseksi 10. valmistella osastojen ja piirien sääntömuutokset valtuuskunnan hyväksyttäviksi 11. suorittaa muut hallitukselle annetut tehtävät. 22 Liiton nimenkirjoittajat Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja ja jompikumpi varapuheenjohtajista tai joku näistä yhdessä liittosihteerin kanssa.

6 23 Liiton tilikausi Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit ja tilinpäätösasiakirjat on jätettävä tilintarkastajille helmikuun loppuun mennessä. 24 Liiton sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen Näihin sääntöihin voi tehdä muutoksia liittokokouksessa, joka on kutsuttu muutosehdotusta käsittelemään. Muutosehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistö. Päätös liiton purkamisesta on tehtävä sitä varten koolle kutsutussa liittokokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä. Liiton purkautuessa on sen varat käytettävä liiton tarkoituksen mukaiseen toimintaan purkamispäätöksen tehneen kokouksen tarkemmin määrittelemällä tavalla.