Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut

Transkriptio

1 Markku Paija, Loimaan maaseutupalvelut

2 Petoeläinvahinko Valtion varoista korvataan susien, ilvesten, ahmojen ja karhujen aiheuttamia vahinkoja viljelyksille, eläimille ja irtaimistolle Vahingon tapahduttua: 1. Yhteys heti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen tai virkaajan ulkopuolella poliisiin (tai petoyhdyshenkilöön) 2. Valokuvat paikalta helpottavat asian tulkintaa jos on vaara esim. jälkien häviämisestä 3. Toivottavaa että paikka olisi koskematon viranomaisen katselmusta varten Ilmoitus vahingosta joko kirjallisesti lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimella

3 Vahinkoilmoitus ja korvaushakemus Vahinkoilmoitus (ja korvaushakemus) tulee tehdä välittömästi sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle Korvaushakemus tehdään viipymättä lomakkeella 131, viimeistään kuukauden kuluessa (

4 Ilmoituksesta käytävä selville vahingonkärsijän nimi-, osoite-, tila- ja muut yhteystiedot vahingon tapahtumispaikka ja muut tarvittavat paikkatiedot vahingon aiheuttaja ja ajankohta eläinlaji ja tapettujen tai vahingoittuneiden eläinten määrä tuhoutuneen tai vahingoittuneen irtaimiston laji ja määrä onko vahingonkärsijällä mahdollisuus saada vahingosta korvausta vakuutuksesta tai muulla perusteella muut vahingon suuruuteen vaikuttavat seikat Vahingon selvittämisen kannalta olennaisia seikkoja voivat olla lisäksi esim. vahingon ilmoittaja ja ilmoituspäivä, löytäjä ja löytöpäivä.

5 Maastotarkastus Katselmuksen tekee aina kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen Yleensä katselmus tehdään yhteistyössä alueen petoyhdyshenkilön kanssa /lausunto tapahtuneesta Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät

6 Arviokirja maastotarkastuksesta Katselmuksesta tehdään arviokirja Maastotarkastajan käsitys vahingosta Korvauksen hakijan käsitys vahingosta Riistanhoitoyhdistyksen käsitys vahingosta Liitteet Viljelysvahingot Puutarha- ja taimistovahingot Eläin- ja irtaimistovahingot Yhteenveto vahingoista

7 Korvaushakemuksen käsittely Korvaushakemus käsitellään kunnassa kalenterivuoden päättyessä Korvataan vahingon käypä arvo Vahinkojen normisadot, yksikköhinnat ja käyvät arvot määrätään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella sekä Maaseutuviraston määräyksillä Ei omavastuuta, kuitenkin korvattava määrä oltava vähintään 170 vuodessa jotta korvaus maksetaan Vahingot korvataan vuosittaisten määrärahojen puitteissa Vuoden 2015 vahingoista maksatus alkaen Korvaustaso 51 % (2014 maksettiin täysimääräisinä ja 2013 maksu kolmessa osassa 44 / 34 / 22 %, joista viimeinen erä vuonna 2015) 2015 vahinkojen korvausten käsittely kesken MMM:ssä, maksetaan mahdollisesti lisää myöhemmin määrärahojen sen salliessa

8 Mitä korvataan? Tapetun tai vahingon takia lopetetun eläimen käypä arvo ( MMM:n asetus 503/2012) Eläinlääkintäkustannuksia / tuotannon menetyksiä korkeintaan käypään arvoon asti Elottoman irtaimiston korvauskustannusten arvo, kuitenkin korkeintaan sen hetkiseen käypään arvoon asti Viljelysvahingoissa käytetään satovahingoissa käytettyjä normisatoja ja yksikköhintoja

9 Eläintenpitäjän toimenpiteet Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissä olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon Ison alueen aitaaminen ei yleensä ole mahdollista MMM:ltä voi saada avustuksia esim. petoaitoihin, asiasta voi tiedustella Riistakeskukselta Yhteistyö paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa esim. petoeläinten karkoittamiseen alueelta Korvausta voidaan alentaa tai evätä kokonaan jos hakija on kieltäytynyt toimenpiteistä, mitkä olisivat estäneet tapahtuneen vahingon kokonaan tai osittain

10 Esimerkkejä korvaustasoista Eläin Korvaus Hevonen alle 1 v., poni Hevonen yli 1 v Lypsylehmä / emolehmä / hieho uudistukseen 760 Hieho teuraaksi yli 2 v. 570 Vasikka alle 1 v. 170 Siitosuuhi 431 Teuraslammas 105 Siitospässi 556 Koira Perusarvo sekaroituinen 800 Perusarvo puhdasrotuinen Lisäkorvaus alkaen 200 (max. n )