Juha on kuunteluoppilaana mukana Keski-Suomen MOKE-kehittämisryhmässä (maakunnallinen ohjauksen kehittämisryhmä).

Transkriptio

1 Muistio Opin ovi klinikalta Projektipäälliköt Auli Ryhänen ja Juha Salminen avasivat Opin ovi klinikan Wanhassa läänissä, Jyväskylässä. Juha kertoi aluksi mm. kehittämisohjelman kehittämistiimin ja koordinaatio- ja seurantaryhmien uudelleenorganisoitumisesta uudeksi elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmäksi. Sen asian edistymisestä tiedotetaan virallisesti myöhemmin syksyllä. Ajankohtaisia asioita Laiturissa: Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia järjesti elokuussa ETOK-vastuualueiden kesäpäivät Juurikkasaaressa Jyväskylässä, jossa myös Laituri-projekti ja Opin ovi toiminta olivat esillä. Päivillä huomattiin, että Opin ovi oli hyvin tiedossa suurimmalla osalla osallistujista. Keskusteluissa päivien aikana nousi esille mm. toiveita maahanmuuttajien palvelujen kehittämisestä. Salmiassa järjestetään syksyllä kutsukoulutus TE-toimistojen virkailijoille maahanmuuttajien neuvonnasta ja ohjauksesta. Tämän koulutuksen suunnitteluyhteistyössä ovat olleet mukana Laiturin (yhteys monikulttuurisen ohjauksen teemaryhmään) lisäksi ALPO-hanke ja sisäasiainministeriö. Juha on kuunteluoppilaana mukana Keski-Suomen MOKE-kehittämisryhmässä (maakunnallinen ohjauksen kehittämisryhmä). Pirkanmaalla aloitetaan yhteistyötä Työvoima liikkeelle projektin kanssa. Teematyöryhmät pyörii entiseen malliin ja sieltä on syntymässä toimintamalli maahanmuuttaja-asiakkaan huomioimiseksi sekä erityisen tuen suositukset. Pilotit: Etelä-Pirkanmaan pilotti on pisimmällä, lisäksi yhteistyötä on ollut Lapin ja Uudenmaan suuntaan. Aikuisohjauksen koordinaatioprojektin ajankohtaisia: Projektipäällikkövaihdos on tapahtunut ja Auli on käynyt ja käy jatkossakin eri tapaaamisissa tutustumassa tarkemmin käynnissä olevaan toimintaan. Suurin ponnistus syksyllä on Opinpaikka-tapahtuman järjestäminen. Myös Kuntamarkkinoilla ollaan mukana ja sinne on joku case mahdollista ottaa vielä mukaan. Verkostovalmennusten tarpeesta voi ilmoittaa koordinaatioprojektille (web-lomake) ja siitä on tiedotettu kaikille projektipäälliköille. Työtä on projektissa jaettu siten, että Hannele Torvinen koordinoi verkostovalmennustoimintaa projektin sisällä (tiedustelut ja yhteydenotot ulkopuolelta Aulille). Helinä Huuhtanen: Tiedottamisen tiellä Keskisuomalaisen toimittaja, työskentelee uutistoimituksessa. Hän on työskennellyt aiemmin Suomen tietotoimistossa, jossa ollaan paljon tekemisissä tiedotteiden kanssa. Keskisuomalainen on alueen maakuntalehti, jolla on n tilaajaa ja lukijoita n

2 Toimittaminen ja tiedottaminen ovat eri asioita. Nyt on tavoitteena kertoa siitä, miten kertoa asioista ja miltä ne toimittajan näkökulmasta näyttävät. Kenelle tiedote suunnataan? (ks. myös Huuhtasen esitysdiat) Mieti perusteltu kohdeyleisö? Mikä media ja millä tasolla? Kuka on kiinnostunut sisällöstä? Mille alueelle tiedotetaan? Miksi sisällön pitäisi kiinnostaa? Ajankohtaisuus, miksi asia on tärkeä juuri nyt? Kiinnostuisitko itse? Kriittinen tarkastelu toimittajan näkökulmasta: lähtisittekö lukemaan aiheesta itse esim. kymmenien muiden tekstien lukemisen jälkeen? Mieti valmiiksi, mitä on tarjolla, jos radiotoimitus tai tv-uutiset tulevat paikalle haastattelemaan ja kuvaamaan. Mitä voidaan näyttää (suostuvatko toimijat kuviin)? Tiedote Kuka ja mikä taho lähestyy? Opin ovilla on etuna se, että kyseessä suuri kokonaisuus, jossa on mukana isoja yhteistyötahoja! Missä Tärkeässä asiassa lähestyt mediaa? Uutiskärki tiedotteeseen: mikä asiassa on uutta ja mikä on sen idea. Uutinen on aina muutos johonkin asiaan. Asian sitominen johonkin laajempaan kontekstiin herättää myös ulkopuolisen mielenkiinnon. Tiivistä olennainen asia A4-mittaan. Mistä saa lisätietoja? Nettisivu on hyvä olla: kertoo asian laajuudesta, antaa lisätietoa, tuo uskottavuutta ja asiaan voi palata myöhemminkin (kirjoittaa voi, vaikka tiedote ei enää olisi käytettävissä). Tiedote voi olla sähköpostiviestin liitteenä ja sen voi lisäksi kopioida sähköpostin viestikenttään. Sähköpostin otsikko on tärkeä (toimitukseen tulee hirveän paljon postia)! Kommentoitiin, että tiedotteen kannattaa olla sellaisenaan jo hyvä juttu, koska pieniin lehtiin tiedotteet saattavat päätyä lähes sellaisenaan. Lähesty tiedotusvälineitä: Riittävän ajoissa. Toimituksen suunnittelu on aina jo ensi viikossa. Samana päivänä ei saavuta enää. Tiedotteen perään voi lähettää muistutuksen, esim. jos tarvitaan ilmoittautuminen, mutta useat, toistuvat yhteydenotot eivät ole tarpeen (älä tykitä tai jankkaa, väsytystekniikka ei toimi). Mitä valmiimpi paketti, sen varmempi läpipääsy. (esim. haastateltavien nimien antaminen). Sisällölle on myös oltava katetta. Onko asiasta joku tiedotus- tai tutustumistilaisuus? Missä asiaan voi tutustua käytännössä? Ketä voisi haastatella, esim. kansalaisen näkökulmasta tapahtumassa? Saako kuvata? Tiedotteessa saa kertoa, jos tilaisuuteen pitää ilmoittautua. Keskusteltiin taustatietojen virheistä lehtijutuissa, vaikka asia on yritetty kertoa toimittajalle selvästi. Toimittaja kannatti juttujen pyytämistä tarkistettavaksi ennen julkaisua jos on mahdollista. Yleensä aina pyritään siihen, että järjestäjän nimi tulisi aina esiin oikein

3 mainittuna. Ohjeissa on määritelty: haastateltavalla on aina mahdollisuuksien puitteissa itseään koskevan jutun tarkistamiseen. Jos vaan ehtii, asiavirheet voi silloin tarkistaa. STT:n ohje on ollut, että juttua ei tehdä koskaan pelkän tiedotteen pohjalta, vaan työ vaatii ainakin yhden puhelinsoiton. Laatu korvaa määrän: ratkaisu juttuun tarttumisesta tehdään ensivaikutelman perusteella Sosiaalisesta mediasta: Helppoa ja nopeaa, mutta vaikeammin hallittavissa. Sosiaalista mediaa seurataan toimituksissa, joskus nousee asioita myös tiedotusvälineisiin. Harkinta tärkeää, koska sisältöä ei voi koskaan loppuun asti hallita. Lopuksi käytiin keskustelua tiedotuksesta ja medioista, mm. otsikoinnin tärkeydestä. Ovatko negatiiviset uutiset parempia kuin positiiviset? Positiiviset muutokset ja asiat tapahtuvat yleensä hitaammin, ja niistä on sen vuoksi vaikeampi löytää varsinainen uutiskärki. Tämä vaikuttaa siis myös kehittämistyöstä tehtäviin lehtijuttuihin. Kehittämisohjelman ja projektien viestinnän tarkastelua toiminnallisesti Auli ja Hannele ohjeistivat osallistujia avoin flappi työskentelyyn. Tarkoituksena oli tarkastella Opin ovien ydinviestejä, viestinnän keinoja, perusteluita ja vastuutahoja eri kohderyhmistä lähtien. Esim. päättäjät (kunta-, oppilaitos-, ELY- jne.) Kuka viestii päättäjien suuntaan? Mitkä ovat päättäjille suunnatut ydinviestit ja asiat? Miksi päättäjille viestitään? Millä tavoin viestintää voidaan toteuttaa, miten puhuttelemme päättäjiä? Ryhmätyöskentelyn koonnit kirjataan erilliseen dokumenttiin. Opinpaikka tulee Kehittämisohjelman yhteisessä Opinpaikka-tapahtumassa kohtaavat päättäjät, ammattilaiset ja vaikuttajat. Tapahtuman tavoitteet: Tiedon ja tulosten jakaminen, näkyväksi tekeminen Uutta tietoa ja herättelyä Kohtaamista, suhteiden rakentamista Tulevaisuuden rakentamista Opinpaikka-ohjelmasta Käytiin Mikko Korpelan ja Mikko Markkasen vetämänä lyhyesti läpi Opinpaikan ohjelman rakenne. Esim. seuraavia asioita mainittiin: Tiistaina Tiistai-iltana pre-konferenssi, Opin ovi kievari, Opin ovi projektiväelle Keskiviikkona tulosten näkyväksi tekeminen: Avauksena lintuperspektiivi, jossa avataan suurta kokonaisuutta. Opin ovien Pecha Kucha esitykset ovat myös heti tilaisuuden alussa. Sen jälkeen työstetään niiden teemoja ja muita keskeisiä teemoja tuumauspisteillä. Opinpaikka Talk

4 Show on kärkiajattelijoiden keskustelua, mukana mm. Johannes Partanen, Taina Lommi, Pertti Nurmi. Torstaina ohjauksen tulevaisuus: Herätettä antaa Ilkka Halava ja päivässä työstetään tulevaisuutta. Myös työpajatyöskentelyä. Päätöspuheenvuorona Jorma Uotinen. Opi Pecha kucha (ks. myös Korpelan & Markkasen diat) Pecha Kucha on tapa tehostaa esityksiä kohtaamisissa. Esim. seminaareissa usein paljon asiaa > tiedon tiivistäminen olennaiseen, mielenkiinnon herättäminen. Nosta yksi asia kärjeksi. Pääpointin pystyy varmasti kertomaan lyhyesti, jos on vain yksi asia. Asian uudelleen pohtiminen! Sekava viesti häiritsee ymmärtämistä ja oppimista. Pecha Kucha on lyhyt, kiinnostava ja selkeä. Käytännössä: Etukäteen ajastetut diat vaihtuvat 20 sekunnin välein. Esityksiä on aina useita peräkkäin. > Saadaan poikkileikkaus moniin asioihin nopeasti. Huolellinen valmistautuminen tärkeää. Tärkeimmän asian löytäminen viestistä on työn vaikein vaihe. Mitä Pecha Kucha sisältää? Käytä kuvia! (ilmaiset kuvapankit, esim. ja Voit käyttää valokuvia, prosessikuvia, yksinkertaisia kaavioita, piirroksia Tekstiä saa olla: laita yhdelle dialle vain 1-2 sanaa tai korkeintaan hyvin lyhyt lause. Jaa pitkä teksti usealle dialle. Esim. 5 tavallista Powerpoint-diaa 15 Pecha Kuchan diaa. Vuorovaikutus yleisön kanssa, esim. nopeat äänestykset, ovat myös sallittuja yleisön Pecha Kuchan aikana Jos ajastettu eteneminen häiritsee, rakenna diasarja siten, että puhe voi edetä näkyvissä olevasta diasta riippumatta. Kerro tuloksista > Tarkoituksena herättää mielenkiinto, synnyttää faneja Etsi lisätietoja verkosta, esim. hakusanalla pecha kucha ilta Hyödynnän Pecha Kuchan ideaa muuallakin, esim. ohjausryhmälle toimintaa ja tuloksia tiivistettäessä! Pecha Kucha käynnistää Opinpaikka-tapahtuman. Kahden päivän aikana syvennytään Opin ovien ja esitysten teemoihin lisäksi muissakin yhteyksissä, jolloin myös keskustelulle on aikaa. Klinikan osallistujat totesivat esitystavan kuulijaystävälliseksi ja luovaksi. Myös kuvien teho nostettiin esille. Menetelmää harjoiteltiin aloittamalla omasta aiheesta ydinasioiden poimiminen: mikä on teemasi tärkein asia, mikä on toinen tärkeä asia jne. Sen jälkeen kuvataan kolmella pointilla valittuja asioita. Yhteisessä keskustelussa todettiin, että joidenkin oli helppo löytää ydinviestit, jotkut taas tarvitsevat enemmän pohtimista. Vetäjät kehottivat osallistujia vielä kyseenalaistamaan oma kiteytys onko tämä juuri se oikea juttu? Asiasisältö joka vaikuttaa tulevan työhön, huomiot, havainnot ja opit, jotka pitää huomioida. Usko tiivistämääsi asiaan > vakuuttavuus ja varmuus.

5 Keskusteltiin myös Opinpaikan kohderyhmästä. Kohderyhmäksi on määritelty lähinnä ohjauksen asiantuntijat sekä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista päättävät tahot. Ohjeita Pecha Kuchaan voi kysyä Mikko Korpelalta: Käytännön ohjeet Pecha Kuchat Opinpaikassa! Aikataulu: Valmiit Powerpoint-esitykset toimitetaan viimeistään järjestäjille osoitteeseen: Esitysten muoto: Powerpoint-diasarja. Diaesitykseen voi tehdä ajastuksen valmiiksi, 20 sekuntia / dia. Ajastus tarkistetaan tai tarvittaessa tehdään järjestäjien puolesta. Diasarjan pohjana ei nyt tarvitse käyttää ESR-pohjaa. (ESR-yhteys tuodaan esiin tapahtumassa ennen kaikkia Pecha Kucha -esityksiä.) Järjestäjät kokoavat Opin ovien esityksestä yhden tiedoston, jota järjestäjät ohjaavat paikan päällä. Esitysten väliin nostetaan tapahtumassa myös kommenttipuheenvuoroja (n. 3 esityksen välein). Opastusta ja apua esitysten tekemiseen ja Pecha Kuchaan saa koordinaatioprojektista (annakaisa.tiihonen@jamk.fi) ja tapahtuman tuottajilta (mikko.korpela@businessarena.fi). Hyvät tyypit äänestys & Opinpaikan työpajatyöskentelyt Opinpaikan iltajuhlassa juhlistetaan kehittämistyön tuloksia ja palkitaan työn tekijöitä leikkimielisesti Hyvät tyypit -äänestyksen perusteella. Mikko Markkanen esitteli palkitsemiskategoriat, joihin klinikan osallistujilta pyydettiin sen jälkeen ehdotuksia henkilöistä. Ehdokkaita voi esittää myös klinikan jälkeen verkon välityksellä. Äänestys tulee Opinpaikka.fi-sivulle. Klinikan osallistujat pääsivät ottamaan kantaa myös työpisteiden (hiljaisen tiedon tuumauspisteet) teemoihin ja vetäjiin. Vetäjän rooli tuumauspisteillä on keskustelun ylläpitäjä, tarvittaessa kirjaaja ja kysymysten esittäjä. Hiljaisen tiedon tuumauspisteet ovat myös yksi paikka tuoda esiin Opin ovien tuloksia. Tuumauspisteillä tehdään osaaminen näkyväksi (kärkiaiheet), jaetaan kokemuksia ja osaamista (hiljainen tieto). Yhtenä tavoitteena on myös asiantuntijaverkoston kokoaminen. Työpisteet ja ehdotetut vastuuhenkilöt: Ohjaustyön arki ja kohtaaminen: Merja Niemi-Pynttäri, TE-ERKKERI Varhaisen puuttumisen taidot: Pirjo Poutala, Osaava Ohjaus -projekti Ohjaus työpaikoilla: Arja Pakkala, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa ja Antti Laitinen, Laituri-projekti Parhaat palvelumallit / palveluiden saatavuus: Helena Ylisirniö ja Kati Korento, OSUMA-projekti Sähköiset palvelut: Leena Uskelin, NUOVE-projekti Verkostojen johtaminen: Seija Nykänen (JY) ja Hannele Torvinen, Aikuisohj. koord.projekti Yritysyhteistyön muodot: Ritva Nurminen, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Maakunnallinen yhteistyö & ennakointi: Seija Kiiskilä, Marja Pudas

6 Päivän päätteeksi keskusteluissa esiin noussutta: Tuleeko tapahtuman toisessa päivässä sisältöä liittyen ohjaustoiminnan vastuisiin jatkossa? Tähän liittyen kerrottiin mm. että toisena päivänä pohditaan, mitä kehittämistyössä voidaan vielä tehdä ja mitä on tekemättä. Tulevaisuuden hankkeiden rakentamista. Opinpaikan markkinointimateriaalit jokaiselle osallistujalle klinikalta pari posteria ja alueelliseen markkinointiin käytettäviä kortteja omille kontakteille annettavaksi. Opinpaikan verkkosivut avataan ihan pian, myös ilmoittautuminen käynnistyy. Opinpaikan Facebooksivuun pyydettiin tutustumaan ja sitä seuraamaan myös. Opinpaikan myötä lähetetään mediaan juttuja myös yleisemmin Opin ovista ja eri näkökulmista. Osallistujia pyydettiin lukemaan Rakennerahastot.fi-uutiskirjeestä juttu tutkimuksesta, jossa oli arvioitu hankeviestintää.