PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA. Yhtymähallitus Päivitetty

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA. Yhtymähallitus 1.3. 2013. Päivitetty"

Transkriptio

1 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KALLION POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Yhtymähallitus Päivitetty

2 2 Sisältö Sisältö Johdanto Hyvinvointi- ja Terveyspalveluiden Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuurin lähtökohdat Keskeiset käsitteet Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuri Hoidon turvallisuus Lääkehoidon turvallisuus Laiteturvallisuus Potilas- ja asiakasturvallisuuslainsäädäntö Potilas- ja asiakasturvallisuuspolitiikka Tavoitteet Avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat Turvallisuusriskien hallinta Tiedottaminen ja tiedonkulku Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Organisaatio Potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen ja vastuuhenkilöt Kuntayhtymän johtoryhmä Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt Potilasturvallisuustyöryhmä Potilas- ja asiakasturvallisuuden menetelmät Haipro- järjestelmä Lääkehoidon suunnitelma Laiterekisteri Perehdytys ja rekrytointi Osaaminen Infektioiden hallinta Tiedottaminen ja kirjaaminen Sosiaali- potilasasiamies Riskien hallinta Palo- ja pelastussuunnitelma... 25

3 Evakuointisuunnitelma Valmiussuunnitelma Pandemiasuunnitelma Suuronnettomuussuunnitelma Potilasturvallisuuden yhteyshenkilöt Lähteet Liite 1 Potilasturvallisuuden tarkistuslista... 28

4 4 1. Johdanto Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Turvallinen hoito toteutetaan oikein, oikeaan aikaan, oikean tasoisena ja oikeassa paikassa. Hoidossa hyödynnetään olemassa olevia voimavaroja parhaalla mahdollisella tavalla. Turvallisessa hoidossa käytetään vaikuttavia menetelmiä siten, ettei hoidosta koidu potilaalle tarpeetonta haittaa. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 :n mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Toimintayksikössä potilasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja toimintoja, joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilasturvallisuuden edistäminen on kustannusvaikuttavaa toimintaa. Kokemuksen mukaan potilasturvallisuus taataan parhaiten siirtämällä huomio yksittäisistä työntekijöistä ja virheistä potilaille aiheutuvien haittojen vähentämiseen sekä arvioimalla ja tutkimalla palvelujärjestelmää sekä poistamalla siellä olevia riskejä. Systeemilähtöisessä potilasturvallisuudessa turvallisuus ei perustu ainoastaan yksittäisten henkilöiden ammattitaitoon, vaan vaaratapahtumat syntyvät monimutkaisen järjestelmän eri osien ja niiden toiminnan yhteisvaikutuksesta. Systeeminäkökulma tarjoaa erinomaisen viitekehyksen potilasturvallisuuden edistämiselle. Potilasturvallisuuden edistäminen vaatii kuitenkin katseen suuntaamista syvemmälle eli turvallisen hoidon edellytyksiin ja niihin vaikuttaviin organisaatioprosesseihin. Turvallisuus on organisaation aito arvo, joka otetaan huomioon päätöksenteossa ja päivittäisessä toiminnassa. Alla VTT:n Disc-malli (Design for Integrated Safety Culture)

5 5 Kuvio 1 2. Hyvinvointi- ja Terveyspalveluiden Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuurin lähtökohdat 2.1. Keskeiset käsitteet Potilasturvallisuuden määritelmä vaihtelee riippuen siitä, kenen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan potilasturvallisuus käsittää terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaatioiden periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Tähän sisältyy painotus nimenomaan hoidon turvallisuuden varmistamisesta. Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa, ettei hoidosta aiheudu haittaa, mutta haitalta saatetaan välttyä, vaikka toiminta ei olisikaan edellisen määritelmän mukaan turvallista. Riski ei vain sillä kertaa toteutunut. Hoidon turvallisuuden varmistamisella tarkoitetaan, että toimintaan sisältyy sellaisia menettelytapoja tai järjestelyjä, joiden tehtävänä ei ainoastaan ole saavuttaa tavoiteltu hoitotulos, vaan myös vahvistaa toiminnan sietokykyä erilaisille poikkeamille.

6 Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuri Terveydenhuollossa turvallisuuskulttuuri on yksilöiden ja yhteisön tapa toimia aina siten, että varmistetaan potilaiden saaman hoidon turvallisuus. Potilasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan sekä sitä tukevan johtamisen, arvot ja asenteet. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Turvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Tämä edellyttää yhteisen vastuun ottamista. PPKY Kalliossa tehtiin potilasturvallisuuskysely työntekijöille. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille Kallion työntekijöille (1434) toukokuussa Kysely käsitti siis kaikki Kallion eri sektoreiden työntekijät, joilla oli käytössä sähköposti. Työntekijöistä kyselyyn vastasi kaikkiaan 396, eli vastaus prosentti oli noin 28 %. Avoimiin kysymyksiin tuli vähemmän kommentteja ja sen vuoksi ehdotuksia tuli vähemmän. Kyselyn mukaan fyysisen työympäristön suhteen pääosin oltiin tyytyväisiä (250), eli vastanneista 63,1 %. (51) 13 % työntekijöistä koki työympäristön olevan huono. Oman työyksikön laitteita osattiin käyttää hyvin 94 % vastaajista (372). 5% (19) vastaajista koki haasteeksi fyysiset tilat, ahtaus ja asiakkaiden ylikuormitus (liian vähän tilaa käyttää apuvälineitä/laitteita, kotona työskentely hankalaa, paljon tavaraa ). Laitteiden käyttöön toivoi koulutusta riittävästi 4% vastaajista (17), erityisesti uusiin laitteisiin riittävä perehdytys ja kertausta riittävän usein (esim. defibrilaattori, polttolaite, INR-mittari). Myös ATK- ohjelmien ja laitteiden käytössä koki jonkin verran haasteista 2,5% vastaajista (10). Laitteita koettiin olevan liian vähän, ne olivat huonoja, korjattuja tai huolto ontui ((9) 2,2 % vastaajista). Myös erilaiset asiakkaat koettiin haasteita tuovaksi. 78,7% vastaajista koki, että työyksiköissä työt on organisoitu hyvin (312). Työntekijöistä 55,5% ei osannut sanoa, edistääkö PPKY Kallion organisoitumistapa potilasturvallisuutta (220). Työhön liittyvät hoitomenetelmät koettiin hallittavan työntekijöiden keskuudessa hyvin (364) 91.9% vastaajista, 3 työntekijää koki hallitsevan hoitomenetelmät huonosti. Hoitoon liittyvät ohjeistukset koettiin riittäviksi 70,8 % vastaajista (281), 20.2 % ei osannut sanoa mielipidettään tästä (80). Hoitoon liittyvässä ohjeistuksessa koettiin kehitettäviksi osa-alueiksi: riittävää tiedonkulku ja perehdytys 5,5 % vastaajista (22), selkeät, riittävät ja yhdessä laaditut ohjeet 4,7% vastaajista (19), erikoistilanteita ja perustehtävää varten riittävää koulutusta toivoi (6) 1,5% vastaajista. Lääkehoito yksiköissä oli järjestetty työntekijöiden mielestä hyvin 71.7% (295), mielipidettä tästä ei osannut sanoa22,4% (89). Lääkehoidossa koettiin olevan jonkin verran kehitettäviä asioita. Näitä olivat lääkelistojen muutokset heti näkyville ja listojen tarkistus sekä päivitys 4,5% vastaajista (18), selvät vastuu-alueet, tehtävät ja tiedonkulku 2.7 % vastaajista (11), liian kiire 1.7% (7), häiriötekijät 1.5% vastaajista (6), riittävä koulutus (5), lääkäreille ei ole aikaa (4). Infektioiden torjunta yksiköissä hoidettiin hyvin 71.7% (284), mielipidettään tästä ei osannut sanoa (83) 21%. Infektioiden torjunnan kehittämiseen tuli 86 erilaista kommenttia. Käsihygieniaan ja käsidesin käyttöön toivottiin huomion kiinnittämistä 6.8 % (27). Riittävää koulutusta säännöllisesti toivoi 3.3% (13) sekä selkeitä ohjeita, riittävää tiedottamista sekä oikea aikaisuutta 3.3% (13). Parempia tiloja toivoi 2.5% vastaajista (10). Tuli myös kommentteja siitä, että kaikki työntekijät eivät noudata hyvää käsihygieniaa 2.3% (9). Tiedonkulussa 26 % (103) vastanneista työntekijöistä koki olevan ongelmaa ja 42% vastanneista(166) työntekijöistä koki, ettei ongelmaa ole. Työntekijät kokivat, että eri organisaatioiden välillä tieto ei kulje 7% (28) ja myöskin suullinen raportointi on puutteellista 2.3% (9). Myös kirjaamisessa koettiin olevan puutteita ja aikaa ei ollut perehtyä asioihin 4.2 % vastaajista (17). Työntekijät kokivat, että lääkelistat ja allergiat eivät ole ajan tasalla (8). Työntekijöistä 96.7% (383) koki olevansa sitoutuneita työhön. Vastauksissa kautta linja näkyi erittelemättä, että palaute sekä työn tekeminen sydämellä lisäsi merkittävästi sitoutuneisuutta työhön. Lisäksi sitoutuneisuuteen vaikutti oma asenne ja kiinnostus, työstä pitäminen 12.3 % (49), työmotivaatio ja mielekkyys 13.6 % (54), työyhteisö, hyvä henki, työilmapiiri 10.1% (40), asiakkaat, asiakaspalaute, asiakasmäärät 7.8% (31) hyvät työkaverit 7.3% (29), työn haasteellisuus tai kouluttautuminen 7.6% (30) ja monet muut asiat. Työntekijöistä 37.4% (148) koki, että asiakas tulee kuulluksi hoidossa.

7 7 Mielipidettä tästä ei osannut sanoa 31.8% (126). Vastaajista 31,8% koki (126), että asiakas ei tule kuulluksi. Työntekijät halusivat kehittää asiakkaan hoitoon osallistamisessa asiakkaan/potilaan kuulluksi tulemista 9.6 % (38), työntekijöistä haluttiin lisää 6.3% (25), asiakkaiden osallistamista, sitoutumista ja vastuuttamista 3.8% (15) ja myös omaisia toivottiin mukaan hoitoon ja hoidon suunnitteluun 2.8% (11) Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuudella tarkoitetaan sekä itse hoitomenetelmien turvallisuutta että niiden toteuttamiseen liittyvien prosessien turvallisuutta. Hoidon turvallisuuden varmistamiseen sisältyy menettelytapoja tai järjestelyjä, joiden tehtävänä ei ainoastaan ole saavuttaa tavoiteltu hoitotulos, vaan myös vahvistaa toiminnan sietokykyä erilaisille poikkeamille Lääkehoidon turvallisuus Lääkitysturvallisuus on osa potilasturvallisuutta. Se tarkoittaa lääkkeiden käyttöön liittyvä turvallisuutta, joka kattaa sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa lääkehoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Lääkitysturvallisuus käsittää toimenpiteitä lääkkeiden käyttöön liittyvien haittatapahtumien ehkäisemiseksi, välttämiseksi ja korjaamiseksi. Lääkepoikkeamat luetaan kuuluvaksi tähän ryhmään Laiteturvallisuus Laite turvallisuus sisältää toimintayksikössä käytettyjen laitteiden, välineiden ja tarvikkeiden turvallisuuden sekä niiden turvallisen käytön, mistä säädetään erikseen terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010) Potilas- ja asiakasturvallisuuslainsäädäntö Uuden terveydenhuoltolain mukaan, jokaisen terveydenhuollon toimintayksikön tulee laatia suunnitelma potilas- ja asiakasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelma tulee tehdä yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman tekemisestä vastaa organisaation johto. Suunnitelmassa tulee huomioida lainsäädäntö, hyvät hoitokäytännöt ja valtakunnalliset suositukset, kansallisen potilasturvallisuusstrategian sisältämät tavoitteet, sekä Euroopan unionin komission suositukset potilas- ja asiakasturvallisuudesta. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelman sisällön tulee perustua asetukseen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelmaa kehitetään PPKY Kalliossa tarpeiden pohjalta, sekä lakien ja suositusten muuttuessa. Suunnitelman tulee olla ymmärrettävä ja sen tulee ohjata käytännön työtä. 3. Potilas- ja asiakasturvallisuuspolitiikka 3.1. Tavoitteet Potilasturvallisuusstrategian kautta potilasturvallisuus on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Strategian tavoitteita ovat: Potilasturvallisuutta edistetään suunnitelmallisesti Varataan riittävät resurssit potilasturvallisuustyöhön Potilas osallistuu potilasturvallisuuden parantamiseen Vaaratapahtumista raportointi ja oppiminen, sekä niiden ennakointi Potilasturvallisuusosaamisen parantaminen

8 8 Potilas- ja asiakasturvallisessa hoidossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja oikeaan aikaan. Turvallisessa hoidossa menetelmät ovat vaikuttavia, eikä niistä koidu potilaalle tai asiakkaalle tarpeetonta haittaa. Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen on kustannusvaikuttavaa toimintaa, ja sen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen on tehokkainta silloin, kun huomio siirretään yksittäisten hoitajien virheiden huomioimisesta potilaalle aiheutuneiden haittojen arviointiin ja palveluprosessien toimivuuden tarkasteluun, sekä hoitoketjujen kehittämiseen. Potilas ja hänen läheisensä otetaan aktiivisesti mukaan potilasturvallisuuden edistämiseen. Potilaan hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan osallistumista hoidon suunnitteluun ja toteutukseen tuetaan ja häntä kuunnellaan. Tavoitteena on luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa potilas uskaltaa avoimesti tuoda esiin hoitoonsa liittyviä toiveita ja huolia. Potilaan roolia oman hoitonsa keskeisenä turvallisuustekijänä tulee tukea koko hoitoprosessin ajan Avointa turvallisuuskulttuuria tukevat arvot ja menettelytavat PPKY Kalliossa potilaan osallistumista tuetaan riittävällä tiedon jakamisella ja neuvonnalla. Jokainen potilaan hoitoon osallistuva on velvollinen antamaan hoidon kaikissa vaiheissa ymmärrettävällä tavalla tietoa potilaan sairaudesta, annettavasta hoidosta, hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista hoidon tuloksista. Tiedon antamisen avulla tuetaan potilaan omia voimavaroja ja edesautetaan potilaan oman tilanteen hallintaa. Potilaan tietoisuus hoitoon liittyvistä riskeistä auttaa häntä ennakoimaan asioita ja selvittämään niitä yhdessä henkilökunnan kanssa. Annetun tiedon avulla potilas hallitsee tilannettaan, kykenee tekemään hoitoonsa liittyviä päätöksiä ja kykenee jatkossa huolehtimaan itsestään ja sairautensa jatkohoidosta. Henkilöstö, potilaat ja omaiset uskaltavat ilmaista huolensa ja kysymyksensä sekä puuttua toiminnassa tai ympäristössä havaitsemiinsa turvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Potilaalle, hänen läheisilleen sekä ammattihenkilöille, jotka ovat osallisina haittatapahtumassa, tarjotaan tukea tarpeen vaatiessa. Esimiehen ja työyhteisön henkilökunnan tehtävänä on varmistaa tuen tarve. Potilasturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti sovittujen, tutkimukseen ja kokemukseen perustuvien käytäntöjen soveltamista. Moniammatillinen toimintatapa, avoin ilmapiiri sekä jatkuva toiminnan kehittäminen ovat olennaisia. Turvallisuuskulttuurin pohja luodaan jo ammattihenkilöiden koulutuksessa. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan avoimesti potilaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Anteeksipyyntö tukee avoimuutta Turvallisuusriskien hallinta Potilas- ja asiakasturvallisuuden tulee olla osa organisaation kokonaisvaltaista laadun ja riskien hallintaa. Kokonaisvaltainen laadun- ja riskien hallinta vaatii selkeät toimintatavat ja rakenteet, joilla turvallisuusriskejä arvioidaan ja hallitaan. Rakenteeseen sisältyvät potilas- ja asiakasturvallisuuteen liittyvät viralliset roolit ja vastuut on määritelty PPKY Kallion potilasturvallisuussuunnitelmassa (kuviot 3-5). Potilas- ja asiakasturvallisuutta seurataan määriteltyihin mittareihin (mm. HaiPro, Tietus, lääketentti, asiakaspalautteet) sekä tavoitteisiin perustuen. Potilas- ja asiakasturvallisuuden riskejä arvioidaan systemaattisesti työyksiköissä vuosittain. Työympäristöä, prosesseja ja toimintaohjeita kehitetään jatkuvasti, ja kehitystoimenpiteiden toteuttamista sekä vaikuttavuutta seurataan. Prosessien ja tiedonkulun jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä keinoja vähentää turvallisuusriskejä ja erehtymisen mahdollisuutta. Yhteisillä toimintatavoilla varmistetaan tunnistettujen potilas- ja asiakasturvallisuusriskienhallinta ja riittävä tiedonkulku kaikkien hoitoon osallistuvien osalta. Vaaratapahtumista oppiminen ja riskien ennakoiminen

9 9 Hoidossa sattuneista vaaratilanteista, haittatapahtumista ja turvallisuusriskeistä oppiminen on potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisen keskeisiä keinoja. Vaaratapahtuma tulee nähdä oppimismahdollisuutena, ja niistä saatavaa tietoa tulee hyödyntää työyksiköiden ja koko organisaation toiminnan kehittämisessä. Poikkeamien ja vaaratilanteiden käsittelyssä keskitytään tapahtumaan myötävaikuttaneisiin tekijöihin ja organisaation toiminnan sekä ohjeistuksen kehittämiseen. Tavoitteena on avoimen potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuurin kehittyminen ja rakenteissa piilevien potilas- ja asiakasturvallisuusriskien poistaminen, sekä vastaavien tapahtumien uusiutumisien estäminen tulevaisuudessa. Tietoa vaaratapahtumista kerätään järjestelmällisesti ja kerättyä tietoa hyödynnetään potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä. Vaaratapahtuma- ja hoitopoikkeama ilmoitusten tekeminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja ilmoituksen tulee saada tehdä nimettömänä. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus tehdä haittatapahtumailmoitus (Haipro), ja jatkossa myös asiakkaalla ja potilaalla. Ilmoitusten käsittely tehdään luottamuksellisesti ketään syyllistämättä. Vakavien haittatapahtumien käsittelyyn on erillinen sovittu menettelytapa, jossa huomioidaan myös syyllistämättömyys ja asianosaisten tukeminen myös tilanteen jälkeen Tiedottaminen ja tiedonkulku Henkilöstön tulee saada säännöllisesti tietoa organisaation ja työyksikön potilas- ja asiakasturvallisuuden tilasta ja kehityksestä. Henkilökuntaa informoidaan potilas ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa tunnistetuista potilas- ja asiakasturvallisuusriskeistä, sekä tuodaan esille potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen liittyviä ohjeita ja suosituksia. Organisaation sisältä saadun tiedon lisäksi hyödynnetään myös kansallisia ja kansainvälisiä tiedonlähteitä. Vaaratapahtumista oppimisen edellytyksenä on avoin ja aktiivinen tiedon jakaminen. Vaaratapahtumat käydään säännöllisin väliajoin läpi osastokokouksissa/palavereissa, jossa henkilöstöllä on mahdollisuus antaa kehittämisideoita potilas- ja asiakasturvallisuuden lisäämiseksi. Työntekijöitä kannustetaan ilmaisemaan toiminnassa havaitsemiaan puutteita. Säännöllinen palaute henkilöstölle ilmaisee sitoutumista potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen ja edistää aktiivista vaaratapahtumista raportointia. 4. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio 4.1. Organisaatio

10 10 Kuvio 2 Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän budjetista, organisaation rakenteesta ja muista hallinnon järjestämisen perusteista. Kuntayhtymän toimialaan kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja varhaiskasvatus. Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin kuntalain (365/95) 23 :n tarkoittamalla tavalla sekä valitsee kuntayhtymän johtajan. Hyvinvointipalveluiden toimialaan kuuluvat tulosalueina varhaiskasvatuspalvelut, perhepalvelut ja aikuissosiaalityö, hoito- ja hoivapalvelut, vammaisten ja erityisryhmien palvelut. Terveyspalveluiden toimialaan kuuluvat tulosalueina vastaanottopalvelut ja vuodeosastohoito, erikoissairaanhoito ja kuntoutuspalvelut, työterveyshuolto, suun terveydenhuolto, aikuispsykososiaaliset palvelut sekä ympäristöterveydenhuolto Potilas- ja asiakasturvallisuuden johtaminen ja vastuuhenkilöt Potilasturvallisuusjärjestelmä määrittelee ne vastuuhenkilöt ja viranhaltijat, joilla on ensisijainen vastuu potilasturvallisuuden toteutumisesta Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa. Kokonaisvastuu potilasturvallisuuden toteutumisesta on organisaation johdolla, mutta jokainen ammattihenkilö on vastuussa potilasturvallisuudesta omassa työssään. Yhtymähallitus vastaa laadukkaan potilasturvallisuuden toteutumisen edellytyksistä ja voimavaroista. Johtotason päätökset, lähiesimiestyö sekä fyysiset ja psyykkiset olosuhteet, joissa henkilökunta työskentelee, ovat osa potilasturvallisuuden edistämistä. Potilasturvallisuuden varmistaminen ja kehittäminen on kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien ammattihenkilöiden ja potilaiden yhteinen asia. Ammatillisuuteen kuuluu keskeisesti jokaisen työntekijän ja kunkin ammattiryhmän vastuu potilasturvallisuudesta sekä sitoutuminen sen edistämiseen arvioimalla ja kehittämällä omaa työtään, osaamistaan ja toimintaansa turvallisemmaksi Kuntayhtymän johtoryhmä

11 11 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtoryhmän vastuulla on varmistaa riittävät resurssit laadukkaan ja turvallisen hoidon toteuttamiseksi. Yhtymähallitus hyväksyy potilasturvallisuussuunnitelman ja potilasturvallisuusjärjestelmän ja johtoryhmä huolehtii siitä, että potilasturvallisuuteen liittyvät vastuut on selkeästi määritelty koko organisaation tasolla. Lisäksi johtoryhmä varmistaa potilasturvallisuutta koordinoivien henkilöiden tehtävänkuvaukset ja mahdollistaa näiden henkilöiden työskentelyn toimeksiantonsa mukaisesti Potilasturvallisuuden vastuuhenkilöt Kuntayhtymän johtaja on kokonaisvastuu potilas/asiakasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta sekä vastuu toiminnan yhdenmukaisuudesta ja potilasturvallisuuden periaatteiden toteutumisesta koko organisaatiossa. Toimialajohtajat vastaavat samasta asiasta omalla alueellaan ja varmistavat riittävät resurssit ja toimintaedellytykset potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi omalla toimialueellaan. Johtava ylilääkäri/ Ylilääkäri / Hoitotyön johtaja / Palvelujohtaja vastaavat potilasturvallisuuden toteutumisesta alueellaan. He varmistavat riittävät resurssit ja toimintaedellytykset potilasturvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi omalla tulosalueellaan. Ylilääkärien/Hoitotyön johtajan/palvelujohtajien vastuulla on varmistua siitä, että hoidossa noudatetaan näyttöön perustuvaa lääketiedettä ja valtakunnallisia käypä hoito -suosituksia, näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja vastaavat potilasturvallisuuden toteutumisesta koko organisaatiossa. Lisäksi yksikön toiminnasta vastaavat lääkärit/hoitotyön johtaja/palvelujohtajat osallistuvat vaaratapahtumailmoitusten käsittelyyn ja analysointiin sekä osallistuvat toiminnan turvallisuuden kehittämiseen vaaratapahtumaraporteista saadun informaation perusteella. He osallistuvat myös potilasturvallisuuden kehittämiseen aktiivisesti ja tukevat osastonlääkäreitä/osastonhoitajia/palveluesimiehiä potilasturvallisuustyön toteuttamisessa. Osastonlääkärit/Osastonhoitajat/Palveluesimiehet vastaavat potilasturvallisuutta edistävien menettelytapojen käytöstä päivittäisessä työssä. He tukevat avoimen, syyllistämättömän ilmapiirin kehittymistä ja kannustavat henkilöstöä ottamaan puheeksi potilasturvallisuuteen liittyviä asioita ja ongelmia. Henkilöstöä kannustetaan tuomaan esille potilasturvallisuuteen vaikuttavia asioita ja kehittämään työtään potilasturvallisuuden parantamiseksi. Osastonlääkärin/Osastonhoitajan/Palveluesimiehen tulee varmistua siitä, että työyksikön toimintaa ja käytäntöjä kehitetään siten, että toimintaan liittyviä riskejä arvioidaan ennakoiden ja systemaattisesti. Osastonhoitajat/Palveluesimiehet toimivat vaaratapahtumien raportointijärjestelmän käsittelijöinä yhdessä yksikön/osaston toiminnasta vastaavan lääkärin kanssa. Osastonlääkärit/Osastonhoitajat/Palveluesimiehet vastaavat resurssien asianmukaisesta kohdentamisesta kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla niin, että potilasturvallisuus kyetään kaikissa tilanteissa varmistamaan. Potilasturvallisuuskoordinaattorit huolehtivat potilasturvallisuussuunnitelman ylläpidosta, kehittämisestä ja päivittämisestä sekä potilasturvallisuutta edistävien menettelytapojen ohjeistuksen ylläpitämisestä Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa. He toimivat potilasturvallisuuden asiantuntijoina ja tukevat potilasturvallisuudesta vastaavan työryhmän toimintaa potilasturvallisuuden kehittämistoimenpiteissä. Potilasturvallisuuskoordinaattorit osallistuvat vaaratapahtumien raportoinnin seurantaan ja potilasturvallisuuteen liittyvään riskin arviointiin yhteistyössä eri vastuuhenkilöiden kanssa.

12 12 Potilasturvallisuusjärjestelmä Ylläpitäminen ja kehittäminen Potilasturvallisuussuunnitelman päivittäminen -dokumentointi ja ohjeistus Järjestelmän toimeenpanon tukeminen yksikkö ja tulosaluetasolla Potilasturvallisuusvastaavien toiminnan ohjaus, koordinointi ja koulutus Potilasturvallisuuden seuranta Vaaratapantumien seuranta,arviointi ja raportoinnin edistäminen Potilasturvallisuudesta dokumentoiminen johdolle määräajoin Potilasturvallisuuden kansainvälinen ja kansallinen seuranta Potilasturvallisuus koordinaattori Riskienhallinnan kehittäminen yhdessä potilasturvallisuus työryhmän kanssa Potilasturvallisuusriskien arviointi Riskienhallinnan kokonaisvaltainen edistäminen ja menettelytapojen kehittäminen Potilasturvallisuus viestintä ja koulutus Henkilöstön potilasturvallisuus osaamisen kehittäminen eri menetelmin Potilasturvallisuuskoulutuksen suunníttelu Potilasturvallisuustiedon jakaminen organisaatiossa Potilaille suunnattu potilasturvallisuusviestintä Internet ja Intranet Kuvio 3 Potilasturvallisuusvastaava on jokaiseen työyksikköön nimetty, oman toimensa ohella toimiva potilasturvallisuuden asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta omassa yksikössään. Hän toimii yhteistyössä yksikön esimiesten ja potilasturvallisuutta koordinoivien henkilöiden kanssa kehittäen työyksikön toimintaan liittyviä menettelytapoja ja riskienhallintaa sekä potilasturvallisuuteen liittyvää ohjeistusta.

13 13 Potilasturvallisuusjärjestelmä Yksikön potilasturvallisuusohjeiden päivittäminen Potilasturvallisuuteen liittyvien ohjeistusten toimeenpanon tukeminen Potilasturvallisuuden seuranta Vaaratapahtuma ilmoitusten seuranta ja raportointiin rohkaiseminen Vaaratapahtumajärjestelmän käytön ohjaaminen Yksikön potilasturvallisuuteen liittyvän seurantatiedon analysointi Yksikön potilasturvallisuusvastaava Riskienhallinnan kehittäminen Potilasturvallisuusriskien arviointi Potilasturvallisuus koulutus ja viestintä Henkilöstön potilasturvallisuusosaamisen kehittäminen eri menetelmin Uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttäminen suunnitelmaan Perehdytyssuunnitelman ylläpito potilasturvallisuuden osalta Yksikön sisäinen tiedottaminen potilasturvallisuus asioissa Potilaille suunnattu viestintä turvallisuuteen liittyvissä asioissa Kuvio 4

14 14 Laitevastaava on jokaiseen työyksikköön nimetty oman toimensa ohella toimiva henkilö joka vastaa omassa työyksikössään lain 629/2010 toteutumisesta yhdessä esimiehen kanssa. Laiterekisteri Ylläpitäminen ja kehittäminen Laitehuoltojen ja laadunvarmistusten huolehtiminen Laitteiden jäljitettävyyden varmistaminen Laiteturvallisuuden seuranta Vaaratapantumien ilmoittaminen (haipro, Valvira) Laitevastaava Riskienhallinnan kehittäminen (yhdessä potilasturvallisuus työryhmän kanssa) Potilasturvallisuusriskien arviointi Uusien laitteiden ja järjestelmien hankintaan osallistuminen Viestintä ja koulutus Henkilöstön laiteosaamisen kehittäminen eri menetelmin Laitekoulutuksen suunníttelu / toteutus Käyttöohjeet Kuvio 5 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, materiaalia, ohjelmistoa tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen hoitamisessa. Hygieniahoitaja, tartuntataudeista vastaava lääkäri sekä hygieniatyöryhmä vastaavat infektioiden torjunnan ja sairaalahygienian kehittämisestä peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Hygieniahoitaja, tartuntataudeista vastaava lääkäri ja hygieniatyöryhmä vastaavat infektioiden torjunnan perustehtävistä, infektiotilanteen seurannasta, ongelmamikrobien tilanteen seurannasta ja tarvittaessa infektioiden leviämisen estämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Hygieniahoitaja ylläpitää infektiorekisteriä ja hygieniaohjeistoa sekä järjestää infektioiden torjuntaan liittyvää koulutusta. Potilasasiamies neuvoo ja vastaa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Potilasasiamiehen palveluja voivat käyttää potilaat, heidän omaisensa ja henkilökunta. Keskeinen osa potilasasiamiehen tehtävää on potilaan neuvonta potilaslain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tällaisia kysymyksiä voivat olla muun muassa potilaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeus, tietosuoja-asiat sekä alaikäisen potilaan asema. Lisäksi potilasasiamies neuvoo potilasta, mikäli tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai

15 15 kohteluun, tarvitsee apua potilasvahinkoilmoituksen, muistutuksen tai kantelun tekemisessä. Potilasasiamies edistää potilaan oikeuksien toteutumista hoidon aikana Potilasturvallisuustyöryhmä Potilasturvallisuustyöryhmä toimii potilasturvallisuuden edistämisen ohjaus- ja tukiryhmänä. Moniammatilliseen potilasturvallisuustyöryhmään on koottu potilasturvallisuuden asiantuntijoita organisaation eri alueilta ja tarvittaessa potilasturvallisuustyöryhmän kokoonpanoa täydennetään eri alojen asiantuntijoilla. Potilasturvallisuustyöryhmä seuraa potilasturvallisuuden kehittymistä organisaation sisällä, mutta myös kansallisesti ja kansainvälisesti. Työryhmä kokoontuu hoitotyön johtajan kutsumana muutaman kerran vuodessa. Kuvio 6

16 16 5. Potilas- ja asiakasturvallisuuden menetelmät 5.1. HaiPro- järjestelmä HaiPro on tekninen työkalu terveydenhuollon potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointiin. Se on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen työyhteisössä. HaiPro menettelyssä pyritään siihen, että vaaratapahtumista ilmoittaminen on vaivatonta, nopeaa ja syyllistämätöntä. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja terveydenhuollon johto saa tietoa uhka- ja vaaratilanteista. Oleellista on se, että työyhteisössä käsitellään uhka- ja vaaratapahtumat säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa toimintatapoja siten että potilasturvallisuus paranee. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä havaittuja poikkeamia, läheltä piti -tapahtumia ja haittatapahtumia käsitellään avoimesti osana toiminnan kehittämistä. HaiPro - ilmoitukset tulevat esimiehen sähköpostiin, josta ne ovat luettavissa. Jos ilmoituksen tekijä on liittänyt ilmoitukseen yhteystietonsa, esimies voi tarvittaessa tarkentaa tietoja tapahtuneesta. Esimiehet käyvät ilmoitukset läpi työpaikkakokouksissa määräajoin. Oleellista on se, miten vastaava vaara - tai haittatapahtuma voidaan jatkossa välttää. On tärkeää keskustella tapahtumaan johtaneista syistä ja seurauksista Lääkehoidon suunnitelma Lääkehoitosuunnitelma kattaa muun muassa lääkehuollon ja lääkitysturvallisuuden eli lääkkeiden määräämisen, toimittamisen, annon, käytön ja potilaalle annettavan neuvonnan. Lääkehoitosuunnitelman avulla tuetaan yksiköissä tapahtuvaa turvallista lääkehoitoa ja potilasturvallisuutta edistävien menettelytapojen käyttöä. Terveyspalveluilla sekä Hoiva- ja asumispalveluilla on kummallakin omat lääkehoitosuunnitelmansa. Lääkehoitosuunnitelmat perustuvat STM:n oppaaseen Turvallinen lääkehoito (2005:32, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa). Lääkehoitosuunnitelmassa on määritelty eri terveydenhuollon ammattiryhmien vastuut sekä osaamisen varmistamiskäytännöt ja lääkehoidon potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvät linjaukset. Lääkehoidon potilasturvallisuus Lääkkeisiin ja lääkehoitoon liittyvä turvallisuus on keskeinen osa-alue, kun kehitetään potilas ja asiakasturvallisuutta. Turvallinen lääkehoito rakentuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäinen osa-alue on lääketurvallisuus, joka keskittyy lääkkeiden farmakologisiin ominaisuuksiin ja lääkkeistä aiheutuviin haittavaikutuksiin. Toinen osa-alue on lääkitysturvallisuus, jolla tarkoitetaan lääkkeiden käytön ja lääkehoidon toteuttamisen turvallisuutta. Lääkepoikkeamat luetaan kuuluvaksi tähän ryhmään. Lääketurvallisuus Lääketurvallisuutta seurataan lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä ja lääkekeskuksessa. Lääkevalmisteessa ilmenevä tuotevirhe heikentää potilasturvallisuutta. Keskeinen tekijä lääketurvallisuuden edistämisessä on toimivat lääkkeiden tuotevirheilmoitusten käsittelymenetelmät. Lääkehuolto vastaa lääkkeiden tuotevirheilmoituksien vastaanotosta, käsittelystä ja edelleen ilmoittamista lääkkeitä käyttäviin yksiköihin. Lääkekeskuksen ollessa suljettuna tulee kiireelliset, vakavaa vaaraa aiheuttavat tuotevirheilmoitukset tulevat terveyskeskusten osastoille (Ylivieskan terveyskeskuksen osasto 3.lle). Osastolta on tuolloin otettava yhteyttä lääkekeskuksen henkilökuntaan. Tuotevirheet jaetaan 1-4 luokkiin vakavuutensa perusteella. Luokkaa 1-2 olevissa tuotevirhetapauksissa kyseiset erät poistetaan lääkejakelusta. Lääkekeskus tiedottaa tuotevirheluokan ja saatujen ohjeiden mukaan tuotevirheen aiheuttamista toimenpiteistä yksiköihin, jotka huolehtivat mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Joskus voidaan joutua poistamaan kyseinen lääke-erä myös

17 17 toimipisteiden käytöstä. Lääkekeskus palauttaa virheelliset tuotteet tukkuliikkeeseen. Valmistaja hyvittää palautetut virheelliset tuotteet. Jos lääkehoitoa toteuttavassa yksikössä havaitaan lääkkeessä tuotevirhe (esim. injektionestepullossa on sakkaa tai infuusioneste on sameaa) täytetään siitä tuotevirhe-epäily lomake, virheelliset tuotteet poistetaan käytöstä ja palautetaan edelleen lääkekeskukseen. Lääkekeskus on yhteydessä tuotevirhe-epäilystä tuotteen toimittajaan. Lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä seurataan lääkkeiden vaikutuksia ja mahdollisia haittavaikutuksia aktiivisesti. Haittavaikutusilmoitukset ovat oleellisia lääkehoidon turvallisuuden ylläpitämisessä. Viranomaiset ja lääkeyritykset keräävät lääkkeiden haittavaikutuksia koskevaa tietoa. Viranomaisia kiinnostavat erityisesti uusien lääkkeiden haittavaikutukset ja lääkkeiden aiemmin tuntemattomat haittavaikutukset. Lääkkeiden aiheuttamat vakavat haittavaikutukset on ilmoitettava Fimeaan. Lääkehoidon yhteydessä ilmenneestä haittavaikutuksesta ilmoitetaan hoitavalle lääkärille. Lääkäri tekee haittavaikutusilmoituksen sähköisesti Fimean sivuilla FiMnet tunnuksiaan käyttäen (www.fimea.fiammattilaiset lääkkeiden turvallisuus- haittavaikutuksista ilmoittaminen haittavaikutus ilmoitus). Heinäkuun 2012 alusta lähtien asiakas voi myös itse tehdä ilmoituksen lääkkeen aiheuttamasta haittavaikutuksesta Fimean sivuilta tulostettavalla ilmoituksella (www.fimea.fi väestö - lääkkeiden turvallisuus- haittavaikutukset haittavaikutusilmoitus). Rokotuksia koskevat haittavaikutukset ilmoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) lomakkeella; "Ilmoitus epäillystä rokotuksen haittavaikutuksesta". Terveydenhuollon ammattilaisten tulee ilmoittaa rokotteiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Lääketurvallisuuteen vaikuttaa lääkkeiden säilytysolosuhteet. Lääkkeet säilytetään niille varatuissa erillisissä tiloissa ja oikeissa säilytyslämpötiloissa.. Riskikohtana lääkkeiden säilyvyydessä ovat kylmäsäilytettävien lääkkeiden toimitukset toimipisteisiin. Kylmäsäilytettävät lääkkeet pakataan lääkekeskuksessa kylmäpakkauksiin, joihin laitetaan mukaan kylmävaraajat. Lähetystä vastaanotettaessa vastaanottajan huolehtii, että kylmäsäilytettävät tuotteet siirretään mahdollisimman nopeasti jääkaappiin. Fimea edellyttää, että lääkkeiden säilytyslämpötilat tarkistetaan työpäivittäin ja lämpötilat kirjataan ylös. Lääkitysturvallisuus Lääkitysturvallisuutta edistetään kaikissa lääkehoidon eri vaiheissa. Lääkehoitosuunnitelma määrittää lääkehoitojen turvallista toteuttamista ja henkilöstön vastuita. Lääkkeenjako vaatii rauhallisen erillisen tilan ja riittävästi aikaa. Lääkkeiden kaksoistarkistus on käytössä; lääkkeet tarkistetaan uudelleen ennen niiden antoa potilaalle. Potilaan luotettava tunnistaminen on yksi osa potilasturvallisuutta. Lääkehoidon hyvät kirjaamiskäytännöt ja lääkelistojen oikeellisuus ovat keskeisiä lääkitysturvallisuuden edistämisessä. Lääkehoitojen toteutukseen osallistuva henkilöstölle kuuluu riittävä lääkehoidon perehdytys. Perehdytystä tukevat lääkehoitosuunnitelmat ja lääkehoidon osaamisen edistäminen ja ylläpitäminen. Kuntayhtymässä on käytössä lääkehoitosuunnitelman mukainen osaamisen varmistaminen. Potilaan ohjaus ja neuvonta lääkehoidon toteutuksesta kuuluvat oleellisesti lääkehoidon turvallisuuden edistämiseen. Lääkehoitojen potilasturvallisuutta edistetään koko kuntayhtymän yhteisillä lääkkeenjaon käytännöillä ja ohjeilla. Lääkehoidon ohjeista koko organisaation yhteisiä ovat mm. tablettien ja kapselien murskausohje, antibioottien laimennusohjeet ja huumausaineiden kulutuskorttien täyttöohje. Toimipisteellä voi olla myös omia erityisesti heillä toteutettavan lääkehoidon ohjeita tai ko. ohjeet voivat olla yhteisiä samaa lääkehoitoa toteuttavan yksikön kanssa. Lääkehoitojen ohjeistuksessa tärkeää on uusien ohjeiden laatiminen tai jo olemassa olevan ohjeiden päivittäminen hoitokäytäntöjen muuttuessa. Erikoisempien lääkehoitojen toteuttamiseen voidaan saada ohjeita toisista organisaatioista kuten OYS:sta. Lääkehoitoihin liittyvien vaaratapahtumien (haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden) ilmoittaminen, seuranta ja niiden arvioiminen avoimessa ja syyllistämättömässä ilmapiirissä auttavat lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamisessa sekä ennaltaehkäisyssä (HaiPro - ohjelma; käsitelty aiemmassa kappaleessa). Lääkehuolto varmistaa mahdollisuuksien mukaan lääkkeiden saatavuutta ja pyrkii estämään lääkehoitojen katkoksia. Lääketoimitusten oikeellisuutta edistetään lääkehuollon toimitusten kaksoistarkastuksella; toinen työntekijä kerää ja toinen tarkistaa lähtevät toimitukset. Yhteistyö lääkkeiden tilaajien kanssa on tärkeää lääketoimituksien oikeellisuuden lisäämisessä; mahdollisista lääketoimitusten puutteista tulee ilmoittaa mahdollisimman pian lääkekeskukseen. Kipulääkeseoskasetit tilataan kirjallisesti lääkekeskuksesta.

18 18 Lääkehuollon tulee tehdä kerran vuodessa käynti toimipisteeseen (tai parin vuoden välein, jos lääkkeiden käyttö toimipisteessä on vähäistä). Käynnin yhteydessä selvitetään toimipisteen lääkkeisiin ja lääkehoitoihin liittyviä asioita sekä lääkkeiden oikea käsittely ja säilytys. Lääkitysturvallisuus Seurattava tapahtuma Seurantamenetelmä Tekijä Vastuuhenkilö Vaaratapahtumat Vaaratapahtumien raportointijärjestelmä HaiPro Organisaatio, yksiköt Osastonhoitaja, lähiesimiehet raportoivat ja käsittelevät omissa yksiköissä Kokonaismäärä Tilastolliset analyysit Henkilökunta tekee ilmoitukset (motivoiva ja syyllistämätön ilmapiiri) Potilasturvallisuuskoordinaattori Laatu Laadullinen arviointi Tulosalue seuraa säännöllisesti HaiPro ilmoituksia Vakavat haittatapahtumat HaiPro ilmoitus ja suullinen esimiehelle Tulosalue seuraa säännöllisesti Haipro ilmoituksia Viedään välittömästi esimiehen tietoon Lääkehoitoprosessin riskikohdat Vuosittainen vaaratapahtuma analyysi Potilasturvallisuuskoordinaattori Toimialojen johtoryhmät Lääketurvallisuus Tapahtuma Tehtävä Tekijä Seuraus Vaaratapahtumat HaiPro ilmoitus Kuka tahansa työntekijä Käsitellään yksikössä Haittavaikutukset Haittavaikutusilmoitukset: Vakavat haittavaikutukset on aina ilmoitettava. Muista haittavaikutuksista suositellaan uusien lääkkeiden aiheuttamat ja ennestään tuntemattomat. Lääkäri tekee Fimea: n sivuilla FiMnet tunnuksilla tai asiakas voi tehdä itse Fimea: n sivuilta löytyvällä lomakkeella Terveydenhoitaja ilmoittaa rokotteen aiheuttamat haittavaikutukset THL: ään Fimea ylläpitää rekisteriä ja valvoo lääketurvallisuutta THL vastaa rokotteiden turvallisuuden arvioinnista

19 19 Tuotevirheet Lääkekeskus ottaa vastaan tuotevirheilmoitukset. Päivystysaikana os. 3, ja ilmoittaa lääkekeskukseen Lääkekeskus välittää ohjeet toimipisteille tuotevirhetapauksissa. Lääkkeen valmistaja korvaa virheelliset tuotteet ja vastaa tuotevirheohjeista Laiterekisteri Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010) velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ylläpitämään luetteloa hallinnassaan olevista tai potilaaseen asennetuista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista. Laiterekisteri toimii Kallion peruspalvelukuntayhtymässä lain tarkoittamana luettelona ja siihen tallennetaan toimipisteittäin laitetunnistetiedot, fyysinen sijainti, kalibroinnit ja huollot, jotta laite on jäljitettävissä. Laiterekisteri on työnyksikön laitevastaavan vastuulla. Ammattimaisella käyttäjällä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että käyttäjän toiminnassa noudatetaan tämän lain ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. 629/2010 Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden käyttäjien velvollisuus on huolehtia käytössään olevien laitteiden käyttöohjeiden saatavuudesta, käyttökoulutuksesta ja toimintakunnosta. Käyttäjien velvollisuus on myös ilmoittaa Valviraan (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon) ja laitevalmistajalle kaikista vaaratilanteista, jotka ovat johtaneet tai olisivat saattaneet johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Tapahtumayksikön laitevastaavan ja poikkeustilanteessa osallisena olleen työntekijän vastuulla on tapahtuman ilmoittaminen Valviraan, dokumentointi potilasasiakirjoihin ja HaiProilmoituksen täyttäminen. Laiteturvallisuus on laitteiden turvallisuutta, mutta myös niiden käyttöön liittyvää turvallisuutta. Laitteita tulee käyttää valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja ohjeistuksen mukaisesti ja käyttöpaikan tulee soveltua laitteen turvalliseen käyttöön. Laitteet asentaa huoltaa ja korjaa henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja kokemus Perehdytys ja rekrytointi Potilasturvallisuudessa olennaista on riittävän ja osaavan henkilöstön varmistaminen eli henkilöstöresurssien mitoittaminen tehtävien mukaisiksi. Vähäinen henkilökuntamäärä aiheuttaa työpaikalla kiireen, mikä taas heikentää turvallisuutta. Rekrytointi tarkoittaa työntekijöiden hakemista avointa työpaikkaa tai työtehtävää varten. Rekrytointiin kuuluu esimerkiksi työpaikkailmoituksen julkaiseminen, työhakemusten läpikäynti, hakijoiden haastattelu ja mahdollisesti testaus. Rekrytoinnin tekee yleensä työnantaja itse. Rekrytointi on onnistunut silloin, kun oikeat ihmiset ovat oikeilla paikoilla. Tällöin henkilö on motivoitunut ja sitoutunut työhönsä ja pystyy antamaan täyden työpanoksensa ja käyttämään mahdollisimman täysimääräisesti omia vahvuuksiaan. Rekrytoinnissa on hyvä tunnistaa henkilön toimintatavat, motivoivat tekijät, vahvuudet, kehityskohteet sekä työtehtävien vaatimat toimintatavat. Henkilöstöllä on oltava tehtäviinsä liittyvät riittävät tiedot ja taidot sekä osaaminen, jotta potilasturvallisuus voidaan taata ja sitä voidaan parantaa. Rekrytoinnin yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisen pätevyys tarkastetaan ja varmistetaan edelleen riittävällä perehdytyksellä ja täydennyskoulutuksella. Perehdytys koskee paitsi uusia työntekijöitä, myös pitkään työstään pois olleita sekä opiskelijoita. Potilasturvallisuuden varmistaminen edellyttää toimintatapojen hallintaa. Samalla on kyse erilaisista

20 20 varmistusmenetelmistä, potilasturvallisuutta edistävistä työrutiineista, yhteistyökäytännöistä ja vuorovaikutustavoista. Potilasturvallisuustietoisuuden ja -taitojen kehittäminen jää suurelta osin työnantajana toimivan organisaation vastuulle. Potilasturvallisuuden hallinnan käytännöt vaihtelevat eri toimintayksiköiden välillä, samoin työympäristöt ja niiden riskit sekä toimintakulttuuri ovat erilaisia. Oleellista on, että potilasturvallisuuskoulutusta järjestetään nimenomaan oman työyhteisön henkilöstön kehittämisen osana. Yhteiset keskustelut ovat tehokas keino muuttaa koko työyhteisön toimintatapoja ja saada aikaan muutoksia myös asenteissa. Koulutussuunnittelu on useimmiten yksikön esimiesten vastuulla. Potilasturvallisuusosaamiseen sisältyvät: potilasturvallisuuden perusosaaminen, organisaation ja yksikön toimintaan perehdyttävä koulutus, jatkuva vuosittainen potilasturvallisuuden ylläpitokoulutus sekä uusiin potilasturvallisuuskäytäntöihin liittyvä koulutus. Yksi keskeinen keino vaikuttaa organisaation turvallisuuteen on työntekijöiden osaamisen kehittäminen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että henkilöstöä informoidaan potilasturvallisuusasioissa, asiat käsitellään säännöllisesti henkilöstön kanssa sekä annetaan koulutusta, joka edistää vuorovaikutusta ja moniammatillista yhteistyötä. Potilasturvallisuusosaaminen koskee kaikkia potilaan hoitoon osallistuvia ammattiryhmiä. Hallinta perustuu siihen, että turvallisuutta edistävien tekijöiden toimintamekanismit on ymmärretty ja sisäistetty oikein. Ei siis riitä, että toimintatapa tai työkalu on päätetty ottaa käyttöön ja asiasta annetaan ohjeistus ja määräys, vaan henkilökunnan on myös ymmärrettävä miksi ja miten se parantaa turvallisuutta. Tärkeää on koko henkilökunnan sitoutuminen muutokseen ja aikaansaadun muutoksen tukeminen ja ylläpitäminen käyttöönoton jälkeen. Perehdytyksen tulisi olla pitkäkestoista, sillä ihminen jaksaa kuunnella kerrallaan vain noin 20 minuuttia eli asioiden omaksuminen onnistuu vain pitemmällä aikavälillä. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki ovat tietoisia toimintamallien muutoksista. Kaikilla tulisi olla tiedossa toimintatavat kriisitilanteissa eli työntekijän tulee osata käyttää olemassa olevaa hälytysjärjestelmää ja tietää, mitä tapahtuu ja miten toimitaan hälytyksen sattuessa Osaaminen Henkilöstön potilasturvallisuusosaaminen ja sen kehittäminen ovat osa kokonaisvaltaista potilasturvallisuuden edistämistä. Potilasturvallisuutta voidaan parantaa vain, jos toimintayksikön johdolla ja henkilöstöllä on tehtäviensä vaatimat riittävät tiedot, taidot ja osaaminen. Tämä varmistetaan ammattihenkilön pätevyyden tarkastamisella, riittävällä perehdytyksellä tehtäviin, jatkuvalla täydennyskoulutuksella sekä osaamisen seurannalla. Kouluttautumisen avulla pidetään henkilökunnan ammattitaitoa yllä, ja siten potilas- ja asiakasturvallisuus paranee. Jokaisella yksiköllä tulee olla koulutussuunnitelma, joka pohjautuu yksikön tarpeisiin ja organisaation yhteiseen koulutussuunnitelmaan. Suositusten mukaisten täydennyskoulutusmäärien tulee täyttyä vuosittain. Toteutuneiden koulutusten määrää seurataan HRM- ohjelman kautta. Henkilökunnan osaamisen tasoa seurataan osaamiskartoituksen tai kehityskeskustelujen avulla. Osaamiskartoitus ja/tai kehityskeskustelut tehdään säännöllisesti, ja siitä nousseiden vajeiden pohjalta tehdään yksikölle tarpeelliset kehittämistoimenpiteet. Osaamiskartoituksen ja/tai kehityskeskustelujen toteutuksesta huolehtivat yksiköiden esimiehet. Osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä voidaan käyttää toimipaikka- ja täydennyskoulutusta sekä työkiertoa ja muita menetelmiä Infektioiden hallinta

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari Tarja Holi 1 Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen -seminaari 9.10.2013 Tarja Holi 1 Valvonnan perustarkoitus on sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen ehkäistä

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017

YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyvän Hoidon Hatanpää

Hyvän Hoidon Hatanpää S Tampere Sakujo 15.11.2016 27 Dno: TRE 7889/2016 Hyvän Hoidon Hatanpää Suunnitelma laadunhallinnasta Tampereen ja potilasturvallisuudesta kaupunki Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut 2 (23) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Potilasturvallisuustyöryhmä 3.12.2012 Palvelutuotantolautakunta xx 20.2.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Oulunkaaren organisaatio...4 3. Potilasturvallisuuden

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot