Joutuu harppaamaan kunnolla ulos siitä laatikosta, että pääsee tekemään muutakin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joutuu harppaamaan kunnolla ulos siitä laatikosta, että pääsee tekemään muutakin"

Transkriptio

1 Joutuu harppaamaan kunnolla ulos siitä laatikosta, että pääsee tekemään muutakin Ulkomailla työskentelevien suomalaisten humanistien asiantuntijuuden kehitys ekspatriaattien kertomana Oulun yliopisto Kulttuuritieteet Kulttuuriantropologian pro gradu -tutkielma Lokakuu 2008 Eeva-Maija Kolehmainen

2 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Aikaisemmat tutkimukset Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat Etnografiset tutkimusongelmat Teoreettiset tutkimusongelmat Tutkimusaineisto ja -menetelmät Humanistityöntekijöiden haastattelut Työnantajille esitetyt kysymykset Viisivuotisseurannan lomaketutkimus Tutkimusprosessin kuvaus HUMANISTIN TIE YLIOPISTOSTA TYÖMARKKINOILLE Praktiset Avainkäsitteet Suomalainen korkeakoulutus ja humanistisen alan yliopistokoulutus Professiot ja generalistit työmarkkinoilla Tietoyhteiskunta ja muuttuneet työmarkkinat TYÖN ARVOSTUS JA ASIANTUNTIJUUS Työn arvostus ja työorientaatio Osaaminen ja asiantuntijuus TEORIAN KÄSITTELY JA TUTKIMUSMALLI Identiteetti käsitteenä Sosiaaliset identiteetit Brewerin mukaan Relatiiviset rooli-identiteetit Ryhmäperustaiset identiteetit Kollektiiviset identiteetit Identiteetin kehitys ja identiteettikriisit asiantuntijuudessa Tutkimusmalli Tutkimuksen rakenne HUMANISTINEN KOULUTUS JA AMMATILLISEN ROOLIN KEHITYS Opiskelun alku ja alan valinta Opiskelun kohokohtia: Valinnanvapaus ja gradu Humanistin valmistautuminen työelämään HUMANISTI KANSAINVÄLISEN TYÖYHTEISÖN JÄSENENÄ Ulkomaille hakeutuminen Suomalainen humanisti työnhakijana Humanisti työntekijänä Humanisti työorganisaation osana Humanistit alojensa asiantuntijoina HUMANISTI JA KAHDEN KANSALAISUUDEN VAIKUTUS Alueelliset kollektiivit identiteetin osana Suomalaisuus Skandinaavisuus Eurooppalaisuus

3 7.2 Asuinmaan vaikutus suomalaisuuden kokemukseen Yhteydet, koti-ikävä ja paluu kylmään pohjolaan JOHTOPÄÄTELMÄT Yhteenveto Soveltavat johtopäätelmät LIITTEET LÄHTEET

4 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Pro gradu -tutkielmani aihe on suomalaisten, ulkomaille työllistyneiden humanistien ammatillisuuden rakentuminen ja asiantuntijuuden kehitys kansainvälisissä tehtävissä. Tutkittavat ovat suomalaisista yliopistoista vuonna 2002 kieli- ja kulttuurialoille valmistuneita yleisalojen filosofian maistereita. Tutkielmaani varten haastattelin kymmentä keväällä 2008 ulkomailla työskennellyttä henkilöä ja tarkastelin ulkomailla asuvien humanistien vastauksia yliopistojen teettämässä viisivuotisseurannassa. Analyysin pääteemoina ovat humanistien ammatilliset urapolut, heidän suhteensa työhön ja ammattiin sekä heidän asemansa ulkomaisessa työyhteisössä ja yhteiskunnassa. Tässä työssä tarkoitan termillä humanisti suomalaisen yliopiston humanistisesta tiedekunnasta valmistunutta henkilöä. Ekspatriaatilla tarkoitan henkilöä, joka työskentelee tilapäisesti tai toistaiseksi eri maassa, kuin missä on kasvanut 1. Valitsin graduuni humanistien työllistymistä koskevan aiheen, koska koin sen yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi. Lisäksi toivon työni selventävän alani opiskelijoille heidän työmarkkina-asemaansa ja rohkaisevan ulkomaankokemuksen hankkimiseen. Uskon tutkimuksen lisäävän pontta humanistisen koulutuksen kehittämiseen sekä työmarkkinapoliittiseen edunvalvontaan. Tutkimus on suunnattu alan opiskelijoille, työuraansa aloittaville, yliopistoille, työnantajille sekä ammattijärjestölle. Työni tutkimustulokset julkaistaan Akavan Erityisalojen järjestämässä HumanistiURA tapahtumassa. Tämä työ on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston, koko Suomen kattavan Aarresaari-verkoston 2 sekä Akavan Erityisalat ry:n kanssa. 1 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen määritelmä (elektroninen dokumentti). 2 Aarresaari- verkosto on kaikkien Suomen tiede ja taidekorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluiden muodostama yhteistyöverkosto. 4

5 1.2 Aikaisemmat tutkimukset Taustamateriaalina toimivat tähän asti toteutetut tutkimukset humanistien työllistymisestä ja työelämätaidoista. Havaitsin humanistisen koulutuksen ja sen työelämäsuhteen olevan pohdiskeltu aihe. Aiempaa tutkimusta on tehty paljon tutkimukseni eri osa-alueilta, mutta opiskelua ja ulkomailla työskentelyä ei ole toistaiseksi yhdistetty yleisalojen humanisteja käsittelevässä tutkimuksessa. Tähänastinen tutkimus on keskittynyt humanistisen yliopistokoulutuksen työelämäyhteyksien kehittämiseen. Mielestäni on erittäin mielenkiintoista, että periaatteessa laaja-alaisimmat työelämämahdollisuudet antavan koulutuksen ongelmaksi näyttää muodostuneen professiomuodon vähäisyys ja urasuuntautumisen puuttuminen. Opiskelijat kokevat humanistisen yliopistokoulutuksen ikään kuin lukiokoulutuksen jatkeena yleissivistävänä koulutuksena, jonka aikana voi miettiä, mitä haluaa tulevaisuudelta. Kuitenkin opintojen loppuvaiheessa valmistuvat kokevat usein turhautumista huomatessaan, että pelkkä maisterintutkinto ei välttämättä tarjoa valmista uraa tai työpaikkaa. Oma työura näyttäisi etenevän henkilökohtaisten valintojen ja sattumien summan yhteisvaikutuksesta ja ammatillisuus pääsee kehittymään vasta työelämään siirtymisen jälkeen. Halusin osaltani selvittää, onko asia todella näin. Päivi Korhosen ja Juha Sainion tutkimukset Viisi vuotta työelämässä 3 ja Kitkaa ja kasautuvia vaikeuksia 4 käsittelevät viisi vuotta sitten yliopistosta valmistuneiden työ- ja koulutustietoja. Näissä tutkimuksissa on myös humanisteja koskevat osat, joiden tietoja on verrattu muiden tieteenalojen vastaaviin. Kyseiset tutkimukset koostuvat vastaavasta viisivuotis-uraseurantakyselymateriaalista kuin se syksyllä 2007 kerätty, joka toimii oman pro graduni määrällisenä aineistona. Humanistisen alan työelämäyhteyksien lisäämisestä on tehty useita tutkimuksia ja ongelmiin on laadittu toimenpidesuosituksia. Olin tutkimukseni loppuvaiheessa yhteydessä Turussa opiskelijoiden työelämävalmiutta tutkineen Eric Carverin 5 kanssa. Carver huomautti mielestäni osuvasti, että on turhauttavaa huomata, ettei humanistisen koulutusalan ongelmiin ole puututtu, vaikka ratkaisuehdotukset on laitettu paperille jo useaan kertaan. Esimerkiksi Jyri Manninen on 3 Korhonen ja Sainio Sainio Carver

6 tutkinut jo käytössä olevia hyviä käytäntöjä humanistisessa koulutuksessa 6. Muun muassa kasvatustieteiden tohtorit Anneli Eteläpelto, Päivi Fadjukoff, Päivi Tynjälä ja Juhani Kirjonen ovat tutkineet asiantuntijuuden ja ammatillisen identiteetin jatkuvaa kehittymistä koulutuksen ja työelämän konteksteissa 7. Heidän mukaansa asiantuntijuutta kasvattavia ympäristöjä voidaan löytää esimerkiksi työssä, projekteissa ja verkostoissa 8. Aiemmin lähinnä johtotehtäviin vaadittua asiantuntijuutta edellytetään nykyään moniammatillisten tiimien kaikilta osanottajilta. Asiantuntijuus ei myöskään ole enää pelkästään yksilöllinen ominaisuus, vaan sen yksikkönä saattaa olla koko tiimi 9. Eri yliopistojen yhteisten seurantatutkimusten lisäksi on 2000-luvulla tehty yliopistokohtaisia selvityksiä ja tutkimuksia humanistien työllistymiseen, koulutuksen kehittämiseen ja työllisyyshankkeisiin liittyen. Esimerkiksi Eric Carver on ansiokkaasti toteuttanut Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalveluille oppiaineiden henkilökunnan ja työnantajien haastatteluihin pohjaavan tutkimuksen humanistisen koulutusalan työelämäyhteyksien kehittämisestä 10. Jyri Manninen ja Saara Luukannel ovat selvittäneet Helsingin yliopistosta valmistuneiden humanistien työelämäpolkuja osaamisen ja valmentautumisen näkökulmasta 11. Hyödynnän kaikkia edellä mainittuja tutkimuksia käsitellessäni humanistien osaamisen muotoja ja rekrytointia. Päivi Korhonen on tutkinut Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisiltä koulutusaloilta valmistuneiden työllistymisen avaimia 12. Otin tausta-aineistoon mukaan myös Korhosen tutkimuksen, koska humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset koulutusalat ovat molemmat luonteeltaan yleissivistäviä. Todettakoon, että näiden eri yliopistojen teettämien tutkimusten tulokset ovat keskenään pitkälti samansuuntaisia. Sosiologi Otto Kanervo on käsitellyt koko eurooppalaista työmarkkinakenttää teoksessaan Korkeasti koulutetut ja työ valintojen rationaalisuus eurooppalaisessa vertailussa. Kanervon tutkimuksessa ilmenee, miten yliopistot näkevät humanisteille tyypilliset työelämätaidot ja mihin koulutuksessa panostetaan. Kanervo kiinnittää 6 Manninen Eteläpelto ja Vähäsantanen 2006; Tynjälä 2003 ja 2007; Kirjonen Esim. Eteläpelto Tynjälä 2003, Carver Manninen ja Luukannel Korhonen

7 tutkimuksessaan huomiota myös naisten ja miesten välisen urasuunnittelun ja työorientaation eroihin. Suomalaisten yleistä asennoitumista työhön ja suomalaisuuteen on tutkittu mm. kansainvälisten ISSP- tutkimusten osana ja raportoitu vuoden 2007 julkaisussa Suomalaiset ja työ 13 sekä Onni on olla suomalainen 14. Suomalaisten työtä koskevia tutkimuksia hyödynsin selvittäessäni haastateltujen työpolkuja ja sitä, miten tietoisia valintoja he tekivät ammatillisuutensa kehittämiseksi. Opettajien ammatillisesta identiteetistä on tehty useita tutkimuksia. Näistä kansainvälisyyttä käsittelee Sari Pöyhösen Venäjällä työskenteleviä kieltenopettajia koskeva etnografinen väitöstutkimus 15. Kukka Eerola on tutkinut pro gradussaan PR-työntekijöiden ammatillista identiteettiä sosio-kulttuurisena kokonaisuutena 16. Hyödynsin sosiaalipsykologi Jorma Anttilan ja Pekka Kaunismaan tutkimuksia, kun tarkastelin haastateltujen suhdetta suomalaisuuteen ja uuteen asuinmaahansa. Kansalaisen identiteettiä ja suomalaiseksi oppimista tutkineen Anttilan mukaan toimivan yhteiskunnan perustamiseen tarvitaan kansallista identiteettiä ja oma kansallinen kulttuuri 17. Anttilan mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kansallisen identiteetin erityispiirteisiin kuuluvat kansakunnan jäsenille ominaisiksi katsotut kansalaisuuden muodot ja tietyt politiikan käytännöt, esimerkiksi Suomessa koululaitos, hyvinvointi ja sisäinen turvallisuus. Kilpailukykyisen talouden, tietoyhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin yhdistävää valtiomallia pidetään maailmalla esimerkillisenä yhteiskuntajärjestelmänä 18. Taloudelliset toiminnot suuntaavat kansalaisten suhteita yhteisiin etuihin kansantalouden ja toiminnan tuottaman elintason kautta. Kommunikatiivista yhteisöä lujittaa julkinen tiedotusvälineistö, joka vahvistaa käsitystä yhteisestä identiteetistä. Lisäksi kansainvälinen vertailu ja siinä saavutetut tilat luovat käsitystä kansasta ja se yhdistää myös koko systeemistä tasoa: esimerkiksi Pisatutkimuksella on ollut suuri rooli suomalaisessa tiedotusvälineistössä ja siten se muokannut käsitystämme koulutusjärjestelmän tasosta. Sosiaalisen identiteetin prosessit selittävät puhtaimmin näitä vertailullisia viittauksia Melin, Blom ja Kiljunen Oinonen, Blom ja Melin Pöyhönen Eerola, Anttila Julkunen 2007, Anttila 2007,

8 1.3 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat Tutkimuksen yleistavoitteena on selvittää ulkomailla työskentelevien humanistien identiteetin rakentumista ja asiantuntijuuden kehitystä tarkastelemalla siihen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden yhteyttä toisiinsa. Tarkastelussa hyödynnän Marilynn B. Brewerin sosiaalisen identiteetin teoriaa, johon yhdistyy osittain sosiaaliantropologi Frederick Barthin ja kulttuurintutkija Johan Fornäsin identiteettiteorioita. Brewerin teoria on mielestäni hyvin ryhmitelty ja kattava mallinnos siitä, miten erilaiset identiteetin tasot toimivat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja vallitsevaan ympäristöön. Sen avulla on havainnollistettavissa yksilöllisen, koulutuksellisen, työympäristösidonnaisen ja kansallisen identiteetin vuorovaikutus ja suhde niistä rakentuvaan ammatilliseen identiteettiin. Asiantuntijuus rakentuu ajan myötä vuorovaikutuksessa yksilöidentiteetin, koulutuksen muokkaaman ammatillisen rooli-identiteetin, työympäristön ryhmäidentiteetin ja kansallisuuksien kollektiivisten identiteettien kanssa. Pelkkä yksilö- tai rooliteoreettinen käsittely olisi ekspatriaattien kohdalla mielestäni jättänyt suuria aukkoja juuri yhteiskunnan ja kansallisuuksien vaikutusten osalta. Tämän vuoksi muodostin oman tutkimusmallini Brewerin teorian pohjalta. Käytin mallia muodostaessani hyväksi Kukka Eerolan yhteisöviestinnän pro gradu työssä esittelemää mallia, jossa Eerola esittää pr-henkilöstön ammatilliseen identiteettiin vaikuttavia tekijöitä. 20 Tarkastelen humanistien identiteettiä Brewerin teorian mukaisesti jakaen sen neljään eri tasoon: yksilön tasoon, humanistisen koulutuksen saaneen henkilön ammatillisen roolin tasoon, työyhteisön jäsenyyden ryhmätasoon, sekä tietyn kulttuurin ja yhteiskunnan puitteissa toimivan kollektiivitasoon. Keskityn tarkastelussa rooli-, ryhmä- ja kollektiivitasoihin, koska haluan selvittää nimenomaan humanistisen koulutuksen saaneen henkilön toimintaa kansainvälisessä työympäristössä. Tarkastelen ammatillisuuteen liittyvää identiteetin rakentumista selvittämällä haastateltavien työ- ja elämänhistoriaa, ammattialan erityispiirteitä, työympäristön rakennetta ja toimintaa sekä heidän toimintaansa vaikuttavia yhteiskunnan sosio-kulttuurisia käytäntöjä. Tarkastelen haastateltujen suhdetta omaan osaamisensa tunnistamiseen sekä asiantuntijaidentiteetin kehittymiseen. Samalla tutkin sitä, onko ulkomailla asumisella tai työnantajan näkemyksillä yhteyttä yksilön ammatillisen roolin rakentumiseen. 20 Eerola

9 1.3.1 Etnografiset tutkimusongelmat E1: Mikä merkitys humanistien työelämään valmistautumisella kuten opinnoilla, työkokemuksella, yhdistystoiminnalla tai harrastuksilla on ammatillisuudelle ja kansainväliselle työsuuntautumiselle? E2: Miten humanisti määrittää itseään ammatillisesti ja millainen on hänen asemansa kansainvälisessä työyhteisössä? E3: Miten suomalainen humanisti määrittää itseään suhteessa Suomeen ja nykyiseen oleskelumaahansa? E4: Miten humanistit kokevat oman asiantuntijuutensa ja sen kehittymisen? Etnografisena yksilötason tutkimuskohteenani on selvittää haastateltujen henkilöiden taustaa ja identiteettiä suhteessa henkilökohtaiseen kokemuspohjaan, koulutukseen, työelämään, sekä elämänpiiriin ja ympäristöön. En käsittele yksilötasoa erillisenä osana, vaan vain sen yhteyttä rooli-, ryhmä- ja kollektiivitasoihin. Roolitasolla tavoitteenani on selvittää työelämään valmistautumista ja sitä, miten henkilön koulutustausta yhdistyy humanistin identiteettiin työn tekijänä ja ammatin osaajana. Keskeisiä tutkimuskohteita ovat henkilöiden opiskeluun hakeutuminen, opiskeluaikainen elämä, kokemukset ja tulevaisuudenodotukset. Yksilö- ja roolitason identiteetit muodostavat pohjan yksilön kehitykselle nuoresta aikuiseksi ja opiskelijasta asiantuntijaksi. Ryhmätasolla tutkin haastateltavien työympäristöä ja heidän ammatillista rooliaan siinä. Selvitän, missä haastattelemani henkilöt ovat hankkineet työelämässä eniten käyttämänsä taidot ja miten kyseisiä valmiuksia tällä hetkellä kehitetään ja miten niitä tuodaan esiin työelämässä. Kartoitan myös, ovatko työnantajat hakeneet tai palkanneet organisaatioon tarkoituksella humanisteja töihin ja jos, niin miksi ja millaisiin tehtäviin. Ryhmätason tutkimuskohteita ovat muun muassa työsuhteen laatu ja työympäristön vaikutus ammatillisuuteen. Työnantajilta kysyn, millaisia ovat heidän kokemuksensa suomalaisista ja humanistisen koulutuksen saaneista työntekijöinä. Kartoitan myös, onko palkattu humanisti osoittautunut työnantajan käsityksen mukaiseksi vai jotenkin ennakkokäsityksestä poikkeavaksi. Kollektiivitasolla selvitän haastateltujen motiiveja ja keinoja Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevaan työpaikkaan hakeutumiseen. Edellä mainittujen asioiden 9

10 lisäksi kartoitan henkilöiden suhdetta Suomeen ja asuinmaahan, sekä suomalaisuuteen ja asuinmaan kansallisuuteen. Kollektiivitason käsittelyssä hyödynnän Jorma Anttilan kansallista identiteettiä käsittelevää jaottelua, missä hän jakaa kansallisuuden kokemuksen viiteen tasoon: ihmisen, kulttuurin, ajallisen jatkuvuuden, spatiaalisuuden ja systeemisyyden tasoihin Teoreettiset tutkimusongelmat T1: Miten humanistin ammatillinen rooli rakentuu? T2: Mistä ulkomailla työskentelevän humanistin asiantuntijuus rakentuu ja onko sillä ominaispiirteitä? T3: Vaikuttaako työuran pituus tai kehitys ammatillisen identiteetin kanssa ja miten? T4: Minkälaista yleisdiskurssia ilmenee yksilön identiteetin, humanisti-identiteetin, työpaikkaan sidotun identiteetin ja kansallisen identiteetin välillä? Teoreettisena tavoitteenani on selvittää humanistien ammatillisuuden ja asiantuntijuuden rakentumista ja eri identiteetin tasojen välistä yhteyttä toisiinsa. Etnografista materiaalia analysoimalla pyrin hahmottamaan kokonaiskuvan ulkomailla työskentelevän henkilön identiteettiin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tarkastelen ulkomailla asuvien humanistien ammatti-identiteetin mahdollisia ominaispiirteitä vertaamalla heitä siihen tutkimustietoon, mitä on tähän mennessä tuotettu suomalaisesta työmentaliteetista ja työntekijöistä. 21 Anttila 2007,

11 1.4 Tutkimusaineisto ja -menetelmät Tutkimukseni aineistona on kymmenen itse toteuttamaani syvähaastattelua sekä Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalveluiden Aarresaari -verkoston tuottama viisivuotis -uraseurannan aineisto. Tähän aineistoon viittaan viisivuotisseurannan aineistona. Lisäksi mukana on kolmen työnantajan vastaukset esittämiini kysymyksiin. Erityisenä metodisena haasteena on sovittaa erilaiset määrällisesti ja laadullisesti kootut aineistot yhteen ja tarkastella, miten eri tavoin tuotetut aineistot käsittelevät ja tulkitsevat samaa ongelmakenttää Humanistityöntekijöiden haastattelut Toteutin tutkimuksen syvähaastattelemalla kymmentä ulkomailla työskentelevää humanistia Skype -puheluiden avulla touko-kesäkuussa Haastattelupyyntö 23 toimitettiin yhteistyössä Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistojen sekä Åbo Akademin kanssa. Yliopistot toimittivat haastattelupyynnöt kaikille vuonna 2002 humanistiselta koulutusalalta valmistuneille eiaineenopettajille, joilla oli ura- ja rekrytointipalveluiden toteuttaman viisivuotisseurannan lähetyslistassa ulkomainen postiosoite. Vaasan yliopistosta valmistuneista humanisteista ei kenelläkään ollut ulkomaista postiosoitetta ja Joensuun yliopisto ei ollut lähettänyt viisivuotisseurannan kyselyä ulkomaisiin osoitteisiin. Näin ollen myöskään minun tutkimukseni haastattelupyynnöt eivät tavoittaneet ketään edellä mainituista yliopistoista valmistunutta. Kaiken kaikkiaan haastattelupyyntöni lähetettiin yhteensä 59 henkilölle. Tutkimuksen kannalta merkittävää on se, että yliopistot olivat hankkineet henkilöiden yhteystiedot rekisteristä eri aikoina vuoden 2007 kuluessa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston osoitetiedot olivat heinä- elokuulta 2007, kun taas osa yliopistoista oli tilannut osoitetiedot juuri ennen kirjeiden lähettämistä. Osoitetietojen vanhuus saattoi osaltaan vaikuttaa yhteydenottojen määrään. Toinen tekijä on saattanut olla haastattelupyyntökirjeestä esille käynyt haastattelun pituus tai kysyttävien asioiden kokeminen liian henkilökohtaisiksi. Vastaajien nimet on muutettu yksilösuojan säilyttämiseksi. 22 Haastattelukysymykset liitteenä Haastattelupyyntö liitteenä 2. 11

12 Kaikki haastattelemani henkilöt olivat vuotiaita naisia, jotka ovat valmistuneet Suomessa sijaitsevasta yliopistosta vuonna Seitsemän vastaajan pääaine oli kielitiede tai filologia 24. Kolmen haastatellun pääaine oli yleishumanistinen tieteenala 25. Kolme haastateltua asui haastatteluhetkellä Iso-Britanniassa 26, kaksi Italiassa, kaksi Pohjoismaissa 27 sekä yksi Virossa. Euroopan ulkopuolella asui kaksi vastaajaa 28. Kaksi haastattelemistani henkilöistä oli opiskellut uutta tutkintoa ulkomailla. Heistä toinen oli juuri valmistunut ja etsi töitä ulkomailla opiskelemansa, humanistiselta alalta olevan maisteritutkintonsa avulla. Toinen lisäopinnot aloittanut opiskeli työn ohessa finanssialaa työnantajansa rahoittamana. Yksi haastatelluista teki parhaillaan aktiivisesti väitöskirjaa ja toinen väitteli tohtoriksi keväällä Haastateltujen keskipalkan laskeminen muodostui ongelmalliseksi eri maiden verotusjärjestelmän ja erilaisten bonusjärjestelmien vuoksi. Vertailukelpoisista palkoista kuukausipalkan keskiarvoksi tulee noin 3000 euroa kuukaudessa. Kaikilla haastattelemillani henkilöillä oli paikallinen työnantaja. Työnantajasektoreittain tarkasteltuna kaksi haastateltua työskenteli julkisella sektorilla. Näistä henkilöistä toinen työskenteli päätoimisesti paikallisella apurahalla rahoitettuna jatko-opiskelijana, hoitaen samalla yliopistolla myös jonkin verran opetusta ja avustavia työtehtäviä. Toinen julkisella sektorilla työskentelevä koordinoi kansainvälistä tutkimusverkostoa. Yhteensä seitsemän haastateltua oli töissä yksityissektorilla. Kaksi henkilöistä toimi matkailualan myyntipalveluissa, yksi kansainvälisen mainostoimiston asiantuntijatehtävissä ja yksi alansa asiantuntijana tutkimusosastolla. Kaksi vastaajaa työskenteli suurille, monikansallisille yrityksille: toinen yrityksen viestinnän johtotehtävissä ja toinen yrityksen finanssiosastolla. Yksi haastatelluista toimi pienyrityksessä kielenopettajana. Yksi vastaaja oli vastikään muuttanut uudelle paikkakunnalle ja etsi aktiivisesti töitä alaltaan. Mielenkiintoista oli se, että haastatelluista neljällä oli meneillään suuri elämänmuutos esimerkiksi muuton, perheenlisäyksen tai työpaikan vaihdon vuoksi. Pohdinkin, vaikuttiko vastausaktiivisuuteen tämänkaltainen uuden elämänvaiheen alku ja halu irtautua vanhasta tilanteesta. Motivaationa vastaamiseen on saattanut toimia joko työstä vapautunut aika tai halu käydä läpi lopuillaan olevaa elämänvaihetta läpi. Kaikki 24 Kieltä opiskelleiden pääaineita olivat englantilainen filologia, fonetiikka, germaaninen filologia, italian kieli, venäjän kieli, viron kieli ja suomen kieli. 25 Yleishumanistisia aineita opiskelleiden pääaineita olivat arkeologia, kirjallisuus, yhteisöviestintä. 26 Brittein saarilla asuvista vastaajista yksi asuu Englannissa, yksi Skotlannissa ja yksi Irlannissa. 27 Pohjoismaissa asuvista haastatelluista toinen asuu Norjassa ja toinen Tanskassa. 28 Euroopan ulkopuolella asuvat vastaajat asuvat USA:ssa ja Uudessa Seelannissa. 12

13 haastattelemani henkilöt olivat hyvin kiinnostuneita lukemaan valmiin gradun, joten vastausaktiivisuuteen lienee vaikuttanut myös halu lukea vastaavassa elämäntilanteessa olevien kokemuksista. Lisäksi haastatellut kertoivat vastaamisen motiivina olleen kotimaan kontaktien ylläpitämisen sekä koulutusta koskevan palautteen antamisen. Tätä palautetta tuon soveltavia johtopäätelmiä käsittelevässä luvussa Työnantajille esitetyt kysymykset Identiteettiin ja kokemukseen itsestä asiantuntijana vaikuttavat paitsi henkilökohtainen historia, myös henkilön työnantajaltaan ja ympäristöltään saama palaute. Tämän vuoksi halusin tarkastella työssäni myös työympäristön vaikutusta ammatti-identiteettiin. Kaikki haastatellut antoivat luvan lähettää kysymyksiä myös heidät palkanneille henkilöille. Lähetin kesäkuussa 2008 kysymykset viidelle työnantajan edustajalle suoraan heidän henkilökohtaisiin sähköpostiosoitteisiinsa ja viisi haastateltavaa välitti kysymykset itse. Kymmenestä kyselystä 29 minulle palautui vastattuna kolme kappaletta. Vastaajista kaksi edusti yksityissektoria, yksi julkista sektoria ja lisäksi kyselyyn vastasi yksi työnantaja kolmannelta sektorilta. Maittain työnantajavastaajat sijoittuivat Iso- Britanniaan, USA:han ja Uuteen-Seelantiin. Huonoon vastausaktiivisuuteen vaikutti todennäköisesti kyselyn ajoittuminen Euroopan kesälomakauteen. Työnantajapuolen vastauksista nousi esille täydentäviä lisätietoja ja yksityiskohtia sekä esimerkkejä suomalaisten suhteesta työhön ja työpaikan kulttuuriin Viisivuotisseurannan lomaketutkimus Tutkimuksen tukena käytin suomalaisten yliopistojen toteuttaman Viisi vuotta työelämässä -tutkimuksen määrällistä materiaalia vuodelta Viittaan tähän määrälliseen aineistoon viisivuotisseurannan aineistona. Tutkimuskysely lähetettiin yliopistojen toimesta kaikille suomalaisten yliopistojen humanistisista tiedekunnista vuonna 2002 valmistuneille henkilölle syksyllä Aineisto oli hyvin käsiteltävässä muodossa. Tutkielmaani varten poistin tutkimuksen ulkopuolisten ryhmien vastaukset ja keskityin analyysissäni vain niiden ulkomailla työskennelleiden humanistien tietoihin, jotka eivät olleet suorittaneet aineenopettajan pätevyyttä. 29 Työnantajille esitetyt kysymykset liitteenä Viisivuotisseurannan kyselylomake liitteenä 4. 13

14 Yhteensä kysely lähetettiin 1698 humanistisesta tiedekunnasta valmistuneelle, joista kyselyyn vastasi 959 henkilöä. Humanistisista tieteistä valmistuneiden vastausprosentiksi muodostui näin 56,5 %. Kyselyyn vastanneista 26 henkilöä oli eiaineenopettajiksi kouluttautuneita ja ulkomaille työpaikkansa ilmoittaneita humanisteja. Heistä suuri enemmistö, eli 20 henkeä edusti naisia. Vastaajien iät vaihtelivat 25 ja 35 vuoden välillä, keskiarvon ollessa 33 vuotta. Näiden viisivuotisseurantaan vastanneiden ja ulkomailla asuneiden henkilöiden keskimääräinen kuukausipalkka oli 3178 euroa. Vastaajista työskenteli Skandinaviassa kymmenen vastaajaa 31 ja Keski-Euroopassa13 henkilöä. 32. Amerikassa asui kaksi vastaajaa ja lisäksi Venäjällä ja Afganistanissa työskenteli yksi vastaaja kummassakin. Kaksi henkilöä mainitsi paikkakunnan kohdalle ulkomaat. Käytän viisivuotisseurannan tietoja taustoittaessani sitä, miten ulkomaille työllistyneet humanistit kokevat koulutuksen ja työelämän kohtaavan. Tarkastelen vastauksia koulutuksen arvioinnin, työnhaun, nykyisen työpaikan ja niihin liittyvien avokysymysten osalta niitä käsittelevien kappaleiden yhteydessä. Haastattelemani henkilöt vastaavat iältään, sukupuoleltaan, palkkatasoltaan ja toimenkuviltaan tähän yliopistojen määrälliseen viisivuotisseurantaan osallistuneita. Yliopistojen osalta Turun yliopistosta valmistuneet ovat selkeästi yliedustettuina haastateltujen osalta sekä Tampereen ja Joensuun yliopistoista valmistuneet puolestaan viisivuotisseurannan aineistossa. Tähän saattaa vaikuttaa se, että kyseisissä yliopistoissa tehdään juuri viisivuotisseurantaan liittyviä tutkimuksia. Vaasan yliopiston humanistisessa tiedekunnassa ei järjestetty aineenopettajakoulutusta vuonna Ainoat konkreettiset luvut tuolta vuodelta ovat tiedot muiden yliopistojen pedagogisiin opintoihin annetuista puolloista. Tampereen yliopistoon puollettiin kyseisenä vuonna neljä ja Åbo Akademiin viisi opiskelijaa. Tämän vuoksi on mahdotonta sanoa, kuinka moni vuonna 2002 valmistuneista on opiskellut valmistuakseen aineenopettajaksi Viisivuotisseurannan vastaajista asui viisi Ruotsissa, kolme Norjassa ja kaksi Tanskassa. 32 Näistä kolme oli Iso-Britanniassa, kaksi Italiassa, yksi Belgiassa, Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä. 33 Tiedot on saatu Vaasan yliopiston Humanistisesta tiedekunnasta

15 Yliopisto Kaikki humanistisesta tiedekunnasta valmistuneet 2002 Vuonna 2002 valmistuneet pois lukien aineenopettajat ja terapia-aineista valmistuneet Ulkomaille lähetettyjä kirjeitä pois lukien aineen-opettajat Vastannut 5 -vuotisseurantaan ulkomaalaisesta postiosoitteesta, ei-aineenopettajia Pro gradu-tutkielmaan haastateltuja ulkomailla postiosoite, eiaineenopettajia Virheellinen postiosoite Helsinki Joensuu Jyväskylä Tampere Turku Oulu Vaasa Åbo Akademi YHT Taulukko 1: Viisivuotisseurantaan ja haastatteluihin osallistuneet yliopistoittain. 1.5 Tutkimusprosessin kuvaus Tutkimuksen käynnistyessä oli tavoitteena tuottaa etnografinen selvitys ulkomailla, kansainvälissä työyhteisöissä työskentelevistä suomalaisista humanisteista. Pohjalla oli oletus, että ammatillisuuden kehittyminen muodostuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutussuhteessa. Oletukseni pohjalta aloin etsiä teoreettista kirjallisuutta sosiaalisen identiteetin teoriaan ja ammatillisen identiteetin muodostumiseen liittyen. Miellyin heti suuresti Brewerin teoriaan, joka oli mielestäni selkeä ja kokonaisvaltainen. Teoria alkoi kuitenkin hahmottua malliksi vasta, kun törmäsin Kukka Eerolan pro gradu -työhön. Eerolan malli avasi päässäni sijainneen lukon teorian ja sovelluksen väliltä ja tässä vaiheessa tutkimuksen osat hahmottuivat yksilön, humanistisen ammatillisuuden, työyhteisön ryhmän ja kansallisuuden kollektiivien tasoiksi. Tutkimusongelmat johdin mallista käsittelemään näitä tasoja ja niiden yhteyttä asiantuntijuuteen. Muodostin myös tutkimuskysymykset tutkimusmallin pohjalta. Ryhmittelin kysymykset heti omiksi kategorioikseen, jotka voi nähdä myös haastattelurungosta 35. Haastattelin 34 Aineenopettajiksi koulutettujen määrä ei ole tiedossa. 35 Ks. Liite 1. 15

16 kymmentä henkilöä Skype -puheluiden avulla touko-kesäkuussa 2008, haastattelurungon pohjalta, kutakin noin puolentoista tunnin ajan. Lisäsin avokonttoria ja Suomeen paluuta koskevat kysymykset ensimmäisen haastattelun jälkeen, koska niiden merkitys korostui ensimmäisen haastattelun kuluessa. Tein haastattelujen kuluessa myös avainsana-muotoisia muistiinpanoja, joista pystyin analyysivaiheessa tarkistamaan haastatteluhetkellä tärkeinä pitämiäni asioita. Tehtyäni noin puolet haastatteluista, oli osaan kysymyksistä muodostunut selkeitä painotuksellisia kiinnekohtia, jotka toistuivat sittemmin myös lopuissa haastatteluissa. Myös vastaajien välille alkoi punoutua yhteysverkkoa, kun sama asuinmaa, ammattiala tai työtehtävä punoi yhteen useiden haastattelujen vastauksia. Analyysivaiheessa huomasin, että vaikka olin ryhmitellyt kysymykset mielestäni hyvin tasojen mukaan, poukkoilivat vastaukset sivuten useaa tasoa samanaikaisesti. Analyysissä keskityinkin paitsi haastatteluissa korostuneisiin asioihin ja toistuneisiin teemoihin, myös näihin liittymäkohtiin. Työnantajien kysymykset muodostin haastattelujen purkamisen ja alustavan analyysin jälkeen. Kyselyt lähetin kesäkuussa 2008 ja karhusin vastauksia kahdesti. Päädyin esittämään kysymykset sähköpostilla, jotta vastaamisen kynnys olisi mahdollisimman alhainen. Lisäksi lihavoin ne kysymykset, joihin toivoin työnantajien ainakin vastaavan. Kysymykset käsittelivät organisaation työhönottoprosessia ja työntekijän suomalaisuutta, eli sijoittuivat pääasiallisesti ryhmä- ja kollektiivitasojen käsittelyyn. Vastausten vähäisyyden vuoksi pohdin pitkään materiaalin ottamista mukaan analyysiin. Päädyin sisällyttämään aineiston, koska se mielestäni antoi peilauskohtaa haastateltujen vastauksille ja osittain myös osviittaa johdon suhtautumisesta työntekijöihinsä. Käytin työnantajapuolen vastauksia haastatteluaineiston ja aiemman tutkimustiedon vertailukohtana sekä selventävin osin lisäinformaationa. Viisivuotisseurannan materiaali oli haasteellisin aineistomuoto sen laajuuden ja avokysymysten vähäisyyden vuoksi. Päädyin käsittelemään aineistosta vain ulkomaille työllistyneiden ja kohderyhmääni kuuluneiden 26 henkilön tietoja. Tarkastelin vastaajien profiilia suhteessa haastateltuihin taustatietojen avulla ja totesin haastateltujen olevan profiililtaan hyvin samanlaisia kuin viisivuotisseurantaan vastanneet. Haastatteluaineiston analyysin edetessä perehdyin määrälliseen aineistoon asiakohtaisesti. Roolitason analyysin yhteydessä analysoin viisivuotisseurannan 16

17 vastauksia koulutuksesta annetun palautteen, sekä työtaitojen osalta. Ryhmätasolla käsittelin seurantatutkimuksen palkkaa, työn arvotusta ja työnhakua koskevia vastauksia. Näiden lisäksi tarkastelin myös henkilöiden lisä- ja jatkokoulutusta, työhistoriaa sekä strukturoituihin kysymyksiin annettuja vastauksia koskevia lisäselvennyksiä. 17

18 2 HUMANISTIN TIE YLIOPISTOSTA TYÖMARKKINOILLE 2.1 Praktiset avainkäsitteet Professiolla tarkoitan työmarkkinoilla, yhteiskunnassa tai kulttuurissa vahvan ja vakiintuneen aseman saavuttanutta ammattiosaamista. Yhteiskunnassa virallinen professio ja sen tuottama ammattikunnan arvonnousu työmarkkinoilla voi syntyä professiosaation prosessin kautta, jolloin ammattikunta onnistuu liittämään omaan ammattiinsa edellä mainittuja ominaisuuksia. Sosiologi Andrew Abbotin mukaan ammattikunta voi onnistua tässä, jos se saavuttaa itselleen laillisen aseman suhteessa ammattiin liittyvään abstraktiin tietoon. Sakari Ahola kirjoittaa, että tarkkaan ottaen koulutusta vastaavasta työstä voidaan puhua vain tiettyjen professioiden, lääkärien, pappien tai opettajien kohdalla. kun siis puhumme koulutusta vastaavasta työstä, puhumme yleensä erityisestä historiallisesti muotoutuneesta ja valtion takaamasta ammatti- ja koulutusrakenteiden kytkennästä 36. Generalisteilla tarkoitan yleisalojen eli muita kuin professioon valmistavia aloja opiskelleita. Anneli Eteläpelto kuvaa mielestäni osuvasti, että työ sijoittuu talouden ja minän väliin 37. Työmarkkinat ovat työnantajien ja työntekijöiden väliset markkinat, joissa solmitaan työsopimuksia, jolloin työnantajat kilpailevat työntekijöistä ja työntekijät kilpailevat työpaikoista. Työllä on työmarkkinoilla tietty vaihtoarvo ja se sitoo ammatillisuuden kanssa työntekijän kiinni johonkin tiettyyn työmarkkinoiden osaan. 38 Rekrytointiarvolla tarkoitan henkilön koulutuksen, osaamisen ja persoonallisuuden suhdetta jolla hän kilpailee työmarkkinoilla muiden työnhakijoiden kanssa. Rekrytointiarvo suhteessa muihin määrittyy nimenomaan rekrytoijan kokemuksen perusteella. Tarkastelen humanistin rekrytointiarvoon vaikuttavia tekijöitä siten, kun heidän olisi ne jo paikkaa hakiessaan hyvä tiedostaa. Kolmannella sektorilla tarkoitan yksityisten työnantajien ja julkisen työnantajasektorin ulkopuolelle jäävää järjestökenttää, joka työllistää myös humanistisen koulutuksen saaneita henkilöitä. 36 Ahola 2004, Julkunen 2007, Grint 2005, 7. 18

19 Aina 1980-luvulta asti on julkisuudessa kasvavassa määrin puhuttu teollisuusyhteiskunnan muutoksesta informaatio- tai tietoyhteiskunnaksi. Informaatioyhteiskunnalla tarkoitetaan tietotekniikkaa, tiedonsiirtoa ja sen prosessointia kattavasti hyödyntävää yhteiskuntaa. Tietoyhteiskunta viittaa puolestaan yhteiskuntaan, jossa korkeatasoinen tietämys ja osaaminen ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. 39 KT Päivi Tynjälä tiivistää tietoyhteiskuntaan siirtyvälle työelämän muutokselle tyypilliset tekijät seuraavasti: tieto- ja viestintätekniikan yhä laajeneva käyttö, verkostoituminen, työn organisoinnissa tapahtuneet muutokset, globalisaatio sekä oppimisen merkityksen korostuminen työelämän kehittämisessä. 40 Työelämässä on sen nykyisen tiedollisen luonteen vuoksi myös suorastaan välttämätöntä hallita tietotekniikkaa, osallistua erilaisiin kommunikaatioverkostoihin sekä työryhmiin ja sopeutua muuttuviin työolosuhteisiin. Välillä työntekijän on osattava olla itse osa muutosta tai innovaatioiden tuottaja. Yhdistän termit ja viittaan työssäni tietoyhteiskunnalla tietoon nojaavaan yhteiskuntaan, jossa tietotekninen osaaminen on tullut osaksi perusosaamisen vaatimuksia. 2.2 Suomalainen korkeakoulutus ja humanistisen alan yliopistokoulutus Suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvin koulukeskeinen verrattuna esimerkiksi Saksassa käytössä olevaan työkeskeiseen ja oppisopimuksiin nojaavaan järjestelmään 41. Suomi kuuluu useimmilla OECD:n koulutusindikaattoreilla mitattuna kehittyneiden maiden kärkipäähän. Esimerkiksi koulutukseen osallistumista, tutkintojen suorittamista ja koulutuksen tehokkuutta mitattaessa on Suomi OECD:n huippua. Kansainvälisessä vertailussa erityisesti suomalaiset nuoret ovat korkeasti koulutettuja, vaikka valtion rahallinen panostus koulutukseen on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna alle OECDmaiden keskitasoa. Valtion koulutuspanostus oli vielä 1990-luvulla OECD-maiden huipputasoa. Koulutuspanostuksen suuri suhteellinen määrä on kertonut perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointiajattelusta ja valtion halusta tukea perheitä välillisesti kouluttautumisen kautta. Nyt 2000-luvun lopulla on alettu kiinnittää huomiota 39 Niiniluoto Tynjälä 2003, Esim. Ahola 2004,

20 enenevässä määrin yksityisen rahoitusosuuden kasvattamiseen korkeakoulutuksessa. Esillä on ollut myös ajatus lisätä työllistyminen yliopistojen tulosohjauskriteeristöön. 42 Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on pyritty määrätietoisesti tuloerojen tasaukseen kouluttamalla korkeasti suuri osa ikäluokasta. Vuonna 2007 on 27 prosenttia suomalaisista vuotiaista suorittanut korkea-asteen koulutuksen ja on siten suhteellisesti korkeammin koulutettua kuin maan muu väestö. Korkeasti koulutettujen määrä on kasvanut Suomessa rajusti luvulta lähtien suhteessa ikäryhmän kokoon ja työväestön määrään. Syynä tähän on ollut koulutettavien ikäluokkien pieneneminen ja suurten ikäluokkien vanheneminen. Suomalaisen työikäisen aikuisväestön koulutustaso lähestyy maailman kärkeä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Suomalaisten korkea koulutusaste johtuu laajasta koulutustarjonnasta, suhteellisen pitkistä koulutusajoista ja kolmannen asteen koulutuksen kohdalla myös myöhäisestä aloitusiästä. 43 Opiskeluajat lyhenevät tulevaisuudessa, kun suurin osa korkeakouluopiskelijoista, humanistit mukaan luettuna, ovat siirtyneet kaksiportaisen tutkintorakenteen piiriin syyskuussa Humanistiset alat ovat Suomessa naisvaltaisia ja tekniset alat puolestaan miesvaltaisia. Tämä trendi on sama koko Euroopassa. Humanistisia aineita opiskelevista noin seitsemänkymmentä prosenttia on Otto Kanervon mukaan naisia. Hän toteaa tutkimuksessaan, että naisille tärkeitä asioita työuralla ovat rahan ja uran lisäksi perheen ja työn yhteensovittaminen, mikä ohjaa osaltaan koulutus- ja uravalintoja 44. Julkinen sektori on sukupuolittunut naisvaltaiseksi Suomen lisäksi myös muissa Euroopan maissa, kuten Norjassa, Itävallassa ja Italiassa. Suomalaiset julkisen sektorin virka- ja työehtosopimukset ovat naisille edullisia mm. äitiysloman aikaisen palkkapolitiikan suhteen. Lisäksi julkisen sektorin työsuhteita on pidetty vakaina ja suojattuina. 45 Tämä selittänee osaltaan Suomessa humanististen tieteiden opiskelijoiden sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi vuonna 2000 humanistisista tiedekunnista valmistuneista 43 % työskenteli kuntien tai kuntayhtymien palkkalistoilla ja 16 % valtiosektorilla vuonna OECD, 2007 (elektroninen dokumentti). 43 OECD, 2007 (elektroninen dokumentti). 44 Kanervo 2006, ja Kanervo 2006, 97, Korhonen ja Sainio 2006,

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Aarresaari on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT OIKEUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

OPISKELIJAKESKUKSEN opiskelu- ja uraohjauspalvelut. Ohjausta ja neuvontaa. Ota yhteyttä

OPISKELIJAKESKUKSEN opiskelu- ja uraohjauspalvelut. Ohjausta ja neuvontaa. Ota yhteyttä OPISKELIJAKESKUKSEN opiskelu- ja uraohjauspalvelut Ohjausta ja neuvontaa O Opintojen suunnittelussa ja aikatauluttamisessa O Jumiutuneiden opintojen eteenpäin saattamisessa O Työnhaku- ja urasuunnittelussa

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski

Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Korkeasti koulutettujen työmarkkinapolut työllisyys, työttömyys ja syrjäytymisriski Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Esitys Akateemiset työt, työurat ja työmarkkinat

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT

ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT ELÄINLÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN URASEURANNAT Vuosina 2003-2011 valmistuneet. Tuukka Kangas ja Eric Carver Helsingin yliopiston urapalvelut 3.5.2017. Lisätietoja Eric Carver eric.carver@helsinki.fi gsm.

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot