LAUSUNTO 1 (11) Dnro: 304/D.a.2/ Opetusministeriö Aikuiskoulutuksen tulosalue PL Valtioneuvosto

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (11) Dnro: 304/D.a.2/ Opetusministeriö Aikuiskoulutuksen tulosalue PL Valtioneuvosto arja.makelainen@minedu.fi Viite: lausuntopyyntönne SAAMELAISALUEE KOULUTUSKESKUKSESTA (SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ) A ETU LAI MUUTTAMI E / Luonnos Hallituksen esitykseksi laiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta 1. Aluksi Saamelaiskäräjät pitää työryhmän linjausta, jonka mukaan Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš säilyy valtion oppilaitoksena, erityisen tärkeänä ja hyvänä asiana. Harvaanasutulla ja monikulttuurisella saamelaisten kotiseutualueella, jossa työttömyysaste on muuta maata korkeampi ja välimatkat huomattavan pitkiä, valtion oppilaitos on ainoa realistinen mahdollisuus koulutuksen varmistamiseen lähellä sitä tarvitsevia ihmisiä. Lisäksi oman alueen erityispiirteet, mm. monikielisyys ja monikulttuurisuus tulevat parhaiten huomioon otetuiksi oppilaitoksessa, jonka asema on turvattu omalla lailla ja toiminnan edellytykset valtion rahoituksella. Itsenäinen asema antaa myös parhaat mahdollisuudet valtioiden rajat ylittävään saamelaisyhteisön sisällä tapahtuvaan yhteistyöhön ja yhteistyöhön muiden arktisten alueiden alkuperäiskansojen, erityisesti porokansoja asuttavien maiden oppilaitosten, kanssa. Saamelaiskäräjät pitää lakiluonnoksen 1 :ssä määriteltyä oppilaitoksen tarkoitusta oikeana ja siinä esitettyä tehtävien jäsennystä kahteen pääasiaan, ammatilliseen koulutukseen ja saamen kielen ja kulttuurin opetukseen, hyvinä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on merkittävä tehtävä saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen järjestäjänä. Saamelaisalueen koulutuskeskus (jatkossa tekstissä koulutuskeskus) on yksi niistä harvoista toimijoista Suomen puolella, jonka erityisiin tehtäviin kuuluu saamen kielen ja kulttuurin edistäminen. Koulutuskeskus on kautta vuosien tehnyt yhteistyötä muiden samaa tehtävää yhteiskunnan eri aloilla ja eri tavoilla toteuttavien toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä näistä ovat Saamelaiskäräjät, Yle saamelaisradio ja Saamelaismuseo Siida. Lisäksi yhteistyökumppaneita ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnat ja jotkut saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevat koulut. Saamen kielten uhanalainen tilanne ja siitä johtuva pyrkimys kielten aseman parantamiseen ja niiden käytön lisäämiseen kuuluvat kaikille näille toimijoille. Koulutuskeskuksen mahdollisuudet tässä työssä ovat ratkaisevat. Se on edellä mainituista toimijoista ainoa, jolla on edellytyksiä pitkäkestoisemman kieli- ja kulttuurikoulutuksen järjestämiseen aikuisväestölle. Lisäksi se on ainoa saamelaisten kotiseutualueella toimiva laitos, jolla on edellytyksiä virtuaaliopetuksen, verkkopedagogiikan ja verkkomateriaalin kehittämiseen ja siten myös perusopetusta antavien koulujen avustamiseen. Saamelaisalueen koulutuskeskusta kohtaan esiintyy siten paljon saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetusta koskevia odotuksia, joita ei voi kohdistaa millekään Angelintie 696 Tel (0) FI Inari-Anár etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (11) toiselle oppilaitokselle eikä toimijalle. Kyseessä ovat todelliset tarpeet ja ongelmat, joiden ratkaisemiseksi opetusministeriön työryhmän linjaukset eivät ole riittäviä. Saamelaiskäräjät pitää kuitenkin positiivisena sitä, ettei käsittelyssä oleva luonnos koulutuskeskuksesta annettavaksi laiksi sulje pois mahdollisuuksia edistää saamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja saamenkielistä opetusta myös perusopetuksessa myyntipalveluina ja myös saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. 2. Saamelaiskäräjien lausunnon yhteenveto a) Lakiehdotuksesta tulee käydä Saamelaiskäräjälain 9 :n mukaiset neuvottelut ja asian jatkovalmistelussa on huomioitava saamen kielilaki ja saamelaiskäräjien asema perustuslaillisena kielen ja kulttuurin itsehallintoelimenä. b) Saamen kieli tulee asettaa koulutuskeskuksen pääasialliseksi opetuskieleksi ja koulutuksessa tulee taata erityisesti inarin- ja koltansaamen kielten opetus. c) Rehtorilta, opetus- ja hallintohenkilökunnalta tulee edellyttää saamen kielen taitoa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 :n ja saamen kielilain mukaisesti. d) Pohjoissaamen kielen opetusta tulee lisätä merkittävästi nykyisestä. Toiminnassa tulee myös vahvistaa inarin- ja koltansaamen opetusta ja mahdollistaa opetustoiminnalla kielitutkintojen suorittaminen ao. kielissä. e) Saamelaiskäräjät ei voi hyväksyä esitystä nykyisen johtokunnan toiminnan jatkamisesta siirtymäsäännöksellä. f) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kotipaikka on Inari, mutta sille tulee säätää opetuksenantovelvoite myös Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän kuntien alueilla. Toimintaa tulee kehittää siten, että koulutuskeskus palvelee koko saamelaisten kotiseutualuetta. g) Utsjoen saamelaislukio ja Enontekiön lukio tulee siirtää Saamelaisalueen koulutuskeskuksen alaisuuteen ja mahdollistaa kaksoistutkintojen suorittaminen ja opiskelu eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta. 3. Asian valmistelusta Opetusministeri asetti virkamiestyöryhmän valmistelemaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta (SAKK) annetun lain uudistamista. Saamelaiskäräjien hallitus antoi SAKK-lain uudistamistyöstä kommentin Työryhmän raportti ei ole ollut lausunnolla. Saamelaiskäräjät oli Opetusministeriön kuultavana SAKK-laista kerran Saamelaiskäräjät esitti kommentissaan saamelaiskäräjien edustajan nimeämistä SAKK-lain uudistusta valmistelevaan työryhmään. Tämä ei kuitenkaan toteutunut. Saamelaiset ovat Suomen ja Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomen perustuslain (PeL, 731/1999) 17 :n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. PeL 121 :n 4 momentin mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään. Suomen perustuslain (731/1999) 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Tämä koskee myös lainvalmistelua, jossa on turvattava saamelaiskäräjien osallisuus. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Lisäksi perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Saamelaisten itsehallintoa koskevan säännöksen tavoitteena on luoda saamelaisille hallinnollispoliittinen asema, jonka avulla he voivat nykyistä enemmän vaikuttaa päätettäessä saamen kieltä ja kulttuuria sekä saamelaisten asemaa alkuperäiskansana koskevista asioista. Toteutuessaan

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (11) tämä tavoite edistää saamelaisten mahdollisuuksia huoltaa, ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan sekä sosiaalisia ja taloudellisia olojaan. Säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä määrätään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtion hallinnolle. Saamen kielilailla (1086/2004) on vahvistettu saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Saamen kielilain tavoitteena on osaltaan turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja lisätä saamen kielen käyttöä viranomaisissa. Koulutuskeskusta ohjaava laki on vuodelta 1993 ja uudistettua, vuonna 2004 voimaan astunutta saamen kielilakia ei ole huomioitu SAKK-laissa. Lain uudistus on täten tarpeen. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on turvata ja edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnan eri lohkoilla. Viranomaisten tulee edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan. Lisäksi viranomaisten tulee vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Perustuslakivaliokunta on (PeVL 17/1994 vp, PeVL 21/2007 vp) täsmentänyt ja tiukentanut saamelaiskäräjälain 9 :n neuvotteluvelvoitteen tarkoitusta ja viranomaisten velvoitetta saamelaiskäräjien perustuslaillisen osallistumisen toteuttamiseksi saamelaisia erityisesti alkuperäiskansana koskevissa asioissa. Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että saamelaiskäräjien edustus perustuslain 17 :n 3 momentissa tarkoitetuissa lainvalmisteluasioissa varmistetaan alusta lähtien. Valiokunta piti myös tärkeänä, että valtioneuvoston piirissä ryhdyttäisiin kokonaisuudistukseen, jossa saamelaiskäräjien kyseiset kulttuuriset ja oikeudelliset kysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon nykyistä selkeämmin. Saamelaisalueen koulutuskeskus on merkittävä saamen kielen ja kulttuurin oppilaitos, joka on myös läheisessä suhteessa saamelaiskäräjiin johtokuntansa kautta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminta liittyy saamelaisen perustuslaillisen kulttuuri-itsehallinnon piiriin. Saamelaiskäräjien näkökulmasta SAKK-lain valmistelu ei ole edennyt perustuslain ja perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla kuten yllä on todettu, koska lain uudistusta valmistelemaan työryhmään ei otettu saamelaiskäräjien edustusta. Jo tämä itsessään edellyttäisi lain uutta valmistelua. Työryhmässä ei ole ollut myöskään mukana saamelaiskulttuurin ja kielen asiantuntijaa. Tätä on pidettävä hyvin suurena puutteena. Lakiehdotuksessa on suuria puutteita ja jopa asiavirheitä. Näiltä olisi voitu välttyä, mikäli työryhmässä olisi ollut saamelaiskäräjien edustus. Saamelaiskäräjät ei ole tyytyväinen siihen, miten saamelaisille keskeistä lainsäädäntöä on valmisteltu. 4. Saamelaiskäräjien huomiot virkamiestyöryhmän muistioon (OPM 2009:3) 4.1. Taustoittava osuus Saamelaiskäräjät pitää hyvin puutteellisena, että työryhmä ei ole tutustunut Saamelaiskäräjien vuonna 2007 laatimaan selvitykseen Saamen kielilain toteutumisesta vuosina Selvitys pitää sisällään myös saamen kielilain toteutumista Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa arvioivan osuuden. Selvitys osoitti, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksen henkilöstöstä jopa 33 % on täysin saamea osaamattomia. Selvitys pitää sisällään toimenpide-ehdotuksia myös Saamelaisalueen koulutuskeskukselle. Uudistettavan lainsäädännön tueksi tulisi etsiä keinoja turvata oppilaitoksen henkilökunnan riittävä saamen kielen taito. Saamelaiskäräjät pitää puutteellisena myös sitä, ettei muistiossa ole selvitetty sitä, kuinka paljon opetusta järjestetään saamen kielellä. Perus- ja lukio-opetuksesta muistioon on kirjattu vastaavat tiedot. Muistiossa ei myöskään selvitetä SAKK:in toiminnan toteutumista koko saamelaisten kotiseutualueen koulutuskeskuksena. Muistiossa olisi tullut tarkastella oppilaitoksen opiskelijoiden lähtökuntia. Länsisaamelaisalueel-

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (11) la saamelaisalueen koulutuskeskus ei näytä olevan luonteva valinta ammatillisille opinnoille. Rovaniemen ammattioppilaitokset ovat edelleen paljon houkuttelevampia koulutusvaihtoehtoja. Saamelaisalueen koulutuskeskus ei nykyisellään palvele toimintansa tarkoituksen mukaisesti saamelaisten kotiseutualuetta kokonaisuudessaan. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lain uudistuksessa olisi ollut erinomainen mahdollisuus selvittää miten yleiset kielitutkinnot voidaan turvata myös inarin- ja koltansaamessa ja miten kielitutkintoihin voidaan antaa riittävää koulutusta. SAKK olisi koulutuksenantajana luontevin ja paras vaihtoehto. Saamen kielilaki on astunut voimaan viisi vuotta sitten. Inarin- ja koltansaame ovat kuitenkin vielä epätasa-arvoisessa asemassa yleisten kielitutkintojen puuttumisen johdosta. Ongelmana ei ole vain kielitaitoisten arvioijien puute kuten muistiossa todetaan, vaan haluttomuus tehdä asialle mitään opetusministeriössä. Inarin- ja koltansaamen opetusta lisäämällä, uusien koulutusohjelmien luomisella ja yhteistyöllä pohjoismaisella tasolla voidaan taata riittävän laadukas koulutus, joka takaa mahdollisuuden yleisten kielitutkintojen suorittamiseen. SAKKlaissa tulisi olla tällainen velvoite koltan- ja inarinsaamen osalta. Saamelaiskäräjät haluaa myös huomioida kappaleeseen 4.7, että kansainväliselle saamelaisalueelle ollaan suunnittelemassa saamelaisyliopistoa ja arktisella alueella toimii myös Arktinen yliopisto. Kappaleesta 5.1. puuttuu maakuntasuunnitelman toteutussuunnitelma (TOTSU). On myös syytä vakavasti pohtia sitä, että onko tarpeen esitellä näin paljon strategioita ja ohjelmia lainsäädännön esittelyosassa, koska lain on tarkoitus olla strategioita pysyvämpi Virkamiestyöryhmän näkemykset Saamelaiskäräjät ei pidä tyydyttävänä sitä, että työryhmä on siirtänyt jatkossa harkittavaksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminnan laajentamisen koko saamelaisten kotiseutualueelle eikä ole ottanut kantaa esityksiin Utsjoen saamelaislukion ja Enontekiön lukion siirtämiseksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen alaisuuteen. Saamelaiskäräjät ei näe sellaista kiireellistä syytä SAKK-laille, ettei näitä esityksiä voitaisi vielä riittävästi selvittää. Muistiosta päätellen tätä mahdollisuutta on selvitetty pintapuolisesti, eikä lukioiden siirtämisen kustannusvaikutuksia, vaikutuksia koulutuskeskuksen toimintaan ja läsnäoloon koko saamelaisten kotiseutualueella ole tarkasteltu lainkaan. Saamelaiskäräjät näkee hyvin erinomaisena yhtymäkohtana Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimintaan, että kyseiset lukiot siirrettäisiin saman hallinnon alle. Tämä mahdollistaisi tehokkaasti kaksoistutkintojen suorittamisen ja koulutuskeskuksen toiminnan koko saamelaisten kotiseutualueella. Kaksoistutkintomahdollisuus lisäisi todennäköisesti myös länsisaamelaisalueen saamelaisnuorten kiinnostusta oppilaitoksen tarjontaa kohtaan. Verkko- ja video-opetuksella olisi myös mahdollista turvata laajasti eri oppiaineiden tarjonta. Työryhmän loppupäätelmissä on virheellisesti todettu Saamelaiskulttuurikeskuksen olevan oma erillinen toimijansa. Näin ei ole, vaan kulttuurikeskus tulee olemaan rakennus, joka kokoaa mm. Saamelaiskäräjien, SAKK:in, yhdistysten ja useiden muiden laitosten toimintoja saman katon alle. Saamelaiskäräjien tehtäviin ei kuulu tuotekehitys- ja tutkimustoiminta. Saamelaiskäräjät ei pidä saamen kielilain mukaisena työryhmän ehdotusta siitä, että opettajilta ja rehtorilta vaaditaan riittävä saamen kielen taito. Rehtorilla ja opettajilla tulee olla saamen kielitutkinto ja rehtorilla erinomainen saamen kielen taito. Jos opetusta järjestetään esimerkiksi tietyillä aloilla vain englanniksi, tällöin saamen kielen taidon ei tarvitsisi olla viran hoidon edelly-

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (11) tys. Rehtorilta tulee edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa ja saamelaisalueen, saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen tuntemusta sekä pedagogista koulutusta. 5. Yksityiskohtaiset huomiot lakitekstiin 5.1. Lain perusteluosa Lain perusteluosaan tulee ottaa kappaleen 2.3. mukaisesti maininnat saamenkielisestä opetuksesta Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa lukuvuonna ja opetuksen alueellinen vaikuttavuus, eli oppilaiden määrittäminen lähtökotikunnittain. Saamelaiskäräjät haluaa huomioida, että lain perusteluosa on tarpeettoman tarkka erityisesti tarkastellessa muiden oppilaitoksien koulutusta ja tutkimusta ja kansalaisopistojen tarjontaa. Lain perusteluosassa ei ole tarpeellista tarkastella eri yliopistojen tekemää tutkimusta. Yleiskatsaus eri oppilaitosten tehtäviin ja niiden antamaan opetukseen voidaan luonnollisesti tehdä, mutta tällaisia yksityiskohtaisia seikkoja ei ole syytä tarkastella lakiehdotuksessa. Oppilaitostarkasteluissa olisi syytä perehtyä tarkemmin Utsjoen saamelaislukion, Enontekiön lukion, sekä Muonion ja Sodankylän alueilla annettuun ammatilliseen koulutukseen. Tarkastelun painopiste on korkeakoulutuksen tarkastelussa vaikka SAKK on ennen kaikkea toisen asteen oppilaitos. Saamelaiskäräjät suhtautuu varauksellisesti saamelaisalueen koulutuskeskuksen koulutustehtävän laajentamiseen korkean opetuksen alueelle. Saamelaiskäräjät suhtautuu kuitenkin myönteisesti ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Luonnoksessa uudeksi laiksi ei esitetä koulutuskeskuksen koulutustehtävän laajentamista lukiokoulutukseen. Jos lukiokoulutusta siirrettäisiin SAKK:in alaisuuteen, edellytykset myös korkeakoulutuksen järjestämiseen SAKK:issa olisivat paremmat. Tarve esimerkiksi saamenkieliseen opettajakoulutukseen saamelaisten kotiseutualueella on olemassa, koska saamen kielen ja kielisistä aineenopettajista on suuri pula. Yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa mahdollistaisi mm. ammatillisen jatkokoulutuksen järjestämisen, jossa verkko-, video- ja lähiopetus voitaisiin yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi. Valmiutta yliopistolliseen korkeakoulutukseen ei Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa nykyisin ole. Inarissa ei myöskään ole tarvittavaa infrastruktuuria kuten tutkimuskirjastoa yliopistotasoiseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuusvaatimukset ovat erilaiset kuin yliopisto-opettajan, eikä pelkällä täydennyskoulutuksella ole mahdollista siirtyä ammatillisen koulutuksen opettajasta yliopisto-opettajaksi. Tällaisen esityksen tekeminen edellyttäisi kartoitusta opetushenkilökunnan koulutustasosta. Saamelaiskäräjät on huolestunut saamelaisalueen koulutuskeskuksen perustehtävän, ammatillisen koulutuksen, hämärtymisestä korkeakoulutuksen kehittämisellä ja siitä, että saamen kielen, - kulttuurin ja luontaiselinkeinojen koulutus jäävät ns. populaarien ja uusien koulutuslinjojen varjoon ja ilman riittäviä panostuksia. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen merkitys ammatillisen peruskoulutuksen tuomisessa saamelaisten kotiseutualueelle on suuri eikä tätä perustehtävää saa hämärtää käyttämällä rajallisia voimavaroja korkean opetuksen kehittämiseen. Käytännön ammattitaitojen merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan ja monista käytännön ammattien taitajista on jo pulaa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminnan kehittäminen ei saa johtaa vääristymään, jossa oppilaitos antaa enenevässä määrin korkeaa opetusta ja samalla vähentää ammatillista peruskoulutustaan. Koulutuskeskuksella on hyvät edellytykset kehittyä vetovoimaiseksi, selkeän saamelaisen profiilin omaavaksi oppilaitokseksi, jonka toiminnan perustana ovat saamen kieli, - kulttuuri ja saamelaisten kotiseutualueen elinkeinolliset, luonnonympäristöön ja monikulttuurisuuteen liittyvät erityispiirteet. Saamelaiskäräjät ja koulutuskeskus ovat viime vuosina pyrkineet yhteistyössä edistämään perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa annettavaa saamen kielten verkko-opetusta, jonka tarve on

6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (11) kasvanut monesta syystä. Saamelaisten kotiseutualueella on pula saamenkielisistä opettajista. Huolimatta saamelaisten kotiseutualueen opettajapulasta niin toisen asteen ja aikuiskoulutuksen saamen kielen opetusta voidaan mahdollistaa verkko-opetuksen avulla. Toiseksi verkkoopetuksen tarve on lisääntynyt sitä mukaa kun saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten lukumäärä on kasvanut. Viimeisten tilastojen (Saamelaiskäräjät 2007) mukaan jo noin 70 % alle 10-vuotiaista saamelaislapsista ja noin 60 % vuotiaista saamelaisnuorista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Saamen kielen koulutustarvetta lisää myös saamen kielilaki, joka on lisännyt mielenkiintoa saamen kielen oppimiseen, nostanut kielen arvostusta ja joka edellyttää uusien kielen käyttäjien kasvamista myös muiden kuin saamelaisten keskuudessa Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteista on täysin unohdettu Saamen kielilaki (Sámi giellaláhka, L 1086/2003), kielilain tavoitteet ja koulutuskeskuksen velvollisuudet ja mahdollisuudet saamen kielen taidon lisääjänä ja keskeisimpänä oppilaitoksena saamen kielilakia ajatellen. Nykyinen tilanne ei ole saamelaisalueen koulutuskeskukselle asetetun tarkoituksen mukainen, koska suurin osa opetuksesta järjestetään suomen kielellä. Keinoja saamenkielisen opetuksen lisäämiseen ei ole käytetty. Saamelaisen kulttuurin opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä ja saamenkielisten opiskelijoiden tulee voida opintolinjasta riippumatta opiskella äidinkielellään. Lisäksi kaikkien koulutuslinjojen opetussuunnitelmiin tulisi rakentaa erityiset saamen kielen ja kulttuurin erikoistumisopinnot. Esimerkkeinä niistä mainittakoon hotelli- ja ravintola-ala ja sosiaali- ja terveysala, joilla tarvitaan lisääntyvässä määrin saamenkielentaitoisia ja saamelaista kulttuuria tuntevia työntekijöitä. Saamen kieltä ja kulttuuria on luonnollisesti mahdollista opettaa myös erillisinä oppiaineina, samalla tavoin kuin esimerkiksi Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa, jossa opinnot jakautuvat saamen kielen opetukseen ja erilliseen saamelaiskulttuurin opetukseen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, jossa kulttuurin opetus on käytännön läheistä (esimerkiksi saamen käsityö ja poronhoito) on kuitenkin yliopistoa paremmat mahdollisuudet kielen ja kulttuurin opetuksen yhdistämiseen. Samassa kappaleessa on myös todettu, että suuri osa saamelaisista saa toimentulonsa muista kuin perinteisistä elinkeinoista ja ammateista. Toteamus ei esityksen perusteella perustu tilastolliseen arviointiin vaan näkemykseen. Saamelaiskäräjät ei voi hyväksyä sitä, että saamen kielen ja kulttuurin opetuksen osuus koulutuskeskuksen toiminnassa jäisi laissa avoimeksi ja sovittavaksi vuosittain tulossopimuksessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tärkein tehtävä tulee olla ammatillisen koulutuksen antamisen lisäksi saamen kielen ja kulttuurin opetus, eikä koulutusvelvollisuudesta päättämistä voi jättää vain johtokunnan päätettäväksi kuten on esitetty (tulossopimus). Saamen kielilain ja saamelaisten perustuslaillisen aseman johdosta opetusvelvoite saamen kielen ja kulttuurin osalta tulee määrätä laissa. Saamelaiskäräjät pitää hyvänä sitä, että verkko-opetuksen kautta mahdollistetaan saamen kielen ja kulttuurin opetus myös saamelaisalueen ulkopuolelle. Opetuksen painopisteen täytyy kuitenkin olla saamelaisten kotiseutualueella ja siellä annettavalla opetuksella. Virkatehtävistä määrätessä on huomioitava saamen kielilain vaatimukset. Saamelaiskäräjät myös esittää muutettavaksi saamen kielilakia siten, että myös SAKK voi hakea lain 31 :n nojalla rahoitusta saamen kielilain aiheuttamien kustannuksien kattamiseen tai valtio korvaa muulla tavoin henkilöstön saamen kielen opiskelun.

7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (11) Luvussa 2.3. Saamelaisalueella toimivat koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja korkeakoulut tulisi mainita myös Norjan Koutokeinossa sijaitseva saamelainen korkeakoulu Sámi allaskuvla Johtokunnan toimikauden jatkaminen Koulutuskeskuksen nykyisen johtokunnan toimikausi päättyisi normaalin järjestyksen mukaisesti Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nykyisen johtokunnan (nimitetty ennen uuden lain voimaatuloa) toimikautta ehdotetaan esityksessä jatkettavaksi ehdotuksen mukaisesti, ellei uutta johtokuntaa nimetä vielä ennen Lainkohdasta (20 ) tai hallituksen esityksen perusteluista ei ilmene, milloin uusi johtokunta nimitetään lain voimaantulon jälkeen. Ehdotuksen mukaan johtokunta, joka olisi asetettu ennen lain voimaantuloa, toimisi tehtävässään jopa vuoteen Jos tällä hetkellä toimivan johtokunnan toimikautta jatkettaisiin, kuten on esitetty, niin tämä johtokunta toimisi kaiken kaikkiaan pisimmillään yhteensä noin 8 vuotta ( ). Tämä tarkoittaisi samalla myös sitä, että nyt vaaleilla valittu istuva Saamelaiskäräjät ei saisi tilaisuutta lainkaan osallistua saamen kielen ja saamelaisten kulttuurin opetuksen ja koulutuksen kannalta keskeisimmän laitoksen uuden johtokunnan nimittämiseen. Myöskään saamelaisalueen kunnat eivät pääsisi nimittämään edustajiaan vuoden 2008 käytyjen kunnallisvaalien pohjalta. Tätä on pidettävä omalta osaltaan Suomen perustuslain (731/99) 121 :n 4 momentissa tarkoitetun saamelaisten (Saamelaiskäräjien) kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon kehittämistyötä estävänä seikkana. Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95) 5 :n 1 momentin mukaan Saamelaiskäräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansa koskevat asiat. Lakiehdotuksen 10 :n 1 momentin mukaan johtokunnassa, jonka opetushallitus asettaa enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan, on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja enintään 6 muuta jäsentä. Kullekin jäsenelle määrätään henkilökohtainen varajäsen. Mainitusta lainkohdasta ilmenee edelleen, että johtokunnan jäsenten enemmistön tulee edustaa saamelaisväestöä ja heidät nimetään Saamelaiskäräjien esityksestä. Lakiehdotuksen mukaan koulutuskeskuksen johtokunnan tehtäviin ja valtaan kuuluu: laatia koulutuskeskuksen opetussuunnitelma (4.2 ) päättää opiskelijoiksi ottamisen yleisistä perusteista (7.1 ) päättää opiskelijamaksujen perimisestä (8.1 ) vaikuttaa saamen kielen ja kulttuurin opetuksen opiskelijoiden opintosuoritusten arvioinnin yleisistä perusteista ja todistusten antamisesta laatimansa opetussuunnitelman kautta (9 ) vastata opetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä (10.4 ) seurata saamelaisalueen ja saamelaisväestön koulutustarpeita (10.4 ) tehdä ko. lain mukaista koulutusta, opetusta ja muuta toimintaa koskevia aloitteita (10.4 ) nimittää rehtori (13 ), joka ottaa koulutuskeskuksen opiskelijat (7.1 ) Yllä olevasta ilmenee se, kuinka keskeisessä asemassa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja erityisesti sen johtokunnan rooli ja merkitys on perustuslaissa (17.3 ) turvatun saamelaisten kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta. Ei ole siis yhdentekevää, kuinka ja millä menettelyllä johtokunta nimitetään. Lainsäädännössä korostuu Saamelaiskäräjien merkitys saamelaisten lakisääteisenä edustajana (ks. saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95) 6 ).

8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (11) Yllä esitettyyn nähden lakiehdotuksen johtokuntaa koskeva siirtymäsäännös (20 ) tulee poistaa lakiehdotuksesta, jollei kokonaan uutta johtokuntaa nimitetä alkaen. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun voimassa olevan asetuksen 4 :n 1 momentin mukaan Lapin lääninhallitus nimeää johtokunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sama säännös on toistettu johtokunnan 7. päivänä joulukuuta 1993 hyväksymän johtosäännön 7 :n 1 momentissa. Lapin lääninhallituksen antaman ilmoituksen mukaan asiassa on haettu lääninhallitukselta johtokunnan toimikaudelle jatkoaikaa, mutta asia on vielä valmisteltavana lääninhallituksessa. On huomattava, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annettu laki, asetus tai koulutuskeskuksen johtosääntö ei tunne sitä mahdollisuutta, että johtokunnan toimikautta jatketaan. Tältä osin johtokunnan kyseessä olevassa päätöksessä tarkoitetun anomuksen jatkoaika ei näytä olevan säännösten valossa edes mahdollista. Uuden lain Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta on määrä tulla voimaan Näin ollen kyseessä olevassa johtokunnan päätöksessä oleva maininta siitä, että johtokunnan toimikautta olisi jatkettava saakka, koska lainsäädäntötyö on tältä osin vielä kesken, on kestämätön. Opetusministeriöstä saadun ilmoituksen mukaan lakiesitys jätetään eduskunnalle ennen kesää Ei ole esitetty mitään pätevää perustetta sille, miksi kokonaan uutta johtokuntaa ei voitaisi nimetä toimikaudekseen alkaen kuten asetus edellyttää. Saamelaiskäräjät edellyttää, että Lapin lääninhallitus nimeää johtokunnan toimikaudeksi Huomiot lakiin ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin pykälittäin Saamelaiskäräjät haluaa huomioida, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nimi ei vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, vaikka nimi onkin vakiintunut käyttöön. Suomen perustuslaissa ja saamelaiskäräjälaissa ja niistä johdettavissa olevassa lainsäädännössä käytetään termiä saamelaisten kotiseutualue, johon kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen nimeä tulisi tarkentaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 1 Oppilaitoksen tarkoitus Saamelaiskäräjät katsoo, että koulutuskeskuksesta annettavaan lakiin tulisi kirjoittaa säännös, jonka mukaan oppilaitoksessa noudatetaan Saamen kielilakia (Sámi giellaláhka, L1086/2003). Koulutuskeskuksesta annettavaan lakiin tai asetukseen tulisi sisällyttää saamen kielilain noudattamiseen liittyvät säännökset koskien oppilaitoksen hallinnossa, asiakirjoissa, julkisissa opasteissa, kuulutuksissa ja ilmoituksissa käytettäviä kieliä sekä henkilöstöltä edellytettävää saamen kielen taitoa. 2 Oppilaitoksen kotipaikka ja opetuskieli Oppilaitoksen kotikunnaksi tulee määrätä Inari ja sivutoimipisteiksi muut saamelaisten kotiseutualueen kunnat. Koulukeskuksen opetuskielet tulee määrittää siten, että saamen kielellä annettavalle opetukselle on annettava ykkösprioriteetti saamen kielilain mukaisesti. Saamelaiskäräjät esittää pykälää muutettavaksi siten, että koulutuskeskuksen opetuskielet ovat saame ja suomi. Opetuskieliä tulee tarkentaa siten, että opetusta tulee antaa sekä pohjois- inarin- että koltansaameksi. Nykyisin suurin osa opetuksesta on suomeksi ja pääosin saameksi on saatavilla vain kieliopintoja.

9 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (11) 3 Koulutuksen järjestäminen Saamelaiskäräjät esittää pykälään lisättäväksi maininnan siitä, että koulutuskeskuksen alaisuuteen siirtyvät Utsjoen ja Enontekiön lukiot ja ammatillisen koulutuksen lisäksi koulutuskeskuksen tehtävänä on myös lukiokoulutuksen antaminen. Opetuksen painopisteen tulee kuitenkin säilyä ammatillisen koulutuksen tarjoajana sekä saamen kielen, -kulttuurin ja elinkeinojen opetuksessa eikä tulossopimuksen kautta tule voida muuttaa opetuksen painopistettä jonkin muun koulutusalan hyväksi. 4 Saamen kielen ja kulttuurin opetus Saamelaiskäräjillä ei ole huomioitavaa yleissivistävän opetuksen korvaamisesta saamen kielen ja kulttuurin opetuksella. Yleissivistävä aikuiskoulutus ja kurssimuotoinen koulutus tulee kuitenkin pitää erillisenä ammatillisesta koulutuksesta. Lain perusteluissa tulee antaa suurempi velvoite koulutuksen järjestämiselle inarin- ja koltansaameksi. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kielen kehittäminen ei sellaisenaan kuulu koulutuskeskuksen tehtäviin kuten nyt on esitetty, vaan kielten perus-, jatko- ja kurssimuotoisen opetuksen antaminen. Opetuksen pääasiallisena tavoitteena tulee olla tässä yhteydessä kielitutkintojen suorittamiseen valmentava koulutus. Saamen kielen ja kulttuurin lyhytkurssit ovat koulutuskeskuksen toiminnasta se osa, joka on hyödyttänyt eniten aikuisväestöä ja kylien elämää ja joka on näkyvimmin edistänyt saamen kieltä ja kulttuuria koko saamelaisalueella. Erityisesti kielen ja saamelaisen käsityön kurssit ovat merkinneet paljon kielen ja kulttuurin elinvoimaisuudelle ja kieli- ja käsityötaitojen siirtymiselle nuorille sukupolville. Kurssit ovat nostaneet näiden taitojen, perinteiden ja kielen arvostusta, näkyvyyttä ja käyttöä. Saamelaiskäräjät pitää saamen kielen ja kulttuurin opetuksen 1200 opintoviikon rajan poistamista oikeana toimenpiteenä. Se antaa koulutuskeskukselle paremmat mahdollisuudet toteuttaa tätä koulutusta kulloinkin esiintyvien tarpeiden mukaan. Saamelaiskäräjät edellyttää, että saamen kielen ja kulttuurin opetuksen määrää kasvatetaan. Saamelaiskäräjät pitää ehdottoman tärkeänä, että kurssit säilyvät maksuttomina. Maksuttomuus mahdollistaa niille osallistumisen kaikille. 10 Johtokunta ja neuvottelukunta Pykälässä esitetään, että Saamelaiskäräjien tulee johtokuntaa valitessaan huomioida saamelaisalueen ulkopuolinen edustus. Saamelaiskäräjät tulkitsee tämän saamelaisten perustuslailliseen itsehallintoon puuttumiseksi ja esittää maininnan poistamista. Ehdotus ei ole linjassa myöskään koulutuskeskuksen toiminnan kanssa, koska koulun kotipaikka ehdotetaan olevan Inarissa ja koulun toimialue on saamelaisalue. Johtokunnan jäsenten kotipaikat kuuluvat ja niiden merkitysten arvioiminen saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtokunnan toiminnassa kuuluvat saamelaiskäräjien harkittaviksi. Saamelaiskäräjät pitää tarkoituksenmukaisempana sitä, että koulun johtokunnassa tulisi olla eri saamen kieli- ja kulttuuriryhmien edustus. Tätä voidaan pitää sekä saamen kielilain että yhdenvertaisuuslain mukaisena mainintana. Tasa-arvolakia on myös syytä noudattaa johtokuntaa valitessa. 13 Rehtori

10 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 10 (11) Saamelaiskäräjät oudoksuu opetusministeriön saamen kielilain huomioimatta jättämistä tämän pykälän osalta. Pykälässä todetaan, että vaatimus hallita sekä saamea että suomea täydellisesti on varsin tiukka. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävä on ylläpitää saamen kieltä, kulttuuria ja elinkeinoja. Rehtorin tehtäviin kuuluu myös yhteistyö eri saamelaisoppilaitosten kanssa, ja yhteistyön edellytys on saamen kielen taito. Saamelaisväestö on myös hyvin kouluttautunutta ja kielitaitoista, eikä ole mitään syytä miksi rehtorilta ei voi edellyttää samanlaista kielitaitoa kuin opettajilta. Saamelaiskäräjät ei pidä nykyistä muotoilua saamen kielilain mukaisena, ja esittää muotoiluksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 40 :n mukaista muotoilua. Lisäksi rehtorilta tulee edellyttää pedagogisia opintoja. Yleismääritelmä saamelaisalueen olojen tuntemuksesta viran edellytyksenä ei ole riittävä, vaan lähtökohta tulee olla saamen kielen, -kulttuurin ja elinkeinojen tuntemus ja soveltuva korkeakoulututkinto. 14 Henkilöstö Henkilöstön kelpoisuusvaatimusten osalta tulee myös noudattaa saamen kielilakia. Saamen kielen taito tulisi lukea kelpoisuusehdoksi sekä hallinto- että opetustehtäviä hoitaville vakituista tehtävää hoitaville henkilöille. Saamen kielen taidon hankkiminen työajalla tai palkallisella virkavapaalla tulisi olla mahdollista sekä uusille että vanhoille työntekijöille. Kielitaidon osoittaminen on mahdollista oppilaitoksen jo tähän saakka järjestämillä kielitutkinnoilla. 20 Johtokuntaa ja neuvottelukuntaa koskeva siirtymäsäännös Saamelaiskäräjät ei hyväksy kyseistä pykälää, ks. Kpl Verkko-opetuksen tilanteesta Saamelaisalueen koulutuskeskus on voinut kehittää verkko-opetustaan siitä annetun lain mukaisesti lähinnä liittyen ammatilliseen ja yleissivistävään aikuiskoulutukseen. Yhteistyö Inarin kunnan kanssa on mahdollistanut saamen kielen verkko-opetuksen alulle saattamisen myös perusopetus- ja lukioikäisille. Tämä yhteistyö on perustunut työnjakoon, jonka mukaan koulutuskeskus on koordinoinut verkko-opetusta, jota ovat antaneet Inarin kunnan opettajat oman opetusvelvollisuutensa puitteissa. Saamelaiskäräjien rooli yhteistyössä on ollut tiedottamisen hoitaminen ja mahdollisimman monien saamen kielen opetusta lapsilleen haluavien vanhempien tavoittaminen kotiseutualueen ulkopuolella. Inarin kunta on lisäksi järjestänyt osan inarinsaamen kielen opetuksestaan verkko-opetuksena. (Opetustilastot: > toiminta > koulutus) Saamen kielen (pohjoissaame) verkko-opetuksessa kotiseutualueen ulkopuolella on kuluvana lukuvuonna yhteensä 15 oppilasta. Opetusta on toivottu huomattavasti enemmän. Monet kotiseutualueen ulkopuolella asuvat kouluikäisten lasten vanhemmat ovat toistuvasti esittäneet saamelaiskäräjille huolensa lastensa tulevaisuudesta ja heidän mahdollisuuksistaan säilyttää saamelainen identiteettinsä, jota mm. perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa edellytetään (6.1. Saamelaiset, s. 32). Koulutuskeskus on Saame virtuaalikoulu-hankkeensa avulla kehittänyt pedagogista ja teknistä osaamistaan ja valmiudet verkko-opetuksen antamiseen ovat olemassa. Koulutuskeskukselta puuttuvat kuitenkin toistaiseksi kunnolliset resurssit verkko-opetuksen kehittämiseen ja vakinaistamiseen. Lakiluonnoksen 1 ja 5 :ssä käsitellään oppilaitoksen järjestämää kehittämis- ja palvelutoimintaa, oppimateriaalipalveluita ja koulutuskeskuksen kehittämää perusopetuksen tukimateriaalia

11 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 11 (11) saamen kielen opetusta varten. Lisäksi 5 :ssä esitetään säädettäväksi maksullisesta palvelutoiminnasta ja viitataan maksuperustelakiin (150/1992). Koulutuskeskuksen mahdollisuudet perusopetuksessa annettavan saamen kielen opetuksen kehittämiseen sisältyvät mainittuihin säännösluonnoksiin. Saamelaisalueen koulutuskeskukselle tulisi luoda taloudelliset, pedagogiset ja tekniset edellytykset koko saamelaisyhteisöä palvelevan saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin koulutuksen kehittämiseksi. Verkko-opetus tulisi vakinaistaa ja perustaa erityiset verkko-opettajan virat kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen opetusta varten. Vakinaiset verkko-opettajat voisivat kuntien kouluissa toimivia opettajia joustavammin ja antaa opetusta eri puolille maata, saamelaisten kotiseutualueelle ja sen ulkopuolelle. He voisivat erikoistua juuri verkko-opetuksen pedagogiikkaan, opetusmenetelmiin ja oppimateriaalityöhön. Koulutuskeskuksesta annettavissa säännöksissä oppilaitoksen erityistehtäväksi tulisi lakiehdotuksessa määriteltyä selkeämmin mahdollistaa saamenkielisen opetuksen, saamen kielen opetuksen ja saamelaisen kulttuurin verkko-opetuksen järjestäminen maksullisena palvelutoimintana alueille ja kouluihin, joissa ei ole saatavilla saamenkielisiä opettajia eikä lähiopetuksen järjestäminen siten ole mahdollista. Tästä koulutuksesta aiheutuvat kustannukset tulisi kattaa erityisellä rahoituksella. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuoliset perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjät eivät ole olleet valmiita saamen kielen verkko-opetuksen kustannuksiin osallistumiseen, koska niillä ei ole lakisääteistä velvoitetta saamen kielen opetuksen järjestämiseen. Verkko-opetuksen kustannukset sisältävät opettajan palkkausmenojen lisäksi myös tietotekniikan käyttöön liittyviä ja oppimateriaalikustannuksia. Saamelaiskäräjät jakaa valmistamansa oppimateriaalit perusopetusta ja lukiokoulutusta varten ilmaiseksi. Toistaiseksi saamelaiskäräjillä ei ole ollut mahdollisuuksia verkkomateriaalin valmistamiseen. Klemetti äkkäläjärvi puheenjohtaja klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi Ulla Aikio-Puoskari koulutussihteeri ulla.aikio@samediggi.fi Lausunnosta päätti saamelaiskäräjien hallitus