KUNTAKOHTAISET KÄYTÄNNÖT PETOVAHINKOTARKASTUKSISSA
|
|
- Aino Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s S i v u 1 Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö S-posti: harri.norberg@riista.fi KUNTAKOHTAISET KÄYTÄNNÖT PETOVAHINKOTARKASTUKSISSA Lähetimme huhtikuun puolivälissä kaikkiin poronhoitoalueen kuntiin kyselyn, jonka myötä halusimme kartoittaa tätä koulutustilaisuutta varten kuntien nykykäytäntöjä suurpetojen aiheuttamien poro- ja kotieläinvahinkojen tarkastustoiminnassa ja korvaamisessa. Tämän dokumentin on tarkoitus toimia alustuksena iltapäivän keskusteluosuudelle. Suuret kiitokset kaikille kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisille vastaamisesta tähän kyselyyn! Poronhoitoalueella sijaitsee yhteensä 28 kuntaa. Kuntaliitosten myötä poronhoitoalueen piiriin on tullut uusia kuntia ja kaupunkeja, kuten esimerkiksi Oulu Ylikiimingin liittyessä Oulun kaupunkiin. Poronhoitoalueen rajat ovat kuitenkin ennallaan, vaikka kuntakentässä muutoksia tapahtuukin. Alla on listattu poronhoitoalueen nykyiset kunnat alkaen pohjoisesta: Utsjoki Inari Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Pelkosenniemi Salla Kemijärvi Rovaniemi Kolari Pello Ylitornio Tervola Simo Ranua Posio Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Ii (Kuivaniemi) Yli-Ii Oulu (Ylikiiminki) Utajärvi Puolanka Hyrynsalmi Suomussalmi Kunnista yhteensä 27 (96%) vastasi kyselyyn! Yhden kunnan puuttuminenkin voi johtua kyselyn tekijän virheestä, mikäli sähköpostiviesti ei tavoittanutkaan oikeaa henkilöä. Joka tapauksessa kyselyä voidaan tältä osin pitää kattavana. Alueellisesti tarkastellen poronhoitoalueella sijaitsee myös 56 paliskuntaa ja 27 riistanhoitoyhdistystä (Iin seudun rhy = Ii ja Yli-Ii). Riistanhoitoyhdistykset ovat yleensä kuntarajoja noudattavia. Huom! Yllä oleva kartta ei ole täysin ajan tasalla.
2 P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s S i v u 2 1. MEV = maaseutuelinkeinoviranomainen Alla olevassa kuvassa on esitetty kyselyyn vastanneiden kuntien petovahinkojen tarkastuksista ja maksatuksista vastaavien viranomaisten työnimikkeet. Tähän liittyen on hyvä huomioida, että useissa tapauksissa yksi mev hoitaa useamman kunnan maaseutupalvelut, mukaan lukien petovahinkoasiat. Ts. kunnat ostavat maaseutupalvelut naapurikunnilta. Sama mev on siis vastannut kyselyyn kaikkien hallinnoimiensa kuntien osalta. vs. elinkeinoasiamiesmaaseutusihteeri 2. Vahinkojen esiintyminen ja tarkastusten osuus ilmoitetuista vahingoista kunnittain Tällä kysymyksellä kartoitettiin kuinka paljon petovahinkoja eri kunnissa tapahtui Kunta Porovah./v. Tark-% Kotieläimet Kunta Porovah./v. Tark-% Kotieläimet Utsjoki % - Tervola % (1) 2006: karhu-lammas 2007: susi-lammas/km Inari 707/ 320 9/23 % - Simo % - Enontekiö % 1/2010: 3 koiraa Ranua % - Muonio % - Posio 38 / 20 40/15 % - Kittilä 54 / 127 0/19 % keskim. 1 / 2 v. Kuusamo 489 / 453 9/13 % 0-1 / v. Sodankylä 212 / 280 4/7 % 2008: 5 lammasta Taivalkoski % - Savukoski * 5 % 1-5 Pudasjärvi , > % 1-5 Salla yli % n lammasta n. 10 rytäkässä Ii % - Pelkosenniemi % - Yli-Ii /33 % - Kemijärvi % - Oulu (Ylikiiminki) % - Rovaniemi 11-50??? - Utajärvi Kolari % keskim. 1 / 3 v. Puolanka % - Pello /50 % 1 lammastapaus Hyrynsalmi % - Ylitornio % - Suomussalmi 577 / /35 % 6-10 Useimpien vastausten mukaan pidettiin 10 % tarkastusprosenttia riittävänä silloin, kun tarkastukset ovat oikein ja kaikkien osapuolten koolla ollen tehtyjä. Myös %, 25 % ja 30 % saivat kannatusta. Joillakin vastaajilla oli henkilökohtaisena tavoitteena jopa 50 % tarkastusprosentti. *Savukoskella vuonna 2010 jo huhtikuuhun mennessä lähemmäs 200!
3 P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s S i v u 3 3. Vahinkojen esiintyminen vuodenajoittain Mihin aikaan ilmoituksia porovahingoista tulee eniten? Kunta TALVI KEVÄT KESÄ SYKSY Kunta TALVI KEVÄT KESÄ SYKSY Utsjoki X Tervola X Inari X Simo X Enontekiö X X Ranua X Muonio x x x x Posio X Kittilä X Kuusamo (x) (x) X Sodankylä X Taivalkoski X Savukoski X Pudasjärvi X Salla X X Ii X Pelkosenniemi X X Yli-Ii X Kemijärvi X X Oulu (Ylikiiminki) X Rovaniemi X Utajärvi Kolari X Puolanka X Pello X Hyrynsalmi X X X Ylitornio X Suomussalmi X Talvi- ja kevätaikaiset vahingot näyttävät painottuvan poronhoitoalueen pohjoisosan kuntiin, kun taas poronhoitoalueen eteläosassa korostuvat syysaikaiset tai talviset vahingot. Muonion vastaus oli tasaisesti ympäri vuoden. 4. Vahinkojen ilmoittaminen Porovahinkojen ilmoittamiskäytännöt vaihtelevat kunnissa. Yhteensä 12 kunnassa ilmoitukset tulevat 100 %:sti paliskunnan poroisännän kautta. Lisäksi neljässä kunnassa yli 75 % ilmoituksista ja kahdessa kunnassa 60 % tulee poroisännän kautta. Sallassa kunnan toisen paliskunnan, Pohjois-Sallan ilmoituksista tulee myös 100 % poroisännän kautta, mutta Sallan paliskunnan ilmoitukset tulevat milloin mitenkin. Inarissa alueen kahdeksasta paliskunnasta kolme ilmoittaa vahingot poroisännän välityksellä, muissa viidessä ilmoitukset tekevät vahingon löytäjä tai poron omistaja. Myös Tervolassa, Simossa, Muoniossa ja Enontekiöllä pääosa ilmoituksista tulee vahinkoporon omistajan kautta. Pellossa 100 % ilmoitetaan tokkakunnan työnjohtajan kautta, Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä 40 %. Kommenteissa pidettiin yleisesti hyvänä käytäntöä, jossa paliskunnan poroisäntä tekee vahinkoilmoituksen sekä toimittaa vahinkoilmoitukset kootusti maaseutusihteerille. Ilmoituksen yhteydessä vahinkopaikka annetaan yleisimmin vahinkopaikan tarkan maastonnimen mukaan ja lähes yhtä yleisesti vahinkopaikka ilmoitetaan karkeasti ja sanotaan, että paliskunnan edustaja ohjaa vahinkopaikalle. Paikalle ohjaaminen pätee myös silloin kun paikannimi on annettu tarkasti. Vahinkopaikan GPS-koordinaatit ilmoitetaan nykyään vielä hyvin satunnaisesti: Enontekiö, Inari (4 %), Ii, Yli-Ii (20 %), Oulu, Simo, Pudasjärvi, Taivalkoski (20 %), Puolanka (20 %) ja Hyrynsalmi, mutta Suomussalmella lähes 100 %!
4 P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s S i v u 4 Puhelimessa paikannimellä, ennen tarkatusta karttaliitteellä, lähes aina palkisen edustaja oppaana Melko tarkasti maastonimen mukaan ja aina pyydettäessä joku on näyttänyt paikan Tarkasti paikannimen perusteella, paliskunnan edustaja on aina ohjannut paikalle. Korvaushakemuslomakkeiden toimittaminen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on hieman systemaattisempaa kuin vahinkoilmoitusten teko. Suurimmassa osassa kunnista vahinkoilmoitukset tuo kunnanvirastolle lähes 100 %:sti alueen paliskuntien poroisännät. Kuitenkin vain kymmenen kuntaa ilmoitti luvuksi täydet 100 %. Osa korvausilmoituksista tulee siis myös pedon tappaman poron omistajan suoraan tuomana. Pääasiallisena tapana tämä (poronomistaja tuo korvaushakemuksen) on Utsjoella, Enontekiöllä, Inarissa, Tervolassa ja Pudasjärvellä. Sodankylän kohdalla korvaushakemukset tuo kyselyn mukaan paliskunnan rahastonhoitaja. Simossa paperit tuo joko poroisäntä tai tokkakunnan edustaja. 5. Maastokatselmukset Tähän tärkeään osioon kysyttiin tietoja a) ketkä maastokatselmuksissa ovat yleensä läsnä, b) onko tarkastuksissa tullut vastaan ongelmia / ilmennyt joku muu kuin ilmoitettu kuolinsyy, c) kuinka usein on jouduttu hylkäämään ilmoitus (joko tarkastuksesta johtuen tai muusta syystä), d) syyt hylkäämiseen ja lisäksi e) millä keinoin maastossa on liikuttu. a) tyypillisimmin (18x) maaseutusihteerin mukana maastotarkastukseen on osallistunut paliskunnan tokkakunnan edustaja, so. poromies, jolla on alueella itselläänkin poroja; kysymys ei siinä mielessä ollut aivan tarkka, että tokkakunnan edustaja voi käsittää myös poronomistajan ja jopa poroisännän; oletan kuitenkin, että kyseessä on joku muu paliskunnan edustaja kuin poroisäntä tai kuolleen poron omistaja; poroisäntä osallistui vastausten mukaan tarkastuksiin 9 kunnassa ja poron omistaja 6 kunnassa. Riistanhoitoyhdistysten edustajia oli mukana tarkastuksissa 8 kunnassa, lisäksi kahdessa kunnassa harvoin ja yhdessä silloin tällöin. Myös kohdassa joku muu oli mainintoja muutamassa kunnassa, jolloin lisäyksenä oli, että tarkastukseen osallistui poron löytäjä. b) 20 kunnan osalta ei ole ollut ongelmia lainkaan tai hyvin vähän ja kuudessa kunnassa on ollut joskus jonkintasoisia ongelmia; alla muutama esimerkki: a. Joskus ollut ongelmia eli selviä viitteitä pedon aiheuttamasta vahingosta ei löytynyt. b. Raatoa ei ollut tai yritetty pannan avulla hakea korvausta parin vanhan luun ja karvatukon perusteella. Paliskunnissa selvä ero vahinkoilmoituksen tekemiselle. c. Vanhat raadot keskusteluttavat. MMM:n määräystä ei haluta ymmärtää. Pyritään odottamaan niin pitkään vahinkotapauksessa, ettei ruhoa missään tapauksessa katsota miltään osin sellaiseksi, mitä voidaan käyttää hyväksi. Parhaimmillaan on esitetty suolistettua poroa korvauksen piiriin. Myös tutkinnassa poromiehen itsensä ampuma poro. d. On ollut ongelmia, mutta kohtuullisen vähän: vasat kuolleet kevättalvella nälkään (luuydin oli tummanpunaista), pari kertaa yritetty vanhaa raatoa uudelleen eli sinne oli viety panta, porotarha ja poromiehen karhunkatseluyritys olivat liian lähellä
5 P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s S i v u 5 toisiaan (karhut tappoivat lukuisia pantavasoja kevään aikana), pahimmat ongelmat ja eniten päänvaivaa aiheuttavat kesällä löydetyt edellisen talven raadot eli luukasat: usein tulkittu asiakkaan eduksi, koska esimerkiksi alueella on liikkunut paljon ilveksiä. c-d) Ilmoituksia oli hylätty yhteensä 12 kunnassa ja 15 kunnassa ei ollut hylätty yhtään. Syyt hylkäyksiin olivat pääsääntöisesti seuraavia: e. Inari: 1) poroa ei ole voitu todeta pedon tappamaksi, vaikka jäljellä oli riittävästi osia arvion tekemiseen (24%), 2) porosta ei ollut jäljellä juuri mitään (38 %), 3) poromiehet eivät ehtineet/lähteneet opastamaan vahinkopaikalla (17%), 4) vahinkoa ei tarkastuksessa löytynyt (15 %), 5) vahingot, joissa ilmoitettu vahinkopaikka ei ollut poron kuoleman tapahtumapaikka, vaan tyhjä pedon saaliin kätköpaikka (5%) f. Suomussalmi: poroa ei voitu todeta pedon tappamaksi, poro todettiin nääntyneeksi luuytimen perusteella, ilmoitus tuli liian myöhään, selvä väärinkäytös (2 kpl) g. Muonio: ei tarkastusten perusteella, mutta asiakirjapuutteiden tai -viiveiden takia korvaus evätty joitakin kertoja h. Porosta ei jäljellä juuri mitään tai raatoa ei löytynyt (mm. Salla, Pudasjärvi, Puolanka) i. Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus tulivat liian myöhään (mm. Taivalkoski, Salla) j. Ilmoittaja yritti saada löytöpalkkion vaikka raatoa ei ollutkaan (Salla) k. Maa- ja metsätalousministeriö antoi kunnille sisäisen määräyksen (Dnro 186/723/2002) petoeläinvahinkojen korvaamisesta porovahingoissa. Määräyksen mukaan korvausjärjestelmästä voidaan korvata vain suurpedon todistettavasti aiheuttama porovahinko. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on järjestettävä maastotarkastus silloin, kun vahingosta ei ole jäävittömän henkilön antamaa kirjallista lausuntoa, vahinkotapaus on suuri (useita poroja) tai vahingot kohdistuvat useasti samalla hakijalle. Paliskuntain Yhdistyksen mukaan korvausta pedon tappamasta porosta on mahdollista hakea ainoastaan silloin, kun kuollut poro tai sen jäänteet on löydetty maastosta ja se voidaan todeta maasuurpedon tappamaksi. Suuri osa raadoista jää löytymättä ja korvaamatta poronomistajalle. Hyväksyttekö petovahinkona korvattavaksi tapauksen, josta löytyy vain hieman luita ja karvoja eli siitä ei voida päätellä kuolinsyytä? Esim. poro on kuollut talvella ja se löytyy kesällä/syksyllä. Alla esimerkkejä vastauksista: a) Riippuu siitä, onko samalta alueelta löytynyt kiistattomasti pedon tappamia poroja ja alueella on havaittu pedon jälkiä. Tällöin voidaan käyttää harkintaa ja päättelyä. b) En hyväksy. c) Pedon tappamiksi pitäisi hyväksyä ainoastaan ne tapaukset, jotka on paikanpäällä todettavissa sellaisiksi. Ei karvatupoista tai ikivanhasta luurangosta sellaista voi päätellä. d) Tiedot petojen liikkeistä tulisi aina olla osana hyväksyttyjen tapausten korvaamista. Meillä on kiinteä keskusteluyhteys koko ajan poromiehiin ja muihin maastossa liikkuviin eli tilanne selvillä millä kantilla kairaa vahinkoriski on suurimmillaan. e) MMM:n sisäisen määräyksen Dnro 186/723/2002 kohdan 4 1.mom:n mukaan voidaan korvata vain todistettavasti pedon tappama eläin. Olen kysynyt asiasta vielä silloin MMM:ssä ylitarkastajana olleelta Sauli Härköseltä vahvistusta asiaan. Hän totesi ykskantaan, ettei vahinkoa sen perusteella voida korvata. f) Yleensä hyväksytään kyllä. Vahinkoalueella on ollut petoja tai alueella on sattunut muitakin varmuudella pedon tappamia tapauksia. Myös osa näistä vanhoista tapauksista on hyväksytty sillä perusteella. g) Ei ole ollut tuollaista tapausta, mutta arveluttaisi hyväksyä. h) Emme, mutta jäävittömän todistuksilla vahvistetaan kaikki ne tapaukset, joita ei ole tarkistettu, ja niissä varmaan on monenlaista taustalla. i) Harkitusti kyllä. Näistä tapauksista yleensä keskustellaan etukäteen paliskunnan kanssa, ja jos tapaus on hyvin epävarma, niin paliskunta ei tee siitä ilmoitusta, eikä hakemusta. j) Maalaisjärki on joskus paikallaan.
6 P e t o v a h i n k o t a r k a s t a j a k o u l u t u s S i v u 6 e) Maastotarkastuksissa on liikuttu seuraavasti: a. Poromiesten autoilla, kelkoilla, jalkaisin; kunnalla ei käytössä maastoajoneuvoja b. Tarkastajat liikkuneet omilla moottorikelkoilla tai mönkijöillä; kunnalla ei maastoajon. c. Oma auto, poronomistajan tai paliskunnan poroisännän auto (maastokelpoinen) tai mönkijä ja kävellen pahimmat maastot (runsaspuustoiset metsät); kunnalle ei m-ajon. d. Kunnassa on moottorikelkka käytössä e. Omalla moottorikelkalla sulan maan aikana kävellen / mönkijässä kyytiläisenä f. Kävelemällä ja hiihtämällä. Kunnassa ei ole käytössä maastoajoneuvoja. Oma m-kelkka on, mutta en ole vielä käyttänyt tarkastuksessa. g. Omalla autolla ja kesäisin aina jalkapelillä loput. Talvisaikana suksilla (jos raato lähellä tietä) tai kevyellä siperialaisreellä, joka kytketään poromiehen m-kelkkaan (reki kulkee auton katolla ja toimii tosin hyvin) h. Henkilöauto, m-kelkka, mönkijä. Itsellä on auto ja kelkka, mönkijää on lainattu poromiehiltä. i. Poromiesten tai rhy:n edustajan kimppakyydeillä, pääsääntöisesti jalan. Muutaman kerran oma m-kelkka. Kunnassa ei maastoajoneuvoja. j. Poromiesten moottorikelkan kyydissä, lumikengillä ja muutoin jalan. k. Valtuutetut tarkastajat ovat käyttäneet omia kulkuneuvoja, joiden käytöstä kunta on maksanut KVTES:n mukaiset matkakustannusten korvaukset tarkastajille. l. On liikuttu autolla ja moottorikelkalla sekä poromiehen veneellä. XXXXXXXX kunnalle / kaupungille oltiin hankkimassa kelkkaa, mutta lautakunta päätti, ettei kelkkaa tarvita. On särjetty omia autoja ja kelkkoja. Korvaukset vaurioista tiukassa. Jatkossa ei kannata itsellä pitää sitä varten kelkkaa. Kunta ei halua investoida välineisiin. m. Kävellen, hiihtämällä, moottorikelkan perässä hinauksessa ja m-kelkan kyydissä. n. Kuljetuksesta ovat huolehtineet poromiehet. Kunnassa ei olisi varaakaan kysyttyyn kalustoon o. YLEISHUOMIONA: KOVIN HARVASTA KUNNASTA LÖYTYY MAASTOAJONEUVOJA 6. Korvaukset maastotarkastuksista Yhteensä 22 poronhoitoalueen kunnassa ei ole peritty lainkaan tarkastusmaksua. Lisäksi kahdessa kunnassa on peritty matkakulut, mikäli kuljetusta ei ole järjestetty. a) Ei tarkastusmaksua, mutta poromiehet vastavuoroisesti antaneet kiitettävästi kyydin vahinkopaikalle b) Kunnan talousarviossa on riittävästi budjetoitua rahaa tätä varten c) Kh:n päätös: maksua ei peritä, jos kuljetus paliskunnan toimesta Tarkastusmaksu ON PERITTY kolmessa kunnassa: 100 per tarkastus. a) Kaikista tapauksista 100 /tarkastus, joka kattaa keskimäärin vajaat puolet yhden tarkastusreissun kokonaiskustannuksista b) Korvaus 100 /tarkistus peritty paliskunnalta / poronomistajilta
Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotRiistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset
Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotRiistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014
Riistavahinkolaki Keijo Alanko Lapin ELY- keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.1.2014 1 Porovahingot Suurpedon tappaman tai suurpetovahingon vuoksi lopetetun poron käypä arvo korvataan
LisätiedotRiistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano. Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen
Riistavahinkojen korvausjärjestelmän toimeenpano Petovahinkotarkastaja -koulutus Sodankylä 11.5.2010 ja Pudasjärvi 12.5.2010 Marika Lehtinen 1. Vahingosta ilmoittaminen Viljelys-, eläin-, irtaimisto- ja
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotHIRVIKOLARISEURANTA LAPPI Lapin ELY, Ramboll Finland Oy
HIRVIKOLARISEURANTA LAPPI 2000 2017 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 12.3.2018 1 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 2017 Tieliikenteessä kuoli 7 henkilöä (2016 / 15 hlöä, 2015 / 11 hlöä, 2014 / 13 hlöä).
LisätiedotKUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö
LisätiedotREITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT. Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari
REITTITOIMITUS MOOTTORIKELKKAILUREITIT Harri Mäki 10.12.2015 REILA-seminaari 2 Sovellettavat säädökset Sovelletaan maastoliikennelakia (1710/1995). Lisäksi soveltuvin osin ulkoilulain (606/1973) säännöksiä
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta /2014 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2014 777/2014 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavasta lihan ja vuodelta 2013 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden
LisätiedotHirvikolariseuranta. Lappi Lapin ELY, Ramboll Finland Oy
Hirvikolariseuranta Lappi 2-216 Lapin ELY, Ramboll Finland Oy 17.3.217 LIIKENNETURVALLISUUS LAPISSA VUONNA 216 Tieliikenteessä kuoli 15 henkilöä (215 / 11 hlöä, 214 / 13 hlöä). Vuosien 2-216 ka. oli 14
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2017 maksettavasta lihan ja vuodelta 2016 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä vuodelta 2017 maksettavasta eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta Valtioneuvoston
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.
LisätiedotMarkku Paija, Loimaan maaseutupalvelut
Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut Petoeläinvahinko Valtion varoista korvataan susien, ilvesten, ahmojen ja karhujen aiheuttamia vahinkoja viljelyksille, eläimille ja irtaimistolle Vahingon tapahduttua:
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotAvoterapiahankinta Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa
Avoterapiahankinta 2015-2018 Lappi/Oulu/Pohjois-Pohjanmaa Infotilaisuuden ohjelma Avaus Avoterapiapalvelujen tarjouskilpailun järjestäminen ja hankintalain mukainen menettely Tarjouspyyntö, Kelan vaikeavammaisten
LisätiedotKuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot
11.9.2017 Kuntien maaseutuviranomaisten yhteystiedot Tunturi-Lapin maaseutulautakunta Muonion kunnan Tunturi-Lapin maaseutulautakunta hoitaa Muonion, Enontekiön ja Kittilän kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisen
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015
LisätiedotSote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja
Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLapin liitto Kuntakohtainen katsaus talousarvioihin. Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen hoito:
Lapin liitto 3.3.2010 Lapin kuntien talousarviot vuodelle 2010 Vertailutiedot: kuntien antamat ennakkotiedot vuoden 2009 tilinpäätöksistä ja Tilastokeskus Henkilöstömenojen osalta huomioitava lomituspalvelujen
LisätiedotOmaishoitajaliitto Lähellä ja tukena
Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Lähdetieto: Liirum laarum 5.4.2019 Seminaari Matti Meikäläinen Omaishoitajista pääasialliset auttajat, n. 300 000 naisia 61% miehiä 39% ei-työelämässä 34-54% ansiotyössä
LisätiedotEnontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi
LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013. 695/2013 Valtioneuvoston asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2013 695/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavasta lihan ja vuodelta 2012 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavasta lihan ja vuodelta 2014 maksettavasta maidon kuljetusavustuksesta sekä eräiden kotieläintalouden palvelujen tuesta vuodelta 2015 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotLAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas
LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
LisätiedotMAAOMAISUUS Vuosittain:
MAAOMAISUUS Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAAOMAISUUS 31.12.2009 Enontekiö 2,91 27,14 30,05 Inari 219,58 158,77 378,35 järvi 59,49 19,16 78,65
LisätiedotSavuton kunta
Savuton kunta 2012 2015 Pirjo Nikula 30.10.2014 1 Kiitos! Lapin aluehallintovirasto PPSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö luennoitsijat Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry www.ppsydanpiiri.fi Kiviharjuntie
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotLeader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio
Lappi Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio Pohjoisimman Lapin Leader (PLL) Sodankylä, Inari, Utsjoki, Savukoski,
LisätiedotLAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus
LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä
LisätiedotSatapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010
Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010 Säkylä 15.9.2010 Riistapäällikkö Antti Impola 20.9.2010 Satakunnan riistanhoitopiiri 1 Ajankohtaiskatsaus RKTL:n kannanarviot suurpetojen määristä ennen metsästyskautta
LisätiedotLapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja
Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista
LisätiedotPohjoisen sote-alueen valmistelu
Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotAlueelliset vastuumuseot 2020
Alueelliset vastuumuseot 2020 Nelimarkka-museo Porvoon museo HAM Helsingin taidemuseo Helsingin kaupunginmuseo Hämeenlinnan kaupunginmuseo Hämeenlinnan taidemuseo Joensuun museot Jyväskylän museot Kainuun
LisätiedotLiite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila
Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1 Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2 Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta
LisätiedotPetojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa. Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta
Petojen aiheuttama etsintä- ja poistotyö paliskunnassa Mika Kavakka Kemin-Sompion paliskunta KEMIN-SOMPIO Suomen suurin plk, 5600 km2 150 poronomistajaa Suurin sallittu 12 000 eloporoa Suurin osa poroista
LisätiedotPETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI
PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI Päivi Kainulainen www.lapinliitto.fi/petofoorumi TYÖN SISÄLTÖ
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0
LisätiedotINHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos
INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI Lapin pelastuslaitos Sisältö Lapin pelastuslaitos Lapin hälytystilastot 2018 maastopalot Ruotsin virka-aputehtävä Pelastuslaitokset Pelastuslaki 379/2011 Asetus
LisätiedotSanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi
Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361
LisätiedotPetojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen
Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotOYS-ERVA ERVA-KPP HANKE
OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN
LisätiedotLUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA
LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.
LisätiedotPoro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.
Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
LisätiedotMarika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1
Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa
LisätiedotEnsihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015
Ensihoidon palvelutason toteutuma 1. ½/2015 Antti Saari Päivystyksen ja ensihoidon tulosaluejohtaja, LSHP Mika Orrensuo Ensihoitopäällikkö, LSHP Kuntakohtaisten taulukoiden tulkinta Ylin taulukko on Lapin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon valvonta
Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus seminaari Rovaniemi 27.5.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Tuula
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotYhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa
Kunnanhallitus ASIALISTA KOKOUSTIEDOT KÄSITELTÄVÄT ASIAT :t Aika Maanantai 20.6.2016 klo 12.00-12,35 Paikka Savukosken kunnanvirasto 108 109 110 Yhteistyömallien selvittäminen Pelkosenniemen kunnan kanssa
Lisätiedot11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,
LisätiedotJukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki
Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki 18.10.2018 MEILLE SYNTYY UUSI LAPPI Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta. UUSI LAPPI -kuntakierroksella kuunneltiin asukkaiden ja henkilöstön ajatuksia
LisätiedotHyvinvointikertomukset Lapin kunnissa
Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden
LisätiedotLapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015
NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Lapissa
LisätiedotARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA
ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA Maastotarkastuksen tekevä maaseutuelinkeinoviranomainen vastaa arviokirjan täyttämisestä. 1. MAASTOTARKASTUSTA JA KORVAUKSEN
LisätiedotValtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:
11.5.215 Selvitys 1 (54) Yhtymähallinto / Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet -hanke 3.1.215 Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,
LisätiedotLääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille. Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki
Lääkehuoltokysely LSHP:n jäsenkunnille Laura Huotari Proviisori LKS sairaala-apteekki Kyselyn toteuttaminen Webpropol-kysely touko-kesäkuussa johtaville lääkäreille Vastauksia saatiin 12:sta kunnasta/kuntayhtymästä
LisätiedotPOROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010
POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 29.3.2017 1 Teknologia-avusteiset kotihoidon palvelut Teknologiapilotit ovat liikkeellä (Inari, Kolari, Kittilä, Ranua, Sodankylä, Tervola)
LisätiedotENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN
ENSIHOIDON KUSTANNUSTENJAKO 2016 ALKAEN Kuntakokous 7.10.2015 Talousjohtaja Elisa Kusmin Ensihoidon kustannukset /asukas eri shp:t vuoden 2014 talousarviossa 2 Yhtymävaltuuston käsittely 27.11.2013 34
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
LisätiedotLapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
LisätiedotARINAN EDUSTAJISTON VAALIT 2018: OHJE EHDOKASILMOITUKSEN LAATIMISEEN
ARINAN EDUSTAJISTON VAALIT 2018: OHJE EHDOKASILMOITUKSEN LAATIMISEEN Tehtävätaulukko Äänioikeutettu jäsen Ehdokasilmoituksen laatija Ehdokasilmoituksen asiamies Ehdokas Jäsenyys Ikä Asuinpaikka 31.12.2017
LisätiedotPoro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa.
Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 parttio = pieni porolauma tokka = suuri porolauma vasa, vasikka = poro ensimmäisellä ikävuodellaan hirvas = kolmea vuotta vanhempi urosporo vaadin, vaami = kolmea
LisätiedotLapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus
Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015
LisätiedotTilinpäätös Valtuustoseminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin
Valtuustoseminaari 13. 14.6.2018 Talousjohtaja Elisa Kusmin MÄÄRÄTAVOITTEET Avohoito Tilinpäätös 2017 TA 2017 TA muutos Muutettu TA 2017 TP 2017 Ero Toteuma% kuntalask.käynnit, omat * 223 815-6 526 217
LisätiedotKuntaraportti Utsjoki. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Utsjoki Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Pelkosenniemi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pelkosenniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Tervola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Ylitornio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Ylitornio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Posio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Posio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Kittilä. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kittilä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Kolari. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kolari Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Rovaniemi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Rovaniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Pello. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pello Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET
KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio
LisätiedotKuntaraportti Ranua. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Ranua Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Muonio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Muonio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Kemijärvi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kemijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Inari. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Inari Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Tornio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Kemi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Keminmaa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Keminmaa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
Lisätiedot