Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa"

Transkriptio

1 Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä 12/2012

2 Sisällysluettelo OSA 1: JOHDANTO JA MÄÄRITELMÄT 1 YLEISTÄ OHJEEN TAVOITTEET OHJETTA KOSKEVAT RAJAUKSET MÄÄRITELMÄT ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN RAPORTOINTI ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUKSEN VOIMASSAOLO SÄÄSTÖTOIMIEN VOIMASSAOLO VUONNA ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN ENERGIANSÄÄSTÖVAIKUTUKSEN ELINIKÄ SÄÄSTÖVAIKUTUKSEN ALENEMA MILLAISET TOIMENPITEET OVAT ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIA? ENERGIAMUODON VAIHTO TUOTANNON KONEUUDISTUS JA KIINTEISTÖN PERUSKORJAUS LAITEUUSINTA JA UUDISKOHTEEN LAITEHANKINTA UUDISRAKENTAMINEN VERTAILUTASON ELI NS. NORMAALITASON MÄÄRITTÄMINEN SÄÄSTÖJEN LASKENNASSA OMINAISKULUTUKSEN MUUTOS KÄYTTÖTEKNISET TOIMET JA TOIMINTAMALLIT KÄYTTÖTEKNISTEN TOIMENPITEIDEN SÄÄSTÖVAIKUTUKSEN ELINIÄN PIDENTÄMINEN TOIMINNAN SUPISTUMINEN YLEISIÄ LÄHTÖKOHTIA SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOIMISESSA SÄÄSTÖTARKASTELUJEN SISÄLTÖ SÄÄSTÖVAIKUTUSTEN LASKENNAN DOKUMENTOINTI SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN KOKONAISVAIKUTUKSEN HUOMIOIMINEN SÄÄSTÖJEN REALISTISUUS SÄÄSTÖVAIKUTUSTEN LASKENTA VAIHTOEHTOISET LASKENNAN TASOT VAIHTOEHDOT ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSEN OSOITTAMISEKSI Säästön mittaus Tapauskohtaiseen yksikkösäästöön perustuva tarkastelu Ominaiskulutuksen muutos Laskennallinen tarkastelu ESIMERKKEJÄ SÄÄSTÖJEN LASKENNASTA LIITTEET (50)

3 OSA 1: JOHDANTO JA MÄÄRITELMÄT 1 Yleistä Tässä ohjeessa on esitetty energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille yrityksille ja yhteisöille peruslinjauksia ja pelisääntöjä energiansäästötoimien säästövaikutusten laskennasta. Yksittäisten energiansäästötoimien säästövaikutusten laskentatavat perustuvat pitkälti fysiikan lakeihin ja jo pitkään käytössä olleisiin laskentakaavoihin ja -käytäntöihin. Käytännössä kaikkien energiansäästötoimen vaikutus päättyy jossain vaiheessa. Säästötoimien raportoinnissa on mukana säästötoimien elinikä, joka on EU:n energiapalveludirektiivin 1 mukaisesti otettava huomioon. Säästötoimen elinikä eli energiansäästön vaikutusaika ei kuitenkaan ole yksinkertainen eikä yksiselitteinen asia huomioitavaksi. EU:n komissio on antanut ohjeistuksen koskien tyypillisiä säästötoimenpiteitä ja niiden säästöjen elinikiä. Tämä ohje on laadittu energiansäästöjen laskentaan liittyvän menetelmäkehityksen toisessa vaiheessa, jossa on tarkennettu säästöjen laskentaan liittyviä peruslinjauksia, määritelty tyypillisiä säästötoimia ja ohjeistettu säästöjen laskentaa. Joulukuussa 2012 tuli voimaan uusi energiantehokkuusdirektiivi 2, joka korvaa pääsoin energiapalveludirektiivin Jotkut energiapalveludirektiivin tavoitteisiin ja raportointiin liittyvät kohdat kumotaan kuitenkin vasta Kansallisissa energiatehokkuussuunnitelmissa (NEEAP) vuosina 2014 ja 2017 raportoidaan energiansäästötoimenpiteistä ja niiden säästövaikutuksista energiapalveludirektiivin mukaisesti. Jatkossa energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano ja sen raportointivaatimukset voivat tuoda muutos- ja/tai lisäystarpeita tähän ohjeistukseen, mutta tässä vaiheessa niitä ei ole mahdollista ottaa huomioon. Säästöjen laskennan yleisten pelisääntöjen kehitystyöhön ja niiden päivittämisen ovat osallistuneet Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Ulla Suomi Motiva Oy:stä ja Erja Reinikainen Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:stä. Merkittävimmät tässä versiossa olevat muutokset verrattuna yleisten pelisääntöjen ensimmäiseen versioon ( ) ovat: Lisätty energiamuodon vaihtoon liittyvä poikkeustapaus (luku 7.1) Lisätty käyttöteknisten toimien ja toimintamallien säästövaikutuksen elinikään liittyvää ohjeistusta (luku 7.5) Kappaleessa 7 on em. lisäysten ja muiden tekstimuutosten ja täsmennysten lisäksi kappaleiden jakoa ja järjestystä muutettu. Tarkennettu säästöjen elinikiä EU:n komission energiapalveludirektiiviin liittyvien ohjeiden (elokuu 2010) mukaisesti (luku 6.2 ja liite) Lisätty Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen liittyviä tietoja (luvut 3, 4 ja 5) Sopimukseen liittyneiden yritysten ja yhteisöjen on mahdollista ladata omaan käyttöön ohjeen luvussa 9 esitettyjen laskentaesimerkkien laskentapohja oman sopimusalansa extranetsivustolta (vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan) Lisäksi useissa kappaleissa on poistettu ja lisätty lauseita, joilla on päivitetty tai täsmennetty aiempaa tekstiä. 1 Energiapalveludirektiivi 2006/32/EY 2 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU 3(50)

4 2 Ohjeen tavoitteet Tässä ohjeessa kuvataan energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittyneille yrityksille ja yhteisöille peruslinjaukset niistä energiansäästötoimenpiteistä, joiden vaikutukset hyväksytään osaksi energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteiden saavuttamista. Ohjeessa esitetään myös yleisiä pelisääntöjä siitä, miten säästötoimien vaikutukset arvioidaan ja millaisia seikkoja säästöjen laskennassa on otettava huomioon. Tavoitteena on, että energiatehokkuussopimuksissa vuosittain raportoitavien energiansäästötoimenpiteiden tarkastelu noudattaa mahdollisimman yhdenmukaista käytäntöä. Energiatehokkuussopimusten seurannasta saatavaa tietoa hyödynnetään myös, kun EU:n energiapalveludirektiivin asettamien energiansäästötavoitteiden toteutumista raportoidaan kansallisella tasolla EU:n komissiolle. Säästötoimenpiteiden vaikutusten arvioimisen ohjeistuksen on tarkoitus olla mahdollisimman käytännönläheinen, mutta toisaalta tuottaa myös riittävällä tarkkuudella todenmukainen tieto saavutettavan säästön määrästä. Ohjeistus on ensisijaisesti tarkoitettu energiatehokkuussopimuksen toimeenpanosta ja energiansäästöjen laskennasta ja raportoinnista vastaaville henkilöille yrityksissä ja kunnissa. Sen tavoite on selkeyttää energiatehokkuussopimusten vastuuhenkilöille minkä tyyppisten toimenpiteiden säästövaikutukset voidaan sisällyttää raportoitavaan energiansäästöön ja minkä tyyppisten toimien seurauksia ei sopimuksen mukaiseksi energiansäästöksi voi laskea sekä mm. miten säästöjen laskentaan liittyvät asiat tulee dokumentoida (OSA 2, luvut 5 7). Varsinaisen säästövaikutusten laskennan ja tarkastelun tekee yleensä energiakatselmoija tai muu asiantuntija, jolla on energiatehokkuusasioista osaamista ja kokemusta. Ohjeen on tarkoituksenmukaista olla myös näiden asiantuntijoiden käytössä. Ohjeistuksen yleiset periaatteet säästöjen laskennasta ja niiden dokumentoinnista koskevat kaikkia eri alueiden energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä. Ohjeeseen liittyvien säästötoimenpiteiden laskentaesimerkkien kohderyhmänä on keskitytty elinkeinoelämän keskisuurten energiankäyttäjiin (teollisuus ja palveluala), kiinteistöalan toimitilakiinteistöihin sekä kunta-alaan. (OSA 3, luvut 8 9). Ohjeistus antaa yleiskäsityksen säästöjen laskennan perusteista myös niille energiatehokkuussopimusten vastuuhenkilöille, jotka eivät itse suorita sopimuksen mukaista energiansäästövaikutusten laskentaa. Laskentaesimerkkeihin (luku 9) liittyvät säästövaikutusten laskentapohjat on ohjeessa esitetyillä kaavoilla ja lähtötiedoilla saatavissa myös erillisenä Excel-tiedostona. Sopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen on mahdollista ladata ko. tiedosto käyttöönsä oman sopimusalansa ekstranet-sivustolta (vaatii tunnukset 3 ). 3 Sopimukseen liittynyt yritys tai yhteisö voi ladata laskentakaavat sisältävän Excel-tiedoston omaan käyttöönsä kunkin sopimusalueen extranet sivustolta Extranet tunnukset on toimitettu sopimusyritysten ja yhteisöjen yhdyshenkilöiden käyttöön. Mahdollisesti kadonneita tunnuksia voi kysyä sähköpostilla osoitteesta 4(50)

5 3 Ohjetta koskevat rajaukset Tässä ohjeistuksessa ei käsitellä energiatehokkuussopimusten säästötavoitteiden määrittämistä, laskentaa tai säästötavoitteen mahdollisia muutoksia (esimerkiksi yritys- ja kiinteistökaupan yhteydessä). Ohjeistuksessa tarkastellaan vain energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnissa esiin tulevia tyypillisiä energiansäästötoimia ja niiden energiansäästövaikutusten laskentaa. Ohje keskittyy palvelusektorin ja pk-teollisuuden tyypillisiin säästötoimiin. Säästötoimia tarkastellaan yleensä yksittäisen kiinteistön tai teollisuuden toimipaikan tasolla. Tyypillisinä toimenpiteinä niitä voidaan soveltuvin osin käyttää muillakin sektoreilla, mutta energiavaltaisilla aloilla (energiantuotanto ja prosessiteollisuus) sekä tekniikaltaan vaativissa kiinteistöissä (uimahallit, kylpylät, sairaalat jne.) säästötoimien vaikutusten laskenta vaatii poikkeuksetta tässä ohjeessa kuvattua tarkastelua laajempaa ja perusteellisempaa vaikutusten analysointia ja raportointia. Energiantuotannon toimenpideohjelman alueelle on laadittu myös oma ko. alueen säästötoimenpiteisiin keskittyvä ohjeistus. Energiapalveluiden toimenpideohjelmaan sisältyviä loppuasiakkaisiin kohdistuvia toimia ei ole käsitelty tässä ohjeessa. Tässä ohjeessa käsitellään energiansäästötoimenpiteinä sekä ennen sopimukseen liittymistä toteutettuja ns. varhaistoimia että uusia sopimukseen liittymisen jälkeen toteutettuja toimia. Varhaistoimi on nimitys ennen sopimuskauden alkua (2008), toteutetulle energiansäästötoimelle. Sekä uusien että aiemmin toteutettujen toimenpiteiden osalta noudatetaan samoja säästön laskentaperiaatteita. Elinkeinoelämän ja kunta-alan sopimuksissa varhaistoimet ovat ajanjaksolla toteutettuja energiansäästötoimia, joiden säästövaikutus on edelleen voimassa vuonna 2016 (tai vähintään energiapalveludirektiivin tarkasteluvuosina 2011 ja 2014). Toimitilakiinteistöjen sopimuksessa varhaistoimet ovat vastaavasti ennen vuotta 2010 toteutettuja energiansäästötoimia. Tässä ohjeessa ja siihen liittyvissä esimerkeissä keskitytään ensisijaisesti pitkän eliniän säästötoimenpiteisiin, koska käsiteltävien toimien säästövaikutuksen on oltava voimassa vuonna Ohjetta on täydennetty mm. lisäämällä tyypillisiä energiansäästötoimenpiteitä ja niiden laskentaesimerkkejä sekä määrittelemällä tarkemmin säästöjen elinikään liittyviä pelisääntöjä. Ohje ei sisällä säästövaikutusten arviointia ns. pehmeille toimenpiteille kuten esim. viestintä, koulutus ja toimintatapamuutokset. Ohjeessa tarkastellaan ainoastaan energiatehokkuussopimukseen liittyneen yrityksen ja yhteisön omien toimien vaikutusta, mutta ei yrityksen tai yhteisön toimien vaikutusta muiden osapuolien energiankulutukseen. Tässä ohjeessa ei esitetä varsinaisia säästövaikutusten uusia laskentamenetelmiä vaan hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja käytäntöjä. Ohjeessa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu EU:n komission Energiapalveludirektiivin edellyttämien energiansäästöjen laskentaan antamat suositukset, jotka sisältävät ohjeistuksen myös säästötoimenpiteiden eliniästä. 5(50)

6 4 Määritelmät energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua a) energiankulutuksen vähentämistä lähtö- eli vertailutasosta tai b) tulevan kulutuksen vähentämistä verrattuna siihen energiankulutukseen, joka toteutuisi ilman näitä aktiivisia toimenpiteitä. [a) Säästötoimen vaikutus eli energiansäästön määrä energiayksiköissä voidaan määrittää eri tavoilla. Energiankulutuksen väheneminen lähtötasosta on olemassa olevassa järjestelmässä periaatteessa mitattavissa ja mittaustulosten avulla laskettavissa säästötoimea edeltävän energiankulutuksen (lähtötaso) ja säästötoimen jälkeisen energiankulutuksen (uusi alempi taso) erotuksena. Käytännössä yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksen mittausongelmista johtuen toimenpiteen säästövaikutus usein kuitenkin määritetään ennen toimenpidettä olleen laskennallisen energiankulutuksen (lähtötason) ja toimenpiteen jälkeisen laskennallisen energiankulutuksen erotuksena. b) Tulevan kulutuksen vähentäminen on aina ns. laskennallista säästöä, koska energiansäästön määrää verrattuna lähtötilanteeseen ei voi edes periaatteessa jälkikäteen mitata. Näiden säästötoimien jälkeinen energiankulutus on todellinen ja mitattavissa, mutta lähtötaso on toteutunut taso lisättynä säästötoimelle arvioidulla energiansäästön määrällä ja siis aina laskennallinen. Varsin moni säästötoimi on itse asiassa tulevan kulutuksen vähentämistä kuten uusi matalaenergiarakennus, jonka rakentaminen kyllä lisää energiankulutusta, mutta vähemmän kuin määräysten mukaisesti rakennettu vastaava talo. Tulevan kulutuksen vähentämiseen liittyvä laskennallisen säästö voi olla epävarmempaa kuin olemassa olevaan järjestelmään tehtyjen säästötoimenpiteiden vaikutus, mutta ei yhtään sen vähäarvoisempaa.] energiansäästötoimi on energiansäästöä aikaansaava konkreettinen toimenpide, joka toteutetaan nimenomaan energiansäästön aikaansaamiseksi. Energiansäästötoimi voi olla luonteeltaan tekninen, toiminnallinen tai vaikuttamista asenteisiin ja käyttäytymiseen. [Monen toimen seurauksena voidaan osoittaa syntyvän suoraa tai ainakin välillistä energiasäästöä. Säästön syntyminen ei kuitenkaan tee kaikista toimista energiansäästötoimia. Kysymys on ensisijaisesti toimen toteuttajan päätöksenteon perusteista miksi toimenpide toteutetaan. Toimenpiteen luokitteleminen energiansäästötoimeksi tai muuksi toimeksi, jolla on energiansäästövaikutus, ei ole yksiselitteinen asia. Saavutettava energiansäästö voi olla yksi toimenpiteen toteutuspäätökseen vaikuttavista tekijöistä, mutta energiansäästötoimella se on nimenomaan ratkaiseva päätöksenteon peruste. Ratkaisevalla perusteella tarkoitetaan tässä sitä, että ilman energiansäästövaikutusta toimenpide jää toteuttamatta, vaikka toteutumiseen ratkaisevasti vaikuttavia perusteita olisi muitakin.] energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ovat kaikki energiansäästötoimet, joista seuraa todennettavissa, mitattavissa tai arvioitavissa olevaa energiansäästöä. Energiatehokkuutta parantaviin toimiin luetaan energiansäästötoimien lisäksi myös muut nimenomaan energiatehokkuuden vuoksi toteutetut toimet, joilla on suoritteen tai palvelun ja sen tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen suhteeseen pienentävä ja pysyvä vaikutus. Toimet voivat olla teknisiä tai liittyä energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön, toimintatapoihin, toimintaympäristöön tai ihmisten käyttäytymiseen. [Energiatehokkuutta parantavat toimet on määritelmänä laajempi käsite kuin energiansäästötoimet. Keskeinen kriteeri on toimen toteuttaminen nimenomaan energiatehokkuuden parantamiseksi.] ominaiskulutusluvut, joita usein käytetään energiatehokkuuden tason tai sen muutoksen arviointiin, ovat energiaintensiteettejä eli kuvaavat tuotteen, palvelun tai hyödykkeen tuottamiseen tarkastelujaksolla käytettyä energiamäärää suhteessa valittuun tekijään (esim. rakennuksen tilavuus tai pintaala, tuotetut tonnit jne.). Yleisesti käytettyjä ominaiskulutuslukuja ovat mm. rakennusten lämmitysenergian ominaiskulutusta kuvaavat kwh/rm 3,a ja kwh/rm 2,a. Teollisuudessa ominaiskulutus lasketaan usein käytetyn energian määränä tuotannon yksikköä kohti, esimerkiksi kwh/t. [Ominaiskulutusluku voi toimia ainakin suuntaa antavana energiatehokkuuden mittarina ja niitä voi myös tietyin edellytyksin käyttää energiansäästön laskennassa. Muutos ominaiskulutusluvussa ei 6(50)

7 kuitenkaan ole osoitus muutoksesta energiatehokkuudessa eikä osoitus saavutetusta energiansäästöstä ei ainakaan ilman aktiivisia energiatehokkuus- tai energiansäästötoimia. Ominaiskulutusluvun muutoksiin vaikuttavat useat toimintaympäristöön liittyvät asiat kuten esim. muutokset käyntiajoissa, tuotantomäärissä jne.] energiatehokkuus on suhteellinen käsite suoritteen tai palvelun ja sen tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen keskinäisestä riippuvuudesta, jossa käytetyn energiapanoksen määrä säästäväinen tai tuhlaavainen on energiatehokkuuden tason arviointiperuste. Energiatehokkuuden tason arviointi edellyttää aina vertailukohtaa, joka on vastaavan suoritteen tai palvelun tuottaminen toisaalla (toinen rakennus tai tuotantolaitos) tai aiemmin (esimerkiksi edellinen vuosi). [Energiatehokkuus on käsitteellinen ilmaus ominaisuudelle, jonka merkitys ymmärretään yleisellä tasolla, mutta jonka täsmällisestä määrittelystä ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä muotoilua. Energiatehokkuuden arviointi on monitahoinen asia, jossa huomioon otettavien asioiden ja tekijöiden suhteen joudutaan tekemään kompromisseja. Tarkasti todellista energiatehokkuuden muutosta kuvaavien ominaiskulutuslukujen ja erityisesti kehittyneempien indikaattorien rakentaminen voi olla vaikeaa ja ylläpito huomattavan suuritöistä. Karkean mallin ongelma on herkkyys toimintaympäristön muiden tekijöiden muutoksille ja/tai liian yleisen tason vertailukohta kuten teollisuusrakennus.] energiatehokkuuden parantuminen on teknisistä tai ihmisten käyttäytymiseen liittyvistä muutoksista johtuva energian loppukäytön pienentyminen suoritteen tai palvelun määrän ja laadun pysyessä ennallaan. Energiatehokkuuden parantumista on myös palvelun määrän kasvaminen tai laadun parantuminen niiden tuottamiseen tarvittavan energiapanoksen pysyessä ennallaan. [Energiatehokkuutta arvioidaan ja mitataan ominaiskulutuksilla ja/tai niitä kehittyneemmillä indikaattoreilla, joiden lukuarvon pienentyminen kuvaa edellisen määritelmän mukaan energiatehokkuuden parantumista. Keskeinen kysymys on näiden arvioinnissa käytettyjen indikaattorien herkkyys muille toimintaympäristön muutoksille. Toimintaympäristön muutokset pyritään yleensä eliminoimaan normittamalla, kuten lämmitystarvelukua käytetään lämmitysenergiankulutukselle. Pelkkä ominaiskulutusluku on ensisijaisesti energiaintensiteetti, jonka muutoksista ei voi suoraan todentaa energiatehokkuuden muutosta. Jos muutos voidaan ajallisesti kytkeä aktiivisesti toteutettuun energiansäästötoimeen, on indikaattorin muutos tai osa sen muutoksesta todellista energiatehokkuuden parantumista. Energiatehokkuuden parantuminen ja saavutettu energiansäästö ovat kuitenkin kaksi eri asiaa.] energiatehokkuuden parantuminen ilman aktiivisia toimia (autonominen energiatehokkuuden parantuminen) on seuraamus markkinoilla tarjolla olevien koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden jatkuvasta parantumisesta. Koska uusia koneita ja laitteita otetaan käyttöön joka tapauksessa (ilman että energiansäästönäkökulma vaikuttaa päätöksentekoon), katsotaan osan energiatehokkuuden parantumisesta toteutuvan energian loppukäyttäjien valinnoista tai päätöksistä riippumatta. [Edellä kuvatun ilman aktiivisia toimia tapahtuvan energiatehokkuuden parantumisen huomioon ottaminen ei lähtökohtaisesti koske sen tyyppistä toimenpidekohtaista energiansäästöjen laskentaa, jota energiatehokkuussopimuksissa käytetään. Autonomista energiatehokkuuden parantumista käytetään yleisesti yhtenä terminä arvioitaessa ns. politiikkatoimien vaikutuksia. Energiatehokkuussopimusten seurannassa termi autonominen liittyy rajan vetämiseen niille toimille, joille säästövaikutuksia voidaan laskea. Jokaista vanhan laitteen uusimista ei voi lukea energiansäästötoimeksi eikä edes energiatehokkuustoimeksi - erityisesti, jos uusiminen on välttämätöntä ja uuden laitteen energiatehokkuuden taso edustaa hankintahetkellä tavanomaista markkinoilla olevaa tasoa.] energiansäästötavoitteella tarkoitetaan tässä ohjeessa vuonna 2016 voimassa olevaa energiansäästötoimin saavutettua vuotuista energiansäästön määrää, jonka energiatehokkuussopimusjärjestelmään liittynyt yritys tai yhteisö on liittyessään asettanut energiayksiköissä (GWh) ja jonka se pyrkii saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä toteutetuilla energiansäästötoimilla. Mikäli sopimusalueella ei ole toisin sovittu, energiansäästötavoite on energiamäärä, joka vastaa 9 %:n osuutta sopimukseen liittyneen yrityksen tai yhteisön koko omasta vuotuisesta energian loppukäytöstä. Säästön määrän laskennassa käytetään vuonna 2008 allekirjoitetuissa elinkeinoelämän ja kunta-alan sopimuksissa lähtökohtaisesti vuoden 2005 kulutustietoja, jossa lämmitykseen käytetylle energialle ei 7(50)

8 ole tehty normitusta lämmitystarveluvuilla. Mikäli vuoden 2005 tietoja ei ole käytettävissä tai tilanne on oleellisesti sen jälkeen muuttunut, voidaan säästön määrän laskennassa käyttää myös kulutustietoja myöhemmiltä vuosilta. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen vuonna 2011 käynnistyneessä toimenpideohjelmassa säästötavoite on vähintään 6% liittymisvaiheen rakennuskannan energiankäytöstä. [Energiansäästötavoite kohdistuu sopimukseen liittymishetkellä olevaan rakennusten, koneiden, laitteiden ja tuotantoprosessien kuluttamaan energiaan. Energiansäästötavoite ei kohdistu energian loppukulutukseen siten, että loppukulutuksen tulisi olla vuonna 2016 absoluuttisesti pienempi vuoteen 2008 tai sopimukseen liittymisvuoteen verrattuna. Energiansäästötavoitteella ei siten rajoiteta sopimukseen liittyneen yrityksen tai yhteisön toiminnan laajentumista tai kehittymistä.] energiansäästötavoitteeseen hyväksyttävää energiansäästöä on elinkeinoelämän ja kunta-alan energiatehokkuussopimuksissa vuosina toteutetuilla energiansäästötoimilla ja ns. varhaistoimilla (ellei muuta ole sovittu) saavutettu vuotuinen energiansäästö, jonka määrä on mitattavissa ja todennettavissa tai riittävän tarkasti ja luotettavasti laskennallisesti arvioitavissa. Vastaavasti kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmassa hyväksyttävää energiansäästöä on vuosina toteutetuilla energiansäästötoimilla saavutettu vuotuinen energiansäästö, jossa varhaistoimia ei voi huomioida. Vuodelle 2016 asetettuun säästötavoitteeseen voidaan sisällyttää vuotuinen energiansäästövaikutus vain niistä toimista, joiden elinikä ulottuu vuoden 2016 loppuun saakka. Varhaistoimilla tarkoitetaan ennen sopimukseen liittymistä ja vuoden 1995 jälkeen toteutettuja toimia, joiden säästövaikutus on edelleen voimassa vuonna Erityisen perustelluista syistä voidaan varhaistoimiksi hyväksyä myös vuosina toteutettuja energiansäästötoimia. [Energiansäästöjen laskentaan ei pääsääntöisesti tulla antamaan yksityiskohtaisia laskentaohjeita tai vaatimuksia. Laskennassa tulee kuitenkin noudattaa tässä ohjeessa esitettyjä periaatteita ja pelisääntöjä koskien myös niiden dokumentointia. Säästötoimien elinikä on otettava huomioon kaikissa toimenpiteissä erityisesti laskettaessa energiansäästöjä vuodelle energiansäästötavoitteen muuttaminen on sopimuksen voimassaolon aikana mahdollista, mikäli säästötavoitteen laskentaperusteena käytetty energian loppukäyttö muuttuu omistuksellisista, rakenteellisista, tms. syistä siten, että liittymisvaiheessa energiamääränä asetettu säästötavoite johtaisi merkittävästi sopimukseen liittymisvaiheessa asetettua (säästöprosenttiin perustuvaa) korkeampaan energiansäästön tasoon vuonna [Energiansäästötavoitteen muuttaminen on tarpeellista myös, jos edellä mainituista syistä johtuen energian loppukäyttö kasvaa merkittävästi sopimukseen liittymisen jälkeen. Uuden säästötavoitteen määrittämisessä otetaan tällöin huomioon muutosajankohdasta vuoteen 2016 jäljellä oleva sopimusaika.] energiansäästötoimen elinikä on se aika vuosina, jona energiansäästötoimen säästövaikutus on toimenpiteen toteutuksen jälkeen voimassa. Elinikä määritellään erityyppisille toimille noudattaen EU:n komission ohjeita. Ohjeessa on annettu keskimääräiset eliniät toimenpidekohtaisesti. [Säästötoimen eliniän huomioiminen säästövaikutuksen voimassaoloajan määrittämiseksi on energiapalveludirektiivin vaatimus. Jos säästötoimien elinikiä ei huomioitaisi millään tavalla, johtaisi se ajan mittaan tilanteeseen, jossa toteutuneeksi esitetty energiansäästö kasvaisi todellista tilannetta huomattavasti suuremmaksi. Vaatimus yhtenäisten elinikien käytöstä on perusteltua, jotta samanlaisille säästötoimille ei laskettaisi erilaisia säästövaikutuksia. Toistaiseksi elinikä on määritetty vain osalle toimia] Säästövaikutusten laskennassa käytettäviä energiayksiköitä ja niiden muunnoksia ei ole tässä ohjeessa käsitelty. Näiden osalta voidaan käyttää Tilastokeskuksen energiatilastossa esitettyjä muunnoskertoimia. 8(50)

9 OSA 2: YLEISET PELISÄÄNNÖT Tämä osa ohjeistusta on tarkoitettu erityisesti energiatehokkuussopimusten toimeenpanosta vastaaville henkilöille sopimukseen liittyneissä yrityksissä ja yhteisöissä. Ohjeen on tarkoituksenmukaista olla käytössä myös sellaisilla energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten tai yhteisöjen palveluntuottajilla, jotka osallistuvat energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusten laskentaan tai sopimustoiminnan vuosiraportointiin. Tässä osassa kuvataan, millaiset toimet ovat luokiteltavissa raportoitaviksi energiansäästötoimiksi ja miten säästötoimien elinikä otetaan huomioon. Osassa 3 (luku 8) on esitetty yleisiä lähtökohtia säästötoimenpiteiden vaikutusten arvioinnista ja niiden dokumentoinnista. Säästövaikutusten laskennan dokumentointi on olennaista ja dokumentit toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta tulee kysyttäessä olla saatavissa energiatehokkuussopimuksiin liittyneiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Ohjeen on tarkoituksenmukaista olla myös näiden asiantuntijoiden käytössä. 9(50)

10 5 Energiansäästötoimenpiteiden raportointi Energiatehokkuussopimuksiin liittyvän vuosiraportoinnin yhteydessä raportoidaan sekä energiakatselmuksissa esitettyjä että muuten havaittuja energiansäästötoimenpiteitä ja niiden energiansäästövaikutuksia. Kaikista säästötoimenpiteistä raportoidaan: toimenpiteen sanallinen kuvaus, josta käy lyhyesti ilmi, mistä ja mihin kohdistuvasta toimenpiteestä on kyse investointi (energiatehokkuustoimenpiteen vaatima investointi, esim. ilmanvaihtokoneiden uusimisessa vain se osa investoinnista, joka on tehty energiatehokkuuden parantamiseksi tai peruskorjauksessa vain ns. lisäinvestointi energiatehokkuuteen), takaisinmaksuaika, energiansäästö (erikseen sähkö, lämpö, polttoaineet MWh/a), toimenpiteen toteutuksen vaihe (toteutettu, päätetty toteuttaa) ja toteutuneen toimenpiteen (T) toteutusvuosi tai päätetyn toimenpiteen (P) vuosi, jolloin suunniteltu toteutuvaksi. Lisäksi toimenpide voi olla vielä harkinnassa (H) tai on jo päätetty, ettei sitä toteuteta (E). Tämän lisäksi sopimusten vuosiraportoinnissa raportoidaan sekä katselmuksissa havaituista että muista säästötoimenpiteistä: toimenpiteen säästövaikutuksen arvioitu elinikä onko toteutuksessa hyödynnetty ESCO- tai muuta vastaavaa säästötakuumenettelyä onko hankkeen toteutukseen saatu TEM:n investointitukea. muut kuin katselmuksessa esitetyt toimenpiteet luokitellaan lisäksi toimenpiteen luonteen mukaisesti: o o o ES = energiansäästötoimenpide MI = muu investointi, joka säästää myös energiaa, YM = ympäristöinvestointi, jolla on vaikutusta energiankäyttöön. Edellä oleva toimenpiteiden raportointia koskeva kuvaus pätee perusperiaatteiltaan kaikille elinkeinoelämän, kunta-alan ja kiinteistöalan sopimuksille ja niiden toimenpideohjelmille. Joitain merkittäviä eroavaisuuksia on kuitenkin elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiatuotannon ja kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhtiöiden toimenpideohjelmissa. 10(50)

11 6 Energiansäästövaikutuksen voimassaolo 6.1 Säästötoimien voimassaolo vuonna 2016 Energiatehokkuussopimukseen liityttäessä asetetun säästötavoitteen toteutuman seurantaan ja raportointiin voidaan sisällyttää vain tarkasteluvuonna voimassa olevaa energiansäästöä. Sopimuskauden lopussa vuonna 2016 määriteltyyn tavoitteeseen hyväksytään säästöä vain niistä toimista, joiden vuotuinen säästövaikutus on komission ohjeiden ja kansallisesti määriteltyjen elinikien puitteissa edelleen voimassa vuonna Vaikka osa sopimuksen alkuvaiheessa voimassa olevista säästöistä todennäköisesti katoaa ennen vuotta 2016, on niillä merkitystä energiapalveludirektiivin ensimmäisen ja toisen välitavoitteen saavuttamisessa. Lisäksi vuonna 2013 arvioidaan sopimuksilla saavutetun vuotuisen energiansäästön määrän perusteella koko sopimusjärjestelmän toimivuutta myös kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa vuodelle 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lyhytaikaisillakin säästöillä on siis merkitystä. Varhaistoimien osalta kannattaa tietojen kokoamisessa ja säästövaikutusten arvioinnissa luonnollisesti keskittyä pitkäkestoisiin investointeihin. 6.2 Energiansäästötoimien energiansäästövaikutuksen elinikä Energiansäästötoimet ovat vaikutusajaltaan hyvin erilaisia, mutta käytännössä kaikkien toimien säästövaikutus päättyy joskus. Energiansäästötoimenpiteen eliniällä tarkoitetaan sitä aikaa vuosina, jonka energiansäästötoimen säästövaikutus on toimenpiteen toteutuksen jälkeen voimassa. Käyttötekniset, ilman investointeja toteutettavat asetusarvo- ja käyttöaikamuutokset ovat usein lyhytikäisiä, tai ainakaan varmuus niillä saavutettavan energiansäästön pysyvyydestä ei ulotu kovin pitkälle. Tilanne vaihtelee rakennustyypeittäin, mutta lienee harvinaista, että tilojen käytössä ja ilmanvaihdon käyntiajoissa ei 5 10 vuoden jaksolla tapahtuisi mitään muutoksia. Tyypillisesti muutoksia tehdään vuosittain tai jopa useammin. Järjestelmä- ja laiteinvestoinneilla saavutettavalle säästölle voi olettaa huomattavasti pitempiä vaikutusaikoja, koska laitteiden tekninen käyttöikä on tyypillisesti vuotta. Todellisen tilanteen eli säästön voimassaolon selvittäminen edellyttäisi toimenpidekohtaista jatkuvaa seurantaa. Joidenkin yksittäisen investointien osalta seuranta voi olla joskus perusteltua, mutta kaikkien toimien osalta seuranta ei ole teknisesti mahdollista. Kattavan toimenpidekohtaisen seurannan kustannukset eivät myöskään olisi missään suhteessa saavutettuun energiansäästöön. Vaihtoehto toimenpidekohtaiselle seurannalle on määrittää erityyppisille toimenpiteille yleisesti käytettävät eliniät ja tehdä energiansäästön laskennassa oletus siitä, että säästövaikutus on voimassa tämän ajan toimenpiteen toteuttamisen jälkeen. Tämän ohjeen liitteenä olevassa taulukossa esitetään tyypillisille säästötoimenpiteille laskelmissa käytettävät eliniät. Esitetyt luvut perustuvat pääsääntöisesti Euroopan komission energiapalveludirektiivin säästöjen laskentaohjeistuksen (elokuu 2010) mukaisiin ns. suosituselinikiin (recommended lifetime liitetaulukossa merkinnällä R/EU). Näitä on suosituksen mukaan käytettävä energiapalveludirektiiviin liittyvissä kansallisissa raportoinneissa. Osalle toimista on annettu komission ehdottama ns. oletusarvo (default lifetime liitetaulukossa merkinnällä D/EU), jota komission suosituksen mukaan on käytettävä, mikäli jotain muuta elinikää ei ole perusteluineen kansallisella tasolla vahvistettu. Tämän ohjeen liitteessä on muutamille tyypillisille säästötoimenpiteille ehdotettu myös kansallisia, tässä vaiheessa epävirallisia oletusarvoja (liitetaulukossa merkinnällä D/FI). Tämä koskee vain sellaisia toimenpiteitä, joita ei esiinny komission toimenpidelistassa. Energiansäästötoimenpiteen elinikä määritetään ensisijaisesti pääjärjestelmän eliniän perusteella. Säästövaikutus ei siis perustu säästötoimenpiteen yksittäisten teknisten osien elinikiin vaan tarkastelussa otetaan huomioon myös ympäröivän tekniikan/prosessin/rakennuksen elinikä. Tätä koskevana yleisperiaatteena voidaan pitää, että säästötoimenpide voidaan elinikänsä aikana toistaa tai päivittää 11(50)

12 vähintään kertaalleen mikäli ympäristön laitekannan tms. elinikä mahdollistaa sen. Esimerkkinä on jäähdytyslaitteiston lauhdelämmön talteenotto jäähallista jalkapallohalliin. Jäähallin jäähdytysjärjestelmän ja siihen liitetyn lauhdelämmön talteenottojärjestelmän elinikä ei määritä tämän säästötoimenpiteen elinikää. Säästötoimenpiteen todellinen elinikä on hallien eliniän pituinen, minä aikana jäähdytysjärjestelmää palveleva kylmäkoneikko ehditään luultavasti uusia 2 4 kertaa. 6.3 Säästövaikutuksen alenema Säästön alenemalla tarkoitetaan sitä, että useimmiten säästötoimenpiteen vaikutus vähenee ajan kuluessa. Säästövaikutus voi lakata yhtäkkiä tai pitemmän ajan kuluessa hiipumalla. Teknisillä laitteilla hyötysuhteet alenevat laitteen ikääntyessä tai huollon puutteessa ja koulutuksen opit unohdetaan ajan myötä tai ainakin osa koulutetuista unohtaa ne kokonaan. Säästön alenema on todellinen ilmiö ja sen huomioimatta jättäminen voi johtaa joissain tapauksissa merkittävästi ylisuuriin säästöarvioihin. Käytännössä alenemaa on usein vaikea ottaa arvioissa huomioon. Tässä ohjeistuksessa ei säästön alenemaa oteta huomioon. 12(50)

13 7 Millaiset toimenpiteet ovat energiansäästötoimia? 7.1 Energiamuodon vaihto Taseraja energiapalveludirektiivissä, jota sovelletaan myös energiatehokkuussopimustoiminnan säästöjen laskennassa, on joko kiinteistön omaan kattilaan hankittu polttoaine eli ostettu energia (ei siis suoraan loppukäyttö vaan ostoenergia) tai alue-/kaukolämmitetyssä kiinteistössä kiinteistön oma mittari eli ostoenergia, joka vastaa kiinteistön loppukäyttöä. Energiamuodon tai polttoaineen vaihtoa ei pääsääntöisesti tarkastella energiansäästötoimena, erityisesti silloin kun energian loppukäytön määrä ei muutu. Tähän toimenpideluokkaan kuuluu esimerkiksi öljylämmityksestä kaukolämpöön tai maakaasuun siirtyminen. Myöskään energiahankinnan kilpailutus ei ole säästötoimi. Näillä toimilla saavutetaan kustannussäästöjä, mutta energiansäästötoimeksi hyväksymisen edellytyksenä on pääsääntöisesti energian loppukulutuksen väheneminen. Poikkeuksena tähän perussääntöön on siirtyminen kokonaan tai osittain omaan paikalliseen uusiutuvia energialähteitä käyttävään energiantuotantoon (esim. tuulivoima, aurinkopaneeli, hake omasta metsästä), joka vähentää ostoenergian hankintaa. Näissä tapauksissa energiamuodon muutos hyväksytään energiansäästötoimeksi ja vähentynyt ostoenergiantarve energiansäästöksi. Myös maatai ilmalämpöpumpun hankinta sähkölämmityskohteessa hyväksytään säästötoimenpiteeksi, jolloin sähkönkulutuksen väheneminen hyväksytään energiansäästöksi. Lisäksi uutena poikkeuksena aiempaan ohjeistukseen verrattuna öljylämmityksestä lämpöpumppuun siirtyminen hyväksytään säästötoimenpiteeksi. Tällöin säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna tämän ohjeen liitteenä olevan esimerkin ja siinä käytettyjen vakiokertoimien (kattilan hyötysuhde 0,85, lämpöpumpun lämpökerroin 2,5, sähkön primäärienergiakerroin 1,7) mukaisesti (kts. laskentaesimerkit luku 9). Vastaavasti uutena linjauksena olemassa olevan vedenjäähdytyskoneen vaihtaminen kaukojäähdytykseen voidaan käsitellä energiansäästötoimenpiteenä. Myös tällöin säästövaikutus määritetään poikkeuksellisesti primäärienergiatarkasteluna tämän ohjeen liitteenä olevan esimerkin ja siinä esitettävien vakiokertoimien (vedenjäähdytyskoneikon kylmäkerroin (COP) 2,5, sähkön primäärienergiakerroin 1,7, kaukojäähdytyksen primäärienergiakerroin 0,4) mukaisesti (kts. laskentaesimerkit luku 9) Oman kattilan omaavissa kiinteistöissä säästöksi voidaan laskea esim. kattilan vaihtaminen hyötysuhteeltaan parempaan kattilaan, vaikka kiinteistön loppukäytön määrä ei muuttuisi. Tällöin kattilanvaihdosta johtuva ostoenergian väheneminen lasketaan energiansäästöksi. Sen sijaan alue- tai kaukolämpölaitoksissa tehtyjä energiankäytön tehostamistoimenpiteitä tai niissä polttoaineen vaihdosta syntyviä hyötysuhdemuutoksia ei voi laskea loppukäytön energiansäästöksi. 7.2 Tuotannon koneuudistus ja kiinteistön peruskorjaus Tuotannon koneuudistus Energiatehokkuuden ja energiaintensiteetin parantumista tapahtuu pk-teollisuudessa usein tuotantolaitteiden ja -prosessien uusimisen tai muiden tuotantoon liittyvien toimien yhteydessä. Tuotantolaitteen uusimisen tarkastelu energiansäästötoimena ei kuitenkaan ole itsestään selvä asia. Toimenpiteen toteutuksen pääasiallinen peruste on hyvä kriteeri arvioida tilannetta: onko pääasiallinen peruste tuotannon laajeneminen, tai tekniikkauudistus liittyykö uusimispäätöksen tekoon oleellisesti tavoite energiatehokkuuden parantamisesta vai tuleeko se automaattisesti eli käytännössä muun tekemisen ohessa? Yksi kriteeri tuotantolaitteen uusimisen hyväksymiselle energiansäästötoimeksi on sen seurauksena saavutettu todellinen ja määrällisesti merkittävä energiansäästö (MWh/a). Toinen kriteeri tuotantolaitteen uusimisen hyväksymiselle energiansäästötoimeksi voi olla se, että uusimisessa valitun laitteen tai järjestelmän energiatehokkuus ylittää Suomessa markkinoilla olevan 13(50)

14 keskimääräisen tason hankitaan siis laite tai järjestelmä, jonka energiatehokkuus ostohetkellä on selkeästi normaalitasoa parempi. Säästön määrä on tässä tapauksessa hankitun energiatehokkaan laitteen ja markkinoiden normaalia keskimääräistä energiakulutustasoa olevan laitteen välisen kulutuksen ero (kts. luku 7.5). Kiinteistön peruskorjaus Vastaavalla tavalla kuin edellä tuotannon koneuudistuksessa on kiinteistön peruskorjauksessa korjauksen syy yleensä toiminnallinen tai tekninen jos energiatehokkuus parantuu, tulee se oheishyötynä. Peruskorjaus ei siis lähtökohtaisesti ole aina energiansäästöinvestointi. Kuitenkin, jos peruskorjaus kohdistuu lämmitysjärjestelmään tai keskeisesti energiankulutukseen vaikuttavaan tekniseen järjestelmään (ilmanvaihto, valaistus) tai rakennusosaan ja sen seurauksena saavutetaan todellinen määrällisesti merkitsevä vähenemä energiankulutuksessa, voidaan tämä vähenemä laskea energiansäästöksi. Lisäksi vastaavasti kuin tuotantolaitteiden uusimisessa edellä määriteltiin: vaikka peruskorjauksen seurauksena ei olisi energiankäytön väheneminen, voidaan energiansäästötoimeksi hyväksyä energiatehokkuudeltaan tavanomaista parempien laitteiden ja järjestelmien valinta. Säästön määrä lasketaan tällöin hankittujen energiatehokkaiden laitteiden keskimääräisen energiankulutuksen ja normaalien, energiankulutukseltaan markkinoiden keskitasoa olevien laitteiden kulutuksen välisenä erotuksena (kts. luku 7.5). 7.3 Laiteuusinta ja uudiskohteen laitehankinta Laiteuusinta Usein laitteen tai komponentin hankinta ja asennus täyttää ensimmäisellä kerralla selkeästi energiansäästötoimenpiteelle asetettavat vaatimukset ja lähtötilanteen säästö on määriteltävissä. Laitteen elinikä voi olla kuitenkin verraten lyhyt ja laitteen uusimisen tullessa ajankohtaiseksi on päätettävä onko toinen kierros edelleen energiansäästötoimi vai ei. Esimerkkinä tällaisesta toimenpiteestä on hehkulampun korvaaminen pienloistelampulla tai tavanomaisen moottorin korvaaminen energiatehokkaalla moottorilla. Tyypillistä tällaiselle tapaukselle on, että säästölaskennan perusteena oleva tekniikan taso muuttuu ajan myötä. Niin kauan kun alkuperäisen tasoista tekniikkaa on edelleen saatavana ja sitä edelleen käytetään merkittävissä määrin, tuottaa toinen kierros vielä säästöä. Mikäli alkuperäisen tasoinen tekniikka on poistunut markkinoilta tai sen saatavuus on kyseenalainen (esimerkiksi markkinoilta jo lähes poistuneet B D -luokan kylmäkalusteet), ei toinen kierros enää ole säästöä. Mikäli alkuperäisen energiatehokkuustason laitteiden myynti on jo kielletty (esim. hehkulamput), säästö on voimassa vain ensimmäisen energiaa säästävän laitteen eliniän loppuun (eli kunnes hehkulamppua korvaamaan hankittu ensimmäinen pienloistelamppu ei toimi enää). Uudiskohteen laitehankinta Kun uudiskohteessa hankitaan esimerkiksi yrityksen hankintaohjeistuksen perusteella isompi erä keskimääräistä energiatehokkuustasoa parempia laitteita (esimerkiksi kylmäkalusteita, pesukoneita, kopiokoneita, jne.), voidaan säästövaikutus määritellä Suomessa markkinoilla olevan laitekannan normaalin keskimääräisen energiankulutustason ja sitä energiatehokkaampien vaihtoehtojen väliseksi erotukseksi (kts. myös luku 7.5) 7.4 Uudisrakentaminen Uudisrakentamiseen liittyvät säästötoimet ovat yleensä verrattavissa edellä esitettyyn uudiskohteen laitehankintaan (kts.7.3). Tällöin matalaenergiarakentamisella tai muilla energiaa säästävillä ratkaisuilla normitasoa (= rakennuslupaa haettaessa voimassa olevat rakentamismääräykset) paremmalla rakentamisella saavutettava säästö voidaan laskea energiansäästöksi. Tällöin säästöksi siis lasketaan tulevan kulutuksen vähentäminen. Säästön määrä lasketaan matalaenergiarakennukselle lasketun energiankulutuksen ja rakennuslupaa haettaessa voimassa olevien rakennusmääräysten mukaisen ko. rakennukselle lasketun energiankulutuksen erotuksena. 14(50)

15 Määräystasoa paremmalla rakentamisella saavutetun energiansäästön elinikä on yhtä pitkä kuin kyseisen rakennuksen elinikä. Määräysten tiukentuminen rakennuksen elinaikana ei siten vaikuta tämän saavutetun energiansäästön määrään tai elinikään. Päätös jättää uudisrakennus rakentamatta ei ole energiansäästötoimi, josta voidaan laskea energiasäästöä. Käytännössä on mahdotonta todentaa, milloin uudisrakennus olisi ollut todellinen vaihtoehto. Esimerkiksi tilatehokkuuden parantamisen vaikutus, joka voidaan laskea energiansäästöksi, on määriteltävä muilla todennettavissa olevilla menetelmillä. Näitä todentamismenetelmiä ei ohjeessa ole tässä vaiheessa käsitelty. Myöskään uuden kohteen rakentaminen tuhoutuneen rakennuksen (esim. tulipalo) ei lähtökohtaisesti ole energiansäästötoimenpide. Poikkeuksena uudisrakentamista koskeva ns. normaalia parempi laitteiden ja järjestelmien energiatehokkuustaso (kts. luvut 7.3 ja 7.4). 7.5 Vertailutason eli ns. normaalitason määrittäminen säästöjen laskennassa Luvuissa 7.2, 7.3, ja 7.4 mainittua ns. normaalitasoa (vastaavien Suomessa markkinoilla olevien laitteiden tai järjestelmien keskimääräinen energiankulutuksen taso) eri laitteille ja järjestelmille ei pääsääntöisesti ole julkaistuna vaan ko. tieto on selvitettävä säästölaskennan yhteydessä. Yksi mahdollisuus ns. normaalitason energiakulutustason määrittämiseksi on kysyä laitteiden markkinoijilta vastaavien ns. normaalitason laitteiden energiankulutusta ja verrata sitä omaan hankintaan. Peruskorjauskohteessa säästövaikutus voidaan määrittää vaihdettavan laitekannan (esim. kopiokoneet, kylmälaitteet jne.) keskimääräisen energiankulutuksen ja vastaavien hankittavien uusien laitteiden energiankulutuksen välisenä erotuksena. Kun olemassa oleva yksittäinen laite korvataan uudella, määritellään säästön vertailutaso käytöstä poistuvan laitteen ja uuden laitteen energiankulutuksen erotuksena. Normaalitason määritys sekä sen tiedon perusteet ja lähteet on dokumentoitava säästöjen laskennan yhteydessä (kts. luku 8.2). 7.6 Ominaiskulutuksen muutos Pelkästään ominaiskulutuksen muutoksen perusteella ei voi osoittaa energiansäästöä. Muutoksia ominaiskulutuksiin aiheuttaa moni asia, jolla ei ole mitään tekemistä energiatehokkuuden tai energiansäästön kanssa. Esimerkiksi teollisuudessa tuotantovolyymin kasvu yleensä pienentää ominaiskulutusta, mutta tuotantovolyymin pienentyminen nostaa ominaiskulutuksen takaisin lähtötasolle. Vastaavasti kiinteistöissä tilojen käyttöaika aiheuttaa usein merkittäviä muutoksia, joita ei voi laskea energiansäästöksi. Perusedellytyksenä sille, että ominaiskulutuksen muutoksen kautta voitaisiin laskea energiansäästöä, on aktiivisten, nimenomaan energiansäästöä tavoittelevien toimien toteuttaminen ja ominaiskulutuksen laskun pysyvyys toisiaan vastaavassa käyttötilanteessa. Jos ominaiskulutuksen muutos voidaan ajallisesti kytkeä aktiivisesti toteutettuun energiansäästötoimeen/-toimiin, on indikaattorin muutos tai osa sen muutoksesta toteutunutta energiatehokkuuden paranemista, joka voidaan laskea energiansäästöksi. Tällöin säästön määrän laskennan perusteet ja siihen aktiivisesti vaikuttaneet toimenpiteet on määritettävä ja dokumentoiva (kts. myös luku 7.8 kohta Kulutusseuranta ja luku 8.2). 7.7 Käyttötekniset toimet ja toimintamallit Käyttöteknisten toimien ja toimintamallien säästövaikutusten laskentaan ja erityisesti säästövaikutusten pysyvyyteen liittyy epävarmuustekijöitä. Ihmisten toimintaan ja toimintatapoihin liittyvien toimenpiteiden säästövaikutukset tyypillisesti päättyvät vähitellen muuttuvien käyttötilanteiden, olosuhdevalitusten tai inhimillisten erehdysten vuoksi. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi lämpötilojen asetusarvojen ja aikaohjelmien muutokset. Kertaluonteisesti tehtynä muutoksen aikaansaaman energiansäästön elinikä on lyhyt. Normaalisti näitä toimia on tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti uutta toimintatilannetta vastaamaan, jotta tarpeetonta energiankulutusta ei tapahtuisi. 15(50)

16 EU:n komission antamissa säästövaikutuksen arviointiohjeissa on esitetty hyvin vähän käyttöteknisiä tai muita ns. pehmeitä säästötoimenpiteitä. Kaikille käyttöteknisille toimille on ko. ohjeessa määritetty säästön elinikä 2 vuotta. Samoin EU:n komission ohjeessa on linjattu, että kulutusseuranta edellyttää rinnalleen energianhallintajärjestelmän ja yhdessä näillä saavutetun säästön elinikä on 5 vuotta. Helppojen käyttöteknisten toimien lyhyellä eliniällä on pyritty siihen, ettei luoda epärealistista säästökuplaa. Toimintamallien, kuten kulutusseurannan tai rakennusautomaation, mahdollinen energiansäästövaikutus riippuu olennaisesti siitä, miten niitä aktiivisesti hyödynnetään. Pelkän toimintamallin (esim. kulutusseuranta, rakennusautomaatiojärjestelmä) olemassaolo ei sinällään säästä energiaa eikä pelkän toimintamallin olemassaolon perusteella voi laskea säästövaikutusta. Säästövaikutuksen arvioimiseksi pitää ko. rakennuksesta olla dokumentoitua seurantatietoa saavutetuista energiansäästöistä mitattujen energiankulutusten perusteella, josta näkee ennen jälkeen vaikutuksen ja tilanteen pysyvyyden esim. rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Tavoitteellinen ja aktiivinen kuukausitason kulutusseuranta yhdistettynä säännölliseen talotekniikan toiminta-arvojen ja energiatehokkuuden kannalta keskeisten asetusten tarkistuksiin (auditoinnit) antaa mahdollisuuden ylläpitää säästön tasoa. Tämä edellyttää järjestelmien toiminnan ja asetusarvojen ja aikaohjelmien määrittelyä kulloinkin vallitsevan tarpeen mukaan. Tällöinkin on harkittava, säilyykö säästö alkuperäisen suuruisena vai lasketaanko säästövaikutus kahden vuoden sykleissä uudelleen (alkuperäisestä muutettu arvo - tavoitetilanne). Lyhyen säästön eliniän omaavien energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksen mahdollista pidentämistä ja aktivointia on käsitelty myös seuraavassa kappaleessa Käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutuksen eliniän pidentäminen Keskeinen käyttöteknisiä toimia (esim. lämpötilojen asetusarvot ja käyttöajat) koskeva kysymys on: miten voidaan pidentää toimenpiteen säätövaikutuksen elinikää komission ohjeellisesta kahdesta vuodesta, jos käytössä on säästön pysyvyyden varmistava toimintamalli. Säästövaikutusta voidaan periaatteessa pidentää aktivoimalla toimenpide (tai toimenpiteet), jolla säästö on alun perin saatu aikaan. Aktivoinnin edellytyksenä on kuitenkin, että säästön määrä ja sen pysyvyys kyetään osoittamaan tapauskohtaisesti rakennusautomaatiojärjestelmää tai kulutusseurantaa hyödyntämällä tässä kappaleessa esitettävillä periaatteilla. Käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutuksen eliniän pidentäminen kahdesta vuodesta eli toimenpiteiden aktivointi on siis periaatteessa mahdollista, mutta se vaatii raportoijalta työtä ja eliniän pidentämisen edellytyksenä olevat menettelyt ja tulokset on dokumentoitava. Erityisesti, jos käyttöteknisen toimenpiteen säästövaikutuksen aktivointi tehdään kulutusseurannan avulla, on menettelyssä otettava huomioon lähtökohdat ja kaikki reunaehdot, jotka esitetään tässä kappaleessa. Yksinkertaisin menettely käyttöteknisten toimenpiteiden säästövaikutusten raportoinnissa on komission energiapalveludirektiivin säästöjen laskentaohjeen mukaisen kahden vuoden elinajan käyttäminen. Rakennusautomaatiojärjestelmä Käyttötekninen toimenpide ja sen säästövaikutus on mahdollista aktivoida tarkistamalla paikan päällä tai rakennusautomaatiojärjestelmän kautta, että raportoitu toteutettu käyttötekninen toimenpide, esimerkiksi ilmanvaihtokoneelle asetettu uusi käyntiaika on edelleen voimassa. Mikäli tarkistuksessa dokumentoiduista tiedoista todetaan, että tilanne on ennallaan, voidaan toimenpide aktivoida seuraavalle kahden vuoden jaksolle. Sen sijaan, mikäli tarkastuksessa todetaan, että ilmanvaihtokoneen käyntiaikaa on muutettu, on aiemmin raportoitu säästövaikutus päättynyt eikä toimenpide ja sen säästövaikutus ole enää aktivoitavissa. Jos tarkastuksen yhteydessä tehdään uusi käyntiaikamuutos, voidaan tämä toimenpide raportoida uutena toimenpiteenä. Toimenpiteelle on tällöin laskettava säästövaikutus kuten uudelle toimenpiteelle. 16(50)

17 Kulutusseuranta Käyttötekninen toimenpide ja sen säästövaikutus on mahdollista aktivoida myös todentamalla sillä saavutetun energiansäästön pysyvyys kulutusseurannan kautta. Tällöin kyseisessä rakennuksessa tai rakennusryhmässä, jos sama toimenpide koskee useita rakennuksia, on käytännössä siirryttävä seuraamaan toteutunutta mitattua energiankulutusta. Käyttöteknisen toimenpiteen säästövaikutuksen pysyvyyttä ja mahdollisuutta uusia sen elinikä kahden vuoden jälkeen tarkastellaan todellisen mitatun energiankulutuksen aleneman ja käyttöteknisillä toimenpiteillä raportoidun saavutettavan energiansäästövaikutuksen perusteella noudattaen seuraavassa esitettyjä periaatteita ja rajoituksia. Peruslähtökohtia Menettelyä voidaan periaatteessa käyttää sekä yksittäisille käyttöteknisille toimenpiteille että tilanteissa, joissa toteutetaan useita käyttöteknisiä toimenpiteitä joko samanaikaisesti tai vaiheittain. Koska rakennusten vuositason energiankulutuksissa on ns. luonnollista vaihtelua, ei menetelmä kuitenkaan sovellu pienten säästövaikutusten todentamiseen. Muutoksen tulee olla suuruusluokaltaan % toimenpiteiden kohteena olevan rakennuksen tai rakennusryhmän mitatusta energiankulutuksesta, jotta sen pysyvyys voidaan käytännössä kulutusseurannalla osoittaa. Lisäksi perusedellytys kulutusseurannan käyttämiseksi käyttöteknisten toimenpiteiden eliniän uusimiseen energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa on, että toimenpiteellä saavutettu säästövaikutus näkyy vähintään samansuuruisena todellisena energiankulutuksen muutoksena, joka kyseiselle toimenpiteelle on aiemmin laskettu ja raportoitu vuosiraportissa. Tämä tarkoittaa, että käyttöteknisen toimenpiteen raportoitu säästövaikutus voidaan aktivoida seuraavalle kahden vuoden jaksolle vain sillä edellytyksellä, että mitattu energiankulutus kahden vuoden elinajan päättyessä on samalla tasolla tai alempi jolle se raportoidun käyttöteknisen toimenpiteen säästövaikutuksen seurauksena laski. Mikäli kohteessa on tehty pitkävaikutteisia energiansäästöinvestointeja, rakennuskanta on muuttunut tai mitattu energiankulutus on kasvanut, on lisäksi niiden vaikutus otettava huomioon (kts. alla). Energiansäästöinvestointien vaikutus Mikäli rakennuksessa, jossa käyttöteknisten toimenpiteiden energiansäästövaikutuksen eliniän aktivointi halutaan tehdä kulutusseurannan kautta, toteutetaan pitkävaikutteinen energiansäästöinvestointi vaikuttaa myös se kohteen energiankulutukseen. Toteutettujen energiansäästöinvestointien säästövaikutus on otettava huomioon energiankulutuksen vertailutasossa, kun tarkastellaan käyttöteknisten toimenpiteiden säätövaikutuksen pysyvyyttä ja niiden eliniän aktivointimahdollisuutta tässä kappaleessa aiemmin kuvatuilla periaatteilla. Esimerkki: Rakennuksen tai rakennusryhmän energiankulutus lähtötilanteessa on 100 yksikköä. Sopimusten vuosiraportoinnissa kuvatuilla käyttöteknisillä toimenpiteillä on raportoitu vuosittainen 12 yksikön energiansäästö. Kohteessa on lisäksi tehty em. käyttöteknisten toimenpiteiden eliniän aikana pitkävaikutteinen energiansäästöinvestointi, jonka säästövaikutukseksi on raportoitu 18 yksikköä. Raportoitujen käyttöteknisten toimenpiteiden 12 yksikön säätövaikutuksen pysyvyys halutaan todentaa ja sen elinikää jatkaa mitattuun kulutukseen perustuvalla kulutusseurannalla. Tällöin käyttöteknisten toimenpiteiden eliniän aktivoinnin edellytys on, että jatkossa rakennuksen mitattu energiankulutus käyttöteknisten toimien säätövaikutuksen kahden vuoden eliniän päättyessä on 70 yksikköä (ei siis 88 yksikköä). Toteutetut pitkävaikutteiset investoinnit siis laskevat käyttöteknisten toimenpiteiden toteutushetkellä ollutta energiankulutuksen perustasoa ja ne on aina otettava huomioon käyttöteknisten toimenpiteiden eliniän aktivointimahdollisuutta arvioitaessa. Rakennuskanta muuttuu Mikäli käyttöteknisten toimien energiansäästövaikutuksen aktivointi usean rakennuksen ryhmälle halutaan tehdä kulutusseuran avulla, on seurannassa olevan rakennuskannan pysyttävä samana. 17(50)

18 Menetelmän käyttö edellyttää myös, että tarkasteltavassa rakennuksessa tai rakennusryhmässä energiankäyttöön olennaisesti vaikuttavat tekijät (esimerkiksi käyttöaste, peruskorjaus) eivät tarkastelukaudella muutu. Mahdolliset muutokset rakennuskannassa otetaan huomioon siten, että esimerkiksi myydyt tai peruskorjatut kohteet poistetaan seurannasta myös takautuvasti. Mitattu energiankulutus nousee Mikäli energiankulutus on noussut, ei kulutusseuranta enää toimi säästön pysyvyyden todentajana. Tällöin ole merkitystä sillä, miksi energiankulutus on noussut. Lähtökohtaisesti energiankulutuksen kasvua pidetään osoituksena toimenpiteen säästövaikutuksen päättymisestä. Mikäli kasvu kuitenkin on enintään 20 % todennettavan energiansäästön määrästä, voidaan tätä pitää, laskenta- ja mittaustarkkuudet huomioon ottaen, niin vähäisenä muutoksena, että aiemmin raportoidun käyttöteknisen toimenpiteen energiansäästövaikutuksen aktivointi seuraavalle kahdelle vuodelle on hyväksyttävissä. Mikäli aiemmin raportoitujen käyttöteknisten toimenpiteiden eliniän aktivointiin käytetään dokumentoitua kulutusseurantaa, ei raportoitua energiansäästön määrää voi lisätä alun perin raportoidusta. Tämä tarkoittaa, että vaikka mitattu energiankulutuksen lasku olisi käyttötekniselle toimenpiteelle laskettua ja vuosiraportoinnissa raportoitua säästövaikutusta alhaisempi, lisäsäästön raportointi on mahdollista vain, mikäli siihen liittyen raportoidaan uusia käyttöteknisiä toimenpiteitä. 7.9 Toiminnan supistuminen Energiansäästötoimenpiteitä määrittäessä joudutaan käsittelemään erilaisia muutostilanteita, jolloin kulutus kasvaa tai vähenee toiminnan volyymin tai laadun muuttuessa. Esimerkiksi teollisuuskohteessa tuotannon volyymin muuttuessa voidaan toimia yhdessä, kahdessa tai kolmessa vuorossa. Tuotevalikoiman muuttuessa voidaan sulkea tuotantolinjoja ja siirtää tuotantoa toiseen yksikköön. Nämä muutokset voivat lisätä tai vähentää energiankulutusta sekä vaikuttaa tuotannon ominaiskulutuksiin. Vastaavanlainen tilanne tulee kysymykseen kiinteistössä, jossa tilojen käyttöaika muuttuu esimerkiksi lopetetaan tai aloitetaan koulun iltakäyttö. Muutoksia voi tapahtua vuoden aikana useampia suuntaan tai toiseen ja tilanne voi vaihdella eri vuosina. Perussääntönä voidaan pitää sitä, että jos muutostilanne tapahtuu muista kuin energiansäästösysitäi, ei kyseessä ole energiansäästötoimi. Esimerkiksi teollisuudessa tehtaan tai tuotantolinjan sulkeminen ja kuntasektorilla koulun iltakäytön lopettaminen tai päiväkodin sulkeminen ovat toiminnan supistamista. Kaikkea energiakäytön vähenemistä ei siis voi laskea saavutetuksi energiansäästöksi. Säästötoimenpiteeksi voidaan kuitenkin tulkita se, että tyhjillään ja tulevaisuudessa ilman käyttömahdollisuutta olevia rakennus puretaan. Tällöin säästövaikutus määritetään lähtien siitä, että kohdetta ei enää pidetä peruslämmössä (lähtötasona ei siis ole normaali huonelämpötilataso). 18(50)

19 OSA 3: LASKENTAPERIAATTEITA Tämä osa ohjeistusta on tarkoitettu niille energiatehokkuuden asiantuntijoille, jotka arvioivat ja laskevat säästötoimenpiteiden energiansäästövaikutuksia. Energiansäästön laskennassa tarvitaan käytännössä energiatehokkuuden ja usein myös talotekniikan perusosaamista sekä energiaakäyttävien järjestelmien tuntemusta. Säästövaikutusten arvioijalla tulee olla käsitys tarkasteltavan kohteen energiataseesta ja kulutusjakaumista sekä säästöjen realistisesta suuruusluokasta. Ohjeistus antaa yleiskäsityksen säästöjen laskennan perusteista myös niille energiatehokkuussopimusten vastuuhenkilöille, jotka eivät itse suorita sopimuksen mukaista energiansäästövaikutusten laskentaa. Luvussa 8 on esitetty periaatteet säästötoimenpiteiden vaikutusten arvioinnin dokumentoinnista. Dokumentit toimenpiteiden säästövaikutusten laskennasta tulee kysyttäessä olla saatavissa energiatehokkuussopimuksiin liittyneiltä yrityksiltä ja yhteisöiltä. Ohjeen on tarkoituksenmukaista olla myös niiden asiantuntijoiden käytössä, jotka avustavat sopimustoimintaan liittynyttä yritystä tai yhteisöä säätöjen laskennassa, dokumentoinnissa tai vuosiraportoinnissa. Tässä osassa on esimerkkejä, miten säästöjä lasketaan ja millaisia seikkoja tulee ottaa huomioon säästövaikutuksia määritettäessä. 19(50)

20 8 Yleisiä lähtökohtia säästötoimenpiteiden vaikutusten arvioimisessa 8.1 Säästötarkastelujen sisältö Ohjeistus on luotu säästön arvioimiseksi ns. ensimmäisen vuoden osalta eli välittömästi toimenpiteen toteuttamisen jälkeisessä tilanteessa. Tarkastelujen lähtökohtana on ennen toimenpiteitä vallitseva energiankäytön tilanne ja säästövaikutuksen laskenta perustuu kohteen sen hetkiseen toimintaan, käyttöön ja käyttöaikoihin. Energiatehokkuussopimuksiin liittyvässä raportoinnissa säästö määritetään aina erikseen lämmölle, polttoaineille ja sähkölle. Sopimustoiminnan säätötavoitteen laskennan ja säästötavoitteen saavuttamisen seurannassa kokonaissäästöt lasketaan suoraan näiden summana. Energiapalveludirektiivin mukainen energiansäästö koskee energian loppukäyttöä. Toimenpiteiden vaikutuksia primäärienergiankulutukseen ei lähtökohtaisesti oteta huomioon. Kahdessa poikkeustapauksessa (öljykattilasta lämpöpumppuun siirtyminen ja olemassa olevasta kiinteistökohtaisesta vedenjäähdytyskoneesta kaukojäähdytykseen siirtyminen, kts. luku 9) säästövaikutus on kuitenkin laskettavissa vain primäärienergian käytön muutoksen kautta. 8.2 Säästövaikutusten laskennan dokumentointi Energiatehokkuussopimukseen liittynyt yritys tai kunta on vastuussa siitä, että energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa raportoitu toimenpide on toteutettu (tai tilaksi on merkitty P, H tai E, kts. luku 5), säästötoimenpiteiden energiansäästövaikutuksen laskenta on suoritettu asianmukaisesti ja dokumentoitu ja että raportoitavat tiedot ovat oikeat. Energiatehokkuussopimuksiin liittyvää vuosiraportointitietoa käytetään energiapalveludirektiivin kansallisen 9 % säästötavoitteen toteutuman seurantaan ja raportointiin. Seurantajärjestelmään raportoitujen tietojen on sen vuoksi oltava luotettavia ja säästölaskelmat tarvittaessa myös mahdollista tarkistaa. Säästötoimia raportoivan on huolehdittava, että säästövaikutuksen eliniän päättyessä poistuvat toimet ja laitteen uusimisen vuoksi päivittyvät säästövaikutukset otetaan huomioon vuosiraportoinnissa. Periaatteena on, että kaikista raportoitavista energiansäästötoimista tulee olla joko energiakatselmusraportissa tai muuten dokumentoituna säästövaikutuslaskelma sekä vähintään ennen ja jälkeen - tilanteiden kuvaus ja käytetyt perusoletukset. Energiakatselmusraporteissa kuvatut toimenpiteiden säästövaikutukset esitetään sellaisenaan, jos toimenpiteet on toteutettu katselmusraportin ehdotuksen mukaisina. Muista säästötoimenpiteistä tulee tehdä laskelma tässä ohjeessa esitettyjä periaatteita noudattaen. Energiatehokkuussopimuksen vuosiraportoinnissa raportoituja säästötoimenpiteitä koskevat laskelmat kootaan ja dokumentoidaan siten, että jälkeenpäinkin on tarvittaessa mahdollista esittää laskennan lähtökohdat ja perusteet sekä kuka säästövaikutuksen on laskenut. Myös toimenpiteen toteutumisen ajankohta on dokumentoitava. Investointeja vaatineista toimista jää aina vähintäänkin kirjanpidollinen jälki ja tällaiset toimenpiteet ja niiden toteutusajankohta on todennettavissa tarvittaessa. Säästölaskelmalle voidaan myös esittää epävarmuuskertoimia tai toleransseja. On hyvä myös kuvata, mitä tietoja on mitattu ja mitä arvioitu sekä miten luotettavaksi laskija itse arvioi lähtötietonsa ja laskelmansa, (esimerkiksi ± 10 %, ± 20 %). 8.3 Säästötoimenpiteiden kokonaisvaikutuksen huomioiminen Säästötoimenpiteen tarkastelussa on otettava huomioon sen kokonaisvaikutuksen laskenta: toimenpide saattaa säästää yhtä energialajia mutta lisätä toisen kulutusta (esimerkkinä lämmöntalteenoton 20(50)

Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa

Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa Energiansäästötoimet energiatehokkuussopimuksissa Säästölaskennan yleisiä pelisääntöjä 27.2.2009 18.2.2009 Sisällysluettelo OSA 1: JOHDANTO JA MÄÄRITELMÄT 1 YLEISTÄ... 3 2 OHJEEN TAVOITTEET... 4 3 OHJETTA

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

VAETS Vuosiraportointi

VAETS Vuosiraportointi VAETS Vuosiraportointi Yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Harri Heinaro, Motiva Oy Säästöjen tilanne vuoden 2014 alussa Vuoden 2014 alussa raportoitujen toteutettujen toimenpiteiden kumulatiivien voimassa oleva

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 1 Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 4 1 Johdanto 6 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 6 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 7 2 Sopimusyritysten energiankäyttö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2013 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti 2008 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2012 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön ja sen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2014 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 6 2 Sopimusyritysten

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2010 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet jäsenyhteisöt ja kattavuus 4 1.2 Energiankäytön

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIN (2012/27/EU) 7 ARTIKLAN 9 KOHDAN MUKAINEN ILMOITUS SUOMEN KÄYTTÖÖNOTTAMISTA POLITIIKKATOIMISTA

ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIN (2012/27/EU) 7 ARTIKLAN 9 KOHDAN MUKAINEN ILMOITUS SUOMEN KÄYTTÖÖNOTTAMISTA POLITIIKKATOIMISTA TOIMEENPANOILMOITUS 7 ARTIKLA Täydennetty 5.12.2013 ja 30.1.2014 komissiolle toimitettuja ilmoituksia ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVIN (2012/27/EU) 7 ARTIKLAN 9 KOHDAN MUKAINEN ILMOITUS SUOMEN KÄYTTÖÖNOTTAMISTA

Lisätiedot

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti

Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2009 Kaupan alan toimenpideohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 4 2 Energiakatselmus-

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja TEM/7/05.05.01/2010 Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva)

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2012 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti 2009 Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti

Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti 2013 Toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelman vuosiraportti Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimuksen tavoitteet, liittyneet yritykset ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016)

Työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016) TEM/8/05.05.01/2010 Työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan energiatehokkuussopimus (2008 2016) 1 Sopimuksen lähtökohdat ja perusteet Tällä sopimuksella työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö)

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun

Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun Energiatehokkuutta koko jalostusketjuun 8.5.2007 www.ruukki.com Kari Norberg Esityksen sisältö: Ruukki lyhyesti Ruukki energiankäyttäjänä Energiansäästösopimus Esimerkkejä energiansäästötoimista Yhteenveto

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2009 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportti 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 4 1.1 Sopimukseen liittyneet yritykset ja kattavuus 4 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus 4

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia

Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Kohti lähes nollaenergiarakennusta FInZEB-hankkeen tulokulmia Seminaari 05.02.2015 Erja Reinikainen 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian tarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1 1 (7) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1 Tällä toimenpideohjelmalla Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (jäljempänä Toimialaliitto)

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot,

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

FinZEB työpaja 5.6.2014 Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa Kimmo Liljeström Yksikönjohtaja Optiplan Oy 5.6.2014 Kimmo Liljeström 1 Sisältö Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa 1. Prosessi

Lisätiedot