LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 0 JUVAN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä Kunnan työllisyys/työttömyys Asuminen ja asuinympäristö Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT Neuvola Varhaiskasvatus APIP-toiminta Koulut Nuorisotyö Sosiaalipalvelut Koulukuraattorityö Lastenvalvoja Aikuissosiaalityö Sosiaalipäivystys Terveydenhuolto Puheterapia Psykologi Psykoterapeutti Psyykkisen oireilun hoitopolku Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut VOIMAKAS -projekti MUUT TOIMIJAT Tekninen toimi Kirjasto ja kansalaisopisto Seurakunnat Poliisi Järjestöt LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojelun tarve Lastensuojeluun varattavat voimavarat Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä Avohuolto Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta Sijaishuolto Lastensuojelun jälkihuolto Muut tukipalvelut JUVAN KUNNAN VISIO, STRATEGIA, TAVOITTEET JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAT Kehittämissuunnitelmat toimialoittain Neuvola Lastensuojelu Terveydenhuolto Aikuissosiaalityö Mielenterveys ja päihdetyö Varhaiskasvatus Koulu Nuorisotoimi Seurakunnat... 35

3 Tekninen toimi Poliisi YHTEENVETO PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA... 39

4 1 1 JOHDANTO Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007, 12 ) mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista - lastensuojelun tarpeesta kunnassa - lastensuojeluun varattavista voimavaroista - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Juvan ja Rantasalmen kuntien yhteisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen on aloitettu v lopulla. Syksyllä 2014 Rantasalmen kunta on tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä, minkä vuoksi yhteistä suunnitelmaa ei ole enää tarkoituksenmukaista laatia jatkossa. Suunnitelman laatimista varten perustettuun työryhmään ovat kuuluneet: Pirjo Kirvesmies, puheenjohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö; sosiaalitoimi, Kyllikki Klemm (Juva) ja Marika Huupponen (Rantasalmi); terveystoimi, Hanna Ahonen ja Eliisa Piikki (Juva); varhaiskasvatus, Kirsi Anttonen (Juva); nuorisotoimi, Tarja Himanen (Juva); tekninen toimi, Merja Koivula- Laukka; koulutoimi, Mirka Kiiveri (Juva); järjestöt/alvari-perhetyö, Pirkko Huopalainen ja Katri Hautsalo, luottamushenkilöt Timo Pasonen (Juva), Carin Crotenfelt (Juva), Mervi Heinonen (Juva), Katja Tuovinen, lapsiasiavaltuutettu (Juva), Marisa Hukkanen (Rantasalmi) ja Eero Sistonen (Rantasalmi) sekä Rita Keinänen, sihteeri. Suunnitelman on koostanut Pirkko Vehomäki. Tässä suunnitelmassa lähteet on merkitty tekstin yhteyteen. Kunnan eri toimialojen toimittamiin teksteihin ei ole merkitty lähteitä. Erillistä lähdeluetteloa ei ole. Kuntaliiton ja sen yhteistyötoimijoiden yhteisessä LapsiARVI -hankkeessa (V ) määritettiin lastensuojelupalvelujen laadun perusvaatimukset ja niiden arviointivälineitä sekä ohjeita kuntien hyvinvointisuunnitelman laadintaan, seurantaan, arviointiin ja näiden työvälineisiin. Hankkeen päätteeksi laadittiin Yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista -kannanotto, jonka 12 toimintaperiaatetta ohjaavat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa ja toteutusta. (Kuntaliiton verkkojulkaisu 2009). Toimintaperiaatteet ovat: - Suunnitelma ohjaa kunnan toimintaa konkreettisesti. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi. - Kaikkien lasten ja nuorten turvalliset kasvun edellytykset varmistetaan huolehtimalla ehkäisevän lastensuojelun toimivuudesta ja ehkäisevän työn johtamisesta - Pitkäjänteistä yhteistyötä ja kumppanuutta edistetään lasten, nuorten, vanhempien ja heidän kanssaan toimivien kesken sekä edistetään lasten ja nuorten osallisuutta - Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on riittävää ja oikea-aikaista - Suunnitelmaan kirjattuja aikaansaannoksia ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti - Toimintaa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti

5 - Laatu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan - Kaikkien toimijoiden yhteinen näkemys laadusta on lapsen etu. Laatua arvioidaan itsearvioinnilla, vertaamalla omaa työtä muiden toimintaan, hankkimalla palautetta, kuuntelemalla lapsen ja hänen läheisensä mielipiteitä. Myös ostopalveluiden valvonnasta huolehditaan. - Hyvä laatu vaatii voimavaroja. Kaikkien asianosaisten käytettävissä on riittävä tieto palveluista ja toimijat tietävät perustehtävänsä tarkoituksen. Lastensuojelupalvelujen laadulle ovat edellytyksenä myös mm. vahva johtaminen, henkilökunnan riittävä määrä, rakenne ja osaaminen - Toiminnan ja palvelujen läpinäkyvyys ja avoimuus luovat perustan luottamukselle - Toiminnan tuloksia arvioidaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa - Oikein asetettu laatulupaus kertoo, mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä voivat kohtuudella odottaa saavansa lastensuojelupalveluilta. (Kuntaliiton verkkojulkaisu, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa Hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen läpäisevinä periaatteina ovat lapsen etu ja ehkäisevä lastensuojelu. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (LsL 3a ) Lastensuojelulain 4 :n mukaisten lastensuojelun keskeisten periaatteiden mukaisesti lastensuojelun toimenpiteiden tulee edistää lapsen ja nuoren: tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia sekä turvata läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; mahdollisuutta saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa; taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutusta; turvallista kasvuympäristöä ja ruumiillista sekä henkistä koskemattomuutta; itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisuuteen; mahdollisuutta osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimista. Valtakunnalliset muutokset Vuoden 2015 aikana voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki painottaa ehkäiseviä matalan kynnyksen tukitoimia lapsille ja perheille. Muun muassa kotipalvelua, perhetyötä, tukiperheitä ja - henkilöitä tulee jatkossa olla saatavilla peruspalveluina perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kunnan velvollisuutena tulee olemaan myös valvottujen tapaamisten järjestäminen. Lakiin sisältyy nuorisopalvelutakuu yhden luukun periaatteella. Uuden lain käytännön vaikutuksia lastensuojelun käytännön järjestämiseen ei voida vielä tarkasti arvioida. (Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 164/ / _110998&${TRIPPIFE}=PDF.pdf) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan myös juvalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (jatkossa sote) tuottamiseen ja järjestämiseen. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi on annettu eduskunnalle Eduskunta päättää laista maaliskuussa Sote-uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudessa palvelurakenteessa järjestämisvastuussa olevia sosiaali- ja terveysalueita on viisi. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kun- 2

6 tayhtymää. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Lain mukainen toiminta alkaa (Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä/tiivistelmä , Sosiaali- ja terveysministeriö, www-sivut Pakolaistyö Juvan kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2014, että Juvalle vastaanotetaan kiintiöpakolaisia. Päätös on tehty tehtävää varten asetetun työryhmän selvityksen perusteella ottaen huomioon kunnan eri toimijoiden resurssit ja valtion rahoitus toimintaan sekä humanitäärinen näkökulma. Pakolaisia vastaanotettaisiin noin 30 hengen ryhmä ja etusijalla olisivat lapsiperheet. Pakolaiset tulevat Juvalle todennäköisesti vuoden 2015 aikana ja vastaanottamista jatketaan myös tulevaisuudessa. Juvalle hankitaan ostopalveluna Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttajapalveluista työntekijä ohjaajaksi pakolaistyöhön. Pakolaisten saapuminen ja heidän mahdolliset erityistarpeensa on otettava huomioon monella eri toimialalla, kuten asuntotoimessa, perusturvatoimessa sekä sivistys- ja vapaa-aikatoimessa. Myös kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten toimijoiden osuus pakolaisten kotouttamisessa tulee olemaan merkittävä. (Pakolaistyöryhmän raportti kunnanhallitukselle ja -valtuustolle 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1 Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä THL:n (SOTKAnet) tilastojen ja Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väkimäärä vähenee ja väestö ikääntyy niin Juvalla kuin koko Etelä-Savossa. Väestömäärä oli vuonna 2011 Juvalla 6902, vuonna ja ennusteen mukaan vuonna henkeä. Koko Etelä-Savossa vastaavasti v , v ja ennusteen mukaan v henkeä. Lapsia Juvalla syntyi 51 vuonna 2013 ja ennusteen mukaan v.2020 syntyy 45 lasta. Lapsiperheiden määrä ja lasten osuus väestöstä on pienenemässä, mutta yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Juvalla yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti. Alle kouluikäisten osuus lasten osuus kunnan väestöstä on hienoisessa laskusuunnassa (v ,6 % ja v %), samoin kouluikäisten lasten osuus (v ,4 % ja v ,9 %). Työikäisten määrä on myös vähentynyt. Yli 75-vuotiaiden osuus on kasvamassa; v % väestöstä, v ,2 % ja ennusteen mukaan osuus kasvaa tulevaisuudessa 20,5 %:in vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 1. Lapsiperheet, % perheistä (id:179 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 32,1 33,9 39, ,8 33,3 39, ,7 32,9 39,1 3

7 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) Taulukko 2. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (id: 74 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 15,4 19,8 20, ,4 20,2 20, ,0 20,2 20,6 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) 2.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Juvan työllisen työvoiman määrä oli v henkeä (vuonna 2010 se oli 2740 henkeä). Työllisyysaste oli v ,7 % ( vuotiaiden työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä). Omassa kunnassa työssä käyviä v oli 71,9 % työvoimasta (v %). Työttömiä työvoimasta v Juvalla oli 9,2 % (koko maa 11,3 %). Vuonna 2011 työttömiä työvoimasta oli 7,6 % ja koko maassa 9,4 %. Nuorityöttömyys on kasvanut vuodesta ,3 %:sta vuoteen %:in. Juvalla nuorisotyöttömyyttä on kuitenkin vähemmän kuin Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti keskimäärin. Vuonna 2007 taloudellinen huoltosuhde Juvan kunnassa oli 1,51 ja vuonna 2012 se oli 1,59. Vuonna 2007 huoltosuhde koko maassa oli 1,24 ja Mikkelin seutukunnalla 1,47; v koko maassa 1,32 ja Mikkelin seutukunnalla 1,52. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. (Kunnat.net) Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (id 189 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 8,3 14,9 11, ,0 16,5 17, ,0 17,3 14,6 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) 2.3 Asuminen ja asuinympäristö Juvan kunta on harvaanasuttu maaseutumainen kunta. Väestötiheys oli Juvalla 5,8 asukasta/maa-km2, koko Suomen väestötiheys oli vastaavasti 17,9 asukasta maaneliökilometriä kohden. Vuonna 2013 Juvalla oli asuntokuntia 3294 ja asuntokunnan keskikoko oli 1,99. Asuntokuntien määrä on vähentynyt (3320 vuonna 2011) ja koko pienentynyt (2,04 vuonna 2011) lähivuosien aikana hieman. Lähes 2/3 asuntokunnista asuu omakotitalossa ja noin 1/3 yhteensä rivi- ja kerrostaloasunnoissa. Ahtaasti asuvia lapsi-asuntokuntia Juvalla oli vuonna ,4 % ja koko maassa 29,3 %. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan sellaista asuntokuntaa, jossa asuu enemmän kuin yksi henkilö 4

8 5 huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa erilliseksi huoneeksi. Asunnottomia ei Juvalla ollut v Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella Peruskoulu Kevään 2013 kouluterveyskyselyssä Juvan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten tuloksissa oli paljon huolenaiheita, joihin täytyisi jollain tavalla puuttua. Muutosta on tapahtunut edelliseen Kouluterveyskyselyyn 2010 verrattuna. Elinoloista kysyttäessä vastauksissa näkyi, että keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat lisääntyneet ja vanhempien työttömyys lisääntynyt. Yhteinen aika perheen kanssa on myös vähentynyt yhteisen aterioinnin merkeissä. Oppilaat ovat vastanneet, että fyysistä uhkaa on koettu yleisemmin ja toistuva rikkeiden teko on lisääntynyt. Koulussa fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi, koulun työilmapiiri heikommaksi ja opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet. Oppilashuollon palveluista koettiin, että terveydenhoitajan luo pääsee hyvin, kun taas koululääkärin, koulukuraattorin ja psykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Terveydentila on koettu heikommaksi ja oireiden kokeminen päivittäin on lisääntynyt. Mm. päänsärky on yksi oireista, jonka kokeminen on yleistynyt. Terveydentilaan vaikuttavien terveystottumusten kohdalla on myös menty huonompaan suuntaan. Oppilaiden liikunnan harrastaminen on vähentynyt ja taas ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt. Valtakunnallisesti on huomattu, että päihteiden käyttö nuorilla on vähentynyt, mutta Juvan peruskoulun tuloksissa päihteidenkäyttö näkyy kasvaneen. Myös huumekokeiluja on esiintynyt 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. Mielialaongelmat ovat nousseet enemmän näkyviin peruskoulussa viime vuosien aikana. Ahdistuneisuutta koki viidennes vastanneista, saman verran oppilaita on myös hakenut apua masentuneisuuteen. Positiivista Juvan tuloksissa on oppilaiden ylipainon väheneminen. Lasten ja nuorten ylipainoon on viime vuosina puututtu herkemmin alueellisen hoitopolun ohjeen mukaan ja se näkyy kouluterveyskyselyn tuloksissa. Lukio Juvan lukiossa 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksissa näkyy selkeästi, että ilonaiheita on enemmän kuin huolenaiheita. Koulussa fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja koulun työilmapiiri on parantunut. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat myös vähentyneet ja on koettu, että yleisesti koulunkäynnin vaikeuksiin on saatu yleisemmin apua oppilashuollolta. Terveydentilaan liittyvissä aiheissa vastauksista näkyi, että esimerkiksi niska- ja hartiakivut ovat vähentyneet ja päihteidenkäyttö, etenkin huumekokeilut ovat vähentyneet. Ammattiopisto Etelä-Savon Ammattiopiston Juvan yksikössä opetuksen fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi ja työilmapiiri huonommaksi. Positiivista on, että lintsaaminen on vähentynyt. Läheiset ystävyyssuhteet ovat lisääntyneet.

9 Terveydentila on koettu huonommaksi ja mm. päänsäryn kokeminen ja ylipaino ovat lisääntyneet huomattavasti. Terveystottumuksissa on myös muutosta tapahtunut. Liikunnan harrastaminen on vähän lisääntynyt, mutta kuitenkin lähes puolet opiskelijoista vastaa, ettei harrasta hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla kuin korkeintaan tunnin viikossa. Nukkuminen on huonoa, yli puolet nukkuu arkisin alle 8 tuntia. Päihteidenkäytössä humalajuominen on vähän kasvanut, päivittäistä tupakointia esiintyy samalla tavalla. Huumekokeilut ovat pidemmällä aikavälillä vähentyneet. Seksuaalisen väkivallan kokemisesta ei ole aiemmin kysytty ja sen määrä on huomattava, kolmannes vastanneista on kokenut joskus tai toistuvasti seksuaalista väkivaltaa. Kolmannes vastaajista on hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta. Oppilashuollon tuesta koetaan, että kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja psykologin luo on vaikeampi päästä. Tämä selittyy suoraan sillä, että terveydenhoitajan vastaanotto on ammattiopistolla vain kerran viikossa, muutaman tunnin kerralla. Koulukuraattorin luo pääseminen koettiin helpommaksi. 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISE- VÄT TOIMET JA PALVELUT 3.1 Neuvola Neuvolat ovat osa terveyskeskuksen toimintaa. Neuvolatoimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 sekä äitiysneuvolaopas, suosituksia äitiysneuvolatoimintaan/2013. Neuvolan perustehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, syntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys ja hyvinvointi. Neuvolassa seurataan ja tuetaan äidin, sikiön ja koko perheen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ohjataan tarvittaessa lisätutkimuksiin ja hoitoon. Neuvolat tukevat ja ohjaavat perhettä myös kasvatuskysymyksissä ja elämän hallinnassa. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvoloissa toteutuvat neuvola-asetusten mukaiset terveystarkastukset, jotka sisältävät määräaikaistarkastuksia sekä laajoja terveystarkastuksia. Laaja terveystarkastus sisältää koko perheen hyvinvoinnin kartoitukset ja siihen kutsutaan molemmat vanhemmat niin äitiys- kuin lastenneuvolassakin. Neuvolatyön menetelmiä ovat erilaiset seulontatutkimukset, kyselyt, mittaukset ja keskustelut. Juvan kunnalla on toimintamalli suunterveyden edistämisestä. Terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä lastaan odottavaan perheen suuhygienistin vastaanotolle. Lastenneuvolassa lapsen ollessa 8 kk ikäinen, terveydenhoitaja ohjaa hampaiden ja suun terveyteen liittyvissä asioissa. Ensimmäiseen hammastarkastukseen sovitaan aika lapsen ollessa 1,5-vuotias suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle. Lisäksi neuvolaikäisten lasten hampaiden terveystarkastukset ovat kolmen, 4,5- ja kuuden vuoden iässä. Koululaisten hampaiden terveystarkastukset ovat I, V ja VII-luokilla. Lisäksi koululaisille järjestetään suun terveyden edistämiskäyntejä II, VI ja IX-luokilla. 3.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tehtävänä on edistää ja tukea lapsen hyvinvointia, tasapainoista kasvua ja oppimista. Päivähoito palvelumuotona mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiske- 6

10 lun. Kotona lastaan hoitavien perheiden kasvatustyötä tuetaan vertaisryhmätoiminnalla, joissa lapset ja vanhemmat osallistuvat yhdessä perheryhmiin. Varhaiskasvatuspalvelut Juvalla toimii kolme päiväkotia: Esikko ja Kummunmäki sekä vuoropäiväkoti Mesikämmen. Hajaasutusalueella toimivat Koikkalan ja Haapataipaleen ryhmäperhepäivähoitokodit. Perhepäivähoidossa on 7-8 hoitajaa. Avoimen varhaiskasvatuksen perheryhmät kokoontuvat Antin Tuvalla. Avoimen varhaiskasvatuksen perhetyön avulla edistetään perheiden hyvinvointia tarjoamalla heille perheohjausta ja lapsiperheiden kotipalvelua. Varhaiskasvatuspalvelujen tuki perheille Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen, pyritään kaikkien vanhempien kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatussuunnitelma. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta varhainen tuki toteutuisi riittävän ajoissa ja lapsi ja perhe saavat tarvitsevansa tuen. Tarvittaessa päivähoito voi olla osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jolloin yhteistyötä tehdään lapsen perheen, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Päivähoito käyttää toimintamallina huolen vyöhykkeisiin pohjautuvaa varhaisen puuttumisen mallia. Erityisvarhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelujen avulla on mahdollista tukea lapsen varhaiskuntoutusta. Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu normaaleihin päivähoitoryhmiin. Tarvittaessa järjestetään ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja. Perheohjaus ja lapsiperheiden kotipalvelu Perheohjaus ovat tavoitteellista ja määräaikaista yhdessä perheen ja tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu tilapäisen lastenhoitoavun tai kodinhoitoavun tarpeessa oleville lapsiperheille. Palvelun tarkoituksena on auttaa kodin askareissa ja lastenhoidossa sekä tukea perhettä arjen tilanteissa. 3.3 APIP-toiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä, Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden (v. 2011) mukaisena tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Toiminnassa otetaan huomioon paikalliset tarpeet, toimintaympäristö ja kunnan omat strategiset linjaukset. 7

11 APIP-toiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja arvopohja sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit. Toiminnan erityisluonne on sen vapaaehtoisuudessa ja sen sijoittumisessa lasten vapaa-aikaan. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen Juvalla aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuonna kirkonkylällä, Koikkalassa ja Kuosmalassa. Kouluverkoston mahdollisten muutosten myötä myös APIP-toiminnan tarve ja järjestämispaikat tulevat muuttumaan. 3.4 Koulut Juvalla on kuusi alakoulua; yksi kirkonkylällä ja viisi kyläkoulua. Kirkonkylällä on lisäksi yläkoulu ja lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston toimipiste. Peruskoulujen toimintaa ohjaavat mm. lait esi- ja perusopetuksesta, joissa määritellään mm. oppilaiden saama opetus ja koulunkäynnin ohjaus ja tuki. Peruskouluissa järjestetään myös koulun kerhotoimintaa. Lukiossa ja ammattikoulussa noudatetaan oman alansa lainsäädäntöä. Perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan kolmeen portaaseen: yleiseen tukeen, jota tarjotaan jokaiselle oppilaalle tehostettuun tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle yleinen tuki ei riitä erityiseen tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle tehostettu tukikaan ei riitä. Yleistä tukea tarjotaan jokaiselle oppilaalle kaikkina koulupäivinä. Yleisen tuen piirissä painottuvat hyvät ja tarpeen mukaiset opetuksen ja ohjauksen palvelut siten, että tarkoitus on muuttaa oppilashuollon ja koulunkäynnin tuen painopistettä korjaavasta tuesta ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen suunnitelmalliseen tukeen. Tehostetussa ja erityisessä tuessa otetaan tarkemmin huomioon oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet sekä tuen tarpeet ja tuki räätälöidään kullekin oppilaalle henkilökohtaisesti. Kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden tukena kouluasteesta riippumatta on oppilas- ja opiskelijahuolto, johon kuuluvat terveyspalvelut sekä sosiaalitoimen (koulukuraattori) palvelut. Koulujen opetussuunnitelmissa ja koulukohtaisissa oppilas-/opiskeluhuoltosuunnitelmissa määritellään oppilas-/opiskeluhuollon tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi. Suunnitelmissa kuvataan myös arvio oppilas-/opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja palveluista sekä toimet joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilas-/opiskelijahuoltoa ja oppilaiden/opiskelijoiden varhaista tukea. Ko. suunnitelmat ovat saatavilla kouluilta. 8

12 9 Kouluverkon tarkastelu ja kirkonkylän koulu- ja päivähoitotoiminnan tarkastelu Kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2014 talousarviossa kunnan talouden tasapainon osalta valmisteltaviksi kouluverkon tarkastelun Vuorenmaan koulun lakkauttamiseksi ja muiden ala-asteiden kunnostustarpeiden arvioimiseksi sekä arvion kirkonkylän koulu- ja päivähoitotoimintojen sijoittamiseksi. Kunnanhallituksen asettaman kouluverkkotyöryhmän esityksen mukaan kouluverkon osalta: - Esityksen mukaan Vuorenmaan koulu olisi lakkautettu alkaen ja Vuorenmaan alueen oppilaiden lähikouluksi osoitettu Kirkonkylän koulu. Kunnanhallituksen ratkaisu säilyttää kuitenkin Vuorenmaan koulun ja muuttaa sen yksiopettajaiseksi lukuvuodeksi Kuosmalan koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi alkaen, mikäli oppilasmäärä laskee alle 34 oppilaan. - Koikkalan koulu lakkautetaan alkaen ja koululaisten lähikouluksi osoitetaan Kirkonkylän koulu, mikäli oppilasmäärien vähentyminen toteutuu ennakoidusti Kirkonkylän päivähoito- ja koulukiinteistöjen käytöstä työryhmä esittää jatkettavaksi selvitystä kolmesta vaihtoehdosta: - koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi päiväkoti ja Kukkokoulu peruskorjataan 0-4 luokkia varten, - koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi ala-aste 0-4 luokkia ja apip-toimintaa varten ja Kukkokoulun tilat peruskorjataan päiväkotien käyttöön, - Kummunmäen ja Esikon päiväkotien toiminnot sijoitetaan Kukkokouluun, jonne jää myös 0-2 luokat ja apip-toiminta, 3-4 luokkien ja erityisopetuksen tilat rakennetaan koulukeskukseen. Lisäksi työryhmä esittää vuodelle 2015 Paatelan koulun ulkoverhousta, yläasteen sisäilmaongelmien mahdollisia korjauksia, Kukkokoulun peruskorjausta tai uusien koulutilojen rakentamista sekä päiväkotien osalta uudisrakentamista tai peruskorjausta. 3.5 Nuorisotyö Nuorisotoimen tavoitteena on selventää, millaisilla toiminnan sisällöillä edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia alueellamme. Nuorisolain mukaan kunnassa toteutettavien nuorisolle tarjottavien palvelujen perustehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Nuorisotyön ja -politiikan tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja luoda puitteita nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksille sekä heidän itsensä järjestämälle toiminnalleen. Nuorisotyötä toteutetaan pääasiassa perusnuorisotyönä, ennaltaehkäisevänä ja etsivänä nuorisotyönä, jolloin toiminnan muotoina ovat leirit, retket, tapahtumat, harrastekerhot, pienryhmät, yksilöohjaus, projektimainen toiminta sekä monialainen verkostoyhteistyö. Juvalla toimii nuorisovaltuusto, joka järjestää vuosittain tapahtumia. Nuorisotoimi keskittyy erityisesti nuorisolle tarjottavien välittömien lähipalveluiden turvaamiseen sekä niiden laadun varmistamiseen omassa kunnassa. Nuorisotyössä arvostetaan nuorten omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Nuorille järjestetään mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret.

13 Nuorisotilatoimintaa suunnataan matalan kynnyksen kokoontumispaikoiksi, joissa toiminnan rungon muodostavat kaikille nuorille tarjottava avointen ovien toiminta. Toiminta on pääasiassa joitakin kerhotoimintoja lukuun ottamatta maksutonta. Nuorisotilat ovat auki keskimäärin noin 4-5 iltana viikossa. Työtä tehdään yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien nuorisotyön kanssa. Nuorisotilat ovat paikkoja, joista nuori tietää löytävänsä aina turvallisen aikuisen. 3.6 Sosiaalipalvelut Koulukuraattorityö Juvalla toimii oma sosiaalitoimen alainen koulukuraattori, jonka toiminnan piiriin kuuluvat kuntien peruskoulut, lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston Juvan toimipaikka. Koulukuraattori auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään sosiaalityön keinoin. Koulukuraattori voi olla lapsen ja perheen tukena esimerkiksi koulunkäynnin, kaverisuhteiden ja perhe-elämän pulmissa. Työtä tehdään yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisesti. Koulukuraattorin työssä painopiste on ennaltaehkäisevässä työotteessa, jota tehdään yhdessä kodin ja koulun toimijoiden kanssa. Oppilashuoltotyö ja koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin osallistuminen on tärkeä osa työtä. Oppilas itse, huoltaja tai opettaja voi olla yhteydessä koulukuraattoriin, yhteystiedot löytyvät kunnan ja koulujen kotisivuilta. Juvalla koulukuraattori osallistuu nivelvaiheen oppilaille annettavaan tukeen esimerkiksi pitämällä 6. luokkalaisille oppitunteja ja osallistumalla 7. luokkalaisten leirille. Eroperheiden lasten tueksi on aloitettu käytäntö, jonka mukaan koulukuraattori/sosiaalityöntekijä tapaa eroperheiden lapsia yhdessä lastenvalvojan kanssa vanhempien suostumuksella. Juvalla koulukuraattori on sosiaalitoimen alainen työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu myös lastensuojelutyötä. Elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa entistä vahvemmin ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisön hyvinvointia edistävää työtä. Koulukuraattorille pääsy turvataan määräajoilla. Juvalla tämä ei tule suuresti vaikuttamaan koulukuraattorin työnkuvaan, sillä kiireellisissä tilanteissä kuraattorille pääsy on nykyiselläänkin mahdollista jopa samana päivänä Lastenvalvoja Huolto-, tapaamis- ja elatussopimukset sekä isyyden selvittämiset Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, voidaan sopimus vahvistaa lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa lastenvalvojan luona. Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä voi pyytää tuomioistuimelta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin voi pyytää lain lapsen huollosta 27 mukaisen olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija-apua, esim. perheneuvolan palveluita. Juvalla on tavoitteena, että vanhempien erotessa otettaisiin paremmin huomioon lasten tilanne tarjoamalla perheelle mahdollisuutta lasten työparitapaamiseen (kuraattori/sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja). Tapaaminen sisältyisi osaltaan lasten huolto- ja tapaamissopimusprosessiin. Sopimusten vahvistamisten lisäksi lastenvalvojat antavat virka-apua toisten kuntien lastenvalvojille huolto-, tapaamis- ja elatusasioissa. Vuonna 2011 sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtiin Juvalla 49 ja vuonna Sopimuksia lapsen elatuksesta tehtiin vuonna ja vuonna Lastenvalvoja huolehtii myös avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisestä. 10

14 Lasten elatus-, huolto- ja tapaamisasiat eivät ole lastensuojelun asioita, mutta vanhempien pitkittyneet erimielisyydet lasten asioissa voivat johtaa lastensuojelun asiakkuuteen Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityöllä pyritään edistämään kuntien asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmien syntyä tai vaikeutumista. Perheen kohdatessa vaikeuksia esimerkiksi vanhemman päihdeongelmien vuoksi tai taloudellisten ongelmien vuoksi, voidaan hakeutua aikuissosiaalityön piiriin. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vahvistaa yksilön ja perheen itsenäistä selviämistä. Toimeentulotuella vastataan perheiden taloudellisen tuen tarpeisiin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentuloturvan tarvetta selvitettäessä henkilölle/perheelle tehdään palvelutarpeen kartoitus. Tällöin tarkoituksena on kartoittaa henkilön/perheen kokonaisvaltainen tilanne, jotta voidaan arvioida sopivat palvelut ja ohjata niihin (nuorten osalta esim. etsivä nuorisotyö, aikuisten osalta aktivointi työllistämistä edistäviin palveluihin). Taloudellista tukea voidaan myöntää esim. lasten harrastusmenoihin, joka on ehkäisevää lastensuojelutyötä. Nuoria asiakkaita tuetaan myös kokonaisvaltaisesti aktivoimalla koulutukseen tai esim. kuntouttavaan työtoimintaan. Taulukko 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (id: 423 info ) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 7,0 8,3 8, ,7 8,0 8,7 Kuvio 4. SOTKAnet getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount=1&yea rcount=3 Perheen vanhemman työttömyyden pitkittyessä tilannetta selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä työvoimaviranomaisen ja asiakkaan kanssa. Työttömyys pyritään katkaisemaan mahdollisimman nopeasti ja jos työttömyyden pitkittymisen taustalla on muita syitä kuin työpaikkojen vähyys, asiakas ohjataan oikeiden palveluiden piiriin (esim. terveydenhuolto). Vammaispalvelujen asiakas voi olla lapsi/nuori tai sitten aikuinen, jolla on lapsia. Vammaispalvelulain mukaisten tukitoimien ja palvelujen tarkoitus sinänsä on ehkäistä eriarvoisuutta, lisätä osallisuutta ja poistaa vamman/sairauden aiheuttamaa haittaa kotona ja kodin ulkopuolella. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä kiinnitetään huomiota koko perheen tuen tarpeeseen ja vanhempien jaksamiseen, joko vammaisen lapsen huoltajana tai vammaisena huoltajana. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet voivat joissain tilanteissa olla myös ehkäisevän lastensuojelutyön erityistä tukea lapsiperheelle Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Juva kuuluu Etelä-Savon alueelliseen sosiaalipäivystysrenkaaseen. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva sosiaalipäivystys on voimassa klo Virka-aikana päivystyksestä vastaavat kunnan sosiaalityöntekijät. 11

15 12 Sosiaalipäivystyksen asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Etupäivystys on mahdollistanut sosiaalipäivystyksen laadukkaamman ja hallitumman toiminnan, mikä näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Päihteet ja monimuotoinen väkivalta sekä niihin liittyvät välittömät seuraukset näkyvät päivystyksessä. Sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun palveluille on tarvetta viikonloppuisin ja virka-ajan ulkopuolella. Työ painottuu kuitenkin edelleen puhelimitse annettavaan konsultaatioon, ohjaukseen ja neuvontaan. Välittömien toimenpiteiden määrä on vähäinen suhteessa yhteydenottoihin. Taulukko 5. Kuukausivertailu 2013 päivystysalueella Ilmoitusmäärä kuukausittain Ilmoitusmäärä kuukausittain Kuvio 5. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori

16 13 Taulukko 6. Kuntavertailu Muu Puumala Pertunmaa Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mäntyharju Rantasalmi Pieksämäki Mikkeli ja Ristiina(12/10) Kuvio 6. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori Taulukko 7. Yhteydenoton syy Lapsiperheet ja nuoret Karkaaminen/ löytyminen Muu Lapsen päihde Aikuisten riita Aikuisten väkivalta Kuvio 7. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä

17 14 Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori Taulukko 8. Yhteydenoton syy Aikuiset Väkivalta Päihdeongelma Turvattomuus Kuvio 8. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori 3.7 Terveydenhuolto Kouluterveydenhuollon resurssit ovat melko hyvät. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 1,5 terveydenhoitajaa ja koko koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle on nimetty yksi koululääkäri, joka työskentelee koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa yhden päivän viikossa. Juvan terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri ja -terveydenhoitaja toimivat työparina. Lisäksi terveyskeskuksen sisällä on mahdollista käsitellä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asioita moniammatillisissa lasten ja nuorten hoitoryhmissä sekä kuntoutustyöryhmässä. Eri yhteistyötahojen kanssa järjestetään verkostoneuvotteluita, mm. varhaisten tukitoimien suunnittelemiseksi. Kunnan sisällä yhteistyötahot tarvittaessa konsultoivat toisiaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnassa painopisteenä on ongelmien varhainen havaitseminen, tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen järjestäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy yhdessä muiden tahojen kanssa. Seuraavan toimikauden kehittämiskohteeksi otetaan lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja varhaisen tuen tarjoaminen. Terveystapaamisissa pyritään varaamaan riittävästi aikaa keskusteluun ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Apuna psyykkisen hyvinvoinnin arvioinnissa voidaan käyttää mielialamittareita sekä laajoihin terveystarkastuksiin liittyviä kyselylomakkeita. Lisäksi kouluterveydenhuolto jatkaa vanhemmuuden tukemista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni vanhempi mukaan lastensa laajoihin terveystarkastuksiin sekä kolmannen luokan terveystarkastukseen. Varsinkin 8. lk:n oppilaiden vanhempia toivotaan enemmän osallistuvan, koska muutoin vanhempia ei tavata rutiinisti yläasteen aikana. Vanhempien tapaaminen mahdollistaa laajemmin lapsen ja perheen voimavarojen arvioinnin ja tukemisen. Lisäksi tarjotaan enemmän vanhemmuuden tukemiseen kuraattorin, terveydenhoitajan sekä vanhempien ja mahdollisesti lapsen/nuoren yhteisiä tapaamisia.

18 Puheterapia Juvan terveyskeskuksen puheterapia on avoterveydenhuoltoon kuuluva palvelu ja puheterapeutin asiakastyö on pääasiallisesti neuvolaikäisten lasten puheen kielen ja viestinnän häiriöiden arviointia ja kuntoutusta. Terveyskeskuksen puheterapiassa käy myös kouluikäisiä lapsia, joilla on todettu kielen kehityksen erityisvaikeus (dysfasia) sekä Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen oikeutettuja lapsia. Puheterapeutin tehtäviin kuuluvat asiakastyön lisäksi puheterapia palvelujen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen välillä. Palvelujen keskeinen tehtävä on kehittää ja ylläpitää toimintamalleja, joilla löydetään luotettavasti ne lapset, joilla on riski puheen kielen ja viestinnän kehityksen poikkeamiin. Lapset ohjautuvat puheterapeutin arvioon ja puheterapiaan pääasiallisesti lastenneuvolan vuositarkastuksissa. Yhteistyö lastenneuvolan terveydenhoitajien, psykologin ja lääkärin kanssa on tiivistä. Terveydenhuollon erityistyöntekijöiden, puheterapeutin ja psykologin, työpanoksella on merkittävä osa lasten oppimisvaikeuksien ennakoinnissa ja ehkäisyssä ennen kouluikää. Nyt Juvan kunnan lasten puheterapiapalvelut ovat sekä koko Etelä-Savon että koko maan mittakaavassa hyvin resursoitu. Suunnitelmakauden aikana tulee varmistua hyvin toimivien palveluiden jatkumisesta, sillä puheterapeutti on siirtymässä viiden vuoden sisällä eläkkeelle. Etelä-Savon alueella on nyt jo useita puheterapeutin vakansseja täyttämättä eikä Juvalla ole yksityisiä puheterapeutteja. Puheterapeuttipulan odotetaan tulevaisuudessa vain vaikeutuvan Psykologi Tavoitteena on psykologin palvelujen suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja toteuttaminen Juvan kunnassa. Työn painopistealueina ovat lasten ja nuorten kehityksellisten ja oppimisvaikeuksien tutkiminen sekä tuen tarpeen arviointi yhteistyössä neuvolan ja koulujen kanssa. Toisena painopistealueena ovat lasten ja nuorten ehkäisevän ja korjaavan mielenterveystyön palvelut: tilanteen kartoitus, ohjaus ja neuvonta, tukikäynnit ja psykologinen hoito sekä tarvittaessa kriisityö Psykoterapeutti Psykoterapeutti toimii lasten ja nuorten yksikössä psykologin työparina, asiantuntijana sekä terapeuttina. Työ toteutuu pääasiassa kartoitusjaksoina, konsultaatioina, verkostotapaamisina, perhekäynteinä sekä koti- ja koulukäynteinä Psyykkisen oireilun hoitopolku Neuvola-/kouluterveyden hoitaja tekee alkuarvion, jonka jälkeen tarvittaessa psykologi/psykoterapeutti selvittää lapsen/nuoren psyykkistä oireilua (lapsen/nuoren yksilötapaamiset, vanhempien tapaaminen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen tapaaminen, kotikäynti, koulukäynti). Sen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma perusterveydenhuollossa (terveyskeskuslääkäri on hoidosta vastaava lääkäri) tai ohjataan erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollossa hoitosuunnitelmaa toteuttavat psykologi sekä lasten ja nuorten psykoterapeutti. Juvan terveyskeskuksen lasten ja nuorten työryhmät (terveydenhoitajat, psykologi, tarvittaessa lääkäri) toimivat psyykkisen oireilun arvioinnin ja hoidon tukena. Lisäksi työntekijät tai työryhmät konsultoivat säännöllisesti nuorisopsykiatrian poliklinikkaa. Päihdehuollon palveluja järjestetään ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä annetaan erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdehuollon palve-

19 luja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Juvalla toimii järjestötalo Rinnetupa, jossa maanantaista perjantaihin toimintaa ohjaa kunnan työntekijä yhdessä Juvan päihdeongelmaisten päiväkeskus POP ry:n kanssa. Kunta ostaa POP ry:ltä Rinnetuvalla järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa. Rinnetuvalla toimii ohjaajana mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä. Lisäksi Juvalla on käytössä Rantasalmelta päihdetyöntekijän 20 % työpanos. Rinnetuvalla kokoontuvat myös useat paikalliset järjestöt. Kunta on antanut keskustassa sijaitsevan omakotitalon järjestöjen käyttöön. Päihdehoidon tarpeen arviointia tekevät yhteistyössä asiakkaan kanssa mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, terveyskeskuksen henkilökunta ja tarpeen vaatiessa työterveyshuolto. Maksusitoumuksen laitoshuoltoon tekee sosiaalityöntekijä. Moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyöryhmä on nimetty perusturvalautakunnassa Sen tehtävänä on laatia kuntaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoden 2014 aikana vuosille laaditun päihdestrategian jälkeen. 3.8 Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut Yhteistyötä ja verkostotyötä tehdään eri tahojen, kuten äitiys- ja lastenneuvolan ja koulun kanssa. Yhteistyö voi olla ennaltaehkäisevää ja tukea antavaa, jos perheessä on mielenterveys-/päihdeongelmia toisella tai kummallakin vanhemmalla. Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan nuoren elämänhallintaa tuetaan. Nuorelle tehdään tarpeen mukaan alkuarvio ja suunnitelma jatkosta. Juvan kunnan mielenterveystoimisto tarjoaa yli 18-vuotiaille asiakkaille psykiatrisia hoito- ja kuntoutuspalveluita. Mielenterveystoimistossa työskentelee kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen sairaanhoitaja. Hoidon aloittaminen ei vaadi lähetettä ja käynnit toteutuvat ajanvarauksella sekä ovat asiakkaalle maksuttomia. Hoidon alussa asiakkaalle tehdään hoidon tarpeenarvio sekä hoitosuunnitelma. Käynnit mielenterveystoimistossa toteutuvat pääasiallisesti asiakkaan yksilökäynteinä, sisältäen psyykkisen sairauden hoidon, asiakkaan elämän hallinnan tukemista sekä hänen omien voimavarojensa vahvistamista. Asiakkaan ollessa perheellinen huomioidaan hänen vanhemmuuden rooliaan ja tuetaan siinä. Yksilökäyntien lisäksi tehdään verkosto- ja perhetyötä mahdollisuuksien mukaan mm. sosiaalityöntekijöiden ja neuvolan terveydenhoitajien kanssa VOIMAKAS -projekti Voimakas-projekti on vuotiaiden nuorten parissa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisprojekti vuosille Projektissa kuullaan mielenterveys- ja päihdehaittoja kokevien nuorten muutoksen tarpeita, huomioidaan heidän omaa osallisuuttaan ja motivaatiotaan parempaan sekä kehitetään heidän hyvinvointiaan tueksi voimavarakeskeisiä auttamis- ja tukimenetelmiä. Nuorten hyvinvointia tukevaa toimintaa kehitetään yhteistyössä projektipaikkakuntien nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien moniammatillisen palveluverkoston työntekijöiden kanssa. Projektin tavoitteina on lisätä nuorten itsensä osallisuutta heille suunnatun toiminnan kehittämisessä, tukea nuoria päihteettömään elämään, kehittää nuorille sopivia voimavarakeskeisiä ja muutosta tukevia työmenetelmiä sekä vahvistaa projektipaikkakunnilla monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. 16

20 Nuorten kanssa tehtävän työn toimintamuotoja ovat nuoren arkeen jalkautuva asiakasyhteistyö ja ryhmätoiminnat. Nuori ohjautuu projektiin aina jonkun työntekijän kautta, yhteistyö projektin kanssa on nuorelle vapaaehtoista. Juvalla toimii kuntouttavan työtoiminnan Voimakas päivä -ryhmä nuorille, joilla ei ole muuta työtai koulupaikkaa. Ryhmä kokoontuu nuorisotiloilla joka torstai klo Ryhmän tavoitteena on olla nuorelle ensimmäinen askel kohti opiskeluja ja työelämää. Ryhmässä opetellaan toiminnan ja erilaisten harjoitusten avulla työelämän sääntöjä, arjen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Ryhmässä myös mietitään nuorten omaa tulevaisuutta, asetetaan nuoren kanssa yhdessä tavoitteita omalle elämälle ja etsitään keinoja toteuttaa niitä. Ryhmään tullaan aktivointisuunnitelman kautta. Ryhmässä ovat ohjaajina Juvan etsivä nuorisotyöntekijä ja Voimakas- projektin työntekijä. 4 MUUT TOIMIJAT 4.1 Tekninen toimi Juvan kunnan tekninen lautakunta aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan ja vuoden 2014 alusta alkaen on teknisten palvelut tuotettu ostamalla ne Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Tuotteistettuja palveluita ovat talonmies- ja korjaustyö, siivouspalvelut, rakennuttaminen, yleisten alueiden hoito ja urakointi sekä vesihuolto. Tekninen toimi pystyy omalla laadukkaalla toiminnallaan edistämään monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointia. Ruokahuolto Ruokahuollon palvelut tavoittavat kaikkien päiväkotien ja koulujen lapset/nuoret Juvalla. Ruokahuollon tavoitteena on tarjota kaikille asiakkaille terveellinen, nautittava, monipuolinen ja turvallinen ruoka. Ruoan terveellisyyttä ja ravitsevuutta seurataan Aromi-ohjelman avulla. Raaka-aineissa suositaan kotimaisuutta ja lähi- ja luomuruokaa. Ruokahuolto on saanut oivalliset arvosanat, elinturvallisuus on hyvällä tasolla ruokahuollon eri toimipisteissä. Oiva-palvelu on tarkoitettu kuluttajien käyttöön, ja tarkastustiedot voi tarkistaa Eviran sivuilta. Asiakastyytyväisyyttä seurataan kyselyjen avulla. Puhtauspalvelut Puhtauspalveluiden tavoitteena on taata puhtaat ja siistit toimitilat kaikille asiakkaille. Asianmukaisella siivouksella tilat säilyvät viihtyisinä, mutta samalla turvataan kiinteistöjen arvon säilyminen ja hyvä sisäilma. Puhtaat ja siistit tilat edesauttavat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Liikuntatoimi Liikuntatoimen painopisteinä on mm. lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä: liikuntapaikat, tapahtumat, uimakoulut, kerhot, järjestöavustukset ym. Vuosittain liikuntatoimen palvelut tavoittavat suuren joukon lapsia ja nuoria Juvalla. Kiinteistönhoito Asianmukaisella ja oikea-aikaisella kiinteistöjen kunnossapidolla turvataan lapsille ja nuorille toimivat ja terveelliset koulut, päiväkodit ja harrastetilat. Kunnat voivat pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla turvata lapsiperheille kohtuuhintaiset ja hyväkuntoiset vuokra-asunnot. Juvalla asuntostrategia on laadittu. 17

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 )

Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Perusturvalautakunta 39 24.04.2014 Lumijoen kunnan lastensuojelusuunnitelma vuosille 2014-2017 (ohm 8 ) Ptltk 39 YK:n lapsen oikeuksien mukaan lapsella on oikeus turvalliseen, virikkeelliseen ja monipuoliseen

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan

Aamu- ja iltapäivätoiminnan 1 Sivistyslautakunta 73/2011 Yli-Iin kunnan koululaisten Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 1.8.2011 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaa Opetushallituksen julkaisema Perusopetuksen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot