ISBN:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISBN: 978-951-42-9818-9"

Transkriptio

1 ISBN:

2

3

4

5 Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto Kirjapaino: Erweko Oy, Oulu (2012) ISBN:

6 TUTA 30-VEE ALKUSANAT Tällä kirjalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden diplomi-insinöörit kertovat omasta alastaan kiinnostavana ammattina ja mielenkiintoisena oppialana. Kirja sai alkunsa havainnosta, että vuonna 2011 tuli täyteen 30 vuotta siitä, kun Oulun yliopistossa alkoi tuotantotalouden opetus. Teollisuustalouden apulaisprofessuuri sijoitettiin tuolloin Prosessitekniikan osastolle. Kolmenkymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Nyt Tuotantotalous on Teknillisen tiedekunnan itsenäinen osasto. Tuotantotalous on myös arvostettu koulutusohjelma teknillisessä tiedekunnassa sekä yliopiston tohtorikoulussa University of Oulu Graduate School ssa. Toinen tekijä kirjan taustalla oli TIIM 2011 (Technology Innovation and Industrial Management) konferenssi Oulussa, jossa Oklahoma State University stä professori Jeretta Nord esitteli oman opinahjonsa kirjaa MBA Preferred Celebrating 50 years Profiles of Distingueshed MBA Alumni. Siinä oli hyvä esikuva kirjalle, jossa kerrotaan kuluneiden vuosikymmenien kehitystä koulutusohjelman suorittaneiden näkökulmasta. Kirjamme keskeisen sisällön ovat tuottaneet tuotantotalouden opiskelijat haastattelemalla Oulun yliopistosta valmistuneita tuotantotalouden diplomi-insinöörejä eli alumneja, ja kokoamalla kiinnostavat uratarinat. Tekstien kielen ovat tarkastaneet ja korjanneet Oulun yliopiston kielikeskuksen ammattilaiset. Kirjan layout n suunnitteli ja taiton hoiti Pakkahuone Oy. Haluamme kiittää kaikkia teitä, jotka olette antaneet panoksenne tämän kirjan sisältöön ja ulkonäköön. Oulu Henna Paananen Mirja Väänänen Pekka Kess 5

7 TUTA SUOMI SANAKIRJA alumni = tarkoitamme Oulun yliopistossa tuotantotaloutta aiemmin opiskellutta henkilöä. Alumnien merkitys toiminnan rahoittajana, tukena, mahdollisuuksien tarjoajana voi olla suurikin. Tuotantotalouden alumnit työskentelevät sekä pienissä yrityksissä että suurissa, kuten Nokia, Rautaruukki, Wärtsilä, Osuuspankki, Outokumpu ja Outotec. Tuotantotalouden alumneja työskentelee myös julkisella sektorilla kuten kaupunkien ja korkeakoulujen erilaisissa asiantuntijaja esimiestehtävissä. case study = tapaustutkimus ERP = Enterprise Resource Planning, kokonaisvaltainen yrityksen johtamisjärjestelmä. ICP = Inter-University Cooperation Programme, mikä tarkoittaa yliopistojen välistä yhteistyötä erityisesti opiskelijavaihdon toteuttamiseksi. CP-vastaavan tehtävä on olla toteuttamassa opiskelijavaihtoa. kilta = Oulun yliopistossa tietyn alan opiskelijoiden yhdistys. Optiem on tuotantotaloutta opiskelevien kilta. komponentti = osa laatu, laatujohtaminen = tuotantotaloudessa laatu viittaa määriteltyjen ominaisuuksien täyttymiseen tuotteessa, palvelussa tai tuotannossa. Määritellyt ominaisuudet voivat olla yrityksen sisäisiä laatuvaatimuksia tai ulkoisia, yleisesti hyväksyttyjä laatustandardeja. lean = turhan ja tuottamattoman työn karsimiseen tähtäävä työn organisointi- ja johtamistapa. Kehitetty Japanissa Toyotalla. logistiikka = yritysten ja muidenkin organisaatioiden materiaali-, raha- ja tietovirtojen hallintaa raaka-ainesta loppuasiakkaille saakka. kapeikkoajattelu = toimintojen johtaminen siten, että etsitään tuotantoa rajoittavia tekijöitä ja pyritään poistamaan niitä. Usein puhutaan myös pullonkauloista. mentori, mentorointi = kokeneempi työntekijä, joka ohjaa kokemattomampaa. Toiminta voi olla vapaaehtoista ja vapaamuotoista tai johdettua ja säänneltyä. NPD = New Product Development eli uusien tuotteiden kehittäminen. NPI = New Product Introduction eli uusien tuotteiden tuotantoon saattaminen. NSN = Nokia Siemens Networks R&D = Research and Development eli tutkimus ja kehitys. Usein yrityksissä suomennetaan tuotekehitykseksi. ramp up -vaihe = liittyy laajamittaisemman tuotannon käynnistämiseen, kun pienillä tuotantosarjoilla on varmistettu, että tuote pystytään tehokkaasti valmistamaan ja että tuotteelle on kasvava kysyntä. segmentointi = osittaminen. Esimerkiksi asiakkaat segmentoidaan jonkun ominaisuuden perusteella: huippu-urheilijat; vakavasti urheiluharrastuksen ottavat; tavalliset harrastelijat; urheiluharrastusta harkitsevat. vaihtari = vaihto-opiskelija eli ulkomaalainen opiskelija Oulussa tai oululainen opiskelija ulkomaalaisessa yliopistossa. 6

8 Kuva: Kati Leinonen 7

9 TUOTANTOTALOUDEN OPETUKSEN ENSIMMÄISET 30 VUOTTA OULUN YLIOPISTOSSA Tuotantotalous ja teollisuustalous ovat olleet rinnakkaisia termejä. Niitä on käytetty oppiaineesta, jossa yhdistyy tekniset tieteet, taloustieteet ja käyttäytymistieteet eli tekniikka, raha ja ihmiset. Me käytämme johdonmukaisesti termiä tuotantotalous. Tuotantotalous oppiaineena alkoi Oulun yliopistossa vuonna Opetus suunniteltiin aluksi palvelemaan erityisesti muiden insinööriosastojen tarpeita. Tavoitteena jo silloin oli, että insinöörit ymmärtäisivät paremmin teknisten ratkaisujen taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset. Opetuksen teemoiksi tuolloin valittiin: yritystoiminta ja yritystalous, tehdassuunnittelu, yrityksen ohjaus- ja informaatiojärjestelmät sekä tuotesuunnittelu. Ensimmäinen tuotantotalouden diplomityö valmistui Se käsitteli päätöksenteon tukijärjestelmiä ja työn teki Pirjo Rötkönen. Hän työskentele nykyään osittain omistamassaan Viestintätoimisto Teonsana Oy ssä. Tuotantotalouden koulutusohjelma aloitti vuonna Ensimmäisenä vuonna opiskelemaan otettiin 20 opiskelijaa. Nykyisin vuosittainen sisäänotto on 35 opiskelijaa. Juha Kinnunen valmistui ensimmäisenä diplomi-insinööriksi tästä koulutusohjelmasta vuonna Tämän jälkeen koulutusohjelmasta on valmistunut satoja diplomi-insinöörejä. Ensimmäinen sata tuli täyteen vuonna 2001, toinen vuonna 2005, kolmas vuonna 2009 ja neljäs vuonna Tuotantotalouden alaan suuntautuneita diplomi-insinöörejä on valmistunut useita kymmeniä myös Prosessi- ja ympäristötekniikan samoin kuin Konetekniikan osaston koulutusohjelmista. Tuotantaloudesta on vuosien varrella valmistunut diplomiinsinöörien lisäksi tekniikan lisensiaatteja sekä tekniikan ja filosofian tohtoreita. Ensimmäinen koko opintoputken tuotantotalouden alalta läpikäynyt on Jukka Yliherva. Hän suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1999 ja väitteli itsensä tekniikan tohtoriksi vuonna TUOTANTOTALOUS JA SEN OPETUS OULUN YLIOPISTOSSA NYT JA HUOMENNA Tuotantotalouden opetus nykyisin muodostuu neljästä kokonaisuudesta: 1) Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen, 2) Laatu- ja projektijohtaminen, 3) Tuotannollisen toiminnan johtaminen ja 4) Tuotekehityksen johtaminen. Viime vuosina erikoistuminen Laatu- ja projektijohtamiseen on ollut kaikkein suosituinta tuotantotalouden opiskelijoiden keskuudessa. Tuotantotalouden opetus on arvioitu parhaaksi teknillisen tiedekunnan sisällä ja yhdeksi parhaimmista koko Oulun yliopistossa. Opetusta annetaan monimuotoisesti ja opiskelijat voivat suorittaa useita opintokokonaisuuksia vaihtoehtoisilla tavoilla. Perusopinnoissa käytetään vielä jonkin verran niin sanottuja teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteisiä massaluentoja. Näissä saattaa olla paikalla useita satoja opiskelijoita. Vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden välillä on yksisuuntaista: opettaja esittää asiansa ja opiskelijat pyrkivät oppimaan riittävästi, jotta kykenevät suoriutumaan seuraavista itsenäisemmistä tehtävistä. Tuotannon ohjausta terästehtaassa Rautaruukki Massaluento 8

10 Opintojen myöhäisemmissä vaiheissa käytetään enemmän vuorovaikutteisempia opetusmetodeja kuten seminaareja asioiden oppimiseen. Opiskelijat valmistelevat itsenäisesti tai pienryhmissä seminaariesitelmät annetuista aiheista. Seminaarityöt esitellään seminaari-istunnoissa, joissa joskus käytetään myös opponointia. Tällöin joku tai jotkut opiskelijat ovat etukäteen paneutuneet esitettävään työhön ja pystyvät näin paremmin antamaan kriittistä palautetta. Itsenäinen opiskelu on olennainen osa yliopisto-opiskelua ja niin myös tuotantotaloudessa. Diplomi-insinöörit harvoin tekevät täysin itsenäistä työtä, joten ryhmätyötaitojen kehittäminen on erittäin tärkeä osa opintoja. Tämän vuoksi myös itsenäinen työskentely useimmiten on työtä opiskelukavereiden kanssa parityönä, pienryhmissä tai joskus osana suurempaakin ryhmää. Useilla kursseilla opettajat ovat kehittäneet omia opettamisen ja opiskelun menetelmiä. Esimerkiksi Projektikurssilla opiskelijat osallistuivat valtakunnalliseen kilpailuun, jossa he sekä oppivat uutta että voittivat Suomen mestaruuden. Voittajajoukkue (Projektikurssi) Voittaneen joukkueen Onnistamo, tulevaisuuden asuinympäristö Tuotekehityksen opinnoissa tuotantotalouden opiskelijat yhdessä arkkitehtiopiskelijoiden kanssa suunnittelivat tulevaisuuden asuinympäristön. Tämäkin ryhmä menestyi mainiosti kansallisessa kilpailussa. Tieteellisiä opintoja on pohdittu professorin johdolla erilaisilla vaelluksilla. Kävellen on aivojen toimintaa viritelty eri puolella Suomea ja joskus jopa Pyhän Jaakobin tiellä suuntana Santiago De Compostela. DIPLOMITYÖ Diplomi-insinöörin opinnot päättyvät diplomityöhön. Se on laajin yksittäinen tehtävä, jonka opiskelija suorittaa pätevöityessään diplomi-insinööriksi. Diplomityö on hyvä näyte opintojen avulla saavutetusta ammattitaidosta. Diplomityön tekemiseen varataan päätoimisesti työskennellen 6 kuukautta. Lopputulos on tuotantotalouden alalla tyypillisesti sivun kirja, josta tekijä, työn tilaaja, työn valvoja, äiti ja kaikki muut sukulaiset ovat ylpeitä. Leónin katedraali matkalla Santiago de Compostelaan Diplomityössä puututaan johonkin merkittävään kysymykseen tuotantotalouden alalta. Työn aiheet tulevat useimmissa tapauksissa yrityksistä, jotka myös palkkaavat riveihinsä tuotantotalouden diplomi-insinöörejä. Yritykset yleensä maksavat palkan jo diplomityön tekemisestä. Diplomityön kysymykseen opiskelija hakee vastauksen hyödyntämällä sekä teoreettista tietoa kirjallisuudesta että yrityksistä kerättyä tutkimustietoa. Kari Aula teki diplomityön Karelia-Upofloor -nimiseen yritykseen. Tämä valmistaa parketteja ja esimerkiksi tähdet tanssivat MTV3 n ohjelmassa Karelia-parketeilla. Diplomityössä tavoitteena oli tutkia teoreettisesti tuotanto- ja logistiikkaketjujen suorituskyvyn mittaamista. Tämän osaamisen pohjalta Kari kehitti suorituskyvyn mittariston ja auttoi yrityksen henkilöstöä ottamaan uuden työkalun käyttöön. Yrityksessä työskentelevät avainhenkilöt olivat erittäin tyytyväisiä diplomityössä saatuihin tuloksiin. Logistiikkafoorum arvioi Kari Aulan diplomityön vuoden 2011 parhaaksi Suomessa tehdyksi logistiikka-alan opinnäytetyöksi ja palkitsi Karin muhkealla stipendillä. Tällä hetkellä Kari työskentelee Fortum Oyj ssä, missä hän hyödyntää osaamistaan johtamisen numeerisiin menetelmiin. 9

11 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA TUOTANTOTALOUDEN OPISKELU Tuotantotalous sopii sekä naisille että miehille. Opiskelijoista miehiä oli alkuaikoina huomattavasti enemmän kuin naisia, nykyisin naisten osuus on noin 30 %. Valmistuneista tuotantotalouden diplomi-insinööreistä on tähän mennessä ollut miehiä n. 80 % ja naisia n. 20 %. OPISKELIJOIDEN HARRASTUKSET Tuotantotalouden opiskelijoilla on oma kilta: OPTIEM - Oulun Tuotantotalousteekkarit ry. Optiem perustettiin vuonna 1991 ja sen tarkoituksena on ajaa jäsentensä opintoihin liittyviä etuja sekä järjestää erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja muun muassa urheilun ja akateemisen opiskelijakulttuurin saralla. Toiminnan organisoinnista vastaavat killan hallitus ja toimihenkilöt ja killan toimintaan osallistuvat oman innostuksensa mukaan kaikki kiltalaiset. Kilta toimii myös yhteistyössä kattojärjestönsä, Oulun Teekkariyhdistyksen eli OTY:n sekä kaikkien yliopisto-opiskelijoiden emon, Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan eli OYY:n kanssa. Päiväkoti Peruskoulu Lukio TUTA -opinnot KESKIMÄÄRÄISET OPISKELUAJAT Keskimääräinen opiskeluaika TUTA-teekkareilla on alle 5 vuotta. Opinnot jakautuvat kahteen vaiheeseen. Ensiksi suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (tekniikan kandidaatti), jonka suorittamisen suositusaika on kolme vuotta. Toisessa vaiheessa suoritetaan diplomi-insinööritutkinto, joka hoidetaan tyypillisesti vajaassa kahdessa vuodessa ja osittain limittäin kanditutkinnon kanssa. Kuva: Juha Sarkkinen Tuotantotalouden opiskelijat ehtivät opintojen ja kiltatoiminnan ohessa myös harrastaa kaikenlaista. Harrastusten joukosta löytyy mm. l RATSASTUSTA l LIIKUNTAA l UINTIA l PUNTTISALIA l ELOKUVIA l KITARANSOITTOA l LUMILAUTAILUA l WAKEBOARDING l JUOKSEMISTA l JALKAPALLOA l BRASILIAN JU-JUTSUA l LASKETTELUA l SYÖMISTÄ l SALIBANDYÄ l PIENTÄ BILETYSTÄ l KYYKKÄÄ 10

12 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA ENSIMMÄISET TYÖPAIKAT Tuotantotalouden diplomi-insinöörit hakeutuvat hyvin monenlaisiin tehtäviin ja organisaatioissa hyvin monenlaisiin toimintoihin. Tuotantotehtävissä nimike voi olla esimerkiksi tuotantoinsinööri, tuotantopäällikkö, ryhmäpäällikkö tai huoltoinsinööri. Projektihallinnon tehtävissä tuotantotalouden diplomi-insinöörejä on esimerkiksi projekti-insinööreinä, projektipäällikköinä ja projektikoordinaattoreina. Koulutus antaa mahdollisuuden toimia myös markkinoinnissa esimerkiksi asiakkuuspäällikkönä, teknisessä myynnissä, teknisessä asiakastuessa ja myyntipäällikkönä. Logistiikka ja laatu ovat uudehkoja tuotantotalouden osaamisalueita. Ammattinimikkeitä näillä aloilla ovat logistiikkapäällikkö ja -koordinaattori, laatuinsinööri sekä laatupäällikkö. KANSAINVÄLINEN TUTA Tuotantotalouden opiskelijat toimivat kansainvälisessä opiskelijamaailmassa. ESTIEM (European Students of Industrial Engineering and Management) on TUTA-teekkareiden oma eurooppalainen yhteisö, jossa tapahtuu monenlaista kiinnostavaa läpi vuoden. Oulun TUTA-teekkarit ovat perinteisesti olleet aktiivisia tässä toiminnassa. Opiskelijat hankkivat kansainvälistä kokemusta jo opintojen aikana. Tuotantotaloudella on useita yhteistyöyliopistoja eri puolilla maailmaa. Näissä yliopistoissa suuri osa TUTA -teekkareista opiskelee lukukauden tai lukuvuoden. Noin kolmasosa suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Perinteisesti suosittuja vaihto-opiskelupaikkoja ovat mm. Saksa, Itävalta, Hollanti, Ranska, Espanja ja Portugali. Nykyisin yhä useampi suuntaa vaihto-opinnoissaan kauemmaksi, näistä esimerkkeinä USA, Kanada, Thaimaa, Kiina, Singapore ja Australia. Kurssien lisäksi opitaan vieraita kulttuureja usein myös muiden kuin isäntämaan kulttuureja, sillä vaihdossa tavataan myös muualta maailmasta ko. paikkaan opiskelemaan tulleita. Tuotantotalous Oulussa on suosittu kohde ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille. Vaihtareita tulee ympäri maailmaa, mm. Saksasta, Itävallasta, Puolasta, Italiasta, Espanjasta, Portugalista, Ranskasta, Kiinasta, ja Meksikosta. Osa loppuvaiheen kursseista opetetaan englanniksi ja niinpä Kasetsart University on myös tutkijoiden ja opettajien vierailukohde. vaihto-opiskelijat nivoutuvat sopivasti muiden opiskelijoiden mukaan kursseille. Kasetsar t University Bangkokissa on kasvattanut suosiotaan opiskelijoiden keskuudessa. Lämpimän ilmaston ja matkailumahdollisuuksien lisäksi tämä kuninkaalinen yliopisto tarjoaa vaihto-opiskelijoille tasokasta opetusta ja siihen integroituja yritysvierailuja. 11

13 KIRJOITTANUT: NATALIA BLOMSTER HENKILÖKUVASSA MIIA JUTILA Miia Jutila syntyi Espoossa, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan Järvenpäässä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Nykyään Miia asuu Oulussa aviopuolisonsa ja neljän lapsensa kanssa. URAVALINTA Miian uravalintaan ovat vaikuttaneet paljon hänen omat vanhempansa. Äiti on koulutukseltaan fyysikko, ja toimi matemaattisten aineiden opettajana. Koulussa Miian vahvimmat aineet olivatkin matemaattiset aineet, vaikka koulu myös kokonaisuutena meni hyvin. Tuotantotalouden yritysmaailman kiinnostus on lähtöisin puolestaan isältä, joka perusti palvelualan yrityksen Miian ollessa yläasteikäinen. Tässä yhteydessä Miia on nähnyt yrittäjän arkea sekä sitä, mitä kaikkea yrityksen toiminta tarkoittaa. Tuotantotalouden valitseminen ei ollut Miialle itsestäänselvyys. Käytyään TKK:n infotilaisuudessa kavereidensa kanssa Miia päätyi laittamaan hakupaperit fysiikan koulutusohjelman lisäksi teknillisen korkeakoulun yhteisvalintaan. Tuotantotalouden koulutusohjelman hän valitsi opinto-oppaan ja muiden materiaalien perusteella, sillä se vaikutti mielenkiintoisimmalta. Oulu päätyi ykköspaikkakunnaksi siksi, että nuori naisen alku halusi muuttaa opiskelemaan mahdollisimman kauas kotoa. Siinä vaiheessa Miia ei osannut ajatella ulkomailla opiskelua. 12

14 OULUUN Muutto Ouluun auttoi Miian mukaan itsenäistymisen alkuun, kun hänen piti ottaa täysi vastuu omasta elämästään. Hän ei voinut käydä joka viikonloppu vierailulla kotona. Välillä oli tietenkin kova ikävä, varsinkin ensimmäisenä syksynä. Ensimmäinen syksy oli muutenkin työläs, ja välillä Miia jopa mietti opintoalan vaihtamista. Miia muistelee huvittuneena sitä, kun kotiin soittaakseen hänen oli varattava läjä kolikoita kolikkopuhelinta varten. Sopeutuminen oli loppujen lopuksi kuitenkin nopeaa. Loppua kohti opinnot alkoivat tuntua todella mielenkiintoisilta. Miian vuosikurssi oli toinen vuosikurssi, joka on aloittanut opinnot Oulun Tuotantotalouden osastolla. Pieni sisäänottomäärä (reilut 20 opiskelijaa) takasi pienen ja tiiviin ryhmän. Porukassa opiskeltiin samaa tahtia ensimmäiset kaksi vuotta. Miian mukaan oli mukavaa tehdä yhteistyötä opiskelukavereiden kanssa tentteihin valmistautumisessa ja luentomateriaalien keräämisessä. Hän on myös sitä mieltä, että pieni ryhmäkoko ja tiivis ryhmä auttavat opintojen etenemisessä ja opiskelumaailmaan sisälle pääsemisessä. KESÄTÖISTÄ DIPLOMITYÖHÖN Pahimmat 90-luvun alun lamavuodet olivat käynnissä Miian opiskeluaikana, joten kesätöiden löytäminen varsinkin Oulusta oli haasteellista. Tämän ongelman Miia ratkaisi käymällä Etelä-Suomessa töissä. Opintojen loppupuolella Miia haki LK-products -nimiseen yritykseen töihin. Paikka täytettiin lopulta sisäisen haun kautta, mutta työhaastattelu poiki diplomityöpaikan. Tätä Miia pitää osoituksena siitä, ettei kaikki mene aina suorinta tietä. Hänen uransa onkin muodostunut avautuneiden mahdollisuuksien mukaan. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinto antaa mahdollisuuden hakeutua hyvin monenlaisiin työtehtäviin. Diplomityön aiheena oli Laatupalkinto ja prosessijohtaminen toiminnan kehittämisen välineinä tietoliikennealan yrityksessä. LK-products oli juuri saanut rakennetua oman laatujärjestelmänsä ja hankkinut ISO sertifikaatin. Laatupäällikkö pohti seuraavaa suuntaa ja tavoitetta, joilla varmistettaisiin se, ettei yrityksessä jämähdettäisi tälle tasolle. Alettiin tutkia laatupalkintoja, niiden kriteerejä sekä prosessijohtamista. Diplomityön kirjoittamisen aikana Miia kävi läpi paljon laatuasioita, historiaa sekä laatutyökaluja. Tästä on ollut hyötyä työelämässä, sillä diplomityövaiheen myötä mukaan tullut laatu on kulkenut punaisena lankana Miian uralla. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan kuului 1990-luvun alussa laatuun liittyviä opintoja, myös syventäviä. Laatuasiat olivatkin Miian mielestä jo koulussa mielenkiintoisia, mutta niin olivat monet muutkin. Näin ollen Miia ei tiennyt vielä opiskeluaikoinaan, että laatujohtaminen on se tuotantotalouden ala, jonka parissa hän haluaa tehdä tulevaisuudessa töitä. Tuotantotalouden vahvuuden Miia näkeekin alan laajuudessa. TYÖURA Miia valmistui vuonna Hän sai viralliset paperit käteensä ja toisen lapsensa heti seuraavana yönä. Valmistumisen jälkeen hän jäi äitiyslomalle. Kesäkuussa 1996 Miia haki ja pääsi töihin. Ensimmäinen työpaikka oli Nokia Networksissa. Miia toimi laatuinsinöörinä huolehtien muun muassa tuotekehityksen laadusta, sisäisistä arvioinneista, itsearvioinneista, tuoteturvallisuus asioista sekä laatutoimintojen globaalista tukemisesta. Vuosituhannen vaihteessa perhe muutti Texasiin miehen päästyä ulkomaan komennukselle. Miia haki siinä vaiheessa Nokia Mobile Phonesin puolelle ja toimi Texasissa Program quality leaderina jo markkinoilla olevien tuotteiden puolella. Perhe lähti ulkomaille sillä ajatuksella, että on kaksi vuotta pois ja palaa takaisin Suomeen, sillä siellä odotti vuoden 1996 jouluksi valmistunut omakotitalo. Miia näkee työskentelyajan ulkomailla eräänä suurimmista onnistumisistaan. Se antoi hänelle paljon. Tuona aikana hänen piti sopeutua uuteen asuinmaahan ja järjestellä asioita sekä oppia toimimaan täysin vieraskielisessä Yritykset ovat hyötyneet Miian osaamisesta niin, että tuotteiden ja toiminnan laatu on parantunut. Tätä voidaan mitata myös rahassa, esimerkiksi matkapuhelinprojekteissa pienempinä takuukustannuksina ja parempana asiakastyytyväisyytenä. ympäristössä. Lähtö oli eräänlainen kasvukynnys. Ulkomailta Miialle jäi ymmärrys tai tieto siitä, että muuallakin kuin Suomessa voi elää vuoden loppupuolella perhe palasi Suomeen, ja Miia tuli töihin Ouluun matkapuhelinten kehitykseen. Hänen työtehtävänsä oli Program quality manager tuotekehitysvaiheen matkapuhelinhankkeissa. Miian toimenkuvaan kuuluivat tuotekehityksen aikaiset hankkeen toimintaan ja puhelimen kehitykseen liittyvät laatuasiat, kuten johtamiskäytännöt, tuotelaatu ja tuotteen luotettavuus. Miia työskenteli niin yksittäisen tuoteprojektin kuin myös tuoteperheen tasolla kuusi vuotta. Näin ollen Miia tuntee tuotteen elinkaaren aikaisesta vaiheesta ylläpitoon asti. Tämän jälkeen Miia toimi pari vuotta laatuosaston operational exellence -tiimissä toiminnan kehittämistehtävissä. 13

15 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA Keväällä 2009 Nokialla oli hyvä mahdollisuus hakea uusia työpaikkoja organisaatiomuutosten ansiosta. Miian nykyinen työpaikka on organisaatiossa, joka kerää globaalisti käyttäjäkokemuspalautetta kehitysvaiheessa olevista Nokian tuotteista ensisijaisesti tuotekehityksen tarpeisiin. OSAAMISTA, VAHVUUKSIA JA HAASTEITA Miian mielestä tuotantotalouden opinnoista on ollut hyötyä alkuvaiheessa uraa varsinkin. Tutkinto on hyvä valtti: se vaikutti siihen, että hän tuli valituksi mielenkiintoisiin tehtäviin. Henkisen pääoman kannalta Miia on hyötynyt tuotantotalouden opinnoista siten, että on saanut hankittua kokonaisvaltaisen ymmärryksen yritystoiminnasta. Nykyisessä työssään hän hyödyntää muun muassa tuotekehityksen ymmärrystä, laatujohtamista, projektijohtajuutta, projektiympäristössä ja kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä toimimista, toiminnankehityskokemusta sekä sitä, miten saada muutosprojekti läpi ja PowerPointin kulmaan kirjoitetut ajatukset muuttumaan toiminnaksi. Miian kolme menestystekijää ovat kyky hahmottaa kokonaisuuksia, kyky toimia virtuaalisissa verkostoissa kansainvälisesti sekä määrätietoisuus ja sinnikkyys tehdä asiat loppuun asti. Yritykset ovat hyötyneet Miian osaamisesta niin, että tuotteiden ja toiminnan laatu on parantunut. Tätä voidaan mitata myös rahassa, esimerkiksi matkapuhelinprojekteissa pienempinä takuukustannuksina ja parempana asiakastyytyväisyytenä. Miialle työ merkitsee toimeentuloa. Hänelle ei kuitenkaan riitä, että saa palkan. On tärkeää, että työn kokee merkitykselliseksi, siinä voi vaikuttaa johonkin ja saada aikaan sellaista, josta on hyötyä muille. Miian mielestä työpaikan ihmissuhteet ovat tärkeitä. Työssä tulee pystyä oppimaan ja kehittymään. Työntekijänä Miia on tavoite-orientoitunut: työtehtävien tulee olla selkeästi sovittuja ja tavoitteiden selvillä. Suurena ulkoisena haasteena urallaan Miia näkee nykyisen työnantajansa tilanteen, joka on myös julkisesti ollut paljon esillä. Muutosta on ollut muutenkin toimialalla rajusti, ja vaikka Miia on kasvanut siihen, että muutoksiin tulee sopeutua, tämä on erilainen haaste. Erityisesti tulee huolehtia siitä, miten jaksaa töissä ja pitää itsensä motivoituneena. Toistuvat YT-neuvottelut ja henkilöstön vähennyskierrokset ovat rankkoja sekä heille, joiden työt päättyvät, että myös heille, joiden työt jatkuvat. INSPIROIVIA IHMISIÄ Miesvaltaisessa opiskelu- ja työympäristössä kasvanut Miia on erityisesti inspiroitunut vahvoista naisjohtajista ja heidän toimintatavoistaan ja käyttäytymisestään. Esimerkiksi Facebookin COO Sheryl Sandberg ja hänen puheensa Barnardin valmistujille toukokuussa 2011 inspiroivat Miiaa. Sandberg puhui erityisesti siitä, millaista on olla naisena työelämässä ja miten voi toimia paremmin. Neuvojana, opastajana ja keskustelukumppanina Miialla on ollut useita erittäin hyviä esimiehiä sekä joitakin kollegoita, jotka ovat toimineet ikään kuin mentorin roolissa. Erittäin tärkeä ihminen, joka on vaikuttanut siihen, kuka Miia on, sekä tukenut ja kannustanut elämässä paljon, on oma puoliso. NEUVOJA TULEVILLE TUOTANTOTALOUDEN DIPLOMI-INSINÖÖREILLE Miia kehottaa tuotantotalouden opiskelijoita olemaan rohkeita ja asettamaan tavoitteet korkealle. Hänen mukaansa kannattaa pyrkiä tehtäviin, jotka mieltää merkityksellisiksi ja mielenkiintoisiksi. Kun Miia valmistui, oli hyvin vähän tietoa siitä, millaisiin työtehtäviin tuotantotalouden diplomi-insinöörit voivat hakea ja missä tehtävissä toimia. Kannattaa tutkia sitä, missä tehtävissä tuotantotaloutta aikanaan opiskelleet ovat ja miten he kokevat elämänsä ja uransa. Lisäksi kannattaa pitää huoli siitä, että elämä kokonaisuutena pysyy hallinnassa. Konkreettinen vaara on, että työstä tulee ympärivuorokautinen harrastus. Tällä tavoin polttaa itsensä pian loppuun. Elämässä olisi hyvä olla myös tärkeitä ihmissuhteita, aikaa itselle, jotain harrastuksia ja muuta mielekästä vapaa-ajan viettoa. Lisäksi Miia muistuttaa, että ihminen ei valmistuessaan ole vielä valmis: on pystyttävä sopeutumaan muutokseen. TULEVAISUUS Urallaan Miia kokee olevansa tällä hetkellä risteyskohdassa. Työelämää on pitkästi takana ja pitkästi edessä. Opinnoista on jo aikaa, ja vaikka töissä on ollut koulutusta, Miiasta tuntuu, että hänellä itsellään alkaa olla tarve päivittää omaehtoisesti omia tietojaan ja omaa osaamistaan. Miia toivoo, että hänellä on myös tulevaisuudessa mahdollisuus toimia mielenkiintoisissa ja merkityksellisissä tehtävissä, jotka liittyvät kansainväliseen liiketoimintaan. Miian unelmana on päästä myötävaikuttamaan siihen, että Suomi ja Oulun seutu kehittyvät ja että täällä olisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus työskennellä ja elää hyvää elämää. 14

16 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA KIRJOITTANUT: JANI JÄMSÄ HENKILÖKUVASSA MIRJA VÄÄNÄNEN Mirja Väänänen syntyi Porvoossa, mutta jo parin vuoden iässä Mirja ja hänen vanhempansa muuttivat Kiiminkiin. Pian asuinpaikka vaihtui Haukiputaaksi, jossa Mirja kävi koulunsa. Koulu-ura alkoi Kiviniemen ala-asteelta, josta se jatkui Kellon yläasteelle ja viimein Haukiputaan lukioon, josta Mirja myös kirjoitti ylioppilaaksi. Mirjan äiti on koulutukseltaan insinööri, ja Mirja kokee perineensä loogisen ajattelukyvyn äidiltään. Toisaalta hän on myös ollut isän oma pieni tyttö, joka varmasti on osaltaan vaikuttanut siihen, kuka Mirja on nyt. Ei siis ole olemassa yksittäistä tapahtumaa lapsuudessa tai nuoruudessa, joka olisi muokannut hänen elämäänsä suuresti. Tuotantotalous ei ollut ainoa opiskeluvaihtoehto Mirjalle. Hän kävi aloja läpi laidasta laitaan, kun opiskelupaikan valinta tuli ajankohtaiseksi lukiossa. Lapsena Mirja haaveili eläinlääkäriksi pääsemisestä, mutta mielenkiinto sitä kohtaan oli hiipunut ikää tullessa lisää. Pitkä matematiikka ja fysiikka kuitenkin houkuttelivat häntä tekniikan alalle. Yhtenä päävaihtoehdoista olivat myös toimintaterapeutin opinnot. Mirja kävi pääsykokeissa, mutta ei läpäissyt niitä ja päätyi Tuotantotalouden osastolle Ouluun. Tähän varmasti vaikutti myös se, että Mirjaa ei kiinnostanut pelkästään tekniikka, vaan häntä oli aina kiehtonut organisatoriset asiat ja kehittämistyö. Tuotantotaloudessa niitä voi opiskella. Vaikka Mirja mietti useiden eri opiskeluvaihtoehtojen välillä, Tuotantotalouden osasto on ollut hänen ainoa opiskelupaikkansa. Mirja aloitti tuotantotalouden opinnot vuonna 1998 ja valmistui Tuotantotaloudesta tai muista teknillisen tiedekunnan osastoista Mirjalla ei ollut aiempaa kokemusta, eikä kukaan hänen perheestään ole opiskellut aiemmin Oulun yliopistossa tai TKK:ssa. Kovin moni hänen sukulaisistaan ei omaa korkeakoulutusta, mutta hänen äitinsä on koulutukseltaan insinööri, ja muutama serkku on suorittanut korkeakouluopintoja kandidaatin vaiheeseen saakka. Kouluajat tuovat Mirjalle hyviä muistoja mieleen. Heillä oli todella tiivis viiden hengen tyttöporukka, jolla he pitivät hauskaa yhdessä. Hauskanpito ei kuitenkaan rajoittunut tähän viiteen henkeen, vaan koko vuosikurssi oli mukana riennoissa. Yksi Mirjan mieleenpainuvimmista muistoista on fuksisuunnistus, mutta monia muitakin tapahtumia on jäänyt mieleen. Mirjalla on useita kavereita opiskeluajoilta, ja he kävivät jopa pitkään yhteisillä vaellusretkillä valmistumisen jälkeen. Yhteydenpito on nyt hieman vähentynyt, sillä jokaisella on oma perhe, joka nousee tärkeimmäksi asiaksi. Sosiaaliset mediat ovat kuitenkin helpottaneet yhteydenpitoa. Mirjalla on muistoja myös työnteosta opiskeluaikoina, sillä jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Mirja pääsi toimihenkilöharjoitteluun Haukiputaalle silloiselle Nokialle. Hän toimi siellä tuotannonsuunnittelussa, mutta kuitenkin lähellä asiakasrajapintaa. Työ oli oikein mieluinen Mirjalle, ja hän työskenteli samassa paikassa myös seuraavan kesän. Tällöin työtehtävät olivat hieman muuttuneet, mutta positiiviseen suuntaan, sillä ne olivat lähentyneet asiakasrajapintaa entisestään. Mirja piti työstä myös siksi, että se liittyi hyvin konkreettisesti omiin opintoihin tuotantotalouden osastolla. Ennen valmistumistaan Mirja kokeili suurempaa työyhteisöä kesätöissä Nokia Networksilla (nykyinen Nokia Siemens Networks) Ruskossa. Hänestä työyhteisö oli kuin muurahaispesä, eikä hän pitänyt siellä työskentelemisestä. Haukiputaan ympäristö sopi Mirjalle huomattavasti paremmin. Diplomityöaiheen etsimisen Mirja aloitti jo kesätöiden ohessa. Hän kyseli sitä Nokia Networksilta, mutta sieltä ei sopivaa aihetta löytynyt. Nokia Networks kuitenkin ehdotti Mirjalle, että he keksisivät jonkin aiheen, josta hän voisi tehdä työn. Silloin Mirja heräsi miettimään, miksi hän edes on siellä. Loppujen lopuksi diplomityön aihe löytyi tuotantotalouden osastolta Pekka Kessiltä. Tätä voidaan pitää suurena sattumana, sillä Mirja ei edes etsi- 15

17 Työ, jota Mirja tekee tällä hetkellä, on ollut erilaisten intuitioiden ja sattumien seuraus. Vasta väitöskirjaa tehdessään hän huomasi tuotantotalouden diplomi-insinöörin osaamisen tarkoituksen. Hän on yrittänyt viestittää osaamista opiskelijoille mahdollisimman hyvin, mutta ei ole varma, onko pystynyt siihen. Matka opintojen tieltä kohti uran kehitystä on konkretisoinut Mirjan lukioainyt aihetta osastolta, vaan kävi otolliseen aikaan Kessin huoneessa. Pekalla oli sopiva projekti meneillään, ja Mirja sai aiheen diplomityölleen. Aiheeksi tuli Oulun alueen merkittävät teknologiat Diplomityöllä on ollut suuri merkitys, sillä Mirja työskentelee edelleenkin tuotantotalouden osastolla. Mirjalla ei ole ollut monia työpaikkoja uransa aikana. Kesätöiden lisäksi hän on työskennellyt vain tuotantotalouden osastolla. Osastolla hänellä on kuitenkin ollut erilaisia työtehtäviä, mutta päätyönantaja on ollut aina sama. Hän aloitti tutkimusprofessorin assistenttina, ja tässä yhteydessä hän sai toimia myös opetustehtävissä tutkimuksen lisäksi. Erinäköisten työtehtävien välissä Mirja vietti äitiyslomaa, jolta palatessaan hän tuli opintoneuvojaksi ja suunnittelijaksi osastolle. Nykyisin hänen virallinen tittelinsä on tutkijatohtori, ja hän työskentelee opintoneuvonnassa. Nykyisen tittelin myötä työn kuva on tutkimuspainotteisempi kuin aiemmin. Tuotantotalouden opinnot ovat antaneet Mirjalle mahdollisuuden luoda uraa yliopistossa. Hän sai perusopintojen kautta mahdollisuuden toteuttaa lukioaikaista haavettaan organisaatioiden kehittämisestä. Tuotantotalouden opinnot ovat antaneet Mirjalle mahdollisuuden luoda uraa yliopistossa. Hän sai perusopintojen kautta mahdollisuuden toteuttaa lukioaikaista haavettaan organisaatioiden kehittämisestä. Kuitenkin vasta jatko-opinnot ovat antaneet Mirjalle lopullisen tietotaidon organisaatioista ja niiden kehittämisestä. Pelkästään perusopinnot eivät hänelle riittäneet, ja hän on itse tietoisesti hakenut lisää tietoa. Mirjan tärkeimmät osaamiset, joita hän hyödyntää työssään, ovat looginen ajattelukyky, syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen, esiintymistaito ja kuuntelemistaito. Loogisen ajattelukyvyn hän sai jo syntyessään äidiltään, ja se on kehittynyt matematiikan opiskeluiden ansiosta. Akateemiset opinnot ovat kokonaisuudessaan auttaneet Mirjaa hahmottamaan erilaisia syy-seuraus-suhteita ja muutenkin antaneet mahdollisuuden oppia abstraktimpaa ajattelua. Esiintymistaitoihin hän panosti opiskeluaikaan paljon. Hän harjoitteli peilin edessä ja kertasi esimerkiksi käsien asentoja. Taito esiintyä tulee nykyisin Mirjalla selkärangasta ja hän pitää sitä yhtenä vahvuutenaan työelämässä. Suunnittelijan työssään Mirja huomasi, kuinka tärkeä on myös taito kuunnella ihmistä. Se tapa, jolla läsnäolo tuodaan esille, on mahdollista saavuttaa vain harjoittelemalla ja tekemällä sellaista työtä, jossa joutuu kuuntelemaan erilaisia ihmisiä. Mirja onkin suunnittelijan työssään saanut kokea ja kuulla erilaisia näkemyksiä sekä opiskelijoilta että professoreilta. Lopputuloksena hän on saanut luotua itselleen erinomaisen vahvuuden: kuuntelutaidon. Mirja aloitti jo opiskeluaikanaan opetuksen kehittämisen. Opiskeluaikana Mirja ja hänen ystäväpiirinsä tekivät laajan kurssipalautteita käsittelevän tutkimuksen. Yhdessä kavereidensa kanssa he kävivät läpi kaikki tuotantotalouden osaston kurssit ja keräsivät niistä palautteet. Systemaattisella läpikäynnillä saatiin kaikista kursseista palaute ja palautteisiin pohjautuva raportti, joka myöhemmin toimitettiin osaston opettajille. Työn tarkoituksena oli kehittää opetusta, sillä silloin ei annettu kursseista muuten palautetta. Opetuksen kehitys on siis yksi Oulun yliopiston hyötymä asia, jota Mirja on ollut tekemässä. Opetuksen kehitystä on tapahtunut jo opiskeluaikoina, mutta myös Mirjan ollessa töissä suunnittelijana Oulun yliopiston palveluksessa. Väitöskirjaa tehdessään useat yritykset hyötyivät Mirjan viestinnän tutkimuksista. Aiemmin yritykset eivät panostaneet viestintään ja viestintäsuunnitelmien laatimiseen lainkaan, mutta nykyisin se on säännöllistä kaikissa suuremmissa yrityksissä. Osaksi tähän on varmasti vaikuttanut Mirjan väitöskirja projektiviestinnästä. Yritystoiminta on ollut Mirjan mielessä useita kertoja ja hän onkin jo perustanut toiminimen. Hänellä ei kuitenkaan ole vielä ollut aikaa yrittämiseen. Assistenttiaikanaan Mirja sai hieman kokemusta yritystoiminnasta, kun hän toimi Tauno Jokisen yrityksessä hiljaisena jäsenenä. Oman toiminimen Mirja perusti voidakseen suorittaa jonkinlaista sivutoimintaa. Mielessä hänellä ovat käyneet konsultointitehtävät, erilaiset koulutukset ja muut asiat, jotka liittyvät viestintään, organisaatioihin ja niiden kehittämiseen. Näiden nykyiseen työhön ja aiempiin opintoihin liittyvien tehtävien lisäksi Mirjalla on lupa vetää Shindo-ryhmiä, joiden tarkoitus on venytellä ja rentoutua ryhmässä. 16

18 kaista ajatusta organisaatioiden kehitystyöstä. Työ on Mirjalle paikka, jossa hän voi toteuttaa itseään. Se ei ole pelkästään rahaa tai toimeentuloa: tässä tapauksessa Mirja todennäköisesti toimisi jossain rahakkaammassa tehtävässä. Hän ei voi kuvitellakaan työskentelevänsä suurissa globaaleissa yrityksissä, koska tiukka kellokorttipeli, jossa vain oma lokero tulee hoitaa, ei hänen mielestään mahdollista luovaa työtä. Kehityshaluisuus ja sitoutuminen ovat sanoja, jotka kuvaavat Mirjaa työntekijänä parhaiten. Yrittäjyys on Mirjalle tulevaisuuden asia. Hänen työntekijäominaisuutensa, aktiivisuus ja päämäärätietoisuus, ovat vielä antaneet odottaa Mirjan yrittäjyyden alkua. Mirjan elämään on mahtunut useita haasteita, joista esimerkkeinä toimivat kolme seuraavaa. Yhtenä haasteena Mirjalla on ollut aikataulun hallinta ja tekemisen priorisointi. Kehityshalukkaana ja sitoutuneena ihmisenä Mirjan on ollut vaikea valita, mihin hän haluaa osallistua ja mihin hänellä riittää aikaa osallistua. Hänen on ollut haasteellista opetella valitsemaan vain harvoja asioita, joihin ottaa osaa. Toinen haaste liittyy Mirjan väitöskirjaan ja väitöstilaisuuteen. Mirja on täydellisyyttä hakeva ihminen, jonka on vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Väitöstilaisuus on periaatteessa pelkkää kritiikkiä, joten oli suuri haaste jo pelkästään osallistua siihen. Kuitenkin kaikki meni hyvin ja tilaisuus onnistui täydellisesti. Suunnittelijan työssään Mirja kohtasi kolmannen esimerkkihaasteen: Kuinka tuotantotalouden DI:n ydinkompetenssit voidaan määritellä? Mihin opiskelijoiden tulee keskittyä ja miten viestiä asiat, joihin kannattaa pyrkiä? Kaikki tämä on haastavaa, sillä Mirja ei voi yksin opettaa kaikkia asioita opiskelijoille, vaan myös professorit ja muut opettajat ohjaavat opiskelijoita. Onkin vaikea opastaa muita siten, että he myös pyrkisivät nostamaan opiskelijoille tärkeät asiat esille kursseilla ja harjoitustöissä. Monien onnistumistensa keskeltä Mirja valitsee suurimmaksi hänen viisi vuotiaan poikansa. Toinen tärkeä onnistuminen on ollut väitöstilaisuuden läpikäyminen menestyksekkäästi. Tämä onnistuminen on vaikuttanut positiivisesti Mirjan ura-ajatteluun ja ammatti-identiteettiin. Suuria ja merkittäviä epäonnistumisia ei Mirjan elämässä ole. Ainoa heikompi onnistuminen on ollut se, kun yksi hänen kasvattamistaan koirista ei sopeutunut elämään muiden hänen koiriensa kanssa. Hän on kuitenkin voittanut tämän haasteen ja saanut koiransa olemaan yhdessä. Työelämässä Mirja inspiroituu helposti aidoista ja inhimillisistä ihmisistä. Hyvät johtajat ovat myös henkilöitä, jotka innostavat häntä. Esimerkkinä toimii yliopisto, josta hänellä on omakohtaista kokemusta. Siellä hän on tavannut useita hyviä johtajia, jotka hän tunnistaa siitä, että heidän johtamansa organisaatio toimii hyvin. Mirja on hyvin inspiroitunut Oulun yliopiston ATK-keskuksesta ja kirjastosta. Molemmat ovat osoittautuneet hyvin palveluorientoituneiksi. Tavatessaan kirjaston johtajan Mirja inspiroitui suuresti, sillä henkilö oli aivan normaali ihminen, jolla oli näkemystä, kokemusta ja tietynlaista vakautta. Nämä seikat tekivät Mirjaan vaikutuksen. Yleisesti Mirjaa siis inspiroivat hyvät johtajat, jotka tuntevat oman inhimillisyytensä ja sitä kautta luovat omat voimavaransa. Mentoreita hän pitää tärkeinä erityisesti työhön perehdyttämisessä. Erityisesti uran alkuvaiheessa työhön opastaminen on tärkeää. Esimiestehtävissä mentorointi on hänestä enemmän informaation antamista kuin perehdyttämistä. Mirjan menestystekijät ovat sosiaalisuus, sinnikkyys ja tasapainoisuus. Sosiaalisuus sisältää Mirjan mielestä kaksi erilaista puolta, jotka kertyvät kokemuksista. Sosiaaliset taidot sisältävät kuuntelutaidon, empatiataidon ja läsnäolon taidon. Näiden sosiaalisten taitojen lisäksi Mirja pitää tärkeänä sitä, että hän löytää jostain oman aikansa ja saa istua hiljaa yksin jossakin kahvilassa tai kirjastossa. Mirjan sinnikkyys tulee ilmi silloin, kun hän tekee jotain, jossa hän ei ole kovin lahjakas. Mirja suorittaa tehtävänsä aina kovalla yrityksellä ja sinnikkyydellä. Mirjan tasapainoisuus tarkoittaa sitä, että hän on pystynyt yhdistämään työn, perheen ja vapaa-ajan. Perheen ja vapaa-ajan avulla hän myös jaksaa työssään. Muiden urakehitykseen Mirjalla on selvät neuvot. Hän pitää tärkeänä oppia tuntemaan itsensä, omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Itsensä tunteminen auttaa löytämään itselleen sopivan haastavia tehtäviä, joita voi toteuttaa. Mirja ei yleensä tee pitkäaikaisia tulevaisuuden suunnitelmia. Lähitulevaisuudessa hänen perheeseensä on kuitenkin tulossa lisää kotieläimiä. Nykyinen hetki on selkeyttänyt Mirjan näkemystä omasta työstään, siitä mitä hän haluaa tehdä ja missä työskennellä. Yksi mainitsemisen arvoinen teema on työskennellä DSM-matriisin parissa, joka on työkalu kompleksisten systeemien optimointiin. Tulevaisuus tulee näyttämään painottuuko tulevaisuuden töissä oma toiminimi vai tutkijan tehtävät. 17

19 HENKILÖKUVASSA ALEKSI JÄMSÄ KIRJOITTANUT: JANI JÄMSÄ Aleksi Jämsä syntyi maaliskuussa 1986 Oulussa. Koko lapsuuden, niin kauan kuin hän vain muistaa, hän on asunut Haukiputaalla. Hänen lapsuuteensa on vaikuttanut turvallinen ja vakaa ympäristö. Tästä esimerkkeinä toimivat koko ajan samana pysyneet koulu ja perhe. Peruskoulun Aleksi aloitti pienessä kyläkoulussa Jokikylässä, josta hän jatkoi isommalle Asemankylän ala-asteelle. Sieltä hänen matkansa jatkui Kirkonkylän yläasteelle ja lopulta Haukiputaan Lukioon. Sieltä hän myös kirjoitti ylioppilaaksi, tosin hieman nopeammin kuin muut, sillä parin kaverinsa kanssa hän suoritti lukio-opinnot kahdessa vuodessa. Tuotantotalous ei ollut Aleksille itsestään selvä valinta. Lukion toisen vuoden syksynä, kun he tekivät kaveriporukalla päätöksen, että kävisivät kaikki kurssit lukuvuoden loppuun mennessä ja suorittaisivat kirjoitukset pois alta, tuli valinta jatko-opinnoista ajankohtaiseksi. Silloin Aleksi mietti teknillisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan välillä, kumpi sopisi hänelle paremmin. Lopulliseen päätökseen tuotantotalouden valinnasta vaikuttivat hyvät lähtöpisteet, sillä hyvin menneiden kirjoitusten jälkeen hän tiesi, että pääsisi suoraan sisälle tuotantotalouteen, eikä pääsykokeista tarvitsisi murehtia. Tuotantotalouden hän valitsi myös siksi, että talous ja liike-elämä ovat aina olleet enemmän hänen sydäntään lähellä kuin täysin tekniset alat. Kaiken tämän jälkeen hänen valintansa tuntui luonnolliselta. Aleksi aloitti opinnot tuotantotaloudessa vuonna 2005 ja valmistui sieltä Muissa paikoissa hän ei ole opiskellut, mutta opintojensa ohessa hän suoritti logistiikan sivuaineen, joka sisälsi perusopinnot, 25 opintopistettä, taloustieteellisessä tiedekunnassa. Aleksin perheenjäsenistä kukaan ei ole aiemmin opiskellut tuotantotaloutta. Tällä hetkellä hänen pikkuveljensä opiskelee taloustieteitä ja pikkusiskonsa ei vielä ole opiskeluiässä. Kauempia sukulaisia opiskelee teknillisillä aloilla, muun muassa tuotantotaloudessa. Aleksin muistot kouluajoilta ovat hyvin positiivisia. Hän ei opiskeluaikanaan ollut mikään juhlijatyyppi, vaan keskittyi töissä ja koulussa käymiseen. Muistot liittyvät kavereihin ja yhteisiin ryhmätöihin. Myös kiltahuonebiljardit ja -pokerit ovat jääneet hänen mieleensä. Vanhoihin opiskelukavereihin hänellä on yhä yhteyksiä joko työhön tai vapaa-aikaan liittyen. 18

20 Osa Aleksin kouluaikojen muistoista liittyy työskentelyyn opiskelun ohessa. Hän löysi työpaikan Inex Partnersin varastolta kerääjänä ja teki töitä lähes koko opiskeluajan. Varastotöissä hän vietti useamman vuoden, josta siirtyi myöhemmin Nokia Siemens Networksille kesätöihin ostajaksi. Varastotyö helpotti Aleksin koulunkäyntiä rahallisesti, sillä hän sai tehdä viikonloppuja ja iltavuoroja läpi vuoden. Nokia Siemens Networksilla Aleksi vietti vain kesät, mutta talveksi projektiluontoisia tehtäviä löytyi Fortuna Partnersilta. Aiemmat työkokemukset Aleksi on hankkinut teini-ikäisenä niin sanottuna tonnityöläisenä, mutta näistä hänellä ei ole erikoisia muistoja, eivätkä ne ole vaikuttaneet hänen uraansa lainkaan. Aleksi aloitti diplomityön vuonna 2009 ja teki sen NSN:lle. Vuonna 2009 samaan aikaan diplomityön kanssa Aleksi sai NSN:ltä vakituisen työpaikan ostajana, mutta teki kuitenkin diplomityön tuotannon puolelle Leanin käyttöönoton haasteista loppukokoonpanossa. Hänen diplomityönsä oli tavallaan oman päivätyön ulkopuolella, mutta silti hän arvioi siitä olleen hyötyä tämän hetkisessä asemassaan. Diplomityön avulla hän ymmärtää paremmin laajoja kokonaisuuksia ja sitä, mitä muualla yrityksessä oikeasti tehdään. Tämän lisäksi hän ymmärtää tuotannon haasteet ja osaa kuunnella ihmisiä, jotka tuotannon puolella työskentelevät. Diplomityö loi Aleksille myös mahdollisuuden siirtyä Leanin puolelle, sillä siitä hän ymmärtää paljon. Tämänhetkisessä työssä diplomityöllä ei siis ole ollut suoranaisia vaikutuksia uraan, vaikka Aleksin kokonaisvaltainen näkökulma onkin laajentunut. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi 2010 Aleksi jatkoi vakituisessa työssään ostajana Nokia Siemens Networksilla. Aleksi on nuori ja vastavalmistunut, joten hänen uraansa ei ole vielä paljon kokemuksia kertynyt, mutta ainakin tähän asti se on ollut nousujohdanteinen. Hänen tämänhetkinen tittelinsä on Materials Execution Category Manager, eli hän vastaa materiaalien koordinoinnista muutamassa eri komponenttikategoriassa. Tällä hetkellä hänen vastuualueinaan ovat magneettiset komponentit, oskillaattorit, isolaattorit, sirkulaattorit ja SAW-filterit. Näiden komponenttien ympärillä Aleksilla on vastuu globaalista toimittajayhteistyöstä ja toimitusmallien kehittämisestä. Materiaalipuutteiden ilmetessä hän toimii ostajien ja alihankkijoiden tukena. Häntä voisi kuvailla jonkinlaiseksi yleismieheksi hankintatoimessa globaalilla tasolla. Aiemmassa ostajan tehtävässään Aleksi paini hyvin samankaltaisten ongelmien kanssa, mutta vastuualueet olivat suppeampia ja toiminta keskittyi pääasiassa vain muutamaan eri toimittajaan komponenttikategorioiden sijasta. Lisäksi ostajan toimenkuvaan kuului enemmän käytännön tehtäviä, kuten tilausten tekemistä ja varaston hallintaa. Vaikka nykyisen tittelin perässä on Manager, ei hänellä ole suoranaisia alaisia. Kuten aiemmin mainittiin, Aleksin työ on hyvin monipuolista ja siinä tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä. Tuotantotalous on antanut hänelle laajalaista osaamista yrityselämästä ja taloudesta sekä käytännön toiminnasta toimitusketjuissa. Ilman tuotantotaloutta hän tuskin olisi tällä hetkellä nykyisessä asemassaan. Aleksin vuorovaikutustaidot ovat erinomaiset ja hän pyrkii hyödyntämään niitä työssään jatkuvasti. Vaikka hänellä ei ole suoranaisia alaisia, on hänellä vetovastuu tietynlaisista virtuaalitiimeistä. Tämän vetovastuun lisäksi hän joutuu olemaan päivittäin yhteydessä tavarantoimittajiin ja alihankkijoihin. Aleksin vahvuus on saada tieto ja viesti menemään läpi, mutta hän myös osaa kuunnella ja ottaa huomioon toisten mielipiteet. Kaikkeen tähän vaikuttaa kielitaito, joka Aleksilla on erinomainen. Myös esiintymistaitoja hän joutuu harjoittamaan päivittäin, mikä onkin hioutunut Aleksin omaksi vahvuudeksi. Muita osaamisia, joita hän työssään hyödyntää, ovat oman ja toimittajien toimitusketjujen tunteminen. Hänellä on hyvä käsitys siitä, mitä omassa talossa tapahtuu, mutta hän tietää myös tarkasti, miten alihankkijat ja asiakkaat toimivat. Kaikki edellä mainitut asiat liittyvät Aleksin ominaisuuksista tärkeimpään: oppimiskykyyn. Muita osaamisia, joita hän työssään hyödyntää, ovat oman ja toimittajien toimitusketjujen tunteminen. Hänellä on hyvä käsitys siitä, mitä omassa talossa tapahtuu, mutta hän tietää myös tarkasti, miten alihankkijat ja asiakkaat toimivat. Ilman oppimiskykyä Aleksi tuskin olisi näin nopeasti saanut luotua kattavaa uraa, sillä joka päivä hän kohtaa työssään jotain uutta, johon pitää sopeutua. Aleksi pitää menestymistekijöinään juuri vuorovaikutustaitoja, oppimiskykyä, sopeutumiskykyä, esiintymistaitoja ja itsevarmuuttaan. Näiden asioiden avulla hän pyrkii erottumaan massasta ja luomaan omaa uraansa. Yritykset ovat todennäköisesti hyötyneet Aleksin osaamisesta, sillä hän on saanut jatkaa työssään, ja palkka on maksettu ainakin tähän saakka. Tähän varmasti vaikuttavat ne seikat, että Aleksi ajattelee yrityksen parasta ja pyrkii aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Lukuja ei pystytä viivan alle laittamaan, mutta tulosta on 19

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Sijoittumisseuranta: Vuosi valmistumisen jälkeen Vuonna 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteiden maisterit PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ

Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista PÄÄAINEENA SOSIAALITYÖ Vuosi työmarkkinoilla Sijoittumisseuranta vuonna 2012 Lapin yliopistosta valmistuneista yhteiskuntatieteiden maistereista Kaisa Kivelä Työelämä ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2014 SISÄLLYS 1 TAUSTATIEDOT

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot

Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Yhteiset tutkinnon osat Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen lisäksi yhteisiin tutkinnon osiin liittyy valinnaisia opintoja yhteensä 16 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 3 osp Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun

Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Kalvomateriaalia: SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 2016 Luento #3 Tiedeyhteisö ja työelämä Kysymyksiä parin viikon takaa Toinen kotimainen kieli https://into.aalto.fi/display/filc/toinen+kotimainen+kieli

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri

Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET

TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille

Lisätiedot

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto.

Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto. Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto http://www.jyu.fi/fysiikka Opetuksen ja tutkimuksen huipulla* Ystävällinen ja innostava ilmapiiri Monipuolista opetusta ja tutkimusta Kansainvälinen ympäristö * Koulutuksen

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT

Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa. Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT Opintoja koskevan tutkimus- palautetiedon hyödyntäminen yliopistossa Leena Ahrio Kehittämispäällikkö, YTT 17.9.2014 Mikä on koulutuksen johtamisen tavoite? Yliopistokoulutuksen tavoite? Mitä halutaan tukea

Lisätiedot

Ohjaus ja opiskelija. Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006. Arto Hiltunen Oped-Exon päätösseminaari 7-8.12.2006 Hämeenlinna

Ohjaus ja opiskelija. Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006. Arto Hiltunen Oped-Exon päätösseminaari 7-8.12.2006 Hämeenlinna Ohjaus ja opiskelija Oped-Exon päätösseminaari 7.12.2006 Kuinka paljon olet saanut ohjausta opintoihisi? 0,70 % 7,70 % 29,20 % 44,70 % 17,70 % Erittäin vähän Vähän Sopivasti Riittävästi Erittäin paljon

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot