Perusturva Grundtrygghet 1/12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perusturva Grundtrygghet 1/12"

Transkriptio

1 Perusturva Grundtrygghet 1/12 huhtikuu april

2 Sisältö Perusturva/ Grundtrygghet 1/2012 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Koonnut Jaana Viemerö Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kannen kuva Futureimagebank Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Tilaukset ja osoitteenmuutokset Perusturva-tiedote jaetaan jokaiseen kuntaan, sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymiin ja eräille muille alan toimijoille maksutta. Seuraava tiedote Ilmestyy kesäkuussa ISSN Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksen pyörteissä 3 Ledare: Kommunreformen rör om i social- och hälsovården 4 Ajankohtaista Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Kunnat saavat hankerahaa peruspalvelujen uudistamiseen 6 Peruspalvelujen saatavuus vuonna Kunnat haasteiden edessä 7 Mielekkään organisaatiomuutoksen takana ovat viestintä, henkilöstön osallistuminen ja tuki 8 VALVIRAn ohje kehitysvammaisten ylläpitomaksuista 9 Aulikki Kananojasta Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos 9 Matkalla kohti uutta Kelaa 10 VALVIRA on sosiaalihuollon valtakunnallinen ohjaus- ja valvontaviranomainen 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaohjelmat 10 Valvontaviranomaiset tehostavat neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon valvontaa valvontaohjelman avulla 12 Työelämäosallisuuden kehittäminen ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistaminen on käynnistynyt 13 Tuetuilta lomilta voimavaroja arkeen! 13 Tapaturmapäivä : Ennakoi, etteivät jäisi viimeisiksi sanoiksi 14 Kuntaliiton EU-poliittiset linjaukset 14 Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyspalveluissa tarvitaan alueellista yhteistyötä 15 Lainsäädäntö Kotikunta- ja sosiaalihuoltolain muutosten tulkintaa kehitysvammahuoltoon liittyen 16 Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä 18 Solarium K Talous Euroalueen työttömyys kohosi ennätyslukemiin 19 Sosiaaliset yritykset paikkaavat lähipalveluita ja palveluaukkoja 19 Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityispiirteet pitäisi ottaa paremmin huomioon 20 Kuntien terveysmenojen erot tasoittuivat vuonna Lapset, nuoret ja perheet Läheisverkosto tiukemmin mukaan lasten sijoitustilanteissa 22 Oppilashuollon käsikirja 22 Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla 23 Uusia julkaisuja lasten ja perheiden palveluista 23 Brysselissä pohdittiin parhaita keinoja nuorten työllistämiseksi 24 Suojele Tue Toimi -materiaali ilmestynyt 24 Väitöstutkimus lasten jan uorten psykiatrisesta laitoshoidosta 25 Vanhukset Väitöstutkimus iäkkäiden henkilöiden psyykelääkkeiden käytöstä 26 Ikäihmisten yksinäisyys yleistä: Yhteisöllisyyttä hyödyntävää ryhmätoimintaa varten 26 Käynnissä kaksi ikäihmisten perhehoidon hanketta 27 Helsingin vanhustenhoito on hyvää mutta remontin tarpeessa 28 Sairas- ja veljeskotiverkosto osaksi toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää 29 Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa valmistellaan 30 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa valmistellaan 30 Ikäihmisten kansalaisraadin loppuraportti 31 Ikääntyvien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehittämiselle välineitä Pohjois-Savossa 31 Iäkkäiden kaatumista voidaan ehkäistä tehokkaasti työn tueksi uusi opas 32 Kunnat tukevat iäkkäiden terveysliikuntaa 33 Vammaiset Raportti Elämänkulku ja kehitysvammaisuus -seurantatutkimuksesta 34 Terveys Ohjeita käyntisyiden kirjaamiseen ICPC-sivuilla 34 Psykoterapeutin ominaisuuksilla on väliä 35 Väitöskirja kuntoutusjärjestelmästä ja palveluiden käytöstä aluetasolla 35 Ympäristöterveydenhuolto Tupakkatuotteita ei saa näkyä enää kauppojen hyllyillä 36

3 Sosiaali- ja terveydenhuolto kuntauudistuksen pyörteissä Helmikuun alussa julkaistiin Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän kaksiosainen selvitys Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Valtiovarainministeriön vuosi sitten asettaman työryhmän toimeksiantona oli laatia karttamuotoinen kuntauudistusesitys. Julkaistussa selvityksessä oli kuntakarttaehdotuksen lisäksi myös paljon muuta: palvelutarpeiden, kuntatalouden, asumisen ja yhdyskuntarakenteen sekä työssäkäynti- ja asiointialueiden tarkastelua vuoteen 2030 saakka. Kartat anastivat suurimman huomion julkisuudessa ja mittava tilastoaineisto jäi karttakohun jalkoihin. Kuntauudistuksen tavoitteena on luoda elinvoimainen ja toiminnallinen kuntarakenne, joka turvaisi nykyistä paremmin peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisten arjen rakenteita. Uudistuksen tavoitteena on myös vahvistaa kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan työryhmän käyttämät rakenneuudistuksen tarpeiden tarkastelun kriteerit ovat relevantteja. Päätösten pitäisi kuitenkin perustua ensisijaisesti olla kuntien vapaaehtoisiin liitoksiin. Uudistuksen aikataulu on kireä, mikä sekin on ollut omiaan herättämään vastustusta. Parhaillaan kunnissa pohditaan vastauksia kunnan tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Vastausaika päätyy huhtikuun puolivälissä. Rakennetyöryhmä katsoi, että rakenteiden uudistamiseksi tarvitaan erillinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Sen tulisi olla valmis toukokuun lopussa. Näin ollen kunnat ottavat kantaa työryhmän ehdotuksiin tietämättä sitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus tullaan maassa järjestämään. Kuntaliitto edellyttääkin, että kuntien tulee saada antaa lausunto rakennetyöryhmän esityksestä toisen kerran sitten, kun valmistelun kokonaisuus on käytettävissä. Sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävien sisältölakien valmistelu tuntuu jääneen rakennekeskustelun varjoon. Kevään aikana saadaan valmiiksi esitykset sekä sosiaalihuoltolaiksi että vanhuspalvelulaiksi. Näitä lakeja tehdään tulevaisuutta silmällä pitäen ja toimeenpantavaksi uusiutuvissa kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteissa. Kuntarakennetyöryhmän raportissa on paljon käyttökelpoista aineistoa myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden, palveluprosessien ja toimintatapojen uudistamisen pohjaksi. Nykyisen kuntatalouden tunnuslukujen, väestökehityksen ja huoltosuhteen tarkastelu sekä erityisesti vuoteen 2030 ulottuvat ennusteet kannattaa huomioida kunnissa niiden miettiessä vastauksiaan tulevaisuudestaan. Mitä merkitsee tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavassa se, että lähes puolessa nykyisistä kunnista yli 75-vuotiaiden osuuden arvioidaan vuonna 2030 olevan noin 20 %:a? Joissain kunnissa jopa useamman kuin joka neljännen asukkaan arvioidaan tuolloin olevan yli 75-vuotias. Entä mitä kuntien taloudelle merkitsee se, että vuoteen 2030 lähes puolessa nykyisistä kunnista väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan noin sata? Tämä tarkoittaa sitä, että sataa työikäistä kohden on saman verran alle 15- ja yli 65-vuotiaita. Joka viidennessä kunnassa väestöllinen huoltosuhde tulee olemaan enemmän kuin 110. Helmikuun alussa julkaistiin myös toinen tärkeä asiakirja, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kaste on pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi, jonka päätavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden luominen. Tavoitteena ovat taloudellisesti kestävät ja toimivat palvelurakenteet. Kuntakentällä on käynnissä jatkuva muutos. Viime vuosina on tehty kymmeniä kuntaliitoksia, perustettu lukuisia yhteistoiminta-alueita ja laadittu selvityksiä selvitysten perään. Muutosten keskellä erityisen lujille on joutunut sosiaali- ja terveydenhuollon johto. Sosiaalija terveydenhuollossa on paljon työntekijöitä, mikä tarkoittaa sitä, että muutostilanteissa on myös paljon epävarmuutta ja pelkoja. Esimiesten muutosjohtamisen taitoja on koeteltu ja tullaan koettelemaan edelleenkin. Kuntauudistus vaatii poliittisia päätöksiä, mutta ne ovat vasta pitkän muutosprosessin alku. Varsinainen työ alkaa sen jälkeen, ja se joudutaan tekemään jokaisessa toimintayksikössä erikseen. Hallinnollisten ja toiminnallisten muutosten onnistuminen punnitaan viime kädessä työntekijän ja asiakkaan kohtaamistilanteessa. Sinne, asiakastyön etulinjaan, tarvitaan vahvaa tukea ja osaavaa johtamista. Rakennetyöryhmän esityksen mukaan yhdistyville kunnille tullaan myöntämään suoraa taloudellista sekä erillistä kohdennettua muutostukea palvelurakenteen ja toimintatapojen sekä tietojärjestelmien muutoksiin. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan muutoksen johtamista ja työhyvinvoinnin lisäämistä. Tarja Myllärinen, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön uusi johtaja Perusturva 1/2012 3

4 Kommunreformen rör om i social- och hälsovården I början av februari publicerade Arbetsgruppen för kommunalförvaltningens struktur den tvådelade utför ett år sedan hade som uppgift att utarbeta en presentation av kommunreformen i form av en karta. I utredningen ingick utöver förslaget till kommunkarta även mycket annat: granskning av servicebehovet, den kommunala ekonomin, boendet och samhällsstrukturen samt arbets- och servicependlingen fram till år Kartorna tilldrog sig det största intresset i offentligheten och det omfattande statistiska materialet blev överkört av uppståndelsen kring kartorna. Målet med kommunreformen är att skapa en livskraftig och funktionell kommunstruktur som bättre än den nuvarande tryggar basservicen och motsvarar människornas vardagsstrukturer. Ett annat mål är att stärka kommunernas ekonomi och ekonomiska rörelsefrihet. Enligt Kommunförbundet är de kriterier som arbetsgruppen använt för att granska behoven av en strukturreform relevanta. Besluten borde ändå i första hand bygga på frivilliga kommunsammanslagningar. Reformens tidsschema är snävt, vilket också har varit ägnat att väcka motstånd. Som bäst funderar man i kommunerna över svar på frågor som gäller kommunens framtid. Man kan svara till mitten av april. Stukturarbetsgruppen ansåg att det behövs en separat servicestrukturutredning för social- och hälsovården för att man ska kunna förnya strukturerna. Utredningen bör vara klar i slutet av maj. Således tar kommunerna ställning till arbetsgruppens förslag utan att känna till hur social- och hälsovårdstjänsterna som helhet kommer att ordnas i landet. Kommunförbundet förutsätter därför att kommunerna ska få ge Beredningen av viktiga substanslagar inom social- och hälsovården verkar ha råkat i skuggan av strukturdebatten. Under våren färdigställs förslagen till både socialvårdslag och äldreservicelag. De här lagarna stiftas med tanke på framtiden och för att verkställas i de förnyade kommunstrukturerna samt i omorganiseringen av social- och hälsovårdsstrukturerna. strukturer, serviceprocesser och verksamhetsmetoder inom social- och hälsovården. När kommunerna funderar över svar som gäller deras framtid har de anledning att beakta nyckeltalen inom den nuvarande kommunala ekonomin, befolkningsutvecklingen och försörjningskvoten och speciellt prognoserna som sträcker sig till år Vad innebär det att social- och hälsovårdstjänsterna i framtiden ordnas utgående från att andelen över 75-åringar i närmare hälften av de nuvarande kommunerna beräknas utgöra cirka 20 procent år 2030? I av de nuvarande kommunerna fram till år 2030? Det innebär att det per hundra personer i arbetsför ålder I början av februari publicerades också ett annat viktigt dokument, det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården, Kaste Kaste är en långvarig process för förändring, moderklientorienterade strukturer för social- och hälsovården. Målet är ekonomiskt hållbara och fungerande servicestrukturer. I kommunerna pågår en kontinuerlig förändring. Under de senaste åren har tiotals kommunsammansgen för social- och hälsovården har haft det särskilt svårt på grund av förändringarna. Inom social- och förändringssituationerna. Chefernas färdigheter i förändringsledning har prövats och kommer att prövas också i fortsättningen. Kommunreformen kräver politiska beslut, med de är bara början till en lång förändringsprocess. Det egentliga arbetet inleds därefter och det arbetet är man tvungen att utföra separat i varje verksamhetsenhet. Hur administrativa beslut och beslut som gäller verksamheten utfallit övervägs i sista hand när den anställda och klienten träffas. I spetsen för detta klientarbete behövs starkt stöd och kompetent ledning. Enligt strukturarbetsgruppens förslag kommer kommuner som är på väg att gå samman att beviljas direkt ekonomiskt stöd och separat riktat stöd för förändringar som gäller servicestrukturen, verksamhetsformerna och datasystemen. Dessutom behövs åtgärder genom vilka förändringsledningen stärks och arbetshälsan förbättras Tarja Myllärinen, ny direktör för social- och hälsovårdsenheten vid Kommunförbundet 4 Perusturva 1/2012

5 AJANKOHTAISTA Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste). Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (733/1992, 5 ). Ohjelmassa määritellään alan uudistustyön tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Lisäksi siinä määritellään tavoitteiden saavuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjelmat, suositukset ja valvonnan painopisteet. Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon pääohjelma. Ohjelma on osin jatkumoa kaudella käynnistetylle kehittämistyölle. Kaste-ohjelmaa on valmisteltu kansallisesti. Valmistelu perustuu asiantuntijatyöhön, lausuntoihin ja kuulemisiin, Kaste-ohjelman ulkoisen arvioinnin aineistoon, STM:n strategiaan, hallitusohjelmaan ja kansalaiskyselyyn. Ohjelmassa nivotaan yhteen hallitusohjelma ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Ohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta ja sen alainen johtoryhmä sekä viisi alueellista johtoryhmää. Kaste-ohjelman tavoitteet: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja suosituksista. Osaohjelmat: I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan, II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan, III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan, IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan, V. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi ja VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Kaste-ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset. Hankerahoitukseen on käytettävissä 17,5 miljoonaa euroa vuosittain, yhteensä noin 70 miljoonaa euroa vuosina Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön. Ohjelman toimeenpanoa ja tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Aktiivisella viestinnällä tehdään tunnetuksi ohjelmaa, sen etenemistä ja tuloksia alan ammattilaisille, päätöksentekijöille ja kansalaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Työterveyslaitos (TTL), Suomen Kuntaliitto sekä sosiaali- ja terveysjärjestöt antavat kunnille asiantuntija-apua. apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, p , neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi, p , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Perusturva 1/2012 5

6 Kunnat saavat hankerahaa peruspalvelujen uudistamiseen Kuntien perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, pitkäaikaisasunnottomuutta vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään sosiaali- ja terveysministeriön myöntämillä valtionavustuksilla. Tänä vuonna avustuksia jaetaan yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustukset jaetaan vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteiden mukaisiin kuntien ja kuntayhtymien hankkeisiin. Ohjelman tavoitteena on tukea palvelujen kehittämistä, edistää terveyttä ja vähentää syrjäytymistä. VAHVISTETAAN PERUSTERVEYDENHUOLTOA JA JOHTAMISTA Pitkäaikaissairauksien hoitoon on luotu uusia asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia käytäntöjä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Potku II Potilas kuljettajan paikalle -hankkeessa. Hankkeelle myönnetään 3,3 miljoonaa euroa toimivien käytäntöjen juurruttamiseen. Terveyskeskuspalvelujen saatavuus on parantunut Espoon kaupungin Hyvä vastaanotto 2 -hankkeen myötä. Hankkeelle annetaan jatkorahoitusta 0,5 miljoonaa euroa. Väestön hyvinvointia ja terveydentilaa kuvaavia tietoja tarvitaan kunnissa päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun tueksi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hankkeessa on mallinnettu sähköinen hyvinvointikertomus, joka helpottaa tietojen saatavuutta. Hankkeen jatkamiseen ja laajentamiseen myönnetään 2,3 miljoonaa euroa avustusta. Palvelujen saatavuuden ja laadun sekä henkilöstön pysyvyyden ja työhyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaan hyvää johtamista. Oulun kaupungin hallinnoimalle Hyvejohtamisen kartta - Vuorovaikutuksellisella johtamisella uusiin tavoitteisiin -hankkeelle myönnetään 1,3 miljoonaa euroa. 6 RAHAA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS- TYÖHÖN SEKÄ PITKÄAIKAISASUNNOTTO- MUUDEN VÄHENTÄMISEEN Varhainen tuki ja peruspalvelujen toimivuus ovat tärkeitä mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Satakunnan sairaanhoitopiirin LÄNSI 2013, Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishankkeelle myönnetään 0,6 miljoonaa euroa. Vantaan kaupungin hallinnoima Etelä-Suomen alueen laaja Mielen avain -hanke saa myös jatkorahoitusta 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeessa on luotu konkreettisia mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osallisuutta lisääviä toimintamalleja, joita voidaan jatkossa soveltaa koko maassa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen valtionavustusta haki kymmenen kaupunkia. Hakemukset ovat valmistelussa. Avustusta myönnetään yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. TUKEA VANHUSTEN, VAMMAISTEN SEKÄ LASTEN JA NUORTEN PALVELUIHIN Vanhusten palveluihin kaivataan rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia. Satakunnan sairaanhoitopiirin Toimintakykyisenä ikääntyminen vanhuspalveluiden palvelurakenteen ja toimintamallin kehittäminen Länsi-Suomessa hankkeelle myönnetään 0,5 miljoonaa euroa. Hankkeessa on tehty etsivää vanhustyötä sekä luotu neuvontakeskuksia ja uusia tapoja koti- jalaitoshoidon rajapintoihin. Vammaispalvelujen valtakunnallisessa kehittämishankkeessa (Eteva kuntayhtymä) parannetaan vammaispalvelujen saatavuutta ja henkilöstön osaamista. Hankkeen jatkolle myönnetään 0,9 miljoonaa euroa. Myös lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehittävissä hankkeissa mallinnettujen hyvien toimintatapojen juurruttamiseen myönnetään jatkorahoitusta. Rahaa saavat Remontti II - lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Länsi-Suomen alueella 0,3 miljoonaa euroa (Turun kaupunki), Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa 0,2 miljoonaa euroa (Jyväskylän kaupunki) sekä TUKEVA 3- hyvinvointia lapsille nuorille ja lapsiperheille 0,3 miljoonaa euroa (Oulun seutu). UUSI AVAUS TIETOJÄRJESTELMIIN JA TEKNOLOGIAAN Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja sen tietojärjestelmäratkaisuja on tärkeää kehittää kokonaisuutena. Oulun kaupungin hallinnoimalle Uuden sukupolven alueellinen sosiaali- jaterveydenhuollon palvelujärjestelmä ja sitä tukevat teknologiset ratkaisut: AVAUS, mallinnus- ja määrittelyvaihe -hankkeelle myönnetään 0,3 miljoonaa euroa. KASTEOHJELMAN UUSI KAUSI ON KÄYNNISTYNYT Helmikuussa 2012 valtioneuvosto vahvisti Kasteohjelman toisen kauden tavoitteet vuosille Tällä hetkellä käynnissä on siirtymävaihe, jonka aikana valtionavustuksilla tuetaan pääasiassa ohjelman ensimmäisen kauden hankkeissa luotujen uusien toimintamallien käytäntöön viemistä. Perusturva 1/2012

7 Uuden ohjelmakauden toimeenpanosuunnitelma ja hankerahoituksen opas valmistuvat toukokuussa. Niissä kerrotaan tarkemmin uuden ohjelmakauden hakuehdoista ja ajoista sekä hankerahoituksen painotuksista. Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, p , (Kasteohjelma) Hallitusneuvos Kirsti Kotaniemi, p , (hankehallinto) Neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, p , (Kasteohjelma) Neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta p , (perusterveydenhuollon, mielenterveys, -päihde ja tietoteknologiahankkeet) Peruspalvelujen saatavuus vuonna 2011 Aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat arvioineet toimialojensa peruspalvelujen saatavuutta. Vuotta 2011 koskevan arvioinnin teemat olivat syrjäytymisen ehkäisyn ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden kannalta keskeiset palvelut. Valtakunnallinen raportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on koordinoinut valtakunnallisen raportin valmistelun. Arvioinnin tuloksena selvisi, että yhteispalvelun kattavuudessa on parantamisen varaa nuorille määrättävä edunvalvonnat ovat erityisesti kaupunkialueilla olleet paikoin kasvussa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen saavutettavuus pysyivät hyvänä lähes joka 10. peruskoulun päättänyt hakija jäi ilman toisen asteen koulutuspaikkaa väkivaltarikokset ovat lisääntyneet pelastustoimen onnettomuuksia ehkäisevien palvelujen tarjonta vaihtelee jopa saman pelastusalueen sisällä ehkäisevä päihdetyö vaihtelee suuresti alueittain liikuntatoimen menoista suurin osa syntyi Etelä- Suomessa ja kaupunkimaisissa kunnissa kirjastojen verkkoaineistojen ja erityisesti e-kirjojen hankinta ja tarjonta vaihtelee maakunnittain huomattavasti valtaosa Suomen kunnista hoitaa yleisen kulttuuritoimen alle yhdellä henkilövuodella nuorten ohjaus- ja palveluverkoston oli perustanut 60 prosenttia kunnista peruspalvelutasoisessa joukkoliikennetarjonnassa on puutteita kaikkialla Suomessa tierakentamisen korjausvelka kasvaa koko ajan poliisin toimintavalmiusaika on parantunut elintarvikevalvontaa ei pystytä toteuttamaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kunnat suhtautuvat aiempaa myönteisemmin turvallisuusyhteistyöhön Alueellinen arviointityö jatkuu. Jokaisen aluehallintoviraston alueella valmistuu alueellinen peruspalvelujen saatavuuden arviointiraportti, jossa syvennetään valtakunnallisia arviointituloksia ja keskitytään alueellisiin erityispiirteisiin. Alueelliset raportit julkistetaan toukokuun puolivälissä. Kunnat haasteiden edessä Meneillään oleva kuntauudistus on edennyt aluekierroksille. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmä on työnsä tehnyt ja raporttinsa antanut, nyt on kuntien vuoro. Alueellisten tilaisuuksien lisäksi kunnilta pyydetään mennessä lausuntoa työryhmän selvityksestä. Aikataulu on erittäin haastava ja kireä. Asiaa kun ei voi olankohautuksella kunnissa sivuuttaa, vaan se vaatii mahdollisimman laaja-alaisen valmistelun ja valtuuston päätöksen. Lyhyessä ajassa pitäisi pystyä käymään monipuolista keskustelua, kuunnella kuntalaisten mielipiteitä ja pohtia tulevaisuutta naapurikuntien kanssa. Oman haasteensa lausuntoon tekee myös se, että kunnan kokonaisuuden kannalta varsin oleellisia ratkaisuja on vielä tässä vaiheessa hämärän peitossa, kuten miten sosiaali- ja terveystoimi on tarkoitus jatkossa järjestää. Esitetyn mukainen kuntajaotus ei ratkaise sosiaali- ja terveystoimen haasteita, vaan tarvi- Perusturva 1/2012 7

8 taan muitakin ratkaisuja ja kuntien välistä yhteistyötä. Avoimia kysymyksiä on myös koulutuksen järjestämisen osalla. Kokonaisuuden hahmottaminen ja tulevaisuuskuvan määrittely on nyt todella vaikeaa. Kuntalaisilla ja päättäjillä on aitoa huolta oman alueen palveluista ja niiden säilymisestä tulevaisuudessa. Lähipalvelut, lähidemokratia, elinvoimaisuus - näitä asioita pohtii tällä hetkellä melkoinen joukko kuntapäättäjiä ja asiantuntijoita. Miten erilaisissa toimintaympäristöissä toimivat kunnat pystyvät jatkossakin järjestämään palvelut kuntalaisilleen parhaalla mahdollisella tavalla. Kuntien ei kuitenkaan missään tapauksessa pidä nyt kaivautua poteroihin, vaan aktiivisesti toimimalla otettava uudistus kuntien omiin käsiin. Tätä ei saavuteta vastaamalla kaikkeen ei. Kuntien tuleekin nyt pohtia tulevaisuuttaan avoimin mielin ja nostaa työryhmän ehdotuksen rinnalla esiin mahdolliset omat vaihtoehdot. Tätä kautta on mahdollista päästä nopeastikin siihen keskeiseen asiaan - palveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen. Rakenteet luovat mahdollisuuksia tai esteitä varsinaiselle toiminnalle. Keskeistä on se, miten näitä mahdollisuuksia pystytään hyödyntämään ja esteitä madaltamaan. Kuntauudistuksen eräänä negatiivisena seurannaisilmiönä on kehittämistyön hidastuminen tai jopa pysähtyminen. Tämä luonnollista ja ymmärrettävääkin - kuntien henkilöstö on ollut todella kovassa myllerryksessä jo useamman vuoden, eikä työrauhaa perustehtävän suorittamiseen edelleenkään tunnuta saavan. Odotetaan, millaisessa rakenteessa jatkossa toimitaan. Tämä on nähtävissä erityisesti monella sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Nämä yhteistoiminta-alueet ovat huomattavasti mainettaan parempia ja monella yhteistoimintaalueella ollaan vasta pääsemässä siihen vaiheeseen, että uusi organisaatio rupeaisi olemaan toimintakykyinen. Monilla alueilla on jo saavutettu hyviä tuloksia, niin kustannusten hillitsemisen kuin palveluiden toimivuudenkin näkökulmasta. Tätä hyvin tehtyä työtä ei voi, eikä saa, heittää hukkaan uudistuksen edetessä. Kevään aikana on käynnistynyt myös ns. rakennelakia laativan työryhmän työskentely. Työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida aluekierroksella saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia yhteenveto alue- ja kuulemiskierroksesta sekä tehdä uudistuksen vaikutusarviointi ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lausuntokierroksen jälkeen maan hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkon ja määrittelee rakenneuudistusta ohjaavan rakennelain sisällön eli erityisesti vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavan. Hallituksen linjausten jälkeen työryhmän tulee laatia hallituksen esitysluonnos laiksi kuntarakenteesta. Lain pitäisi tulla voimaan vuoden 2013 alusta ja se korvaa ns. Paras-hankkeen puitelain. Antti Kuopila, p Mielekkään organisaatiomuutoksen takana ovat viestintä, henkilöstön osallistuminen ja tuki Työterveyslaitos oli mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jossa tutkittiin organisaatiomuutoksen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mielekkäässä organisaatiomuutoksessa keskeisiä asioita ovat laadukas viestintä, mahdollisuus henkilöstön osallistumiseen ja tuen saaminen muutoksen aikana. Hankkeessa analysoitiin Suomesta, Hollannista, Puolasta ja Tanskasta kerättyä aineistoa erityyppisistä organisaatiomuutoksista. Tulokset osoittivat, että organisaatiomuutoksen aikana kokemus työn epävarmuudesta yleensä lisääntyöpaikalla lisääntyä, mitkä tekijät taas puolestaan heikentävät hyvinvointia ja terveyttä, kertoo tiimipäällikkö Krista Pahkin Työterveyslaitoksesta. Tuloksemme osoittavat myös, että organisaatiomuutoksiin ei totu eli aiempi kokemus organisaatiomuutoksista ei vähennä muutoksen negatiivisia vaikutuksia, kertoo Pahkin. Toisaalta kaikki organisaatiomuutosten seuraukset eivät aina ole hyvinvoinnin kannalta kielteisiä. Työhön liittyvät tekijät ja henkilökohtaiset voimavarat voivat suojella työntekijöitä. Tässä hankkeessa saamiemme tulosten mukaan muutosten kielteisiä vaikutuksia voi vähentää valmistautumalla prosessiin hyvin. Eri maista kerätyssä tutkimusaineistossa nousivat esiin samat keskeiset tekijät onnistuneen organisaatiomuutoksen taustalla. Nämä tekijät ovat laadukas viestintä, osallistuminen ja tuen saamisen mahdollisuus. TIETOA EI TULE KOSKAAN LIIKAA Organisaatiomuutos koskettaa jokaista organisaation jäsentä ylimmästä johdosta työntekijöihin. Viestintä on tärkeää organisaation kaikilla tasoilla. Viestintä ei saa olla pelkkää tiedon jakamista vaan sen tulee tarjota mahdollisuus aitoon vuoropuheluun. Sekä johdon että työntekijöiden tulee viestiä organisaatiomuutokseen liittyvistä asioista. Tiedottamisessa kannattaa käyttää useita kanavia. Muutoksen eri vaiheissa kaivataan erityyppistä informaatiota. 8 Perusturva 1/2012

9 MUUTOSPROSESSIIN OSALLISTUMINEN ON YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN VIESTINTÄ Mahdollisuus vaikuttaa muutoksen toteuttamiseen ja uuden organisaation suunnitteluun on keino sitouttaa koko organisaatio muutokseen. Siten myös kaikkien asiantuntemus voidaan hyödyntää terveen organisaation aikaansaamiseksi. TUKI AUTTAA MUUTOKSISTA SELVIYTYMISEEN Organisaatiomuutoksen onnistumiseen vaikuttaa työntekijöille, heidän edustajilleen ja esimiehille tarjottu tuki. Se voi esim. olla yksilöihin ja työryhmiin kohdistuvaa koulututusta muuttuviin työtehtäviin ja vastuisiin, tukea muutoksen läpikäymiseen tai koulutusta esimiehille muutoksen hallitsemiseen. Tukea voivat tarjota myös organisaation ulkopuoliset tahot, kuten työterveyshuolto. MUUTOKSEN ONNISTUMISEEN VAIKUT- TAA MERKITTÄVÄSTI TOTEUTUSTAPA Organisaatiomuutoksen läpivieminen ei ole vain ylimmän johdon velvollisuus, vaan jokaisella on oltava siinä oma roolinsa. Organisaatiomuutoksessa onnistumista tukevia toimia voidaan suunnata neljälle eri tasolle: yksilö-, ryhmä-, johto- ja organisaatiotasolle. Viestintää ja tukea tarvitaan ennen muutosprosessia, sen aikana ja vielä muutoksen jälkeenkin. Hanketta ovat tukeneet Työsuojelurahasto (Suomi), Ministry of Social Aff airs and Employment (Alankomaat), Ministry of Science and Higher Education (Puola) ja National Research Centre for the Working Environment (Tanska). Krista Pahkin, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, Työntekijöiden henkinen hyvinvointi organisaatiomuutoksessa: Keskeiset seuraukset ja vaikutusmekanismit (PSYRES). VALVIRAn ohje kehitysvammaisten ylläpitomaksuista Valvira on antanut ohjeen (1/2012) liittyen kehitysvammaisten erityishuollosta perittyihin asiakasmaksuihin. Ohjeessa viitataan Korkeimman hallinto-oikeuden purkuhakemuksen johdosta antamaan päätökseen sekä Rovaniemen hallinto-oikeuden joulukuussa 2010 tekemiin ratkaisuihin. Ohje kokonaisuudessaan löytyy Valviran sivuilta Sami Uotinen, p Aulikki Kananojasta Suomen ensimmäinen ylisosiaalineuvos Tasavallan presidentti Tarja Halonen on perustanut ylisosiaalineuvoksen arvonimen perjantaina 27. tammikuuta ja myöntänyt sen YTM Aulikki Kananojalle. Helsingin kaupungin eläkkeellä oleva sosiaalijohtaja, YTM Aulikki Kananoja edustaa laaja-alaista ja monipuolista sosiaalialan kokemusta sekä työtehtäviensä että luottamustoimiensa perusteella. Hän on kehittänyt merkittävästi sosiaalialaa, soveltanut tutkimustietoa käytäntöön, osallistunut aktiivisesti alan kotimaiseen ja kansainväliseen keskusteluun ja toiminut myös sosiaalityön opettajana. Ylisosiaalineuvos on sosiaalialan korkein mahdollinen arvonannon osoitus. Se voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä ja vertautuu arkkiatrin arvonimeen. Ylisosiaalineuvos toimii sosiaalialan arvojohtajana ja nostaa esiin alan eettisiä kysymyksiä. Hän on riippumaton yhteiskunnallinen keskustelija ja kannanottaja. Uutta arvonimeä esittäneet Huoltaja-säätiö, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia näkevät, että muutosten keskellä tarvitaan alan vanhimman ääntä tuomaan julkiseen keskusteluun sosiaalialan näkökulmaa. Esittäjätahot toivovat, että ylisosiaalineuvosinstituutio tekee näkyväksi sosiaalialan yhteiskunnallista merkitystä ja vahvistaa alan yhteiskunnallista asemaa. Tavoitteena on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta ja kaikkien ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta. Arvonimiesityksen suosittelijoina toimivat Helsingin yliopiston, Suomen Kuntaliiton, Lastensuojelun Keskusliiton, sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajat. Perusturva 1/2012 9

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 STM Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste 2012-2015 8.3.2012 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma Hyvin saumattu sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta Ylijohtaja Marja-Liisa Partanen, Valvira Valviran

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM Neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, STM Neuvotteleva

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i*

ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS. pr io ri s oi nt i* ITÄ- JA KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JOHTORYHMÄN KASTE-OHJELMAN (2012 15) TOIMEENPANOSUUNNITELMAN LUONNOS TAVOITEKOKONAISUUDET Kaste-ohjelmasta I HYVINVOINTI- JA TEE- VYSEROT KAVENTUVAT Riskiryhmien osalli

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa

Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Valvonnan uudet tuulet kotihoidossa Ylitarkastaja Minna Kielosaari, Valvira 30.9.2010 1 Mikä on Valvira? STTV ja TEO yhdistyivät Valviraksi, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi 1.1.2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta

Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Yksityiset sosiaalipalvelut ja ennakollinen valvonta Anssi Tulkki, ylitarkastaja Valvira - Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta osasto Rovaniemi 2.4.2014 2014 3.4.2014 Tähän esityksen nimi/tekijä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot