Perusturva Grundtrygghet 1/12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturva Grundtrygghet 1/12"

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 1/12 huhtikuu april

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 1/2012 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Seuraava tiedote Ilmestyy kesäkuussa ISSN Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksen pyörteissä 3 Ledare: Kommunreformen rör om i social- och hälsovården 4 Ajankohtaista Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Kunnat saavat hankerahaa peruspalvelujen uudistamiseen 6 Peruspalvelujen saatavuus vuonna Kunnat haasteiden edessä 7 Mielekkään organisaatiomuutoksen takana ovat viestintä, henkilöstön osallistuminen ja tuki 8 VALVIRAn ohje kehitysvammaisten ylläpitomaksuista 9 Aulikki Kananojasta Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos 9 Matkalla kohti uutta Kelaa 10 VALVIRA on sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjaus- ja valvontaviranomainen 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmat 10 Valvontaviranomaiset tehostavat neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon valvontaa valvontaohjelman avulla 12 Työelämäosallisuuden kehittäminen ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistaminen on käynnistynyt 13 Tuetuilta lomilta voimavaroja arkeen! 13 Tapaturmapäivä : Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi 14 Kuntaliiton EU-poliittiset linjaukset 14 Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalveluissa tarvitaan alueellista yhteistyötä 15 Lainsäädäntö Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutosten tulkintaa kehitysvammahuoltoon liittyen 16 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä 18 Solarium K Talous Euroalueen työttömyys kohosi ennätyslukemiin 19 Sosiaaliset yritykset paikkaavat lähipalveluita ja palveluaukkoja 19 Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet pitäisi ottaa paremmin huomioon 20 Kuntien terveysmenojen erot tasoittuivat vuonna Lapset, nuoret ja perheet Läheisverkosto tiukemmin mukaan lasten sijoitustilanteissa 22 Oppilashuollon käsikirja 22 Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla 23 Uusia julkaisuja lasten ja perheiden palveluista 23 Brysselissä pohdittiin parhaita keinoja nuorten työllistämiseksi 24 Suojele Tue Toimi -materiaali ilmestynyt 24 Väitöstutkimus lasten jan uorten psykiatrisesta laitoshoidosta 25 Vanhukset Väitöstutkimus iäkkäiden henkilöiden psyykelääkkeiden käytöstä 26 Ikäihmisten yksinäisyys yleistä: Yhteisöllisyyttä hyödyntävää ryhmätoimintaa varten 26 Käynnissä kaksi ikäihmisten perhehoidon hanketta 27 Helsingin vanhustenhoito on hyvää mutta remontin tarpeessa 28 Sairas- ja veljeskotiverkosto osaksi toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää 29 Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa valmistellaan 30 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa valmistellaan 30 Ikäihmisten kansalaisraadin loppuraportti 31 Ikääntyvien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiselle välineitä Pohjois-Savossa 31 Iäkkäiden kaatumista voidaan ehkäistä tehokkaasti työn tueksi uusi opas 32 Kunnat tukevat iäkkäiden terveysliikuntaa 33 Vammaiset Raportti Elämänkulku ja kehitysvammaisuus -seurantatutkimuksesta 34 Terveys Ohjeita käyntisyiden kirjaamiseen ICPC-sivuilla 34 Psykoterapeutin ominaisuuksilla on väliä 35 Väitöskirja kuntoutusjärjestelmästä ja palveluiden käytöstä aluetasolla 35 Ympäristöterveydenhuolto Tupakkatuotteita ei saa näkyä enää kauppojen hyllyillä 36

3 Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksen pyörteissä Helmikuun alussa julkaistiin Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän kaksiosainen selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Valtiovarainministeriön vuosi sitten asettaman työryhmän toimeksiantona oli laatia karttamuotoinen kuntauudistusesitys. Julkaistussa selvityksessä oli kuntakarttaehdotuksen lisäksi myös paljon muuta: palvelutarpeiden, kuntatalouden, asumisen ja yhdyskuntarakenteen sekä työssäkäynti- ja asiointialueiden tarkastelua vuoteen 2030 saakka. Kartat anastivat suurimman huomion julkisuudessa ja mittava tilastoaineisto jäi karttakohun jalkoihin. Kuntauudistuksen tavoitteena on luoda elinvoimainen ja toiminnallinen kuntarakenne, joka turvaisi nykyistä paremmin peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisten arjen rakenteita. Uudistuksen tavoitteena on myös vahvistaa kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan työryhmän käyttämät rakenneuudistuksen tarpeiden tarkastelun kriteerit ovat relevantteja. Päätösten pitäisi kuitenkin perustua ensisijaisesti olla kuntien vapaaehtoisiin liitoksiin. Uudistuksen aikataulu on kireä, mikä sekin on ollut omiaan herättämään vastustusta. Parhaillaan kunnissa pohditaan vastauksia kunnan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Vastausaika päätyy huhtikuun puolivälissä. Rakennetyöryhmä katsoi, että rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Sen tulisi olla valmis toukokuun lopussa. Näin ollen kunnat ottavat kantaa työryhmän ehdotuksiin tietämättä sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus tullaan maassa järjestämään. Kuntaliitto edellyttääkin, että kuntien tulee saada antaa lausunto rakennetyöryhmän esityksestä toisen kerran sitten, kun valmistelun kokonaisuus on käytettävissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävien sisältölakien valmistelu tuntuu jääneen rakennekeskustelun varjoon. Kevään aikana saadaan valmiiksi esitykset sekä sosiaalihuoltolaiksi että vanhuspalvelulaiksi. Näitä lakeja tehdään tulevaisuutta silmällä pitäen ja toimeenpantavaksi uusiutuvissa kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteissa. Kuntarakennetyöryhmän raportissa on paljon käyttökelpoista aineistoa myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, palveluprosessien ja toimintatapojen uudistamisen pohjaksi. Nykyisen kuntatalouden tunnuslukujen, väestökehityksen ja huoltosuhteen tarkastelu sekä erityisesti vuoteen 2030 ulottuvat ennusteet kannattaa huomioida kunnissa niiden miettiessä vastauksiaan tulevaisuudestaan. Mitä merkitsee tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavassa se, että lähes puolessa nykyisistä kunnista yli 75-vuotiaiden osuuden arvioidaan vuonna 2030 olevan noin 20 %:a? Joissain kunnissa jopa useamman kuin joka neljännen asukkaan arvioidaan tuolloin olevan yli 75-vuotias. Entä mitä kuntien taloudelle merkitsee se, että vuoteen 2030 lähes puolessa nykyisistä kunnista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan noin sata? Tämä tarkoittaa sitä, että sataa työikäistä kohden on saman verran alle 15- ja yli 65-vuotiaita. Joka viidennessä kunnassa väestöllinen huoltosuhde tulee olemaan enemmän kuin 110. Helmikuun alussa julkaistiin myös toinen tärkeä asiakirja, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kaste on pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi, jonka päätavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden luominen. Tavoitteena ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat palvelurakenteet. Kuntakentällä on käynnissä jatkuva muutos. Viime vuosina on tehty kymmeniä kuntaliitoksia, perustettu lukuisia yhteistoiminta-alueita ja laadittu selvityksiä selvitysten perään. Muutosten keskellä erityisen lujille on joutunut sosiaali- ja terveydenhuollon johto. Sosiaalija terveydenhuollossa on paljon työntekijöitä, mikä tarkoittaa sitä, että muutostilanteissa on myös paljon epävarmuutta ja pelkoja. Esimiesten muutosjohtamisen taitoja on koeteltu ja tullaan koettelemaan edelleenkin. Kuntauudistus vaatii poliittisia päätöksiä, mutta ne ovat vasta pitkän muutosprosessin alku. Varsinainen työ alkaa sen jälkeen, ja se joudutaan tekemään jokaisessa toimintayksikössä erikseen. Hallinnollisten ja toiminnallisten muutosten onnistuminen punnitaan viime kädessä työntekijän ja asiakkaan kohtaamistilanteessa. Sinne, asiakastyön etulinjaan, tarvitaan vahvaa tukea ja osaavaa johtamista. Rakennetyöryhmän esityksen mukaan yhdistyville kunnille tullaan myöntämään suoraa taloudellista sekä erillistä kohdennettua muutostukea palvelurakenteen ja toimintatapojen sekä tietojärjestelmien muutoksiin. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan muutoksen johtamista ja työhyvinvoinnin lisäämistä. Tarja Myllärinen, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön uusi johtaja Perusturva 1/2012 3

4 Kommunreformen rör om i social- och hälsovården I början av februari publicerade Arbetsgruppen för kommunalförvaltningens struktur den tvådelade utför ett år sedan hade som uppgift att utarbeta en presentation av kommunreformen i form av en karta. I utredningen ingick utöver förslaget till kommunkarta även mycket annat: granskning av servicebehovet, den kommunala ekonomin, boendet och samhällsstrukturen samt arbets- och servicependlingen fram till år Kartorna tilldrog sig det största intresset i offentligheten och det omfattande statistiska materialet blev överkört av uppståndelsen kring kartorna. Målet med kommunreformen är att skapa en livskraftig och funktionell kommunstruktur som bättre än den nuvarande tryggar basservicen och motsvarar människornas vardagsstrukturer. Ett annat mål är att stärka kommunernas ekonomi och ekonomiska rörelsefrihet. Enligt Kommunförbundet är de kriterier som arbetsgruppen använt för att granska behoven av en strukturreform relevanta. Besluten borde ändå i första hand bygga på frivilliga kommunsammanslagningar. Reformens tidsschema är snävt, vilket också har varit ägnat att väcka motstånd. Som bäst funderar man i kommunerna över svar på frågor som gäller kommunens framtid. Man kan svara till mitten av april. Stukturarbetsgruppen ansåg att det behövs en separat servicestrukturutredning för social- och hälsovården för att man ska kunna förnya strukturerna. Utredningen bör vara klar i slutet av maj. Således tar kommunerna ställning till arbetsgruppens förslag utan att känna till hur social- och hälsovårdstjänsterna som helhet kommer att ordnas i landet. Kommunförbundet förutsätter därför att kommunerna ska få ge Beredningen av viktiga substanslagar inom social- och hälsovården verkar ha råkat i skuggan av strukturdebatten. Under våren färdigställs förslagen till både socialvårdslag och äldreservicelag. De här lagarna stiftas med tanke på framtiden och för att verkställas i de förnyade kommunstrukturerna samt i omorganiseringen av social- och hälsovårdsstrukturerna. strukturer, serviceprocesser och verksamhetsmetoder inom social- och hälsovården. När kommunerna funderar över svar som gäller deras framtid har de anledning att beakta nyckeltalen inom den nuvarande kommunala ekonomin, befolkningsutvecklingen och försörjningskvoten och speciellt prognoserna som sträcker sig till år Vad innebär det att social- och hälsovårdstjänsterna i framtiden ordnas utgående från att andelen över 75-åringar i närmare hälften av de nuvarande kommunerna beräknas utgöra cirka 20 procent år 2030? I av de nuvarande kommunerna fram till år 2030? Det innebär att det per hundra personer i arbetsför ålder I början av februari publicerades också ett annat viktigt dokument, det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården, Kaste Kaste är en långvarig process för förändring, moderklientorienterade strukturer för social- och hälsovården. Målet är ekonomiskt hållbara och fungerande servicestrukturer. I kommunerna pågår en kontinuerlig förändring. Under de senaste åren har tiotals kommunsammansgen för social- och hälsovården har haft det särskilt svårt på grund av förändringarna. Inom social- och förändringssituationerna. Chefernas färdigheter i förändringsledning har prövats och kommer att prövas också i fortsättningen. Kommunreformen kräver politiska beslut, med de är bara början till en lång förändringsprocess. Det egentliga arbetet inleds därefter och det arbetet är man tvungen att utföra separat i varje verksamhetsenhet. Hur administrativa beslut och beslut som gäller verksamheten utfallit övervägs i sista hand när den anställda och klienten träffas. I spetsen för detta klientarbete behövs starkt stöd och kompetent ledning. Enligt strukturarbetsgruppens förslag kommer kommuner som är på väg att gå samman att beviljas direkt ekonomiskt stöd och separat riktat stöd för förändringar som gäller servicestrukturen, verksamhetsformerna och datasystemen. Dessutom behövs åtgärder genom vilka förändringsledningen stärks och arbetshälsan förbättras Tarja Myllärinen, ny direktör för social- och hälsovårdsenheten vid Kommunförbundet 4 Perusturva 1/2012

5 AJANKOHTAISTA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste). Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992, 5 ). Ohjelmassa määritellään alan uudistustyön tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Lisäksi siinä määritellään tavoitteiden saavuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjelmat, suositukset ja valvonnan painopisteet. Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon pääohjelma. Ohjelma on osin jatkumoa kaudella käynnistetylle kehittämistyölle. Kaste-ohjelmaa on valmisteltu kansallisesti. Valmistelu perustuu asiantuntijatyöhön, lausuntoihin ja kuulemisiin, Kaste-ohjelman ulkoisen arvioinnin aineistoon, STM:n strategiaan, hallitusohjelmaan ja kansalaiskyselyyn. Ohjelmassa nivotaan yhteen hallitusohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Ohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta ja sen alainen johtoryhmä sekä viisi alueellista johtoryhmää. Kaste-ohjelman tavoitteet: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja suosituksista. Osaohjelmat: I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan, II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan, III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan, IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan, V. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi ja VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kaste-ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset. Hankerahoitukseen on käytettävissä 17,5 miljoonaa euroa vuosittain, yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuosina Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön. Ohjelman toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Aktiivisella viestinnällä tehdään tunnetuksi ohjelmaa, sen etenemistä ja tuloksia alan ammattilaisille, päätöksentekijöille ja kansalaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Suomen Kuntaliitto sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt antavat kunnille asiantuntija-apua. apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, p , neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi, p , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Perusturva 1/2012 5

6 Kunnat saavat hankerahaa peruspalvelujen uudistamiseen Kuntien perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään sosiaali- ja terveysministeriön myöntämillä valtionavustuksilla. Tänä vuonna avustuksia jaetaan yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset jaetaan vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteiden mukaisiin kuntien ja kuntayhtymien hankkeisiin. Ohjelman tavoitteena on tukea palvelujen kehittämistä, edistää terveyttä ja vähentää syrjäytymistä. VAHVISTETAAN PERUSTERVEYDENHUOLTOA JA JOHTAMISTA Pitkäaikaissairauksien hoitoon on luotu uusia asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia käytäntöjä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Potku II Potilas kuljettajan paikalle -hankkeessa. Hankkeelle myönnetään 3,3 miljoonaa euroa toimivien käytäntöjen juurruttamiseen. Terveyskeskuspalvelujen saatavuus on parantunut Espoon kaupungin Hyvä vastaanotto 2 -hankkeen myötä. Hankkeelle annetaan jatkorahoitusta 0,5 miljoonaa euroa. Väestön hyvinvointia ja terveydentilaa kuvaavia tietoja tarvitaan kunnissa päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun tueksi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hankkeessa on mallinnettu sähköinen hyvinvointikertomus, joka helpottaa tietojen saatavuutta. Hankkeen jatkamiseen ja laajentamiseen myönnetään 2,3 miljoonaa euroa avustusta. Palvelujen saatavuuden ja laadun sekä henkilöstön pysyvyyden ja työhyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaan hyvää johtamista. Oulun kaupungin hallinnoimalle Hyvejohtamisen kartta - Vuorovaikutuksellisella johtamisella uusiin tavoitteisiin -hankkeelle myönnetään 1,3 miljoonaa euroa. 6 RAHAA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- TYÖHÖN SEKÄ PITKÄAIKAISASUNNOTTO- MUUDEN VÄHENTÄMISEEN Varhainen tuki ja peruspalvelujen toimivuus ovat tärkeitä mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin LÄNSI 2013, Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishankkeelle myönnetään 0,6 miljoonaa euroa. Vantaan kaupungin hallinnoima Etelä-Suomen alueen laaja Mielen avain -hanke saa myös jatkorahoitusta 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeessa on luotu konkreettisia mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta lisääviä toimintamalleja, joita voidaan jatkossa soveltaa koko maassa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen valtionavustusta haki kymmenen kaupunkia. Hakemukset ovat valmistelussa. Avustusta myönnetään yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. TUKEA VANHUSTEN, VAMMAISTEN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN PALVELUIHIN Vanhusten palveluihin kaivataan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Satakunnan sairaanhoitopiirin Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa hankkeelle myönnetään 0,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa on tehty etsivää vanhustyötä sekä luotu neuvontakeskuksia ja uusia tapoja koti- jalaitoshoidon rajapintoihin. Vammaispalvelujen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (Eteva kuntayhtymä) parannetaan vammaispalvelujen saatavuutta ja henkilöstön osaamista. Hankkeen jatkolle myönnetään 0,9 miljoonaa euroa. Myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehittävissä hankkeissa mallinnettujen hyvien toimintatapojen juurruttamiseen myönnetään jatkorahoitusta. Rahaa saavat Remontti II - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomen alueella 0,3 miljoonaa euroa (Turun kaupunki), Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa 0,2 miljoonaa euroa (Jyväskylän kaupunki) sekä TUKEVA 3- hyvinvointia lapsille nuorille ja lapsiperheille 0,3 miljoonaa euroa (Oulun seutu). UUSI AVAUS TIETOJÄRJESTELMIIN JA TEKNOLOGIAAN Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja sen tietojärjestelmäratkaisuja on tärkeää kehittää kokonaisuutena. Oulun kaupungin hallinnoimalle Uuden sukupolven alueellinen sosiaali- jaterveydenhuollon palvelujärjestelmä ja sitä tukevat teknologiset ratkaisut: AVAUS, mallinnus- ja määrittelyvaihe -hankkeelle myönnetään 0,3 miljoonaa euroa. KASTEOHJELMAN UUSI KAUSI ON KÄYNNISTYNYT Helmikuussa 2012 valtioneuvosto vahvisti Kasteohjelman toisen kauden tavoitteet vuosille Tällä hetkellä käynnissä on siirtymävaihe, jonka aikana valtionavustuksilla tuetaan pääasiassa ohjelman ensimmäisen kauden hankkeissa luotujen uusien toimintamallien käytäntöön viemistä. Perusturva 1/2012

7 Uuden ohjelmakauden toimeenpanosuunnitelma ja hankerahoituksen opas valmistuvat toukokuussa. Niissä kerrotaan tarkemmin uuden ohjelmakauden hakuehdoista ja ajoista sekä hankerahoituksen painotuksista. Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, p , (Kasteohjelma) Hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi, p , (hankehallinto) Neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, p , (Kasteohjelma) Neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta p , (perusterveydenhuollon, mielenterveys, -päihde ja tietoteknologiahankkeet) Peruspalvelujen saatavuus vuonna 2011 Aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat arvioineet toimialojensa peruspalvelujen saatavuutta. Vuotta 2011 koskevan arvioinnin teemat olivat syrjäytymisen ehkäisyn ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut. Valtakunnallinen raportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on koordinoinut valtakunnallisen raportin valmistelun. Arvioinnin tuloksena selvisi, että yhteispalvelun kattavuudessa on parantamisen varaa nuorille määrättävä edunvalvonnat ovat erityisesti kaupunkialueilla olleet paikoin kasvussa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuus pysyivät hyvänä lähes joka 10. peruskoulun päättänyt hakija jäi ilman toisen asteen koulutuspaikkaa väkivaltarikokset ovat lisääntyneet pelastustoimen onnettomuuksia ehkäisevien palvelujen tarjonta vaihtelee jopa saman pelastusalueen sisällä ehkäisevä päihdetyö vaihtelee suuresti alueittain liikuntatoimen menoista suurin osa syntyi Etelä- Suomessa ja kaupunkimaisissa kunnissa kirjastojen verkkoaineistojen ja erityisesti e-kirjojen hankinta ja tarjonta vaihtelee maakunnittain huomattavasti valtaosa Suomen kunnista hoitaa yleisen kulttuuritoimen alle yhdellä henkilövuodella nuorten ohjaus- ja palveluverkoston oli perustanut 60 prosenttia kunnista peruspalvelutasoisessa joukkoliikennetarjonnassa on puutteita kaikkialla Suomessa tierakentamisen korjausvelka kasvaa koko ajan poliisin toimintavalmiusaika on parantunut elintarvikevalvontaa ei pystytä toteuttamaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kunnat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin turvallisuusyhteistyöhön Alueellinen arviointityö jatkuu. Jokaisen aluehallintoviraston alueella valmistuu alueellinen peruspalvelujen saatavuuden arviointiraportti, jossa syvennetään valtakunnallisia arviointituloksia ja keskitytään alueellisiin erityispiirteisiin. Alueelliset raportit julkistetaan toukokuun puolivälissä. Kunnat haasteiden edessä Meneillään oleva kuntauudistus on edennyt aluekierroksille. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä on työnsä tehnyt ja raporttinsa antanut, nyt on kuntien vuoro. Alueellisten tilaisuuksien lisäksi kunnilta pyydetään mennessä lausuntoa työryhmän selvityksestä. Aikataulu on erittäin haastava ja kireä. Asiaa kun ei voi olankohautuksella kunnissa sivuuttaa, vaan se vaatii mahdollisimman laaja-alaisen valmistelun ja valtuuston päätöksen. Lyhyessä ajassa pitäisi pystyä käymään monipuolista keskustelua, kuunnella kuntalaisten mielipiteitä ja pohtia tulevaisuutta naapurikuntien kanssa. Oman haasteensa lausuntoon tekee myös se, että kunnan kokonaisuuden kannalta varsin oleellisia ratkaisuja on vielä tässä vaiheessa hämärän peitossa, kuten miten sosiaali- ja terveystoimi on tarkoitus jatkossa järjestää. Esitetyn mukainen kuntajaotus ei ratkaise sosiaali- ja terveystoimen haasteita, vaan tarvi- Perusturva 1/2012 7

8 taan muitakin ratkaisuja ja kuntien välistä yhteistyötä. Avoimia kysymyksiä on myös koulutuksen järjestämisen osalla. Kokonaisuuden hahmottaminen ja tulevaisuuskuvan määrittely on nyt todella vaikeaa. Kuntalaisilla ja päättäjillä on aitoa huolta oman alueen palveluista ja niiden säilymisestä tulevaisuudessa. Lähipalvelut, lähidemokratia, elinvoimaisuus - näitä asioita pohtii tällä hetkellä melkoinen joukko kuntapäättäjiä ja asiantuntijoita. Miten erilaisissa toimintaympäristöissä toimivat kunnat pystyvät jatkossakin järjestämään palvelut kuntalaisilleen parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntien ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä nyt kaivautua poteroihin, vaan aktiivisesti toimimalla otettava uudistus kuntien omiin käsiin. Tätä ei saavuteta vastaamalla kaikkeen ei. Kuntien tuleekin nyt pohtia tulevaisuuttaan avoimin mielin ja nostaa työryhmän ehdotuksen rinnalla esiin mahdolliset omat vaihtoehdot. Tätä kautta on mahdollista päästä nopeastikin siihen keskeiseen asiaan - palveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen. Rakenteet luovat mahdollisuuksia tai esteitä varsinaiselle toiminnalle. Keskeistä on se, miten näitä mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään ja esteitä madaltamaan. Kuntauudistuksen eräänä negatiivisena seurannaisilmiönä on kehittämistyön hidastuminen tai jopa pysähtyminen. Tämä luonnollista ja ymmärrettävääkin - kuntien henkilöstö on ollut todella kovassa myllerryksessä jo useamman vuoden, eikä työrauhaa perustehtävän suorittamiseen edelleenkään tunnuta saavan. Odotetaan, millaisessa rakenteessa jatkossa toimitaan. Tämä on nähtävissä erityisesti monella sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Nämä yhteistoiminta-alueet ovat huomattavasti mainettaan parempia ja monella yhteistoimintaalueella ollaan vasta pääsemässä siihen vaiheeseen, että uusi organisaatio rupeaisi olemaan toimintakykyinen. Monilla alueilla on jo saavutettu hyviä tuloksia, niin kustannusten hillitsemisen kuin palveluiden toimivuudenkin näkökulmasta. Tätä hyvin tehtyä työtä ei voi, eikä saa, heittää hukkaan uudistuksen edetessä. Kevään aikana on käynnistynyt myös ns. rakennelakia laativan työryhmän työskentely. Työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida aluekierroksella saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lausuntokierroksen jälkeen maan hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkon ja määrittelee rakenneuudistusta ohjaavan rakennelain sisällön eli erityisesti vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavan. Hallituksen linjausten jälkeen työryhmän tulee laatia hallituksen esitysluonnos laiksi kuntarakenteesta. Lain pitäisi tulla voimaan vuoden 2013 alusta ja se korvaa ns. Paras-hankkeen puitelain. Antti Kuopila, p Mielekkään organisaatiomuutoksen takana ovat viestintä, henkilöstön osallistuminen ja tuki Työterveyslaitos oli mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jossa tutkittiin organisaatiomuutoksen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mielekkäässä organisaatiomuutoksessa keskeisiä asioita ovat laadukas viestintä, mahdollisuus henkilöstön osallistumiseen ja tuen saaminen muutoksen aikana. Hankkeessa analysoitiin Suomesta, Hollannista, Puolasta ja Tanskasta kerättyä aineistoa erityyppisistä organisaatiomuutoksista. Tulokset osoittivat, että organisaatiomuutoksen aikana kokemus työn epävarmuudesta yleensä lisääntyöpaikalla lisääntyä, mitkä tekijät taas puolestaan heikentävät hyvinvointia ja terveyttä, kertoo tiimipäällikkö Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta. Tuloksemme osoittavat myös, että organisaatiomuutoksiin ei totu eli aiempi kokemus organisaatiomuutoksista ei vähennä muutoksen negatiivisia vaikutuksia, kertoo Pahkin. Toisaalta kaikki organisaatiomuutosten seuraukset eivät aina ole hyvinvoinnin kannalta kielteisiä. Työhön liittyvät tekijät ja henkilökohtaiset voimavarat voivat suojella työntekijöitä. Tässä hankkeessa saamiemme tulosten mukaan muutosten kielteisiä vaikutuksia voi vähentää valmistautumalla prosessiin hyvin. Eri maista kerätyssä tutkimusaineistossa nousivat esiin samat keskeiset tekijät onnistuneen organisaatiomuutoksen taustalla. Nämä tekijät ovat laadukas viestintä, osallistuminen ja tuen saamisen mahdollisuus. TIETOA EI TULE KOSKAAN LIIKAA Organisaatiomuutos koskettaa jokaista organisaation jäsentä ylimmästä johdosta työntekijöihin. Viestintä on tärkeää organisaation kaikilla tasoilla. Viestintä ei saa olla pelkkää tiedon jakamista vaan sen tulee tarjota mahdollisuus aitoon vuoropuheluun. Sekä johdon että työntekijöiden tulee viestiä organisaatiomuutokseen liittyvistä asioista. Tiedottamisessa kannattaa käyttää useita kanavia. Muutoksen eri vaiheissa kaivataan erityyppistä informaatiota. 8 Perusturva 1/2012

9 MUUTOSPROSESSIIN OSALLISTUMINEN ON YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN VIESTINTÄ Mahdollisuus vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen ja uuden organisaation suunnitteluun on keino sitouttaa koko organisaatio muutokseen. Siten myös kaikkien asiantuntemus voidaan hyödyntää terveen organisaation aikaansaamiseksi. TUKI AUTTAA MUUTOKSISTA SELVIYTYMISEEN Organisaatiomuutoksen onnistumiseen vaikuttaa työntekijöille, heidän edustajilleen ja esimiehille tarjottu tuki. Se voi esim. olla yksilöihin ja työryhmiin kohdistuvaa koulututusta muuttuviin työtehtäviin ja vastuisiin, tukea muutoksen läpikäymiseen tai koulutusta esimiehille muutoksen hallitsemiseen. Tukea voivat tarjota myös organisaation ulkopuoliset tahot, kuten työterveyshuolto. MUUTOKSEN ONNISTUMISEEN VAIKUT- TAA MERKITTÄVÄSTI TOTEUTUSTAPA Organisaatiomuutoksen läpivieminen ei ole vain ylimmän johdon velvollisuus, vaan jokaisella on oltava siinä oma roolinsa. Organisaatiomuutoksessa onnistumista tukevia toimia voidaan suunnata neljälle eri tasolle: yksilö-, ryhmä-, johto- ja organisaatiotasolle. Viestintää ja tukea tarvitaan ennen muutosprosessia, sen aikana ja vielä muutoksen jälkeenkin. Hanketta ovat tukeneet Työsuojelurahasto (Suomi), Ministry of Social Aff airs and Employment (Alankomaat), Ministry of Science and Higher Education (Puola) ja National Research Centre for the Working Environment (Tanska). Krista Pahkin, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, Työntekijöiden henkinen hyvinvointi organisaatiomuutoksessa: Keskeiset seuraukset ja vaikutusmekanismit (PSYRES). VALVIRAn ohje kehitysvammaisten ylläpitomaksuista Valvira on antanut ohjeen (1/2012) liittyen kehitysvammaisten erityishuollosta perittyihin asiakasmaksuihin. Ohjeessa viitataan Korkeimman hallinto-oikeuden purkuhakemuksen johdosta antamaan päätökseen sekä Rovaniemen hallinto-oikeuden joulukuussa 2010 tekemiin ratkaisuihin. Ohje kokonaisuudessaan löytyy Valviran sivuilta Sami Uotinen, p Aulikki Kananojasta Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos Tasavallan presidentti Tarja Halonen on perustanut ylisosiaalineuvoksen arvonimen perjantaina 27. tammikuuta ja myöntänyt sen YTM Aulikki Kananojalle. Helsingin kaupungin eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja, YTM Aulikki Kananoja edustaa laaja-alaista ja monipuolista sosiaalialan kokemusta sekä työtehtäviensä että luottamustoimiensa perusteella. Hän on kehittänyt merkittävästi sosiaalialaa, soveltanut tutkimustietoa käytäntöön, osallistunut aktiivisesti alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja toiminut myös sosiaalityön opettajana. Ylisosiaalineuvos on sosiaalialan korkein mahdollinen arvonannon osoitus. Se voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä ja vertautuu arkkiatrin arvonimeen. Ylisosiaalineuvos toimii sosiaalialan arvojohtajana ja nostaa esiin alan eettisiä kysymyksiä. Hän on riippumaton yhteiskunnallinen keskustelija ja kannanottaja. Uutta arvonimeä esittäneet Huoltaja-säätiö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia näkevät, että muutosten keskellä tarvitaan alan vanhimman ääntä tuomaan julkiseen keskusteluun sosiaalialan näkökulmaa. Esittäjätahot toivovat, että ylisosiaalineuvosinstituutio tekee näkyväksi sosiaalialan yhteiskunnallista merkitystä ja vahvistaa alan yhteiskunnallista asemaa. Tavoitteena on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja kaikkien ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta. Arvonimiesityksen suosittelijoina toimivat Helsingin yliopiston, Suomen Kuntaliiton, Lastensuojelun Keskusliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat. Perusturva 1/2012 9

10 Matkalla kohti uutta Kelaa Kelan uudistunut strategia viedään lähivuosina käytäntöön laajoissa kehittämishankkeissa. Sosiaalivakuutus-lehti 1/2012 esittelee uudistusten päälinjat. Meneillään on suuri muutos, jonka toteuttamisessa kaikki apu ja tuki yhteistyökumppaneilta on tarpeen ja tervetullutta. Hyvä kumppanuus auttaa yhteistä asiakasta, korostaa pääjohtaja Liisa Hyssälä. Kelan strategiassa vuosille on kolme painopistettä: Parannamme asiakaspalveluamme. kehitämme Kelaa hyvinvoivaksi ja moderniksi työyhteisöksi sekä kannamme entistäkin paremmin vastuumme sosiaaliturvan tuottajana, toteaa Hyssälä. Strategia viedään käytäntöön laajoissa kehittämishankkeissa, jotka yhdessä muodostavat Kohti uutta Kelaa -ohjelman. Tavoitteena on, että asiointi Kelassa olisi mahdollisimman helppoa. Tukien hakemista yksinkertaistetaan ja hakemusten liitteitä karsitaan. Kirjeiden ja päätösten tekstejä muokataan selkeämmiksi. Tukien hakemiseen kehitetään aivan uusia tapoja. Näin varmistetaan, että asiakas saa palvelua parhaiten tilanteeseensa sopivaa kanavaa myöten ja samalla Kelan kannalta tehokkaasti ja taloudellisesti. Samaan aikaan palveluverkkoa ja palvelun rakenteita uudistetaan, prosesseja tehostetaan ja automatisoidaan ja lisäksi uudistetaan kaikki etuustietojärjestelmät. Eri palveluprosesseissa keskeinen rooli on Kela lukuisilla yhteistyökumppaneilla. Vuonna 2012 Kela kerää tehostetusti palautetta ja ideoita kumppaneilta: miten voimme yhdessä toimia tehokkaammin asiakkaan parhaaksi? Kelan viestintä puh (arkisin klo 9 16) VALVIRA on sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjausja valvontaviranomainen Aluehallintovirastot ohjaavat ja valvovat sosiaalihuollon toimintaa omilla alueillaan. Valviran tehtävänä on ohjata aluehallintovirastoja niin, että sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta ovat mahdollisimman yhdenmukaisia koko maassa. Valvira laatii yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa valtakunnallisia valvontaohjelmia sosiaalihuollon eri osa-alueille, kuten vanhustenhuoltoon, lastensuojeluun ja päihdehuoltoon. Sosiaalihuoltoa koskevat kantelut ratkaistaan pääsääntöisesti aluehallintovirastoissa. Valvira ratkaisee myös sosiaalihuoltoa koskevat asiat silloin, kun Valvirassa selvitettävänä olevaan terveydenhuollon valvonta-asiaan, esimerkiksi kanteluun, liittyy tarvetta selvittää sosiaalihuollon toimintayksikön toimintaa. Tällaista tarvetta voi ilmetä esimerkiksi vanhainkodeissa ja kehitysvammahuollon toimintayksiköissä olevien asiakkaiden hoidon valvontaan liittyvissä asioissa. Valvira käsittelee sosiaalihuollon valvontatapauksia myös silloin, kun kysymys on valtakunnallisesti ja periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta. Tällöin Valviran ratkaisu toimii ennakkoratkaisuna, jonka mukaan aluehallintovirastot voivat ratkaista vastaavat tapaukset. Valviralla on sosiaalihuollon ohjauksen ja valvonnan tueksi pysyviä ulkopuolisia asiantuntijoita. Noin 50 asiantuntijaa ovat myös aluehallintovirastojen käytettävissä. Asiantuntijoiden lausuntoja pyydetään mm. kanteluasioissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmat Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmiin on toimialakohtaisesti koottu yksiin kansiin se, mitä valvontaviranomaiset vähintään edellyttävät toiminnalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmallinen ja yhdenmukainen valvonta paranee, kun Valvira ja aluehallintovirastot ryhtyvät toteuttamaan kahdeksaa yhdessä laatimaansa uutta valtakunnallista valvontaohjelmaa: kahta terveydenhuollossa ja kuutta sosiaalihuollossa. 10 Perusturva 1/2012

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnassa on kysymys sen selvittämisestä, onko toiminnassa noudatettu lainsäädännön velvoitteita, saako potilas tai asiakas hänelle lain mukaan kuuluvat palvelut määräajassa ja ovatko ne laadukkaita ja turvallisia. Valvontaohjelmat ovat keskeisiä työkaluja varmistettaessa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutumista sekä potilas- ja asiakasturvallisuutta. Valvonnan lähtökohtana on asiakkaiden ja potilaiden perusoikeuksien toteutuminen. Sen tarkoituksena on ehkäistä ennalta epäasianmukaisia toimintakäytäntöjä sekä puuttua säädösten vastaiseen ja laadun minimivaatimukset alittavaan toimintaan. Valvontaohjelmien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että sosiaalija terveydenhuollon lupahallinto, valvonta ja ohjaus toimivat yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Väestö on oikeutettu asianmukaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin asuinpaikasta riippumatta, ja myös palvelujen tuottajia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Palvelujen tuottajat, mutta myös valvontaviranomaiset ovat tulkinneet lainsäädännön vaatimuksia, ohjeita ja suosituksia eri tavoin. Se on näkynyt palvelujen sisällössä ja laadussa, mutta myös viranomaisten lupa- ja valvontaratkaisuissa. Nyt valvontaohjelmiin on toimialakohtaisesti koottu yksiin kansiin se, mitä valvontaviranomaiset vähintään edellyttävät toiminnalta. PALVELUJEN MINIMIVAATIMUKSET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN VALVONTA LÄPINÄKYVIKSI ASIAKKAILLE, POTILAILLE, PALVELUJEN TARJOAJILLE SEKÄ KÄYTTÄJILLE Valvontaohjelmat palvelevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita ja potilaita sekä heidän omaisiaan ja läheisiään. He näkevät valvontaohjelmasta, millaisiin palveluihin he tai heidän omaisensa ja läheisensä ovat oikeutettuja. Palvelujen tuottajat hyötyvät valvontaohjelmien linjauksista laatiessaan omavalvontasuunnitelmia toimintansa laadun varmistamiseksi. Kunnat voivat käyttää valvontaohjelmia omassa valvontatehtävässään. Aluehallintovirastot ja Valvira käyttävät valvontaohjelmia sosiaali- ja terveydenhuollon lupahallinnossa, valvonnassa ja ohjaustehtävissään. Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet seuraavat valvontaohjelmat vuosille : Kiireettömään hoitoon pääsy Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveyden- huolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Sosiaalihuollon valvonnan yleiset periaatteet Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut ja päihdehuollon laitoshoito Kotiin annettavat palvelut ja hoito Valvontaohjelmat turvaavat potilaiden ja asiakkaiden perusoikeuksia lisäävät valvonnan suunnitelmallisuutta ja siirtävät painopistettä ennakkovalvontaan parantavat valvonnan vaikuttavuutta yhdenmukaistavat ohjausta, lupahallintoa ja valvontaa suuntaavat niukkoja voimavaroja keskeiseen ja vaikuttavaan valvontaan parantavat valvonnan riskilähtöisyyttä toimivat käsikirjana valvonta-asioissa määrittelevät valvonnalle yhteiset painoalueet, aikataulutuksen ja työnjaon auttavat palvelun tuottajia omavalvonnan suunnittelussa parantavat valvonnan läpinäkyvyyttä lisäävät kansalaisten tietoa oikeuksistaan palvelujen käyttäjinä PAINOALUEINA OMAVALVONTA JA ASIAKKAIDEN ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Sekä sosiaali- että terveydenhuollon valvonnan erityinen painoalue on omavalvonta. Omavalvonnalla tarkoitetaan palvelujen tuottajan omaa, kirjalliseen suunnitelmaan perustuvaa toimintansa valvomista niin, että toiminta täyttää koko ajan ne laatuvaatimukset, jotka toimilupa, lainsäädäntö ja toiminnan harjoittajan omat tavoitteet edellyttävät. Sosiaalihuollossa erityinen painoalue ohjelmakauden ensimmäisen vuoden valvonnassa on lisäksi asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen. VALVONNAN PERUSTEET SAMAT KAIKILLA SOSIAALIHUOLLON TOIMIALUEILLA Perusasiat ovat kaikilla sosiaalihuollon toimialoilla pitkälti samoja: yksikön toiminta-ajatus ja toimintasuunnitelma, henkilöstömitoitus ja henkilöstön pätevyys, johtaminen, asianmukaiset tilat ja niiden varustelu, kirjalliset sopimukset ja asiakassuunnitelmat, asiakkaan tai hänen omaistensa osallistumismahdollisuus päätöksentekoon, terveydenhuollon ja lääkehoidon järjestäminen, turvallisuus, kirjalliset omavalvontasuunnitelmat, asiakirjahallinto ja tietosuoja tämäntyyppisten asioiden on oltava kunnossa, jotta toiminta täyttäisi sille asetetut vaatimukset. Valvottaessa ympärivuorokautisten asumispalvelujen järjestämistä haasteena on esimerkiksi asuntojen sijoittelu. Nyt on nähtävissä merkkejä vammaisille tarkoitettujen asuntokeskittymien, niin sanottujen uuslaitosten syntymisestä vastoin Vammaispolitiittisen Perusturva 1/

12 ohjelman ja valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksia. VALVONTAOHJEIDEN SITOVUUS Sosiaalihuollon väljä puitelainsäädäntö mahdollistaa erilaisia tulkintoja ja käytäntöjä. Sitovia normeja on vähän, ja kunnilla on laaja oikeus päättää toimintojensa järjestämistavoista. Sosiaalihuollosta annetut suositukset ja valvontaohjelmat jämäköittävät lupahallintoa ja valvontaa viranomaisia ohjaavina asiakirjoina. Päätöksissä ja ratkaisuissa voidaan nojautua niihin silloin, kun sitovaa lainsäädäntöä ei ole. Myös hallintotuomioistuimet ovat laillisuusharkinnassaan ottaneet huomioon voimassa olevat suositukset ja valvontaohjelmat. Kiireettömään hoitoon pääsy (ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, p ) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto (ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, p ) Sosiaalihuollon valvonnan yleiset periaatteet (lakimies Elina Akaan-Penttilä, p ) Toimeentulotuen määräaikojen noudattaminen (ylitarkastaja Lilli Autti, p ) Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus (ylitarkastaja Minna Malviniemi, p ) Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut (sosiaalineuvos Hanna Ahonen, p ) Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut ja päihdehuollon laitoshoito (sosiaalineuvos Hanna Ahonen, p ) Kotiin annettavat palvelut ja hoito (lakimies Elina Akaan-Penttilä, p ) Valvontaviranomaiset tehostavat neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon valvontaa valvontaohjelman avulla Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon valvonta on yksi osa oppilashuoltoa, ja se kuuluu sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, Valviralle, sekä aluehallintovirastoille. Oppilashuollon kokonaisuutta ei ole määritelty minkään viranomaisen tehtäväksi. Valvira ohjaa aluehallintovirastoja valvonnan yhdenmukaistamiseksi koko maassa, ja aluehallintovirastot toteuttavat valvontaa alueillaan. Valvonnan perusteena on terveydenhuoltolaki ja valtioneuvoston antama asetus (338/2011). Asetus säätelee hyvin tarkasti muun muassa sen, kenelle, missä vaiheessa ja kuinka usein neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä suun ehkäisevässä terveydenhuollossa on tehtävä tarkastuksia, ketkä niitä tekevät ja mitä tarkastusten on sisällettävä. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira on laatinut yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille neuvolatoimintaan, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon sekä lasten ja nuorten ehkäisevään suun terveydenhuoltoon. Ohjelmassa on määritelty lakiin, asetuksiin, ohjeisiin ja suosituksiin perustuvat hyvän toiminnan kriteerit, sekä puuttumiskriteerit, silloin kun toiminta ei ole asianmukaista. Epäasianmukaiseen toimintaan voidaan tarvittaessa puuttua myös uhkasakkojen avulla. Valvira selvitti viime maaliskuussa neuvola-, kouluja opiskeluterveydenhuollon sekä ennalta ehkäisevien suun terveystarkastusten toteutumista kunnissa. Selvityksestä ilmeni, että osalla kunnista on vaikeuksia asetuksen mukaisen toiminnan toteuttamisessa. Selvityksestä on annettu viime vuoden lokakuussa tiedote. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on antanut päätöksen perusopetuslain mukaisen oppilashuollon toteutumisesta peruskouluissa ja päätöstä koskevan tiedotteen. Oikeuskansleri toteaa, että yhdenvertainen oppilashuolto ei vieläkään toteudu maassamme. Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, p Perusturva 1/2012

13 Työelämäosallisuuden kehittäminen ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistaminen on käynnistynyt Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän selvittämään sosiaalihuollon työelämäosallisuuden tukemiseen liittyvää kokonaisuutta. Työryhmä tarkastelee työelämäosallisuutta sekä lainsäädännön että toiminnan sisältöjen kehittämisen näkökulmasta. Ryhmän asettaminen liittyy pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan, jonka mukaan osatyökykyisten ja muuten vaikeasti työllistyvien henkilöiden mahdollisuuksia työntekoon ja kuntoutukseen tulee parantaa. Sosiaalihuollon työelämäosallisuuden tukemisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla tuetaan vaikeasti työllistyvien kohderyhmien työllisyyttä ja toimintakyvyn ylläpitoa sekä osallisuuden toteutumista niin yhteiskunnassa kuin työelämässä. Lainsäädännön osalta tämä tarkoittaa sitä, että palveluja tulisi suunnata voimakkaammin kohti avoimia työmarkkinoita ja palkkasuhteista työtä. Samalla tulee kuitenkin huolehtia siitä, että niiden henkilöiden, joilla ei ole todellista mahdollisuutta työllistyä avoimille yömarkkinoille, työelämäosallisuus toteutuu jatkossakin. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen työelämäosallisuutta tukeva lainsäädäntö perustuu sosiaalihuoltolakiin (710/1982), kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (519/1977) sekä lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Vammaispalvelulaissa (380/1987) määritellään kunnan velvollisuudeksi järjestää vammaiselle henkilölle päivätoimintaa, johon kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukeva ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävä toiminta. Työryhmän tavoitteena on selvittää em. lainsäädäntöön perustuvan palvelujärjestelmän rakennetta ja lainsäädännön kokonaisuutta sekä asiakkaiden kannustimia palvelujärjestelmässä ja antaa tehdyn työn pohjalta esitys lainsäädännön ja sen ohjaaman palvelujärjestelmän uudistuksiksi. Työryhmän työskentelyaika on ja sen puheenjohtajana toimii johtaja Kari Ilmonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Erityisasiantuntija Ellen Vogt, p Tuetuilta lomilta voimavaroja arkeen! Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH ry) on yksi viidestä lomajärjestöstä, joka järjestää tuettuja lomia raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella. Lomatoiminta on luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea henkilöitä itsenäisessä selviytymisessä elämän eri tilanteissa ja vahvistaa perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita. Lomia järjestetään erilaisille kohderyhmille: työikäisille, lapsiperheille, pienyrittäjille, eläkeikäisille ja sairaus- ja vammaisryhmille. MTLH ry järjestää yli puolet lomistaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Lomia voidaan räätälöidä erilaisille kohderyhmille ja yhteistyökumppanina voi olla myös kunta tai seurakunta. Lomat sisältävät ohjattua toimintaa sekä mahdollisuuden vertaistukeen. Lomat voivat olla puoli- tai täysihoidolla. Majoitus on kahden hengen huoneissa ja perhelomilla perhekoon mukaisissa huoneissa. Lomia järjestetään kylpylöissä, kuntoutuslaitoksissa, urheiluopistoilla ja lomakeskuksissa. Tuettua lomaa haetaan henkilökohtaisella hakemuksella ja henkilö maksaa lomastaan omavastuuosuuden. tai hakulomakkeilla, joita voi tilata lomajärjestöstä. Lomatukea voidaan myöntää samalle hakijalle enintään joka toinen vuosi. Omavastuuosuus on lomakohtainen ja vaihtelee vrk, vuotiaiden lasten omavastuuosuus on 7 /vrk. Matkakuluja ei voida korvata. Lomalle valittaessa huomioidaan taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset perusteet sekä aiempi osallistuminen avustettuun toimintaan. Erityisesti kuntien sosiaalityössä olevat, sairaaloiden sosiaali- ja kuntoutusohjaajat sekä seurakuntien diakoniatyöntekijät tavoittavat taloudellisissa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja heitä, joilla ei ole muuten mahdollisuutta päästä lomalle. Tällaiselle henkilölle tuettu loma voi olla ainutlaatuinen mahdollisuus ja voimaannuttava kokemus. Lomalla sain mahdollisuuden lepoon ja pääsin irti arjen huolista. Oli mukavaa käydä valmiiseen ruokapöytään. Sain uusia ystäviä, joiden kanssa pystyin vaihtamaan kokemuksia sairastumisesta ja huomasin, että muilla on samanlaisia ongelmia. Kyllä tällä kokemuksella pari vuotta jaksaa Perusturva 1/

14 RAY TUKEE SOSIAALISTA LOMATOIMINTAA RAY:n tuki MTLH:lle sosiaaliseen lomatoimintaa vuodelle 2012 on Vuodessa pystytään järjestämä noin 450 lomaryhmää ja lomaviikkoa. RAY on myöntänyt tälle vuodelle viidelle lomajärjestölle yhteensä Järjestöjen yhteystie- Tapaturmapäivä : Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi Vuoden 2012 tapaturmapäivää vietetään teemalla Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi. Siinä kiinnitetään huomiota arjen tilanteisiin, joissa hetken harkinnalla voi olla suuri merkitys. Ennakointi on riskien tunnistamista ja vaaratilanteiden välttämistä. Pysähtymistä hetkeksi miettimään, mitä voi seurata. Ennakointi on myös varautumista pahimpaan. Turvalaitteita käyttämällä voi lieventää tapaturman seurauksia: vähentää vammautumisia ja säästää henkiä. ENNAKOI, ETTEIVÄT JÄISI VIIMEISIKSI SANOIKSI Tässä mitään sähkömiestä tarvita! Kyllä nämä tikkaat vielä tämän kesän kestää. Josko laitan pyyhkeen tuohon kiukaan yläpuolelle kuivumaan? Vuosittain Suomessa sattuu yli miljoona fyysisen vamman aiheuttavaa tapaturmaa ja niihin kuolee lähes 3000 ihmistä. Tapaturmista seuraa vuosittain yli lääkärikäyntiä ja kymmeniä tuhansia sairaalahoitojaksoja. Monet tapaturmat olisivat ehkäistävissä ennakoimalla. Kaatumiset ja putoamiset ovat yleisin kuolemaan johtanut tapaturma sekä miehillä että naisilla. Yli kolmannes miesten ja yli puolet naisten tapaturmaisista kuolemista aiheutui kaatumisista ja putoamisista. Alkoholi on mukana joka viidennessä kuolemaan johtavassa tapaturmassa. Hukkumisissa ja saunakuolemissa yli puolet uhreista on humalassa, ja tulipaloon tai kylmyyteen menehtyneistäkin neljä kymmenestä. Liikennekuolemista vajaa neljännes tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Tapaturmapäivän webinaari-seminaari järjestetään 12.4., josta tiedot tulevat tapaturmapäivän sivustolle. Kuntaliiton EU-poliittiset linjaukset Kuntaliitto asettaa EU-toimintansa painopisteet hallituksen hyväksymissä EU-poliittisissa linjauksissa, jotka toimivat Kuntaliiton EU-edunvalvonnan strategisena lähtökohtana. Linjauksia on laadittu muutaman vuoden välein Suomen EU-jäsenyyden alusta lähtien. Uusimmat linjaukset on hyväksytty Kuntaliiton hallituksessa Kuntaliiton EU-politiikan lähtökohtana on Suomen kunnallishallinnon toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen vaikuttamalla Euroopan unionin toimintaan ja hyödyntämällä EU-jäsenyyden tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton keskeiset EU-poliittiset tavoitteet Kuntien ja maakuntien näkökulmat otetaan huomioon EU:n päätöksenteossa EU-lainsäädännön hallinnolliset ja taloudelliset vai- 14 kutukset kuntien ja alueiden toimintaan selvitetään ennakolta EU-lainsäädäntöä vähennetään ja yksinkertaistetaan Pohjoismaisen kuntaperusteisen hyvinvointimallin erityispiirteet tasa-arvo, universaalisuus ja verorahoitteisuus otetaan huomioon EU:n päätösten valmistelussa Kilpailukykytavoitteilla vahvistetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia Kunnat otetaan keskeisesti mukaan Eurooppa strategian toimeenpanoon Monitasoista hallintoa edistetään läheisyysperiaatteen pohjalta Alueiden komitean asemaa kuntien ja alueiden vaikutuskanavana vahvistetaan Kuntien vaikutusmahdollisuuksia EU-asioiden kansallisessa valmistelussa parannetaan. Linjauksia koskevan julkaisun voi ladata Kuntaliiton nettikirjakaupasta. eu-politiikka Perusturva 1/2012

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalveluissa tarvitaan alueellista yhteistyötä Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksiin liittyvät väestömäärät ja toimintakäytännöt eroavat eri puolilla Suomea varsin paljon. Näyttää siltä, että kehittämistoimista huolimatta kansalaisten tasa-arvo korkealaatuisten päivystyspalvelujen saatavuudessa ei toteudu. THL ehdottaa, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen päivystys järjestetään alueellisesti yhden toimijan kautta. Päivystyspalveluiden toteuttamista koskevat tiedot käyvät ilmi THL:n valmistumassa olevasta selvityksestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tulevaisuuden linjauksiin kuuluu keskeisesti päivystysjärjestelmän vastuista ja tuottamisesta sopiminen. Nämä kysymykset liittyvät osittain myös valmisteilla olevaan kuntauudistukseen. Toiminnan kannalta on oleellista, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen päivystystoiminnot järjestetään alueellisesti yhden toimijan kautta. Myös palvelujen tuottaja-organisaatioiden määrää tulee vähentää merkittävästi nykyisestä. Noin 15 järjestämisvastuista toimijaa pystyy huolehtimaan päivystyksen toimintakokonaisuuden koordinoinnista riittävän suurilla väestöpohjilla koko maassa. Varsinaisen sairaaloissa ja laitoksissa tapahtuvan päivystystoiminnan rinnalle on tarkoituksenmukaista kehittää jalkautuva akuutin kotihoidon malli. Sen turvin erityisesti vanhusväestö pystyy nykyistä paremmin luottamaan kotona selviytymiseensä, linjaa päivystystoiminnan kehittämistarpeita THL:n ylijohtaja Marina Erhola. Selvityksen mukaan kokemukset ns. yhteispäivystyksistä ovat pääosin rohkaisevia, mutta ne ovat tuoneet esille myös merkittäviä ongelmia terveyskeskusten päivä-aikaisessa toiminnassa sekä vanhusten laitoshoidon päivystysjärjestelyissä. Erhola korostaa, että päivystyksellä ei tule paikata heikkoa päiväaikaista toimintaa. PÄIVYSTYSTEN RESURSSOINNISSA JA JÄRJESTÄMISESSÄ ON SUURTA PAIKALLISTA VAIHTELUA Muutosjohtaminen onnistuu kun perustilanne on tiedossa ja tulevaisuuden suunta kansallisesti määritetty. Selvityksen tekijän hallintoylilääkäri Eeva Reissellin mukaan voidaan havaita muutamia yhteisiä kehitystrendejä sekä asiakkaiden että palveluiden osalta. Ikääntyneiden sekä mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien potilaiden määrä on kasvussa. Heidän hoitonsa vaatii erityisosaamisen ja uusien toimintamallien lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalityön yhteistyötä. Sen kehittäminen on vasta alkuvaiheessa. Ikääntyneiden hoivalaitosten päivystysaikaiset järjestelyt näyttävät edelleen puutteellisilta. Lääkäreiden, sairaanhoitajien ja ensihoitajien välisessä työnjaossa on tapahtunut tarkoituksenmukaista kehitystä useilla alueilla. Silti paikallisia ongelmia esiintyy eikä toimintoja voida pitää kauttaaltaan korkealaatuisina tai tasa-arvoisina. Paikoitellen joudutaan turvautumaan epäpätevään henkilökuntaan eivätkä tilat tai muut resurssit välttämättä vastaa nykyaikaisen toiminnan vaatimuksia, kiteyttää Reissell keskeisiä huomioita. Lähde: Raporttiluonnos Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystykset Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Marina Erhola, ylijohtaja, THL, p , Eeva Reissell, hallintoylilääkäri, THL, Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori, Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja, p. (08) , , Perusturva 1/

16 LAINSÄÄDÄNTÖ Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutosten tulkintaa kehitysvammahuoltoon liittyen Kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutokset ( /2010) tulivat voimaan Eduskunta hyväksyi lait hallituksen esityksen (101/2010) mukaisina. Kyseessä on kotikuntalaissa säädetyn kotikunnan muuttamista koskevan rajoituksen tosiasiallisesta lieventämisestä ja siihen liittyen palveluihin hakeutumista ja kuntien välistä kustannustenkorvausjärjestelmää koskevista sosiaalihuoltolain muutoksista. Lakimuutosten tarkoituksena on edistää vanhusten ja vammaisten oikeutta valita vapaasti oma asuinpaikkansa ja kotikuntansa. Kotikuntalaissa olevaa kotikunnan muuttumista koskevaa ns. laitosrajoituksen sanamuotoa on muutettu siten, että henkilön kotikunta ei muutu, jos hänen asumisensa toisessa kunnassa johtuu pääasiassa hoidosta perhehoidossa tai laitoshoidossa taikka asumisesta asumispalvelujen avulla. Kotikuntalakiin on lisätty uusi 3 a, jonka mukaan henkilö, joka on sijoitettu perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalvelujen avulla järjestettyyn asumiseen muun kuin kotikuntansa alueelle, voi 3 :n 2 kohdan estämättä valita uudeksi kotikunnakseen sen kunnan, jonka alueella olevassa toimintayksikössä tai asunnossa hän asuu. Valintaoikeuden käyttäminen edellyttää, että hoidon tai asumisen arvioidaan kestävän tai on kestänyt yli vuoden. Sosiaalihuoltolain 42 a :n mukaan palvelujen järjestämisvastuu siirtyy muuttopäivästä uudelle kotikunnalle. Sosiaalihuoltolakiin on lisätty 16 a, jossa säädetään ns. omaehtoisesta hakeutumisesta toisen kunnan palveluihin. Henkilö, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi mutta ei ikänsä, vammaisuutensa tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan siellä itsenäisesti, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas. Kunnan tulee välittömästi ilmoittaa hakemuksesta ja sen käsiteltäväksi ottamisesta hakijan kotikunnalle. Kunnan tulee käsitellä hakemus, arvioida hakijan palvelutarve yhteistyössä tämän kotikunnan kanssa ja tehdä asiassa päätös. Sosiaalihuoltolain 42 b :ssä säädetään kuntien keskinäisistä korvauksista. Sekä 42 a :n (sijoitettu toisen kunnan alueelle) että 16 a :n (omaehtoinen hakeutuminen) tarkoittamissa tilanteissa vastuu kunnan päätöksen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla. Uusi kotikunta laskuttaa kustannuksia vastaavan korvauksen aiemmalta kotikunnalta. Järjestämisvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle muuttopäivästä lukien. Kunnan voivat halutessaan sopia korvauksen tasosta myös muulla tavoin. Lain mukaan uusi kotikunta vastaa niiden palveluiden järjestämisestä ja kustannuksista, joita sopimus ei sisällä. Viittaus sopimukseen pykälätekstissä on tässä yhteydessä epäselvä. Uuden kotikunnan kustannusvastuu ei kuitenkaan rajoittune tilanteisiin, joissa kunnat ovat sopineet korvauksesta, vaan uusi kotikunta vastannee muuton jälkeen ilmenneistä uusista palvelutarpeista. LAKIMUUTOKSET JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Kehitysvammahuollon ja kotikunnan muutokseen liittyy useita kysymyksiä alkuperäisen kotikunnan kustannuskorvausvelvollisuudesta ja sen rajaamista. Kuntaliittoon on tullut useita aiheeseen liittyviä kysymyksiä, koskien lähinnä työtoimintaa päivätoimintaa edellä mainittuihin liittyviä kuljetuspalveluita henkilökohtaista apua kehitysvammaneuvolaa terveyspalveluita kehitysvammaan liittyviä terveydenhuollon palveluita kehitysvammaan liittyviä erikoissairaanhoidon palveluita. Kysymyksiä tulee tarkastella ensisijaisesti kustannuskorvauspykälän ja toissijaisesti lakiin liittyvien perustelujen ja Kuntaliiton ja STM:n tekemän kuntainfon perusteella. Sosiaalihuoltolain 16 a ja 42 a :ssä tarkoitetuissa tilanteissa vastuu kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla. Uusi kotikunta laskuttaa kustannuksia vastaavan korvauksen aiemmalta kotikunnalta. Pykälän perusteella laskutuksen perusteena ovat kunnan päätökseen perustuvan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannukset. Edellä olevassa, useimmin kysyttyjen kysymysten 16 Perusturva 1/2012

17 listauksessa mainitut palvelut eivät ole lähtökohtaisesti päätökseen perustuvaa perhehoitoa, laitoshoitoa tai asumispalvelua. Lain 42 b pykälän perusteluissa todetaan: Yleisenä periaatteena edellytettäisiin pykälän 1 momentissa, että edellä 16 a ja 42 a :ssä tarkoitetussa tilanteessa vastuu henkilön hoito- ja hoivapalvelujen kustannuksista säilyisi hänen aiemmalla kotikunnallaan. Tämä vastuu koskisi myös näihin hoito- ja hoivapalveluihin välttämättömästi liittyvien palvelujen kustannuksia. Uudella kotikunnalla olisi oikeus laskuttaa näitä kustannuksia vastaava korvaus aiemmalta kotikunnalta. ja Lähtökohtana on, että kuntien keskinäisestä vastuunjaosta ja laskutuksesta voitaisiin sopia edellä säädettävien periaatteiden ja rajausten mukaan. Pykälän 2 momentin perusteella kunnat voisivat kuitenkin aina halutessaan sopia esimerkiksi korvauksen tasosta myös muulla tavoin. Edelleen 2 momentin perustelun uusi kotikunta vastaisi lähtökohtaisesti niiden henkilön tarvitsemien palvelujen järjestämisestä ja kustannuksista, joita edellä mainittu sopimus ei sisällä, esimerkiksi terveyspalveluista, joiden tarve ilmenee sopimuksen solmimisen jälkeen perusteella voidaan todeta, että niiden henkilön tarvitsemien palvelujen, joista ei ole sovittu, kustannuksista vastaa uusi kotikunta. Kuntien välisessä laskutuksessa tulisi määritellä mahdollisimman tarkasti perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen sekä niiden välttämättömien liitännäispalvelujen laatu ja kustannukset. Välttämättömillä liitännäispalveluilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä sellaisia palveluja, jotka ovat käytännössä edellytyksenä sille, että henkilö voi olla kyseisessä hoitopaikassa tai palveluasunnossa. Tällaisia palveluja olisivat tapauskohtaisesti esimerkiksi sellaiset kotisairaanhoidon palvelut, päivystyspalvelut tai turvapuhelinyhteydet, joita ilman henkilö ei voisi tulla toimeen palveluasunnossa. Välttämättömiä liitännäispalveluja eivät toisaalta olisi esimerkiksi sellaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tarve ilmenee vasta henkilön muuton ja asumispalvelujen järjestämisen jälkeen. Näin ollen esimerkiksi pitkäaikaisissa hoitosuhteissa uuden kotikunnan kustannettavaksi kuuluisivat ne uudet palvelut, jotka ovat tarpeen henkilön terveydentilan heiketessä. Perusteluissa annetaan mahdollisuus laskuttaa välttämättömien liitännäispalvelut aikaisemmalta kotikunnalta. Välttämättömiksi liitännäispalveluiksi on mainittu tapauskohtaisesti esimerkiksi sellaiset kotisairaanhoidon palvelut, päivystyspalvelut tai turvapuhelinyhteydet, joita ilman henkilö ei voisi tulla toimeen palveluasunnossa. Erikseen on mainittu, että sellaiset terveyspalvelut, joiden tarve ilmenee vasta muuton jälkeen, eivät ole laskutettavia kustannuksia. Kuntainfossa 2/2011 todetaan että Sosiaalihuoltolain 42 b :ssä on säännökset kuntien välisistä vastuusuhteista ja palvelujen kustannuksia koskevasta laskutusoikeudesta kotikunnan vaihduttua. Uusi kotikunta vastaa palvelujen järjestämisestä. Aiempi kotikunta vastaa palveluista ja niiden välttämättömistä, palvelutarpeen mukaisista ja palvelusuunnitelmaan kirjatuista liitännäispalveluista aiheutuvista kustannuksista uudelle kotikunnalle niin kauan kuin henkilö on näiden palvelujen piirissä, jolleivät kunnat keskenään toisin sovi. Uusi kotikunta voi lisäksi järjestää henkilölle hoitosuhteeseen ja asumiseen liittymättömiä muita palveluja. Uusi kotikunta vastaa näiden palvelujen samoin kuin henkilön tarvitsemien, jokapäiväiseen hoitoon liittymättömien palvelujen kustannuksista oman järjestämisvastuunsa perusteella normaalien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevien säännösten ja periaatteiden mukaisesti ja Henkilön entinen kotikunta vastaa laitoshoidon, perhehoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista. Uusi kotikunta vastaa muista kustannuksista. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa henkilön sairastumisesta johtuvat terveydenhuollon menot henkilölle sattuneesta tapaturmasta aiheutuvat terveydenhuollon menot sellaisen hammashoidon, joka ei normaalisti sisälly kyseiseen hoitopalveluun, kustannukset Jos palveluun sisältyy säännönmukaisena osana terveydenhuollon ammattihenkilön palveluja, ne katsotaan kuuluviksi aikaisemman kotikunnan maksettaviin kustannuksiin. Jos esimerkiksi vanhainkodissa järjestetään osana hoitoa lääkärin tai sairaanhoitajan säännöllisesti tekemät käynnit, niistä aiheutuva kustannus kuuluu myös entiseltä kotikunnalta veloitettavaan osuuteen. Lähtökohtana on muutoinkin, että hoito- tai asumispalveluyksikössä kaikille asiakkaille yhdenvertaisesti järjestettävät palvelut kuuluvat laskutuksen piiriin. Yhteenvetona edellisistä voi todeta, että lain, perustelujen ja kuntainfon idea kustannuskorvauksen rajaamisesta on tiukka. Jos palveluasumiseen kuuluu kaikille asiakkaille kotisairaanhoito tai suun terveyden tarkastus esimerkiksi kerran vuodessa, ympärivuorokautinen päivystys tai turvapuhelimet, se saa olla osana laskutettavaa kustannusta. Sen sijaan kaikki erilliset palvelut, esimerkiksi työtoiminta, päivätoiminta, neuvolat ja niihin liittyvät kuljetukset, ja terveyspalvelut, jotka eivät ole osa palveluasumista, kuuluvat uuden kotikunnan järjestämis- ja kustannusvastuulle. Mika Paavilainen, p Tero Tyni, p Sami Uotinen, p tainfot Perusturva 1/

18 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä Työryhmän toimikautta on jatkettu saakka. Uuden sosiaalihuollon yleislain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen on vaiheistettu siten, että ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan sosiaalihuollon yleislaki ja tehdään siitä aiheutuvat muutoksen erityislainsäädäntöön. Toisessa vaiheessa uudistetaan sosiaalihuollon erityislait. Kolmannessa vaiheessa on tarkoitus keskittyä sosiaalihuollon rajapintakysymyksiin. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän työ painottuu ensimmäiseen vaiheeseen ts. yleislain uudistamiseen. Sami Uotinen, puh Solarium K 18 Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä säteilylain muutos, jolla solariumin käyttö esitetään kiellettäväksi alle 18-vuotiailta. Nykyinen sosiaali- ja terveysministeriön suositus alle 18-vuotiaiden solariumin käytön rajoittamisesta halutaan siirtää toiminnanharjoittajien velvoitteeksi lain tasolle. Lisäksi säteilylaissa säädettäisiin toiminnanharjoittajalle velvoite nimetä solariumin käyttöpaikalle 18 vuotta täyttänyt vastuuhenkilö, joka opastaisi asiakkaita solariumin käytössä. Epäselvissä tapauksissa vastuuhenkilön tulisi tarkistaa palvelun käyttäjän ikä. Ns. henkilökuntapakko voitaisiin korvata asianmukaisella teknisellä ratkaisulla, jolla voitaisiin pitävästi varmentaa, ettei alle 18-vuotias pääse käyttämään solariumia. Toiminnanharjoittajan olisi pidettävä nähtävillä asianmukaiset tiedot solariumin ultraviolettisäteilylle altistumisen vaaroista ja altistumisen rajoittamisesta. Vakavin terveysvaikutus on ihosyöpäriskin lisääntyminen, johon vaikuttaa altistumisen määrä ja erityisesti liika kerta-altistuminen eli ihon palaminen erityisesti varhaisella iällä. Solariumien ultraviolettisäteilyssä on enemmän pitkäaaltoista niin sanottua UV-A- säteilyä kuin luonnon auringossa, mutta solariumin ja auringon säteilyn vahingolliset vaikutukset eivät nykytiedon mukaan eroa toisistaan. Merkitystä on kuitenkin sillä, että aurinkoon verrattuna solariumissa on helpompi säteilyttää suurempaa ihoaluetta. Koko keholle tuleva ultraviolettiannos tavanomaisessa 2-puoleisessa solariumissa on 2 10 kertaa suurempi auringosta saatavaan annokseen verrattuna. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen, IARCin asiantuntijaryhmän mukaan alle 35 vuoden iässä aloitettu säännöllinen solariumin käyttö lisää tilastollisesti merkittävää melanoomariskiä 75 %. Säteilyturvakeskus toimii suomessa säteilylain mukaisena valvontaviranomaisena. Nyt käsiteltävässä lakimuutoksessa esitettään, että kunnan terveydensuojeluviranomainen voisi terveydensuojelulain mukaisen valvontakäynnin yhteydessä tarkastaa toiminnanharjoittajalle säädettyjen uusien velvoitteidennoudattamista. Esityksessä ehdotetaan terveydensuojelulakiin lisättäväksi säännös, jonka mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voisi periä maksun terveystarkastajan tekemästä solariumpaikan tarkastuksesta säteilylain mukaisesti. Terveystarkastajat tekevät solariumpaikkoihin myös terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia, joissa valvotaan tilojen hygieenisyyttä Säteilylain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta Tarja Hartikainen, p HE 146 vp 18 Perusturva 1/2012

19 TALOUS Euroalueen työttömyys kohosi ennätyslukemiin Euroalueen työttömyys nousi joulukuussa 2011 korkeammalle kuin koskaan aiemmin Eurostatin julkaisemien tietojen mukaan. Joulukuussa euroalueen kausitasoitettu työttömyysaste oli 10,4 %, mikä on korkein luku sitten euron käyttöönoton. Koko EU-alueen työttömyysaste joulukuussa oli 9,9 %. Eurostatin arvion mukaan EU:ssa on yhteensä noin 23,8 miljoonaa työtöntä. Työttömyysasteet vaihtelevat voimakkaasti eri maissa. Alhaisimmat työttömyysasteet joulukuussa olivat Itävallassa (4,1 %), Alankomaissa (4,9 %) sekä Luxemburgissa (5,2 %). Korkeimmat työttömyysasteet puolestaan olivat Espanjassa (22,9 %), Kreikassa (19,2 %) sekä Liettuassa (15,3 %). Erityisen huonosti on kehittynyt nuorisotyöttömyys, jonka hoitoon Suomikin on kiinnittänyt paljon huomiota. Joulukuussa 2011 EU:n nuorisotyöttömyysaste oli 22,1 % ja euroalueella vastaava luku oli 21,3 %. Erityisesti paha tilanne on Espanjassa, jossa nuorisotyöttömyysaste oli 48,7 % ja Kreikassa, jossa vastaava lukema oli 47,2 %. Suomessa tilanne on eurooppalaisittain kohtuullinen. Työttömyysaste joulukuussa oli 7,6 % ja nuorisotyöttömyysaste 19,9 %. Työllisyysaste on yksi merkittävimmistä tekijöistä, joka vaikuttavat kuntien verotuloihin. Lähde: Eurostatin tiedote Sosiaaliset yritykset paikkaavat lähipalveluita ja palveluaukkoja Sosiaalisilla yrityksillä sekä uusilla yritys- ja palvelumuodoilla on THL:n koordinoiman Etelä-Suomen palveluinnovaatiot hankkeen (Espinno) kokemusten mukaan hyvät mahdollisuudet luoda työtä ja vähentää terveyseroja, kuten muissakin EU-maissa. EU-maissa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset työllistävät tällä hetkellä noin 6 prosenttia eli noin 11 miljoonaa ihmistä. Suomessa sosiaalisia yrityksiä rekisteröityinä eri aloilta on noin 150. Tällaisia yrityksiä toimii metalli-, puu-, kivi-, keramiikka- ja tekstiilialoilla, kiinteistönhoidossa ja pesula- ja kodinhoitopalveluissa, vähittäiskaupassa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, matkailu- ja ravintolatoiminnassa ja ympäristönhoidossa. Yritysten työllistävää vaikutusta olisi kuitenkin huomattavasti lisättävissä työtehtäviä räätälöimällä ja sovittamalla työtä työntekijän mukaisiksi. Työpaikkoja ja hyvinvointia voidaan luoda, kun julkisiin hankintoihin sisällytetään sosiaalisia näkökulmia ja korostetaan yritysten yhteiskunnallista vastuuta. Yhdistämällä piilevät ja hajallaan olevat työ- ja toimeentulomahdollisuudet ansiolähteeksi voidaan luoda joustavasti paikallisista tarpeista lähteviä palveluita. Niillä voi myös olla merkittävä rooli palvelu- ja tuotantoinnovaatioiden luomisessa kaupunki- ja maaseutualueilla sekä yhteisötalouden kehittämisessä paikallisin ratkaisuin eettisesti ja ekologisesti kestävästi. Tämä voisi vaikuttaa myös kaupunginosien ja maaseudun vetovoimaisuuteen asumis-, työ- ja vapaaajan ympäristönä. Kunnilla, kuntayhtymillä ja kuntien päätöksentekijöillä sekä kansalaisten aktiivisuudella on ratkaiseva merkitys kuntauudistuksen edetessä myös maaseudun, maaseutumaisten alueiden ja maaseutukaupunkien palveluiden saatavuudessa ja riittävyydessä. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMILLÄ JA OSATYÖKYKYISILLÄ TYÖMAHDOLLISUUKSISTA PULAA Työ tarjoaa kaikille mahdollisuuden rakentaa omaa hyvinvointia, torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Vuonna 2010 laaja rakennetyöttömyys käsitti noin pitkäaikaistyötöntä, toistuvaistyötöntä, työvoimapoliittisten toimenpiteiden jälkeen työttömäksi palaavia ja toistuvasti toimenpiteisiin osallistuvia. Vammaisista hieman alle puolet eli noin on halukkaita ja kykeneviä tekemään työtä ainakin jonkin verran. Perusturva 1/

20 Pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseen voidaan vaikuttaa työvoimapalveluja kehittämällä ja työnohjausta tehostamalla. Esimerkiksi Espoossa on kaupungin vanhuspalveluissa tehty hoivan tukipalvelujen ja avustavien tehtävien kartoitusta ja mallintamista. Näin on löydetty hoivan tukitehtävät, joita on yhteistyössä mukautettu Espoon kaupungin työllisyyspalvelujen kanssa sopiviksi pitkäaikaistyöttömille ja toisaalta hoito- ja hoivahenkilökunta voi keskittyä omiin tehtäviinsä. Lisäksi erilaisiin muihin palveluihin, kuten ulkoiluttaminen, fysioterapia ja vapaa-aikapalvelut tarvitaan välittäjäorganisaatioita tai yrityksiä, jotka tukevat palvelujen hankintaa ja tarjontaa. Etelä-Suomen palveluinnovaatiot -hanke, Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet pitäisi ottaa paremmin huomioon Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamista pohtinut työryhmä esittää lisää joustavuutta terveydenhuollon hankintoihin ja ehdottaa hankintakäytäntöjen kehittämistä siten, että asiakkaita kuullaan säännönmukaisesti heitä koskevissa palveluratkaisuissa. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omana tuotantonaan, hankkimalla niitä oman organisaation ulkopuolelta tai palvelusetelillä. Hankinnat yksityisiltä tuottajilta on kilpailutettava hankintalain mukaisesti. Työryhmä korostaa, että asiakkaan asema ja asiakassuoja on turvattava mahdollisimman yhtenäisesti kaikissa vaihtoehtoisissa palvelujen tuottamismalleissa. Kilpailutuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa on välttämätöntä arvioida näiden vaikutus asiakkaan asemaan ja itsemääräämisoikeuteen. Asiakkaan kuuleminen on tärkeää erityisesti silloin, kun on kysymys vanhuksista, vammaisista tai muista pitkäaikaisesti palveluja tarvitsevista ryhmistä. HANKINTAOSAAMISTA ON PARANNETTAVA Onnistunut sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen edellyttää hyvää palvelualakohtaisten markkinoiden tuntemista, sopimusosaamista, palvelun sisällön ja laatutekijöiden tarkkaa analyysia sekä riittävää toteutuksen seurantaa ja valvontaa. Hankintaosaamista ja -käytäntöjä pitäisi parantaa koulutuksella ja levittämällä hyviä käytäntöjä. Työryhmän mukaan myös palveluntarjoajasta saadun kokemustiedon käyttöä tulisi hankintalain uudistamisen yhteydessä selvittää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa voitaisiin hyödyntää hankintayksikön aikaisempia hyviä kokemuksia silloin, kun hankinta tehdään puitejärjestelyllä ja hankintayksikkö on kerännyt kokemuksia edellisellä sopimuskaudella säännöllisesti ja sovitusti. PALVELUJEN KILPAILUTUKSESSA ON KIINNITETTÄVÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA LAATUUN Työryhmä esittää suorahankinnan ehtojen tarkistamista ja puitejärjestelyjen kehittämistä. Sosiaali- ja terveysalan erityislainsäädännössä on syytä paneutua erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapojen vaatimuksiin esimerkiksi laadun ja asiakkaiden aseman turvaamiseksi. Työryhmä on käynyt läpi sosiaali- ja terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja, ulkoistuksen vaikutuksia palvelutuotannon ohjaamisessa, palveluhankintoja koskevaa oikeudellista sääntelyä sekä palveluiden kilpailuttamiseen liittyviä seikkoja ja ongelmakohtia. Sen mukaan erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten asiakas, henkilöstö, palvelun jatkuvuus ja laatu otetaan huomioon kuntien palvelutuotannon kilpailuttamisessa. Hankintalain soveltamista selvitetään hallituskaudella Hallitusohjelmassa on sovittu selvitettäväksi hankintalain soveltamista muun muassa tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös pienten tuottajien aseman ja kielellisten erityispiirteiden huomioon ottaminen, kansallisten kynnysarvojen saattaminen lähemmäs EU-kynnysarvoja sekä suorahankinnan mahdollisuuksien lisääminen. Lähde: Raportteja ja muistioita 2012:1: Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisen toimivuus. Sosiaali- ja terveysministeriö Perusturva 1/2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM Neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, STM Neuvotteleva

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i* ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS TAVOITEKOKONAISUUDET Kaste-ohjelmasta I HYVINVOINTI- JA TEE- VYSEROT KAVENTUVAT Riskiryhmien osalli

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Ylitarkastaja Minna Kielosaari, Valvira 30.9.2010 1 Mikä on Valvira? STTV ja TEO yhdistyivät Valviraksi, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi 1.1.2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Anssi Tulkki, ylitarkastaja Valvira - Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta osasto Rovaniemi 2.4.2014 2014 3.4.2014 Tähän esityksen nimi/tekijä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot