LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 0 JUVAN KUNTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI- SUUNNITELMA Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä Kunnan työllisyys/työttömyys Asuminen ja asuinympäristö Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT Neuvola Varhaiskasvatus APIP-toiminta Koulut Nuorisotyö Sosiaalipalvelut Koulukuraattorityö Lastenvalvoja Aikuissosiaalityö Sosiaalipäivystys Terveydenhuolto Puheterapia Psykologi Psykoterapeutti Psyykkisen oireilun hoitopolku Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut VOIMAKAS -projekti MUUT TOIMIJAT Tekninen toimi Kirjasto ja kansalaisopisto Seurakunnat Poliisi Järjestöt LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU Lastensuojelun tarve Lastensuojeluun varattavat voimavarat Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva palvelujärjestelmä Avohuolto Sosiaalityön ohjaus ja neuvonta Sijaishuolto Lastensuojelun jälkihuolto Muut tukipalvelut JUVAN KUNNAN VISIO, STRATEGIA, TAVOITTEET JA KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAT Kehittämissuunnitelmat toimialoittain Neuvola Lastensuojelu Terveydenhuolto Aikuissosiaalityö Mielenterveys ja päihdetyö Varhaiskasvatus Koulu Nuorisotoimi Seurakunnat... 35

3 Tekninen toimi Poliisi YHTEENVETO PÄÄTÖKSENTEKO, TOTEUTUS JA SEURANTA... 39

4 1 1 JOHDANTO Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen Lastensuojelulain (417/2007, 12 ) mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista - lastensuojelun tarpeesta kunnassa - lastensuojeluun varattavista voimavaroista - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Juvan ja Rantasalmen kuntien yhteisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen on aloitettu v lopulla. Syksyllä 2014 Rantasalmen kunta on tehnyt päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä, minkä vuoksi yhteistä suunnitelmaa ei ole enää tarkoituksenmukaista laatia jatkossa. Suunnitelman laatimista varten perustettuun työryhmään ovat kuuluneet: Pirjo Kirvesmies, puheenjohtaja, sosiaalipalvelupäällikkö; sosiaalitoimi, Kyllikki Klemm (Juva) ja Marika Huupponen (Rantasalmi); terveystoimi, Hanna Ahonen ja Eliisa Piikki (Juva); varhaiskasvatus, Kirsi Anttonen (Juva); nuorisotoimi, Tarja Himanen (Juva); tekninen toimi, Merja Koivula- Laukka; koulutoimi, Mirka Kiiveri (Juva); järjestöt/alvari-perhetyö, Pirkko Huopalainen ja Katri Hautsalo, luottamushenkilöt Timo Pasonen (Juva), Carin Crotenfelt (Juva), Mervi Heinonen (Juva), Katja Tuovinen, lapsiasiavaltuutettu (Juva), Marisa Hukkanen (Rantasalmi) ja Eero Sistonen (Rantasalmi) sekä Rita Keinänen, sihteeri. Suunnitelman on koostanut Pirkko Vehomäki. Tässä suunnitelmassa lähteet on merkitty tekstin yhteyteen. Kunnan eri toimialojen toimittamiin teksteihin ei ole merkitty lähteitä. Erillistä lähdeluetteloa ei ole. Kuntaliiton ja sen yhteistyötoimijoiden yhteisessä LapsiARVI -hankkeessa (V ) määritettiin lastensuojelupalvelujen laadun perusvaatimukset ja niiden arviointivälineitä sekä ohjeita kuntien hyvinvointisuunnitelman laadintaan, seurantaan, arviointiin ja näiden työvälineisiin. Hankkeen päätteeksi laadittiin Yhteistä vastuuta lapsista ja nuorista -kannanotto, jonka 12 toimintaperiaatetta ohjaavat kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaa ja toteutusta. (Kuntaliiton verkkojulkaisu 2009). Toimintaperiaatteet ovat: - Suunnitelma ohjaa kunnan toimintaa konkreettisesti. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi. - Kaikkien lasten ja nuorten turvalliset kasvun edellytykset varmistetaan huolehtimalla ehkäisevän lastensuojelun toimivuudesta ja ehkäisevän työn johtamisesta - Pitkäjänteistä yhteistyötä ja kumppanuutta edistetään lasten, nuorten, vanhempien ja heidän kanssaan toimivien kesken sekä edistetään lasten ja nuorten osallisuutta - Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu on riittävää ja oikea-aikaista - Suunnitelmaan kirjattuja aikaansaannoksia ja vaikutuksia arvioidaan säännöllisesti - Toimintaa kehitetään lasten, nuorten ja perheiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti

5 - Laatu on sisäänrakennettu kaikkeen toimintaan - Kaikkien toimijoiden yhteinen näkemys laadusta on lapsen etu. Laatua arvioidaan itsearvioinnilla, vertaamalla omaa työtä muiden toimintaan, hankkimalla palautetta, kuuntelemalla lapsen ja hänen läheisensä mielipiteitä. Myös ostopalveluiden valvonnasta huolehditaan. - Hyvä laatu vaatii voimavaroja. Kaikkien asianosaisten käytettävissä on riittävä tieto palveluista ja toimijat tietävät perustehtävänsä tarkoituksen. Lastensuojelupalvelujen laadulle ovat edellytyksenä myös mm. vahva johtaminen, henkilökunnan riittävä määrä, rakenne ja osaaminen - Toiminnan ja palvelujen läpinäkyvyys ja avoimuus luovat perustan luottamukselle - Toiminnan tuloksia arvioidaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa - Oikein asetettu laatulupaus kertoo, mitä lapsi, nuori ja hänen perheensä voivat kohtuudella odottaa saavansa lastensuojelupalveluilta. (Kuntaliiton verkkojulkaisu, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa Hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen läpäisevinä periaatteina ovat lapsen etu ja ehkäisevä lastensuojelu. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan kunnan palveluissa kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. (LsL 3a ) Lastensuojelulain 4 :n mukaisten lastensuojelun keskeisten periaatteiden mukaisesti lastensuojelun toimenpiteiden tulee edistää lapsen ja nuoren: tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia sekä turvata läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; mahdollisuutta saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaista valvontaa ja huolenpitoa; taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutusta; turvallista kasvuympäristöä ja ruumiillista sekä henkistä koskemattomuutta; itsenäistymistä ja kasvamista vastuullisuuteen; mahdollisuutta osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimista. Valtakunnalliset muutokset Vuoden 2015 aikana voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki painottaa ehkäiseviä matalan kynnyksen tukitoimia lapsille ja perheille. Muun muassa kotipalvelua, perhetyötä, tukiperheitä ja - henkilöitä tulee jatkossa olla saatavilla peruspalveluina perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta. Kunnan velvollisuutena tulee olemaan myös valvottujen tapaamisten järjestäminen. Lakiin sisältyy nuorisopalvelutakuu yhden luukun periaatteella. Uuden lain käytännön vaikutuksia lastensuojelun käytännön järjestämiseen ei voida vielä tarkasti arvioida. (Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 164/ / _110998&${TRIPPIFE}=PDF.pdf) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee vaikuttamaan myös juvalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (jatkossa sote) tuottamiseen ja järjestämiseen. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi on annettu eduskunnalle Eduskunta päättää laista maaliskuussa Sote-uudistuksen tarkoituksena on luoda uudenlainen palvelurakenne julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle. Tarkoituksena on luoda palvelurakenne, jossa ihmiset saavat yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudessa palvelurakenteessa järjestämisvastuussa olevia sosiaali- ja terveysalueita on viisi. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät tuottavat palvelut ihmisille. Sote-alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kun- 2

6 tayhtymää. Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan. Kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa sen asukasluvun lisäksi asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Lain mukainen toiminta alkaa (Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä/tiivistelmä , Sosiaali- ja terveysministeriö, www-sivut Pakolaistyö Juvan kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 2014, että Juvalle vastaanotetaan kiintiöpakolaisia. Päätös on tehty tehtävää varten asetetun työryhmän selvityksen perusteella ottaen huomioon kunnan eri toimijoiden resurssit ja valtion rahoitus toimintaan sekä humanitäärinen näkökulma. Pakolaisia vastaanotettaisiin noin 30 hengen ryhmä ja etusijalla olisivat lapsiperheet. Pakolaiset tulevat Juvalle todennäköisesti vuoden 2015 aikana ja vastaanottamista jatketaan myös tulevaisuudessa. Juvalle hankitaan ostopalveluna Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen maahanmuuttajapalveluista työntekijä ohjaajaksi pakolaistyöhön. Pakolaisten saapuminen ja heidän mahdolliset erityistarpeensa on otettava huomioon monella eri toimialalla, kuten asuntotoimessa, perusturvatoimessa sekä sivistys- ja vapaa-aikatoimessa. Myös kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten toimijoiden osuus pakolaisten kotouttamisessa tulee olemaan merkittävä. (Pakolaistyöryhmän raportti kunnanhallitukselle ja -valtuustolle 2 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA 2.1 Väestö, väestörakenne ja lapsiperheiden määrä THL:n (SOTKAnet) tilastojen ja Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väkimäärä vähenee ja väestö ikääntyy niin Juvalla kuin koko Etelä-Savossa. Väestömäärä oli vuonna 2011 Juvalla 6902, vuonna ja ennusteen mukaan vuonna henkeä. Koko Etelä-Savossa vastaavasti v , v ja ennusteen mukaan v henkeä. Lapsia Juvalla syntyi 51 vuonna 2013 ja ennusteen mukaan v.2020 syntyy 45 lasta. Lapsiperheiden määrä ja lasten osuus väestöstä on pienenemässä, mutta yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Juvalla yksinhuoltajaperheitä on vähemmän kuin Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti. Alle kouluikäisten osuus lasten osuus kunnan väestöstä on hienoisessa laskusuunnassa (v ,6 % ja v %), samoin kouluikäisten lasten osuus (v ,4 % ja v ,9 %). Työikäisten määrä on myös vähentynyt. Yli 75-vuotiaiden osuus on kasvamassa; v % väestöstä, v ,2 % ja ennusteen mukaan osuus kasvaa tulevaisuudessa 20,5 %:in vuoteen 2025 mennessä. Taulukko 1. Lapsiperheet, % perheistä (id:179 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 32,1 33,9 39, ,8 33,3 39, ,7 32,9 39,1 3

7 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) Taulukko 2. Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (id: 74 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 15,4 19,8 20, ,4 20,2 20, ,0 20,2 20,6 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) 2.2 Kunnan työllisyys/työttömyys Juvan työllisen työvoiman määrä oli v henkeä (vuonna 2010 se oli 2740 henkeä). Työllisyysaste oli v ,7 % ( vuotiaiden työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä). Omassa kunnassa työssä käyviä v oli 71,9 % työvoimasta (v %). Työttömiä työvoimasta v Juvalla oli 9,2 % (koko maa 11,3 %). Vuonna 2011 työttömiä työvoimasta oli 7,6 % ja koko maassa 9,4 %. Nuorityöttömyys on kasvanut vuodesta ,3 %:sta vuoteen %:in. Juvalla nuorisotyöttömyyttä on kuitenkin vähemmän kuin Etelä-Savossa ja valtakunnallisesti keskimäärin. Vuonna 2007 taloudellinen huoltosuhde Juvan kunnassa oli 1,51 ja vuonna 2012 se oli 1,59. Vuonna 2007 huoltosuhde koko maassa oli 1,24 ja Mikkelin seutukunnalla 1,47; v koko maassa 1,32 ja Mikkelin seutukunnalla 1,52. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. (Kunnat.net) Taulukko 3. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (id 189 info) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 8,3 14,9 11, ,0 16,5 17, ,0 17,3 14,6 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu?regioncount=3&currentevent =getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount =1&yearCount=3) 2.3 Asuminen ja asuinympäristö Juvan kunta on harvaanasuttu maaseutumainen kunta. Väestötiheys oli Juvalla 5,8 asukasta/maa-km2, koko Suomen väestötiheys oli vastaavasti 17,9 asukasta maaneliökilometriä kohden. Vuonna 2013 Juvalla oli asuntokuntia 3294 ja asuntokunnan keskikoko oli 1,99. Asuntokuntien määrä on vähentynyt (3320 vuonna 2011) ja koko pienentynyt (2,04 vuonna 2011) lähivuosien aikana hieman. Lähes 2/3 asuntokunnista asuu omakotitalossa ja noin 1/3 yhteensä rivi- ja kerrostaloasunnoissa. Ahtaasti asuvia lapsi-asuntokuntia Juvalla oli vuonna ,4 % ja koko maassa 29,3 %. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla tarkoitetaan sellaista asuntokuntaa, jossa asuu enemmän kuin yksi henkilö 4

8 5 huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa erilliseksi huoneeksi. Asunnottomia ei Juvalla ollut v Koululaisten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn 2013 perusteella Peruskoulu Kevään 2013 kouluterveyskyselyssä Juvan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten tuloksissa oli paljon huolenaiheita, joihin täytyisi jollain tavalla puuttua. Muutosta on tapahtunut edelliseen Kouluterveyskyselyyn 2010 verrattuna. Elinoloista kysyttäessä vastauksissa näkyi, että keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat lisääntyneet ja vanhempien työttömyys lisääntynyt. Yhteinen aika perheen kanssa on myös vähentynyt yhteisen aterioinnin merkeissä. Oppilaat ovat vastanneet, että fyysistä uhkaa on koettu yleisemmin ja toistuva rikkeiden teko on lisääntynyt. Koulussa fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi, koulun työilmapiiri heikommaksi ja opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat lisääntyneet. Oppilashuollon palveluista koettiin, että terveydenhoitajan luo pääsee hyvin, kun taas koululääkärin, koulukuraattorin ja psykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi. Terveydentila on koettu heikommaksi ja oireiden kokeminen päivittäin on lisääntynyt. Mm. päänsärky on yksi oireista, jonka kokeminen on yleistynyt. Terveydentilaan vaikuttavien terveystottumusten kohdalla on myös menty huonompaan suuntaan. Oppilaiden liikunnan harrastaminen on vähentynyt ja taas ruutuaika arkipäivisin on lisääntynyt. Valtakunnallisesti on huomattu, että päihteiden käyttö nuorilla on vähentynyt, mutta Juvan peruskoulun tuloksissa päihteidenkäyttö näkyy kasvaneen. Myös huumekokeiluja on esiintynyt 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. Mielialaongelmat ovat nousseet enemmän näkyviin peruskoulussa viime vuosien aikana. Ahdistuneisuutta koki viidennes vastanneista, saman verran oppilaita on myös hakenut apua masentuneisuuteen. Positiivista Juvan tuloksissa on oppilaiden ylipainon väheneminen. Lasten ja nuorten ylipainoon on viime vuosina puututtu herkemmin alueellisen hoitopolun ohjeen mukaan ja se näkyy kouluterveyskyselyn tuloksissa. Lukio Juvan lukiossa 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastauksissa näkyy selkeästi, että ilonaiheita on enemmän kuin huolenaiheita. Koulussa fyysiset työolot koettiin paremmiksi ja koulun työilmapiiri on parantunut. Opiskeluun liittyvät vaikeudet ovat myös vähentyneet ja on koettu, että yleisesti koulunkäynnin vaikeuksiin on saatu yleisemmin apua oppilashuollolta. Terveydentilaan liittyvissä aiheissa vastauksista näkyi, että esimerkiksi niska- ja hartiakivut ovat vähentyneet ja päihteidenkäyttö, etenkin huumekokeilut ovat vähentyneet. Ammattiopisto Etelä-Savon Ammattiopiston Juvan yksikössä opetuksen fyysiset työolot on koettu puutteellisemmiksi ja työilmapiiri huonommaksi. Positiivista on, että lintsaaminen on vähentynyt. Läheiset ystävyyssuhteet ovat lisääntyneet.

9 Terveydentila on koettu huonommaksi ja mm. päänsäryn kokeminen ja ylipaino ovat lisääntyneet huomattavasti. Terveystottumuksissa on myös muutosta tapahtunut. Liikunnan harrastaminen on vähän lisääntynyt, mutta kuitenkin lähes puolet opiskelijoista vastaa, ettei harrasta hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla kuin korkeintaan tunnin viikossa. Nukkuminen on huonoa, yli puolet nukkuu arkisin alle 8 tuntia. Päihteidenkäytössä humalajuominen on vähän kasvanut, päivittäistä tupakointia esiintyy samalla tavalla. Huumekokeilut ovat pidemmällä aikavälillä vähentyneet. Seksuaalisen väkivallan kokemisesta ei ole aiemmin kysytty ja sen määrä on huomattava, kolmannes vastanneista on kokenut joskus tai toistuvasti seksuaalista väkivaltaa. Kolmannes vastaajista on hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta. Oppilashuollon tuesta koetaan, että kouluterveydenhoitajan, koululääkärin ja psykologin luo on vaikeampi päästä. Tämä selittyy suoraan sillä, että terveydenhoitajan vastaanotto on ammattiopistolla vain kerran viikossa, muutaman tunnin kerralla. Koulukuraattorin luo pääseminen koettiin helpommaksi. 3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA TUKEVAT JA ONGELMIA EHKÄISE- VÄT TOIMET JA PALVELUT 3.1 Neuvola Neuvolat ovat osa terveyskeskuksen toimintaa. Neuvolatoimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011 sekä äitiysneuvolaopas, suosituksia äitiysneuvolatoimintaan/2013. Neuvolan perustehtävänä on turvata odottavan äidin, sikiön, syntyneen lapsen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys ja hyvinvointi. Neuvolassa seurataan ja tuetaan äidin, sikiön ja koko perheen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä ohjataan tarvittaessa lisätutkimuksiin ja hoitoon. Neuvolat tukevat ja ohjaavat perhettä myös kasvatuskysymyksissä ja elämän hallinnassa. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Neuvoloissa toteutuvat neuvola-asetusten mukaiset terveystarkastukset, jotka sisältävät määräaikaistarkastuksia sekä laajoja terveystarkastuksia. Laaja terveystarkastus sisältää koko perheen hyvinvoinnin kartoitukset ja siihen kutsutaan molemmat vanhemmat niin äitiys- kuin lastenneuvolassakin. Neuvolatyön menetelmiä ovat erilaiset seulontatutkimukset, kyselyt, mittaukset ja keskustelut. Juvan kunnalla on toimintamalli suunterveyden edistämisestä. Terveydenhoitaja ohjaa ensimmäistä lastaan odottavaan perheen suuhygienistin vastaanotolle. Lastenneuvolassa lapsen ollessa 8 kk ikäinen, terveydenhoitaja ohjaa hampaiden ja suun terveyteen liittyvissä asioissa. Ensimmäiseen hammastarkastukseen sovitaan aika lapsen ollessa 1,5-vuotias suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolle. Lisäksi neuvolaikäisten lasten hampaiden terveystarkastukset ovat kolmen, 4,5- ja kuuden vuoden iässä. Koululaisten hampaiden terveystarkastukset ovat I, V ja VII-luokilla. Lisäksi koululaisille järjestetään suun terveyden edistämiskäyntejä II, VI ja IX-luokilla. 3.2 Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, joka koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tehtävänä on edistää ja tukea lapsen hyvinvointia, tasapainoista kasvua ja oppimista. Päivähoito palvelumuotona mahdollistaa vanhempien työssäkäynnin ja opiske- 6

10 lun. Kotona lastaan hoitavien perheiden kasvatustyötä tuetaan vertaisryhmätoiminnalla, joissa lapset ja vanhemmat osallistuvat yhdessä perheryhmiin. Varhaiskasvatuspalvelut Juvalla toimii kolme päiväkotia: Esikko ja Kummunmäki sekä vuoropäiväkoti Mesikämmen. Hajaasutusalueella toimivat Koikkalan ja Haapataipaleen ryhmäperhepäivähoitokodit. Perhepäivähoidossa on 7-8 hoitajaa. Avoimen varhaiskasvatuksen perheryhmät kokoontuvat Antin Tuvalla. Avoimen varhaiskasvatuksen perhetyön avulla edistetään perheiden hyvinvointia tarjoamalla heille perheohjausta ja lapsiperheiden kotipalvelua. Varhaiskasvatuspalvelujen tuki perheille Perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen, pyritään kaikkien vanhempien kanssa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä varhaiskasvatussuunnitelma. Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta varhainen tuki toteutuisi riittävän ajoissa ja lapsi ja perhe saavat tarvitsevansa tuen. Tarvittaessa päivähoito voi olla osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, jolloin yhteistyötä tehdään lapsen perheen, päivähoidon ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa lastensuojelun asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Päivähoito käyttää toimintamallina huolen vyöhykkeisiin pohjautuvaa varhaisen puuttumisen mallia. Erityisvarhaiskasvatus Varhaiskasvatuksessa on lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelujen avulla on mahdollista tukea lapsen varhaiskuntoutusta. Tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu normaaleihin päivähoitoryhmiin. Tarvittaessa järjestetään ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja. Perheohjaus ja lapsiperheiden kotipalvelu Perheohjaus ovat tavoitteellista ja määräaikaista yhdessä perheen ja tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden sekä arjessa selviytymisen tukemista. Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu tilapäisen lastenhoitoavun tai kodinhoitoavun tarpeessa oleville lapsiperheille. Palvelun tarkoituksena on auttaa kodin askareissa ja lastenhoidossa sekä tukea perhettä arjen tilanteissa. 3.3 APIP-toiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä, Opetushallituksen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden (v. 2011) mukaisena tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Toiminnassa otetaan huomioon paikalliset tarpeet, toimintaympäristö ja kunnan omat strategiset linjaukset. 7

11 APIP-toiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja arvopohja sekä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit. Toiminnan erityisluonne on sen vapaaehtoisuudessa ja sen sijoittumisessa lasten vapaa-aikaan. Toiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukea myös perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä lapsen vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen koulunkäynnin ja oppimisen tukeminen varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen Juvalla aamu- ja/tai iltapäivätoimintaa järjestetään lukuvuonna kirkonkylällä, Koikkalassa ja Kuosmalassa. Kouluverkoston mahdollisten muutosten myötä myös APIP-toiminnan tarve ja järjestämispaikat tulevat muuttumaan. 3.4 Koulut Juvalla on kuusi alakoulua; yksi kirkonkylällä ja viisi kyläkoulua. Kirkonkylällä on lisäksi yläkoulu ja lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston toimipiste. Peruskoulujen toimintaa ohjaavat mm. lait esi- ja perusopetuksesta, joissa määritellään mm. oppilaiden saama opetus ja koulunkäynnin ohjaus ja tuki. Peruskouluissa järjestetään myös koulun kerhotoimintaa. Lukiossa ja ammattikoulussa noudatetaan oman alansa lainsäädäntöä. Perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki jaetaan kolmeen portaaseen: yleiseen tukeen, jota tarjotaan jokaiselle oppilaalle tehostettuun tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle yleinen tuki ei riitä erityiseen tukeen, jota tarjotaan oppilaalle, jolle tehostettu tukikaan ei riitä. Yleistä tukea tarjotaan jokaiselle oppilaalle kaikkina koulupäivinä. Yleisen tuen piirissä painottuvat hyvät ja tarpeen mukaiset opetuksen ja ohjauksen palvelut siten, että tarkoitus on muuttaa oppilashuollon ja koulunkäynnin tuen painopistettä korjaavasta tuesta ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen suunnitelmalliseen tukeen. Tehostetussa ja erityisessä tuessa otetaan tarkemmin huomioon oppilaan henkilökohtaiset vahvuudet sekä tuen tarpeet ja tuki räätälöidään kullekin oppilaalle henkilökohtaisesti. Kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden tukena kouluasteesta riippumatta on oppilas- ja opiskelijahuolto, johon kuuluvat terveyspalvelut sekä sosiaalitoimen (koulukuraattori) palvelut. Koulujen opetussuunnitelmissa ja koulukohtaisissa oppilas-/opiskeluhuoltosuunnitelmissa määritellään oppilas-/opiskeluhuollon tavoitteet, toimenpiteet ja arviointi. Suunnitelmissa kuvataan myös arvio oppilas-/opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja palveluista sekä toimet joilla vahvistetaan yhteisöllistä oppilas-/opiskelijahuoltoa ja oppilaiden/opiskelijoiden varhaista tukea. Ko. suunnitelmat ovat saatavilla kouluilta. 8

12 9 Kouluverkon tarkastelu ja kirkonkylän koulu- ja päivähoitotoiminnan tarkastelu Kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2014 talousarviossa kunnan talouden tasapainon osalta valmisteltaviksi kouluverkon tarkastelun Vuorenmaan koulun lakkauttamiseksi ja muiden ala-asteiden kunnostustarpeiden arvioimiseksi sekä arvion kirkonkylän koulu- ja päivähoitotoimintojen sijoittamiseksi. Kunnanhallituksen asettaman kouluverkkotyöryhmän esityksen mukaan kouluverkon osalta: - Esityksen mukaan Vuorenmaan koulu olisi lakkautettu alkaen ja Vuorenmaan alueen oppilaiden lähikouluksi osoitettu Kirkonkylän koulu. Kunnanhallituksen ratkaisu säilyttää kuitenkin Vuorenmaan koulun ja muuttaa sen yksiopettajaiseksi lukuvuodeksi Kuosmalan koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi alkaen, mikäli oppilasmäärä laskee alle 34 oppilaan. - Koikkalan koulu lakkautetaan alkaen ja koululaisten lähikouluksi osoitetaan Kirkonkylän koulu, mikäli oppilasmäärien vähentyminen toteutuu ennakoidusti Kirkonkylän päivähoito- ja koulukiinteistöjen käytöstä työryhmä esittää jatkettavaksi selvitystä kolmesta vaihtoehdosta: - koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi päiväkoti ja Kukkokoulu peruskorjataan 0-4 luokkia varten, - koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi ala-aste 0-4 luokkia ja apip-toimintaa varten ja Kukkokoulun tilat peruskorjataan päiväkotien käyttöön, - Kummunmäen ja Esikon päiväkotien toiminnot sijoitetaan Kukkokouluun, jonne jää myös 0-2 luokat ja apip-toiminta, 3-4 luokkien ja erityisopetuksen tilat rakennetaan koulukeskukseen. Lisäksi työryhmä esittää vuodelle 2015 Paatelan koulun ulkoverhousta, yläasteen sisäilmaongelmien mahdollisia korjauksia, Kukkokoulun peruskorjausta tai uusien koulutilojen rakentamista sekä päiväkotien osalta uudisrakentamista tai peruskorjausta. 3.5 Nuorisotyö Nuorisotoimen tavoitteena on selventää, millaisilla toiminnan sisällöillä edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia alueellamme. Nuorisolain mukaan kunnassa toteutettavien nuorisolle tarjottavien palvelujen perustehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Nuorisotyön ja -politiikan tehtävänä on huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja luoda puitteita nuorten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksille sekä heidän itsensä järjestämälle toiminnalleen. Nuorisotyötä toteutetaan pääasiassa perusnuorisotyönä, ennaltaehkäisevänä ja etsivänä nuorisotyönä, jolloin toiminnan muotoina ovat leirit, retket, tapahtumat, harrastekerhot, pienryhmät, yksilöohjaus, projektimainen toiminta sekä monialainen verkostoyhteistyö. Juvalla toimii nuorisovaltuusto, joka järjestää vuosittain tapahtumia. Nuorisotoimi keskittyy erityisesti nuorisolle tarjottavien välittömien lähipalveluiden turvaamiseen sekä niiden laadun varmistamiseen omassa kunnassa. Nuorisotyössä arvostetaan nuorten omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Nuorille järjestetään mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuorisotyön pääasiallinen kohderyhmä on vuotiaat nuoret.

13 Nuorisotilatoimintaa suunnataan matalan kynnyksen kokoontumispaikoiksi, joissa toiminnan rungon muodostavat kaikille nuorille tarjottava avointen ovien toiminta. Toiminta on pääasiassa joitakin kerhotoimintoja lukuun ottamatta maksutonta. Nuorisotilat ovat auki keskimäärin noin 4-5 iltana viikossa. Työtä tehdään yhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien nuorisotyön kanssa. Nuorisotilat ovat paikkoja, joista nuori tietää löytävänsä aina turvallisen aikuisen. 3.6 Sosiaalipalvelut Koulukuraattorityö Juvalla toimii oma sosiaalitoimen alainen koulukuraattori, jonka toiminnan piiriin kuuluvat kuntien peruskoulut, lukio sekä Etelä-Savon ammattiopiston Juvan toimipaikka. Koulukuraattori auttaa ja tukee oppilaita ja heidän perheitään sosiaalityön keinoin. Koulukuraattori voi olla lapsen ja perheen tukena esimerkiksi koulunkäynnin, kaverisuhteiden ja perhe-elämän pulmissa. Työtä tehdään yksilö-, perhe- ja ryhmäkohtaisesti. Koulukuraattorin työssä painopiste on ennaltaehkäisevässä työotteessa, jota tehdään yhdessä kodin ja koulun toimijoiden kanssa. Oppilashuoltotyö ja koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin osallistuminen on tärkeä osa työtä. Oppilas itse, huoltaja tai opettaja voi olla yhteydessä koulukuraattoriin, yhteystiedot löytyvät kunnan ja koulujen kotisivuilta. Juvalla koulukuraattori osallistuu nivelvaiheen oppilaille annettavaan tukeen esimerkiksi pitämällä 6. luokkalaisille oppitunteja ja osallistumalla 7. luokkalaisten leirille. Eroperheiden lasten tueksi on aloitettu käytäntö, jonka mukaan koulukuraattori/sosiaalityöntekijä tapaa eroperheiden lapsia yhdessä lastenvalvojan kanssa vanhempien suostumuksella. Juvalla koulukuraattori on sosiaalitoimen alainen työntekijä, jonka työnkuvaan kuuluu myös lastensuojelutyötä. Elokuussa 2014 voimaan tullut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki painottaa entistä vahvemmin ennaltaehkäisevää ja kouluyhteisön hyvinvointia edistävää työtä. Koulukuraattorille pääsy turvataan määräajoilla. Juvalla tämä ei tule suuresti vaikuttamaan koulukuraattorin työnkuvaan, sillä kiireellisissä tilanteissä kuraattorille pääsy on nykyiselläänkin mahdollista jopa samana päivänä Lastenvalvoja Huolto-, tapaamis- ja elatussopimukset sekä isyyden selvittämiset Vanhempien erotessa lapsen huolto voi jatkua yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Mikäli vanhemmat ovat yksimielisiä lapsen huollon järjestämisestä, voidaan sopimus vahvistaa lapsen asuinpaikan sosiaalitoimistossa lastenvalvojan luona. Elleivät vanhemmat pääse yksimielisyyteen, huoltopäätöstä voi pyytää tuomioistuimelta. Ennen päätöksentekoa tuomioistuin voi pyytää lain lapsen huollosta 27 mukaisen olosuhdeselvityksen sosiaalilautakunnalta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen ja tarvittaessa käyttävät muuta asiantuntija-apua, esim. perheneuvolan palveluita. Juvalla on tavoitteena, että vanhempien erotessa otettaisiin paremmin huomioon lasten tilanne tarjoamalla perheelle mahdollisuutta lasten työparitapaamiseen (kuraattori/sosiaalityöntekijä ja lastenvalvoja). Tapaaminen sisältyisi osaltaan lasten huolto- ja tapaamissopimusprosessiin. Sopimusten vahvistamisten lisäksi lastenvalvojat antavat virka-apua toisten kuntien lastenvalvojille huolto-, tapaamis- ja elatusasioissa. Vuonna 2011 sopimuksia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtiin Juvalla 49 ja vuonna Sopimuksia lapsen elatuksesta tehtiin vuonna ja vuonna Lastenvalvoja huolehtii myös avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden selvittämisestä. 10

14 Lasten elatus-, huolto- ja tapaamisasiat eivät ole lastensuojelun asioita, mutta vanhempien pitkittyneet erimielisyydet lasten asioissa voivat johtaa lastensuojelun asiakkuuteen Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityöllä pyritään edistämään kuntien asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmien syntyä tai vaikeutumista. Perheen kohdatessa vaikeuksia esimerkiksi vanhemman päihdeongelmien vuoksi tai taloudellisten ongelmien vuoksi, voidaan hakeutua aikuissosiaalityön piiriin. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vahvistaa yksilön ja perheen itsenäistä selviämistä. Toimeentulotuella vastataan perheiden taloudellisen tuen tarpeisiin. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tukimuoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentuloturvan tarvetta selvitettäessä henkilölle/perheelle tehdään palvelutarpeen kartoitus. Tällöin tarkoituksena on kartoittaa henkilön/perheen kokonaisvaltainen tilanne, jotta voidaan arvioida sopivat palvelut ja ohjata niihin (nuorten osalta esim. etsivä nuorisotyö, aikuisten osalta aktivointi työllistämistä edistäviin palveluihin). Taloudellista tukea voidaan myöntää esim. lasten harrastusmenoihin, joka on ehkäisevää lastensuojelutyötä. Nuoria asiakkaita tuetaan myös kokonaisvaltaisesti aktivoimalla koulutukseen tai esim. kuntouttavaan työtoimintaan. Taulukko 4. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä (id: 423 info ) Juva Etelä-Savo Koko maa 2011 yhteensä 7,0 8,3 8, ,7 8,0 8,7 Kuvio 4. SOTKAnet getdata&sexcount=1&setid=p85c1a784c430d80c2260c61eac4042b119ec36d1ff9bc1&indcount=1&yea rcount=3 Perheen vanhemman työttömyyden pitkittyessä tilannetta selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä työvoimaviranomaisen ja asiakkaan kanssa. Työttömyys pyritään katkaisemaan mahdollisimman nopeasti ja jos työttömyyden pitkittymisen taustalla on muita syitä kuin työpaikkojen vähyys, asiakas ohjataan oikeiden palveluiden piiriin (esim. terveydenhuolto). Vammaispalvelujen asiakas voi olla lapsi/nuori tai sitten aikuinen, jolla on lapsia. Vammaispalvelulain mukaisten tukitoimien ja palvelujen tarkoitus sinänsä on ehkäistä eriarvoisuutta, lisätä osallisuutta ja poistaa vamman/sairauden aiheuttamaa haittaa kotona ja kodin ulkopuolella. Palvelusuunnitelmaa tehtäessä kiinnitetään huomiota koko perheen tuen tarpeeseen ja vanhempien jaksamiseen, joko vammaisen lapsen huoltajana tai vammaisena huoltajana. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet voivat joissain tilanteissa olla myös ehkäisevän lastensuojelutyön erityistä tukea lapsiperheelle Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys perustuu perustuslain säädökseen välttämättömästä toimeentulosta ja huolenpidosta. Se edellyttää, että kunnissa on valmius vastata kiireellisen avun tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitavaa viipymättä. Juva kuuluu Etelä-Savon alueelliseen sosiaalipäivystysrenkaaseen. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva sosiaalipäivystys on voimassa klo Virka-aikana päivystyksestä vastaavat kunnan sosiaalityöntekijät. 11

15 12 Sosiaalipäivystyksen asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Etupäivystys on mahdollistanut sosiaalipäivystyksen laadukkaamman ja hallitumman toiminnan, mikä näkyy lisääntyneinä yhteydenottoina. Päihteet ja monimuotoinen väkivalta sekä niihin liittyvät välittömät seuraukset näkyvät päivystyksessä. Sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun palveluille on tarvetta viikonloppuisin ja virka-ajan ulkopuolella. Työ painottuu kuitenkin edelleen puhelimitse annettavaan konsultaatioon, ohjaukseen ja neuvontaan. Välittömien toimenpiteiden määrä on vähäinen suhteessa yhteydenottoihin. Taulukko 5. Kuukausivertailu 2013 päivystysalueella Ilmoitusmäärä kuukausittain Ilmoitusmäärä kuukausittain Kuvio 5. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori

16 13 Taulukko 6. Kuntavertailu Muu Puumala Pertunmaa Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mäntyharju Rantasalmi Pieksämäki Mikkeli ja Ristiina(12/10) Kuvio 6. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori Taulukko 7. Yhteydenoton syy Lapsiperheet ja nuoret Karkaaminen/ löytyminen Muu Lapsen päihde Aikuisten riita Aikuisten väkivalta Kuvio 7. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä

17 14 Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori Taulukko 8. Yhteydenoton syy Aikuiset Väkivalta Päihdeongelma Turvattomuus Kuvio 8. Sosiaalipäivystyksen tapahtumat 2013 ja vuosivertailu Antti Mäkelä Sosiaalityöntekijä/ Sosiaalipäivystyksen koordinaattori 3.7 Terveydenhuolto Kouluterveydenhuollon resurssit ovat melko hyvät. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 1,5 terveydenhoitajaa ja koko koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle on nimetty yksi koululääkäri, joka työskentelee koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa yhden päivän viikossa. Juvan terveyskeskuksen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri ja -terveydenhoitaja toimivat työparina. Lisäksi terveyskeskuksen sisällä on mahdollista käsitellä erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asioita moniammatillisissa lasten ja nuorten hoitoryhmissä sekä kuntoutustyöryhmässä. Eri yhteistyötahojen kanssa järjestetään verkostoneuvotteluita, mm. varhaisten tukitoimien suunnittelemiseksi. Kunnan sisällä yhteistyötahot tarvittaessa konsultoivat toisiaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminnassa painopisteenä on ongelmien varhainen havaitseminen, tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen järjestäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy yhdessä muiden tahojen kanssa. Seuraavan toimikauden kehittämiskohteeksi otetaan lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen ja varhaisen tuen tarjoaminen. Terveystapaamisissa pyritään varaamaan riittävästi aikaa keskusteluun ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Apuna psyykkisen hyvinvoinnin arvioinnissa voidaan käyttää mielialamittareita sekä laajoihin terveystarkastuksiin liittyviä kyselylomakkeita. Lisäksi kouluterveydenhuolto jatkaa vanhemmuuden tukemista. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni vanhempi mukaan lastensa laajoihin terveystarkastuksiin sekä kolmannen luokan terveystarkastukseen. Varsinkin 8. lk:n oppilaiden vanhempia toivotaan enemmän osallistuvan, koska muutoin vanhempia ei tavata rutiinisti yläasteen aikana. Vanhempien tapaaminen mahdollistaa laajemmin lapsen ja perheen voimavarojen arvioinnin ja tukemisen. Lisäksi tarjotaan enemmän vanhemmuuden tukemiseen kuraattorin, terveydenhoitajan sekä vanhempien ja mahdollisesti lapsen/nuoren yhteisiä tapaamisia.

18 Puheterapia Juvan terveyskeskuksen puheterapia on avoterveydenhuoltoon kuuluva palvelu ja puheterapeutin asiakastyö on pääasiallisesti neuvolaikäisten lasten puheen kielen ja viestinnän häiriöiden arviointia ja kuntoutusta. Terveyskeskuksen puheterapiassa käy myös kouluikäisiä lapsia, joilla on todettu kielen kehityksen erityisvaikeus (dysfasia) sekä Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen oikeutettuja lapsia. Puheterapeutin tehtäviin kuuluvat asiakastyön lisäksi puheterapia palvelujen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen välillä. Palvelujen keskeinen tehtävä on kehittää ja ylläpitää toimintamalleja, joilla löydetään luotettavasti ne lapset, joilla on riski puheen kielen ja viestinnän kehityksen poikkeamiin. Lapset ohjautuvat puheterapeutin arvioon ja puheterapiaan pääasiallisesti lastenneuvolan vuositarkastuksissa. Yhteistyö lastenneuvolan terveydenhoitajien, psykologin ja lääkärin kanssa on tiivistä. Terveydenhuollon erityistyöntekijöiden, puheterapeutin ja psykologin, työpanoksella on merkittävä osa lasten oppimisvaikeuksien ennakoinnissa ja ehkäisyssä ennen kouluikää. Nyt Juvan kunnan lasten puheterapiapalvelut ovat sekä koko Etelä-Savon että koko maan mittakaavassa hyvin resursoitu. Suunnitelmakauden aikana tulee varmistua hyvin toimivien palveluiden jatkumisesta, sillä puheterapeutti on siirtymässä viiden vuoden sisällä eläkkeelle. Etelä-Savon alueella on nyt jo useita puheterapeutin vakansseja täyttämättä eikä Juvalla ole yksityisiä puheterapeutteja. Puheterapeuttipulan odotetaan tulevaisuudessa vain vaikeutuvan Psykologi Tavoitteena on psykologin palvelujen suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja toteuttaminen Juvan kunnassa. Työn painopistealueina ovat lasten ja nuorten kehityksellisten ja oppimisvaikeuksien tutkiminen sekä tuen tarpeen arviointi yhteistyössä neuvolan ja koulujen kanssa. Toisena painopistealueena ovat lasten ja nuorten ehkäisevän ja korjaavan mielenterveystyön palvelut: tilanteen kartoitus, ohjaus ja neuvonta, tukikäynnit ja psykologinen hoito sekä tarvittaessa kriisityö Psykoterapeutti Psykoterapeutti toimii lasten ja nuorten yksikössä psykologin työparina, asiantuntijana sekä terapeuttina. Työ toteutuu pääasiassa kartoitusjaksoina, konsultaatioina, verkostotapaamisina, perhekäynteinä sekä koti- ja koulukäynteinä Psyykkisen oireilun hoitopolku Neuvola-/kouluterveyden hoitaja tekee alkuarvion, jonka jälkeen tarvittaessa psykologi/psykoterapeutti selvittää lapsen/nuoren psyykkistä oireilua (lapsen/nuoren yksilötapaamiset, vanhempien tapaaminen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen tapaaminen, kotikäynti, koulukäynti). Sen jälkeen tehdään hoitosuunnitelma perusterveydenhuollossa (terveyskeskuslääkäri on hoidosta vastaava lääkäri) tai ohjataan erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollossa hoitosuunnitelmaa toteuttavat psykologi sekä lasten ja nuorten psykoterapeutti. Juvan terveyskeskuksen lasten ja nuorten työryhmät (terveydenhoitajat, psykologi, tarvittaessa lääkäri) toimivat psyykkisen oireilun arvioinnin ja hoidon tukena. Lisäksi työntekijät tai työryhmät konsultoivat säännöllisesti nuorisopsykiatrian poliklinikkaa. Päihdehuollon palveluja järjestetään ensisijaisesti yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä annetaan erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdehuollon palve-

19 luja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Juvalla toimii järjestötalo Rinnetupa, jossa maanantaista perjantaihin toimintaa ohjaa kunnan työntekijä yhdessä Juvan päihdeongelmaisten päiväkeskus POP ry:n kanssa. Kunta ostaa POP ry:ltä Rinnetuvalla järjestettävää kuntouttavaa työtoimintaa. Rinnetuvalla toimii ohjaajana mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä. Lisäksi Juvalla on käytössä Rantasalmelta päihdetyöntekijän 20 % työpanos. Rinnetuvalla kokoontuvat myös useat paikalliset järjestöt. Kunta on antanut keskustassa sijaitsevan omakotitalon järjestöjen käyttöön. Päihdehoidon tarpeen arviointia tekevät yhteistyössä asiakkaan kanssa mielenterveystoimiston sairaanhoitaja/ päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, terveyskeskuksen henkilökunta ja tarpeen vaatiessa työterveyshuolto. Maksusitoumuksen laitoshuoltoon tekee sosiaalityöntekijä. Moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyöryhmä on nimetty perusturvalautakunnassa Sen tehtävänä on laatia kuntaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoden 2014 aikana vuosille laaditun päihdestrategian jälkeen. 3.8 Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut Yhteistyötä ja verkostotyötä tehdään eri tahojen, kuten äitiys- ja lastenneuvolan ja koulun kanssa. Yhteistyö voi olla ennaltaehkäisevää ja tukea antavaa, jos perheessä on mielenterveys-/päihdeongelmia toisella tai kummallakin vanhemmalla. Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevan nuoren elämänhallintaa tuetaan. Nuorelle tehdään tarpeen mukaan alkuarvio ja suunnitelma jatkosta. Juvan kunnan mielenterveystoimisto tarjoaa yli 18-vuotiaille asiakkaille psykiatrisia hoito- ja kuntoutuspalveluita. Mielenterveystoimistossa työskentelee kaksi kokoaikaista ja yksi osa-aikainen sairaanhoitaja. Hoidon aloittaminen ei vaadi lähetettä ja käynnit toteutuvat ajanvarauksella sekä ovat asiakkaalle maksuttomia. Hoidon alussa asiakkaalle tehdään hoidon tarpeenarvio sekä hoitosuunnitelma. Käynnit mielenterveystoimistossa toteutuvat pääasiallisesti asiakkaan yksilökäynteinä, sisältäen psyykkisen sairauden hoidon, asiakkaan elämän hallinnan tukemista sekä hänen omien voimavarojensa vahvistamista. Asiakkaan ollessa perheellinen huomioidaan hänen vanhemmuuden rooliaan ja tuetaan siinä. Yksilökäyntien lisäksi tehdään verkosto- ja perhetyötä mahdollisuuksien mukaan mm. sosiaalityöntekijöiden ja neuvolan terveydenhoitajien kanssa VOIMAKAS -projekti Voimakas-projekti on vuotiaiden nuorten parissa tehtävän mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisprojekti vuosille Projektissa kuullaan mielenterveys- ja päihdehaittoja kokevien nuorten muutoksen tarpeita, huomioidaan heidän omaa osallisuuttaan ja motivaatiotaan parempaan sekä kehitetään heidän hyvinvointiaan tueksi voimavarakeskeisiä auttamis- ja tukimenetelmiä. Nuorten hyvinvointia tukevaa toimintaa kehitetään yhteistyössä projektipaikkakuntien nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien moniammatillisen palveluverkoston työntekijöiden kanssa. Projektin tavoitteina on lisätä nuorten itsensä osallisuutta heille suunnatun toiminnan kehittämisessä, tukea nuoria päihteettömään elämään, kehittää nuorille sopivia voimavarakeskeisiä ja muutosta tukevia työmenetelmiä sekä vahvistaa projektipaikkakunnilla monialaista ja moniammatillista yhteistyötä. 16

20 Nuorten kanssa tehtävän työn toimintamuotoja ovat nuoren arkeen jalkautuva asiakasyhteistyö ja ryhmätoiminnat. Nuori ohjautuu projektiin aina jonkun työntekijän kautta, yhteistyö projektin kanssa on nuorelle vapaaehtoista. Juvalla toimii kuntouttavan työtoiminnan Voimakas päivä -ryhmä nuorille, joilla ei ole muuta työtai koulupaikkaa. Ryhmä kokoontuu nuorisotiloilla joka torstai klo Ryhmän tavoitteena on olla nuorelle ensimmäinen askel kohti opiskeluja ja työelämää. Ryhmässä opetellaan toiminnan ja erilaisten harjoitusten avulla työelämän sääntöjä, arjen taitoja ja sosiaalisia taitoja. Ryhmässä myös mietitään nuorten omaa tulevaisuutta, asetetaan nuoren kanssa yhdessä tavoitteita omalle elämälle ja etsitään keinoja toteuttaa niitä. Ryhmään tullaan aktivointisuunnitelman kautta. Ryhmässä ovat ohjaajina Juvan etsivä nuorisotyöntekijä ja Voimakas- projektin työntekijä. 4 MUUT TOIMIJAT 4.1 Tekninen toimi Juvan kunnan tekninen lautakunta aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan ja vuoden 2014 alusta alkaen on teknisten palvelut tuotettu ostamalla ne Järvi-Saimaan Palvelut Oy:ltä. Tuotteistettuja palveluita ovat talonmies- ja korjaustyö, siivouspalvelut, rakennuttaminen, yleisten alueiden hoito ja urakointi sekä vesihuolto. Tekninen toimi pystyy omalla laadukkaalla toiminnallaan edistämään monin tavoin lasten ja nuorten hyvinvointia. Ruokahuolto Ruokahuollon palvelut tavoittavat kaikkien päiväkotien ja koulujen lapset/nuoret Juvalla. Ruokahuollon tavoitteena on tarjota kaikille asiakkaille terveellinen, nautittava, monipuolinen ja turvallinen ruoka. Ruoan terveellisyyttä ja ravitsevuutta seurataan Aromi-ohjelman avulla. Raaka-aineissa suositaan kotimaisuutta ja lähi- ja luomuruokaa. Ruokahuolto on saanut oivalliset arvosanat, elinturvallisuus on hyvällä tasolla ruokahuollon eri toimipisteissä. Oiva-palvelu on tarkoitettu kuluttajien käyttöön, ja tarkastustiedot voi tarkistaa Eviran sivuilta. Asiakastyytyväisyyttä seurataan kyselyjen avulla. Puhtauspalvelut Puhtauspalveluiden tavoitteena on taata puhtaat ja siistit toimitilat kaikille asiakkaille. Asianmukaisella siivouksella tilat säilyvät viihtyisinä, mutta samalla turvataan kiinteistöjen arvon säilyminen ja hyvä sisäilma. Puhtaat ja siistit tilat edesauttavat omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Liikuntatoimi Liikuntatoimen painopisteinä on mm. lasten ja nuorten liikunnan edistäminen. Tavoitteeseen pyritään luomalla edellytyksiä: liikuntapaikat, tapahtumat, uimakoulut, kerhot, järjestöavustukset ym. Vuosittain liikuntatoimen palvelut tavoittavat suuren joukon lapsia ja nuoria Juvalla. Kiinteistönhoito Asianmukaisella ja oikea-aikaisella kiinteistöjen kunnossapidolla turvataan lapsille ja nuorille toimivat ja terveelliset koulut, päiväkodit ja harrastetilat. Kunnat voivat pitkäjänteisellä asuntopolitiikalla turvata lapsiperheille kohtuuhintaiset ja hyväkuntoiset vuokra-asunnot. Juvalla asuntostrategia on laadittu. 17

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot