Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Hankesuunnitelma Esivalmistelun hallitus

2 Uuden maakunnan tehtävät 1. Sosiaali- ja terveydenhuolto 7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta; 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen; 2. sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntija-tuki kunnille ja ehkäisevät palvelut; 8) kalatalous ja vesitalous; 13)kulttuuriympäristön hoito; 3. Alueellinen alkoholihallinto 4. Pelastustoimi 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valta-kunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun; 5. terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhuolto);. 10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu; 15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät; 6. maatalous ja maaseudun kehittäminen; 11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus; 16) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta; 20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu; 21) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen; 22) yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen. 23) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen; 24) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät 25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen;

3 Valinnanvapaustuottajat Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne Järjestäjän ohjaus ja valvonta, sopimusohjaus Laajan valinnanvapauden raja Maakunta - Järjestämisvastuu - Julkisen vallan käyttö - Suojaverkko X Oy Z osuuskunta Y-yhdistys Palveluseteli & henkilökoht. budjetti Lähete Palvelujen käyttö Maakunnan palvelulaitos -tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa - Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Laaja valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Maakunnan palvelulaitoksen soteyhtiöt - Ei julkisen vallan käyttöä Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talousja henkilöstöhallinto, hankinnat, ICT) Hankinta Palveluseteli henk.koht. budjetti Ostopalvelut - Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Palvelulaitoksen yhtiöt Maakunnan oma tuotanto Asiakkaat

4 Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomais-päätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.

5 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelu-strategiassa on otettava huomioon, miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös palvelun tuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailu-tetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali- ja terveys-palvelujen tuottamisesta: oikeus tuottaa maakunnan järjestämisvastuulla olevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa.

6 Maakuntakonserni sote-tehtävissä Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Maakunnan sote-lautakunta Konserniohjaus Valtuusto päättää: tavoitteet, hallintosääntö, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. palvelulaitoksen hallintosäännön ja ostopalveluhankintojen linjaukset) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan yhtiöt ja palvelulaitos) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Sote-järjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta Maakunnan konserniyhtiöt (muu kuin sote - tuotanto) Ostopalveluhankinnat omaan tuotantoon Maakunnan palvelulaitos - Hallitus ja johtaja Maakunnan oman sotetuotannon yhtiöt Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sote-johtaja: järjestämisen operatiivinen johto Palvelulaitoksen hallitus ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen ostopalvelujen hankinta maakunnan linjaamissa rajoissa maakunnan omaan tuotantoon ammattilaisista koostuva hallitus ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)

7 Digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä.

8 Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaan valinnanvapauden lainvalmistelu on vielä kesken. Hallitus evästi jatkovalmistelua Valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi halutaan ihmisten erilaiset palvelutarpeet. Valinnanvapausmalliin harkitaan otettavaksi neljä erilaista valinnanvapauden keinoa. Erikokoisten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluja turvataan. Maakuntien erilainen palvelutarjonta otetaan huomioon. STM:n johdolla valmistellaan lainsäädäntöä. Lakiluonnos on tarkoitus lähettää lausunnolle 11/2016.

9 Aikataulu Sote-uudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 12/2016 Maakuntauudistuksen hallituksen esitys keväällä 2017 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika.

10 Pirkanmaan hankesuunnitelma

11 Pirkanmaan tilanne pähkinänkuoressa Keväällä 2016 toteutettiin kuntien, sairaanhoitopiirin, maakunnan liiton, ELY-keskuksen ja pelastuslaitoksen yhteisenä virkatyönä laaja nykytilaselvitys tulevalle maakunnalle siirtyvistä tehtävistä: Maakuntahallitus nimennyt esivalmistelun hallituksen 6/2016 Sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtaja, sote-projektijohtaja ja maakuntauudistuksen projektijohtaja ovat aloittaneet työnsä 1.9. Valittu kolmikko vastaa Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen esivalmistelusta siten, että uudistukseen liittyvä valmisteleva työ ja tulokset valmistuvat aikataulussaan mennessä.

12 Esivalmistelu Esivalmistelun tavoitteena on uuden Pirkanmaan maakunnan toimintaedellytysten luominen ja sote- ja maakuntauudistuksessa luotavan monialaisen kokonaisuuden toimeenpaneminen. Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu on kokonaisuus, jossa on tärkeää varmistaa muutoksen positiivisten vaikutusten määrä ja vähentää toimintojen päällekkäisyydestä ja pirstaleisuudesta aiheutuvaa tehottomuutta. Sote-valmistelu ja maakuntauudistuksen valmistelu toteutetaan yhteisenä prosessina

13 Esivalmistelun tiekartta VM ja STM yhdessä: muutoksen toimeenpanon tuki Tiekartta julkistetaan Eteneminen maakunnissa ja muutoksen tuki (Sinikka Salo): Eteneminen maakunnissa Nimetään muutosjohtaja Muutosvisio ja tavoitteet Edellytykset tehtävien ja omaisuuden siirrolle= esiselvitykset Toiminnallinen kehittäminen: integraatio, tuottavuus, vaikuttavuus Viestinnän organisointi ja tiedonkulun varmistaminen Maakunnan viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Kansallinen tuki Verkostoituminen Tiekartta, ohjeita ja esimerkkejä Valtakunnallinen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma. Tietopohjaa mm. tarpeen arvioitiin Kärkihankkeiden muutosagentit

14 Esivalmistelun ensivaiheen tehtäväkokonaisuudet 1. Visio ja tavoitteet 2. Työsuunnitelma 3. Organisoituminen ja resurssit 4. Viestintäsuunnitelma 5. Lausunnon antaminen

15 Sote-suunnittelun keskiössä Toimijoiden yhteinen näkemys pirkanmaalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden toteuttamismallista Kuntien ja sairaanhoitopiirin hyvien käytänteiden kartoitus Sote-järjestäjäorganisaation valmistelun käynnistäminen Sote-tuotannon kokoamisen suunnittelun käynnistäminen Suunnittelutyön yhteensovittaminen sairaanhoitopiirissä käynnissä olevien Pirkanmaan erikoissairaanhoidon selvityksen ja yhtiöittämisselvityksen kanssa Suunnitelman laatiminen palveluista, jotka toimivat yhtiörakenteessa tai vaihtoehtoisesti suoraan maakunnan julkisena toimintana Suunnitelman laatiminen maakunnan tuesta kunnille sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevien palvelujen ja asiantuntijapalveluiden osalta Suunnitelman laatiminen paikallisen, alueellisen ja keskitetyn tason toimintamalleista Suunnitelman laatiminen yhdessä muutosjohtajan kanssa/tukena tietohallintotoimintojen ja ICT-palveluiden, toimitilajärjestelyiden, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen sekä muutosviestinnän ja henkilöstön yhteistoiminnan konkreettisista tarpeista ja toteutustavasta Suunnitelman laatiminen yhdessä muutosjohtajan kanssa/tukena väliaikaishallintoon siirtymisestä Esitysten laatiminen askelten kautta etenemisestä kohti maakunnallista ratkaisua vuosina

16 Maakuntasuunnittelun keskiössä Maakunnan liiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja pelastuslaitoksen sekä kunnilta ja AVI:lta siirtyvien tehtävien yhteensovittamisen ohella jatkotyön keskiöön nousee: uuden maakunnan ja kuntien elinvoimatehtävien, työllisyydenhoidon, maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun työnjaon ja yhteistyön määrittely maakunnan ja sen ydinseudun mutkaton suhde ja tarkoituksenmukainen toimivallanjako ovat alueellisen menestyksen kannalta avainasemassa tukipalveluiden siirtämisen ja kuntien kanssa jakamisen määrittely erityisesti huolehdittava ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken henkilöstön suunnitelmallinen mukaan otto valmistelutyöhön

17 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen organisointi Valtuuskunta Sote- ja maakuntauudistuksen ent. ohjausryhmä, täydennetään sidosryhmillä. Esivalmistelun hallitus 11 henkilöä+varajäsenet. Poliittinen, edustuksellinen toimielin, maakuntahallitus nimennyt poliittisten piirien neuvottelutuloksen perusteella Esivalmistelun johtoryhmä 17 henkilöä+varajäsenet. Luovuttajaorganisaatioiden edustajat nimeävät seuraavasti: kunnat 6 (Tre 1, kehyskunnat 1, Ylä-Pirkanmaa 1, Etelä-Pirkanmaa 1, Sastamalan seutu 1, Luoteis-Pirkanmaa 1), Pirkanmaan liitto 1, sairaanhoitopiiri 2, ELY-keskus 3, TE-tsto 1, pelastuslaitos 1, työntekijäjärjestöt 3. Pirkanmaan johtajakokous Kuntajohtajat sekä muiden luovuttavien organisaatioiden ylin johto Maakuntaprojekti Soteprojekti Muutosjohtaja Projektien yhteinen tukihenkilöstö Sote-projektiryhmä Yhteiset asiat - projektiryhmä Maakunta-projektiryhmä Teemaryhmät Teemaryhmät Teemaryhmät

18 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen johto Valtuuskunta Valmistelun kokonaisuutta koordinoiva, vaikuttamisen, informaation ja sitouttamisen foorumi. Entinen sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmä, täydennetään seuraavilla sidosryhmillä: Länsi- ja Sisä- Suomen AVI, SOSTE ry, Pirkanmaan yrittäjät, Tampereen kauppakamari Kokoontuu noin 4 krt/vuosi. Tehtävät: seuraa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua käy keskustelua uudistuksen maakunnallisista tavoitteista välittää tietoa uudistuksesta sidosryhmille, sitouttaa osapuolia ja sidosryhmiä välittää osapuolten ja sidosryhmien näkemyksiä valmisteluun ja tekee aloitteita seuraa valtakunnantason valmistelua ja sen välittymistä maakuntaan yhdistää ja yhteensovittaa uuden ja luovuttavan organisaation näkökulmat Esivalmistelun hallitus Poliittisen ohjauksen foorumi. 11 henkilöä+varajäsenet. Poliittinen, edustuksellinen toimielin, maakuntahallitus nimeää poliittisten piirien neuvottelutuloksen perusteella. Esittelijänä toimii muutosjohtaja johtoryhmävalmistelun pohjalta. Kokoontuu noin 1 krt/kuukausi. Tehtävät: maakuntatason poliittinen ohjaus uudistuksen valmistelulle esivalmisteluvaiheessa seuraa ja ohjaa uudistuksen maakunnallisten tavoitteiden toteuttamista tuo uudistuksen toteuttamiseen vastaanottavan organisaation näkökulman yhteensovittaa valtakunnallisia ja maakunnan omia linjauksia tarvittaessa tekee maakunnan edunvalvontaa suhteessa valtakunnantason linjauksiin valitsee muutosjohtajan ja projektijohtajat johtoryhmän valmistelun pohjalta nimeää esivalmistelun johtoryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan Esivalmistelun johtoryhmä Virkamiesvalmistelun foorumi. 17 henkilöä+varajäsenet. Luovuttajaorganisaatioiden edustajat nimeävät seuraavasti: kunnat 6 (Tampere 1, kehyskunnat 1, Ylä-Pirkanmaa 1, Etelä-Pirkanmaa 1, Sastamalan seutu 1, Luoteis-Pirkanmaa 1), Pirkanmaan liitto 1, sairaanhoitopiiri 2, ELY-keskus 3, TE-tsto 1, pelastuslaitos 1, työntekijäjärjestöt 4 Esittelijänä toimii muutosjohtaja. Kokoontuu noin 2 krt/kk. Tehtävät: johtaa, ohjaa ja yhteensovittaa esivalmistelun operatiivista virkamiestyötä seuraa ministeriöiden ohjeiden mukaista uudistuksen etenemistä ohjaa esivalmisteluun palkattujen muutosjohtajan, projektijohtajien ja muun projektihenkilöstön työtä valmistelee asiat esivalmistelun hallitukselle ja valtuuskunnalle päättää tarvittavista projektiryhmistä sekä nimeää niiden jäsenet yhteensovittaa projektiryhmien ja niiden alatyöryhmien työtä antaa toimeksiantoja ja ohjeita virkamiesvalmistelulle uudistuksen etenemiseksi

19 Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun hallitus Hallituksen kokoonpano (suluissa varajäsen) Anna-Kaisa Ikonen, Tampere, kok. (Katja Luojus, Ylöjärvi), puheenjohtaja Roope Lehto, Nokia, sdp (Pekka Järvinen, Valkeakoski), 1. varapuheenjohtaja Tarja Ahonen, Valkeakoski, ps (Lea Mäkipää, Kihniö), 2. varapuheenjohtaja Leena Kostiainen, Tampere, kok. (Jari Andersson, Sastamala) Heikki Lyytinen, Kangasala, kok, (Kirsi Parhankangas, Hämeenkyrö) Helena Rissanen, Pirkkala, sdp (Tuula Petäkoski-Hult, Lempäälä) Atanas Aleksovski, Tampere, sdp (Keijo Kaleva, Virrat) Timo Tukia, Mänttä-Vilppula, ps (Seppo Silvennoinen, Tampere) Pertti Hakanen, Sastamala, kesk (Timo Hanhilahti, Tampere) Sinikka Torkkola, Tampere, vas (Tuula Linnusmäki, Lempäälä) Juhana Suoniemi, Tampere, vihr. (Minna Sorsa, Ylöjärvi) Sirpa Pursiainen, Tampere, kd (Veli-Matti Antila, Ylöjärvi), Läsnäolo- ja puheoikeus

20 Sote- ja maakuntauudistuksen johtoryhmä Juha Yli-Rajala, pj., Tampereen kaupunki Esa Halme, vpj., Pirkanmaan liitto Rauno Ihalainen, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Leena Vestala, Pirkanmaan ELY-keskus Regina Saari, Pirkanmaan TE-toimisto Jarkko Sorvanto, Ylöjärven kaupunki Esa Sirviö, Mänttä-Vilppulan kaupunki Jarkko Malmberg, Sastamalan kaupunki Aki Viitasaari, Akaan kaupunki Kalle Mäkelä, Ikaalisten kaupunki Kari-Matti Hiltunen, PSHP Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Olli Madekivi, Pirkanmaan ELY-keskus Tero Harjuntausta, henkilöstön edustaja, Juko/Akava Atte Tahvola, henkilöstön edustaja, KoHo/STTK Pirjo Toivonen, henkilöstön edustaja, KAU/SAK Nimi ilmoitetaan myöhemmin, henkilöstön edustaja, Pardia

21 Hankehenkilöstö Muutosjohtaja Kari Hakari Hankkeen johtaminen Esivalmistelun johtoryhmän ja hallituksen esittelijä SOTE-projektijohtaja Jaakko Herrala Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksen johtaminen MAKU-projektijohtaja Jukka Alasentie Maakuntauudistuksen muutoksen johtaminen Muu henkilöstö Satu Tuominen, assistentti Tiina Konttajärvi, sote-asiantuntija Mikko Koponen, asiantuntija Kaikkien sähköpostit:

22 Keskeistä esivalmistelun hallituksen työskentelyssä *) Hallitus pitää kokouksiaan noin kerran kuukaudessa Esivalmistelun hallitus toivoi, että esivalmistelun hallitus ja johtoryhmä tiedottavat käsiteltävistä asioista toisilleen laajasti. Esivalmistelun johtoryhmältä toivotaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja esitettäväksi hallitukselle Esivalmistelun hallituksen kokoukset pidetään Pirkanmaan liiton tiloissa. Esivalmistelun hallitus järjestää erikseen kokouspäivän, jolloin tutustutaan muiden toimijoiden tiloihin Pirkanmaan maakunnan ja muiden lähimaakuntien vuoropuhelua korostetaan jatkossa Koko muutosprosessissa tulee huolehtia keskeisesti asiakasnäkökulmasta Tulevalta muutosjohtajalta toivotaan nopeasti visiota uudistuksesta Pirkanmaalla Muutosjohtajan, johtoryhmän ja esivalmistelun hallituksen on huolehdittava Pirkanmaan edunvalvonnasta valtiovallan suuntaan Viestintä kaikkien osapuolten kesken on yksi tärkeimpiä asioita muutoksessa Uudistuksessa mukana olevien toivotaan tekevän tiivistä yhteistyötä Pirkanmaalta annettaviin lausuntoihin ministeriöiden suuntaan *) Esivalmistelun hallitus

23 Visio: Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

24 Uudistuksen tavoitteet Tavoitteiden oltava yhteisesti sovittuja maakuntatasoisia hankkeita, joilla aikaansaadaan merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen nähden 1. Nykyaikaistaa ja uudistaa palveluja Ennaltaehkäisevä ote yhdessä kuntien kanssa Palvelut integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan Optimoidaan palveluverkko Otetaan käyttöön tehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimintatavat Otetaan käyttöön digitaalisia asiakas- ja asiantuntijalähipalveluja Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen Otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen 2. Parantaa julkisen talouden kestävyysvajetta Aikaansaada vähintään 300 M :n kustannusten taittuminen nykytrendiin nähden etupainotteisesti vuoteen 2029 mennessä

25 Henkilöstön osallistuminen valmisteluun Lähtökohta: Henkilöstö otetaan mukaan muutoksen valmisteluun alusta lähtien. Edustuksellinen osallistuminen on tärkeää johtoryhmässä sekä henkilöstöasioiden teemaryhmässä. Muilta osin henkilöstön osallistuminen toteutetaan ensisijaisesti käytännön kehittämistyönä teemaryhmissä ja työpajoissa. Henkilöstöjärjestöjen edustuksellinen osallistuminen Esivalmistelun johtoryhmä: 4 edustajaa Projektiryhmien (3) pysyvät jäsenet: 1 edustaja/pääsopijajärjestö/ryhmä (ehdotus johtoryhmälle) Henkilöstöasioiden teemaryhmä: x edustajaa (ei rajoitusta) Henkilöstön muu osallistuminen Kaikissa teemaryhmissä mukana henkilöstöä eri organisaatiotasoilta Teemaryhmien alainen työpajatyöskentely mahdollistaa henkilöstön laajan osallistumisen Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien myötä osallistujajoukko voi olla erittäin laaja

26 Projekti- ja teemaryhmät

27 Hankkeen organisoituminen 1. Yhteiset asiat projektiryhmä ja teemaryhmät (Hakari) Projektiryhmän puheenjohtaja Kari Hakari 2. SOTE-projektiryhmä ja teemaryhmät (Herrala) Projektiryhmän puheenjohtaja Rauno Ihalainen 3. MAKU-projektiryhmä ja teemaryhmät (Alasentie) Projektiryhmän puheenjohtaja Leena Vestala

28 Projektiryhmät Projektiryhmän muodostavat ns. pysyvät jäsenet sekä ryhmän alaisuudessa toimivien teemaryhmien puheenjohtajat. Pysyvät jäsenet nimetään projektiryhmiin seuraavasti: Tampereen kaupunki (1), Tampereen kaupunkiseudun kunnat (1), Muut kunnat (1), PSHP (1, ei MAKU-ryhmään), ELY-keskus (1, ei SOTE-ryhmään), henkilöstöjärjestöjen edustaja (1-4). Projektiryhmän tehtävänä on yhteensovittaa teemaryhmien tekemät esitykset, ohjata asioiden valmistelua sekä tukea muutos- ja projektijohtajia muutosprosessin eri vaiheissa.

29 Teemaryhmät (1/2) Projektiryhmien yhteydessä on teemaryhmiä, jotka vastaavat eri teemojen käytännön valmistelusta. Teemaryhmien jäsenet voivat vaihtua aiheen mukaan. Teemaryhmät voivat perustaa alatyöryhmiä tai pyytää erillisselvityksiä. Toiminta on tarpeiden mukaan joustavaa. Teemaryhmissä toimivat muutoksessa mukana olevien organisaatioiden asiantuntijat eri organisaatiotasoilta Teemaryhmät voivat järjestää työpajoja, joihin kutsutaan laajasti asiantuntijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta

30 Teemaryhmät (2/2) Valmisteluteemojen hyväksymisen (15.9.) jälkeen projektijohtajat esittävät johtoryhmän seuraavaan kokoukseen teemaryhmien puheenjohtajat sekä teemaryhmien ensivaiheen asiantuntijakokoonpanon huomioiden ammatillisen ja alueellisen asiantuntemuksen. Nimitykset tehdään johtoryhmässä Teemaryhmän puheenjohtaja vastaa ryhmän toimeksiannon raportoinnista projektiryhmälle sekä toimeksiannon edistymisestä sovitun aikataulun puitteissa.

31 Teemaryhmien tehtävät 1. Tarkentaa nykytilan kuvausta tarpeellisessa määrin 2. Konkretisoida muutoshankkeelle asetetut yleiset tavoitteet mitattaviksi tavoitteiksi 3. Kerätä organisaatioissa kehitetyt hyvät käytännöt ja laatia suunnitelma niiden hyödyntämisestä ja levittämisestä 4. Tarkastella toimintojen rajapintoja sekä yhteistyötarpeita ja mahdollisuuksia. Erityisesti rajapinnat kuntien ja maakunnan välillä. Samoin myös maakuntarajojen yli tapahtuva yhteistyö. 5. Hahmottaa toimintojen ja palvelujen tulevaa järjestämismallia ottaen huomioon mahdollisuudet uusiin toimintatapoihin, organisoitumiseen ja yhteistyöhön: miten toimitaan uudessa maakunnassa? 6. Tarkastella yhteisiä kehitysteemoja 7. Valmistella materiaalia muutosviestintään 8. Muut projektiryhmän ja projektijohtajan antamat tehtävät

32 1. Yhteiset asiat -teemaryhmät 1. ICT-asiat (ml. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen pk) 2. Henkilöstöasiat (ml. Talous- ja henkilöstöhallinnon pk) 3. Talousasiat (ml. Talous- ja henkilöstöhallinnon pk) 4. Hankinta ja logistiikka (ml. Yhteishankintojen pk) 5. Kiinteistöt (ml. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon pk) 6. Konsernirakenne ja johtaminen 7. Osallistuminen 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit 9. Yhteistoiminta-alue -asiat -- Hankkeen viestintä Hankkeen juridinen tuki

33 2. SOTE-teemaryhmät 1. Terveyden edistäminen -ryhmä 2. Tiedolla johtamisen ryhmä 3. Palveluiden digitalisointiryhmä 4. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä 5. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä 6. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä 7. Palveluverkko- ja -integraatioryhmä 8. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä 9. Valinnanvapaus-, asiakasohjaus- ja kilpailutusryhmä

34 3. MAKU-teemaryhmät 1. Pelastustoimi ja varautuminen 2. Alueen elinvoiman edistäminen 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen

35 1. Pelastustoimi ja varautuminen pelastustoimen siirron suunnittelu maakunnan vastuulle (yhden tai neljän maakunnan organisaatiomallit) maakunnan kokonaisturvallisuuteen liittyen yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluvan alueellisen valmiussuunnittelun ja varautumisen sekä toimintavalmiuden kuvaus maakunnan kattavan tilannekuvajärjestelmän ja siihen liittyvän tilannekeskuksen kuvaus ottaen huomioon siviilikriisinhallinnan tarpeet kaikissa olosuhteissa

36 2. Alueen elinvoiman edistäminen aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen ja sen elinkeinoelämän sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoitus, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden kehittäminen sekä kotoutumisen edistäminen maakunnan strateginen suunnittelu (mk-strategiatyö) maaseudun kehittäminen/rahoitus alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu ja koulutustarpeiden ennakointi liikennesuunnittelu, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, tiedontuotanto valtakunnalliseen ljs-työhön, yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen muut maakunnan hoidettavaksi otettavat tehtävät, mm. maakunnan kansainväliset tehtävät ja yhteydet

37 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus maakuntakaavoitus kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen maakunnan vesihuollon edistäminen ja suunnittelu kulttuuriympäristön hoito kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovitus maakuntakaavoitukseen maakunnan liikennejärjestelmätyö ja integrointi maakuntakaavoitukseen

38 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Maatalous, -tuotteiden markkinajärjestelyt, tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö, kasvinterveyden valvonta Lomituspalvelut Ympäristöterveydenhuolto Kalatalous, vesitalous Vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät sekä huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen

39 5. Muut asiakokonaisuudet Ei teemaryhmävalmistelua, projektiryhmä huolehtii erilaisten alueellisten toimielinten asettamiseen ja toimeksiantoon liittyvät valmistelutehtävät, mm. alueellinen liikuntaneuvosto (ml. liikunnan edistäminen ja ulkoilureititys) ja romaniasian neuvottelukunta maakunnallisen identiteetin edistäminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa

40 Maakuntakierrokset loka-marraskuussa 1. Tilaisuus kuntien määrittelemälle henkilöstölle ja luottamushenkilöille 2. Avoin tilaisuus järjestöille ja kuntalaisille Tilaisuudet seuduittain: Sastamala Valkeakoski Mänttä-Vilppula Ikaalinen Tampere Kangasala Paikalla koko muutoskolmikko

41 Muutosprosessin rahoitus Muutosvoima-hanke (MKH, ) Rahoitus maakunnan kehittämisrahasta Kustannusarvio , tuki Palkkakustannukset, ostopalvelut, välilliset kustannukset Muu rahoitus: Sitra, STM:n muutosagentit, muu hanketoiminta.. Kuntien osallistuminen työpanoksin

42 Valtakunnallinen edunvalvonta/osallistuminen Osallistuminen valtakunnallisiin työryhmiin STM: Sote-uudistuksen toimeenpanon valtakunnallinen valmisteluryhmä (Hakari) STM: Maakunnan järjestäjätehtäviä määrittelevä työryhmä (Hakari) STM: Sote-uudistuksen vastuuhenkilöiden verkosto (Herrala) VM:Maakuntien muutosjohtajaverkosto (Hakari/Alasentie) Kuntaliitto: Maakuntakonsernin johtaminen -kehittämisryhmä (Hakari) Kokeiluhankkeet (valmisteilla/suunnitteilla) Sitra: Järjestäjän tehtävät Sitra: Sydänsairaalan ja perusterveydenhuollon VHO-malli STM: Palvelupakettien kokeilu STM: Palvelusetelikokeilu/vapaan valinnan malli (Tampere) Muu vaikuttaminen

43 Uudistukseen kytkeytyvien hankkeiden lista Hallituksen kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Alueellisten ja innovaatioiden kokeilujen käynnistäminen MAL-sopimusten uudistaminen Osaaminen ja koulutus Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Laajennetaan prosenttitaiteen periaatetta yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa (haku) Hyvinvointi ja terveys Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta (haku) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (haku) Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä vahvistetaan kaikenikäisten hyvinvointia (haku) Osatyökykyisille tie työelämään (haku ei vielä alkanut) Muutosagentit Pirkanmaan liittoon osaksi uudistushanketta Muutosakatemia syksystä 2017 lähtien Muut: rakennerahastohankkeet, mkr-hankkeet, ministeriöt..

44 Kuntalais- ja sidosryhmäosallistuminen Suunnitelma valmisteilla

45 Yhteys Pirkanmaan järjestämissuunnitelmaan Yhteiskokous sovittu: syyskuu

46 Riskien arviointi ja ulkoinen hankearviointi Suunnitelma valmisteilla

47 Muutosjohtaminen ja -valmennus Valtakunnallinen muutosakatemia Paikallinen suunnitelma

48 Viestintä Muutoksen nimi: Pirkanmaa2019 Nettisivut: (valtakunnallinen) Twitter-tili:

49 Missä Pirkanmaalla mennään? Nykytila-analyysi 6/16

50 Pirkanmaan väestö Sote-järjestäjät Väestö Tampere-Orivesi Kangasala-Pälkäne Nokia Ylöjärvi Sastamala-Punkalaidun Jämsä-Kuhmoinen Pirkkala-Vesilahti Lempäälä Akaa-Urjala Valkeakoski Mänttä-Vilppula-Juupajoki Virrat-Ruovesi Hämeenkyrö Parkano-Kihniö Ikaalinen 7 211

51 Keskeisiä havaintoja Pirkanmaan sote-kentästä Perusterveyden- ja sosiaalihuollon kenttä on hyvin heterogeeninen tämä näkyy niin palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erilaisissa tavoissa ja ICT-ratkaisujen kirjossa viisi kuntaa hankkii lähes kaikki sote-palvelunsa kunnan ja yksityisen yhdessä omistamalta yhtiöltä, kaksi kuntaa kunnan itsensä omistamalta yhtiöltä ja kahden terveysaseman avosairaanhoitopalvelut ostetaan yksityiseltä Palvelusaannin kriteerit vaihtelevat merkittävästi esimerkiksi ympärivuorokautisessa hoivassa Laitoshoidon purkamisessa ja siirtymisessä tehostettuun palveluasumiseen suuria eroja

52 Keskeisiä havaintoja Pirkanmaan sote-kentästä (2) Omaehtoinen kehittäminen on ollut merkittävää Isoja rakenneuudistuksia ja innovatiivisia toimintojen uudelleenjärjestelyjä on tehty käytännössä jokaisessa Pirkanmaan kunnassa ja yhteistoiminta-alueilla Perusterveydenhuollossa on otettu käyttöön paljon uusia potilasta osallistavia toimintamalleja, mutta toisaalta jokainen yhteistoiminta-alue on kehittänyt palveluitaan omannäköisekseen. Palveluiden peittävyys on erittäin laajaa: Esim. 77 % pirkanmaalaisista käyttää terveyskeskusten palveluja vuosittain Yksityisiä terveyspalveluyrityksiä on Pirkanmaalla n. 700, joista suurin osa on pienyrityksiä

53 Perusterveydenhuolto 18 % soten nettokustannuksista Tuukka Salkoaho

54 Perusterveydenhuolto Pirkanmaalla 77 % pirkanmaalaisista käyttää terveyskeskusten palveluja vuosittain avosairaanhoidon osuus vain noin 3,5 % kuntien sote-kustannuksista Kontaktit yht. Eri asiakkaat Paljon käyvät asiakk.* Peittävyys % Kontaktit, lääkärivastaanotto Lääkärivastaanoton peittävyys % Terveysasemien lukumäärä Pirkanmaa % 46 % 55 *yli 10 kertaa vuoden 2014 aikana terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneet Terveyden edistäminen ja terveysneuvonta jakautuvat kaikkiin perusterveydenhuollon osa-alueisiin Pth:ssa otettu käyttöön paljon potilasta osallistavia toimintamalleja, mutta jokainen yt-alue kehittänyt palveluitaan omannäköisekseen Yksityisiä terveyspalveluyrityksiä on Pirkanmaalla n. 700, joista suurin osa on pienyrityksiä

55 Erikoissairaanhoito Pirkanmaalla (Erikoissairaanhoito 33 % soten nettokustannuksista) ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANTO (Lkm) 2015 TAYS HASA VALS VAS SydSAIR OY COXA OY Jokilaakso YHT Osasto- ja avohoito Avohoitotapahtumat Nettohoitopäivät (hoitava) Osastojaksot (hoitava) Nettohoitopäivät/osastojaksot 4,1 9,3 3,7 5,5 2,5 3,3 8,2 5,2 Tehohoitopäivät Sairaalaan päivystyksenä tulleet % Olemassa olevat sairaansijat Käytössä oleva sairaansijat Leikkaussalit(lkm)

56 Sosiaalihuolto 49 % soten nettokustannuksista (2014 jako)

57 Sosiaalihuolto keskeiset tehtäväalueet Vammaispalvelut sis. Kehitysvammapalvelut (omaishoid. 700, henk.koht. Apu 1900 as., kehva asum. 1000, kuljetuspalv as.) Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut (kp 1400, neuvonta 3000) Lastensuojelu (8000 ilmoitusta, n huostassa olleita = 1 % ikäluokasta) Toimeentulotuki ( perustoimeentulotuki Kelaan as. / vuosi jää kuntiin) Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut (päihdeasiakk. 7300, yht päihde- ja MT palvelu- tai tukiasunnoissa) Ikäihmisten palvelut (omaishoid as., kh 2,8 milj. käyntiä, tehost as., 1300 laitosas.) Sosiaaliasiamiestoiminta (2000 tapahtumaa)

58 Pirkanmaan julkisen puolen sote-henkilöstö Pirkanmaan koko sote henkilöstö (THL tiedoin): Koko sote työntekijää (sis. yksityinen ja varhaiskasvatus) Joista julkisen sektorin palveluksessa ( terveydenhuolto, sos.huolto pl. varh.kasvatus) yrityksissä työntekijää, järjestöjen palveluksessa työntekijää

59 Kiinteistöt ja muu omaisuus Tasearvo 2015: 489 M (tasearvo määritelty 83%:lle kerrosalasta, 94% jos poisluetaan PSHP:n UO2020) Nykyhinta: 993 M (määritelty 72%:lle kerrosalasta, sis. UO2020) Vuokra- ja leasingvastuut ja yhtiövastikkeet n. 34 M / v Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M / v Sote-palveluiden tilat n kerrosneliötä: Omistetuissa "sote-rakennuksissa" n m2 Muissa omissa rakennuksissa n m2 Ulkoa vuokrattu tai liisattu n m2 Muu omaisuus, taseissa ja leasing-vastuut: 70 M Julkisia sote-palveluita yli 500 eri kiinteistössä, joista omia 300, vuokra ym. 200 Lisäksi yhdistysten toimipaikat Pirkanmaalla n. 200 yritysten n

60 Kuntien terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät Virrat* Kihniö* Parkano* Ylöjärvi Ikaalinen Mänttä- Vilppula* Ruovesi* Jämsä* Juupajoki* Effica Pegasos Mediatri Pirkanmaan shp:n toiminnot (Uranus) Yksityiset sote-tuottajat käyttävät kunnan järjestelmää Hämeenkyrö Tampere Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Kuhmoinen* *ostaa tai aikoo ostaa sote -palvelut yksityiseltä

61 Kuntien sosiaalipalvelujen ICT-perusjärjestelmät Effican eri sovelluksia ProConsona Effican eri sovelluksia Mediatri Pegasos Kihniö* Parkano* Ylöjärvi Ikaalinen Hämeenkyrö Virrat* Mänttä- Vilppula* Ruovesi Jämsä* Juupajoki* Tampere Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Ikaalinen Sosiaalitoimi Kihniö* Kuhmoinen* Virrat* Parkano* Ylöjärvi Vanhustenhuolto Mänttä- Vilppula* Ruovesi* Jämsä* Juupajoki* Pegasos, ProConsona *Yksityiset sote-tuottajat käyttävät kunnan järjestelmää Hämeenkyrö Tampere Orivesi Nokia Kangasala Pirkkala Sastamala Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Punkalaidun Akaa Urjala Kuhmoinen*

62