KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen toimiala KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen toimiala KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2011-2017"

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen toimiala KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO SANASTO...3 JOHDANTO LÄHTÖTIETOJA Alue Väestö Elinkeinoelämä Vapaa-ajan toiminnot Pohjavesi Vesistöt Talousvesi Jätevesi Lietteet Hulevedet Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin Maankäyttöpoliittinen ohjelma Kajaanin kylä- ja kaupunginosasuunnitelma Kainuun alueellinen vesihuollon kehittämisen yleissuunnitelma Tärkeiden pohjavesialueiden riskien hallinta projekti Kainuun haja-asutuksen jätevesihanke Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke Kaupungin valmiussuunnitelma Sammutusvesisuunnitelma Hulevesisuunnitelma Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesihuoltolaki (119/2001) Terveydensuojelulaki (763/1994) Vesilaki (264/1961) Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ( /542) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) Valmiuslaki (1080/1991) Hallintolaki (434/2003) Kuntalaki (365/1995) KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Kajaanin kaupungin vesihuollon tavoitteet Seudullisen vesihuoltoyhteistyön painopisteet Kytkeytyminen Kajaanin kaupungin strategiaan ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Vesihuollon rahoituksen periaatteet Kajaanin kaupungissa Ulkopuolinen rahoitustuki TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET,...24 HAJA-ASUTUS Nykytila ja kehittämistarpeet Etelä-Kajaanin kylät ry Jormuan kylä- ja asukasyhdistys ry Kirkkoahon seudun kyläyhdistys ry Koski-Ounaksen kyläyhdistys ry Koutaniemi-Vuoreslahti kyläyhdistys ry Kuluntalahden kyläyhdistys ry Kuusirannan kyläseura ry Kytökoski-Saaresmäki kyläyhdistys ry Käkilahden kyläseura ry Mainuan kylän edistäminen ry Ojanperän maaseutuyhdistys ry Paltaniemen kyläyhdistys ry Teeri-Hevossuon kylätoimikunta ry Vuottolahden kylätoimikunta... 27

3 3.2 Verkostojen tarvealueet Toimenpiteet Ranta-alueet Yleiskaava-alueet ja muut toiminta-alueiden ulkopuoliset haja-asutusalueet VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Kajaanin Vesi -liikelaitos Alueellinen yhteistyö Toimintavarmuus Verkostojen ja laitosten ylläpito Toimenpiteet ja toimenpideohjelma Jormuan vesiosuuskunta Kajaanin Rehjan vesihuolto-osuuskunta Kirkkoahon seudun viemäriosuuskunta Koutaniemen vesiosuuskunta Osuuskunta Kulunnan Vesi Kuninkaanniementien viemäriosuuskunta Lauttolahden seudun vesiosuuskunta Niemelänrannan vesihuoltoyhtymä Paltaniemen vesi- ja viemäriosuuskunta Parkinniemi-Sokajärvi vesihuolto-osuuskunta Pöyhölänniemen viemäriosuuskunta Sivolanniemen vesiyhtymä Takkarannan vesiosuuskunta Vuoreslahden vesiosuuskunta Toimenpiteet, yhteenveto Vaikutusten arviointi Tiedottaminen, ajan tasalla pitäminen ja toteutuksen seuranta Tiivistelmä (koko suunnitelma) Liitteet Lähteet

4 SANASTO Vesihuolto Vesihuoltolain mukaan vesihuollolla tarkoitetaan vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä. Talousvesi Terveydensuojelulaki, 5 luku 16 : Talousvedellä tarkoitetaan luonnon kivennäisvettä ja lääkinnällisiin tarkoituksiin käytettävää vettä lukuun ottamatta: 1) kaikkea vettä, joka on tarkoitettu juomavedeksi, ruoan valmistukseen tai muihin kotitaloustarkoituksiin riippumatta siitä, toimitetaanko vesi jakeluverkon kautta, tankeissa, pulloissa tai säiliöissä; sekä 2) kaikkea vettä, jota elintarvikealan yrityksessä käytetään elintarvikkeiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen. ( /441) Talousvetenä ei kuitenkaan pidetä vettä, jota käytetään yksinomaan peseytymiseen, pyykinpesuun, siivoukseen saniteettitarkoitukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Terveydensuojelulaki, 5 luku 17 : Talousvetenä käytettävän veden on oltava terveydelle haitatonta ja muutenkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksina pidetään laitoksia, jotka huolehtivat yhdyskunnan vesihuollosta. Hallituksen esityksen (HE 85/2000) yksityiskohtaisissa perusteluissa vesihuoltolaitoksina pidetään sellaisia laitoksia, jotka toimittavat vettä tai vastaanottavat jätevettä yli 10 m 3 /d tai palvelevat yli 50 henkilöä, jos ne palvelevat useampaa kuin muutamaa kiinteistöä. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue VHL 7 : Kunnan alueella vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. VHL 8 : Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen joko vesihuoltolaitoksen esityksestä tai vesihuoltolaitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on pyydettävä lausunto valvontaviranomaiselta sekä varattava alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että vesihuoltolaitoksen voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. 3

5 JOHDANTO Vesihuoltolain (119/2001) 5 :n mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu joustavaksi kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi, jonka sisältö ja tarkkuus riippuvat kunkin kunnan tarpeista. Lain mukaan kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa tai vireillä maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joita koskevat ympäristönsuojelulain nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan luonteeltaan tavoitteellinen asiakirja, joka osoittaa, millä tavoin kunnan alueen vesihuolto aiotaan järjestää. Kajaanissa suunnitelmaa käytetään mm. vesihuoltolaitosten avustamisen perusteena. Kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan vesihuollon nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita sekä taajamassa että haja-asutusalueilla. Vesihuolto on jokaista kuntalaista koskettava välttämättömyyspalvelu, jonka takia vesihuollon järjestämisen suunnittelu on erittäin tärkeää. Edellinen Kajaanin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa päivitettäessä pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman laajan asiantuntija- ja muun käyttäjäjoukon näkemyksiä vesihuollon nykyisestä toteutuksesta, sekä tulevaisuuden tarpeista. Päivitystyön valmisteluun liittyvään aloituspalaveriin osallistuivat edustajat Kajaanin kaupungilta, Kajaanin Vesi - liikelaitoksesta, sekä Kainuun ELY keskukselta, joka toimii vesihuoltolain mukaisena valvontaviranomaisena. Päivitystyötä tekemään perustettiin kuusihenkinen työryhmä seuraavanlaisella kokoonpanolla: - Kajaanin kaupunki, kunnallistekniikka, Matti Nousiainen - Kajaanin kaupunki, kunnallistekniikka, Suvi Nevalainen - Kajaanin kaupunki, ympäristönsuojelu, Paula Malinen - Kajaanin kaupunki, maankäyttö, Irmeli Hanka - Kajaanin Vesi liikelaitos, Juha Nurminen - Kajaanin Vesi liikelaitos, Tuija Heikkinen. Lisäksi päätettiin perustaa ohjausryhmä ohjaamaan työryhmän työskentelyä. Ohjausryhmän kokoonpano on ollut seuraava: - Kajaanin kaupungin ympäristötekninen lautakunta, Tarja Leinonen (pj.) - Kajaanin kaupunki, kunnallistekniikka, Suvi Nevalainen (siht.) - Kajaanin kaupunki, kunnallistekniikka, Matti Nousiainen - Kajaanin kaupunki, ympäristönsuojelu, Paula Malinen - Kajaanin kaupunki, maankäyttö, Irmeli Hanka - Kajaanin Vesi liikelaitos, Juha Nurminen - Kajaanin Vesi liikelaitos, Tuija Heikkinen - ELY keskus, Kainuu, Jari Pesonen, varajäsenenä Risto Rojo - Kainuun maakunta, ympäristöterveys, Päivi Nykänen, varajäsenenä Pekka Kettunen - Niemelänrannan vesihuoltoyhtymä, Teemu Lätti - Jormuan vesiosuuskunta, Eino Tähtinen - Lauttolahden seudun vesiosuuskunta, Jouko Suutari - Kuninkaanniementien viemäriosuuskunta, Helena Mikkonen - Pöyhölänniemen viemäriosuuskunta, Juha Määttä - Jormuan kylä- ja asukasyhdistys, Risto Kuvaja. 4

6 Kajaanissa toimiville vesihuoltolaitoksille ja suurimpien kylien yhteyshenkilöille lähetettiin tiedotuskirje, jossa haja-asutusalueen vesihuoltolaitosten ja kylien keskuudesta pyydettiin nimeämään kaksi edustajaa vesihuoltosuunnitelman päivitystyön ohjausryhmään. Kaikki vesihuoltolaitokset / kylät eivät kuitenkaan osallistuneet nimeämiseen, joten työryhmä päätti nimetä kaikki ehdotetut haja-asutusalueen edustajat mukaan ohjausryhmään. Näin ollen ohjausryhmään nimettiin viisi edustajaa haja-asutusalueen vesihuoltolaitoksista ja yksi edustaja haja-asutusalueen kyläyhdistyksestä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman tekoon osaltaan osallistuivat myös Kajaanin kaupungin maankäytöstä paikkatietoinsinööri Jaakko Heikkinen, sekä kunnallistekniikasta ohjelmistoasiantuntija Heikki Myllykangas, jotka ovat laatineet tämän suunnitelman liitekarttaaineiston. Tämä Kajaanin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitetty versio on tehty Pirkanmaan ja Hämeen ympäristökeskusten valmisteleman oppaan (Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, -hyviä suunnittelukäytäntöjä, Pirkanmaan ympäristökeskus, ympäristöopas 2008) ohjeita ja otsikkotasoja soveltaen ja opasta on käytetty apuna tämän suunnitelman sisältöä suunniteltaessa. Uudessa suunnitelmassa haluttiin korostaa vesihuollon järjestämisen alueellista jaottelua. Jokaisesta Kajaanissa toimivasta vesihuoltolaitoksesta on laadittu oma kappaleensa, jossa kerrotaan kunkin laitoksen perustiedot ja tavoitteelliset toimenpiteet vesihuollon edistämiseksi. Myös Kajaanin alueella toimivilla kylillä on omat kappaleensa. Tavoitteelliset kehittämistoimenpiteet vesihuoltolaitosten toimintaalueiden ulkopuolella on jaoteltu yleiskaava- ja ranta-alueiden mukaisesti. Tavoitteena oli, että jokainen kuntalainen löytää helposti oman asuinalueensa ja tätä kautta asuinaluettaan koskevat kehittämistavoitteet luettavakseen. Lisäksi suunnitelmaan haluttiin tuoda aiempaa enemmän myös yleistietoa vesihuoltoon liittyvistä asioista, jotta suunnitelman sisältö voisi palvella entistä suurempaa käyttäjäkuntaa vesihuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Suunnitelman sisältö tarkoitettiin siis palvelemaan sekä kunnan, että kuntalaisten vesihuollon suunnittelua, sekä toimimaan perustiedon lähteenä vesihuoltoon liittyvissä yleisimmissä kysymyksissä. 5

7 1. LÄHTÖTIETOJA 1.1 Alue Kajaanin kaupunki sijaitsee entisessä Oulun läänissä, Kainuun maakunnan keskustassa, noin 600 kilometriä Helsingistä pohjoiseen päin. Kaupungin kokonaispinta-ala on 2 264, 04 km 2, josta vesistön osuus on noin 18, 9 %. Alueesta oli vuonna 2010 yleiskaavoitettua maapinta-alaa 376,74 km 2 ja todellista rantaviivaa 380 km. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala on 30 km 2. Liitekartassa 6 on esitetty asemakaava ja yleiskaava-alueet. 1.2 Väestö Kajaanin kaupungissa oli joulukuussa 2010 asukkaita yhteensä Keskustaajaman väkiluku oli henkilöä, eli 81 % kunnan väestöstä. Kaupunginosia on lisäksi Otanmäki (740 asukasta) ja Vuolijoki (430 asukasta). Haja-asutusalueen väkiluku oli vastaavana ajankohtana lähes henkilöä, eli n.16 % kunnan asukasluvusta. Tiivistä kylärakennetta edustavat Paltaniemi (520 asukasta), Kuluntalahti (540 asukasta), Salmijärvi (430 asukasta) ja Kirkkoaho-Lehtomäki (430 asukasta). Muut kylät ovat varsin hajallaan olevaa tienvarsi- tai ranta-asutusta. Laajat alueet Kajaania on asumatonta metsää ja suota. Liitekartoissa on esitetty Kajaanin väestöntiheys 500 m x 500 m ruuduissa. Kajaanin väestömäärän kehitys on ollut laskeva 1990 luvun puolivälistä alkaen. Kaupungin väestömäärä nousi Vuolijoen kunnan liityttyä Kajaanin kaupunkiin vuonna Väestön painopiste on 1990 luvulla alkaneesta ajoittain vilkkaasta kylä- ja hajaaluerakentamisesta huolimatta siirtynyt haja-asutusalueelta taajamiin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kainuun väkiluku pienenee vuoteen 2040 mennessä neljännekseen nykyisestä, jos muuttoliike jatkuu yhtä vilkkaana kuin viime vuosina. Kajaanin keskustaajaman väkiluku kuitenkin ennusteen mukaan kasvaa koko ajan (Kuva 1.), joka lienee seurausta haja-asutusalueilta maakunnan keskukseen päin tapahtuvasta muuttoliikkeestä, maahanmuutosta ja paluumuutosta. Kajaanin asukastiheys on 20,8 asukasta / maa-km 2. Asukastiheys vaihtelee suuresti: keskustan kerrostaloalueiden max 4000 asukkaasta / km 2 erityisesti etelässä Savon rajalla sijaitseviin asumattomiin alueisiin. KAJAANIN VÄESTÖENNUSTE Henkilöä Tilastokeskuksen trendiennuste Kainuun maakunta - kuntayhtymän omavaraislaskelma Kuva 1. Tilastokeskuksen trendiennuste ja Kainuun maakunta kuntayhtymän omavaraislaskelma Kajaani

8 1.3 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä tapahtuu monen suuntaisia toimitiloihin ja niiden vedenkäyttötarpeisiin vaikuttavia muutoksia: yksikkökoko sekä kasvaa ja harvenee (vähittäiskauppa, matkailu, vapaa-ajan palvelut, terveys- ja hyvinvointipalvelut), että pienenee ja harvenee tai tihentyy (rahoitus- ja vakuutusalan toimistot, henkilökohtaiset palvelut). Tihisenniemen muutos paperituotannosta Renforsin rannan monialaiseksi työpaikkaalueeksi on käynnissä ja sen vesihuoltotarpeisiin saattaa tulla muutoksia. 1.4 Vapaa-ajan toiminnot Loma-asuntojen määrä on vuodesta 1970 yli kaksinkertaistunut (Taulukko 1.) Määrän kasvun lisäksi vapaa-ajanasunnot ovat yhä paremmin varusteltuja ja osan käyttö on ympärivuotista. Vesijohto on varsin yleinen ja osa on liitetty jopa viemäriverkostoon. Vapaa-ajan asunto ei aina eroa vedenkäytöltään vakinaisesta asumisesta. Taulukko 1. Vapaa-ajan asuntojen määrä Kajaanissa Vapaa-ajan Vuosi asuntojen määrä (kpl) Pohjavesi Maa- ja kallioperään varastoituneet sadevedet ja lumien sulamisvedet ovat joko maavettä tai pohjavettä. Pohjavesivyöhykkeessä pohjavesi virtaa maaston alimpien kohtien suuntaan ja purkautuu paikoin maanpintaan tai vesistöihin painovoiman tai paineen vaikutuksesta. Pohjaveden muodostumiselle ja hankinnalle tärkeimpiä ovat karkean lajittuneen aineksen kerrostumat -jäätikkösyntyiset harjut tai reunamuodostumat sekä sora-, hiekka- ja hietavaltaiset ranta- ja jokikerrostumat joissa hienoaineksen (hieno hieta, hiesu, savi) osuus on alle 10 %. Harjujen ja muiden paksujen hiekka- ja sorakerrostumien reunaosissa pohjavedenpinta on lähempänä maanpintaa kuin muodostumien keskiosissa. Siksi reunaosissa veden saatavuus on helpompaa. Pohjaveden laatuun vaikuttavat maa- ja kallioperän koostumus, mineraalien geokemialliset ominaisuudet ja kestävyys rapautumista vastaan sekä ihmistoiminta. Suomessa on alueita, joilla pohjaveden laatu on heikentynyt geologisista syistä: esimerkiksi rapakivialueilla pohjavedessä on usein paljon fluoridia ja *mustaliuskealueilla vedessä on suuria raskasmetallipitoisuuksia. Ihmistoiminta on kuitenkin yleensä suurin pohjaveden laatuongelmia aiheuttava tekijä ja siksi pohjavettä likaavia ja saastuttavia toimintoja pohjavesialueilla estetään ja rajoitetaan lainsäädännön avulla (vesilaki, ympäristönsuojelulaki, maa-aineslaki ja terveydensuojelulaki). Pohjavesialueet on vesi- ja ympäristöhallinnon vuosien aikana toteuttaman pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusprojektin yhteydessä jaettu kolmeen luokkaan: I II III Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Muu pohjavesialue 7

9 Luokkaan I kuuluu pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään vuoden kuluessa liittyjämäärältään yli kymmenen asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai vastaavaan muuta talousvettä toimittavaan laitokseen. Luokkaan I luokitellaan myös pohjavesialue, josta otetaan vettä pakattua talousvettä toimittavaan laitokseen tai sitä tarvitaan kriisiaikojen vedenhankintaan. Yhteisvedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa, kuuluu luokkaan II. Muuksi pohjavesialueeksi (luokka III) määritellään alue, joka vaatii lisätutkimuksia antoisuudesta, vedenlaadusta tai likaantumis- tai muuttumisuhasta, jotta hyödyntämiskelpoisuus voidaan arvioida. Mikäli luokkaan III kuuluva alue todetaan jatkotutkimuksissa vedenhankintaan soveltuvaksi, se siirretään luokkaan I tai II. Muussa tapauksessa se jätetään luokittelun ulkopuolelle. Kainuussa on kaiken kaikkiaan 53 vedenhankintaa varten tärkeää, luokan I pohjavesialuetta ja näistä viisi (5) sijaitsee Kajaanissa (Taulukko 2. Kajaanin pohjavesialueet). Taulukko 2. Kajaanin pohjavesialueet. Luokka Lukumäärä Muodostumisalueen Kokonaisantoisuus Käytössä pinta-ala km 2 m 3 /d % I 2 25, II 1 2, III Kajaanissa pohjavesialueiden pinta-ala on yhteensä 27,73 km 2, joka on noin 1,5 % koko Kajaanin pinta-alasta. Luokan I pohjavesialueiden yhteenlaskettu arvioitu laskennallinen antoisuus on noin m 3 /d ja siitä on käytetty vuorokausikeskiarvona aikajaksolla noin 34 % (kuva 2). Vedenkulutuksen suhde luokan I pohjavesialueiden antoisuuteen Kajaanissa m3/d Luokan I pohjavesialueiden kokonaisantoisuus (m3/d) Vedenkulutus (m3/d) Kuva 2. 0 Kajaanissa vedenhankinnan kannalta merkittävin harjujakso ulottuu Matinmäestä Mustikkamäkeen. Tällä alueella sijaitsevat keskustaajaman pohjavedenottamot; Heteranta, Matinmäki, Hannusranta, Salmijärvi ja Mustikkamäki. Koutaniemen vedenottamo, josta toimitetaan vettä Koutaniemi Vuoreslahti alueelle, sijaitsee kaupunkikeskustan luoteispuolella. Vuolijoen alueella sijaitsee Kuusirannan pohjavedenottamo (jonka lisäksi Vuolijoen ja 8

10 Mainuan vettä toimitetaan myös Vieremän kunnan alueella sijaitsevasta, Kajaanin Veden omistamasta Nissilän vedenottamosta ja Vaalasta tulevaa siirtojohtoa pitkin Vaalasta). Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Pekonkankaan-Salmijärven alue on geologisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytöllisesti erittäin arvokas ja monipuolinen selänteistä, harjukummuista, supista, suppalammista ja dyyneistä koostuva osa harjujaksosta. Harjujakso on tärkeää pohjaveden muodostumisaluetta, jolla sijaitsevat edellä mainitut kaupungin viisi keskustaajamaan vettä toimittavaa pohjavedenottamoa. Harjujensuojeluohjelman lisäksi pohjavesialueita suojellaan ympäristönsuojelulain, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien, luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden harjualueiden luokittelun sekä NATURA2000 alue määritysten avulla. Harjumuodostumien pohjavedet ovat laadultaan lievästi happamia ja pehmeitä, mutta muutoin yleensä moitteettomia. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat tutkituissa esiintymissä olleet pieniä. 1.6 Vesistöt Kajaanin keskustaajama on kahden suuren järven Oulu- ja Nuasjärven välissä. Niiden lisäksi on useita erikokoisia järviä sekä pohjavesialueilla että soisilla seuduilla, suurimmat Laakajärvi ja Raudanvesi Sonkajärven kunnan rajalla. Kajaanin vesistöistä pääosa kuuluu Oulujoen vesistöalueen Sotkamon reittiin. Kajaanin vesipinta-ala on 212 km² eli noin 15,5 % kunnan kokonaispinta-alasta. Oulujärvi ja Nuasjärvi ovat vesistön suurimmat keskusjärvet. Oulujärvi jakautuu kolmeen suureen altaaseen: Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään. Sotkamon reitin viimeisiä järviä, Palta- ja Sokajärveä, voidaan pitää Oulujärven osa-alueina. Paltaselälle laskee kaksi suurta reittivesistöä: Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, lisäksi Oulujärveen laskee useita pieniä jokia ja puroja. Kajaanijoki saa alkunsa Nuasjärven Rehjan selältä. Vesistöjen veden laatu on pääosin hyvä. Oulujärven vesi on jokseenkin humuspitoista koko alueella. Kajaanijoen, Paltajärven ja Paltaselän eteläosassa happipitoisuus on ajoittain heikentynyt, orgaanisten aineiden pitoisuus, fekaalisten indikaattoori-bakteerien määrä ja ravinnepitoisuudet sekä perustuotannon taso ovat jonkin verran kohonneet. Vesistöjen yleistä tilaa kuvataan käyttökelpoisuusluokituksen avulla. Ympäristöhallinnon käyttämässä laatuluokituksessa on viisi laatuluokkaa. Kullakin luokalla on omat rajaarvonsa veden laatumuuttujille, joita ovat happipitoisuus, happamuus, humuspitoisuutta kuvaava veden väriarvo sekä rehevyyttä kuvaavat fosforipitoisuus ja a-klorofylli. Pääosa Kajaanin järvistä kuuluu laatuluokkaan hyvä. Merkittävimmän joen, Kajaanijoen käyttökelpoisuusluokka alajuoksulla on välttävä. Kajaanin kaupungin jätevedet johdetaan Peuraniemen jätevedenpuhdistamosta Kajaaninjokeen ja edelleen Oulujärven Paltaselälle. Paltamon keskustaajaman puhdistetut jätevedet laskevat Oulujärveen Kiehimäjoen suulle ja Paltamon Kontiomäen taajaman puhdistetut jätevedet Haarajoen ja edelleen Miesjoen kautta Oulujärveen. Jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa vuonna 2002 mitatuissa tuloksissa. Oulujärven havaintopaikalla ravinneja a-klorofyllipitoisuudet kuvastivat lievää rehevyyttä ja veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Vuolijoen kunnan puhdistetut jätevedet johdetaan Vuolijokea pitkin Ärjänselälle. Jokisuussa, Ärjänselällä oli vuoden 2002 maaliskuussa havaittavissa selvää ravinnepitoisuuksien kasvua ja kohonnut bakteeritiheys. Kesällä ravinnepitoisuuksien nousua ei havaittu, mutta veden happitilanne oli heikentynyt. 9

11 Oulujärven ympäristön taajamien ja kalalaitosten yhteenlaskettu kuormitus oli v 2002 noin 5,8 kg/d fosforia, 411 kg/d typpeä ja 410 kg/d happea kuluttavaa ainesta (BOD 7 ). Taajamakuormittajista selvästi suurin yksittäinen oli vuonna 2002 Kajaanin kaupunki, 49 kg/d happea kuluttavaa ainesta, 2,95 kg/d fosforia ja 47 kg/d typpeä. UPM-Kymmene Oyj:n kuormitus oli v.2002 noin 6,9 kg/d fosforia, 109 kg/d typpeä ja 7,3 t/d COD Cr. Mainuanjärvi on Oulujoen vesistöalueen Mainuanjoen valuma-alueen keskusjärvi. Mainuanjärvi on maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuormittama lyhytviipymäinen matala ja rehevä järvi. Järveen kohdistuvan ravinnekuormituksen määräksi on fosforin osalta arvioitu keskimäärin kg/a ja typpikuormitukseksi kg/a. Yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan järvi kuuluu pääosin tyydyttävään, paikoin välttävään luokkaan. 1.7 Talousvesi Talousvetenä käytettävän veden on oltava terveydelle haitatonta ja muutoinkin sanottuun tarkoitukseen soveltuvaa. Talousveden laadunvalvonnassa viranomaisena toimii kunnan terveydensuojeluviranomainen, jolla on oikeus antaa määräyksiä koskien talousveden käsittelyä ja käyttöä (mikäli tarpeen veden laadun kannalta tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi). Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee lisäksi yhdessä talousvettä toimittavan laitoksen kanssa laatia talousvettä toimittavien laitosten säännöllistä valvontaa varten laitoskohtainen valvontatutkimusohjelma, jossa laitoksen ominaispiirteet on otettu huomioon. Vähintään 10m 3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavan laitoksen valvontatutkimusohjelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle, eli AVI:lle ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle eli ELY:lle. Valvontatutkimusohjelma on tarkastettava vähintään viiden vuoden välein ja muulloinkin, milloin sitä olosuhteiden muuttumisen takia on pidettävä tarpeellisena. Kajaanissa kaupungilla on yksi oma valvontatutkimusohjelma, eikä laitoskohtaisia ohjelmia ole. Tämä malli on koettu toimivaksi Kajaanissa, jossa kaikkien laitosten vesi otetaan samoista ottamoista (Matinmäki Mustikkamäki alueen ottamot ja Koutaniemi). Käytännössä Kajaanin Vesi liikelaitos suorittaa kaupungin valvontatutkimusohjelman mukaisen näytteenoton ja haja-asutusalueen vesihuoltolaitokset ostavat näytteenottopalvelun Kajaanin Vesi liikelaitokselta. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvottava STM: n asetuksen 401/ :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua talousvettä säännöllisin tutkimuksin. Tutkimuksen tiheys on talousveden laadusta ja käyttäjämäärästä, tuotettavan veden määrästä tai elintarvikealan yrityksen toiminnan luonteesta riippuen yhdestä kerrasta vuodessa yhteen kertaan kolmessa vuodessa. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä tutkimuksen tehtäväksi tätä tiheämminkin, jos se talousveden laadusta johtuvista syistä on ilmeisen tarpeen. 1.8 Jätevesi Kajaanin Vesi liikelaitoksen Kajaanin alueen jätevedet käsitellään vuonna 1975 valmistuneessa Peuraniemen jätevedenpuhdistamossa. Puhdistus tapahtuu mekaanisesti, kemiallisesti, sekä biologisen suodatuksen avulla. Laitos on mitoitettu AVL mukaan ja siellä käsitellään noin asukkaan jätevedet. Laitoksella puhdistetaan jätevettä keskimäärin m 3 vuorokaudessa. Edellä mainittu määrä pitää sisällään sekä Kajaanin Vesi liikelaitoksen jätevesiverkoston alueelta johdetut jätevedet, että haja-asutusalueen vesihuoltolaitosten Kajaanin Vesi liikelaitoksen viemäriverkostoon johtamat jätevedet. Saostus- ja umpikaivolietteitä puhdistamolla vastaanotetaan noin m 3 vuodessa. Liete kuivataan mekaanisesti lingolla ja aumakompostoidaan noin 0,5 kilometrin etäisyydellä puhdistamolta sijaitsevalla Auralan kompostointialueella. Kompostoinnin suotovedet 10

12 johdetaan puhdistamolle. Kompostoitu liete käytetään tällä hetkellä pääosin viherrakentamiseen. Vuolijoen alueella kirkonkylän jätevedet puhdistetaan Vuolijoen varressa sijaitsevalla biologis-kemiallisella bioroottorilaitoksella ja Otanmäen jätevedet kosteikkopuhdistamossa, josta jätevedet johdetaan noin 2 km 2 : n laajuiseen kaivoksen entiseen teollisuusjätevesialtaaseen. Kirkonkylän puhdistamon tulovirtaama on keskimäärin 95 m 3 vuorokaudessa ja Otanmäen puhdistamon tulovirtaama keskimäärin 488 m 3 vuorokaudessa. 1.9 Lietteet Jäteveden käsittelyssä syntyy suuria määriä puhdistamolietettä, jonka käsittely saattaa muodostaa noin kolmanneksen puhdistamon käyttökustannuksista. Lietettä syntyy mekaanisessa, kemiallisessa ja biologisessa puhdistusvaiheessa. Mekaanisessa vaiheessa eli esiselkeytysvaiheessa lietteen muodostavat vedessä olevat laskeutuvat hiukkaset. Siinä voi olla kuituja, kahvinporoja, liukenemattomia ruoantähteitä, hienojakoista hiekkaa ja muita mineraaliaineksia, ulosteita sekä kiintoaineeseen sitoutunutta fosforia. Tämä ns. raakaliete on helposti mätänevää ja jos puhdistamossa on mädättämö, siitä saadaan suurin osa biokaasusta. Raakalietteen kuiva-ainepitoisuus on 2,5-5,5 % selkeytysaltaan lietetaskussa. Kemiallisen lietteen ainesosina on fosfaattisakka, hydroksidisakka ja karbonaattisakka sekä pieniä määriä eloperäistä ainesta. Esisaostuslaitoksissa kemikaalisakka on sekoittunut raakalietteeseen, jälkisaostuslaitoksissa se on suhteellisen "puhdasta" ja rinnakkaissaostuslaitoksessa sekoittuneena biolietteeseen. Biologisesta vaiheesta saadaan ylijäämälietettä, joka muodostuu pääasiassa elävistä ja kuolleista mikrobeista. Rinnakkaissaostuslaitoksissa ylijäämäliete sisältää % rautaa ja 2-3 % fosforia. Ylijäämälietteen pitoisuus selkeyttämön lietetaskussa on 0,5-1,2 %. Kaiken kaikkiaan lietettä syntyy puhdistamolla 0,7-1,2 kg kuiva-ainetta jokaista poistettua BOD 7 kilogrammaa kohti. Sakokaivolietteitä ei saa levittää peltoon käsittelemättömänä. Ks. lietteestä enemmän kappaleesta Eloperäiset jätteet kiertoon hanke Hulevedet Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustusten kuivatusvedet. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportissa käsitellään hulevesien hallinnan vastuiden selkeyttämistä. Vastuiden selkiyttämisellä pyritään nykyistä parempaan rankkoihin sateisiin varautumiseen jo yhdyskuntien suunnittelu- ja rakentamismenettelyissä. Loppuraportin mukaan perinteisestä hulevesien viemäriin johtamisesta tulisikin siirtyä hulevesien kokonaishallintaan, joka tarkoittaa muun muassa huleveden imeyttämisen sekä varastointialtaiden käyttömahdollisuuksien huomioimista, aina kaavoitusvaiheesta alkaen jolloin maankäytön suunnittelussa voidaan ottaa huomioon huleveden johtamiseen ja käsittelyyn tarvittavat tilantarpeet Kytkeytyminen muihin suunnitelmiin Maankäyttöpoliittinen ohjelma Kajaanin valtuustokausittain hyväksyttävässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa strategisiksi tavoitteiksi on kirjattu kaupungin kehittäminen maakuntakeskuksena, olevan rakenteen käyttö ja kehittäminen, asuinpaikkatarjonnan monipuolisuus ja useiden toimitilojen sijaintivaihtoehtojen tarjonta. 11

13 Kajaanin kaupungin maaomaisuus on huomattava ja sen maapolitiikka aktiivista, joten kaupungin mahdollisuus ohjata kaavoituksella maankäyttöä on hyvä. Maankäyttöpoliittinen ohjelma antaa suuntaviivat vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyille vesihuollon ratkaisuille Kajaanin kylä- ja kaupunginosasuunnitelma Kaupunkikeskustan kehittämisen rinnalla kaupunginosien ja kylien kehittämisestä on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymä suunnitelma, jossa on asetettu myös vesihuoltotavoitteita. Kylä- ja kaupunginosasuunnitelmassa esitetyt asiat huomioidaan vesihuollon kehittämistä suunniteltaessa Kainuun alueellinen vesihuollon kehittämisen yleissuunnitelma Vesihuoltolaissa (119/2001) on selkeät säännökset vesihuollon tavoitteista ja keinoista sekä eri tahojen vastuista vesihuollon kehittämisessä, järjestämisessä ja hoitamisessa. Vesihuoltolain 5 :n mukaan "kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun". Saman pykälän 2 momentin mukaan "kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesilaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat" ja "kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa". Edelleen 5 :n 3 momentin mukaan "kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- tai asemakaavan laatiminen on vireillä sekä alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset". Vesihuoltolain perusteluissa alueellisella yleissuunnittelulla tarkoitetaan usean kunnan kattavaa ylikunnallista, seudullista, maakunnallista tai sitäkin laajempaa alueellista vesihuollon suunnittelua, jota kunnat yleensä tekevät yhteistyössä alueellisen ympäristökeskuksen ja maakunnan liiton kanssa. Tällaisia vesihuollon alueellisia yleissuunnitelmia on laadittu jo ainakin 1960-luvulta lähtien. Niitä on pidetty tärkeinä vesihuollon ja vesihuoltohankkeiden edistämisvälineinä. Alueellinen yleissuunnitelma on ollut keskeinen instrumentti kuntien rajat ylittävän yhteistyön edistämisessä ja kuntien välistä yhteistyötä koskevien päätösten valmistelussa. Hankkeiden toteuttamiseen haettavien rahoitustukien (vesihuolto- ja vesiensuojeluavustus, korkotukilaina, valtion vesihuoltotyöt, EU:n tuet) kannalta yleissuunnittelulla on erityinen merkitys. Esimerkiksi yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annetussa laissa (56/1980) yhtenä vesihuoltoavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että "hanketta varten on laadittu hyväksyttävä suunnitelma kustannusarvioineen, jota laadittaessa on otettu huomioon vesivarojen kestävän käytön periaatteet sekä alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma ja kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma". Kajaanin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa huomioidaan alueellisessa vesihuollon kehittämisen yleissuunnitelmassa esitetyt asiat Tärkeiden pohjavesialueiden riskien hallinta projekti Projektin aikana laadittiin viidelle tärkeälle pohjavesialueille riskien hallintaa varten suojelusuunnitelmat. Suojelusuunnitelma edesauttaa poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumista. Lisäksi pohjavesialueilta kartoitettiin sopivia varavedenottamoiden paikkoja ja tehtiin suunnitelma varavedenottamoista. Suojelusuunnitelmien tarve on ilmennyt pohjavesialueiden riskikartoitusten yhteydessä. Tarve on tullut esille myös Kainuun ympäristöohjelmassa sekä maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa. Kainuuseen on ennestään laadittu seitsemän pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa. Suojelusuunnitelmia laadittiin seuraaville pohjavesialueille: 12

14 Mäntykangas, 3,8 km 2 (Hyrynsalmi) Multimäki, 4,2 km 2 (Hyrynsalmi) Kirkonkylä, 1,4 km 2 (Puolanka) Kapustakangas, 1,5 km 2 (Puolanka) Matinmäki-Mustikkamäki, 25,0 km 2 (Kajaani). Riskien hallinta projektin yhteydessä valmistuneessa Matinmäki-Mustikkamäki pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitetyt asiat on huomioitu tässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa pohjavesialueen- ja talousveden laadun turvaamisen toimenpiteitä määritettäessä Kainuun haja-asutuksen jätevesihanke Kainuun ympäristökeskuksessa käynnistettiin vuoden 2005 maaliskuussa Kainuun hajaasutuksen jätevesihanke , jossa olivat mukana Kainuun kaikki kunnat. Hankkeen tavoitteena oli pilottikohteiden kautta selvittää Kainuun haja-asutusalueella olevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tila ja taso verrattuna voimaan tulleen jätevesiasetuksen käsittelyvaatimuksiin, sekä mm. neuvonnan ja tiedottamisen avulla saattaa maakuntaan tietoa uuden jätevesiasetuksen sisällöstä ja vaatimuksista. Jätevesiselvitys tehtiin kymmenellä pilottikylällä 400: lla ja Oulujärven rantavyöhykkeellä 441: llä kiinteistöllä. Hankkeen aikana koulutettiin kuntien viranomaisia, jätevesijärjestelmien suunnittelijoita ja rakentajia, sekä lokayrittäjiä. Tämän kaltaiset hankkeet tukevat osaltaan vesihuollon kehittämistä Oulun läänin alueellinen jätesuunnitelma Alueellisen jätesuunnitelman tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen (sisältäen jätteen synnyn ehkäisyn), jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen, jätehuollon ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen ja jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset ovat vuonna 2008 laatineet jätehuollon pitkän aikavälin strategisen kehittämissuunnitelman jätteiden synnyn ehkäisyn periaatteista, jätehuollon tavoitteista ja kehittämisen painopisteistä. Jätesuunnitelma koskee vesihuoltoa jätevedenpuhdistamolietteiden osalta Eloperäiset jätteet kiertoon -hanke Hankkeessa kehitettiin eloperäisten jätteiden keräystä, käsittelyä ja hyödyntämistä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli suunnitella Kainuuseen eloperäisten jätteiden käsittelylaitos. Hanke koskee vesihuoltoa jätevedenpuhdistamoiden lietteiden osalta, jotka myös voitaisiin käsitellä suunnitelman mukaisessa laitoksessa. Suunnitelmassa esitetyt vaihtoehtoiset lietteen käsittelyn ratkaisut ovat: VE 1: Peuraniemen mädättämö ( tonnia / v), jälkikompostointi Auralassa tai Majasaarenkankaan jätekeskuksessa VE 4: Majasaarenkankaan biokaasulaitos VE 5: Majasaarenkankaan aumakompostointi ja rakeistus ja VE P: Peuraniemen mädättämö ( tonnia / v) Vaihtoehdoissa 1, 4 ja 5 on tarkoitus käsitellä Kainuussa yhdeksällä (9) jätevedenpuhdistamolla muodostuvat jätevesilietteet ja vaihtoehdossa P ainoastaan Peuraniemen puhdistamon puhdistamolietteet. Lisäksi vaihtoehdoissa 4 ja 5 käsiteltäisiin myös muita biojättei- 13

15 tä. Edellä esitettyjen vaihtoehtojen (jonkun niistä) mukainen lietteen käsittelyn ratkaisu on tarkoitus valita tämän vuoden (2011) aikana. Kajaanin jätevesilietteiden käsittelyn tulevaisuus ratkeaa EJK hankkeessa esitetyin ratkaisuin Kaupungin valmiussuunnitelma Valmiuslain (1080/1991) mukaisesti kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiuslain mukainen valmiussuunnitelma kattaa myös vesihuollon valmiussuunnittelun. Valmiussuunnitelma on päivitetty viimeksi vuonna 2009 ja uusi päivitystyö on käynnissä parhaillaan Sammutusvesisuunnitelma Pelastuslain (379/2011) 30 :ssä säädetään sammutusvesisuunnitelmasta ja eri osapuolten vastuista sammutusveden järjestämiseen ja toimittamiseen liittyvissä asioissa. Sammutusvesisuunnitelman laatii pelastuslaitos, yhteistyössä pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien ja pelastustoimen alueella toimintaa harjoittavien vesihuoltolaissa tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa ja sen hyväksyy alueen pelastustoimi. Kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kajaanin kaupungin nykyinen sammutusvesisuunnitelma on vuodelta 1984 ja pelastuslaitoksella on käynnistymässä sammutusvesisuunnitelman päivitystyö vuoden 2011 aikana. Uudessa suunnitelmassa esitetyt asiat huomioidaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaa päivitettäessä Hulevesisuunnitelma Kajaanin kaupunki yhdessä Kajaanin Vesi liikelaitoksen kanssa laatii hulevesisuunnitelman, jossa määritellään vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tarkemmalla tasolla hulevesien kokonaisvaltaiseen hallintaan liittyvät ratkaisut Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaki tuli voimaan maaliskuun alusta vuonna Lailla korvattiin 1970-luvulta olleet lait yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista sekä jätevesimaksuista. Uudessa laissa huomioitiin uuden perustuslain ja EU-direktiivien vaatimukset. Laki kattaa sekä yhdyskuntien talousveden toimittamisen että jäteveden poisjohtamisen ja puhdistamisen. Lakia sovelletaan asutuksen sekä, jollei toisin säädetä, asutukseen rinnastettavan vapaaajanasutuksen sekä elinkeinotoiminnan vesihuoltoon. Vaikka vesihuoltolaki pääsääntöisesti koskee kaikkia vesihuoltolaitoksia, on keskeiset laitoksia koskevat oikeudet ja velvollisuudet kuitenkin kytketty kunnan toimintaaluepäätökseen. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus ja toisaalta tällä alueella vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon järjestämisestä. Rakentamattomalla kiinteistöllä ei ole liittymisvelvollisuutta. Muiden kiinteistöjen osalta liittymisvelvollisuudesta vapauttamisesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen kuultuaan kunnan terveydensuojeluviranomaista, kiinteistön omistajaa ja alueellista ympäristökeskusta. Lain mukaan vapautus liittymisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos liittäminen on kiinteistönomistajalle tai haltijalle kohtuutonta ja 14

16 vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella sekä lisäksi kiinteistöllä on riittävästi käytettävissä talousvettä tai jätevesien poisjohtaminen ja käsittely voidaan muutoin asianmukaisesti hoitaa tai hule- ja perustusten kuivatusvedet voidaan muutoin poistaa asianmukaisesti. Mikäli erityinen vedenkulutus tai jäteveden määrä tai laatu vaikeuttaisi laitoksen toimintaa, vesihuoltolaitos voi kuitenkin kieltäytyä liittämästä kiinteistöä vesijohtoon tai viemäriin. Kunta päättää toiminta-alueesta vesihuoltolaitoksen hakemuksesta tai oma-aloitteisesti vesihuoltolaitosta kuultuaan. Ennen toiminta-aluepäätöksen tekemistä on pyydettävä lausunto valvontaviranomaisilta sekä varattava kiinteistön omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolain mukaan kiinteistön vesihuollosta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija. Vesihuoltolaitoksella on puolestaan vastuu vesihuollon järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kunnan tulee lain mukaan laatia alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunnalla on yleisvastuu vesihuollon järjestämisestä, mikäli suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristölliset syyt niin edellyttävät. Tuolloin kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, laitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Laitoksen toiminta-alueen tulee kuitenkin olla sellainen, että laitos kykenee taloudellisesti ja asianmukaisesti hoitamaan vesihuollon alueellaan. Vesihuoltolaissa säädetään yleisesti sekä talousveden että viemäröinnin maksuista. Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Maksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua, perusmaksua ja muita maksuja laitoksen palveluista. Laissa säädetään maksujen yleisistä perusteista. Maksujen tulee kattaa pitkällä aikavälillä laitoksen investoinnit ja kustannukset ja niiden tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia. Maksujen määräämisessä voidaan ottaa huomioon tarve veden kulutuksen säätelyyn, veden erityinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Muiden maksujen kuin käyttömaksun määräämisessä voidaan soveltaa ns. aiheuttamisperiaatetta eli esim. eri alueilla voi olla erisuuruisia liittymismaksuja ja perusmaksuja, mikäli eroavaisuudet johtuvat kustannusten oikeasta kohdentamisesta. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon kiinteistön käyttötarkoitus. Vesihuoltoa voidaan vesihuoltolain mukaan tukea julkisin varoin. Vesihuoltolain valvontaviranomaisina toimivat alueellinen ELY keskus, kunnan ympäristöviranomainen ja terveydensuojeluviranomainen. Kuntien valvonta vesihuoltolaissa kuuluu alueellisille ELY keskuksille. Koska ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluu vapauttaminen liittymisvelvollisuudesta, kuuluu sen toimivaltaan myös valvoa liittymisvelvollisuutta. Valvontaviranomaisten hallintopakkokeinoina ovat uhkasakko, teettämis- ja keskeyttämisuhka. Vesihuoltolain uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän selvittämään vesihuoltolain ja siihen liittyvän lainsäädännön tarkistamistarpeet sekä valmistelemaan tarvittavat ehdotukset säädösmuutoksiksi. Työssään työryhmän tuli kiinnittää huomiota erityisesti vesihuollon kehittämissuunnitelmien sisältövaatimuksiin ja suunnitelmien tarkistamiseen määräajoin vesihuollon erityistilanteisiin varautumiseen, laitosten varautumissuunnitteluun ja varallaoloon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymispäätöksen sisältöön ja päätöksen suhteeseen vesihuoltolaitoksen velvollisuuksiin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamiseen vesihuollon palvelujen tarpeen vähentyessä 15

17 vesihuoltolaitoksen taloutta koskevien säännösten toimivuuteen hulevesien johtamisen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen, sekä vesihuoltolaitoksen verkkoon liittämisvelvollisuuteen ja siitä vapauttamiseen. Lisäksi työryhmän tuli selvittää tarve täsmentää vesihuollon maksujen yleisiä perusteita sekä kehittää valvonta tai muita menettelyjä sen varmistamiseksi, että laitoksen perimät vesihuoltomaksut ovat yhtäältä kohtuulliset ja toisaalta riittävät, ja että maksutulojen käyttö on asianmukaista vesihuoltopalvelujen ylläpitämiseksi pitkällä aikavälillä. Työryhmän tuli työssään ottaa huomioon uusimmat selvitykset vesihuollon liiketoiminnan valvonnan järjestämisestä. Lisäksi työryhmän piti muun muassa kiinnittää erityistä huomiota laitosten taloudenpidon läpinäkyvyyden ja vesihuoltolaitteistojen asianmukaisen ylläpidon turvaamiseen. Vesihuoltolaitosten talouden valvonnan ja vesihuoltomaksujen valvonnan kehittämiseksi työryhmän tuli tarkastella mahdollisina vaihtoehtoina julkisuusvalvonnan kehittämistä, erityistä valvontalautakuntaa sekä uuden valvontaviranomaisen perustamista. Selvitysten perusteella työryhmän tuli tehdä tarpeelliseksi katsomansa säännösehdotukset. Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportissa (mmm 2010:6) on ehdotettu lakipykälämuutoksia vesihuoltolakiin, jonka lisäksi työryhmä on tehnyt muutosehdotuksensa myös maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa ehdotusten mukaan määriteltäisiin hulevesistä ja hulevesien hallinnasta johtuvia kysymyksiä pykälissä 90a-90g. Tarkistamistyöryhmän loppuraportissa esitettyjä muutoksia vesihuoltolakiin ei ole vielä hyväksytty eduskunnassa ja asiasta on käyty julkista keskustelua suuntaan jos toiseen. Lakipykälämuutosten sisältö voi täten muuttua ja varsinaisen lakimuutoksen aikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Työryhmän tekemässä loppuraportissa esitettyjä muutoksia vesihuoltolakiin pyritään ottamaan huomioon ennakoivalla tavalla, mutta käytännössä toimintaa määrittelee ennen kaikkea voimassa oleva lainsäädäntö Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojelulaki sisältää säännöksiä talousvettä toimittavista laitoksista sekä talousveden laadusta ja valvonnasta. Terveydensuojelulaki täydentää ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä jätevesistä ja terveydensuojelulain kannalta tarpeellisilla säännöksillä viemäröinnistä. Terveydensuojelulain 4 ja 5 :n mukaan terveydensuojelun yleisen suunnittelun ja valvonnan ylin johto ja ohjaus kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveydensuojelua ohjaa ja valvoo aluehallintovirasto (Pohjois-Suomen AVI). Talousveden laadunvalvonnassa viranomaisena toimii kunnan terveydensuojeluviranomainen. Terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa määräyksiä koskien talousveden käsittelyä ja käyttöä, mikäli nämä ovat tarpeen veden laadun kannalta tai terveyshaittojen ehkäisemiseksi Vesilaki (264/1961) Vesilaissa säädetään edellytyksistä veden ottamiselle vesistöstä ja pohjavedestä, sekä pintaveden johtamiselle pohjaveden muodostamiseksi. Laissa on myös säännökset jäteveden johtamisesta viemärissä (10 luku). Vesilain mukainen lupa on haettava kaikille toiminnoille, joista aiheutuu tai saattaa aiheutua vesilain yleiskiellossa tarkoitettuja seurauksia. Vesilain mukaan vesialueen omistajalla ei ole oikeutta estää muita käyttämästä vettä tai saamasta vesilain mukaista lupaa veden käyttämiseen. Vedestä ei myöskään suoriteta omistajalle otetun veden määrään perustuvaa korvausta (9 luku, 11 ). Aluehallintovirasto voi vesilain nojalla määrätä pinta- tai pohjavedenottamon ympärille perustettavaksi suoja-alueen, missä voidaan kieltää kokonaan tai ilman lupaa ryhtymästä pilaantumisen vaaraa merkitseviin toimenpiteisiin. Suoja-aluemääräyksistä aiheutuvat edunmenetykset tulee korvata maanomistajalle, tai mikäli ne ovat kohtuuttomia, suoja-alue voidaan määrätä lunastettavaksi (9 luku, 19 ja 20 ). 16

18 Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Ympäristönsuojelulaissa säädetään mm. vesistön ja pohjaveden pilaamisen ehkäisemisestä. Ympäristönsuojelulain 11 :n mukaan valtioneuvosto voi asetuksella säätää muun muassa päästöistä ympäristöön tai yleiseen viemäriin, päästöjen rajoittamisesta sekä päästörajojen valvonnasta sekä terveydelle tai ympäristölle vaarallisten aineiden ympäristöön tai yleiseen viemäriin päästämisen rajoittamisesta tai kieltämisestä. Vesihuollon alalta ympäristönsuojelulain nojalla annetussa ympäristönsuojeluasetuksessa säädetään ympäristöluvanvaraiseksi toiminnaksi jätevedenpuhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin ja pintavettä käyttävä raakaveden puhdistuslaitos. Ympäristönsuojelulaissa on säännökset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä jätevesien johtamiselle, lupaan sisällytettävistä määräyksistä ja velvoitteista, sekä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisvelvollisuudesta. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta. Kielto sisältää vaaran aiheuttamisen kiellon eikä pilaamiskiellon vastaiselta toimelta edellytetä konkreettista pilaantumisen aiheutumista. Pohjavesien pilaamiskiellon valvonta jakaantuu vesilain ja ympäristönsuojelulain kesken, siten että vesilain 1 luvun 18 : n pohjaveden muuttamiskiellon soveltamisalaan kuuluvat pohjaveden laadullinen ja määrällinen muutos, joka johtuu muusta kuin ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta päästöstä aiheutuvasta pilaantumisesta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla ( /542) Ympäristönsuojelulain 27 c :n nojalla säädetty valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, eli jätevesiasetus, tuli voimaan Asetus tiukensi kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyvaatimuksia, tarkoituksena talousjätevesien päästöjen ja ympäristön pilaantumisen vähentäminen, ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetus on sittemmin uusittu ja uusi asetus tuli voimaan Asetuksessa säädetään talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta, jätevesijärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta, jätevesistä muodostuvista lietteistä, sekä lietteiden keräilystä ja käsittelystä. Asetuksen mukaan talousvesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 85 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Uuden jätevesiasetuksen 4 :n mukaisesti pilaantumiselle herkillä alueilla puhdistustasovaatimukset tulisi määrätä kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetuilla puhdistustasovaatimuksilla siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen Laki määrää, että jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jota säilytetään kiinteistöllä ja esitetään viranomaiselle tarvittaessa, sekä ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Uutta järjestelmää rakennettaessa jätevesijärjestelmästä on tehtävä suunnitelma, joka liitetään rakennuslupahakemukseen. Olemassa olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan asetuksessa vaadittuja puhdistusvaatimuksia viimeistään viidessä vuodessa asetuksen voimaantulosta, eli viimeistään Ympäristönsuojelulain 27 d :n nojalla säädetään talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeamisesta. Vaatimuksista voidaan poiketa, mikäli vaatimusten täyttämiseksi tarvitta- 17

19 vat toimet voidaan katsoa kiinteistön haltijalle kohtuuttomiksi. Esimerkiksi 68 vuotiaat, kiinteistöllä asuvat kiinteistön omistajat / haltijat vapautuvat vaatimuksista, mikäli jätevesien käsittelyjärjestelmä on käyttökuntoinen eikä aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää hakemuksesta edellä mainitun poikkeuksen. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Vesihuolto kytkeytyy useilla tavoilla myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen sääntelyyn. Esimerkiksi vesihuoltolaitosten rakennukset tarvitsevat yleensä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakennusluvan. Lisäksi vesihuollon tarpeet vaikuttavat MRL:n mukaiseen suunnittelutarpeeseen, sillä MRL:n 16 :n mukaisena suunnittelutarvealueena pidetään muun muassa aluetta, jolla on syytä ryhtyä vesijohdon tai viemärin rakentamiseen. Vesihuollon järjestäminen on myös otettava huomioon MRL:n mukaisia kaavoja laadittaessa. Lisäksi vesihuollon järjestämisen edellytykset on huomioitava uusia rakennuslupia myönnettäessä. Lain 135 :n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle. Myös 14 :n mukaisen rakennusjärjestyksen määräykset voivat kohdistua muun muassa vesihuollon järjestämiseen. Laissa on lisäksi säännöksiä yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta, joita sovelletaan myös vesihuoltolaitosten vesijohtoihin ja viemäreihin (161 ). Sen mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa ja kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi tai kohtuullisin kustannuksin. Lain mukaan kunta vastaa alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta alueellaan. Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä vastaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Lisäksi rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa tulee olla rakennustarkastaja. Alueellisen ELY keskuksen tehtävä on edistää ja ohjata kunnan alueidenkäytön suunnittelua ja rakennustoimen järjestämistä. Maakuntakaavan laatimisesta ja muusta maakunnan suunnittelusta vastaa maakunnan liitto, missä alueen kuntien on oltava jäseninä Laki vesihuollon tukemisesta (686/2004) Laissa vesihuollon tukemisesta säädetään vesihuollon tukemisesta valtion talousarviossa tätä varten myönnettävillä määrärahoilla. Vesihuoltoavustuksiin sovelletaan lisäksi mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Lakia vesihuollon tukemisesta sovelletaan myös tuettaessa vesihuoltotoimenpiteitä Euroopan yhteisön rakennerahastoista tai muista Euroopan yhteisön varoista, ellei muualla toisin säädetä. Vesihuoltotoimenpidettä voidaan tukea myöntämällä sitä varten avustusta (vesihuoltoavustus) tai toteuttamalla toimenpide valtion työnä. Toteutettaessa vesihuoltotoimenpide valtion työnä valtio vastaa toimenpiteen toteutuksesta ja osallistuu yhdessä tuensaajan kanssa toimenpiteen kustannuksiin. Vesihuoltotoimenpiteellä tarkoitetaan toimenpidettä, joka palvelee asutuksen tai siihen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoa. Tukea voidaan myöntää vesihuoltolaitokselle tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on: 1) alueellisen yhteistyön aikaansaaminen vesihuollossa; 2) vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa; 3) vesihuoltolain 1 :ssä tarkoitetun vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja hajaasutusalueilla; tai 18

20 4) pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen. Vesihuoltotoimenpiteen tukemisen edellytyksenä on, että: 1) sen toteuttamista on taloudellisista, terveydellisistä, ympäristönsuojelullisista tai muista niihin verrattavista syistä pidettävä tarpeellisena; 2) sitä varten on laadittu suunnitelma, jossa on otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma; 3) tuettaessa vedenhankintaa varmistetaan jätevesien käsittelyn riittävyys ja tuettaessa jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä myös vedenhankintaan liittyvät näkökohdat otetaan riittävästi huomioon; ja 4) toimenpiteen kustannukset ovat kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin verrattuna. Tuen myöntämisestä päättää asianomainen alueellinen ELY keskus maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sille tätä varten myöntämien määrärahojen rajoissa. Avustuspäätöksessä asetetaan ehdot vesihuoltoavustuksen saajalle toimenpiteen aloittamisesta, toteuttamisesta ja loppuun saattamisesta. Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää rakennetun kiinteistön omistajalle tai haltijalle jos: 1) kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen; 2) kiinteistöä käytetään pysyvään asumiseen liittyvään ja siihen vesihuolloltaan rinnastuvaan elinkeinotoimintaan; tai 3) kiinteistöllä sijaitsee vesihuolloltaan asumiseen rinnastuva yleinen rakennus. Vesihuoltoavustusta voidaan myöntää kiinteistön omistajalle tai haltijalle kiinteistön liittämiseksi vesihuoltoverkostoon. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön omistajalle tai haltijalle voidaan vesihuoltoavustusta myöntää vain, jos kiinteistön omistajalle tai haltijalle muutoin aiheutuisi poikkeuksellisen suuret kustannukset kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta liittämiskohtaan saakka. Avustusta voidaan myöntää myös kiinteistön omaa vedenhankintaa tai jätevesien poisjohtamista ja käsittelyä varten, jos kiinteistön liittämiselle vesihuoltolaitoksen tai kiinteistöjen yhteiseen verkkoon ei kiinteistön sijainnin vuoksi ole edellytyksiä. Avustusta voidaan myöntää suunnitteluun, toteutukseen ja niitä palvelevista selvityksistä aiheutuviin kustannuksiin. Ylläpitokuluihin ei myönnetä vesihuoltoavustusta. Vesihuoltoavustuksen osuus voi olla enintään 30 % toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista ja erityisestä syystä enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustushakemus toimitetaan alueelliselle ELY keskukselle ennen kuin tuettavan toimenpiteen toteuttaminen aloitetaan. Toteutettaessa vesihuoltotoimenpide valtion työnä, korvattavaksi hyväksyttäviä kustannuksia ovat työ- ja materiaalikustannukset sekä säädöksiin tai lupiin perustuvista velvoitteista toimenpiteen toteuttamisvaiheen aikana aiheutuvat kustannukset. Valtion työnä toteutettavissa toimenpiteissä tuen osuus voi olla korkeintaan 50 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, erityisistä syistä enintään 75 % hyväksyttävistä kustannuksista Valmiuslaki (1080/1991) Valmiuslain 40 :n mukaisesti Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Valmiuslain mukaisesta valmiussuunnitelmasta kunnassa vastaa kunnan ohjesäännön mukaisesti pääsääntöisesti kunnanjohtaja. Valmiussuunnitelmat tehdään kuntien perus- 19

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Kainuun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020

Kainuun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Kainuun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2011 Kansikuva: Kuusanmäen ylävesisäiliö Kajaanissa, Tarmo Hyvärinen. Sisältö Sanasto...

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT TURUSSA 20.5.2011 Risto Mansikkamäki ympäristökeskuksen johtaja Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus Keski Uudenmaan ympäristökeskus on Järvenpään ja Keravan

Lisätiedot

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista

Uudenmaan vesihuolto. Ajankohtaista Uudenmaan vesihuolto Ajankohtaista Teemu Haapala Uudenmaan ELY-keskus LUVY jätevesiseminaari 23.3.2015 ELY:n rooli vesihuollon rahoituksessa 2014 Vesihuoltoavustukset (MMM) Tervalampi-Heponiittu vesiosuuskunta,

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010. SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8.

SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010. SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8. SOMERON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET / PÄIVITYS 2010 SOMERON KAUPUNKI 2011 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kval 22.8.2011 63 MÄÄRITELMIÄ Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010. KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus

KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010. KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010 KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus KAJAANIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2004-2010 KAJAANIN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus 2004 Kannen kuva:

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta / 560-407-4-102

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta / 560-407-4-102 Ympäristölautakunta 170 03.12.2014 Ympäristölautakunta 23 04.03.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta / 560-407-4-102 318/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 170 Asia

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan

Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Vesihuoltolain muutokset ja niiden vaikutukset vesihuolto-osuuskuntien toimintaan Osuuskuntailta 17.11.2014 Ravintola Liisanpuisto Lainsäädännön muutokset Vesihuoltolain muutokset voimaan 1.9.2014 hallituksen

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Vesihuoltolain muutoksia

Vesihuoltolain muutoksia Vesihuoltolain muutoksia Orimattila, 16.9.2014 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Lainsäädännön velvoitteet vesihuoltotoiminnassa Osuuskuntamuotoisen vesihuoltolaitoksen toimintaa säätelee osuuskuntalaki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä

Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015. Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä Ympäristö- ja tekninen lautakunta 90 24.06.2015 Vapautushakemus viemäriverkkoon liittymisestä YMPTEKLT 90 118/11 01 05/2015 Ympäristötarkastaja Jaakko Kemppainen on 28.5.2015 päivätyllä hakemuksella hakenut

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos 14.10.2010 Tuire Taina Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA Taustaa Ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 :ssä säädetään

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot