Pohjoismaiden joulu Petroskoissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaiden joulu Petroskoissa"

Transkriptio

1 Uutiset: Kansalliskieliset lehdet tähtäävät nettiin. Sivu 2. + Viikon vieras Irina Syrjäläinen Keskiviikko Numero 50 (16167) 95. vuosikerta Onnellista uutta vuotta 2015! Taikajoulu Pohjoismaissa -kilpailuun osallistuneet petroskoilaiset Jelena (vas.), Kolja, Ivan ja Dima Ridal harrastavat mielellään askartelua vapaa-aikanaan. Kuva: Marina Tolstyh Pohjoismaiden joulu ssa Joulukilpailu. Kirjava joulukuusimetsä, kankaiset joulupukit, pulleat lumiukot sekä maalaukset ja jouluaiheiset tarinat ovat täyttäneet Karjalan tasavallan lasten pääkirjaston lukusalit ssa. Kirjaston jo 14 vuotta järjestämä Taikajoulu Pohjoismaissa -näyttely on innostanut lapsia ja perheitä askartelemaan, maalaamaan ja sepittämään. Sivu 3. Huomio! -lehden seuraava numero ilmestyy 14. tammikuuta.

2 2 2 Keskiviikkona PUOLUEISTA RIIPPUMATON KARJALAN VÄESTÖN LEHTI PERUSTETTU 1920 Postiosoite: Titovinkatu 3, , Karjalan tasavalta Puh: (814-2) Fax: (814-2) Tilausnumero Irtonumeron hinta Karjalassa 25 ruplaa Julkaisijat Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kuibyshevink. 5, Karjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Periodika-kustantamo, Titovinkatu 3, Lehti rekisteröitiin Venäjän tietoliikennettä, tietotekniikkaa ja tiedotusvälineitä valvovassa virastossa (Roskomnadzorissa) Rekisterinumero ПИ ТУ PAINO Verso-kirjapaino, Varkauden rantakatu 1 A, PÄÄTOIMITTAJA Mikko Nesvitski (814-2) TOIMITUSSIHTEERI Marina Bagajeva (814-2) OSASTOJEN YHTEYSTIEDOT Uutistoimitus (814-2) Taloustoimitus (814-2) Kulttuuritoimitus (814-2) Lehti allekirjoitetaan painettavaksi aikataulun mukaan kello Numero 50 allekirjoitettiin kello Tilaus 999. Painos 1000 Uutiset Pääkirjoitus Haasteellista, mutta kiintoisaa Vuosi 2014 on ollut lehdellemme, samoin kuin kustantamomme muille kansalliskielisille julkaisuille, ensimmäinen, jolloin on eletty valtion suojissa. Toisin sanoen valtio on kustantanut sataprosenttisesti kaikki kulumme. Edelliseen nähden parannusta on ollut sen osalta, että osan niin sanotuista suunnitelman ylittävistä tuloista olemme voineet käyttää tarpeisiimme, muun muassa maksaa vähäistä lisäystä toimittajiemme muutenkin pienten palkkojen päälle. Päättyvä vuosi on ollut haasteellista, mutta kiintoisaa aikaa. Ainoan pahan yllätyksen koimme viime kesänä, jolloin Venäjän postin ahneesti nostamat tilaushinnat veivät noin 50 tilaajaa lukijakunnastamme. Olemme saaneet paljon aikaan. Suomen kieltä lukeville oppilaille järjestimme Suomen n-konsulaatin kanssa ainekilpailun Minun Karjalani. Omin voimin järjestimme valokuvakilpailun Lemmikki lomalla sekä joulukorttikilpailun lapsille. Jälkimmäisen suosio on parissa vuodessa nelinkertaistunut, ja tänä vuonna saimme koululaisilta 85 joulukorttia. Ensimmäisen kerran lehden historiassa järjestimme kaksipäiväisen lukijamatkan Ruskealaan, Sortavalaan ja Lahdenpohjaan. Tapasimme lukijoita myös Jouluklubissa, jonka aikana opimme tekemään kortteja ja piparkakkutalon ja paistamaan joulutorttuja. Yhdessä petroskoilaisten lukijoiden kanssa vietimme pikkujoulua, johon toimme lisäksi Sortavalan Inkeri-seurasta toistakymmentä jäsentä. Yhtä runsaita suunnitelmia on ensi vuodellekin, jolloin täyttää 95 vuotta. Juhlapäivän kunniaksi panostamme entistä enemmän työhön lukijoiden kanssa. Lukijamatkalla lähdemme katsomaan Kinnermäkeä ja Vieljärven Karjalan kielen kotia. Vierailemme myös Prääsän ja Tšalnan etnokulttuurikeskuksissa. Ensi lokakuussa haluamme tuoda Suomesta bussillisen suomalaisia lukijoitamme 95-vuotispäiväjuhlaamme. Houkuttelemme lapsia tekemään onnittelukortin Karjalan Sanomille ja aikuisia lukijoita kilpailemaan lehden toimittajien kanssa tietovisassa. Toivotamme meille kaikille, että suunnitellut hankkeet toteutuvat mistään pakotteista ja alinomaa muuttuvista talouspoliittisista suhdanteista huolimatta ja saamme nauttia täysin sieluin juhlavuoden anneista. Menestystä ja valoa koko vuodelle 2015! Mikko Nesvitski päätoimittaja Kansalliskieliset lehdet tähtäävät nettiin Media Suomeksi, karjalaksi ja vepsäksi ilmestyvät lehdet tehostavat toimintaansa tietoverkossa. Verkkosivut ovat uudistumassa. Lehtien arkistomateriaaleja voi lukea piakkoin digimuodossa. Sergei Karpov Karjalan kansalliskielisten lehtien verkkosivujen edistäminen on yksi n Periodika-kustantamon tärkeimmistä tehtävistä painatteiden julkaisemisen rinnalla. Lehtien tasavallan budjetista saamaa rahoitusta ei ole toki tarkoitettu verkkosivujen ylläpitämiseen, joskin tällaista tukea on saatu jonkin verran. Siitä huolimatta Viikon kuva Karjalan kuusi tapasi vieraita Lapset koko Karjalasta ovat käyneet katsomassa suurta kuusta n Musiikkiteatterissa. Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen onnitteli lahjakkaita koululaisia uudenvuoden johdosta. Tämä tilaisuus järjestettiin 17. kerran ja siinä oli 500 oppilasta. Kuva: andrei rajev lehdet haluavat edistää julkaisujaan ja palveluitaan netissä ja ovat valmiita panostamaan myös omia varojaan tähän tarkoitukseen. Tällä hetkellä kustantamolla ja kaikilla lehdillämme on omat verkkosivut ja sivut sosiaalisissa medioissa kuten Vkontaktessa, Facebookissa sekä Twitterissä. Yksikään Karjalan venäjänkielinen lehti ei voi kehua tällaisilla tuloksilla, Periodika-kustantamon johtaja Aleksei Makarov totesi Karjalan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston istunnossa viime viikolla. Makarovin mukaan kansalliskielisten lehtien näkyvyys verkossa on merkittävä aikaansaannos. Edessä on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Suunnitelmissa on muun muassa laajentaa verkkojulkaisujen lukijakuntaa, kehittää verkkopalvelujen ja digitaalijulkaisujen myyntiä, sijoittaa verkkoon audio- ja videomateriaaleja sekä lisätä kirjoitusten määrää verkkosivuilla. Uudet verkkosivut käynnissä Ensimmäiset askeleet netissä,, Kansalliskielisten lehtien näkyvyys tietoverkossa on merkittävä aikaansaannos. Aleksei Makarov Karjalan kansalliskieliset lehdet tekivät 2000-luvun alussa, jolloin avattiin Periodikan, Karjalan Sanomien ja Carelian verkkosivut. Vuonna 2008 omat verkkosivut saivat karjalankieliset lehdet Oma Mua ja Vienan Karjala. Vuodesta 2013 näillä on ollut yhteinen verkkosivusto, jolla on aineistoa niin livvin kuin varsinaiskarjalan murteella. Kuluva vuosi on huomattava, koska tänä vuonna vepsänkielinen Kodima ja kolmella kielellä ilmestyvä Kipinä ovat saaneet omat nettisivut. Nyt niitä viimeistellään ja täydennetään, Makarov kertoo. Makarovin mielestä Kipinä-lastenlehden venäjänkielinen versio niin painetussa kuin digimuodossa on hyvin tarpeen. Lastenlehtiä on muutenkin vähän. Lisäksi venäjänkielisillä lapsilla olisi hyvä mahdollisuus perehtyä Karjalan alkuperäiskansojen kulttuuriin ja taiteeseen. Tärkeänä tapahtumana on ollut myös Carelia-aikakauslehden uuden nettisivun käynnistys, joka tapahtui jouluaattona 24. joulukuuta. Sitä ennen lehden verkkosivu oli jumissa pari vuotta. Nettisivu ei tule kopioimaan paperilehteä. Sillä voi lukea lehden päätoimittajan Armas Mašinin ja kirjoit tajien kirjoituksia, ennakkokirjoituksia ja katsauksia lehden edellisistä numeroista. Sivu olisi myös hyvä kenttä lehden toimituksen ja lukijoiden vuorovaikutukselle, Makarov huomauttaa. Tällä hetkellä on päättymäisillään suuri hanke, jonka vetäjänä on Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriö. Hankkeen mukaan kaik kien kansalliskielisten lehtien vuodesta 1991 ilmestyneet numerot saadaan skannattua ja muokattua digimuotoon. Sen jälkeen ne sijoitetaan lehtien verkkosivuille, ja jokainen lukija voi tutustua niihin. ks

3 Keskiviikkona "Lasten jouluaiheiset työt auttavat aikuisia uskomaan ihmeisiin, satuihin ja yleensä hyvään." Svetlana Zolotova Viikko minuutissa Onnittelu Kantele-yhtyeen lasten ryhmän laulaja Liza Ivanova laulaa suomeksi Taikajoulu Pohjoismaissa -joulunäyttelyn avajaisissa n lasten pääkirjastossa. Kuva: Marina Tolstyh Taikajoulu Pohjoismaiden innosti askartelijoita Joulukilpailu Karjalan tasavallan lasten pääkirjasto ssa sai luovaan joulukilpailuun satoja piirustuksia, puhdetöitä ja kirjoituksia jouluaiheesta. Marina Tolstyh Pavuista, muovihaarukoista, appelsiinien viipaleista sekä nauhoista ja langoista tehdyt joulukuuset ovat kasvaneet lasten pääkirjastossa ssa. Taikametsän kautta ajavat joulupukit, toiset poroilla, toiset valkoisilla hevosilla tai husky-koirilla. Metsää ympäröivät tekstiilistä, väripaperista ja käytetyistä materiaaleista askarreltuja lumiukkoja sekä satusankareita ja olemuksia. Seiniä koristavat piirustukset ja maalaukset. Kirjaston työntekijät suhtautuvat lasten töihin hyvin herttaisesti. Työt auttavat aikuisia uskomaan ihmeisiin, satuihin ja yleensä hyvään. Lapset puolestaan uskovat voimakkaasti, että joulu ja uudenvuoden juhla ovat taikavoimaisimpia tapahtumia, kirjaston varajoh- taja Svetlana Zolotova sanoo. Kirjasto sai joulukilpailuun yli 1000 lasten tekemää joulukoristetta ja nukkea, maalausta ja joulutarinaa. Perinteen mukaan kaikki kilpailutyöt jaetaan kolmeen sarjaan eli joulukorttiin, joululaahjaan ja joulutarinaan. Lasten mielikuvitus on niin rajaton, että on usein vaikea jakaa työt sarjoihin. Omat kirjoituksensa lapset kuvittavat myös itse. Samassa askartelussa yhdistellään eri tekniikoita, kirjaston työntekijä Tatjana Jermolina huomauttaa. Askartelu koko perheelle Ridalien perhe sta on tuonut kilpailunäyttelyyn yhteensä viisi työtään. Vanhin poika Kolja, 12, leikkasi kuviosahalla puisen valaisimen. Hänen veljensä Dima, 8, teki ison lumiukon paperitaitelulla. Hän askarteli yhdessä mummonsa kanssa reilut kaksi viikkoa. Tykkäämme askartelusta paljon. Se auttaa poikiemme kasvattamisessa, äiti Jelena sanoo. Nainen työskentelee työnopettajana kaupungin 34. koulussa. Juuri hän on herättänyt kiinnostusta luomistöihin lapsissaan. Omien lasten töiden lisäksi hän ehdotti näyttelyyn myös 13 työtä, jotka tekivät koulun oppilaat hänen opastuksellaan. Poikien isä Ivan harrastaa askartelua yhdessä puolisonsa ja lastensa kanssa. Puolisot tekivät pakkasukon ja lumitytön paperipuvut, jotka he laittoivat sitten samppanjapullojen päälle. Pidämme askartelusta enemmän kuin television katselusta, Ivan lisää. Näyttelyssä vanhemmat ja lapset ihailevat jokainen omaa. Isää miellyttää esimerkiksi tuohista tehty kirja, äidin katse pysähtyy batiikkimaalauksiin. Nuorin poika katselee värilangoista tehtyjä lumiukkoja. Taikajoulu on kestänyt 14 vuotta Karjalan tasavallan lasten pääkirjasto on järjestänyt Taikajoulu Pohjoismaissa -kilpailunäyttelyn jo 14 vuotta peräkkäin. Vuosien aikana askartelu- ja piirustuskilpailuun on osallistunut tuhansia lapsia Karjalan tasavallasta ja muualta Venäjältä sekä myös Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Ukrainasta. Tänä vuonna kirjastoon tuli töitä myös Arkangelista, Magnitogorskista ja Surgutista. Näin Surgutin kaupungin kirjastot olivat pitäneet aiemmin paikallisen Joulu 60 leveyspiirillä-askartelunäyttelynsä, josta hin valittiin 13 parasta työtä. Tuntuu, että kirjaston jo niin pitkään järjestämä joulukilpailu on hyvin suosittu lasten keskuudessa. Kilpailusta on kehittynyt kirjaston brändi, Karjalan kulttuuriministeriön asiantuntija Anna Tomtšik varmentaa. Kirjaston työntekijä Tatjana Jermolina puolestaan lisää, että joulukilpailu on merkittävä tapahtuma erityisesti piireissä ja maaseudulla asuville lapsille: Kilpailu auttaa lapsiaan paljastamaan kykyjään. Lisäksi osallistuminen kilpailuun on ilmainen. Valitettavasti lapsille tarkoitettujen ilmaisten kilpailujen määrä on nyt melko vähäinen. Kilpailijoiden määrä voisi lisääntyä Karjala Suomi-ystävyysseuran hallinnon jäsen Natalja Solomennikova koordinoi kilpailua kolmen vuoden aikana, kun hän oli töisä kirjastossa: Tietysti on mieluisa, että Taikajoulua jatketaan. Aiemmin kilpailijoita oli kuitenkin melkein kaksi kertaa enemmän. Kaksi vuotta sitten ystävyysseuran ja kirjaston välisen hankkeen avulla parhaat työt olivat esillä Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä. Kilpailuun tulisi vielä enemmän töitä, jos Venäjän posti toimisi nopeasti ja varmasti sekä Pohjoismaissa jokin taho edistäisi n joulukilpailua. Odotamme lisää töitä Murmanskista ja ulkomailta. Suojärvellä asuvat koululaiset lähettivät töitään hakuajan alussa, mutta ne eivät ole vieläkään päässeet perille, kilpailunäyttelyn koordinaattori Tatjana Korobitsina harmittelee. Tuomaristo valitsee yhteensä noin 60 voittajaa ja lisäksi 60 osallistujaa saa palkinnon. KS Palkintojen luovutustilaisuus pidetään 25. tammikuuta n nukketeatterissa kello Arvoisat ystävämme! Onnittelemme teitä uudenvuoden juhlan johdosta. Päättymäisillään oleva vuosi on ollut kotimaalle vakavien koettelemusten ja tärkeiden toteutusten vuosi. Hankalat ajat ovat osoittaneet, että olemme pystyneet väistämään iskut ja voittamaan vaikeudet. Meille kaikille hankala jakso on todistanut samalla, että toimiemme menestys riippuu meistä jokaisesta. Sellaisen yhtenäisyyden ja kansalaisvastuun eläväksi esimerkiksi on tullut paikallisten aloitteiden tukiohjelma, jonka ansiosta Karjalan asukkaiden arki on muuttunut viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Joulukuussa hyväksytty Karjalan satavuotispäivään tähtäävä liittovaltion kohdeohjelma on avannut uusia taloudellisen ja sosiaalikehityksen näkymiä. Tähän mennessä on tehty paljon ja edessämme on paljon uusia tehtäviä. Karjala astuu uuteen vuoteen suurine suunnitelmineen. Ensi vuonna tasavallassa jatketaan piirien liittämistä kaasulämpöverkkoon, ryhdytään rakentamaan asuintaloja ja teitä. Samalla jatketaan terveys-, opetus- ja kulttuurialan kehitystä. Meillä on yhteinen päämäärä: tehdä tasavaltamme kukoistavaksi alueeksi, jossa eläminen ja lasten kasvatus tuntuvat mukavilta. Olemme menossa siihen suuntaan. Tuokoon uusi vuosi tullessaan sopusointua ja onnea jokaiselle perheelle. Lujittakoon varmuutta ja lisätköön optimismia. Onnea, terveyttä ja rakkautta! Aleksandr Hudilainen Karjalan päämies Vladimir Semjonov Karjalan lainsäädäntökokouksen puheenjohtaja Aleksandr Hynninen Karjalan ylitarkastaja Onnittelemme Karjalan Sanomien ja Oma M u a n monivuotinen työntekijä, eläkkeellä nyt oleva Vladimir Kettunen täytti 75 vuotta eilen 30. joulukuuta. Onnittelemme lämpimästi kollegaamme ja toivotamme hänelle terveyttä ja hilpeää mieltä! ks

4 4 Keskiviikkona Talous & työ Nykyaikainen saha Pääjärvelle Teollisuus. Karjalan puunjalostusyhtiöiden sahaustuotteet ovat olleet kysyttyjä ja hyvin kilpailukykyisiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yksi alan nopeasti kehittyvistä yhtiöistä on Fintek, joka esitteli hankettaan Karjalan satavuotispäivän valmistelua valvovan valtionkomission istunnossa joulukuun puolivälissä. Yhtiö perustettiin tammikuussa 2010 Kostamuksen huonekalutehtaan pohjalle. Fintekista on hyvin pian tullut puunhankinnan ja puunjalostusteollisuuden yksi nopeasti kehittyvistä yhtiöistä Karjalan pohjoisosassa. Fintekin pääjohtajan Andrei Aleksejenkon mukaan vuoden 2012 lopulla yhtiö aloitti puunhankinnan, sahatavaran kuivaamisen sekä liimattujen parrujen ja palkkien tuotannon. Hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutettua puutuotteiden kysyntä osoittautui riittäväksi ja yhtiö teki päätöksen tuotannon laajentamisesta ja nykyaikaistamisesta. Vuonna 2013 yhtiön esittämä investointihanke hyväksyttiin ja liitettiin Venäjän kauppaja teollisuusministeriön ensisijaisten hankkeiden listalle. Hankkeen toinen rakennusvaihe on paraikaa meneillään. Tuotannollisten tilojen rakentaminen lähenee loppuaan. Yhtiö on hankkinut uuden sahausjätteillä toimivan pannuhuoneen ja täysin automatisoidun tehtaan, jossa valmistetaan liimattuja parruja ja palkkeja. Fintekin ja Karjalan hallituksen yhteispäätöksen mukaan sahalaitos rakennetaan Louhen piiriin Pääjärven taajamaan. Yhtiö työllistää 250 henkeä. Fintekin tuotteet ovat kilpailukykyisiä suomalaisiin vastaaviin puutuotteisiin verrattuna, mutta yhtiö kuitenkin tarvitsee apua ja tukea valtion taholta. Andrei Aleksejenkon mukaan saha liittyy kokonaan Karjalan talouteen. KS Alumiinitehdas aloittaa lämpöpattereiden tuotannon Nadvoitsa. Karjalan hallitus, Sual-alumiiniyhtiö ja Elso Baza -yhtiö allekirjoittivat 17. joulukuuta yhteistyösopimuksen lämpöpattereiden tuotannon järjestämisestä Nadvoitsan alumiinitehtaan tiloissa. Karjalan talousministerin Valentin Tšmilin mukaan hanke on hyvin ajankohtainen talouspakotteiden oloissa. Se on myös tärkeä Nadvoitsan alumiinitehtaan säilyttämiseksi ja uusien työpaikkojen perustamiseksi. Talousministeri Tšmil toivoo, että Sual-alumiiniyhtiö osallistuu jatkossa toiseenkin hankkeeseen, joka koskee alumiinifolion tuotannon perustamista Nadvoitsaan. Karjalan hallitus on puolestaan valmis myötävaikuttamaan siihen, että hanke toteutuisi lyhyessä ajassa. ks,, Kaupungista ei ole löytynyt monta halukasta tekemään puiden hoitoleikkauksia. n oloissa oksasilppuri sopii parhaiten muutaman päivän kestäviin pienurakoihin. Käyttäjän on helppo syöttää oksia leveään täyttösuppiloon. Kuva: Oleg Gerasjuk Kaupungin viheralueet kuntoon Kunnostustyö Kaupunkimetsien puoltaja ja yksityisyrittäjä Sergei Popkov avustajineen on tehnyt lehmusten, orapihlajan ja syreenin oksien hoitoleikkauksia n keskustassa. Oleg Gerasjuk Gogolinkatu on ainoa katu ssa, jonka varrella kasvavia puita hoidetaan nykyisin säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Muiden Työtä on yllin kyllin Kaupungissa on monta kunnostuksen tarpeessa olevaa virkistysaluetta. Yksi ainoa tähän mennessä kunnostettu metsäsaareke kaupungin rajoissa on Kukonmäen lähiössä oleva Oravansaari, jossa asukkaat voivat liikkua vapaasti lapsineen ja lastenvaunuineen. Nyt siihen ei muodostu paljon roskia. Yli kaksi vuotta sitten alue kunnostettiin ja kodittomat ihmiset muuttivat pois siitä. Kunnostettavien paikkojen listalla on kolme viheraluetta Perevalssin, Kljutševajan ja Drevljankan lähiössä, joissa pitää tehdä kaatuneiden puiden raivaus ja rakentaa kävelypolut, Sergei Popkov kertoo. Kaupunkimetsät on siivottava ja kuunnostettava siten, jotta kaikki asukkaat saisivat käyttää niitä virkistykseen. Popkov on varma, että suurin osa silmiin pistävistä kaupungin ongelmista on ratkaistavissa hyvin helposti. Sen sijaan kaupunkirakentaminen vaatii suurta älyllistä työtä ja paljon eri tahojen, omistajien ja virastojen välisiä sovitteluita. ks Sergei Popkov leikkaa puunlatvoja. Kuva: Oleg Gerasjuk lehtikujien, puistojen ja puistikoiden ja yleensä virealueiden osalta rahoitus järjestyy, jos vuoden lopulla kaupungin kassaan jää varoja tarkoitukseen. Kyllä kuivien oksien karsinta keskellä kaupunkia ja varsinkin joulukuun lumisateessa tuntuu oudolta. On se kaupunginhallituksen mielestä paras aika tehdä puunhoitotöitä, kun kaikki alan työntekijät ovat mukana istutustöissä ja nurmetuksissa touko-kesäkuussa. Vuoden lopulla on enemmän vapaita työntekijöitä ja tästä työstä maksetaan vähemmän, yksityisyrittäjä Sergei Popkov toteaa. Tähän mennessä ei kaupungista ole kuitenkaan löytynyt monta halukasta tekemään puiden hoitoleikkauksia. Tarjouskilpailuun hakeutui vain kaksi ehdokasta. Popkovin mukaan kaupungissa ruvettiin suhtautumaan viheristutuksiin paljon harkitummin ja huolellisemmin vasta kolme vuotta sitten, jolloin puunhoitotöitä tehtiin ensimmäistä kertaa Kalinininkadun ja Kuibyševinkadun varrella. Sitä ennen ei puihin kiinnitetty huomiota ollenkaan. Silloin kun ne olivat tiellä tai häiritsivät jollain tavalla, leikattiin puunlatvat kokonaan. Useista puista jäi kahden metrin pätkiä. Lenininkadulla ja Marxinkadulla on useita puoleen leikattuja poppeleita. Puunjätteet hyötykäyttöön Tämä urakka Gogolinkadulla kesti noin kuukauden ja päättyi joulukuun lopulla. Neljän hengen porukka leikkasi kuivat, revenneet ja ylikasvaneet oksat noin 90 lehmuspuusta. Kaikki hoikat oksat hienonnettiin silppurissa paikan päällä ja saman tien kasattiin isoihin säkkeihin. Kaikki nämä hakkeet vien kesämökilleni ja käytän maanparannukseen samoin kuin paksummat oksan- pätkät, jotka soveltuvat hyvin polttopuuksi. Osan oksista joutunemme kuljettamaan kaatopaikalle, jos emme ehdi pilkkomaan ja sahaamaan niitä ajoissa paikan päällä, Sergei Popkov toteaa. Lehmus on hyvin pehmeä puulaji ja sen hienontaminen ei vie paljon aikaa. Yhdellä oksasilppurilla saadaan päivässä puolitoista kuutiometriä haketta. ssa puujätteiden kuljetus kaatopaikalle on edullisempi vaihtoehto kuin niiden käsittely. Silloin, kun kyseessä on muutaman päivän kestävä urakka määrätyn alueen rajoissa, osoittautuu oksasilppuri usein kuorma-autoa tehokkaammaksi, Sergei Popkov myöntää. Kaupunkimetsien innokkaiden puoltajien joukossa monta vuotta ollut Sergei Popkov on varma, että kaikkien pitää pyrkiä vähentämään jätteiden määriä. Ainakin puujätteiden käsittely ja hyötykäyttö tuntuvat ehkä kaikista helpoimmilta. ks

5 Keskiviikkona "Kohta luostari alkaa tuottaa mozzarellaa, ricottaa, caciottaa ja savustettua bianconia." Lehmät viihtyvät uudessa navetassa Korjaus Valamon karjatilan modernisointi mahdollistaa karjakannan lisäämistä. Marina Petrova Valamon maatilan korjaustyöt ovat päättyneet. Lehmät on siirretty rappeutuneista navetoista lämpimiin tiloihin. Ajanmukaiset koneet helpottavat nyt rehunjakelua, lypsämistä ja tilojen siivousta. Tärkeintä on se, että mukavuus on kasvanut tilalla. Automaattiset rehunjakelujärjestelmät ja juottolaitteet helpottavat munkkien työtä ja auttavat optimoimaan eläinten hyvinvointia ja karjatilan tuotantoa, maatilan päällikkö munkki Agapi kertoo. Tupaantuliaisten johdosta pappi Aleksi piti kiitosjumalanpalveluksen uudessa navetassa, pirskotti vihkivettä kaikkien läsnäolijoiden ja muun muassa lehmien ylle. Maatilan juhlalliset avajaiset pidetään luostarin perustajien, pyhien Sergein ja Hermannin nimikkojuhlan päivänä 11. heinäkuuta. Juhlaan kutsutaan Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill. Siihen saakka maatilan uusia koneita kokeillaan ja korjataan asennus- ja korjausvirheitä, Agapi sanoo. Valamon uusiin navettoihin on hankittu ajanmukaiset lypsy- ja siivouskoneet sekä automaattiset rehunjakelujärjestelmät. Lisäksi meijerille asennettiin uutta italialaista laitteistoa. Kohta luostari alkaa tuottaa mozzarellan, ricottan, caciottan, morlacin ja savustetun bianconin juustoja. Niiden valmistukseen maatilan päällikkö Agapi perehtyi Italian Sfoggia-tehtaalla. Karjatilan työntekijöitä supistetaan Maatilan korjausta ovat ohjanneet asiantuntijat Serbiasta. Hanke on käynnistynyt Venäjän sähkövoimajärjestelmät Oy:n aloitteesta. Vähintään 140 vuotta sitten ra- kennetut navetat kaipasivat kovasti peruskorjausta. Navetat korjattiin noin puolessa vuodessa, vaikka vanhoista rakennuksista säilytettiin vain seinät. Katto, parret, lautapäällysteet purettiin ja rakennettiin uudet. Lehmät makaavat nyt mukavammin kumimatolla kuin laitumella. Pehmeä alusta antaa niiden levätä. Mukavuudet lisäävät leh mien hyvinvointia ja maitotuotosta. Karjatilalla hoidetaan 70 lehmää, joista lypsylehmiä on 25. Uudet navetat ovat entisiä tilavampia, siis lypsylehmien määrä voi lisätä 30 päähän, Agapi ajattelee. Agapin mukaan karjatilalla toimii kolme lypsäjää, neljä karjanhoitajaa ja kolme ruokkijaa. Kuitenkin uusien koneiden käyttöönotto aiheuttaa työntekijöiden määrän supistamista. ks Munkit tavoittelevat maineen palautusta Valamon maatila on peräisin luvulta. Ensimmäiset rakennukset rakennettiin vuonna Silloinkin maatilalla oli ajanmukaisia koneita. Höyrykoneen avulla pumpattiin vettä karjatiloihin. Maatilalla tuotettiin voita ja perunajauhoja. Valamon sisävesistöllä luostarin munkit viljelivät lohta, nieriää ja siikaa. Perunaa, vihanneksia ja heinää viljeltiin Tšaika ja Rjazan ovat mukauttaneet uusiin olosuhteisiin. Kuva: valferma.vk.com 160 hehtaarilla. Alunperäisesti karjatilalla hoidettiin 70 lehmää. Rehua toimitettiin sisätiloihin kiskoilla. Kuivaheinää varastoitiin navetan vintillä luvun lopussa Valamon maatila oli alan johtava yritys. Tämänvuotisen laajamittaisen korjauksen jälkeen munkit tavoittelevat maatilan menetetyn maineen palauttamista. ks Pappi Aleksi piti kiitosjumalanpalveluksen ja pirskotti vihkivettä muun muassa lehmien ylle. Kuva: valferma.vk.com Maatilan päällikkö munkki Agapi (vas.) ohjaa uuden laitteiston De Laval asennusta. Kuva: valferma.vk.com Arvokalaa Vienanmerestä Kalanistutus. Uuden vuoden aattona Uikujoen ja Kemin kalanviljelylaitokset istuttivat Vienanmereen laskeviin jokiin yli lohenpoikasta ja panivat hautomoon noin lohen mätimunaa. Tiedetään, että meri- tai järvilohi voi kasvaa puolentoista metrin pituiseksi ja 40 kiloa painavaksi. Viime vuonna Kierettijoen suussa kalojen tutkijat saivat 47-kiloisen lohen. Tutkijoiden mukaan kala oli 13-vuotias. Tänä vuonna iktyologit istuttivat Kierettijokeen, Kemijokeen, Uikujokeen ja Kuusemajokeen taimenen poikasia. Laajamittaisen kalanistutuksen tuloksia nähdään lähivuosina. Toivottavasti kalakaupoissa ruvetaan myymään enemmän paikallista arvokalaa. Seitsemän vuotta sitten Enkijärveen istutettiin kuhan poikasia. Nyt Louhen piirin kalastajien verkkoihin menee usein viisi- ja kuusikoloisia kuhia. Karjalan pohjoisosan asukkaat ovat synnynnäisiä kalastajia. Vienanmeri ja sisävesistöt antavat heille hyvän mahdollisuuden kalastaa ympäri vuoden ja monipuolistaa ruokavalikoimaansa. Kalastajien juhlapöydässä on aina tarjolla verestä kalaa. Valeri Behterev kiloa maitoa lehmää kohden Maitotuotanto. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2014 Karjalassa maitoa tuotetaan 4,5 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tasavallan maatalousyritykset tuottavat lähes tonnia maitoa. Lehmien keskimääräinen maidontuotos on tänä vuonna kiloa, seitsemässä maatalousyrityksessä se on noussut kiloon. Karjala on nyt Venäjän parhaimpien maidontuottajien joukossa. Paikalliset maatilat hyödyntävät ajanmukaisia tuotantomenetelmiä ja hankkivat rotukarjaa. Oikeasti valitut ruokinta- ja lypsymenetelmät ja lehmien hyvinvointi lisäävät lehmien maidontuotosta. Tänä vuonna Tuuksan maatalousyrityksessä lehmäkohtainen maidontuotos on kasvanut ja lehmät lypsävät keskimäärin kiloa vuodessa, mikä on 1517 kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Siis maidontuotanto kasvaa 55 prosenttia, ja lypsylehmien kanta on kasvanut 233 päätä. Yrityksen suunnitelmissa on jatkaa karjatilan modernisointia, lisätä lypsylehmien määrää ja ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä muun muassa kasvinviljelyssä. KS keskustele: karjalansanomat

6 6 Keskiviikkona Karjalan piirit Sortavalan luterilaiseen kirkkoon uutta verta Kirkko Inkerin kirkon Sortavalan kirkkoherraksi vihittiin Pavel Isajev. Tilaisuuteen saapui suomalaisia vieraita. Sortavalan luterilaisen kirkon diakoniksi ja kirkkoherraksi vihittiin Pavel Isajev viimeisenä adventtisunnuntaina. Jumalanpalveluksessa siunattiin myös diakoni Kari Mäkisalo Jumalan palvelutyöhön Ruskealan kirkkoon. Vihkimisen suoritti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Vihkiäisseremoniaan osallistuivat pastori, läänirovastiksi valittu n kirkkoherra Aleksei Krongolm, Kupanitsan kirkkoherra Ivan Laptev ja Kontupohjan kirkkoherra Vadim Lysenko. Vihkimisjuhlaan tuli suuri joukko vieraita Savonlinnasta, Joensuusta, Mikkelistä sekä Inkerin kirkon seurakunnista. Liturgeina toimivat Kontupohjan kirkkoherra Vadim Lysenko ja Kouvolan seurakunnan diakoniatyön johtajan virkaa hoitava Kari Mäkisalo, joka vuodesta 2009 on Pavel Isajev vihitään Sortavalan luterilaisen kirkon papiksi. Kuva: Ksenija Isajeva,, Muistan pikkutyttönä nähneeni mummoni talossa erilaisia ihmisiä, jotka kokoontuivat omiin seuroihin. Tatjana Nazarova ollut myös Ruskealan seurakunnan pappina. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi saarnasi jumalanpalveluksessa. Ehtoollisen jakoon osallistuivat Aarre Kuukauppi, Vadim Lysenko, Kari Mäkisalo ja vastavihitty diakoni Pavel Isaev oli jakamassa pyhää ehtoollista. Sortavalan kirkon vaikeita vaiheita Sortavalan vanha luterilainen kirkko paloi sodassa. Sodan jälkeen, kun monet inkeriläiset perheet tulivat rakentamaan elämäänsä Karjalan tasavaltaan, he myös alkoivat kokoontua «koti-seuroihin». Lapsuudestani muistan, että mummoni luona kerran viikossa kävi «mummoja» pitämässä seurat oven takana. Me, lapset, emme saanut olla samassa huoneessa. Vasta nuorena ymmärsin, miksi lapset eivät osallistuneet seuroihin. Nämä seurat oli kielletty luvulla Sortavalaan tuli pappeja Suomesta pitämään jumalanpalveluksia. Seurakunta sai silloin ensimmäisen tilansa entisessä Sähkötalossa, johon jumalanpalveluksiin voi kokoontua yli sata ihmistä. Sitten seurakunta siirtyi paloaseman entiseen rakennukseen. Vasta huhtikuussa 1998 Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Aarre Kuukauppi ja Kuopion hiippakunnan piispa Matti Sihvonen vihkivät seurakuntatalon Karels- kajakadulla. Nykyisin Sortavalan kirkon jäseniä on noin 60. Kuluvan vuoden alussa Sortavalan luterilainen kirkko ja Sortavalan Inkeri-liitto sopivat yhteistyöstä, mm. konserttien ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Tatjana Nazarova Kirjoittaja on Sortavalan Inkeri-liiton puheenjohtaja. Muistomerkki suomalaisuhreille Sandarmoh Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto on tehnyt korjauksia alkuperäiseen muistomerkin pystyttämiseen liittyvään suunnitelmaansa. Oleg Gerasjuk Karjalan Inkeri-liitto ei ole kieltäytynyt hankkeestaan, mutta on joutunut korjaamaan suunnitelmaansa ja työaikatauluaan hankkeen kalleuden vuoksi. Muistomerkki paljastetaan toivot- tavasti ensi vuonna poliittisten uhrien muistopäivänä viidentenä elokuuta Sandarmohin hautausmaalla Karhumäen piirissä. Liitto toivoo saavansa apua kaikilta tahoilta niin Venäjältä kuin ulkomailtakin. Muistomerkiksi sopivaa materiaalia etsiessä Inkeri-liitto päätyi alun perin ulkomaiseen graniittiin. Kotimainen kivi ei ole käynyt tarkoitukseen eri syistä. Näistä suurin oli se, ettei kukaan kotimaisista kivenlouhijoista voinut antaa takuuta kivelle. Inkeri-liiton puheenjohtajan Vladimir Kolomaisen mukaan hankkeen kustannukset kertyivät hyvin suuriksi ja loppujen lopuksi päädyttiin karjalaiseen graniittiin. Rakentaminen lykkääntyi lähes vuodella Alkuperäisen suunnitelman mukaan työt oli pitänyt tehdä tänä vuonna kesäkuussa, mutta eri syistä muistomerkin jalustan rakentaminen lykkääntyi lähes vuodella. Muistomerkin alkuperäinen kustannusarvio oli 2,2 miljoonaa ruplaa ja hanke oli hyvin riskialtis. Rahankeräyskään ei ole sujunut vuoden jälkipuoliskolla niin hyvin kuin olisi toivonut. Hankkeen kustannusarvio supistui puoleen suunnitelman muutettua. Inkeri-liiton tavoitteena on yhdistää kaikkien itämerensuomalaisten kansalaispiirien ponnistelut, eikä sille voi keksiä parempaa tilaisuutta kuin muistomerkin pystyttäminen, Inkeri-liiton puheenjohtaja korostaa. Liiton puheenjohtajan aloitteesta nuori petroskoilainen kuvanveistäjä Pavel Kaltygin on tehnyt tulevan muistomerkin pienoismallin. Monoliittinen teräsbetoninen kantava osa tulee maan alle, josta 2,8 metrin korkea muistomerkki kohoaa. Graniittilohkare käsitellään Karjalassa Patsaan valmistukseen osallistuvat sorvaaja, jyrsijä, kiillottaja ja kokoonpanija. Kuvanveistäjä viimeistelee patsaan paikan päällä Sandarmohissa. Pyrin tekemään kaikkeni, jottemme joutuisi lykkäämään paljastustilaisuutta tuonnemmaksi. Hanke on tärkeä koko Karjalan tasavallalle ja se epäilemättä herättää kiinnostusta ulkomaillakin ja ensisijaisesti suomalaisten osalta, Vladimir Kolomainen tiivistää. Tähän mennessä on kerätty tarkoitukseen ruplaa. ks Liitto toivoo saavansa apua Hankkeen yhteisrahoitukseen voi osallistua lähettämällä rahavaroja Karjalan Inkeri-liiton tilille. Pankkiyhteystiedot ovat seuraavat: Venäjän Sberbank-pankin haaraosasto nro 8628, Vastaanottopankin БИК Vastaanottajapankin tili Vastaanottajan tili Vastaanottaja: Karjalan alueellinen kansalaisjärjestö Karjalan suomalaisten Inkeriliitto Vastaanottajan henkilökohtainen veronumero

7 Keskiviikkona "Jalgorassa on lumetusjärjestelmä, valaistut hiihtoladut ja kesän aikana parannetut rinteet." Aika ja hinnat Hiihtokeskus palvelee klo Viikonloppuisin ja juhlapäivinä keskus alkaa toimintansa klo Maanantaista perjantaihin yhden tunnin hissilippu maksaa 300 ruplaa aikuiselta ja 150 ruplaa lapselta. Viikonloppuisin hinta on 350 ja 250 ruplaa vastaavasti. Aikuisen viiden tunnin hissilippu maksaa 500 ruplaa ja lapsen 300 ruplaa. Viikonloppuisin hinta on 700 ja 400 ruplaa vastaavasti. Yli 12-vuotias maksaa aikuisen hinnan. Lippu pelkälle köysiradalle maksaa 100 ruplaa yhteen suuntaan. Mäkikävely on ilmainen.,, Alppihiihdon ja mäkikävelyn lisäksi hiihtokeskuksessa on tarjolla hiihtokoulupalvelut ja pukuhuoneet. Siinä toimii myös vuokraamo ja kahvila. Köysiradalla korkeudelle, jolta sitten heti alas. Kuva: jalgora.ru Talvikausi on päässyt vauhtiin Jalgorassa Jallahti Aktiivisten laskettelijoiden lisäksi keskukseen ovat tervetulleita myös ihmiset, jotka pitävät rauhallisesta ajanvietosta. Ilona Veikkolainen Karjalan hiihto- ja laskettelukeskus Jalgora on avannut talvikauden. Satoja ihmisiä lähtee Jalgoraan laskettelemaan, hiihtämään ja luistelemaan. Hiihto- ja laskettelukeskus Jal- gora sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä sta. Talviurheilun harrastajien lisäksi keskus odottaa ihmisiä, jotka pitävät rauhallisesta ajanvietosta. Heille on tarjolla mäkikävely. Jalgora-mäeltä avautuu kauniita näkymiä. Keskuksessa oletetaan, että niin sanottu rauhallinen loma houkuttelee myös paljon turisteja. Rinnetoimintojen ja kävelyn lisäksi hiihtokeskuksessa tarjotaan hiihtokoulupalvelut ja pukuhuoneet. Siinä toimii vuokraamo ja kahvila. Keskuksesta voi vuokrata mäki- ja kilpasukset, lumilaudan ja luistimet. Helmikuussa 2014 avattu hiihtokeskus modernisoitiin kesällä. Nyt keskuksessa on lumetusjärjestelmä ja valaistut hiihtoladut. Parannetut rinteet tarjoavat laskettelumahdollisuuksia sekä aloittelijalle että kokeneelle urheilijalle. Lähtöpaikka mäe n huipulla on tullut suuremmaksi. Parkkipaikka on laajentunut. Korjaustyöt kestivät koko kesän. Harrastusmahdollisuuksia vuoden ympäri Matkailuportaali Travel.ru on laatinut Venäjän hiihto- ja laskettelukeskusten luettelon. Siihen kuuluu 30 keskusta. Laatijat kertovat muun muassa palveluiden laadusta ja hinnoista keskuksissa. Matkailuportaalin mukaan Jalgorassa voi viettää vapaa-aikaa mukavissa oloissa kohtuullisella hinnalla. Muiden keskusten joukossa Jalgora on toisella sijalla. Yksi päivä Karjalan hiihtokeskuksessa maksaa ruplaa. Jalgora-keskuksen johtajana toimii venäläinen lumilautailija Dmitri Vaitkus. Kaksi vuotta sitten hän ryhtyi elvyttämään hylätyn hiihtokeskuksen. Johtajan mukaan keskuksessa panostetaan erityisesti lapsi perheisiin ja aloittaviin urheili joihin. Dmitri Vaitkusin tavoitteena on tehdä Jalgorasta monipuolinen urheilukeskus, joka tarjoaa harrastus mahdollisuuksia sekä talvella että kesälläkin. Keskuksessa halutaan myös rakentaa lisää hyppyrejä, laa jentaa latuverkostoa ja tarjota lisää harrastusmahdollisuuksia lumi lautailijoille ja freesty lehiih täjille. Kesällä keskus tarjoaa palveluja vesiurheilun harrastajille, Vaitkus sanoo. Nyt jokaisella Karjalan asukkaalla on mahdollisuus kokeilla laskettelua ja nousua köysiradalla Jalgoroan rinteelle yli 300 metrin korkeuteen. ks Kalakauppa Savu- Kari lopettaa Kalakauppa Savu-Kari lopettaa kauppansa Imatralla ja Haminassa. Syynä lopettamiseen on erityisesti venäläisasiakkaiden määrän väheneminen. Venäläisturistien määrä on vähentynyt meillä noin 90 prosenttia, Savu-Karin toimitusjohtaja Valeria Hirvonen sanoo. Hänen mukaansa venäläisasiakkaat seuraavat nyt erittäin tarkasti ruplan kurssia ennen ostojen tekemistä. Hirvosen mukaan myös kilpailun kiristyminen ja Venäjän tullin valvonnan tiukentuminen vaikuttivat lopettamispäätökseen. Yksityishenkilöiden elintarvikkeiden tuontia valvotaan nyt tosi tiukasti Venäjällä. Tuoda voi vain viisi kiloa ja elintarvikkeiden pitää olla kestopakkauksissa esimerkiksi vakuumissa. Savu-Karin kauppojen lopettaminen johtaa 18 työntekijän irtisanomiseen, joista neljä on Imatralla ja loput Haminassa. Savu-Karille jää kaupat vielä Lappeenrantaan ja Helsinkiin. Myös Helsingin liike on hyvissä kantimissa, koska sen toiminta ei riippuu venäläisistä. Vähittäiskauppa odottaa huonoja aikoja Elinkeinoelämän Keskusliiton luottamusindikaattorissa vähittäiskauppa on laskenut ennätyksellisen vaisuihin lukemiin. Suomen vähittäiskaupan tunnelmat ovat eurooppalaisittainkin harmaimmasta päästä. Kaupan ala mittaili tuntemuksiaan verkkaisen myyntisyksyn koettelemana. Tavarataloketjujen myynti laski marraskuussa 7,5 prosenttia viimevuotisesta. Ruokakauppaa pienensi pyhäinpäivän aaton sijoittuminen lokakuulle, mutta käyttötavaran kauppaa painoi myös lämmin marraskuu. Pukeutumisen tuoteryhmässä marraskuun liikevaihto laski yli 13 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntojen hinnat ovat sahanneet alas Vanhojen kerros- ja rivitalojen asunnot halpenivat suhteellisen selvästi. Osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,7 prosenttia lokakuusta marraskuuhun. Vuodentakaiseen nähden hinnat laskivat jo 2,6 prosenttia. Vanhojen asuntojen hinnat ovat sahanneet halvempaan suuntaan kuluvan vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla neliömetrin hinta oli marraskuussa keskimäärin euroa, kun viime vuoden lopulla hinta oli euron tuntumassa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella neliömetrin hinta oli marraskuussa keskimäärin euroa. Koko maassa keskimääräinen neliöhinta

8 8 Keskiviikkona Yhteiskunta Säästöt kouluruoassa vääristävät ruokatottumuksia Ravitsemuksen professori Raija Tahvonen on järkyttynyt suomalaislasten nopeasti vääristyneistä ruokailutottumuksista. Tahvosen mukaan lasten huonot tottumukset ovat ainakin osittain seurausta kouluruokasäästöistä. Ravinnon vaikutus aivoihin alkaa jo varhaisella iällä. Ruokavalion merkitystä muun muassa ylivilkkauteen ja mielialahäiriöihin tutkitaan nyt vilkkaasti eri puolilla maailmaa. Kouluruokailusta ei missään tapauksessa saisi säästää. Tällä hetkellä näyttää siltä, että toisella kymmenellä olevat koululaiset, varsinkin tytöt, saavat yli puolet päivän energiasta välipaloista. Syynä tähän on se, ettei kouluruoka maistu. Välipalat eivät suinkaan ole täysipainoista ravintoa, Raija Tahvonen toteaa. Kouluissa kasvikset ovat halvimmasta päästä, ja terveelliset välipalat on poistettu useimmista kouluista. Se on järkyttävää. Kahvi voi suojata taudeista Itä-Suomen yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kahvi vaikuttaa elimistöön myönteisesti. Vuosikymmeniä sitten kahvia pidettiin haitallisena, koska sen sisältämä kofeiini on piriste. Ajateltiin, että sen nauttiminen voi johtaa keskushermoston uupumiseen ja nostaa verenpainetta sekä aivohalvauksen riskiä. Ilmeisesti näin ei ole. Kahvin haitallisuutta sydäntautien ja aivohalvauksen kannalta ei ole pystytty osoittamaan. Kahvi nostaa verenpainetta, elimistö sopeutuu siihen, jos kahvia nauttii säännöllisesti. Verenpaine nousee vain niillä, jotka juovat kahvia harvoin, Itä-Suomen yliopiston ravitsemusepidemiologian dosentti Jaakko Mursu kertoo. Kofeiini on kahvin tutkituin aine. Se parantaa fyysistä ja psyykkistä suorituskykyä sekä vähentää kivun tunnetta. Kaikille kofeiini ei kuitenkaan sovi. Kahvin sivuvaikutuksina voi ilmetä levottomuutta, ahdistusta ja vatsakipua. Kofeiinin sietokyky on yksilöllistä, mutta Mursun mukaan enintään neljä kahvikupillista päivässä on monille sopiva määrä. Hänen tutkimuksissaan on havaittu, että antioksidanttina toimivalla klorogeenihapolla on suojaava vaikutus kakkostyypin diabetesta vastaan. Kokonaisuutena näyttää siltä, että kahvi voi suojata diabetekselta ja myös erilaisilta muistisairauksilta. Kahvin ehkäisevä vaikutus diabetekseen kasvaa suorassa suhteessa. Mitä enemmän kahvia juo, sitä suurempi vaikutus on. Uutiset on lainattu Yle Uutisista. Lisää uutisia Kulttuurifoorumissa yhteistyökumppanilla on mahdollisuus kahdenkeskisiin neuvotteluihin tulkin avustamana. Kuvassa on viime vuoden hankeneuvottelut Oulun kulttuurifoorumissa. Kuva: kultforum.ru Partnerihaku on aikaistettu Kulttuurifoorumi Järjestelykomitea on jo aloittanut venäläisten toimijoiden hankeehdotusten vastaanoton. Jelena Maloduševa 14. suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään ensi vuonna syyskuuta ssa. Foorumin pääteemana on Kulttuuri muuttuvassa maailmassa. Foorumi järjestetään ssa ensimmäistä kertaa. Ennen isäntäkaupunkeina Venäjän puolella olivat Saransk ja Novgorod. Viime vuonna kulttuurifoorumi vieraili Suomen Oulussa. Foorumille hyväksytään 300 yhteistyöhanketta. Venäläisillä toimijoilla on mahdollisuus esitellä vain yksi hanke-ehdotus per toimija, suomalaisilla kolme hankeehdotusta. Tänä vuonna hakuprosessi on edelliseen nähden aikaistettu. Partnerihaku on jo avattu Venäjällä. Venäläisten toimijoiden pitää tehdä hanke-ehdotukset helmikuuhun mennessä kulttuurifoorumin kaksikielisessä tietokannassa osoitteessa Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön asiantuntija Viktoria Ustinova selittää. Foorumille voi hakeutua sähköisesti osoitteessa: Kaikki toimijat, jotka lähettivät hanke-ehdotuksiaan kulttuurifoorumiin 2014, ovat tervetulleita kulttuurifoorumiin hin ja ne on jo rekisteröity kulttuurifoorumin verkkojärjestelmässä. Suomalainen osapuoli aloittaa suomalaisten partneriehdokkaiden rekrytoinnin maalis huhtikuussa Suomalaiset toimijat vastaavat venäläisten ehdotuksiin kulttuurifoorumin internet-sivuilla. Hanketiedot valmistuvat mennessä, sitten ne käännetään venäjäksi mennessä. Foorumin ohjelma ei vielä valmis Suomalainen ja venäläinen osapuolet vahvistavat partneriparit ja osallistumisensa n kulttuurifoorumiin heinäkuun loppuun mennessä. Kulttuurifoorumin aikana partneriparit keskustelevat yhteishankkeiden yksityiskohdista. Foorumin ohjelma ei ole vielä valmis ja siitä neuvotellaan suomalaisten koordinoijien kanssa. Foorumin vieraat osallistuvat seminaareihin, neuvotteluihin ja heille tarjotaan kulttuuriohjelma. Haluamme esitellä vieraille Karjalaa. Suunnitelmissa on käynti Kižin saarella, Sortavalassa ja Martsialnyje vodyssa, Viktoria Ustinova jatkaa. Samoin kuin Oulun kulttuurifoorumissa hanke-ehdotuksia tehneillä tai niihin vastanneilla toimijoilla on mahdollisuus kahdenkeskisiin neuvotteluihin yhteistyökumppanin kanssa tulkin avustamana. Lisäksi jokainen pääsee tutustumaan alakohtaisessa seminaarissa oman alansa kysymyksiin ja toimijoihin. Vapaamuotoisille keskusteluille on aikaa mm. iltavastaanottojen aikana. Lisäksi foorumissa on tarjolla hankeneuvontaa ja tietoa uusista rahoitusohjelmista. Yhteistyölle haetaan jatkoa Tänä vuonna Karjalan tasavallan nukketeatteri ja Segežan kirjasto ovat jo ilmoittaneet haluavansa osallistua kulttuurifoorumiin. Suunnitellaan, että foorumiin osallistuu noin 380 toimijaa Suomesta ja Venäjältä, Ustinova laskee. Nukketeatteri osallistui Oulun kulttuurifoorumiin syksyllä Neuvottelujen aikana n ja Oulun nukketeatterit sopivat vierailuista. Yhteishankkeen puitteissa vuonna 2016 n nukketeatteri vierailee kansainvälisillä nukketeattereiden festivaaleilla Oulussa ja sitten odottaa Oulun nukketeatteria vastavierailulle hin. Meillä on kolme yhteistyöpartneria Suomessa. Ne ovat Joensuun, Rovaniemen ja Oulun nukketeatterit. Viime talvena vierailimme Rovaniemellä. Suomalaiset lapset katsoivat Aurinko ja lumi-ihmiset -esityksen. Lasten nukketeattereiden festivaalilla Joensuussa esittelimme Sammol-lappalainen -näytelmän. Toivottavasti tänä vuonna jatkamme yhteistyötä, Karjalan tasavallan nukketeatterin johtaja Ljubov Vasiljeva kertoo. Karjalasta aktiivinen kumppani Viime vuonna kulttuurifoorumissa hyväksyttiin Venäjän puolelta 17 hanke-ehdotusta, jotka rahoitti Venäjän kulttuuriministeriö. Vielä kolme rahoitti Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö. Budjetista myönnettiin ruplaa niiden toteuttamiseen. Karjalan tasavallan taidemuseo yhdessä Joensuun, Rovaniemen ja Oulun taiteilijoiden kanssa järjestää taidenäyttelyn Kalevalan ensimmäisen painoksen juhlavuoden kunniaksi. Helmikuussa 2015 tulee kuluneeksi 180 vuotta niin sanotun Vanhan Kalevalan ilmestymisestä. Toisena hankkeena oli 6. kansainvälisen LandArt -festivaalin järjestäminen. n LandArtjärjestö ja suomalaisten taiteilijoiden Lila-liitto olivat hankkeessa partnereina. Kolmantena hankkeena oli kesäleiri nuorille muusikoille ja taiteilijoille. Opiskelemme yhdessä -hanke auttoi musiikkiopiston ja n, Sortavalan ja Kontupohjan taidekoulujen oppilaita käymään Suomen Lohjassa kesäleirillä. Ensi kesänä opiskelijat Lohjasta vierailevat ssa. KS

9 Keskiviikkona Ensi vuonna aiotaan julkaista Suuri venäläiskarjalainen sanakirja varsinaiskarjalan murteella. 9 Uutta kirjallisuutta kansalliskielillä Kirjallisuus Kymmenisen uutta kirjaa suomen, karjalan ja vepsän kielellä on ilmestynyt tänä vuonna n Periodikakustantamossa. Rahoitusta on saatu Karjalan tasavallan budjetista ja suomalaisilta järjestöiltä. Sergei Karpov Seitsemän uutta kaunokirjaa on ilmestynyt tänä vuonna Karjalan kansallisuuspolitiikan ministeriön tuella. Kuusi kirjaa on suomen, karjalan ja vepsän kielellä ja yksi kirja venäjän kielellä. Suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä kirjoja on julkaistu jo monena vuotena Karjalan budjettivaroilla Kansallinen kirjallisuus -hankkeen mukaan. Tänä vuonna rahoitus on ollut miljoona ruplaa, Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan varaministeri Jelizaveta Haritonova toteaa. Kaikki kirjat on julkaistu kilpailun mukaan, josta vastaa erikoiskomissio. Komission jäsenen, Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin kansanrunouden ja kirjallisuuden osaston asiantuntijan Natalja Tšikinan mukaan on yleensä vaikea valita kilpailun voittajia. Venäjäksi kirjoittavat ovat taitavampia kuin kansalliskielillä kirjoittavat ja heidän teoksensa ovat suurempia. Jälkimmäisten joukossa on taas eniten niitä, jotka kirjoittavat karjalaksi. Suomeksi ja vepsäksi kirjoittavia on hyvin niukasti. Haluaisimme kannustaa niitä,,, Raamatunkäännösinstituutin tuella on julkaistu Solomonan sananpol vien kniigu. jotka osaavat kirjoittaa suomeksi ja vepsäksi. Kun on mahdollista saada rahoitusta tasavallan budjetista teos ten julkaisuun, sitä pitää käyttää hyväksi, Tšikina sanoo. Kaunokirjallisuuden rinnalla kansallisuuspolitiikan ministeriö tukee myös oppi- ja sanakirjojen julkaisua. Näin tänä vuonna julkaistiin ylimääräinen painos Olga Karlovan ja Olga Žarinovan oppikirjoista, jotka sisältävät karjalan kielen alkeita kahdella murteella. Syynä on ollut niiden suuri kysyntä karjalan kielen kursseilla, jotka on järjestetty Karjalan asukkaille ssa ja tasavallan piireissä. Ensi vuonna aiotaan julkaista Suuri venäläis-karjalainen sanakirja varsinaiskarjalan murteella. Sanakirjaa on laadittu jo monia vuosia, ja nyt työ on päättymäisillään. Vuonna 2011 ilmestyi sellainen sanakirja livvin murteella. Sillä on ollut aika suuri kysyntä, varsinkin sen digiversiolla. Periodika pääjulkaisijana Karjalan television kansalliskielinen toimittaja Olga Ogneva on kerännyt Kumalikko-kirjaansa eri kirjoittajien kertomuksia, satuja ja runoja karjalan kielen livvin murteella. Kuva: Sergei Karpov Tänä vuonna Karjalan kansallisuusministeriön tuella ilmestyi neljä kirjaa karjalaksi, yksi kirja suomeksi ja yksi vepsäksi. Karjalan kielen varsinaiskarjalan murteella ovat Valentina Karakinan ja Galina Lettijevan Vienan tyynet ta tuulet, johon kuuluu viiden karjalaisen kirjailijan kertomuksia, ja Valentina Saburovan Kun juuret alkau herätä -runo- ja laulukirja. Lapsille tarkoitetut Tatjana Baranovan Runonkerä ja Olga Ognevan Kumalikko ovat karjalan livvin murteella. Vepsän kielellä ilmestyi Valentina Rogozinan Runod lapsile ja suomen kielellä Dmitri Novikovin Pohjolan tenho, jonka alkuperäiskielenä on venäjä. Suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä kirjoja on julkaistu jo monena vuotena Kansallinen kirjallisuus -hankkeen mukaan. Kuva: Sergei Karpov Ministeriön tuella venäjäksi ilmestynyt Konstantin Gnetnevin Siellä, missä joet alkavat kirja kertoo Karjalasta ja sen ihmisistä luvun lopulla. Yllä mainitut kirjat suomen, karjalan ja vepsän kielellä ilmestyivät n Periodika-kustantamossa. Kustantamossa on ilmestynyt tänä vuonna myös neljä kirjaa, joihin on käytetty yksityisiä varoja. Vladimir Brendojevin Suurembua ei ole ozua livvin murteella on ilmestynyt osana Karjalan kirjallisuuden klassikot -sarjaa. Suomalainen Juminkeko-säätiö on rahoittanut kirjan julkaisun. Suomen Raamatunkäännösinstituutin tuella kustantamo on julkaissut Solomonan sananpol vien kniigu -kirjan karjalan kielen livvin murteella. Tunnetun karjalaisen kirjailijan Antti Timosen poika Eino Timonen,, Haluaisimme kannustaa niitä, jotka osaavat kirjoittaa suomeksi ja vepsäksi. Natalja Tšikina on julkaistanut oman kirjansa venäjän kielellä. Kirjan pohjana ovat Einon muistelmat ja hänen isänsä kertomat tarinat. Neljäs kirja on venäjän kielellä ja on kotiseutukirjallisuutta. Se kertoo Leonid Katanandovin elämästä. Hän oli Karjalan suurimman Glav sevzapstroj-rakennusyhtiön johtajana ks

10 10 Keskiviikkona Kulttuuri Kumpi taiteilijaliitto on parempi? Äänisen paletti -vuosinäyttely tarjoaa katsottavaa ja mietittävää.,, Näyttely Nuoret ovat rohkeat tuotannossaan, mutta rohkeus ilman koulutusta on vaarallista. Katsojat astuvat museon ensimmäiseen saliin ja hämmästelevät, että missä olemme? Värikäs näyttely ihmetyttää. Esillä on Juri Vysokovskin, Marina Klimovan, Pjotr Moisejevin, Valeri Beljakovin ja Vjatšeslav Agapitovin tauluja. Nykyinen näyttely esittelee taiteilijaliittoon kuuluvien mestareiden teoksia. Liiton vuosinäyttely ilahduttaa katsojia maalauksien monipuolisuudella. Siinä on muun muas sa nuorten taiteilijoiden teoksia. Näyttelyssä muotoilija Tatjana Va jan esittelee tyylikkäitä nahka- ja metalli koristeitaan. Joskus teokset eivät ole ihannekuvia, mutta taiteilijaliiton jäsenet eivät pelkää kokeilla jotakin uutta tai menettää arvovaltansa, Tatjana Vajan sanoo. Taidemaalari Žanna Sviridnikova on myös taiteilijaliiton jäsen. Näyttelyssä on esillä hänen klassiseen tyyliin maalaamansa muotokuva. Monet katsojat istuvat kuvan edessä kauan ja kertovat, että nimenomaan romanttiseen mekkoon pukeutuneen nuoren tytön kuva on jäänyt mieleen. Maalaus oli esillä näyttelyssä Syktyvkarissa Komin tasavallassa. Toisessa salissa esillä ovat Dmitri Utšuvatkinin Kalevalan sävelet -triptyykki ja pieni henkilökuva, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Näyttelyn helmenä on Žanna Sviridnikovan tekemä romanttiseen mekkoon pukeutuneen tytön muotokuva. Taidemaalari maalaa klassiseen tyyliin. Taulu oli esillä näyttelyssä Syktyvkarissa. Kuva: irina larionova Tämänvuotisessa näyttelyssä on käynyt paljon taiteilijoita ja katsojia. Se puhuu siitä, että näyttely on kiinnostava. Kuva: Andrei Rajev Samassa salissa rakennetulle lavalle on sijoitettu puusta tehdyt veistokset ja muut näyttelyesineet. Siellä on kokeneiden mestareiden Georgi Ivanovin ja Natalia Košelevan teoksia. Taiteilija Ksenija Trofimovan akvarellit täydentävät näyttelyä. Tauluissaan lahjakas nuori nainen kuvaa taitavasti talven kynnyksellä olevan marraskuun tunnelmaa. Julia Korosovan akvarellit antavat näyttelylle erikoisen sävyn. Katsojat näkevät myös Jana Malinovskajan nukkeja, Jekaterina Melkujevan akvarelleja, Juri Varivodan elämäniloisia ja kodikkaita maalauksia, Olga Jerohinan kevyen, mutta sielua koskevan pastellin, jossa on kuvattu kitaraa soittava tyttö. Näyttelyn avajaisissa Karjalan taidekoulun mestari Venäjän kansantaiteilija Boris Pomortsev onnitteli henkilökohtaisesti Sofia Tervinskajaa ensimmäiseen näyttelyyn osallistumisen johdosta. Tervinskaja on karjalaisen graafikon Vladimir Tervinskin lapsenlapsi. Hänen opettajansa on Arkadi Morozov. Joka näyttelyssä on teoksia, joista pidän, ja teoksia, jotka eivät kosketta sieluani. Äänisen paletissa voin mainita noin kymmenen teosta, joihin olen kiinnittänyt eniten huomiota. Kun valitsimme teokset näyttelyä varten, arvostelimme ne taiteellisesta näkökulmasta. Näyttelyssä on paljon nuorten taiteilijoiden teoksia. Nuoret ovat rohkeat tuotannossaan, mutta rohkeus ilman koulutusta on vaarallista. Kieltäydyimme muutamista töistä, koska contemporary art -tekniikassa tehdyt teokset eivät ole taideteoksia. Tietysti emme olleet kovin vaativia teosten valinnassa, taiteilija ja näyttelyn järjestäjä Georgi Ivanov selittää. Kaksi liittoa kilpailee keskenään,, Jäsenyys liitossa antaa mahdollisuuden esitellä teoksia näyttelyissä. Karjalassa on kaksi taiteilijaliittoa: Venäjän taiteilijaliiton Karjalan osasto ja Karjalan taiteilijaliitto, joka perustettiin vuonna Näyttely on korostanut tätä ongelmaa. Kolmen vuoden ajan on puhuttu liittojen eristyneisyydestä. Oli aikaa, kun molemman liiton taiteilijat ja vapaatkin taiteilijat osallistuivat näyttelyyn. Näyttelyä ja avajaisten jälkeen käyvää keskustelua odotettiin innolla. Nykyään kumpikin taiteilijaliitto haluaa oman näyttelyn museoon. Nuoretkin haluavat osallistua näyttelyyn. He haluavat nähdä, kehittyvätkö he vai eivät. Teoksista ei keskustella ja taiteilijat, joiden teoksia ei valita näyttelyyn, eivät tiedä, miksi heidän maalauk sensa ja veistoksensa tulivat hylätyksi. Venäjän taiteilijaliiton Karjalan tasavallan osaston jäsenet ovat tunnustettuja ja arvostettuja taiteilijoita. Heistä moni on ollut liiton jäsen Neuvostoliiton ajoilta. Nuoria taiteilijoita liitossa on vähän. Viime vuosina Ilja Rastaturin, Mihail Burin, Roman Leontjev, Anna Grjaznova ja Natalija Jegorova pääsivät liiton jäseniksi. Jelena Novikova Aunuksesta, petroskoilaiset Julia Korosova ja Žanna Sviridnikova haluavat tulla liiton jäseniksi ensi vuonna, Venäjän taiteilijaliiton Karjalan tasavallan osaston lehdistöavustaja Natalija Igrakova kertoo. Karjalan taiteilijaliitto yhdistää taiteilijoita, jotka eivät joistakin syistä päässeet Venäjän taiteilijaliittoon, ja nuoria, jotka eivät ole vielä valmiita liittymään siihen. Venäjän taiteilijaliitossa ollaan sitä mieltä, että siihen kuuluvat taiteilijat ovat pätevämmät. Muutamat Karjalan taiteilijaliitosta kuuluvat Venäjän taiteilijaliittoon. Jäsenyys liitossa antaa mahdollisuuden esitellä teoksiaan näyttelyissä. Ennen liitto järjesti matkoja ja näyttelyitä eri paikkoihin. Tämänvuotisessa näyttelyssä on käynyt paljon taiteilijoita ja katsojia. Näyttely on kiinnostava riippumatta siitä, kumpi liitto sen järjestää. Irina Larionova

11 Keskiviikkona Elokuvia esitetään ssa ja muissa paikoissa, joissa elää kuvausten silminnäkijöitä. 11 Esillä vanhoja filmejä Karjalasta Tasavallassa on etsitty entisiä filmauspaikkoja sekä kuvausten osanottajia ja silminnäkijöitä. Projekti Vanhojen elokuvien filmaukseen eri vuosina osallistuneet henkilöt palaavat muistelmissaan elämänsä nuoruusvuosiin ja kokevat miellyttäviä tunteita. Heidän joukossaan on eniten entisiä eläkeikäisiä satunnaisia näyttelijöitä, jotka pyrkivät parantamaan vointiaan ja välttämään masentuneita mietteitä. Mikään muu ei voi auttaa siinä mielessä niin tehokkaasti kuin nuoruudessa yhdessä elettyjen emootioiden nauttiminen. Heinäkuusta alkaen Karjalassa on etsitty täyttä vauhtia elokuvien ja dokumenttien filmauspaikkoja sekä kuvausten osanottajia ja silminnäkijöitä. Tutkimustyö on ulottunut Vienanmeren rannikolta Kalevalan seudulle sekä Ääniseltä Kentjärvelle. Retkikunnat ovat käyneet Kemissä, Belomorskissa, Paanajärvellä, Sumposadissa, Virmassa, Vuokkiniemellä, Gridinossa, Njuhtšassa, Hirvaksessa, Munjärvenlahdella ja Koosalmessa. Projekti on menneillään Gennadi Timtšenkon perustaman hyväntekeväisyyssäätiön ja Uusi koulutus-säätiön tuella. Tutkimustyö antaa optimismia Tutkimustyön tulokset hämmästyttävät, ihastuttavat ja ällistyttävät. Ne antavat ihmisille energiaa ja optimismia. Vanhemman sukupolven ihmiset kirjaimellisesti nuortuvat silmin nähden kertoen menneitä ja auttaen tutkijoita luomaan elokuvien filmaukseen liittyvien tapahtumien keskeytymätöntä sidettä. Nuoret ja lapset kuuntelevat heitä innolla, mutta epäilevästi. Silminnäkijät kertovat mielellään kuvauksista tajuten samalla, että heistä on tullut kotimaamme ja maailman kulttuurihistorian osa. Saimme kuulla ihmeellisiä kertomuksia. Esimerkiksi kuuluisan ja hyvin suositun Derevnja Utka eli Sorsan Kylä -elokuvan filmauspaikkana oli Utukin kylän lähistö ja monet kyläläiset muistavat niitä filmauspäiviä oikein hyvin. Utukin asukkaat katsoivat sitä elokuvaa yhdessä ja vaihtoivat mieleen jääneitä elämyksiään. Siitä meille on kertonut Hirvaksen kirjastonhoitaja Vera Tširkova. Hänen aviomiehensä oli elokuvausten silminnäkijänä. Munjärvenlahden kyläkoulun oppilaat osallistuivat karsintakilpailuihin. Osa heistä valittiin elokuvien näytteli- Jelena Rybalova kävi Munjärvenlahdella tapaamassa kuvausten silminnäkijöitä. Kuuluisan Sorsan Kylä -elokuvan filmauspaikkana oli Utukin kylän lähistö ja monet kyläläiset muistavat niitä filmauspäiviä oikein hyvin. Kuva: Jelena Rybalova,, Silminnäkijät kertovat kuvauksista tajuten samalla, että heistä on tullut kotimaamme kulttuurihistorian osa. jöiksi. Lapset esiintyivät Homselän tienoilla kuvatuissa sota-aiheisissa filmeissä. Kuuluisa yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja Dean Reed esiintyi Koosalmen lähettyvillä kuvatussa filmissä ja käveli n katuja pitkin. Yli sata elokuvaa ja dokumenttia Tuntuu uskomattomalta, mutta Karjalassa on filmattu kaikkiaan yli sata elokuvaa ja dokumenttia. Ensimmäinen kuvaus tapahtui ssa vuonna Vuonna 1925 Karjalan kuvia näytettiin Ledohod (Dva dyma) eli Jään läh tö (Kaksi savua) -mykkäelokuvassa, jo hon sisä ltyi n laiturin ja kauppatorin sekä Kontupohjan kuvien tallenteita. Kahden vuoden päästä Karjalassa filmattiin monta elokuvaa, joiden joukossa olivat Djevuška s daljokoi reki eli Tyttö kaukaiselta joelta, Hibu ja Severnaja ljubov eli Pohjoinen rakkaus. Moni venäläinen, suomalainen, norjalainen, ruotsalainen, englantilainen ja azerbaidžanilainen elokuvaohjaaja on tehnyt filmejään Karjalassa. Esimerkiksi venäläinen elokuvaohjaaja Aleksandr Ptuško on kuvannut Kalevala-eepokseen pohjautuvan Sampo-elokuvan rinnakkaisesti venäjän ja suomen kielellä. Suomalaiset ohjaajat Karjalassa Suomalainen muotoilija Tuula Karppinen kävi Karjalassa tekemässä dokumenttielokuvan, joka kertoo Anna Vasiljevnasta. Kuva: Jelena Rybalova Historiallisen Paanajärven kylän asukkaat kertoivat ylpeillen tutkimusryhmälle suomalaisten ohjaajien tekemästä dokumenttielokuvasta, joka kertoo Anna Vasiljevnasta. Suomalainen muotoilija Tuula Karppinen kertoi meille yksityiskohtaisesti dokumentin filmauksesta ja hämmästytti sillä, että hän mielellään käy Paanajärven kylässä olevalla vuorella kuuntelemassa revontulien kuminaa. Kalevalan ja Vuokkiniemen asukkaat osallistuivat monesti filmien kuvaukseen ja hyvin usein myös karjalan kielellä. He kertovat niistä päivistä, omista perinteistä, elinoloista, juhlista ja arjesta ylpeästi ja yksinkertaisesti, välillä hyvin filosofisesti ja viisaasti. Kalevalan seudulla on tehty monta filmiä. Niiden joukossa ovat Karjalan helmi, Karjalan metsissä ja Isoäiti. Ostrov eli Saari-elokuvasta meille kerrottiin Kemissä. Karhumäellä filmattiin Ljubov i golubi eli Rakkaus ja kyyhkyset -elokuva. Elokuvia esitetään silminnäkijöille Karjalassa ei löydy varmaankaan yhtäkään asukasta, joka ei olisi kuullut mitään elokuvasta A zori zdes tihije eli Ja ilta oli rauhaisa. laiset muistelevat kuuluisan elokuvan filmauksista Äänisen rantakadulla, Solomannissa ja Perevalssin lähiössä Frunzenkadun lähettyvillä. Vähän aikaa sitten Kižin saarella filmattiin Anna Kareninaa. Nyt hankkeen toinen vaihe on päättymässä. Tietojen kerääminen ja tapahtumien silminnäkijöiden haku lähenee loppuaan. Työn tulokset ovat ylittäneet kaikki odotukset. Pian alkaa projektin kolmas vaihe. Elokuvia esitetään ssa ja muissa paikoissa, joissa elää kuvausten silminnäkijöitä. Hankkeen vetäjät odottavat elokuvateollisuuden mestareiden vierailua Karjalaan. Tasavallassa filmattujen vanhojen elokuvien yhteinen katselu elävöittäisi eläkeläisten ja maalaisasukkaiden elämää. Projektin tavoitteena on parantaa eläkeläisten elämänlaatua eri puolilla Karjalaa ja varsinkin niissä piireissä, joissa ei ole elokuvateattereita. Jelena Rybalova

12 12 Keskiviikkona Kotiseutu,, Pikkujoulun vietto oli tiedekunnan vanha perinne, joka toi joulutunnelmaa opiskelijoille ja auttoi unohtamaan ongelmat. Jevgeni Vlasov Pikkujoulussa oli aina iloinen ja rento tunnelma opiskelijoiden ja opettajien keskuudessa. Kuva: yliopiston arkistosta Pikkujoulu ei yhdistänyt n valtioyliopistossa suomea opiskelevat opiskelijat eivät järjestäneet tänä vuonna pikkujoulua. Syitä oli kaksi: tenttiviikon siirtäminen jouluaikaan ja laimea kiinnostus suomen kieleen. Perinne Anna Tarzalainen n valtioyliopiston filologisen tiedekunnan itämerensuomalaisten kielten laitoksella ei vietetty pikkujoulua tänä vuonna. Pikkujoulun vietto on ollut pitkäaikainen perinne yliopiston entisessä itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnassa. Joka vuosi neljännen tai viidennen vuosikurssin opiskelijat järjestivät pikkujoulua tiedekunnan opiskelijoille, opettajille ja muille vieraille. Osallistuin pikkujoulun jär-,, Valitettavasti tänä vuonna pikkujoulua ei järjestetty tenttien suorittamisen vuoksi. Inna Lesnina jestämiseen joka vuosi. Se oli tiedekunnan vanha perinne, joka toi joulutunnelmaa opiskelijoille ja auttoi unohtamaan ongelmat. Pikkujoulun järjestäminen oli erittäin tärkeä sinä vuonna, kun itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunta liitettiin filologiseen tiedekuntaan, tiedekunnasta vuonna 2013 valmistunut Jevgeni Vlasov muistelee. Itämerensuomalaisten kielten ja kulttuurin tiedekunnasta valmistuneet toteavat, että pikkujoulu yhdisti opiskelijoita ja opettajia. Juhlaa vietettiin aina suomen kielellä, mikä loi aidon suomalaisen juhlan tunnelman. Pikkujoulun pitäminen oli harvoja juhlia, jotka järjestettiin koko sydämestä. Juhlassa oli aina lämmin tunnelma, Vlasov lisää. Kiinnostaako pikkujoulu vielä opiskelijoita? Jouluviikolla itämerensuomalaisten kielten laitoksella tuntui juhlan oleminen. Jokaisessa luokassa opettaja kertoi joulun symboleista, ruoasta ja perinteistä. Kynttilät paloivat pöydillä. Opiskelijat maistelivat piparkakkuja ja joivat glögiä. Joulun aikana jokaisella kurssilla puhutaan edelleenkin juhlan perinteistä, lauletaan joululauluja ja luetaan jotakin uutta tietoa joulusta, itämerensuomalaisten kielten laitoksen suomen kielen opettaja Olga Gorškova sanoo. Pikkujoulun järjestäminen riippuu kuitenkin opiskelijoista ja heidän kiinnostuksesta juhlaan. Meidän kurssimme järjesti pikkujoulun viime vuonna. Myös minä osallistuin siihen. Me kutsutimme Jeans Kantele -yhtyeen, joka auttoi meitä uppoamaan uppoutumaan suomalais-ugrilaisen maailmaan. Valitettavasti tänä vuonna neljännen vuosikurssin opiskelijoilla ei riittänyt aikaa pikkujoulun järjestämiseen, koska heillä oli samaan aikaan tenttejä, viiden vuosikurssin opiskelija Inna Lesnina kertoo. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijan Julia Knjazevan mielestä pikkujoulua ei vietetty myös sen takia, että jopa ensimmäisellä vuosikurssilla suurin osa opiskelijoista ei ole aidosti kiinnostunut suomen kielestä. On harmi, ettei tänä vuonna järjestetty juhlaa, koska meidän joukossamme on niitä, jotka pitävät suomen kielestä ja suomalaisesta kulttuurista ja yrittävät käydä erilaisissa suomalaisissa ja suomenkielisissä tapahtumissa ssa, Knjazeva huomauttaa. KS Voittajat näkivät Syndyn ensimmäisinä Kilpailu Anna Tarzalainen Karjalaisen joulun järjestäjät tekivät kilpailun lopputulokset. Joulukilpailun osanottajat kilpailivat neljässä sarjassa: joulusatu, -kortti, -esine ja -piirrosfilmi. Kilpailuun osallistui eri-ikäisiä ihmisiä. Kilpailu on järjestetty ensimmäisen kerran, ja osallistujia oli aika paljon. Toivomme, että ensi vuoden kilpailuun tulee nykyistä enemmän satuja, piirroksia, käsitöitä ja piirrosfilmejä, n infokeskuksen johtaja Aleksandra Jermolenko sanoo. Järjestäjien oli vaikea valita parhaimmat työt, siksi kolmannen sijan saivat kaksi osallistujaa. Suurin osa töistä on tullut Prääsästä, sta, Kontupohjasta, Pitkärannasta ja Aunuksesta. Olemme saaneet yli 24 satua, joista suuremman osan on kirjoittanut vuotiaita. Joulukortteja on piirtänyt eniten 9 12-vuotiaita. Kilpailuun osallistui lapset vanhempineen, kilpailun järjestäjä Anna Rybalova huomauttaa. Syndy jakoi lahjoja Kilpailun osanottajien työt ilahduttivat tuomaristoa ja 22 osallistujaa sai lahjat. Niiden joukossa olivat sertifikaatit, jotka antavat oikeuden ilmaiseen leijahiihtovarusteiden ja huskyvaljakkoajeluun. Yllätyksenä oli se, että lahjat voittajille luovutti karjalaisen joulun henki Syndy. Kilpailun voittajat näkivät sen ensimmäisinä. Olen osallistunut moniin kilpailuihin ja mielelläni osallistunut tähän kilpailuun. Ompelen kansallisia nukkeja ja tähän kilpailuun olen tehnyt Pakkaine-nuken. Toivon, että tämä kilpailu järjestetään edelleen, koska se luo hyvää joulutunnelmaa, kilpailun voittaja Natalja Gotšijeva kertoo. Kilpailun järjestäjät korostivat, että monet omin käsin tehdyt esineet ovat ainutlaatuisia ja laadukkaita. Tuomariston mielestä käsityöesineistä voivat tulla uudet karjalaiset matkamuistot. KS

13 Keskiviikkona Tilaisuuden yleisvaikutelma: Karjalassa on riittävän paljon lahjakkaita lapsia. Nuoret kotiseuduntutkijat esittivät teoksiaan Koululaiset ovat tutkineet vepsäläisten ja karjalaisten historiaa, kulttuuria ja kansanperinteitä. Kilpailu n suomalais-ugrilainen Elias Lönnrotin koulu ja Karjalan Vladimir Morozovin lasten ja nuorten kirjasto pitivät joulukuun lopulla nuorten kotiseuduntutkijoiden konferenssin. Tilaisuuden antama yleisvaikutelma oli hyvin myönteinen: Karjalassa on riittävän paljon lahjakkaita lapsia. Konferenssin aloitteentekijöinä ovat kirjaston kotiseuduntutkimuksen ja bibliografian osaston johtaja Julia Zavjalova ja koulun vanhempi kirjastonhoitaja Tatjana Sysojeva. Konferenssi omistettiin kolmelle merkkitapahtumalle eli Venäjän kulttuurivuodelle ja Karjalan tuleville 95- ja 100-vuotispäiville. Konferenssin avajaisissa lausuttiin muun muassa vepsäläisen runoilijan Nikolai Abramovin runoja. Sen jälkeen alkoi luovien hankkeiden puolustus eri jaostoissa nimeltään Nuoret tähtöset, Kotikaupunki, Karjalan tuntijat, Kulttuuri ja Karjalan kirjallisuus, Karjala lasten silmin ja Sotahistoria. Sotahisto rian sarjassa esiintyi Karjalan kadettikoulun kasvatteja. Lasten teoksia arvosteltiin ikäryhmittäin. Ainutlaatuisen teoksen esitti vanhimman ikäryhmän osanottaja Darja Vasiljeva Äänisenrannan piiristä Puujoen keskikoulusta. Lautakunta arvosteli hänen Perheeni historia -teostaan kokoavana kuvana, joka kertoo vepsäläiskansan perinteistä. Tutkimustyössään Darja Vasiljeva vertaa perheensä historiaa kotimaansa historiaan, mikä hänen mukaansa on työn tärkein aspekti. Kertomuksensa päätteeksi hän on keksinyt runomittaisen sadun vepsäläisistä. Teoksen joka sivu on koristettu suolataikinasta tehdyillä pienillä, pohjoiskansojen kes-,, Villalankaan lisättiin hevosen jouhia, minkä ansiosta lapasesta tuli hyvin jäykkä ja vedenkestävä. kuudessa suosiossa olevilla hahmoilla ja esineillä. Liza Osipova asuu Suojärven piirissä Gumarinon taajamassa ja opiskelee Porajärven koulussa. Hänen sukunsa historia sai alkunsa Seesjärven karjalaisista. Liza vierailee Seesjärven seudulla hyvin usein. Hänen työnsä on omistettu kotiseudun perinteille ja nimittäin lapasten neulonnalle. Tyttö on oppinut neulomaan lapasia kotitekoisella ohuella puupuikolla. Aivan varmasti vain harva tietää, minkä mallisia lapasia ovat käyttäneet ja käyttävät edelleenkin seesjärveläiset miehet kalalle tai metsään lähtiessään. Kävi ilmi, että lapasia neulottiin lampaanvillasta. Villalankaan lisättiin hevosen jouhia, minkä ansiosta lapasesta tuli hyvin jäykkä ja vedenkestävä. Käteen vedetyssä lapasissa veri kiertää paremmin, eikä kalastaja tunne kylmyyttä. Lizalla oli mukana äidilleen ja isälleen omin käsin neulotut lapaset. Lisäksi tyttö on tutkinut seesjärveläisten kalastajien kieltoja ja tapoja, osa joista on säilynyt nykypäiviimme asti ja nykyajan nuoret ovat noudattaneet niitä. Natalja Timbajeva suomalaisugrilaisesta koulusta on kertonut työssään tunnetuista henkilöistä, jotka ovat useita vuosia kehittäneet vepsäläisten kirjakieltä, kirjallisuutta ja säilyttäneet kansanperinteitä. Kyse on lähinnä Zinaida Strogalštšikovasta, Nina Zaitsevasta ja Svetlana Pasjukovasta. Liza Osipovan tutkimustyö on omistettu kotiseudun perinteille ja nimittäin lapasten neulonnalle. Kuva: Natalja Krasavtseva Ja taas koulun juhlasali täyttyi lapsista, joille myönnetiin lahjoja ja kunniakirjoja. Opettajia ja vanhempia kohtaan lausuttiin paljon hyvää. Kiitossanojen rinnalla lautakunta teki aiheellisia huomautuksia osanottajien töiden suhteen. Lapset ovat käyttäneet töissään liia n paljon Internetistä lainattuja tietoja, joihin ei kannata luottaa täydessä määrin. Lisäksi minkä tahansa kilpailun säännöt edellyttävät omatoimista tutkimustyötä. Nyt konferensiin osanottajilla on aikaa epäkohtien korjaamiseen. Tämä on vasta ensimmäinen kilpailu alaikäisten kotiseuduntutkijoiden kesken ja suuren hankkeen alku. Eräitä korjauksia tehtiin spontaanisti kilpailun aikana. Näin karjalainen kirjailija Vladimir Sofijenko ehdotti osanottajien töiden lähettämistä seuraavaan festivaaliin nimeltään Petroglif eli Kalliopiirros. Konferenssin järjestelykomitea kannatti ehdotusta. Matkaile ekotehokkaasti Karjalassa! Kuinka voi matkailla ekotehokkaasti Karjalassa, siitä kertoo Petropress-kustantamossa julkaistu opaskirjan venäjänkielinen versio. Matkaile ekotehokkaasti Karjalassa -opaskirja sisältää tietoja Sininen tie -reitillä sijaitsevista ekotehokkaista matkailukohteista, sen infrastruktuurista sekä tarjottavista kuljetuspalveluista. Kyseessä ovat esimerkiksi Suomen Ilomantsissa sijaitsevat erämatkailukeskus Käenkoski, Möh- kön ruukki, Parppeinvaaran runokylä ja Petkeljärven kansallispuisto. Kirjassa on esitelty tietoja muun muassa Karjalan tasavallan Prääsän piirin Kolatselän Magu Pala -levähdysalueesta, Sortavalan Piipun Piha -hotellista, Ruskealan marmoripuistosta sekä Sortavalan piirin Värtsilän kylän Jänismäkikauppakeskuksesta. Matkailuyrittäjät löytävät vuorostaan kirjasta vihjeitä ekotehokkaan teknologian käyttämisestä. Opaskirjan avulla turistit saavat tietää siitä, miten matkustaa ekotehokkaasti. Kirjan laatijat ovat Suomen ympäristökeskuksen edustaja Suvi Kärmeniemi sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajat Timo J. Hokkanen ja Daisy Silvennoinen. Heidän aineistoaan täydentävät valokuvaajien Sami Niemeläisen, Joona Kotilaisen ja Jaana-Marja Rotisen tekemät kuvat. Venäjäksi kirjan on Natalja Krasavtseva kääntänyt petroskoilainen kääntäjä Vadim Byrkland. Aineistoa Karjalan tasavallan matkailukohteista on antanut Eco Efficient tourism -hankkeen koordinaattori Venäjältä Igor Ševtšuk ja niiden valokuvia valokuvaaja Anton Juško. Kirja on julkaistu kansainvälisen Karelia ENPI CBC -ohjelman avulla Euroopan Unionin, Suomen ja Karjalan tasavallan tuella. Valeri Sidorkin Filmi inkeriläisistä on nyt netissä Pietarin alueen inkeriläisten kulttuurista kertova elokuva on esillä netissä. Se kertoo äyrämöisten ja savakoiden kansallisista puvuista, ruoasta, elinkeinosta sekä laulu- ja tanssiperinteistä. Filmin henkilöt ovat inkeriläisiä, jotka vaalivat esiisien perinteitä ja uskontoa. Vuodesta toiseen he ovat tavanneet kansallisissa juhlissa, joissa näyttäneet pukujansa, vanhoja kotitaloustarvikkeita sekä laulaneet kansallisia lauluja. Elokuvan päähahmona on tuli. Se symboloi jälleensyntymistä ja sielun puhdistusta kaikesta pahasta. Siitä syystä inkeriläiset ovat tavanneet juhannuksena ja polttaneet kokkoja, joiden juuri uskottiin puhdistavan sielua. Vuosittain inkeriläiset koko Venäjältä viettävät juhannusta Inkerinmaalla. Dokumentti on tuotettu Venäjän suomalais-ugrilaisessa keskuksessa. Se filmattiin tutkimusmatkoilla, jotka tehtiin Pietariin sekä Siestarjoen ja Seuloskoin piireihin lokakuussa 2013 ja kesäkuussa Dokumentin voi katsoa verkossa osoitteesta: www. fusee.tv. KS Visakoivusta kolmas tutkielma ulos Koivua on aina pidetty Venäjän symbolina. Harvinaisesta visakoivusta on puolestaan tullut Karjalan brändi. Visakoivun runko ei ole kaunis, mutta puuaines omalta sisäkuvioltaan muistuttaa paljolti marmoria. Siis visakoivusta tehdään kauniita esineitä. Karjalan tiedemiehet ovat huolestuneet Karjalan visakoivuvarojen elvyttämisestä. Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsän instituutissa on tutkittu jo 1990-luvulta, miten kasvattaa visakoivua. Monta vuotta peräkkäin biologian tohtori Lidija Vetšinnikova on tuottanut visakoivua instituutin laboratoriossa keinotekoisesti. Kloonien tuottaminen on tehokas keino. Tutkimuksien tuloksista Vetšinnikova on kirjoittanut kaksi tutkielmaa. Tänä vuonna Lidija Vetšinnikova, Aleksandr Titov ja Ruotsissa asuva biologi Tatjana Kuznetsova kirjoittivat kolmannen tutkielman visakoivusta. Kirja esiteltiin Karjalan kansallisessa kirjastossa. Valeri Sidorkin

14 14 Keskiviikkona Vapaa-aika Tunne siitä, että olin pihamaalla, jolla isoäiti oli lapsena leikkinyt, tempaisi mukaansa. Niin on juuria taas etsitty Mistä kumpuaa halu, joka saa ihmisen etsimään juuriaan, kiinnostus lähteä matkalle menneisyyteen, istua linja-auton kyydissä pitkin Vienan Karjalan mutkaisia ja kuoppaisia teitä löytääkseen mahdollisesti sen pihamaan, jolla isoäiti on lapsena leikkinyt? Juureni ovat Vienan Karjalassa, Uhtualla. Isoisäni Iivo Mitrofanoffin tarkkaa kotipaikkaa en tiedä. Isoäitini Anna, omaa sukua Dorofejeff, oli lähtöisin Lamminpohjasta. Viena-henkisinä ja heimotyöstä innostuneina karjalaisten sivistyksen ja taloudellisen aseman edistäminen oli heille sydämen asia. He olivatkin niiden karjalaislähtöisten, Suomessa asuvien joukossa, jotka olivat vuonna 1906 perustamassa Vienan Karjalaisten Liittoa, josta myöhemmin tuli Karjalan Sivistysseura. Kotona ja suvun parissa puhuttiin aika paljon Iivon ja Annan Uhtuasta. Sukutaustasta oltiin ylpeitä, tarinoita menneistä ajoista kerrottiin vapaasti, oltiinhan Suomeen tultu vapaaehtoisesti. Isovanhemmat olivat jo nuorina oleskelleet Suomen puolelle muuttaneiden sukulaistensa luona, käyneet kouluakin. Lapsesta oli jännittävää, kun suvussa oli Mitrofanoffeja, Dorofejeffeja, Sofronoffeja ja Klementjeffeja. Sukuun liittyi jotakin mystistä. Isovanhempani olivat tavanneet Uhtualla hyvin varhain, pieni Iivo oli lähetetty ostamaan tupakkaa Annan äidin kaupasta. Kotiin tultuansa Iivo oli todennut, että Siellä oli soma tyttöni, sen mie nain. Anna oli tuolloin kolmen vanha, Iivo viisi. Rakkaustarina heidän välilleen sitten syntyi ja oli todellinen. Olen saanut periä heidän rakkauskirjeensä vuosilta , ne kertovat todellisesta lemmen palosta. Tammikuussa 1906 Anna ja Iivo menivät naimisiin ja ottivat Suomeen asetuttuaan nimekseen Kaukoniemi. Rakkaus kesti 13 lapsen syntymän, usean pienokaisen kuoleman, erillään olot ja rajan ylitykset, rankat taloudelliset ajat, Iivon osallistumisen 1. maailmansotaan tsaarin armeijassa, vakavan sairauden ja aikaisen menehtymisen. Tiesin, että Lamminpohjassa olisi löydettävissä sen talon paikka, jossa isoäitini oli lapsuudes-,, Kirjoitettujen viestien avulla voin matkata runsaan sadan vuoden taakse menneeseen. Mansardikattoinen talo ja lehtikuuset, olen löytänyt pihapiirin, jossa aikaisemmin oli isoäitini synnyinkoti. saan ollut. Lähdin menneenä kesänä Uhtualle (tai siis Kalevalaan, mutta meille Suomessa asuville on niin vaikeaa puhua muusta kuin Uhtuasta), kun Afanasjevien sukuseura teki sinne matkan. Sukuyhteyteni heihin on kovin kaukainen, mutta hyvin valmisteltu matka ja kiinnostava ohjelma ratkaisivat osallistumiseni. Karjalan Heimossa on 1990-luvulla julkaistu sukututkija Irja Rämän selvityksiä uhtualaisista suvuista. Kirkonkirjoista ja muista lähteistä Topi Louhikosken selfie, taustalla Uhut-seuran mökki ja heimosisaria, Topin laseissa bussimme ja matkalaisia. kootun tiedon pohjalta oli Uhtualta laadittu myös karttoja, joihin on merkitty tietoa siitä, millä alueella mikäkin suku on asunut. Karjalan Heimon jutussa olleiden tietojen ja jo tuonilmaisiin siirtyneen tädin kertoman perusteella sitten suunnistin. Piti löytää mansardikattoinen talo ja sen vieressä olevat lehtikuuset. Vaikka Uhtuanjoen uomaa on ajan kuluessa ruopattu ja muutettu, olivat karttoihin piirretyt maisemat tunnistettavissa. Joen varressa on ollut monien talokuntien rypäs. Siinä missä joki tekee mutkan, on vanhan kyläkartan Suvikon talon paikalla ollut alun perin Terosen Mikin eli Nikifor Dorofejeffin eli isoäitini isän suuri suomalaiseen malliin rakennettu talo. Siinä isoäitini Anna oli syntynyt. Lehtikuuset olivat mainio vihje paikan etsimiseen. Pysäytimme bussimme tien päähän ja kas, edes ulos emme ehtineet astua, kun jo joku huomasi puut. Ja mansardikattoisen, tyhjänä olevan talon. Ulos siis ja etsimään yli polven kasvavasta heinikosta uunin pohjaa, josta tätini oli vuosia sitten ottanut muistoksi muutaman kiven. Uunin paikka ei löytynyt, mutta ei väliä. Tunne siitä, että olin pihamaalla, jolla isoäiti oli lapsena leikkinyt, tempaisi mukaansa. Matkanjohtajamme tajusi isoisänsä Otto Louhikosken asuneen samoilla tanhuvilla. Ikätoveri kun Otto oli isoäitini kanssa, oletettavaa on, että olivat keskenään siinä joskus leikkineet. Oton jälkeläinen kolmannessa polvessa on Topi Alasuutari, nuori mies, joka oli matkalla sisarensa ja vanhempiensa keralla. Sukuselvitykset Topi jätti äitinsä huoleksi, kiinnostavaa hänen mielestään oli nähdä Vienan Karjala ja siellä asustavat ihmiset. Metsät, joet, ne kuuluisat kuoppaiset tiet. Saada nähdä miten Uhtualla eletään ja ollaan, tutustua paikallisiin asukkaisiin. Kun uhtualaisista vain osa enää puhuu karjalaa tai suomea, otettiin nuorten kesken avuksi tekniikka. Keskustelu sujui riittävästi internetistä ladattavan sanakirjan avulla. Jutustelu Sommelon katrillin jälkitunnelmissa Kuitin rannalla pääsikin hyvään vauhtiin, mutta sitten paikallisen keskustelukumppanin tyttöystävä sai tarpeekseen. Mitä minulle sitten jäi tästä juurien etsimismatkasta? Omin silmin nähty paikka, jossa isoäiti oli oleskellut, todellinen paikka, josta olin kuullut kerrottavan? Sinnekö siirryn ajatuksissani, kun mietin olemassa oloani, vienalaisuuttani ja rakennan historiallista menneisyyttäni? Ehkä joskus tutustun todella kaikkeen siihen materiaaliin, jota minulla on isovanhemmistani: rakkauskirjeisiin, sukukirjoihin, joita on kirjoitettu Sofronoffien eli Annan äidinäidin suvusta, sukutauluihin, asiakirjoihin, joiden joukossa on todistus isovanhemmille myönnetystä Suomen kansalaisuudesta. Silloin luen sitten perusteellisesti myös ne sadat postikortit, jotka ovat tallessa isoäidin jouluksi 1902 Iivolta saamassa albumissa. Niihin kirjoitettujen viestien avulla voin matkata runsaan sadan vuoden taakse menneeseen ja seurata, kuinka Iivo kiersi ympäri Vienaa ja kävi jopa Pietarissa kauppamatkoillaan. Liitän sitten kaiken sen Vienassa näkemääni ja kokemaani, luon kaikesta tuosta ymmärrykseni isän suvun historiallisesta elämästä. Karjalan Sivistysseuran puheenjohtajana lämmin kiitokseni kaikille karjalaisille ystävilleni. Tämä on ollut hieno vuosi saada tehdä yhteistyötä teidän kanssanne. Toivotan oikein hyvää vuoden vaihdetta on kirjallisuuden vuosi ja Kalevalan 180-vuotisjuhlavuosi molemmissa maissa. Tehkäämme noista teemoista yhdessä näkyviä. Eeva-Kaisa Linna Kirjoittaja on Karjalan Sivistysseuran puheenjohtaja.

15 Keskiviikkona Menot Teatterit Kansallinen teatteri Karl Marxin katu 19, puh Peter Pan. Barrie. Jouluesitys, suuri näyttämö, koko perheen näytelmä, suositeltava yli 6-vuotiaille, klo 11.00, Muut esitykset 3.01., 4.01., 5.01., klo 11.00, Musiikkiteatteri Kirovinaukio 4, puh Yöesitys: Baletin gaala. Teatterin solistit ja balettikuoro esittävät katkelmia suosituista baleteista. Klo Lippujen hinnat rpl. Karjalan draamateatteri Kirovinkatu 12, puh Kauneuskuningatar. McDonah. Yksinäytöksinen komediatrilleri, klo Liput 300 rpl Cooney. Kaksinäytöksinen tilannekomedia, klo Liput 500 rpl Nastasja Filippovna. Klimontovitš. Dostojevskin Idiootin mukaan, suositeltava yli 16-vuotiaille, klo Liput 600 rpl Akka Chanel. Koljada. Kaksinäytöksinen komedia aikuisille, klo Liput 600 rpl Granaattirannerengas. Klimontovitš. Kaksinäytöksinen romanssi, klo Liput 500 rpl. Muu esitys klo Se sama Dulcinea. Volodin. Kolminäytöksiset historiikit, klo Liput 400 rpl Minusta ja minun äidistäni. Isajeva. Kaksinäytöksiset muistelmat, klo Liput 500 rpl Kaksi isossa kaupungissa. Moskvina. Klo Liput 600 rpl. Musiikki Kantele-talon sali Karl Marxin katu Joulukuusi Kantele-talossa. Kantele-yhtyeen joululle ja uudellevuodelle omistetussa ohjelmassa perinteisiä karjalan- ja venäjänkielisiä joululeikkejä ja -lauluja. Suositeltava koko perheelle. Klo rpl. Muut esitykset klo 17.00, klo Filharmonian suuri sali Kirovinkatu Costa del Sol. Joulukonsertissa Vitali Kis (kitara, Moskova), Jelena Kis (laulu, Moskova), Mihail Totski (harmonikka, ) ja yhtye A-Jazz soittavat rock n rollia, tangoa, latinoa, bluesia ja jazzia. Klo Lippujen hinnat rpl. Muu konsertti klo Loyko. Musiikkiristeyksessä-kausisarjan toisessa konsertissa Karjalan sinfoniaorkesteri ja Loyko-trio soittavat kapellimestari Aleksei Njagan johdolla mustalaista ja venäläistä musiikkia. Klo Lippujen hinnat rpl. Näyttelyt Karjalan kansallinen museo Lenininaukio 1, ti su , puh , liput rpl asti. Itä-Fennoskandian palvontapaikat. Barentsin alueiden museoiden yhteistyönä syntyneessä näyttelyssä Igor Georgijevskin (), Mark Šahnovitšin () ja Vjatšeslav Mizinin (Pietari) valokuvia Karjalan ja Kuolan niemimaan tunnetuista palvontapaikoista. Joulupukkia tapaamaan! Teatterit Vierailulle Joulupukin luokse. Lapsia ja aikuisia kutsutaan tapaamaan Joulupukkia. Joulupukkina näyttelijä Andrei Gorškov. Pieni näyttämö, klo 13.00, Liput 500 rpl. Kansallinen teatteri, Karl Marxin katu 19. Uusivuosi ja Joulu ovat merkittäviä juhlia jokaiselle lapselle. Vartuttuammekin haluamme uutenavuotena palata hetkeksi lapsuuteen ja satuomaiseen juhlatunnelmaan. Karjalan kansallinen teatteri asti. Kerran 40 vuotta sitten. Neuvostokansalaisten 1970-luvun arkielämästä kertovassa näyttelyssä museoesineitä, 1970-luvun dokumentteja ja valokuvia museon ja yksityisistä kokoelmista. Karjalan taidemuseo Karl Marxin katu 8, ti su , to , puh , Liput rpl Joululoma taidemuseossa. Lapsille ja aikuisille suunnattu ohjelma, jossa valistuspelejä ja mestariluokkia. Myös 4.01., 6.01., 8.01., 9.01., Mestariluokan lipun hinta 250 rpl asti. Baltian maiden mestarit ja Jadviga Žilvinska. Taidemuseon ja Unik Art -antiikkisalongin yhteisnäyttelyssä Liettuan, Latvian ja Viron taiteilijoiden teoksia asti. Äänisen paletti. Karjalan taiteilijoiden vuosinäyttelyssä maalauksia, piirroksia, taidekäsitöitä ja objekteja. Avajaiset klo Vapaa pääsy asti. Konstantin Korovin. Esillä 59 venäläisen impressionistin Konstantin Korovinin maalausta ja piirrosta Pietarin Venäläisen museon kokoelmista. Kaupungin näyttelysali Lenininkatu 26, ti su , puh , liput rpl asti. Pastellirunous. Esillä petroskoilaisten nuorten ja kokeneiden taiteilijoiden pastellitöitä ja muita piirroksia. Mediakeskus Vyhod Karl Marxin katu 14, ti la , su , puh , liput rpl. tarjoaa tänä vuonna sellaisen mahdollisuuden venäjänkielisessä ohjelmassaan Vierailulle Joulupukin luokse. Teatterin pienellä näyttämöllä pieniä ja aikuisia lapsia odottaa mukaansatempaava matka pohjoiseen maahan hyväntahtoisen Joulupukin luokse. Kiikkutuolillaan istuva maailmankuulu ukki lupaa löytää aikaa jokaiselle lapselle. Lapsia odottavat myös iloiset kilpailut, leikit ja valokuva Joulupukin kanssa. Joulupukin teatteriresidenssi on avoinna joka päivä välisenä aikana. ks asti. Joulumarkkinat. Karjalan käsityötaiteilijoiden myyntinäyttely. Vapaa pääsy ЁКЛМН. Vanhan uudenvuoden juhla. Ohjelmassa Minun juhlapöytä -valokuvanäyttely, omin käsin koristettu joulukuusi, animaatioita, äänitteitä, videoita, performansseja ja juhlapöytä. Klo Vapaa pääsy Kižin näyttelykeskus Fedosovankatu 19, ma su (ke ), puh , liput rpl Pohjoiset joulujuhlat. Ohjelmassa mm. jouluesitys, kansanleikkejä, vanhoja lauluja, omin käsin tehty käsipeili. Päivittäin klo asti. Ei-eräässä kuningaskunnassa. Pohjois-Venäjän kansansatujen maailmasta kertova näyttely. Käsityöammattien keskus Kirovinkatu 13, ti pe , ma ja la , puh , liput rpl asti. Joulumarkkinat. Karjalan käsityötaiteilijoiden myyntinäyttely. Vapaa pääsy asti. Uudenvuoden tarinat. Esillä petroskoilaistaiteilijoiden Viktorija Zorinan maalauksia, Nelli Grigorjevan piirroksia ja Alla Zatšosovan keramiikkatöitä. Aiheena joulu ja uusivuosi. Nukkekoti-galleria La Rochellen katu 13, ma la , puh asti. Villa-akvarelli. Esillä käsityötaiteilijoiden Natalja Frolovan ja Jelena Kubrinan töitä. Lapsille Musiikkiteatteri Kirovinaukio Morozko. Maksimov. Musiikkisatu lapsille ja aikuisille, suuri näyttämö, koko perheen näytelmä, suositeltava pienimmille, kesto 50 min., klo Lippujen hinnat rpl. Muut esitykset 2.01., klo 11.00, 14.00, 17.00, klo Nasto-kaunotar. Salo. Karjalaiseen satuun pohjautuva yksinäytöksinen musiikkisatu, suositeltava yli 6-vuotiaille, suuri näyttämö, klo 11.00, Lippujen hinnat rpl. Muut esitykset klo 11.00, 14.00, klo 11.00, 14.00, Kansallinen teatteri Karl Marxin katu 19, puh Vierailulle Joulupukin luokse. Lapsia ja aikuisia kutsutaan tapaamaan Joulupukkia. Joulupukkina näyttelijä Andrei Gorškov. Pieni näyttämö, klo 13.00, Liput 500 rpl. (lapsi+aikuinen ja lahja lapselle). Myös 3.01., 4.01., 5.01., klo 13.00, Samppanjaa! Heti! Tšehovin mukaan. Pieni näyttämö, suomen kielellä, simultaanitulkkaus venäjäksi, kesto 2 h 10 min., klo Nukketeatteri Karl Marxin katu 19, puh Peikkojen taikakirja. Uudenvuoden esitys 4 10-vuotiaille, kesto 1 h 20 min., klo Liput 300 rpl. Muut esitykset klo 14.00, 16.00, klo 14.00, klo 12.00, klo Uusivuosi muksuille: vuodesta kolmeen. Uudenvuoden esitys 1 3- vuotiaille, kesto 40 min., klo Liput 300 rpl. Muu esitykset klo 10.00, 18.00, klo 10.00, 16.00, 18.00, klo 10.00, 12.00, 16.00, 18.00, klo Uusivuosi disko-tyyliin. Uudenvuoden esitys yli 9-vuotiaille, kesto 1 h, klo Liput 250 rpl. Ad Liberum -teatteri Oktjabrskikatu 11, kassa avoinna pe su 15 19, puh Sammakkoprinsessa. Uudenvuoden esitys lapsille ja aikuisille. Koneenrakentajien kulttuuritalon salissa, klo 11.00, Liput 300 rpl. Muut esitykset 4.01., klo 11.00, Filharmonian pieni sali Kirovinkatu Puhaltimista, jazzista ja äänistä. Kahdesta viiteen -kausisarjan konsertissa Karjalan filharmonian solisteja. 2 3-vuotiaille klo 11.00, 4 5-vuotiaille klo Liput 100 rpl. Rock & Pop Frost. Luoteis-Venäjän rockfestivaalilla esiintyvät Brigadnyi Podryad ja Stigmata. Klo Klubi Amsterdam, Karl Marxin katu 1a Guts Out. Esiintyvät Guts Out (Moskova, NYHC), Steamboats (, pop-punk/hardcore), Footstep (, hardcore) ja Boulder Dash (, hardcore). Klo Liput 200 rpl. Klubi Zavod, Kalinininkatu Joulukonsertti. Esiintyvät Samosad Bend & Asketics. Klo Liput 100 rpl. Klubi Zavod, Kalinininkatu Akustinen konsertti. Esiintyjänä Angel NeBes (Pietari). Klo Lippujen hinnat rpl. Klubi Z.EFFIR, Krasnajakatu 10. Horoskooppi Oinas Tällä jaksolla tähdet suosittelevat olla ottamatta riskejä. Teet virheellisiä päätöksiä. Työssä menestyt neuvotteluissa vanhojen työpartnereiden kanssa. Härkä Jakson lopussa tunnet itsesi masentuneena. Juhlatouhu on vienyt kaikki voimasi. Virkisty, edelläsi on vain onnellisia hetkiä. Kaksoset Työelämässä terävät ajatuksesi saattavat herättää jopa ärsytystä. Harkitse huolella toisten esittämiä ehdotuksia. Jos et ole itsepäisenä työsuhteissa, voit saada hyviä tuloksia. Rapu Jakso on hyvä ratkaisemaan vaikeitakin ongelmia: pääasia, että itse tiedät, missä mennään. Omaa taidokkuutta ei ole kuitenkaan syytä lähteä todistelemaan kenellekään. Leijona Mieti, pärjäätkö asiassa ennen kuin suostut siihen. Jos vauhtia ja vaarallisia tilanteita on yllin kyllin, vältä liian hätiköityjä johtopäätöksiä. Tapahtumien kulku riippuu sinusta itsestäsi aika pitkälti. Neitsyt Joudut tekemään enemmän kuin tavallisesti. Mutta lopussa saat palkinnon. Uuden vuoden alussa päätät, että tarvitset lisäkoulutusta. Uusien taitojen hankkiminen auttaa tulevaisuudessa. Vaaka Tapaat mukavia ihmisiä. Kiinnitä enemmän huomiota ystäviin ja perheeseesi. Jos läheiset haluavat tulla luoksesi illalliseksi, kutsu ja nauti ihansta hetkistä perheen kanssa. Skorpioni Sinun pitää aktivoitua ja innostua, näet paljon mahdollisuuksia. Neuvottelut onnistuvat. Intuitiosi on voimakas, sinun kannattaa nyt toimia sen mukaan. Jousimies Vahva intuitio antaa hyvän alun viikolle. Uusiin mahdollisuuksiin on syytä tarttua kaksin käsin. Olet onnettaren suosikki tällä jaksolla. Voit ryhtyä rohkeasti peliin. Kauris Menestyt kaikessa, mihin ryhdyt. Osaat hoitaa asiat oikein. Olet varsin tyytyväinen elämäntilanteeseesi. Viikonloppuna voi olla pelissä onnea, osta arpa tai kaksi. Vesimies Olet hankalassa tilanteessa, mutta sinun pitää ihan itse selvittää se. Onneksi saat tukea ja apua tilanteessa, sekin on jo paljon. Ota apu kiitollisuudella vastaan. Kalat Uuden vuoden ensimmäinen viikko on lepoa varten. Kaipaat vaihtelua, mutta sen aika ei ole vielä. Et ole valmis ottamaan uusia asioita vastaan. Odota vähän.

16 16 Keskiviikkona Sää Huomenna Perjantaina Viikonloppuna Viikon vitsi Unelmien toteuttaminen tekee elämän mielenkiintoiseksi." Paulo Coelho Miksi pukki ei jää eläkkeelle? Kun on töissä vain päivän vuodessa, ei paljon eläkettä kartu. Fakta Uuden vuoden historia 1. tammikuuta monissa maissa juhlitaan uuttavuotta. Päätöksen vuoden vaihtumisesta teki Roomalainen valtiomies Julius Caesar vuonna 46 ekr luvulle asti Venäjällä juhlittiin uuttavuotta 1. maaliskuuta kuin Roomassa tai 1. syyskuuta kuin Bysantin valtakunnassa vuonna Pietari Suuren määräyksestä tehtiin tammikuun 1:sestä uudenvuoden päivä eurooppalaisen tavan mukaan luvun lopulla ensimmäiset lasilliset joulupallot ilmestyivät Saksassa. Lauschassa tehtiin joulupalloja, jotka myytiin moniin maihin. Silloin myös alettiin jättää lahjoja kuusen alle vuonna Yhdysvalloissa tehtiin ensimmäinen valoketju. Sillä koristeltiin kuusia maan presidentin talon edessä. vuodesta alkaen kuu si kiellettiin käyttämästä joulupuuna Neuvostoliitossa. Vasta 27 vuoden kuluttua alettiin uudestaan koristella kuusia. Samana vuonna uudenvuoden hahmot pakkasukko ja lumityttö syntyivat vuonna Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev piti ensimmäisen uudenvuoden puheen. vuodesta alkaen 2001 suomalainen joulupukki ja venäläinen pakkasukko ovat tavanneet rajalla ja tervehtineet toisiaan vuoden symboli on sininen puulammas. Venäjällä ensi vuosi on julistettu kirjallisuuden vuodeksi. Viikon vieras: Irina Syrjäläinen,, Elämä on täynnä töitä koulussa, kielikursseilla ja oppikirjojen parissa. Vapaa-aikana suomen kielen opettaja Syrjäläinen käy teattereissa, lukee ja matkustaa ympäri maailmaa. Kuitenkin n rantakatu, Kivatš-vesiputous ja kesämökki Spasskaja guba -kylässä ovat ihanimmat paikat. Kuva: Marina Tolstyh Elän kiintoisaa elämää Suomen kielen opettaja Irina Syrjäläinen on todettu Vuoden henkilöksi. Marina Tolstyh n 17. kymnaasin suomen kielen opettajan Irina Syrjäläisen nimi on hyvin tunnettu useille kielenopetuksen kehittäjille Karjalan tasavallassa ja sen ulkopuolellakin. Hän on luokan oppikirjojen tekijä, Suomen konsulaatin maahanmuuttajille järjestämien valmennuskurssien suomen kielen opettaja sekä kokenut opas omaperäisellä suomenkielisellä Suomalainen -kiertoajelullaan. Tämän lisäksi hän on opettanut suomea 17. kymnaasissa jo 25 vuotta. Kaksi lapseni on jo aikuistunut ja nyt käytän mielelläni töihin hyvin paljon aikaa. Viime viiden vuoden kuluessa viikonloppuina ja yöaikana olen kirjoittanut suomen kielen oppikirjoja, Syrjäläinen paljastaa. Syrjäläisen oppikirjojen mukaan suomea opiskellaan nyt toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Viidennen luokan oppikirja on nyt tarkastelussa moskovalaisessa kustantamossa ja kuu- dennen luokan oppikirja on vielä opettajan tietokoneessa. En tee koskaan työtä rahan takia vaan siitä, että työ on itsestään mielenkiintoinen. Työ antaa minulle mahdollisuuden saada tuoreita elämyksiä, nähdä paljon uutta ja tutustua erilaisiin ihmisiin. Uratoiveiden perässä Virosta hin yläluokkalaisena muuttanut Syrjäläinen on vuosien mitassa tehnyt itsestään suomen kielen ammattilaisen. Lapsuudessaan hän kuuli suomea vanhemmiltaan ja inkerinsuomalaiselta mummoltaan. Koulun jälkeen hän sai suomen, venäjän ja kirjallisuuden opettajan ammatin n yliopistossa. Olen aina pitänyt lapsista ja hekin ovat minusta tykänneet. Kuitenkaan en koskaan ajatellut, että työskentelen koulussa. Luulin, että oppaan työ turistien parissa on maailman paras, opettaja kertoo. Yliopiston kolmannen vuosikurssin jälkeen Syrjäläinen pääsi suomalaisten turistien kanssa vuoden 1980 Moskovan olympiakisoihin, Sotšiin ja muihin viehättäviin paikkoihin. Viimeisellä vuosikurssilla hän pääsi työharjoitteluun n 17. keskikouluun, joka oli koulunjohtaja Pauli Corganin aloitteesta erikoistunut suomen kielen opetukseen pitkänä vieraana kielenä. Koulu teki Syrjäläiseen syvän vaikutuksen, mutta töihin sinne opettaja tuli vasta kymmenen vuoden päästä yliopiston jälkeen. Sinä väliaikana hän opetti venäjää, kirjallisuutta ja suomea 20. keskikoulussa ja synnytti myös kaksi lasta. Alussa työ 17. koulussa jännitti minua kovasti. Koulua pidettiin silloin tähtikouluna. Suomi oli useille lapsille äidinkielenä ja koulussa työskenteli kuusi kokenutta suomen kielen opettajaa. Kun suomea ryhdyttiin opettamaan myös lyhyenä kielenä, opettajien määrä lisääntyi, Syrjäläinen muistelee. Uudenvuoden juhla ja joulut yhdistävät perheen Huolimatta suuresta rakkaudesta työtä kohtaan oma perhe ja lapset ovat olleet Syrjäläisellä aina etusijalla. Edessä on kaksi isoa juhlaa, mikä tarkoittaa tapaamisia lapsensa perheiden, ystävien ja kavereiden kanssa. Vietän aina luterilaista joulua, uudenvuoden juhlaa ja ortodoksista joulua. Suomalaisten joulua olen juhlinut lasteni kanssa viime kymmenen vuoden aikana. Paistan sikakinkkua valkosipulissa ja sinapissa entisen työkaverini Elvira Leiposen reseptin mukaan. Teen myös joulutorttuja, rosollia ja glögiä, Syrjäläinen kertoo. Uudenvuoden juhlapöydälle ilmestyvät syltty, siili turkin alla, rahkapiirakka sekä uutta vuotta symboloiva uusi ateria verkkoreseptin mukaan. Pöytäliinan alle emäntä ripottelee tavallisesti jyviä, jotta tuleva vuosi olisi koko perheelle rikas. Jotta Syrjäläisen iso perhe lapsineen ja lapsilapsineen olisi vahva ensi vuonnakin, opettaja sitoo langalla tuolien jalat yhteen. Asunnon nurkkiin heittelen kolikoita, jotta kotona olisi jatkossakin hyvinvointia ja rikkautta. Kellon lyönnissä kirjoitamme lappuihin toivomuksemme, sitten poltamme lappuja, laitamme tuhkaa samppanjaan ja juomme sen ennen, kun kello lyö 12 kerta, opettaja hymyilee. KS

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA

BUSINESS WORKSHOP OHJELMA BUSINESS WORKSHOP Petroskoi, Venäjä 22/11/2005-23/11/2005 Workshopin tavoitteena on edistää käytännön yhteistyötä, siirtää ja kehittää yritysten osaamista OHJELMA Workshopin puheenjohtajat Risto Hiljanen,

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU

Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME. 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU Venäjä teemamaana Helsingin kansainvälisilä kirjamessuilla 22. 25. lokakuuta 2015 Tervetuloa lastenosastolle! MEIDÄN KIRJATARHAMME 22. lokakuuta Päivän aihe: SUURI KIRJASEIKKAILU 10:00-11:30 Meidän kirjatarhamme

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museo Venäjäteemoja 2014 Pohjois-Karjalan museo Karjala-sarja kevät ja kesä 2014 Pohjois-Karjalan museo partnerina kahdessa Karelian ENPI CBC hankkeessa, sitä kautta 2 valokuvanäyttelyä: Destination Karelia

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin

Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin Alexandra Rodionova Petroskoi Karjalan kielen livvin murteen opettamisesta (esimerkkinä Prääsän piirin koulut) Kaksikymmentä vuotta sitten alettiin luoda ja kehittää nuoria kieliä, joihin karjalankin kuuluu.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009

Vientirenkaan kautta Venäjälle. Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Kivi 2009 Live! Joensuu 8.10.2009 Karelment Oy Karelment Oy -Nurmeksessa toimiva talotehdas - perustettu 1994 Yhtiön omistus ja johto Toimitusjohtaja Kyösti Kettunen, Nurmes Markkinointijohtaja Ari Kilpeläinen,

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät

Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Karjalan tasavallan liikunta- ja urheiluinfrastruktuurin nykytila ja kehitysnäkymät Sergey Malashov, Karjalan tasavallan nuoriso-, liikunta- ja urheiluministeriön liikunnan ja urheiluinfrastruktuurin kehittämisosaston

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši.

Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Tämä vuosi on Uhut-šeura istorijassa juhlavuosi pakkaiskuušša 2000 šeura rekisteröitih iččenäisekši kanšalaisjärještökši. Vain još laškie vuuvvet ihan alušta šuati, niin voi juhlie šeuran 25-vuotispäivyäki,

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kuusi päivää Vienan runokylissä

Kuusi päivää Vienan runokylissä Matkatoimisto Kotiranta Gorniakovkatu 2A, Kostamus E-mail: kotiranta-tour@mail.ru http://kotiranta-tour.ru/ru/suomeksi/5951/ Kuusi päivää Vienan runokylissä 6.-11.7.2016 Kostamus Jyskyjärvi Haikola Kalevala

Lisätiedot

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Näillä aiheilla Nikon haluaa rohkaista kuvaajia luovaan ilmaisuun ja kannustaa heitä kuvaamaan ihmisten iloa kaikkialla maailmassa.

Näillä aiheilla Nikon haluaa rohkaista kuvaajia luovaan ilmaisuun ja kannustaa heitä kuvaamaan ihmisten iloa kaikkialla maailmassa. Nyt saat tilaisuuden koskettaa maailmaa. Nikonin kansainvälinen valokuvauskilpailu 2008-2009 5.6.2008 Maailman tunnetuimpiin valokuvauskilpailuihin kuuluva Nikon Photo Contest International järjestetään

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus

AJANKOHTAISTA. Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus AJANKOHTAISTA Suomen suurin kodin sisustajan kauppakeskus Boknäs laajentaa Toistakymmentä sisustusliikettä, ying, yang, feng shui ja Hong Kong. -Liilassa on kaikki! Boknäs laajentaa parhaillaan Liilassa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen

Kielipuntari. Porttitehtävät. Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen. Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Kielipuntari Porttitehtävät Avuksi oikean arviointitehtäväpaketin valitsemiseen Aurora Vasama (toim.) Anu Hakola Kristel Hiltunen Inkeri Kaipiainen Piirrokset: Anniina Hankkio, Anna-Riitta Jussila Taitto:

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja.

Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. www.bazatoros.ru shosse Gornjakov 153, Kostamus, Karjalan tasavalta Tuotantokompleksi TOROS tarjoaa vuokralle tuotantotiloja, varastotiloja ja toimistotiloja. Tarjoamme vuokralle suoraan omistajilta Toros-tuotantokompleksissa

Lisätiedot

Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin

Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin Start-up -firman pitkä taivallus julkaistuun PC-peliin CEO Mariina Hallikainen Colossal Order Oy 16.09.2011 Pelinkehityksen vierailuluentosarja Turun yliopisto Puhujan taustaa... Mariina Hallikainen Pelifirma

Lisätiedot

Ohjeita näytteilleasettajille

Ohjeita näytteilleasettajille 1 Ohjeita näytteilleasettajille Sisällys Taidetila Terra... 2 Mitat... 2 Näyttelytilan varusteet... 3 Kohdevalaisimet... 4 Valaisimien asentaminen... 4 Ohjeita näyttelyn pystyttämiseen... 5 Näyttelyaika...

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä

Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun KIELO-hanke Alueellinen yhteistyö kieltenopetuksen kehittämisessä Kainuun kuntien osallistuminen kehittämishankkeeseen näytti hyvin epätodennäköiseltä vielä kuukausi ennen hakuajan päättymistä

Lisätiedot