Autismin kirjo koulumaailmassa

Transkriptio

1 Autismin kirjo koulumaailmassa

2 Tervetuloa! Pia-Maria Ala-Kihniä, sosionomi (yamk), asiantuntija, laatupäällikkö Päivän teemat Neurokognitiiviset erityispiirteet ja autistinen ajattelu oppilaalla näkökulmana erityisen voimakasta tukea tarvitsevat Stressi ja haastava käyttäytyminen Oppimisen tukeminen Kommunikaation tukeminen Strukturointi ja visualisointi

3 Autismisäätiö Yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon, valtakunnallinen palveluorganisaatio Perustettu 1998, aloittanut oman palvelutoimintansa vuonna 2000 Palvelutoiminnan lähtökohtana on neuropsykiatristen oireyhtymien, erityisesti autismin kirjon, asiantuntemus Palvelukokonaisuudet liittyvät asumiseen, työssä käyntiin, opiskeluun, kuntoutukseen ja vapaa-aikaan

4 Autismisäätiö Toimintaa ympäri Suomen; kiinteitä yksiköitä Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Seinäjoella ja Kotkassa Asiakkuuksia vuonna 2015 noin 1600, työntekijöitä 250 Tuottojen määrä 12,7 miljoonaa vuonna 2014 Monimuotoisten palveluidemme tavoitteena on asiakkaidemme toimintakyvyn ja elämänlaadun koheneminen Palvelukokonaisuuden muoto ja kesto suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaan, hänen verkostonsa ja maksavan tahon kanssa.

5 Missiomme Autismisäätiö - Onnistumisia ja osallisuutta

6 Asiakkaan omat voimavarat ja potentiaali käyttöön Autismisäätiön palvelut ja tukitoiminnot Ohjaus- ja valmennuspalvelut Terveydenhuollon palvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatuki työ ja opiskelu päiväaikainen toiminta koti, asuminen ja vapaa-aika kulttuuri, taide ja teknologia perhetyö ja ohjaus kriisipalvelut vastaanottopalvelut avoterapiapalvelut Kelan Oma väylä hankkeen kuntoutuspalvelut järjestötoiminta projektit ja hankkeet kumppaneina mm RAY, OKM, ESR kv yhteistyö lastensuojelun tuki konsultaatio työnohjaus koulutus Kiinteistöpalvelut

7 Too much information Ajatuksia ja pään sisältöä on liikaa, ei liian vähän.

8 Neurokognitiiviset erityispiirteet ja autistinen ajattelu Vaikeudet kommunikaatiossa Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet Rajoittunut mielikuvitusmaailma, toistava stereotyyppinen käyttäytyminen Autistinen ajattelu Poikkeava sentraalinen koherenssi Sosiaalisen kognition puutteet Kontekstisokeus Toiminnanohjauksen vaikeudet Aistitoimintojen poikkeavuudet

9 Kehitysvammaisuus Vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita Käsitteellisen ajattelun vaikeus Ennen aikuisikää havaittu Diagnosointi perustuu pitkälti verbaaliseen kykyyn Noin puolella autismin kirjon henkilöistä on kehitysvamma

10 Kommunikaatio Oikeus ilmaista itseään, tulla ymmärretyksi ja ymmärtää muita; ajasta, paikasta ja kumppanista riippumatta! Kuvat: Nivarpää-Hukki, Tanskanen, Tarpila 2012

11 Esimerkkejä kommunikaation haasteista Autismin kirjon henkilöiden kielen kehitys perustuu usein mekaaniseen muistiin, ulkoa opetteluun, fraaseihin, konkretiaan Semanttis-pragmaattiset pulmat Sanojen merkitys, kielen käyttö vuorovaikutuksen välineenä (mielen teorian vaikeudet) Puheen ymmärtämisen vaikeudet Tilannesidonnaisuus ja konkreettisuus

12 Vuorovaikutus Yksilöllinen tarve vuorovaikutukseen Yksilöllinen tapa olla vuorovaikutuksessa Riittävät vuorovaikutustaidot

13 Esimerkkejä sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteista Vaikeus tunnistaa toisten tunteita tai aikomuksia, joka heijastuu sosiaaliseen käyttäytymiseen Puutteellinen tai erikoinen (voi olla myös tuijottava) katsekontakti Vaikeus kunnioittaa toisen fyysistä ja/tai henkistä reviiriä, toisten henkilökohtaiseen tilaan tunkeutuminen Tahdittomuus ja (tahaton) töykeys tyypillistä Vaikeuksia pitää tai saada ystäviä, vaikeus liittyä aktiviteetteihin Ulkoa opittuja sosiaalisen elämän käyttäytymissääntöjä Naiivius, vaikeus ymmärtää vitsejä, hyväksikäytetyksi tuleminen valitettavan yleistä Sosiaalinen chat huomattavasti vähäisempää kuin neurotyypillisillä Vähän ystäviä (lapsena voi olla eristäytynyt tai toisen erikoisen lapsen seurassa)

14 Rajoittunut, joustamaton käytös

15 Esimerkkejä joustavuuden haasteista Rutiinit ja (monimutkaiset) rituaalit, toistot tärkeitä Epätavallisen intensiivisiä, seikkaperäisiä harrastuksia tai rajoittuneita, toistuvia ja kaavamaisia käytösmalleja, mielenkiinnon kohteita tai toimintoja Muutokset ja siirtymät vaikeita (esim. arkirutiineista kiinnipitäminen tärkeää) Toistavat kehon liikkeet, toistuvat kysymykset, kielelliset rituaalit Keräily Pakkomielteet Käsi- ja sormimaneerit, monimutkaiset vartalon liikkeet (harvoin korkeatasoisilla) Poikkeavan käyttäytymisen taustalla keskushermoston poikkeava toiminta > autistisen tapa ajatella ja jäsentää maailmaa on erilainen -> tekee poikkeavan käyttäytymisen enemmän ymmärrettäväksi

16 Autistinen ajattelu 9/30/2015 Autismisäätiö

17 Autistinen ajattelutapa Mitä on autistinen ajattelu? - tapa toimia, ajatella, jäsentää maailmaa Neurologinen poikkeavuus -> autistisen henkilön aivot toimivat eri tavalla kuin neurotyypillisen aivot - akj & tkj Autistisessa ajattelussakin suuri kirjo, taustalla kuitenkin yhteisiä perusperiaatteita Mekaaninen, jäykkä ajattelu tyypillistä Kontekstin merkitys - kontekstisokeus Autistisen henkilön maailmassa ei useimmiten ole inhimillistä koheesiota, vaan hänen maailmansa koostuu usein irtonaisista yksityiskohdista

18 Mitä on kontekstitaju/kontekstisokeus? Konteksti-sokeus Koska millään, edes punaisella liikennevalolla, ei ole absoluuttista merkitystä, vaan merkitys riippuu kontekstista, aivoistamme on tullut kontekstin käyttämisen ekspertti nopean ja viisaan ARVAUKSEN tekemisessä. - Peter Vermeulen

19 Kontekstisokeus (Vermeulen) Neurotyypilliset ASD Ärsyke KONTEKSTI Merkitys 1 Merkitys 2 Merkitys 3 Merkitys

20 Sentraalinen koherenssi/keskeiskoheesio Pitää yhdessä ja yhdistää joukko yksityiskohtia Kyky tulkita yhteyksiä juuttumatta yksityiskohtiin Sentraalinen koherenssi on ihmisille suurelta osin myötäsyntyinen tiedon prosessoimistapa, jonka pyrkimyksenä on kokonaisuuden eli koherenssin muodostaminen yksityiskohdista Kyky saada elämän eri yksityiskohdat kuulumaan yhteen ja luoda niistä mielekäs asiayhteys

21 Heikko/matala sentraalinen koherenssi Heikko/matala (ei tarkoita huonoa!) sentraalinen koherenssi informaation prosessointityyli taipumus prosessoida yksityiskohtia hyvin, joskus sillä seurauksella, että kokonaismerkitys voi jäädä epäselväksi hyvä havainnon erottelukyky erityistaidot (savant-kyvyt) kapea-alaiset kiinnostuksen kohteet

22 Kuvaesimerkki heikko/matala sentraalinen koherenssi:

23 Kuvaesimerkki heikko/matala sentraalinen koherenssi

24 Konteksti ja koherenssi - Neurotyypillisen täytyy yrittää kovasti ettei huomioi kokonaisuutta - Pala palapelissä saa merkityksen palapelin osana - Autistiset käsittelevät tietoa usein yksityiskohdista käsin - yhdellä havainnolla vain yksi merkitys esim. punainen valo - pysähdy - Autistisen henkilön sentraalinen koherenssi voi olla myös erittäin vahva useimmiten autismin kirjon henkilöillä siinä kuitenkin poikkeavuutta - Kontekstin merkitys - Merkityssisällöt, kokonaismerkitykset

25 Yksilöllinen tiedonprosessointityyli ja keskeiskoherenssi Jen on 15 vuotias tyttö, jolla on vaikeuksia työnsä organisoinnissa. Kysymykseen, työskenteletkö mieluummin yleiskuvasta yksityiskohtiin vai yksityiskohdista yleiskuvaan, hän vastaa haluavansa saada ensin yleiskuvan. Näin hän tuntee hallitsevansa asian tai työskentelyn. Joseph on 17 vuotias poika, joka vihaa sitä, että saa täsmällisen yleiskuvan tehtävän tai hankkeen aluksi. Hänellä on niin paljon ideoita ja eloisa ajatuksenjuoksu, että hän kokee yleiskuvasta aloittamisen ahdistavana ja rajoittavana. Joseph kehittää ensin ideoita, jotka riittäisivät kymmeneen hankkeeseen tai tehtävään, ennen kuin hän alkaa karsia niitä. 12 vuotias autistinen Thomas näki reppunsa suurena, valtavana ja musertavana uhkana. Hän ei pystynyt erottelemaan reppunsa sisällön yksityiskohtia, vaan hän näki vain ison tavaramäärän, kaiken kerralla. Thomas työskenteli kokonaisuudesta osiin, mutta jätti kuitenkin osat huomiotta. Hän ei osannut muodostaa osista synteesiä. (Moraine, Paula, 2015: Tarkkaavaisuus haltuun!)

26 Yksilöllinen tiedonprosessointityyli ja oppiminen Motivaatiopulmat - merkityssisällöt Huomion/tarkkaavuuden kiinnittyminen tehtävän kannalta epäolennaiseen Tehtäväkokonaisuudet voivat jäädä hahmottumatta, esim. essee autistinen ei välttämättä ymmärrä, mitä häneltä odotetaan Tehtävien ja asioiden osiin pilkkominen saattaa olla hankalaa kokonaisuuksiin keskittyvä tiedonprosessointityyli Sosiaalisissa tilanteissa vaikea hahmottaa kokonaisuutta ja poimia oleellisin Opetus/ohjeistustilanteessa huomio voi kiinnittyä kiinnittyy epäolennaiseen yksityiskohtaan Merkityssisällöt asioista voivat jäädä epäselviksi vaikutus motivaatioon Autistinen henkilö, jolla on heikko sentraalinen koherenssi, saattaa olla poikkeuksellisen hyvä huomaamaan yksityiskohtia asioissa (+ poikkeuksellisen hyvä muisti)

27 Toiminnanohjaus Suunnitella, toteuttaa, muuttaa ja arvioida omaa toimintaansa Ennakointi, strukturointi Arjen hallinta

28 Mitä on toiminnanohjaus? Eksekutiiviset toiminnot (executive functions) toiminnan toimeenpaneminen Kognitiivinen järjestelmä, joka kontrolloi ja hallinnoi kognitiivisia prosesseja, kyky tehdä itseä koskevia suunnitelmia ja päätöksiä löytää ja keksiä keinot päätösten ja suunnitelmien toteuttamiseen tarkkailla, miten toiminta onnistuu päätösten ja suunnitelmien toteuttamisessa tarvittaessa muuttaa toimintaa Tarkkaavaisuus (keskeinen osa toiminnanohjausta) on valveillaolokokemustemme perusta ja samalla ihmisenä olemisen ydin

29 Toiminnanohjauksen haasteet Suunnittelu, organisointi ja tavoitteen asettaminen vaikeaa Tavoitteen mielessä pitäminen (työmuisti) on haastavaa, tehtävänanto ja/tai tavoite unohtuu Sisäinen itsensä ohjaaminen on vaikeutunut itseään pitää ohjata ääneen Sopivan toimintatavan valitseminen tavoitteeseen pääsemiseksi tuntuu hankalalta Tehtävien aloittaminen voi olla hankalaa: Ei tiedä mistä aloittaa Ei tiedä milloin aloittaa Tehtävä tuntuu liian laajalta, jolloin motivaatiota aloittamiseenkaan ei ole

30 Toiminnanohjauksen haasteet Toisinaan taas kun on päässyt vauhtiin, lopettaminen on vaikeaa: Ei tiedä milloin tehtävä on valmis Tai viimeistelyn osuus toiminnassa ei ole riittävän selkeä, jolloin toiminta jumiutuu Ympäristön antaman palautteen hyödyntäminen omassa toiminnassa on haastavaa Kokemuksesta oppiminen ja oman suorituksen arviointi (itsearviointi) tuntuvat vaikeilta Tekeminen pitää aloittaa alusta keskeytyksen tai häiriön jälkeen Työn organisointi ja aikatauluttaminen, kirjalliset toimintaohjeet, toimintojen automatisoituminen vie aikaa, rutiinien hyödyntäminen, ongelmanratkaisutaitojen harjoittelu

31 Toiminnanohjaus ja oppiminen Tarkkaavaisuus on erittäin tehokas työkalu esim. oppimisessa Opetus perustuu siihen, että oppilas suuntaa tarkkaavaisuutensa tiettyyn asiaan, tiettyihin toimintoihin ja tiettyyn vuorovaikutukseen Opettajat pyrkivät suuntaamaan oppilaiden tarkkaavuutta oikeisiin asioihin Autistisen henkilön tarkkaavuus saattaa kiinnittyä opetuksen kannalta epäoleellisiin asioihin -> itse opetus menee aivan ohi eikä oppimista tapahdu

32 Toiminnanohjauksen pulmien vaikutus opiskeluun ja oppimiseen Tehtävien aloittaminen usein hankalaa Toimintasuunnitelmien tekemisen vaikeus Toimintastrategian valitsemisen vaikeus Joustavuus toiminnoissa usein puutteellista Palautteen hyödyntäminen omassa toiminnassa usein puutteellista Ajanhallinnan pulmat myöhästeleminen, vaikeus hahmottaa kuhunkin toimintoon vaadittava aika, aikataulujen ja suunnitelmien tekemisen vaikeus

33 Toiminnanohjauksen pulmien vaikutus opiskeluun ja oppimiseen Arjenhallinnan pulmat -> vaikutukset yksilön hyvinvointiin ja mielenterveyteen -> vaikutukset myös opiskeluun Paikkoihin löytämisen vaikeus mahdollista Tarkkaavuuden ylläpidon vaikeudet mahdollisia Työtilan vaihtuminen, jatkuvat henkilövaihdokset saattavat olla hyvin kuormittavia autistiselle henkilölle

34 Sosiaalinen kognitio Neurotyypilliset keräävät ja kehittävät elämänsä aikana implisiittistä (=julkilausumaton, asiayhteydestä pääteltävissä oleva. Esim. kirjoittamaton sääntö) tietoa toisten ihmisten ajatusten ja tunteiden maailmasta kokemusten ja kanssakäymisten kautta -> toisen asemaan asettuminen onnistuu Autismissa intuitiivinen/implisiittinen mielellistäminen (mielen teoria) ei toimi, mutta eksplisiittinen/tietoista mielen teoriaa voidaan oppia Kyvykkyys ymmärtää että toiset ihmisillä on omat mielen tilansa: aikomuksensa, tarpeensa, mieltymyksensä ja uskonsa, jotka voivat erota meidän omista vastaavista. Tälle kyvylle annettu käsite on mielen teoria

35 Mielen teorian haasteita Ennakoida toisen käyttäytymistä, aiheuttaa pelkoa, toisten välttelyä Vaikeus tulkita toisen aikeita ja käyttäytymisen taustalla vaikuttavia tekijöitä, motiiveja Ymmärtää sitä, että omalla käyttäytymisellä on vaikutusta siihen, miten toiset tuntevat ja ajattelevat aiheuttaa puutteellista omaatuntoa puutteellista motivaatiota miellyttää toista haasteita oman käyttäytymisen ja toisen reaktion välisen yhteyden ymmärtämisessä Vaikeuksia ottaa huomioon, mitä toiset tietävät tai voi odottaa heidän tietävän, aiheuttaen pedanttista ja luennonomaista ilmaisua vuorovaikutus kuormittavaa, ei intuitiivista toimintaa

36 Sosiaalinen kognitio ~ sosiaaliseen vuorovaikutukseen tarvittavat tiedot ja taidot Sosiaalisen kognition kehittymisestä: (Neurotyypillinen) lapsi on heti syntymästään lähtien suuntautunut sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jäljittely, peilisolut? Implisiittinen vs. eksplisiittinen tieto Kontekstin merkitys sosiaalisissa tilanteissa

37

38 Sosiaalisen kognition pulmat ja opiskelu Ryhmätyöt saattavat olla hyvin haastavia ja/tai kuormittavia autismin kirjon henkilöille siipeily tai ryhmätyön yksin tekeminen Sosiaalisten pelisääntöjen ymmärtämisen vaikeudet, kirjoittamattomat säännöt Omista näkemyksistä tiukasti kiinni pitäminen, joustamattomuus -> konfliktit Tahaton töykeys, muiden huomiotta jättäminen Mahdollinen prosopagnosia

39 Sosiaalisen kognition pulmat ja opiskelu Sanattoman viestinnän vaikeudet vaikutus esim. porukkaan kiinnittymisessä Epämuodolliset vuorovaikutustilanteet, esim. kahvipöytäkeskustelut usein autistisille haastavia vrt. selkeä asialista Osa autistisista henkilöistä ei ole kiinnostunut olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa - työaikaa/opiskeluaikaa ei mene turhaan lätinään

40 Aistit

41 Aistitoimintojen erityisyydet %:lla autismin kirjon henkilöistä on aistitoiminnoissa poikkeavuutta Aistitoimintojen poikkeavuutta voi esiintyä millä tahansa aistialueista ja usein autisteilla on useampi poikkeavasti toimiva aistialue (Leekam, 2006) 81 % näkö, 87 % kuulo, 77 % tunto, 30 % maku, 56 % haju Aistitoimintojen erilaisuus vaikuttaa tapaan, jolla henkilöt käyttäytyvät erilaisissa tilanteissa

42 Aistitoimintojen erityisyydet Esimerkkejä: Poikkeava reagointi ääniin, kipuun, makuihin, väreihin, valoihin, lämpötilaan, hajuihin, kosketukseen, liikkeeseen Tasapainovaikeuksia, hieno- ja karkeamotorisia vaikeuksia, liikunnalliset taidot puutteelliset, erikoinen askel tai tapa kävellä, erikoiset kehon liikkeet ja kasvojen ilmeet Aistiärsyketulva, aistiärsykestressi, lusikkateoria Perusstressitasoa nostavista tekijöistä yksi on aistien ylikuormittuminen Aistitoimintoihin liittyvät pulmat voivat olla haastavan käyttäytymisen taustalla

43

44 Stimmaus Tietyn aistiärsykkeen hakeminen pyrkimyksenä usein itsensä rauhoittaminen silloin, kun ympäristöstä tai omasta kehosta tulee liikaa aistiärsykkeitä Ulospäin stimmaus näyttäytyy "omituisena Stimmaaminen pahenee usein silloin, kun ihminen on ylivireä, hermostunut, väsynyt, peloissaan tai kipuinen Pahimmillaan stimmaaminen voi olla vahingoittavaa, pään hakkaamista seinään tai lattiaan, itsensä puremista, raapimista, pistelyä, polttamista, viiltämistä Tallöin stimmaukseen tulee puuttua

45 Poikkeavat aistitoiminnot ja opiskelu Äänimaailma koulussa/työpaikalla voi olla erittäin kuormittava vaikutus keskittymiseen Tavallinen arki ja esim. tavallinen työ-/koulupäivä saattaa olla autistiselle huomattavan kuormittava ja stressaavaa tarvitsee enemmän lepoa palautuakseen Valaistus Hajusteiden vaikutus Mahdollisen stimmauksen vaikutus sosiaalisesti Aistiärsykkeet saattavat häiritä keskittymistä ja tarkkaavuuden ylläpitoa

46 Haastava käyttäytyminen Kuvat: Papunet

47 Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen on käyttäytymistä, joka poikkeaa tilanteen tai ympäristön normeista niin, että se aiheuttaa konkreettista haittaa joko henkilölle itselleen tai muille ihmisille tai fyysiselle ympäristölle. Haitta voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai taloudellista.

48 Haastavan käyttäytymisen syitä

49 Stressitekijöitä Vaikeus hahmottaa kokonaisuuksia Toiminnanohjauksen vaikeudet Struktuurin puute Unihäiriöt Aistien ylikuormittuminen Päivittäisen elämän vaatimukset Teini-ikäisyys Yksinäisyys, vieraantuminen Kipu Suuret elämäntilanteet Konfliktit Kykenemättömyys tehdä itsensä ymmärretyksi Äkillinen melu Yllättävät muutokset Juhlat ja tapahtumat Rajoitukset (Elvén 2010: No fighting, No biting, No screaming.)

50 Haastavan käyttäytymisen syntyminen

51 Wingin autistinen triadi ja Elvénin stressin varoitusmerkit, Korventaival 2012

52 Stressin varoitusmerkit Elvén (2010) jakaa stressin varoitusmerkit henkilökohtaisiin, positiivisiin, negatiivisiin ja neutraaleihin merkkeihin sen mukaan, mikä merkitys niillä on henkilölle itselleen. merkitys/vaikutus stressiin esimerkiksi ympäristön vastuu Positiiviset stressin varoitusmerkit Negatiiviset stressin varoitusmerkit laskevat stressitasoa mielenkiinnonkohteisiin syventyminen, lisääntynyt väsymys, kynsien pureminen nostavat stressitasoa ärtymys, aggressiivisuus, unihäiriöt huomioitava puututtava Ns. neutraalit stressin varoitusmerkit Henkilökohtaiset stressin varoitusmerkit eivät vaikuta stressitasoon vaikutus stressitasoon on yksilöllinen alentunut oppimiskyky henkilölle ominainen ilmenemistapa (kuten sanat, äänet, hokemat) ja tunnistaminen mahdollistuu tuntemisen kautta huomioitava (tilanne palautuu normaaliksi, kun stressitaso laskee) puuttumisen tarve on yksilöllinen

53 Tie muutokseen: HAASTE -prosessi H A A Haastavan käyttäytymisen määritteleminen Miten käyttäytyminen ilmenee ja kenet se haastaa? Asian rajaaminen Mihin käyttäytymisen muotoon pyritään vaikuttamaan? Haastavan käyttäytymisen seurannan aloittaminen Analyysi Taustalla vaikuttavien tekijöiden ja vahvuuksien tunnistaminen S T Syiden etsiminen Tiedon yhteen kokoaminen ja haastavan käyttäytymisen syiden etsiminen Toiminta Tavoitteen asettaminen Yhteisen suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja arviointi E Ennaltaehkäiseminen HAASTE-passi, taitojen ylläpito, seurantasuunnitelma

54 Fyysinen hyvinvointi Riittävä uni, kivuttomuus, sopivat lääkkeet, oikeat apuvälineet, sopiva ravinto

55 Psyykkinen hyvinvointi Itsetunto, yksilöllisyys, kokemus itsestä Unirytmi, mieliala, tunteet, ruokahalu, stressi

56 Seksuaalisuus Riittävät tiedot ja taidot Oikeus seksuaalisuuteen Avoimuus

57 Vamma- tai sairauskohtaiset rajoitteet Yksilölliset tuen tarpeet Vaikutukset fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn Vamman tai sairauden ominaispiirteet

58 Kommunikaation tukeminen

59 Selkokieli Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempaa kieltä, jonka sisältöä, rakennetta ja sanastoa on muokattu helpommaksi ymmärtää Suomessa alettu kehittämään 1970-luvulla alun perin kehitysvammaisille, nykyään selkokieltä käytetään monien eri ryhmien kanssa, esimerkiksi kehitysvammaiset, muistisairaat ihmiset, ikääntyneet, autismin kirjon henkilöt ja suomen kieltä opiskelevat maahanmuuttajat

60 Yleisiä ohjeita selkokielen puhumiseen (Selkokieli ja Vuorovaikutus: Miten puhua selkokieltä? (Johanna Kartio) *Käytä yleistä, tuttua puhekielen sanastoa, selitä vieraat tai käsitteelliset sanat, korosta sanomasi ydinsanoja. *Suosi lyhyitä ilmauksia ja puhekielenomaisia rakenteita. *Puhu rauhallisella tahdilla; älä kuitenkaan hidasta puhettasi luonnottomasti. *Tauota puhettasi sopivasti, siten että asiakokonaisuuksien väliin tulee hiukan normaalipuhetta pidempi tauko. Asiakokonaisuuden sisällä pitkiä taukoja ei suositella. *Älä pakkaa vuoroasi täyteen tietoa, puhu yhdestä asiasta kerrallaan. *Anna konkreettisia esimerkkejä, jos aihe on abstrakti tai uusi. *Usein vaikeuksia tuottanut kohta selviää paremmin keskustellen ja kysellen kuin luennoimalla. *Lähde liikkeelle siitä asiasta, minkä kuulija/keskustelija jo tietää; tarkista hänen taustatietonsa, jos se on tarpeen. *Puhu rauhallisella tempolla, mutta älä hidasta puhettasi luonnottomasti. Tauota sopivasti. *Toista vaikeuksia aiheuttanut sana. *Kokeile kiertoilmauksia, jos toisto ei auta. *Pyri käyttämään keskustelukumppanisi ikä- ja kehitystasoon sopivaa kieltä.

61 - voit tutustua Selkokeskuksen toimintaan ja palveluihin, selkokielen teoriaan, selkokieliseen vuorovaikutukseen, koulutukseen, selkokirjallisuuden tukijärjestelmään sekä kansainvälisiin yhteyksiin. - pääkaupunkiseudun kaupunkien palveluista selkokielellä. - internetin suomenkieliset selkosivustot

62 AAC = alternative and augmentative communication = puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio Puhetta korvaava kommunikaatio korvaa puheen vuorovaikutustilanteissa Puhetta tukeava kommunikaatio täydentää tai tukee puhetta vuorovaikutustilanteissa

63 Mitä on aac? Käyttäjät jaotellaan kolmeen ryhmään: ilmaisukieliryhmä: puheen ymmärtäminen hyvää, tuotto rajoittunutta tukikieliryhmä: AAC-keino väliaikainen tuki puheen kehitykseen tai tiettyihin tilanteisiin korvaavan kielen ryhmä: sekä puheen ymmärtämisen että tuoton suuria vaikeuksia AAC-keinot jaotellaan kahteen ryhmään: Avusteinen kommunikaatio merkit valitaan Esineet Kuvat, symbolijärjestelmät Bliss-kieli Kirjaimet, sanat, lauseet Ei-avusteinen kommunikaatio merkit tuotetaan Puhe ja sen oheisviestintä Toiminta- ja kehonviestit Luonnolliset eleet (Tuki)viittomat

64 Mitä on aac? Kommunikointijärjestelmien pääluokat manuaaliset merkit graafiset merkit kosketeltavat merkit Pistekirjoitus, esineet

65 Viittomat Viittomakieli, viitottu puhe, sormiaakkosviestintä ja tukiviittomat Viittomakieli on oma luonnollinen kielensä, jossa oma kielioppi Viitotussa puheessa puhutaan ääneen tai ilman ääntä muodostaen huulilla sanoja puhutun kielen sanajärjestyksessä ja samalla tuotetaan viittomia sanojen päälle Sormiaakkosviestintä on huuliltaluvun tukimenetelmä, jossa käytetään sormiaakkosia, esimerkiksi näyttämällä jokaisen sanan alkukirjain Tukiviittomia käytetään puheen tukena selkeyttämään ja/tai konkretisoimaan viestiä viitotaan lauseen avainsanat

66 Graafiset merkit Vaativat käyttäjältä taitoa käyttää visuaalista välinettä, mutta eivät mitään erityistaitoja (vrt. viittomat) Kuvia löytää helposti, esimerkiksi Papunetin kuvatyökalu internetissä Useita kuvaohjelmia saatavilla, esimerkiksi Boardmaker, SymWriter Yksi kuva tarkoittaa yhtä sanaa Kuvien merkitykset opitaan luonnollisissa tilanteissa, joten ikonisuus ei tärkeintä konkreettisten asioiden kuvaaminen ja oppiminen helpompaa, kuin abstraktien, esim. koira vs. rakkaus

67 Erilaisia merkkejä

68 Graafisten merkkien käyttötapoja Yksittäisten kuvien käyttö Toimivat kommunikaatiossa erityisesti lievästi kielihäiriöisten asiakkaiden tukena puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä Eivät riitä asiakkaalle, joille AAC:sta pitäisi muodostua äidinkieli, koska tulkinnan vara liian suuri! Koskee myös muita merkkejä

69

70 Graafisten merkkien käyttötapoja PECS eli The Picture Exchange Communication System Yksilöllisesti rakennetut kansiot Helppo ja tehokas aloitus AAC-käytölle Harjoitellaan kommunikaation kivijalkoja : Aloitteellisuus Sinnikkyys Vuorovaikutuksellisuus Autismisäätiöllä harjoiteltu kommunikaation perustaitoja PECSin periaatteiden mukaan myös muilla kommunikaatiokeinoilla (viittomat, toimintataulut, dynaamiset kommunikaatiokansiot)

71

72 Graafisten merkkien käyttötapoja Toimintataulut Rakennetaan tiettyyn tilanteeseen tietynlaista kommunikaatiota varten Rakennetaan tietyn pragmaattisen kaavan mukaan: yhtenäisyys helpottaa useiden toimintataulujen käyttöä, kun rakenne on aina sama. Asiakkaan oppiminen perustuu kommunikaatiokumppaneiden mallittamiseen!

73

74 Graafisten merkkien käyttötapoja Rakentamisen vaiheet: tilanteen valitseminen sanaston valitseminen taulun rakentaminen testaus ja parantelu käyttöönotto Sanaluokat väreittäin eroteltuna: ihmiset sinisellä substantiivit keltaisella verbit punaisella adjektiivit vihreällä surffausmerkit, kielioppi, kysymysmerkit harmaalla muut valkoisella, esim. apumerkit

75 Graafisten merkkien käyttötapoja Dynaamiset kommunikaatiokansiot Laajoja kommunikaatiokansioita, jotka mahdollistavat laajan kirjon vuorovaikutukselliseen kommunikaatioon Kansion käyttö on helppoa, älä säikähdä kokoa! Yhden kansion rakentaminen alusta loppuun kestää n työtuntia, mutta kansioita tuottavat monet tahot (HUS, Ruskiksen koulu, Tikoteekki)

76

77 Graafisten merkkien käyttötapoja Talking mats eli keskustelumatto kehitetty tukemaan mielipiteiden ilmaisemista ja keskusteluun osallistumista silloin, kun henkilö hyötyy puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista Nopea pikapiirroskommunikaatio Helppokäyttöinen ja nopea, kun ymmärretään, että itse tuotoksen ulkoasu ei ole tärkeää, vaan se, että viesti tulee ymmärretyksi!

78 Kommunikoinnin avuksi Erilaisia apuvälineitä Markkinoilla paljon erilaisia teknisiä apuvälineitä: Tekniikka kehittyy koko ajan, mm. IPadille on omia kommunikaatiosovelluksia Apuvälineitä voi hakea lääkärin ja/tai puheterapeutin kautta

79 Kommunikoinnin avuksi Tuettu kommunikaatio eli fasilitointi eli FC eli Facilitated Communication Training, FCT Tekniikka, jonka avulla harjoitellaan avusteisten kommunikointikeinojen käyttöä Tarkoittaa fyysistä tukea kommunikoinnin harjoittelussa (kuvat, kirjaimet) tarkoittaa harjoittelun alkuvaiheessa sitä, että avustaja vakauttaa kommunikoivan henkilön kättä kämmenen alta avustaja vastustaa kommunikoivan henkilön merkinvalintaliikettä kädellään tukea vähennetään asteittain

80 AAC-keinon valinta AAC:n käytön tavoitteena on kommunikatiivinen autonomisuus kommunikatiivinen saatavuus AAC-keinon tulisi olla niin ymmärrettävä, tarkka, tehokas, itsenäisesti käytettävä sekä sosiaalisesti hyväksyttävä kuin mahdollista! Miten paljon (yli)tulkitsemme asiakkaan viestejä? Miten paljon käytämme valtaa asiakkaaseen rajaamalla hänen kommunikaatiomahdollisuuksiaan? AAC:n käyttö EI estä eikä hidasta puheen kehitystä, vaan EDISTÄÄ sitä!

81 AAC-keinon valinta Puheterapeutti apuun Arjessa tuetaan aina! Huomioidaan asiakkaan yksilölliset piirteet ja taidot Kielelliset taidot Operationaaliset taidot eli miten kommunikoi Sosiaaliset taidot Strategiset taidot eli kyky käyttää vihjeitä, arvata jne. AINA EI TARVITSE TYYTYÄ YHTEEN! Yhdelle sopii yksi, toiselle toinen ja kolmannelle niiden yhdistelmä! Tärkeää on luoda tilanteita, joissa vaaditaan kommunikaatiota ja toimia mallina!

82 Esimerkkejä muokatuista kommunikaatiokeinoista

83 Jos keskitymme vain henkilön funkitionaalisen kommunikaation kehittämiseen, emme huomioi tarpeeksi henkilön tarvetta sosiaaliseen inkluusioon. Tarvitaan tietoista henkilön sosiaalisen interaktiivisuuden kehittämistä Graham Firth: Issues assosiated with human communication. Lontoo 2010

84 Ympäristön tuki

85 Kun ympäristön ihmiset käyttävät puhehäiriöisten ihmisten kommunikoinnin muotoa ja osoittavat, että he ottavat sen vakavasti, näiden ihmisten status saattaa kasvaa Hyvässä kieliympäristössä on sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät oppijan ilmaisun muotoa ja toimivat kielimalleina (von Tetzchner, Martinsen 1991)

86 Ympäristön merkitys Jokaisella ihmisellä on oikeus tulla ymmärretyksi meillä ammattilaisilla on velvollisuus osata asiakkaamme kanssa samaa kieltä ja tunnistaa asiakkaan tuen tarpeet Kieli opitaan vuorovaikutuksessa, myös AAC Kun ympäristö on kommunikaatiota tukeva ja asiakkaalla on toimiva kommunikaatiokeino asiakkaan (yli)tulkinta vähenee ja häneen reagoidaan paremmin, jolloin asiakkaan oma aloitteellisuus ja aktiivisuus kasvaa Asiakkaan itsemääräämisoikeus, osallisuus, hyvinvointi ja (itse)arvostus kasvaa Vaikutusta esim. oman toiminnan ohjaukseen, vuorovaikutustaitoihin, haastavaan käyttäytymiseen

87 Ympäristön merkitys Hyvässä kommunikaatioympäristössä huomioidaan: o Asiakkaiden kommunikaatiotaidot ja niiden tukeminen o Jokaisella on toimiva kommunikaatiokeino o Toimivat ja saatavilla olevat kommunikaation apuvälineet o Osaavat kumppanit ympäristössä o Kaikkien kommunikaation arvostaminen

88 Taitavamman haasteet kommunikaatiossa Millainen minä olen kommunikoijana? Otanko riittävästi vastuuta vuorovaikutuksen ja kommunikaation onnistumisesta? Tuenko riittävästi henkilön kommunikaatiota ja ymmärtämistä arjessa? Tuenko henkilön selviytymistä kaikissa kommunikaatioympäristöissään? Ylitulkitsenko henkilöä? Rajoitanko henkilön ilmaisua? Muokkaanko riittävästi omaa tapaani olla vuorovaikutuksessa henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan? Millaisena kommunikoijana pidän henkilöä? Arvostanko henkilön erilaistakin tapaa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa?

89 Tutkitusti tehokkain kommunikoinnin apuväline

90 Ympäristön ja toiminnan jäsentäminen Strukturointi o Tarkoittaa asiakkaalle tarkoittaa arjen selkeyttä, järjestystä ja ennustettavuutta o Kokonaisuuksien ja kontekstien puutteellinen hahmottaminen vaikeuttaa ennakointia (sentraalinen koherenssi ja kontekstisokeus) o Aiheuttaa stressiä ja ahdistuneisuutta o Tarkoittaa työntekijälle yhdenmukaista ja johdonmukaista työtä, joka näkyy arjessa sovittuina yhteisinä työtapoina ja yhdenmukaisena toimintana

91 Strukturointi ja visualisointi

92 Ympäristön ja toiminnan jäsentäminen Ei vain ongelmatilanteisiin, vaan arkeen: vahvistaa oikeita toimintatapoja ja luo pohjaa selviytymiskeinojen syntymiselle ja taitojen yleistämiselle o luo turvalliset ja selkeät puitteet itsenäisyyden ja aloitteellisuuden lisäämiselle o mahdollistaa ennakoinnin o Mielipiteen muodostaminen, vaikuttaminen o auttaa siirtämään opittua o auttaa liittämän uutta tietoa vanhaan o mahdollistaa keskittymisen olennaiseen, oppimiseen ja itsenäiseen toimintaan o Osallisuus, hyvinvointi

93 Ympäristön ja toiminnan jäsentäminen Struktuuri rakennetaan oppilaalle yksilöllisesti ja se tarkistetaan ajoittain. Liian tiukka tai löysä struktuuri voi muodostua kehitystä jarruttavaksi tekijäksi. Taitojen karttuessa ja toimintojen automatisoituessa struktuuria voidaan muuttaa suurpiirteisemmäksi, mutta ennakoinnin tarve ei koskaan muutu! Strukturoinnin apuna voidaan käyttää visualisointia eli näkyväksi tekemistä. Selvennetään aikaa, paikkaa, toimintaa: o Huomioitava myös tilanteiden muuttuminen: sama toimintatapa ei aina tulekaan kysymykseen o Ennakoi rakentamalla myös vaihtoehtoinen toimintatapa

94 Ajan strukturointi o eteneminen tehdään näkyväksi o teksti, kuvat ja esineet o munakellot, kellot, tiimalasit o päivyrit, kalenterit, päivien värit jne. kirjoitettuina, kuvitettuina, esineinä

95

96 Paikan strukturointi o kullekin toiminnalle oma paikka, tavaroilla pysyvät paikat o tila on selkeä ja tarkoituksenmukainen o vähennetään ylimääräisiä, keskittymistä ja oppimista häiritseviä ärsykkeitä ympäristöstä o huomioidaan aistiherkkyydet

97 Toiminnan strukturointi Strukturoidaan tekemistä o Toimintaohjeet tehtäviin eli vaiheistus o Päiväohjelmat eli mitä ensin, mitä sitten

98 Toiminnan strukturointi Strukturoidaan henkilöitä o Ketä mukana toiminnassa, kuka ohjaa, ketä paikalla Strukturoidaan välineitä o Vaihtoehdot, käyttöjärjestys

99 Uuden toimintatavan luominen Strukturoidaan kokonaisia tapahtumia o Ennakointi esimerkiksi muutostilanteissa tai uuden taidon opettelussa o esimerkiksi sosiaaliset tarinat, sarjakuvat

100 Sosiaaliset tarinat Käytetään konkreettista, helposti ymmärrettävää kieltä, jota tarvittaessa vahvistetaan visuaalisella tuella. Sosiaaliseen tarinaan voidaan liittää kuvia, mikä selventää ja vahvistaa tekstin sisältöä. Kuvia käytettäessä on otettava huomioon lapsen/henkilön ikä ja oppimisen erityispiirteet. Ennakoinnissa sosiaalisella tarinalla on johdanto, sisältö ja lopetus. Sosiaalinen tarina vastaa kysymyksiin: Keitä on mukana? Missä ja milloin tilanne tulee vastaan? Mitä tapahtuu? Kuinka se tapahtuu? Miksi näin tapahtuu? Muista kertoa myös odotettu käytös ja mitä sillä saavutetaan sekä mihin tilanne päättyy!

101 Kioskilla käynti Tuomo Kioskille lähdetään lauantaina klo 13. Kioskille lähtevät Pia, Tuomo ja Heli. Menemme kävellen. Kävelemme kävelytietä pitkin. Kioskilla saat valita mitä haluat. Rahaa on 5 euroa. Kun olet valinnut, vie tavara myyjälle. Ota lompakkosi taskusta ja anna seteli myyjälle. Myyjä antaa sinulle kuitin ja rahaa tai vain kuitin. Laita kuitti ja rahat lompakkoon. Laita lompakko taskuun. Kun olet valmis, tule Pian luo. Kun myös Heli on valmis, kävelemme takaisin ryhmäkodille kävelytietä pitkin. Vie ostoksesi omaan huoneeseesi.

102

103 Sosiaalinen tarina ongelmatilanteissa: 1. Ongelmatilanteen kuvailu objektiivisesti: mitä tapahtui. 2. Mitä tilanteeseen osallistujat näkevät, kuulevat, ajattelevat? Miltä tilanne ulkopuolisesta näyttää? 3. Toivotun käyttäytymisen kuvaus 4. Positiivinen, kannustava päätös. Matti kuulee ensi viikon retkestä ja lyö Askoa. Matti hermostuu ja hänen rintaansa sattuu. Hän haluaisi tietää enemmän retkestä, mutta hän ei osaa kysyä. Matti haluaisi lähteä retkelle heti. Olli-ohjaaja näkee Matin lyövän Askoa. Olli-ohjaaja ajattele, että Matti käyttäytyy huonosti. Askoa sattuu kun Matti lyö häntä ja hän ajattelee, että Matti ei pidä hänestä. Matti ei halua käyttäytyä huonosti. Hän hakee kommunikaatiokansionsa ja kysyy kuvalla, milloin retki on. Ohjaaja kertoo Matille tarkkaan, mitä Matti haluaa tietää. Nyt Matti saa haluamansa tiedon ja on käyttäytynyt kuin aikuisen miehen pitääkin

104 KAH-kassi eli Kongnitiivis Affektiivinen Harjoittelu o keskusteluväline, jonka avulla asiakas tulee tietoiseksi omista ajatuksistaan, tunteistaan ja toimintatavoistaan o strukturoitu ja konkreettinen keskustelumalli konfliktien ratkaisuun sekä ajatuksista ja tunteista puhumisen opetteluun o paino asiakkaan omilla tunnistamisprosesseilla, joiden avulla tuetaan asiakkaan ymmärrystä siitä, kuinka sisäinen yhteys ajatusten ja tunteiden välillä ohjaa hänen toimintaansa

105 Kah-kassi visuaalinen työväline, jonka avulla keskustelu jäsennellään. auttaa selventämään keskustelun eri vaiheita. Keskustelun lähtökohtana on usein kriittinen tapahtuma, josta opitaan jotakin, kun osanottaja kertoo käsityksensä siitä, mitä tapahtui (Minun historiani). KAH-kassin muita elementtejä käytetään jatkokeskustelun tukemiseen: Havaitse ajatukset ja tunteet Miltä kehossa tuntuu tai tuntui Uusi olemukseni (mitä tekisin ensi kerralla samassa tilanteessa) Ajatusten uudelleen järjestely Mallissa tähdätään keskustelun jälkeiseen kotitehtävään ja itsetarkkailuun, mitä käytetään alustuksena seuraavassa keskustelussa.

106

107

108 Lähteet ja kirjallisuutta Autimismisäätiö: HAASTE-manuaali. Aro Tuija, Siiskonen Tiina, Ahonen Timo (toim): Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PS-kustannus, Juva, Aspy Ruth, Grossman Barry G.: The Ziggurat model. Autism Asperger Publishing Company, Overland Park, Attwood, A.: Asperger`s syndrome A Guide for Parents and Professionals Autismi- ja Aspergerliitto ry: Autismi/Aspergerin oireyhtymä. Mitä se merkitsee minulle? Callesen Kirsten, Moller Nielsen Annette, Attwood Tony: KAH-kassi, Kognitiivis Affektiivinen Harjoittelu, Käsikirja. Elvén Bo Hejlskov: No fighting, No biting, No screaming. How to Make Behaving Positively Possible for People with Autism and Other Developmental Disabilities. Jessica Kingsley Publishers, London and Philadelphia, Emerson Erik, Einfeld Steward L.: Challenging Behavior. Third Edition. Cambridge University Press, Cambridge, Behaviour: A Meta-Analysis. AAC Augmentative and Alternative Communication, vuosikerta 29, numero 2, s International Society for Augmentative and Alternative Communication, Gillberg Christopher: Touretten oireyhtymä. PS-kustannus, Juva, Ghaziuddin, M.: Mental health aspects of autism and Asperger syndrome Gillberg, C: Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Gillberg, C.: Nörtti, nero vai normaali Hammarlund Claes-Otto: Kriisikeskustelu kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely. Tietosanoma Oy, Helsinki, 2001 Heikurainen Iina: Toimivan kommunikointimateriaalin suunnittelu ja käyttö. Luento , Ruskeasuon koulu, Helsinki. Huuhtanen Kristiina, toim.: Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto, Helsinki, Ikonen, O.: Autismi teoriasta käytäntöön Klin, A.; Volkmar, F.R. & Sparrow, S.S.: Asperger syndrome Kartio Johanna, toim.: Selkokieli ja vuorovaikutus. Kehitysvammaliitto, Helsinki, Kerola Kyllikki, Kujanpää Sari, Timonen Tero: Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus, Jyväskylä, Kerola Kyllikki, Sipilä Anna-Kaisa: Haastava käyttäytyminen. Tervaväylän koulu, Oulu, 2007.

109 Launonen Kaisa, Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija: Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Yliopistopaino Kustannus, Helsinki, Launonen Kaisa: Vuorovaikutus kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki, Lawson Wendy: The passionate mind. How people with autism learn. Jessica Kingley Publishers, Lontoo Lepistö Tuulia: Puheen ja ei-kielellisten äänteiden käsittely aivokuorella autismissa ja Aspergerin oireyhtymässä. Psykologia 44 (03), Mandre, E.: From medication to education Mesibov Gary B, Shea Victoria, Schopler Eric: The TEACCH approach to autism spectrum disorders. Springer Science+Business Media, LLC, New York NY, Michelsson Katarina, Saresma Ulla, Valkama Kristiina, Virtanen Pirkko: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen. PS-kustannus, Jyväskylä Moilanen, I., Mattila M-L., Loukusa, S., ja Kielinen, M. : Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla, Duodecim, Nind Melanie, Hewett David: Voimauttava vuorovaikutus opas toimintatavan käyttöön. Kehitysvammaliitto, Helsinki, Nivarpää-Hukki Emilia, Tanskanen Hannele, Tarpila Sanna: Kommunikaation kolmio ja kulmakivet. Erweko Oy, Helsinki, 2012 Partanen Kalle: Voimaa autismin kirjon kuntoutukseen. Autismisäätiö, Helsinki, Partabeb, Kalle: Koulutusmateriaaleja, Saalasti Satu: Moniammatilliset menetelmät sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutuksen arvioinnissa. Luento , Biomedicum, Helsinki. Tawast, Eeva.: Koulutusmateriaaleja Ulander, Ritva: Koulutusmateriaaleja von Tetzchner Stephen, Martinsen Harald: Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki, Walker Virginia L., Snell Martha E.: Effects of Augmentative and Alternative Communication on Challenging Frith. U.: Eri artikkeleita ja luento Tampereen psykologi-kongressissa 2006 Myles, B.S. & Adreon, D.: Asperger Syndrome and Adolescence Nieminen von Wendt: On the Origins and Diagnosis of Asperger syndrome. A Clinical, Neuroimaging and Genetic Study Vermeulen, P: Autistic thinking

110 Lähteet Aspy, R. & Grossman, B.G The Ziggurat Model. Autism Asperger Publishing Co. Clements, J People with Autism Behaving Badly. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Emerson, E. & Einfeld, S.L Challenging Behaviour. Campridge University Press. Campridge. Elvén, B. H No fighting, No biting, No screaming. How to Make Behaving Positively Possible for People with Autism and Other Developmental Disabilities. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Greene, R.W Tulistuva lapsi. Oy Finn Lectura ab. Saarijärvi. Keltingas-Järvinen, L Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Wsoy. Juva. Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. Juva. Kerola, K. & Sipilä, A-K Haastava käyttäytyminen. Tervaväylän koulu. Oulu. Kähkönen, S., Karila, I. & Holmberg, N. (toim.) Kognitiivinen psykoterapia. Duedecim. Jyväskylä. Waterhouse, S A Positive Approach to Autism. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Suojatoimenpidekäsikirja, suojatoimenpiteet Toim. Terhi Koskentausta. Eteva kuntayhtymän julkaisu. Lahti

111 Kiitos! Lähteenä käytetty ja muutenkin hyvää tietoa: Aro Tuija, Siiskonen Tiina, Ahonen Timo (toim): Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PS-kustannus, Juva, Aspy Ruth, Grossman Barry G.: The Ziggurat model. Autism Asperger Publishing Company, Overland Park, Gillberg Christopher: Touretten oireyhtymä. PS-kustannus, Juva, Huuhtanen Kristiina, toim.: Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto, Helsinki, Kartio Johanna, toim.: Selkokieli ja vuorovaikutus. Kehitysvammaliitto, Helsinki, Kerola Kyllikki, Kujanpää Sari, Timonen Tero: Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus, Jyväskylä, 2009.

112 Launonen Kaisa, Korpijaakko-Huuhka Anna-Maija: Kommunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Yliopistopaino Kustannus, Helsinki, Michelsson Katarina, Saresma Ulla, Valkama Kristiina, Virtanen Pirkko: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen. PS-kustannus, Jyväskylä Nind Melanie, Hewett David: Voimauttava vuorovaikutus opas toimintatavan käyttöön. Kehitysvammaliitto, Helsinki, Nivarpää-Hulkki Emilia, Tanskanen Hannele, Tarpila Sanna: Kommunikaation kolmio ja kulmakivet. Erweko Oy, Helsinki, 2012 Partanen Kalle: Voimaa autismin kirjon kuntoutukseen. Autismisäätiö, Helsinki, von Tetzchner Stephen, Martinsen Harald: Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki, 1991.

113 AUTISMISÄÄTIÖ Pia-Maria Ala-Kihniä Asiantuntija, laatupäällikkö Autismisäätiö sr Jämsänkatu Helsinki p Jämsänkatu Helsinki puh. (vaihde): fax Sähköposti: info@autismisaatio.fi