ISBN:

Transkriptio

1 ISBN:

2

3

4

5 Oulun yliopisto, Tuotantotalouden osasto Kirjapaino: Erweko Oy, Oulu (2012) ISBN:

6 TUTA 30-VEE ALKUSANAT Tällä kirjalla Oulun yliopiston Tuotantotalouden diplomi-insinöörit kertovat omasta alastaan kiinnostavana ammattina ja mielenkiintoisena oppialana. Kirja sai alkunsa havainnosta, että vuonna 2011 tuli täyteen 30 vuotta siitä, kun Oulun yliopistossa alkoi tuotantotalouden opetus. Teollisuustalouden apulaisprofessuuri sijoitettiin tuolloin Prosessitekniikan osastolle. Kolmenkymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua paljon. Nyt Tuotantotalous on Teknillisen tiedekunnan itsenäinen osasto. Tuotantotalous on myös arvostettu koulutusohjelma teknillisessä tiedekunnassa sekä yliopiston tohtorikoulussa University of Oulu Graduate School ssa. Toinen tekijä kirjan taustalla oli TIIM 2011 (Technology Innovation and Industrial Management) konferenssi Oulussa, jossa Oklahoma State University stä professori Jeretta Nord esitteli oman opinahjonsa kirjaa MBA Preferred Celebrating 50 years Profiles of Distingueshed MBA Alumni. Siinä oli hyvä esikuva kirjalle, jossa kerrotaan kuluneiden vuosikymmenien kehitystä koulutusohjelman suorittaneiden näkökulmasta. Kirjamme keskeisen sisällön ovat tuottaneet tuotantotalouden opiskelijat haastattelemalla Oulun yliopistosta valmistuneita tuotantotalouden diplomi-insinöörejä eli alumneja, ja kokoamalla kiinnostavat uratarinat. Tekstien kielen ovat tarkastaneet ja korjanneet Oulun yliopiston kielikeskuksen ammattilaiset. Kirjan layout n suunnitteli ja taiton hoiti Pakkahuone Oy. Haluamme kiittää kaikkia teitä, jotka olette antaneet panoksenne tämän kirjan sisältöön ja ulkonäköön. Oulu Henna Paananen Mirja Väänänen Pekka Kess 5

7 TUTA SUOMI SANAKIRJA alumni = tarkoitamme Oulun yliopistossa tuotantotaloutta aiemmin opiskellutta henkilöä. Alumnien merkitys toiminnan rahoittajana, tukena, mahdollisuuksien tarjoajana voi olla suurikin. Tuotantotalouden alumnit työskentelevät sekä pienissä yrityksissä että suurissa, kuten Nokia, Rautaruukki, Wärtsilä, Osuuspankki, Outokumpu ja Outotec. Tuotantotalouden alumneja työskentelee myös julkisella sektorilla kuten kaupunkien ja korkeakoulujen erilaisissa asiantuntijaja esimiestehtävissä. case study = tapaustutkimus ERP = Enterprise Resource Planning, kokonaisvaltainen yrityksen johtamisjärjestelmä. ICP = Inter-University Cooperation Programme, mikä tarkoittaa yliopistojen välistä yhteistyötä erityisesti opiskelijavaihdon toteuttamiseksi. CP-vastaavan tehtävä on olla toteuttamassa opiskelijavaihtoa. kilta = Oulun yliopistossa tietyn alan opiskelijoiden yhdistys. Optiem on tuotantotaloutta opiskelevien kilta. komponentti = osa laatu, laatujohtaminen = tuotantotaloudessa laatu viittaa määriteltyjen ominaisuuksien täyttymiseen tuotteessa, palvelussa tai tuotannossa. Määritellyt ominaisuudet voivat olla yrityksen sisäisiä laatuvaatimuksia tai ulkoisia, yleisesti hyväksyttyjä laatustandardeja. lean = turhan ja tuottamattoman työn karsimiseen tähtäävä työn organisointi- ja johtamistapa. Kehitetty Japanissa Toyotalla. logistiikka = yritysten ja muidenkin organisaatioiden materiaali-, raha- ja tietovirtojen hallintaa raaka-ainesta loppuasiakkaille saakka. kapeikkoajattelu = toimintojen johtaminen siten, että etsitään tuotantoa rajoittavia tekijöitä ja pyritään poistamaan niitä. Usein puhutaan myös pullonkauloista. mentori, mentorointi = kokeneempi työntekijä, joka ohjaa kokemattomampaa. Toiminta voi olla vapaaehtoista ja vapaamuotoista tai johdettua ja säänneltyä. NPD = New Product Development eli uusien tuotteiden kehittäminen. NPI = New Product Introduction eli uusien tuotteiden tuotantoon saattaminen. NSN = Nokia Siemens Networks R&D = Research and Development eli tutkimus ja kehitys. Usein yrityksissä suomennetaan tuotekehitykseksi. ramp up -vaihe = liittyy laajamittaisemman tuotannon käynnistämiseen, kun pienillä tuotantosarjoilla on varmistettu, että tuote pystytään tehokkaasti valmistamaan ja että tuotteelle on kasvava kysyntä. segmentointi = osittaminen. Esimerkiksi asiakkaat segmentoidaan jonkun ominaisuuden perusteella: huippu-urheilijat; vakavasti urheiluharrastuksen ottavat; tavalliset harrastelijat; urheiluharrastusta harkitsevat. vaihtari = vaihto-opiskelija eli ulkomaalainen opiskelija Oulussa tai oululainen opiskelija ulkomaalaisessa yliopistossa. 6

8 Kuva: Kati Leinonen 7

9 TUOTANTOTALOUDEN OPETUKSEN ENSIMMÄISET 30 VUOTTA OULUN YLIOPISTOSSA Tuotantotalous ja teollisuustalous ovat olleet rinnakkaisia termejä. Niitä on käytetty oppiaineesta, jossa yhdistyy tekniset tieteet, taloustieteet ja käyttäytymistieteet eli tekniikka, raha ja ihmiset. Me käytämme johdonmukaisesti termiä tuotantotalous. Tuotantotalous oppiaineena alkoi Oulun yliopistossa vuonna Opetus suunniteltiin aluksi palvelemaan erityisesti muiden insinööriosastojen tarpeita. Tavoitteena jo silloin oli, että insinöörit ymmärtäisivät paremmin teknisten ratkaisujen taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset. Opetuksen teemoiksi tuolloin valittiin: yritystoiminta ja yritystalous, tehdassuunnittelu, yrityksen ohjaus- ja informaatiojärjestelmät sekä tuotesuunnittelu. Ensimmäinen tuotantotalouden diplomityö valmistui Se käsitteli päätöksenteon tukijärjestelmiä ja työn teki Pirjo Rötkönen. Hän työskentele nykyään osittain omistamassaan Viestintätoimisto Teonsana Oy ssä. Tuotantotalouden koulutusohjelma aloitti vuonna Ensimmäisenä vuonna opiskelemaan otettiin 20 opiskelijaa. Nykyisin vuosittainen sisäänotto on 35 opiskelijaa. Juha Kinnunen valmistui ensimmäisenä diplomi-insinööriksi tästä koulutusohjelmasta vuonna Tämän jälkeen koulutusohjelmasta on valmistunut satoja diplomi-insinöörejä. Ensimmäinen sata tuli täyteen vuonna 2001, toinen vuonna 2005, kolmas vuonna 2009 ja neljäs vuonna Tuotantotalouden alaan suuntautuneita diplomi-insinöörejä on valmistunut useita kymmeniä myös Prosessi- ja ympäristötekniikan samoin kuin Konetekniikan osaston koulutusohjelmista. Tuotantaloudesta on vuosien varrella valmistunut diplomiinsinöörien lisäksi tekniikan lisensiaatteja sekä tekniikan ja filosofian tohtoreita. Ensimmäinen koko opintoputken tuotantotalouden alalta läpikäynyt on Jukka Yliherva. Hän suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1999 ja väitteli itsensä tekniikan tohtoriksi vuonna TUOTANTOTALOUS JA SEN OPETUS OULUN YLIOPISTOSSA NYT JA HUOMENNA Tuotantotalouden opetus nykyisin muodostuu neljästä kokonaisuudesta: 1) Käytettävyyden ja työhyvinvoinnin hallinta ja johtaminen, 2) Laatu- ja projektijohtaminen, 3) Tuotannollisen toiminnan johtaminen ja 4) Tuotekehityksen johtaminen. Viime vuosina erikoistuminen Laatu- ja projektijohtamiseen on ollut kaikkein suosituinta tuotantotalouden opiskelijoiden keskuudessa. Tuotantotalouden opetus on arvioitu parhaaksi teknillisen tiedekunnan sisällä ja yhdeksi parhaimmista koko Oulun yliopistossa. Opetusta annetaan monimuotoisesti ja opiskelijat voivat suorittaa useita opintokokonaisuuksia vaihtoehtoisilla tavoilla. Perusopinnoissa käytetään vielä jonkin verran niin sanottuja teknillisen tiedekunnan opiskelijoiden yhteisiä massaluentoja. Näissä saattaa olla paikalla useita satoja opiskelijoita. Vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden välillä on yksisuuntaista: opettaja esittää asiansa ja opiskelijat pyrkivät oppimaan riittävästi, jotta kykenevät suoriutumaan seuraavista itsenäisemmistä tehtävistä. Tuotannon ohjausta terästehtaassa Rautaruukki Massaluento 8

10 Opintojen myöhäisemmissä vaiheissa käytetään enemmän vuorovaikutteisempia opetusmetodeja kuten seminaareja asioiden oppimiseen. Opiskelijat valmistelevat itsenäisesti tai pienryhmissä seminaariesitelmät annetuista aiheista. Seminaarityöt esitellään seminaari-istunnoissa, joissa joskus käytetään myös opponointia. Tällöin joku tai jotkut opiskelijat ovat etukäteen paneutuneet esitettävään työhön ja pystyvät näin paremmin antamaan kriittistä palautetta. Itsenäinen opiskelu on olennainen osa yliopisto-opiskelua ja niin myös tuotantotaloudessa. Diplomi-insinöörit harvoin tekevät täysin itsenäistä työtä, joten ryhmätyötaitojen kehittäminen on erittäin tärkeä osa opintoja. Tämän vuoksi myös itsenäinen työskentely useimmiten on työtä opiskelukavereiden kanssa parityönä, pienryhmissä tai joskus osana suurempaakin ryhmää. Useilla kursseilla opettajat ovat kehittäneet omia opettamisen ja opiskelun menetelmiä. Esimerkiksi Projektikurssilla opiskelijat osallistuivat valtakunnalliseen kilpailuun, jossa he sekä oppivat uutta että voittivat Suomen mestaruuden. Voittajajoukkue (Projektikurssi) Voittaneen joukkueen Onnistamo, tulevaisuuden asuinympäristö Tuotekehityksen opinnoissa tuotantotalouden opiskelijat yhdessä arkkitehtiopiskelijoiden kanssa suunnittelivat tulevaisuuden asuinympäristön. Tämäkin ryhmä menestyi mainiosti kansallisessa kilpailussa. Tieteellisiä opintoja on pohdittu professorin johdolla erilaisilla vaelluksilla. Kävellen on aivojen toimintaa viritelty eri puolella Suomea ja joskus jopa Pyhän Jaakobin tiellä suuntana Santiago De Compostela. DIPLOMITYÖ Diplomi-insinöörin opinnot päättyvät diplomityöhön. Se on laajin yksittäinen tehtävä, jonka opiskelija suorittaa pätevöityessään diplomi-insinööriksi. Diplomityö on hyvä näyte opintojen avulla saavutetusta ammattitaidosta. Diplomityön tekemiseen varataan päätoimisesti työskennellen 6 kuukautta. Lopputulos on tuotantotalouden alalla tyypillisesti sivun kirja, josta tekijä, työn tilaaja, työn valvoja, äiti ja kaikki muut sukulaiset ovat ylpeitä. Leónin katedraali matkalla Santiago de Compostelaan Diplomityössä puututaan johonkin merkittävään kysymykseen tuotantotalouden alalta. Työn aiheet tulevat useimmissa tapauksissa yrityksistä, jotka myös palkkaavat riveihinsä tuotantotalouden diplomi-insinöörejä. Yritykset yleensä maksavat palkan jo diplomityön tekemisestä. Diplomityön kysymykseen opiskelija hakee vastauksen hyödyntämällä sekä teoreettista tietoa kirjallisuudesta että yrityksistä kerättyä tutkimustietoa. Kari Aula teki diplomityön Karelia-Upofloor -nimiseen yritykseen. Tämä valmistaa parketteja ja esimerkiksi tähdet tanssivat MTV3 n ohjelmassa Karelia-parketeilla. Diplomityössä tavoitteena oli tutkia teoreettisesti tuotanto- ja logistiikkaketjujen suorituskyvyn mittaamista. Tämän osaamisen pohjalta Kari kehitti suorituskyvyn mittariston ja auttoi yrityksen henkilöstöä ottamaan uuden työkalun käyttöön. Yrityksessä työskentelevät avainhenkilöt olivat erittäin tyytyväisiä diplomityössä saatuihin tuloksiin. Logistiikkafoorum arvioi Kari Aulan diplomityön vuoden 2011 parhaaksi Suomessa tehdyksi logistiikka-alan opinnäytetyöksi ja palkitsi Karin muhkealla stipendillä. Tällä hetkellä Kari työskentelee Fortum Oyj ssä, missä hän hyödyntää osaamistaan johtamisen numeerisiin menetelmiin. 9

11 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA TUOTANTOTALOUDEN OPISKELU Tuotantotalous sopii sekä naisille että miehille. Opiskelijoista miehiä oli alkuaikoina huomattavasti enemmän kuin naisia, nykyisin naisten osuus on noin 30 %. Valmistuneista tuotantotalouden diplomi-insinööreistä on tähän mennessä ollut miehiä n. 80 % ja naisia n. 20 %. OPISKELIJOIDEN HARRASTUKSET Tuotantotalouden opiskelijoilla on oma kilta: OPTIEM - Oulun Tuotantotalousteekkarit ry. Optiem perustettiin vuonna 1991 ja sen tarkoituksena on ajaa jäsentensä opintoihin liittyviä etuja sekä järjestää erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja muun muassa urheilun ja akateemisen opiskelijakulttuurin saralla. Toiminnan organisoinnista vastaavat killan hallitus ja toimihenkilöt ja killan toimintaan osallistuvat oman innostuksensa mukaan kaikki kiltalaiset. Kilta toimii myös yhteistyössä kattojärjestönsä, Oulun Teekkariyhdistyksen eli OTY:n sekä kaikkien yliopisto-opiskelijoiden emon, Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan eli OYY:n kanssa. Päiväkoti Peruskoulu Lukio TUTA -opinnot KESKIMÄÄRÄISET OPISKELUAJAT Keskimääräinen opiskeluaika TUTA-teekkareilla on alle 5 vuotta. Opinnot jakautuvat kahteen vaiheeseen. Ensiksi suoritetaan alempi korkeakoulututkinto (tekniikan kandidaatti), jonka suorittamisen suositusaika on kolme vuotta. Toisessa vaiheessa suoritetaan diplomi-insinööritutkinto, joka hoidetaan tyypillisesti vajaassa kahdessa vuodessa ja osittain limittäin kanditutkinnon kanssa. Kuva: Juha Sarkkinen Tuotantotalouden opiskelijat ehtivät opintojen ja kiltatoiminnan ohessa myös harrastaa kaikenlaista. Harrastusten joukosta löytyy mm. l RATSASTUSTA l LIIKUNTAA l UINTIA l PUNTTISALIA l ELOKUVIA l KITARANSOITTOA l LUMILAUTAILUA l WAKEBOARDING l JUOKSEMISTA l JALKAPALLOA l BRASILIAN JU-JUTSUA l LASKETTELUA l SYÖMISTÄ l SALIBANDYÄ l PIENTÄ BILETYSTÄ l KYYKKÄÄ 10

12 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA ENSIMMÄISET TYÖPAIKAT Tuotantotalouden diplomi-insinöörit hakeutuvat hyvin monenlaisiin tehtäviin ja organisaatioissa hyvin monenlaisiin toimintoihin. Tuotantotehtävissä nimike voi olla esimerkiksi tuotantoinsinööri, tuotantopäällikkö, ryhmäpäällikkö tai huoltoinsinööri. Projektihallinnon tehtävissä tuotantotalouden diplomi-insinöörejä on esimerkiksi projekti-insinööreinä, projektipäällikköinä ja projektikoordinaattoreina. Koulutus antaa mahdollisuuden toimia myös markkinoinnissa esimerkiksi asiakkuuspäällikkönä, teknisessä myynnissä, teknisessä asiakastuessa ja myyntipäällikkönä. Logistiikka ja laatu ovat uudehkoja tuotantotalouden osaamisalueita. Ammattinimikkeitä näillä aloilla ovat logistiikkapäällikkö ja -koordinaattori, laatuinsinööri sekä laatupäällikkö. KANSAINVÄLINEN TUTA Tuotantotalouden opiskelijat toimivat kansainvälisessä opiskelijamaailmassa. ESTIEM (European Students of Industrial Engineering and Management) on TUTA-teekkareiden oma eurooppalainen yhteisö, jossa tapahtuu monenlaista kiinnostavaa läpi vuoden. Oulun TUTA-teekkarit ovat perinteisesti olleet aktiivisia tässä toiminnassa. Opiskelijat hankkivat kansainvälistä kokemusta jo opintojen aikana. Tuotantotaloudella on useita yhteistyöyliopistoja eri puolilla maailmaa. Näissä yliopistoissa suuri osa TUTA -teekkareista opiskelee lukukauden tai lukuvuoden. Noin kolmasosa suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Perinteisesti suosittuja vaihto-opiskelupaikkoja ovat mm. Saksa, Itävalta, Hollanti, Ranska, Espanja ja Portugali. Nykyisin yhä useampi suuntaa vaihto-opinnoissaan kauemmaksi, näistä esimerkkeinä USA, Kanada, Thaimaa, Kiina, Singapore ja Australia. Kurssien lisäksi opitaan vieraita kulttuureja usein myös muiden kuin isäntämaan kulttuureja, sillä vaihdossa tavataan myös muualta maailmasta ko. paikkaan opiskelemaan tulleita. Tuotantotalous Oulussa on suosittu kohde ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille. Vaihtareita tulee ympäri maailmaa, mm. Saksasta, Itävallasta, Puolasta, Italiasta, Espanjasta, Portugalista, Ranskasta, Kiinasta, ja Meksikosta. Osa loppuvaiheen kursseista opetetaan englanniksi ja niinpä Kasetsart University on myös tutkijoiden ja opettajien vierailukohde. vaihto-opiskelijat nivoutuvat sopivasti muiden opiskelijoiden mukaan kursseille. Kasetsar t University Bangkokissa on kasvattanut suosiotaan opiskelijoiden keskuudessa. Lämpimän ilmaston ja matkailumahdollisuuksien lisäksi tämä kuninkaalinen yliopisto tarjoaa vaihto-opiskelijoille tasokasta opetusta ja siihen integroituja yritysvierailuja. 11

13 KIRJOITTANUT: NATALIA BLOMSTER HENKILÖKUVASSA MIIA JUTILA Miia Jutila syntyi Espoossa, mutta vietti suurimman osan lapsuudestaan Järvenpäässä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Nykyään Miia asuu Oulussa aviopuolisonsa ja neljän lapsensa kanssa. URAVALINTA Miian uravalintaan ovat vaikuttaneet paljon hänen omat vanhempansa. Äiti on koulutukseltaan fyysikko, ja toimi matemaattisten aineiden opettajana. Koulussa Miian vahvimmat aineet olivatkin matemaattiset aineet, vaikka koulu myös kokonaisuutena meni hyvin. Tuotantotalouden yritysmaailman kiinnostus on lähtöisin puolestaan isältä, joka perusti palvelualan yrityksen Miian ollessa yläasteikäinen. Tässä yhteydessä Miia on nähnyt yrittäjän arkea sekä sitä, mitä kaikkea yrityksen toiminta tarkoittaa. Tuotantotalouden valitseminen ei ollut Miialle itsestäänselvyys. Käytyään TKK:n infotilaisuudessa kavereidensa kanssa Miia päätyi laittamaan hakupaperit fysiikan koulutusohjelman lisäksi teknillisen korkeakoulun yhteisvalintaan. Tuotantotalouden koulutusohjelman hän valitsi opinto-oppaan ja muiden materiaalien perusteella, sillä se vaikutti mielenkiintoisimmalta. Oulu päätyi ykköspaikkakunnaksi siksi, että nuori naisen alku halusi muuttaa opiskelemaan mahdollisimman kauas kotoa. Siinä vaiheessa Miia ei osannut ajatella ulkomailla opiskelua. 12

14 OULUUN Muutto Ouluun auttoi Miian mukaan itsenäistymisen alkuun, kun hänen piti ottaa täysi vastuu omasta elämästään. Hän ei voinut käydä joka viikonloppu vierailulla kotona. Välillä oli tietenkin kova ikävä, varsinkin ensimmäisenä syksynä. Ensimmäinen syksy oli muutenkin työläs, ja välillä Miia jopa mietti opintoalan vaihtamista. Miia muistelee huvittuneena sitä, kun kotiin soittaakseen hänen oli varattava läjä kolikoita kolikkopuhelinta varten. Sopeutuminen oli loppujen lopuksi kuitenkin nopeaa. Loppua kohti opinnot alkoivat tuntua todella mielenkiintoisilta. Miian vuosikurssi oli toinen vuosikurssi, joka on aloittanut opinnot Oulun Tuotantotalouden osastolla. Pieni sisäänottomäärä (reilut 20 opiskelijaa) takasi pienen ja tiiviin ryhmän. Porukassa opiskeltiin samaa tahtia ensimmäiset kaksi vuotta. Miian mukaan oli mukavaa tehdä yhteistyötä opiskelukavereiden kanssa tentteihin valmistautumisessa ja luentomateriaalien keräämisessä. Hän on myös sitä mieltä, että pieni ryhmäkoko ja tiivis ryhmä auttavat opintojen etenemisessä ja opiskelumaailmaan sisälle pääsemisessä. KESÄTÖISTÄ DIPLOMITYÖHÖN Pahimmat 90-luvun alun lamavuodet olivat käynnissä Miian opiskeluaikana, joten kesätöiden löytäminen varsinkin Oulusta oli haasteellista. Tämän ongelman Miia ratkaisi käymällä Etelä-Suomessa töissä. Opintojen loppupuolella Miia haki LK-products -nimiseen yritykseen töihin. Paikka täytettiin lopulta sisäisen haun kautta, mutta työhaastattelu poiki diplomityöpaikan. Tätä Miia pitää osoituksena siitä, ettei kaikki mene aina suorinta tietä. Hänen uransa onkin muodostunut avautuneiden mahdollisuuksien mukaan. Tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinto antaa mahdollisuuden hakeutua hyvin monenlaisiin työtehtäviin. Diplomityön aiheena oli Laatupalkinto ja prosessijohtaminen toiminnan kehittämisen välineinä tietoliikennealan yrityksessä. LK-products oli juuri saanut rakennetua oman laatujärjestelmänsä ja hankkinut ISO sertifikaatin. Laatupäällikkö pohti seuraavaa suuntaa ja tavoitetta, joilla varmistettaisiin se, ettei yrityksessä jämähdettäisi tälle tasolle. Alettiin tutkia laatupalkintoja, niiden kriteerejä sekä prosessijohtamista. Diplomityön kirjoittamisen aikana Miia kävi läpi paljon laatuasioita, historiaa sekä laatutyökaluja. Tästä on ollut hyötyä työelämässä, sillä diplomityövaiheen myötä mukaan tullut laatu on kulkenut punaisena lankana Miian uralla. Tuotantotalouden koulutusohjelmaan kuului 1990-luvun alussa laatuun liittyviä opintoja, myös syventäviä. Laatuasiat olivatkin Miian mielestä jo koulussa mielenkiintoisia, mutta niin olivat monet muutkin. Näin ollen Miia ei tiennyt vielä opiskeluaikoinaan, että laatujohtaminen on se tuotantotalouden ala, jonka parissa hän haluaa tehdä tulevaisuudessa töitä. Tuotantotalouden vahvuuden Miia näkeekin alan laajuudessa. TYÖURA Miia valmistui vuonna Hän sai viralliset paperit käteensä ja toisen lapsensa heti seuraavana yönä. Valmistumisen jälkeen hän jäi äitiyslomalle. Kesäkuussa 1996 Miia haki ja pääsi töihin. Ensimmäinen työpaikka oli Nokia Networksissa. Miia toimi laatuinsinöörinä huolehtien muun muassa tuotekehityksen laadusta, sisäisistä arvioinneista, itsearvioinneista, tuoteturvallisuus asioista sekä laatutoimintojen globaalista tukemisesta. Vuosituhannen vaihteessa perhe muutti Texasiin miehen päästyä ulkomaan komennukselle. Miia haki siinä vaiheessa Nokia Mobile Phonesin puolelle ja toimi Texasissa Program quality leaderina jo markkinoilla olevien tuotteiden puolella. Perhe lähti ulkomaille sillä ajatuksella, että on kaksi vuotta pois ja palaa takaisin Suomeen, sillä siellä odotti vuoden 1996 jouluksi valmistunut omakotitalo. Miia näkee työskentelyajan ulkomailla eräänä suurimmista onnistumisistaan. Se antoi hänelle paljon. Tuona aikana hänen piti sopeutua uuteen asuinmaahan ja järjestellä asioita sekä oppia toimimaan täysin vieraskielisessä Yritykset ovat hyötyneet Miian osaamisesta niin, että tuotteiden ja toiminnan laatu on parantunut. Tätä voidaan mitata myös rahassa, esimerkiksi matkapuhelinprojekteissa pienempinä takuukustannuksina ja parempana asiakastyytyväisyytenä. ympäristössä. Lähtö oli eräänlainen kasvukynnys. Ulkomailta Miialle jäi ymmärrys tai tieto siitä, että muuallakin kuin Suomessa voi elää vuoden loppupuolella perhe palasi Suomeen, ja Miia tuli töihin Ouluun matkapuhelinten kehitykseen. Hänen työtehtävänsä oli Program quality manager tuotekehitysvaiheen matkapuhelinhankkeissa. Miian toimenkuvaan kuuluivat tuotekehityksen aikaiset hankkeen toimintaan ja puhelimen kehitykseen liittyvät laatuasiat, kuten johtamiskäytännöt, tuotelaatu ja tuotteen luotettavuus. Miia työskenteli niin yksittäisen tuoteprojektin kuin myös tuoteperheen tasolla kuusi vuotta. Näin ollen Miia tuntee tuotteen elinkaaren aikaisesta vaiheesta ylläpitoon asti. Tämän jälkeen Miia toimi pari vuotta laatuosaston operational exellence -tiimissä toiminnan kehittämistehtävissä. 13

15 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA Keväällä 2009 Nokialla oli hyvä mahdollisuus hakea uusia työpaikkoja organisaatiomuutosten ansiosta. Miian nykyinen työpaikka on organisaatiossa, joka kerää globaalisti käyttäjäkokemuspalautetta kehitysvaiheessa olevista Nokian tuotteista ensisijaisesti tuotekehityksen tarpeisiin. OSAAMISTA, VAHVUUKSIA JA HAASTEITA Miian mielestä tuotantotalouden opinnoista on ollut hyötyä alkuvaiheessa uraa varsinkin. Tutkinto on hyvä valtti: se vaikutti siihen, että hän tuli valituksi mielenkiintoisiin tehtäviin. Henkisen pääoman kannalta Miia on hyötynyt tuotantotalouden opinnoista siten, että on saanut hankittua kokonaisvaltaisen ymmärryksen yritystoiminnasta. Nykyisessä työssään hän hyödyntää muun muassa tuotekehityksen ymmärrystä, laatujohtamista, projektijohtajuutta, projektiympäristössä ja kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä toimimista, toiminnankehityskokemusta sekä sitä, miten saada muutosprojekti läpi ja PowerPointin kulmaan kirjoitetut ajatukset muuttumaan toiminnaksi. Miian kolme menestystekijää ovat kyky hahmottaa kokonaisuuksia, kyky toimia virtuaalisissa verkostoissa kansainvälisesti sekä määrätietoisuus ja sinnikkyys tehdä asiat loppuun asti. Yritykset ovat hyötyneet Miian osaamisesta niin, että tuotteiden ja toiminnan laatu on parantunut. Tätä voidaan mitata myös rahassa, esimerkiksi matkapuhelinprojekteissa pienempinä takuukustannuksina ja parempana asiakastyytyväisyytenä. Miialle työ merkitsee toimeentuloa. Hänelle ei kuitenkaan riitä, että saa palkan. On tärkeää, että työn kokee merkitykselliseksi, siinä voi vaikuttaa johonkin ja saada aikaan sellaista, josta on hyötyä muille. Miian mielestä työpaikan ihmissuhteet ovat tärkeitä. Työssä tulee pystyä oppimaan ja kehittymään. Työntekijänä Miia on tavoite-orientoitunut: työtehtävien tulee olla selkeästi sovittuja ja tavoitteiden selvillä. Suurena ulkoisena haasteena urallaan Miia näkee nykyisen työnantajansa tilanteen, joka on myös julkisesti ollut paljon esillä. Muutosta on ollut muutenkin toimialalla rajusti, ja vaikka Miia on kasvanut siihen, että muutoksiin tulee sopeutua, tämä on erilainen haaste. Erityisesti tulee huolehtia siitä, miten jaksaa töissä ja pitää itsensä motivoituneena. Toistuvat YT-neuvottelut ja henkilöstön vähennyskierrokset ovat rankkoja sekä heille, joiden työt päättyvät, että myös heille, joiden työt jatkuvat. INSPIROIVIA IHMISIÄ Miesvaltaisessa opiskelu- ja työympäristössä kasvanut Miia on erityisesti inspiroitunut vahvoista naisjohtajista ja heidän toimintatavoistaan ja käyttäytymisestään. Esimerkiksi Facebookin COO Sheryl Sandberg ja hänen puheensa Barnardin valmistujille toukokuussa 2011 inspiroivat Miiaa. Sandberg puhui erityisesti siitä, millaista on olla naisena työelämässä ja miten voi toimia paremmin. Neuvojana, opastajana ja keskustelukumppanina Miialla on ollut useita erittäin hyviä esimiehiä sekä joitakin kollegoita, jotka ovat toimineet ikään kuin mentorin roolissa. Erittäin tärkeä ihminen, joka on vaikuttanut siihen, kuka Miia on, sekä tukenut ja kannustanut elämässä paljon, on oma puoliso. NEUVOJA TULEVILLE TUOTANTOTALOUDEN DIPLOMI-INSINÖÖREILLE Miia kehottaa tuotantotalouden opiskelijoita olemaan rohkeita ja asettamaan tavoitteet korkealle. Hänen mukaansa kannattaa pyrkiä tehtäviin, jotka mieltää merkityksellisiksi ja mielenkiintoisiksi. Kun Miia valmistui, oli hyvin vähän tietoa siitä, millaisiin työtehtäviin tuotantotalouden diplomi-insinöörit voivat hakea ja missä tehtävissä toimia. Kannattaa tutkia sitä, missä tehtävissä tuotantotaloutta aikanaan opiskelleet ovat ja miten he kokevat elämänsä ja uransa. Lisäksi kannattaa pitää huoli siitä, että elämä kokonaisuutena pysyy hallinnassa. Konkreettinen vaara on, että työstä tulee ympärivuorokautinen harrastus. Tällä tavoin polttaa itsensä pian loppuun. Elämässä olisi hyvä olla myös tärkeitä ihmissuhteita, aikaa itselle, jotain harrastuksia ja muuta mielekästä vapaa-ajan viettoa. Lisäksi Miia muistuttaa, että ihminen ei valmistuessaan ole vielä valmis: on pystyttävä sopeutumaan muutokseen. TULEVAISUUS Urallaan Miia kokee olevansa tällä hetkellä risteyskohdassa. Työelämää on pitkästi takana ja pitkästi edessä. Opinnoista on jo aikaa, ja vaikka töissä on ollut koulutusta, Miiasta tuntuu, että hänellä itsellään alkaa olla tarve päivittää omaehtoisesti omia tietojaan ja omaa osaamistaan. Miia toivoo, että hänellä on myös tulevaisuudessa mahdollisuus toimia mielenkiintoisissa ja merkityksellisissä tehtävissä, jotka liittyvät kansainväliseen liiketoimintaan. Miian unelmana on päästä myötävaikuttamaan siihen, että Suomi ja Oulun seutu kehittyvät ja että täällä olisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus työskennellä ja elää hyvää elämää. 14

16 O U L U N Y L I O P I S TO - T U OTA N TOTA L O U D E N O S A S TO 3 0 V U OT TA KIRJOITTANUT: JANI JÄMSÄ HENKILÖKUVASSA MIRJA VÄÄNÄNEN Mirja Väänänen syntyi Porvoossa, mutta jo parin vuoden iässä Mirja ja hänen vanhempansa muuttivat Kiiminkiin. Pian asuinpaikka vaihtui Haukiputaaksi, jossa Mirja kävi koulunsa. Koulu-ura alkoi Kiviniemen ala-asteelta, josta se jatkui Kellon yläasteelle ja viimein Haukiputaan lukioon, josta Mirja myös kirjoitti ylioppilaaksi. Mirjan äiti on koulutukseltaan insinööri, ja Mirja kokee perineensä loogisen ajattelukyvyn äidiltään. Toisaalta hän on myös ollut isän oma pieni tyttö, joka varmasti on osaltaan vaikuttanut siihen, kuka Mirja on nyt. Ei siis ole olemassa yksittäistä tapahtumaa lapsuudessa tai nuoruudessa, joka olisi muokannut hänen elämäänsä suuresti. Tuotantotalous ei ollut ainoa opiskeluvaihtoehto Mirjalle. Hän kävi aloja läpi laidasta laitaan, kun opiskelupaikan valinta tuli ajankohtaiseksi lukiossa. Lapsena Mirja haaveili eläinlääkäriksi pääsemisestä, mutta mielenkiinto sitä kohtaan oli hiipunut ikää tullessa lisää. Pitkä matematiikka ja fysiikka kuitenkin houkuttelivat häntä tekniikan alalle. Yhtenä päävaihtoehdoista olivat myös toimintaterapeutin opinnot. Mirja kävi pääsykokeissa, mutta ei läpäissyt niitä ja päätyi Tuotantotalouden osastolle Ouluun. Tähän varmasti vaikutti myös se, että Mirjaa ei kiinnostanut pelkästään tekniikka, vaan häntä oli aina kiehtonut organisatoriset asiat ja kehittämistyö. Tuotantotaloudessa niitä voi opiskella. Vaikka Mirja mietti useiden eri opiskeluvaihtoehtojen välillä, Tuotantotalouden osasto on ollut hänen ainoa opiskelupaikkansa. Mirja aloitti tuotantotalouden opinnot vuonna 1998 ja valmistui Tuotantotaloudesta tai muista teknillisen tiedekunnan osastoista Mirjalla ei ollut aiempaa kokemusta, eikä kukaan hänen perheestään ole opiskellut aiemmin Oulun yliopistossa tai TKK:ssa. Kovin moni hänen sukulaisistaan ei omaa korkeakoulutusta, mutta hänen äitinsä on koulutukseltaan insinööri, ja muutama serkku on suorittanut korkeakouluopintoja kandidaatin vaiheeseen saakka. Kouluajat tuovat Mirjalle hyviä muistoja mieleen. Heillä oli todella tiivis viiden hengen tyttöporukka, jolla he pitivät hauskaa yhdessä. Hauskanpito ei kuitenkaan rajoittunut tähän viiteen henkeen, vaan koko vuosikurssi oli mukana riennoissa. Yksi Mirjan mieleenpainuvimmista muistoista on fuksisuunnistus, mutta monia muitakin tapahtumia on jäänyt mieleen. Mirjalla on useita kavereita opiskeluajoilta, ja he kävivät jopa pitkään yhteisillä vaellusretkillä valmistumisen jälkeen. Yhteydenpito on nyt hieman vähentynyt, sillä jokaisella on oma perhe, joka nousee tärkeimmäksi asiaksi. Sosiaaliset mediat ovat kuitenkin helpottaneet yhteydenpitoa. Mirjalla on muistoja myös työnteosta opiskeluaikoina, sillä jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Mirja pääsi toimihenkilöharjoitteluun Haukiputaalle silloiselle Nokialle. Hän toimi siellä tuotannonsuunnittelussa, mutta kuitenkin lähellä asiakasrajapintaa. Työ oli oikein mieluinen Mirjalle, ja hän työskenteli samassa paikassa myös seuraavan kesän. Tällöin työtehtävät olivat hieman muuttuneet, mutta positiiviseen suuntaan, sillä ne olivat lähentyneet asiakasrajapintaa entisestään. Mirja piti työstä myös siksi, että se liittyi hyvin konkreettisesti omiin opintoihin tuotantotalouden osastolla. Ennen valmistumistaan Mirja kokeili suurempaa työyhteisöä kesätöissä Nokia Networksilla (nykyinen Nokia Siemens Networks) Ruskossa. Hänestä työyhteisö oli kuin muurahaispesä, eikä hän pitänyt siellä työskentelemisestä. Haukiputaan ympäristö sopi Mirjalle huomattavasti paremmin. Diplomityöaiheen etsimisen Mirja aloitti jo kesätöiden ohessa. Hän kyseli sitä Nokia Networksilta, mutta sieltä ei sopivaa aihetta löytynyt. Nokia Networks kuitenkin ehdotti Mirjalle, että he keksisivät jonkin aiheen, josta hän voisi tehdä työn. Silloin Mirja heräsi miettimään, miksi hän edes on siellä. Loppujen lopuksi diplomityön aihe löytyi tuotantotalouden osastolta Pekka Kessiltä. Tätä voidaan pitää suurena sattumana, sillä Mirja ei edes etsi- 15

17 Työ, jota Mirja tekee tällä hetkellä, on ollut erilaisten intuitioiden ja sattumien seuraus. Vasta väitöskirjaa tehdessään hän huomasi tuotantotalouden diplomi-insinöörin osaamisen tarkoituksen. Hän on yrittänyt viestittää osaamista opiskelijoille mahdollisimman hyvin, mutta ei ole varma, onko pystynyt siihen. Matka opintojen tieltä kohti uran kehitystä on konkretisoinut Mirjan lukioainyt aihetta osastolta, vaan kävi otolliseen aikaan Kessin huoneessa. Pekalla oli sopiva projekti meneillään, ja Mirja sai aiheen diplomityölleen. Aiheeksi tuli Oulun alueen merkittävät teknologiat Diplomityöllä on ollut suuri merkitys, sillä Mirja työskentelee edelleenkin tuotantotalouden osastolla. Mirjalla ei ole ollut monia työpaikkoja uransa aikana. Kesätöiden lisäksi hän on työskennellyt vain tuotantotalouden osastolla. Osastolla hänellä on kuitenkin ollut erilaisia työtehtäviä, mutta päätyönantaja on ollut aina sama. Hän aloitti tutkimusprofessorin assistenttina, ja tässä yhteydessä hän sai toimia myös opetustehtävissä tutkimuksen lisäksi. Erinäköisten työtehtävien välissä Mirja vietti äitiyslomaa, jolta palatessaan hän tuli opintoneuvojaksi ja suunnittelijaksi osastolle. Nykyisin hänen virallinen tittelinsä on tutkijatohtori, ja hän työskentelee opintoneuvonnassa. Nykyisen tittelin myötä työn kuva on tutkimuspainotteisempi kuin aiemmin. Tuotantotalouden opinnot ovat antaneet Mirjalle mahdollisuuden luoda uraa yliopistossa. Hän sai perusopintojen kautta mahdollisuuden toteuttaa lukioaikaista haavettaan organisaatioiden kehittämisestä. Tuotantotalouden opinnot ovat antaneet Mirjalle mahdollisuuden luoda uraa yliopistossa. Hän sai perusopintojen kautta mahdollisuuden toteuttaa lukioaikaista haavettaan organisaatioiden kehittämisestä. Kuitenkin vasta jatko-opinnot ovat antaneet Mirjalle lopullisen tietotaidon organisaatioista ja niiden kehittämisestä. Pelkästään perusopinnot eivät hänelle riittäneet, ja hän on itse tietoisesti hakenut lisää tietoa. Mirjan tärkeimmät osaamiset, joita hän hyödyntää työssään, ovat looginen ajattelukyky, syy-seuraus-suhteiden hahmottaminen, esiintymistaito ja kuuntelemistaito. Loogisen ajattelukyvyn hän sai jo syntyessään äidiltään, ja se on kehittynyt matematiikan opiskeluiden ansiosta. Akateemiset opinnot ovat kokonaisuudessaan auttaneet Mirjaa hahmottamaan erilaisia syy-seuraus-suhteita ja muutenkin antaneet mahdollisuuden oppia abstraktimpaa ajattelua. Esiintymistaitoihin hän panosti opiskeluaikaan paljon. Hän harjoitteli peilin edessä ja kertasi esimerkiksi käsien asentoja. Taito esiintyä tulee nykyisin Mirjalla selkärangasta ja hän pitää sitä yhtenä vahvuutenaan työelämässä. Suunnittelijan työssään Mirja huomasi, kuinka tärkeä on myös taito kuunnella ihmistä. Se tapa, jolla läsnäolo tuodaan esille, on mahdollista saavuttaa vain harjoittelemalla ja tekemällä sellaista työtä, jossa joutuu kuuntelemaan erilaisia ihmisiä. Mirja onkin suunnittelijan työssään saanut kokea ja kuulla erilaisia näkemyksiä sekä opiskelijoilta että professoreilta. Lopputuloksena hän on saanut luotua itselleen erinomaisen vahvuuden: kuuntelutaidon. Mirja aloitti jo opiskeluaikanaan opetuksen kehittämisen. Opiskeluaikana Mirja ja hänen ystäväpiirinsä tekivät laajan kurssipalautteita käsittelevän tutkimuksen. Yhdessä kavereidensa kanssa he kävivät läpi kaikki tuotantotalouden osaston kurssit ja keräsivät niistä palautteet. Systemaattisella läpikäynnillä saatiin kaikista kursseista palaute ja palautteisiin pohjautuva raportti, joka myöhemmin toimitettiin osaston opettajille. Työn tarkoituksena oli kehittää opetusta, sillä silloin ei annettu kursseista muuten palautetta. Opetuksen kehitys on siis yksi Oulun yliopiston hyötymä asia, jota Mirja on ollut tekemässä. Opetuksen kehitystä on tapahtunut jo opiskeluaikoina, mutta myös Mirjan ollessa töissä suunnittelijana Oulun yliopiston palveluksessa. Väitöskirjaa tehdessään useat yritykset hyötyivät Mirjan viestinnän tutkimuksista. Aiemmin yritykset eivät panostaneet viestintään ja viestintäsuunnitelmien laatimiseen lainkaan, mutta nykyisin se on säännöllistä kaikissa suuremmissa yrityksissä. Osaksi tähän on varmasti vaikuttanut Mirjan väitöskirja projektiviestinnästä. Yritystoiminta on ollut Mirjan mielessä useita kertoja ja hän onkin jo perustanut toiminimen. Hänellä ei kuitenkaan ole vielä ollut aikaa yrittämiseen. Assistenttiaikanaan Mirja sai hieman kokemusta yritystoiminnasta, kun hän toimi Tauno Jokisen yrityksessä hiljaisena jäsenenä. Oman toiminimen Mirja perusti voidakseen suorittaa jonkinlaista sivutoimintaa. Mielessä hänellä ovat käyneet konsultointitehtävät, erilaiset koulutukset ja muut asiat, jotka liittyvät viestintään, organisaatioihin ja niiden kehittämiseen. Näiden nykyiseen työhön ja aiempiin opintoihin liittyvien tehtävien lisäksi Mirjalla on lupa vetää Shindo-ryhmiä, joiden tarkoitus on venytellä ja rentoutua ryhmässä. 16

18 kaista ajatusta organisaatioiden kehitystyöstä. Työ on Mirjalle paikka, jossa hän voi toteuttaa itseään. Se ei ole pelkästään rahaa tai toimeentuloa: tässä tapauksessa Mirja todennäköisesti toimisi jossain rahakkaammassa tehtävässä. Hän ei voi kuvitellakaan työskentelevänsä suurissa globaaleissa yrityksissä, koska tiukka kellokorttipeli, jossa vain oma lokero tulee hoitaa, ei hänen mielestään mahdollista luovaa työtä. Kehityshaluisuus ja sitoutuminen ovat sanoja, jotka kuvaavat Mirjaa työntekijänä parhaiten. Yrittäjyys on Mirjalle tulevaisuuden asia. Hänen työntekijäominaisuutensa, aktiivisuus ja päämäärätietoisuus, ovat vielä antaneet odottaa Mirjan yrittäjyyden alkua. Mirjan elämään on mahtunut useita haasteita, joista esimerkkeinä toimivat kolme seuraavaa. Yhtenä haasteena Mirjalla on ollut aikataulun hallinta ja tekemisen priorisointi. Kehityshalukkaana ja sitoutuneena ihmisenä Mirjan on ollut vaikea valita, mihin hän haluaa osallistua ja mihin hänellä riittää aikaa osallistua. Hänen on ollut haasteellista opetella valitsemaan vain harvoja asioita, joihin ottaa osaa. Toinen haaste liittyy Mirjan väitöskirjaan ja väitöstilaisuuteen. Mirja on täydellisyyttä hakeva ihminen, jonka on vaikea ottaa kritiikkiä vastaan. Väitöstilaisuus on periaatteessa pelkkää kritiikkiä, joten oli suuri haaste jo pelkästään osallistua siihen. Kuitenkin kaikki meni hyvin ja tilaisuus onnistui täydellisesti. Suunnittelijan työssään Mirja kohtasi kolmannen esimerkkihaasteen: Kuinka tuotantotalouden DI:n ydinkompetenssit voidaan määritellä? Mihin opiskelijoiden tulee keskittyä ja miten viestiä asiat, joihin kannattaa pyrkiä? Kaikki tämä on haastavaa, sillä Mirja ei voi yksin opettaa kaikkia asioita opiskelijoille, vaan myös professorit ja muut opettajat ohjaavat opiskelijoita. Onkin vaikea opastaa muita siten, että he myös pyrkisivät nostamaan opiskelijoille tärkeät asiat esille kursseilla ja harjoitustöissä. Monien onnistumistensa keskeltä Mirja valitsee suurimmaksi hänen viisi vuotiaan poikansa. Toinen tärkeä onnistuminen on ollut väitöstilaisuuden läpikäyminen menestyksekkäästi. Tämä onnistuminen on vaikuttanut positiivisesti Mirjan ura-ajatteluun ja ammatti-identiteettiin. Suuria ja merkittäviä epäonnistumisia ei Mirjan elämässä ole. Ainoa heikompi onnistuminen on ollut se, kun yksi hänen kasvattamistaan koirista ei sopeutunut elämään muiden hänen koiriensa kanssa. Hän on kuitenkin voittanut tämän haasteen ja saanut koiransa olemaan yhdessä. Työelämässä Mirja inspiroituu helposti aidoista ja inhimillisistä ihmisistä. Hyvät johtajat ovat myös henkilöitä, jotka innostavat häntä. Esimerkkinä toimii yliopisto, josta hänellä on omakohtaista kokemusta. Siellä hän on tavannut useita hyviä johtajia, jotka hän tunnistaa siitä, että heidän johtamansa organisaatio toimii hyvin. Mirja on hyvin inspiroitunut Oulun yliopiston ATK-keskuksesta ja kirjastosta. Molemmat ovat osoittautuneet hyvin palveluorientoituneiksi. Tavatessaan kirjaston johtajan Mirja inspiroitui suuresti, sillä henkilö oli aivan normaali ihminen, jolla oli näkemystä, kokemusta ja tietynlaista vakautta. Nämä seikat tekivät Mirjaan vaikutuksen. Yleisesti Mirjaa siis inspiroivat hyvät johtajat, jotka tuntevat oman inhimillisyytensä ja sitä kautta luovat omat voimavaransa. Mentoreita hän pitää tärkeinä erityisesti työhön perehdyttämisessä. Erityisesti uran alkuvaiheessa työhön opastaminen on tärkeää. Esimiestehtävissä mentorointi on hänestä enemmän informaation antamista kuin perehdyttämistä. Mirjan menestystekijät ovat sosiaalisuus, sinnikkyys ja tasapainoisuus. Sosiaalisuus sisältää Mirjan mielestä kaksi erilaista puolta, jotka kertyvät kokemuksista. Sosiaaliset taidot sisältävät kuuntelutaidon, empatiataidon ja läsnäolon taidon. Näiden sosiaalisten taitojen lisäksi Mirja pitää tärkeänä sitä, että hän löytää jostain oman aikansa ja saa istua hiljaa yksin jossakin kahvilassa tai kirjastossa. Mirjan sinnikkyys tulee ilmi silloin, kun hän tekee jotain, jossa hän ei ole kovin lahjakas. Mirja suorittaa tehtävänsä aina kovalla yrityksellä ja sinnikkyydellä. Mirjan tasapainoisuus tarkoittaa sitä, että hän on pystynyt yhdistämään työn, perheen ja vapaa-ajan. Perheen ja vapaa-ajan avulla hän myös jaksaa työssään. Muiden urakehitykseen Mirjalla on selvät neuvot. Hän pitää tärkeänä oppia tuntemaan itsensä, omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Itsensä tunteminen auttaa löytämään itselleen sopivan haastavia tehtäviä, joita voi toteuttaa. Mirja ei yleensä tee pitkäaikaisia tulevaisuuden suunnitelmia. Lähitulevaisuudessa hänen perheeseensä on kuitenkin tulossa lisää kotieläimiä. Nykyinen hetki on selkeyttänyt Mirjan näkemystä omasta työstään, siitä mitä hän haluaa tehdä ja missä työskennellä. Yksi mainitsemisen arvoinen teema on työskennellä DSM-matriisin parissa, joka on työkalu kompleksisten systeemien optimointiin. Tulevaisuus tulee näyttämään painottuuko tulevaisuuden töissä oma toiminimi vai tutkijan tehtävät. 17

19 HENKILÖKUVASSA ALEKSI JÄMSÄ KIRJOITTANUT: JANI JÄMSÄ Aleksi Jämsä syntyi maaliskuussa 1986 Oulussa. Koko lapsuuden, niin kauan kuin hän vain muistaa, hän on asunut Haukiputaalla. Hänen lapsuuteensa on vaikuttanut turvallinen ja vakaa ympäristö. Tästä esimerkkeinä toimivat koko ajan samana pysyneet koulu ja perhe. Peruskoulun Aleksi aloitti pienessä kyläkoulussa Jokikylässä, josta hän jatkoi isommalle Asemankylän ala-asteelle. Sieltä hänen matkansa jatkui Kirkonkylän yläasteelle ja lopulta Haukiputaan Lukioon. Sieltä hän myös kirjoitti ylioppilaaksi, tosin hieman nopeammin kuin muut, sillä parin kaverinsa kanssa hän suoritti lukio-opinnot kahdessa vuodessa. Tuotantotalous ei ollut Aleksille itsestään selvä valinta. Lukion toisen vuoden syksynä, kun he tekivät kaveriporukalla päätöksen, että kävisivät kaikki kurssit lukuvuoden loppuun mennessä ja suorittaisivat kirjoitukset pois alta, tuli valinta jatko-opinnoista ajankohtaiseksi. Silloin Aleksi mietti teknillisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan välillä, kumpi sopisi hänelle paremmin. Lopulliseen päätökseen tuotantotalouden valinnasta vaikuttivat hyvät lähtöpisteet, sillä hyvin menneiden kirjoitusten jälkeen hän tiesi, että pääsisi suoraan sisälle tuotantotalouteen, eikä pääsykokeista tarvitsisi murehtia. Tuotantotalouden hän valitsi myös siksi, että talous ja liike-elämä ovat aina olleet enemmän hänen sydäntään lähellä kuin täysin tekniset alat. Kaiken tämän jälkeen hänen valintansa tuntui luonnolliselta. Aleksi aloitti opinnot tuotantotaloudessa vuonna 2005 ja valmistui sieltä Muissa paikoissa hän ei ole opiskellut, mutta opintojensa ohessa hän suoritti logistiikan sivuaineen, joka sisälsi perusopinnot, 25 opintopistettä, taloustieteellisessä tiedekunnassa. Aleksin perheenjäsenistä kukaan ei ole aiemmin opiskellut tuotantotaloutta. Tällä hetkellä hänen pikkuveljensä opiskelee taloustieteitä ja pikkusiskonsa ei vielä ole opiskeluiässä. Kauempia sukulaisia opiskelee teknillisillä aloilla, muun muassa tuotantotaloudessa. Aleksin muistot kouluajoilta ovat hyvin positiivisia. Hän ei opiskeluaikanaan ollut mikään juhlijatyyppi, vaan keskittyi töissä ja koulussa käymiseen. Muistot liittyvät kavereihin ja yhteisiin ryhmätöihin. Myös kiltahuonebiljardit ja -pokerit ovat jääneet hänen mieleensä. Vanhoihin opiskelukavereihin hänellä on yhä yhteyksiä joko työhön tai vapaa-aikaan liittyen. 18

20 Osa Aleksin kouluaikojen muistoista liittyy työskentelyyn opiskelun ohessa. Hän löysi työpaikan Inex Partnersin varastolta kerääjänä ja teki töitä lähes koko opiskeluajan. Varastotöissä hän vietti useamman vuoden, josta siirtyi myöhemmin Nokia Siemens Networksille kesätöihin ostajaksi. Varastotyö helpotti Aleksin koulunkäyntiä rahallisesti, sillä hän sai tehdä viikonloppuja ja iltavuoroja läpi vuoden. Nokia Siemens Networksilla Aleksi vietti vain kesät, mutta talveksi projektiluontoisia tehtäviä löytyi Fortuna Partnersilta. Aiemmat työkokemukset Aleksi on hankkinut teini-ikäisenä niin sanottuna tonnityöläisenä, mutta näistä hänellä ei ole erikoisia muistoja, eivätkä ne ole vaikuttaneet hänen uraansa lainkaan. Aleksi aloitti diplomityön vuonna 2009 ja teki sen NSN:lle. Vuonna 2009 samaan aikaan diplomityön kanssa Aleksi sai NSN:ltä vakituisen työpaikan ostajana, mutta teki kuitenkin diplomityön tuotannon puolelle Leanin käyttöönoton haasteista loppukokoonpanossa. Hänen diplomityönsä oli tavallaan oman päivätyön ulkopuolella, mutta silti hän arvioi siitä olleen hyötyä tämän hetkisessä asemassaan. Diplomityön avulla hän ymmärtää paremmin laajoja kokonaisuuksia ja sitä, mitä muualla yrityksessä oikeasti tehdään. Tämän lisäksi hän ymmärtää tuotannon haasteet ja osaa kuunnella ihmisiä, jotka tuotannon puolella työskentelevät. Diplomityö loi Aleksille myös mahdollisuuden siirtyä Leanin puolelle, sillä siitä hän ymmärtää paljon. Tämänhetkisessä työssä diplomityöllä ei siis ole ollut suoranaisia vaikutuksia uraan, vaikka Aleksin kokonaisvaltainen näkökulma onkin laajentunut. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi 2010 Aleksi jatkoi vakituisessa työssään ostajana Nokia Siemens Networksilla. Aleksi on nuori ja vastavalmistunut, joten hänen uraansa ei ole vielä paljon kokemuksia kertynyt, mutta ainakin tähän asti se on ollut nousujohdanteinen. Hänen tämänhetkinen tittelinsä on Materials Execution Category Manager, eli hän vastaa materiaalien koordinoinnista muutamassa eri komponenttikategoriassa. Tällä hetkellä hänen vastuualueinaan ovat magneettiset komponentit, oskillaattorit, isolaattorit, sirkulaattorit ja SAW-filterit. Näiden komponenttien ympärillä Aleksilla on vastuu globaalista toimittajayhteistyöstä ja toimitusmallien kehittämisestä. Materiaalipuutteiden ilmetessä hän toimii ostajien ja alihankkijoiden tukena. Häntä voisi kuvailla jonkinlaiseksi yleismieheksi hankintatoimessa globaalilla tasolla. Aiemmassa ostajan tehtävässään Aleksi paini hyvin samankaltaisten ongelmien kanssa, mutta vastuualueet olivat suppeampia ja toiminta keskittyi pääasiassa vain muutamaan eri toimittajaan komponenttikategorioiden sijasta. Lisäksi ostajan toimenkuvaan kuului enemmän käytännön tehtäviä, kuten tilausten tekemistä ja varaston hallintaa. Vaikka nykyisen tittelin perässä on Manager, ei hänellä ole suoranaisia alaisia. Kuten aiemmin mainittiin, Aleksin työ on hyvin monipuolista ja siinä tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä. Tuotantotalous on antanut hänelle laajalaista osaamista yrityselämästä ja taloudesta sekä käytännön toiminnasta toimitusketjuissa. Ilman tuotantotaloutta hän tuskin olisi tällä hetkellä nykyisessä asemassaan. Aleksin vuorovaikutustaidot ovat erinomaiset ja hän pyrkii hyödyntämään niitä työssään jatkuvasti. Vaikka hänellä ei ole suoranaisia alaisia, on hänellä vetovastuu tietynlaisista virtuaalitiimeistä. Tämän vetovastuun lisäksi hän joutuu olemaan päivittäin yhteydessä tavarantoimittajiin ja alihankkijoihin. Aleksin vahvuus on saada tieto ja viesti menemään läpi, mutta hän myös osaa kuunnella ja ottaa huomioon toisten mielipiteet. Kaikkeen tähän vaikuttaa kielitaito, joka Aleksilla on erinomainen. Myös esiintymistaitoja hän joutuu harjoittamaan päivittäin, mikä onkin hioutunut Aleksin omaksi vahvuudeksi. Muita osaamisia, joita hän työssään hyödyntää, ovat oman ja toimittajien toimitusketjujen tunteminen. Hänellä on hyvä käsitys siitä, mitä omassa talossa tapahtuu, mutta hän tietää myös tarkasti, miten alihankkijat ja asiakkaat toimivat. Kaikki edellä mainitut asiat liittyvät Aleksin ominaisuuksista tärkeimpään: oppimiskykyyn. Muita osaamisia, joita hän työssään hyödyntää, ovat oman ja toimittajien toimitusketjujen tunteminen. Hänellä on hyvä käsitys siitä, mitä omassa talossa tapahtuu, mutta hän tietää myös tarkasti, miten alihankkijat ja asiakkaat toimivat. Ilman oppimiskykyä Aleksi tuskin olisi näin nopeasti saanut luotua kattavaa uraa, sillä joka päivä hän kohtaa työssään jotain uutta, johon pitää sopeutua. Aleksi pitää menestymistekijöinään juuri vuorovaikutustaitoja, oppimiskykyä, sopeutumiskykyä, esiintymistaitoja ja itsevarmuuttaan. Näiden asioiden avulla hän pyrkii erottumaan massasta ja luomaan omaa uraansa. Yritykset ovat todennäköisesti hyötyneet Aleksin osaamisesta, sillä hän on saanut jatkaa työssään, ja palkka on maksettu ainakin tähän saakka. Tähän varmasti vaikuttavat ne seikat, että Aleksi ajattelee yrityksen parasta ja pyrkii aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Lukuja ei pystytä viivan alle laittamaan, mutta tulosta on 19