Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin"

Transkriptio

1 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin Selvitys sarja- ja portfolioyrittäjistä

2

3 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin Selvitys sarja- ja portfolioyrittäjistä

4 Sisältö 1 Johdanto...3 Maailmanlaajuinen ilmiö kiinnostaa tutkijoita... 3 Harhaluulot vievät keskustelua väärille raiteille Peräti joka kolmas yrittäjä on sarja- tai portfolioyrittäjä... 4 Yleistä kaikkialla Suomessa ja kaikilla toimialoilla... 5 Kasvuyrittäjä on usein sarja- tai portfolioyrittäjä... 6 Lisää työpaikkoja, vauhtia aluekehitykseen Yrittämisen taustalla monenlaisia motiiveja...7 Yrityksestä luopuminen voi olla oppimiskokemus... 7 Yksi innostuu toiminnan aloittamisesta, toinen osaamisen likoon laittamisesta... 8 Kasvuhakuiset generaattorit: yritykset kasvuun ja kehittymään... 8 Itsenäiset professionaalit: riippumattomuuden halua ja tasapainoilua uravaihtoehtojen välillä Sarja- ja portfolioyrittäjien osaaminen saatava hyötykäyttöön Kaikkia kasvuyrittäjiä ei tunnisteta Hyvä maine helpottaa rahoituksen saantia ja suhteiden rakentamista Epäonnistumisen ei tarvitse merkitä yrittäjäuran loppua Tarvitaan kannustavaa asenneilmastoa Sarja- ja portfolioyrittäjät sparraamaan kasvuyrityksiä...11 Yrittäjäesimerkit...12 Lähteet EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

5 1 Johdanto Suomessa on eri arvioiden ja määritelmien mukaan työnantajayritystä, mutta vain noin työnantajayrittäjää (pl. maa-, metsäja kalatalouden yrittäjät). Eroa selittää se, että monet yrittäjät omistavat samanaikaisesti useita yrityksiä. Yrittäjyys ei tarkoita siten sitoutumista vain yhteen yritykseen, vaan usealla yrittäjällä on kokemusta monien yritysten omistamisesta ja johtamisesta. Tällaisia yrittäjiä kutsutaan joko sarja- tai portfolioyrittäjiksi sen mukaan, omistavatko he yhden yrityksen kerrallaan (sarjayrittäjät) vai useamman yrityksen samanaikaisesti (portfolioyrittäjät). Maailmanlaajuinen ilmiö kiinnostaa tutkijoita Tutkijoiden kiinnostus sarja- ja portfolioyrittäjiä kohtaan on kasvanut viime aikoina maailmanlaajuisesti. Juuret juontavat vuoteen 1986, jolloin Ian MacMillan julkaisi artikkelinsa To really learn about entrepreneurship, lets study habitual entrepreneurs. MacMillan oli kiinnostunut erityisesti ns. businessgeneraattoreista, jotka tehtailivat jatkuvasti innovatiivisia liikeideoita ja perustivat uusia yrityksiä. Kuva sarja- ja portfolioyrittäjyydestä on monipuolistunut ja syventynyt tutkimustiedon lisääntyessä. Sarja- ja portfolioyrittäjiin yhdistetään monia kasvuyrittäjille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten innovatiivisuus, riskinottokyky ja kasvuhalukkuus. Tutkijoita kiehtoo edelleen kysymys, miksi jotkut henkilöt havaitsevat ja hyödyntävät liiketoimintamahdollisuuksia paremmin kuin toiset. Harhaluulot vievät keskustelua väärille raiteille Erityisesti sarjayrittäjyys on nousemassa laajempaan julkiseen keskusteluun myös Suomessa. Valitettavasti kannanottoja värittävät usein marginaaliset ääriesimerkit, ennakkoluulot ja kielteiset uskomukset. Ne ohjaavat keskustelun väärille raiteille ja uhkaavat jättää varjoonsa sarjayrittäjyyteen sisältyvät suuret mahdollisuudet. Sarjayrittäjyys voidaan mieltää virheellisesti lyhytjänteiseksi toiminnaksi, jossa yrittäjä pyrkii maksimoimaan yritystoiminnasta saamansa taloudellisen hyödyn kasvattamalla yrityksen nopeasti tietyn kokoiseksi, luopumalla siitä juuri oikeaan aikaan ja toistamalla prosessin jälleen seuraavassa yrityksessä. Tai sarjayrittäjyyttä voidaan kuvata vilpilliseksi, konkurssista konkurssiin -tyyppiseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on vain peittää aiempia epäonnistumisia ja niistä syntyneitä maksuhäiriöitä. Epärehelliseen toimintaan on tietenkin puututtava ja sen olemassaolon mahdollisuudet on kitkettävä pois yhteiskunnasta. Käytännössä vilpillinen sarja- tai portfolioyrittäjyys on kuitenkin harvinaista. Aidossa sarja- ja portfolioyrittäjyydessä on kyse moniulotteisesta ilmiöstä, joka koskee laajoja yrittäjäryhmiä. Keitä sitten ovat nämä yhtäältä ennakkoluuloja ja toisaalta suurta ihailua herättävät sarja- ja portfolioyrittäjät? Kuinka yleisestä yrittäjyyden toimintatavasta on kyse? Mikä motivoi yrittäjää perustamaan uusia yrityksiä toisensa jälkeen? Millainen merkitys sarja- ja portfolioyrittäjillä on paikallistaloudelle ja koko kansantaloudelle? Tässä julkaisussa pyritään vastaamaan yllä lueteltuihin kysymyksiin EK:n keräämien kyselyaineistojen sekä aiemman kirjallisuuden valossa. Määrällisten aineistojen antamaa kuvaa täydennetään neljällä käytännön yrittäjäesimerkillä. Julkaisun on kirjoittanut asiantuntija Jari Huovinen EK:n PK-asioiden yksiköstä. Kirjallisuudessa ja tutkimuksissa tälläisistä yrittäjistä käytetään usein termiä tapayrittäjät (habitual entrepreneurs), jotka jaetaan yleensä näihin kahteen alaluokkaan eli sarjayrittäjiin (serial entrepreneurs) ja portfolioyrittäjiin (portfolio entrepreneurs). Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

6 2 Peräti joka kolmas yrittäjä on sarja- tai portfolioyrittäjä Usein luullaan, että sarja- ja porfolioyrittäjyydessä olisi kyse vain marginaalisesta ilmiöstä tai suppean yrittäjäjoukon toimintatavasta. Näin ei kuitenkaan ole. Kansainvälisten tutkimusten mukaan sarja- ja portfolioyrittäjyyttä esiintyy laajasti kaikkialla maailmassa. Keskimäärin peräti joka kolmannella aktiivisella yrittäjällä on yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä. Siten arviolta työnantajayrittäjälle on kertynyt Suomessakin yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä uran aikana. Taulukossa 1 esitetään eri maissa tehtyjen tutkimusten tuloksia sarja- ja portfolioyrittäjyyden yleisyydestä. Myös EK:n selvitykset tukevat edellä esitettyjä käsityksiä ilmiön yleisyydestä. Kaikissa EK:n viimeaikaisissa kyselyissä, joissa on tiedusteltu vastaajien yrittäjäkokemusta, keskimäärin 30 prosenttia on ilmoittanut toimineensa tai toimivansa parhaillaan yrittäjänä useammassa yrityksessä. EK:n aineistojen perusteella portfolioyrittäjyys on Suomessa hieman yleisempää kuin sarjayrittäjyys. Esimerkiksi EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -selvitykseen vuonna 2009 osallistuneista yrittäjistä noin 18 prosenttia oli portfolioyrittäjiä ja 12 prosenttia sarjayrittäjiä (kuva 1). Kuva 1. Sarja-, portfolio- ja ensiyrittäjien yleisyys % vastaajista Ensiyrittäjäyrittäjät Portfolio- Sarjayrittäjät Ensiyrittäjät voivat olla yrittäjinä kokeneita, mutta heidän yrittäjäkokemuksensa on peräisin yhdestä yrityksestä Lähde: EK ja Ernst & Young (2009), Kasvun ajurit 5 -aineisto Taulukko 1. Sarja- ja portfolioyrittäjyyden yleisyys tietyissä maissa tehdyissä tutkimuksissa Tutkijat Maa Portfolioyrittäjät Sarjayrittäjät Yhteensä Alsos & Kolvereid (1998) Norja 20 % 16 % 36 % Birley & Westhead (1995) Englanti 37 % EK (2009) Suomi 12 % 18 % 30 % Huovinen (2007) Suomi 20 % 23% 43 % Iacobucci & Rosa (2004) Italia 50 % Schollhammer (1991) USA 51 % Wagner (2002) Saksa 18 % Westhead ym. (2004) Skotlanti 19 % 25 % 44 % Westhead & Wright (1999) Englanti 25 % 12 % 37 % Åstebro & Bernhardt (2003) USA 25 % Ei eritelty Nyrkkisääntö : noin kolmanneksella yrittäjistä on kokemusta vähintään kahdesta eri yrityksestä 4 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

7 Yleistä kaikkialla Suomessa ja kaikilla toimialoilla Tutkimusten mukaan sarja- ja portfolioyrittäjyys ei myöskään ole sidoksissa mihinkään tiettyihin maantieteellisiin alueisiin. EK:n kyselytutkimuksen mukaan kaikkialta Suomesta löytyy suhteellisen laaja joukko yrittäjiä, joilla on yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä. Suhteellisesti eniten sarja- ja portfolioyrittäjiä esiintyi Etelä-Savossa (42 prosenttia kaikista vastaajista) ja vähiten Kainuussa (9 prosenttia). Kainuun tulokset ovat kuitenkin vain suuntaaantavia, sillä vastausten lukumäärä jäi hyvin pieneksi. Mielenkiintoista on myös, että sarjaja portfolioyrittäjiä esiintyy yhtä paljon kaupungeissa ja maaseudulla. EK:n kyselyyn osallistuneista kaupunki- ja Kuva 2. Sarja- ja portfolioyrittäjät eri alueilla ja aluetyypeillä Etelä-Savo Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Yhteensä Varsinais-Suomi Häme Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Kainuu % vastaajista Vastausten lukumäärä alueella < 25 maaseutuyrittäjistä noin 29 prosenttia oli omistanut vähintään kaksi yritystä yrittäjäurallaan. Tuloksia sarja- ja portfolioyrittäjyyden yleisyydestä eri puolella Suomea ja eri aluetyypeillä esitetään kuvassa 2. Aiempien tutkimusten perusteella sarjayrittäjyys näyttäisi olevan tavallisempaa kaupunkialueilla ja portfolioyrittäjyys pienemmillä maaseutumaisilla paikkakunnilla. Kaupunkien yrityskannan suuri vaihtuvuus selittää sarjayrittäjyyden yleisyyttä asukasmäärältään suuremmilla paikkakunnilla. Yrityksiä aloitetaan ja lopetetaan paljon, mikä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia sarjayrittäjille. Aiemmassa yritystoiminnassaan epäonnistuneen yrittäjän on myös usein helpompi jatkaa yrittäjäuraansa suuremmalla paikkakunnalla, % sarja- ja portfolioyrittäjistä Kaupungit Maaseutu Maaseutuyrittäjillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä yrittäjiä, jotka ovat kaupunkien ulkopuolella eli toimivat kaupunkien läheisellä maaseudulla, ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Lähde: EK:n yrityskyselyt jossa kielteisen leimautumisen riski on epätodennäköisempi kuin pienillä paikkakunnilla. Portfolioyrittäjyys taas toteutuu yleisemmin maaseutualueilla, joilla kasvumahdollisuudet ovat rajallisemmat. Uusia yrityksiä perustetaan tulon ja kasvun lähteiksi alkuperäisen yrityksen rinnalle. Esimerkiksi monet maanviljelijät harjoittavat pienimuotoista elintarviketuotantoa, urakointia tai maatilamatkailua perinteisen maatalouden yhteydessä. Pienissä kunnissa muun muassa monet kauppiaat perustavat kahviloita tai ravintoloita kauppansa rinnalle. Tällaiset portfolioyrittäjät toimivat pitkäjänteisinä veturiyrittäjinä kotiseuduillaan. Yritysten perustamisten taustalla vaikuttavat muun muassa halu asua ja työskennellä kotiseudulla sekä vaikuttaa myönteisesti oman alueen työllisyyteen ja hyvinvointiin. Sarja- ja portfolioyrittäjyyttä esiintyy kaikilla toimialoilla ja kaikentyyppisissä yrityksissä. EK:n Kasvun ajurit 5 -aineistossa sarja- ja portfolioyrittäjiksi tunnistettiin 32 prosenttia teollisuusyritysten ja 28 prosenttia palvelualojen yritysten omistajista. Vaikka osuudet olivat tässä aineistossa lähes yhtä suuret, sarjaja portfolioyrittäjyys lienee jonkin verran yleisempää palvelualoilla kuin teollisuudessa. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on palvelualoilla usein matalampi kuin teollisuudessa, koska palveluyrityksen käynnistäminen ei yleensä vaadi yhtä suuria investointeja kuin valmistusta harjoittavan yrityksen. Samasta syystä myös yrityksestä luopuminen voi olla helpompaa. Pieniin palveluyrityksiin sitoutuu yleensä enimmäkseen inhimillistä pääomaa, jota on helpompi Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

8 siirtää uuden yrityksen käyttöön kuin esimerkiksi teollisuusyrityksiin hankittuja koneita, laitteita tai toimitiloja. (Huovinen, 2007.) Kasvuyrittäjä on usein sarja- tai portfolioyrittäjä Sarja- ja portfolioyrittäjyys näyttäisi olevan yleistä erityisesti kasvuyrityksissä, toimipa yritys millä alalla tahansa. Esimerkiksi Ernst & Youngin kasvuyrittäjyyskilpailuun osallistuneista yrittäjistä peräti 60 prosentilla oli kokemusta vähintään kahden eri yrityksen omistamisesta ja johtamisesta (EK ja Ernst & Young 2009). Tulokset tukevat käsitystä ns. käytäväperiaatteesta (corridor principle). Sen mukaan yrittäjyys ja erityisesti yrityksen kasvu avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tai ovia, joiden toteuttamiseksi käytännössä perustetaan uusia yrityksiä alkuperäisen yrityksen rinnalle tai tilalle (esim. Ronstadt, 1988). Lisää työpaikkoja, vauhtia aluekehitykseen Kuva 3. Sarja- ja portfolioyrittäjien omistamien yritysten lukumäärä % sarja- ja portfolioyrittäjistä yritystä3 yritystä4 yritystä 5 tai useampi yritys N=160, yhteensä 459 yritystä Lähde: EK ja Ernst & Young (2009), Kasvun ajurit 5 -aineisto Useimpien sarja- ja portfolioyrittäjien yrittäjäkokemus on peräisin kahdesta eri yrityksestä. Esimerkiksi Kasvun ajurit 5 -tutkimuksen sarja- ja portfolioyrittäjistä 63 prosenttia oli omistanut urallaan kaksi yritystä. Kokemusta kolmesta yrityksestä oli noin 19 prosentilla ja neljästä yrityksestä noin 8 prosentilla. Huomionarvoista on, että jopa joka kymmenes edellä mainituista yrittäjistä oli omistanut uransa aikana vähintään viisi yritystä. Ilmiön merkittävyyttä alleviivaa myös tieto, jonka mukaan tutkimukseen osallistuneet 160 sarja- ja portfolioyrittäjää olivat toimineet omistajajohtajina yhteensä 459 yrityksessä. Kuvassa 3 esitetään sarja- ja portfolioyrittäjien jakauma sen mukaan, kuinka monta yritystä he ovat omistaneet yrittäjäurallaan. Luonnollisesti suurin osa sarja- ja portfolioyrittäjistä on pienyrittäjiä. Heitä aliarvioidaan usein työllistäjinä, sillä tutkimukset ja tilastotarkastelut kohdistetaan yleensä yksittäisiin yrityksiin. Tällöin yrittäjä voi pudota kasvuyrittäjyysmääritelmien ulkopuolelle, jos jokin hänen yrityksistään 10 ei täytä kasvuyrittäjyydelle asetettuja henkilöstömäärän tai liikevaihdon kasvukriteerejä. Näin siitäkin huolimatta, että yrittäjän omistamilla yrityksillä yhteensä olisi huomattava rooli ja iso vaikutus pienen paikkakunnan kokonaistyöllisyyteen (ks. esim. Huovinen, 2007). Viitteitä työllisyyden kerrannaisvaikutuksista löytyi myös EK:n aineistoista. Kyselyyn vastanneiden portfolioyrittäjien omistamat yritykset työllistivät yksittäin tarkasteltuina noin 9 työntekijää, kun taas yritysten yhteenlaskettu työntekijämäärä oli keskimäärin 17 henkilöä. Sarja- tai portfolioyrittäminen on siten tämänkin vuoksi merkittävää sekä elinkeinopolitiikan että aluekehityksen näkökulmasta. 6 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

9 3 Yrittämisen taustalla monenlaisia motiiveja Omistettujen yritysten lukumäärä ei sinällään kerro yrittäjän motiiveista eikä hänen kyvystään toimia yrittäjänä. Yhdestä yrityksestä kertynyttä pitkää yrittäjäkokemusta on pidetty kautta aikojen osoituksena yrittäjän menestymisestä, kun taas useat lyhyet peräkkäiset yrittäjyysjaksot on nähty merkkinä kyvyttömyydestä kehittää yritystä. Tämän vuoksi erityisesti sarjayrittäjiin suhtaudutaan usein varauksellisesti eikä varsinkaan aiemmassa yritystoiminnassaan epäonnistuneen yrittäjän kanssa ryhdytä mielellään yhteistyöhön, kun hän käynnistää uuden yrityshankkeen. Myös menestyneeseen sarjayrittäjään saattaa kohdistua ennakkoluuloja ajatellaan, että tällainen yrittäjä haluaa vain rahastaa ja kerätä pikavoittoja. Sarjayrittäjät muodostavat erittäin heterogeenisen ryhmän. Osa heistä tavoittelee yritystoiminnassaan nopeaa kasvua, osa taas suurempaa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta kuin palkkatyössä. Samalla tavoin kuin sarjayrittäjyyden, myös portfolioyrittäjyyden syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi voimakkaasti kasvanut yritystoiminta edellyttää usein eri liiketoimintojen yhtiöittämistä ja riskien hajauttamista. Suomalaiset yrittäjät ovat perinteisesti sitoutuneet tiukasti alkuperäiseen yritykseensä ja olleet lojaaleja sitä kohtaan. Siksi ei ole yllätys, että portfolioyrittäjiä löytyy erityisesti perheyrittäjien keskuudesta (kuva 4). Portfolioyrittäjyyden yleisyyttä perheyrittäjien keskuudessa voi selittää sillä, että yrittäjäperheessä varttuneet henkilöt omaksuvat helposti yrittäjämäisen tavan toimia. Monesti se näkyy myöhemmin omalla yrittäjäuralla useamman yrityksen samanaikaisena omistamisena. Joissakin tapauksissa jatkajasukupolvi voi myös ottaa perheyrityksen haltuunsa osin velvollisuudesta vanhempia kohtaan, jolloin halu toteuttaa itseä ja omia ideoita voi motivoida perustamaan rinnalle omia yrityksiä. Tämä voi olla perusteltua erityisesti silloin, jos uusi liiketoiminta poikkeaa oleellisesti perheyrityksen liiketoiminnasta. (Huovinen & Tihula, 2008.) Yrityksestä luopuminen voi olla oppimiskokemus Kuva 4. Sarja- ja portfolioyrittäjät eri yrittäjäryhmissä % vastaajista Muut yrittäjät Kuva 5. Erilaisten luopumiskokemusten yleisyys % sarja- ja portfolioyrittäjistä Yritys Ei myyty luopumiskokemusta (ml. spv:t) Perheyrittäjät Yritystoiminta lopetettu Yritys päätynyt konkurssiin Lähde: EK:n yrityskyselyt Lähde: Huovinen (2007) Sarja- ja portfolioyrittäjyydelle on tyypillistä myös yrityksistä luopuminen. Esimerkiksi Huovisen väitöstutkimukseen osallistuneista sarja- ja portfolioyrittäjistä 72 prosentilla oli kokemusta joko yrityksen myynnistä tai lopettamisesta. Noin 28 prosenttia näistä yrittäjistä omisti edelleen kaikki yrittäjäurallaan aloittamansa yritykset. Kuvassa 5 havainnollistetaan erilaisten luopumistapojen yleisyyttä sarja- ja portfolioyrittäjien keskuudessa. Tulokset eivät yllätä, sillä merkittävä osa yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Toimintansa päättäneisiin yrityksiin liitetään usein kuitenkin virheellisesti oletus, että lopettaminen tarkoittaa myös yrityksen epäonnistumista. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

10 Todellisuudessa yrittäjät luopuvat yrityksistään myös vapaaehtoisesti. Se on jopa todennäköistä, jos yrittäminen ei tee yrittäjää tyytyväiseksi ja hän kokee, että oma osaaminen pääsisi paremmin käyttöön jossakin toisessa ammatissa. Yritystoiminta voi loppua myös eläkkeelle tai palkkatyöhön siirtymisen vuoksi tai yrittäjä voi haluta jatkaa yrittäjänä toisessa yrityksessä. Epäonnistumisesta voi puhua silloin, jos konkurssi tai heikko taloudellinen kannattavuus pakottaa luopumaan yrityksestä. Tällöin keskeiseksi nousee kysymys, tarkoittaako yrityksen epäonnistuminen myös yrittäjän epäonnistumista. Kysymys on aiheellinen, sillä aiempien selvitysten perusteella tiedetään, että yrittäjän menestyminen on todennäköisempää kuin yksittäisen yrityksen menestyminen. Rehellisesti toiminut yrittäjä voi jatkaa yrittäjäuraansa, vaikka jokin hänen omistamistaan yrityksistä epäonnistuisi. Se edellyttää ainakin kahta asiaa: Ensiksi yrittäjän täytyy edelleen haluta jatkaa yrittäjänä, jolloin hän suuntaa voimavaransa uuden yrityksen kehittämiseen. Toiseksi epäonnistumisen tulee palvella yrittäjää oppimiskokemuksena, jonka ansiosta hän välttää tekemästä aiempia virheitä ja kykenee kehittämään uutta yritystä (Ks. esim. Cardon & McGraith 1999.) Yllä kuvattuja menestystarinoita löytyy paljon Suomesta, mutta erityisesti Yhdysvalloista. Nopeimmin kasvavien yritysten taustalla toimii siellä runsaasti aiemmissa yrityksissään epäonnistuneita yrittäjiä. Yksi motivoituu toiminnan aloittamisesta, toinen osaamisen likoon laittamisesta Aiempien tutkimusten perusteella sarja- ja portfolioyrittäjät voidaan jakaa kahteen pääryhmään sen mukaan, mikä motivoi heidän toimintaansa. Kasvuhakuiset generaattorit viihtyvät yrityksen elinkaaren alkuvaiheissa. Heidän yrittäjätoimintaansa leimaavat voimakas kasvuhakuisuus ja halu menestyä (esim. MacMillan 1986; Wickham 2001). Itsenäiset professionaalit taas ryhtyvät yrittäjiksi hyödyntääkseen osaamistaan, koulutustaan ja/tai kokemustaan (esim. Akola ym. 2007). Heidän yritystoimintansa on usein pienimuotoista, he pyrkivät hallitsemaan yritystään henkilökohtaisten resurssiensa avulla ja välttävät riskinottoa (esim. Westhead ym. 2004; 2005). Kasvuhakuiset generaattorit: yritykset kasvuun ja kehittymään Kasvuhakuisista generaattoreista voidaan edelleen tunnistaa kaksi yrittäjätyyppiä: yritysten kasvattamiseen keskittyvät ja yritysten kehittämiseen suuntautuvat. Yritysten kasvattajat ovat usein innovatiivisia perustajayrittäjiä, jotka viihtyvät mieluummin uusissa tilanteissa kuin vakiintuneissa olosuhteissa. He nauttivat yrityksen perustamisen alkuvaiheista, mutta alkavat kaivata uusia haasteita yritystoiminnan vakiintuessa. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä saattaa luopua alkuperäisestä yrityksestään ja suunnata resurssinsa uuden yrityksen aloittamiseen (sarjayrittäjyys). Usein yritysten kasvattajat kuitenkin säilyttävät omistuksensa myös alkuperäisessä yrityksessään, luovuttavat vetovastuun ammattimaisille johtoryhmille ja osallistuvat itse esimerkiksi hallituksen puheenjohtajina yrityksen toimintaan (portfolioyrittäjyys). Yritysten kehittäjiä voi puolestaan kutsua sijoittajayrittäjiksi, jotka sijoittavat alkuperäisen yrityksen myytyään varallisuuttaan toisten henkilöiden johtamiin yrityksiin. Esimerkiksi Maulan ym. (2005) mukaan yrittäjäkokemus lisää yksilön taipumusta ryhtyä sijoittajaksi, koska yrittäjyys voi olla hyödyksi potentiaalisten sijoituskohteiden arvioinnissa. Tällaiset yritysten kehittäjät eivät pelkästään sijoita varallisuuttaan potentiaalisiin kasvuyrityksiin, vaan he tuovat yrittäjäosaamistaan yritysten toimintaan usein myös hallitustyöskentelyn kautta. Yleensä yritysten kehittäjät ovat varttuneempia henkilöitä, ns. bisnesenkeleitä. Asennoituminen heitä kohtaan vaihtelee suuresti. Bisnesenkeleiden joukosta voidaan tunnistaa ainakin yksi aluekehityksen näkökulmasta mielenkiintoinen ryhmä, joka ei tavoittele sijoituksillaan ainoastaan taloudellista hyötyä vaan haluaa myös vaikuttaa myönteisesti asuinpaikkansa työllisyyteen ja hyvinvointiin. Käytännössä nämä sijoittajayrittäjät satsaavat osaamistaan ja varojaan kotiseutunsa potentiaalisiin kasvuyrityksiin. 8 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

11 Itsenäiset professionaalit: riippumattomuuden halua ja tasapainoilua uravaihtoehtojen välillä Myös itsenäiset professionaalit tai laajemmin ammattiosaajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: yrittäjyyden toistajiin ja yrittäjyyden tasapainoilijoihin. Yrittäjyyden toistajat pitävät yrittäjyyttä ensisijaisena uravaihtoehtonaan ja viihtyvät yrittäjinä selvästi paremmin kuin palkkatyössä. He ovat usein viettäneet lapsuutensa yrittäjäperheessä ja asennoituvat yrittäjyyteen erittäin myönteisesti. Heidän yritystoiminnassaan kasvutavoitteet ovat tavallisesti maltillisia, koska yrittäjyyttä motivoi itsenäisyyden ja riippumattomuuden tavoittelu eikä tätä motivaatiotekijää haluta vaarantaa laajentamalla yritystoimintaa liian suureksi. Yrittäjyyden tasapainoilijat sen sijaan viihtyvät sekä yrittäjinä että palkkatyössä. Tämä johtaa usein tasapainoilemiseen niiden välillä (ks. esim. Akola ym. 2007). Esimerkiksi Huovisen (2007) väitöskirjatutkimuksessa kaikista sarjayrittäjistä joka neljännen yrittäjäuran oli välillä katkaissut palkkatyö vieraan palveluksessa. Tämä toimintatapa on yleistä varsinkin joillakin luovilla aloilla, kuten freelance-toimittajilla ja kuvataiteilijoilla (Akola ym. 2007). Tasapainoilijoita esiintynee jonkin verran yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuneiden keskuudessa. Yleisen koulutustason noustessa kilpailu akateemisista palkkatyöpaikoista kiristyy väistämättä, jolloin yrittäjyys voidaan nähdä parhaana mahdollisuutena tehdä koulutusta vastaavaa työtä. Yrittäjyydestä luopuminen taas voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun mielekäs palkkatyö viimein löytyy. Kuvassa 6 tyypitellään sarja- ja portfolioyrittäjiä heidän ensisijaisten yrittäjyysmotiiviensa perusteella. Kuva 6. Sarja- ja portfolioyrittäjien tyypittelyä yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä GENERAATTORIT ensisijaisina tavoitteina yritysten nopea kasvu, työllistäminen ja toimintaympäristöön vaikuttaminen PROFESSIONAALIT ensisijaisina tavoitteina osaamisen ja kokemuksen paras mahdollinen hyödyntäminen eri tilanteissa Kasvattajat Kehittäjät Toistajat Tasapainoilijat viihtyvät epävarmoissa ja uusissa tilanteissa SARJA- JA PORTFOLIOYRITTÄJÄT sijoittavat kertynyttä varallisuuttaan ja osaamistaan innovatiivisiin yrityksiin (bisnesenkelit) yrittäjyys ensisijainen uravaihtoehto tasapainoilua yrittäjyyden ja palkkatyön välillä Lähde: Huovinen (2008), mukaillen Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

12 4 Sarja- ja portfolioyrittäjien osaaminen saatava hyötykäyttöön T utkijoiden suuresta mielenkiinnosta ja ilmiön laajuudesta huolimatta sarja- ja portfolioyrittäjiin kiinnitetään liian vähän huomiota esimerkiksi elinkeinopoliittisia toimia suunniteltaessa. Seuraavassa muutamia keskeisiä johtopäätöksiä, jotka nousivat pintaan tämän selvitystyön myötä. Kaikkia kasvuyrittäjiä ei tunnisteta EK:n selvitys paljastaa, etteivät nykyiset kasvuyrittäjyystutkimukset ota riittävästi huomioon yrittäjyyden monimuotoisuutta. Tutkimukset kohdistuvat useimmiten yksittäisten yritysten suoriutumiseen. Tämän seurauksena mm. kasvuhakuiset portfolioyrittäjät putoavat helposti kasvuyrittäjyysmääritelmien ulkopuolelle, koska heidän yrityksensä kasvavat horisontaalisesti useamman yrityksen summana eivätkä vertikaalisesti yhtenä yrityksenä. Vastaisuudessa yrittäjyystutkimusten painopistettä tulisi siirtää enemmän yrittäjään itseensä sekä hänen toimintaansa kokonaisuudessaan. Näin saataisiin tarkempi kuva siitä, miten yleistä ja missä tilassa kasvuyrittäjyys on tämän päivän Suomessa. Kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan, jotta kasvuyrittäjyyden edistämiseen tähtääviä toimia voidaan suunnitella ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hyvä maine helpottaa rahoituksen saantia ja suhteiden rakentamista Tutkimukset osoittavat selvästi, että aiemmasta yrittäjäkokemuksesta on yleensä hyötyä seuraavien yritysten aloittamisessa ja kehittämisessä. Varsinkin aiemmassa yritystoiminnassaan menestyneillä yrittäjillä on tavallisesti hyvä maine, mikä voi helpottaa rahoituksen saantia ja sidosryhmäsuhteiden rakentamista. Tällaisiin yrittäjiin luotetaan, koska he ovat osoittaneet kyvykkyytensä käytännössä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa monia yrittäjäurallaan ansioituneita sarja- ja portfolioyrittäjiä rekrytoidaan yrityshautomojen ja teknologiakeskusten vetäjiksi auttamaan potentiaalisia kasvuyrityksiä eteenpäin. Tällaisia käytäntöjä tarvittaisiin myös Suomessa. Epäonnistumisen ei tarvitse merkitä yrittäjäuran loppua On myös muistettava, että epäonnistuminen voi koitua hyödyksi uuden yrityksen kehittämisessä. Valitettavasti Suomessa ei aina asennoiduta epäonnistumiseen kovin rakentavasti. Käytännössä esimerkiksi rehellisesti toimineen, mutta konkurssiin päätyneen yrittäjän on usein vaikea jatkaa yrittäjäuraansa. Kerran epäonnistuneen yrittäjän taitoja pidetään lähes poikkeuksetta ja lopullisesti menetettyinä. Epäonnistumisen seurauksena yrittäjälle on kuitenkin voinut kehittyä arvokasta osaamista pienyrityksen johtamisesta. Sitä voitaisiin hyödyntää toisten yritysten kasvun helpottamisessa tai uusien yritysten selviytymisessä. Kaikkien alkuperäisessä yrityksessään epäonnistuneiden yrittäjien ei tietenkään tule jatkaa yrittäjäuraansa. Valitettavan usein aiemmassa yritystoiminnassaan epäonnistunut toistaa epäonnistumiseen johtaneita toimintoja myös uudessa yrityksessään. Tarvitaan kannustavaa asenneilmastoa Suomeenkin tarvitaan uudenlaista asenneilmastoa, joka kannustaa yrityksiä kasvamaan ja jossa epäonnistumisen ja leimautumisen pelolle on nykyistä vähemmän sijaa. Uudenlaisen kasvuyrittäjyyskulttuurin luomisessa tärkeään rooliin nousevat esimerkiksi Aalto Entrepreneurship Societyn kaltaiset yhteisöt. Ne antavat opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuden omaksua aiempia sukupolvia ennakkoluulottomamman asenteen riskinottoon, yrittäjyyteen ja uuden luomiseen. Hyväksyvämmät asenteet ovat tarpeen, sillä edelleenkin epäonnistumisen pelko ja epäonnistumisesta seuraava leimautuminen estävät potentiaalisia yrittäjiä toteuttamasta 10 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

13 ajatuksiaan käytännössä. Etenkin voimakkaan kasvupotentiaalin liikeideoihin sisältyy usein tavanomaista suurempi liiketaloudellinen riski, minkä vuoksi myös epäonnistuminen voi olla todennäköisempää. Jos epäonnistuminen tarkoittaa yrittäjän leimaamista epäonnistujaksi, tällaisia onnistuessaan merkittäviä hankkeita saattaa jäädä toteutumatta. Yhteiskunnan päättäjillä ja yrittäjyyden parissa työskentelevillä on iso rooli sallivamman asenneilmaston rakentamisessa. On harmillista, jos usein muutenkin jo liian korkealla oleva yrittäjäksi ryhtymisen kynnys nousee ylitsepääsemättömäksi ennakkoluulojen ja asenteiden takia. Sarja- ja portfolioyrittäjät sparraamaan kasvuyrityksiä ja auttamaan omistajavaihdoksissa Julkisessa keskustelussa erityisesti sarjayrittäjyys nähdään usein lyhytjänteisenä toimintana, jossa yrittäjä sitoutuu heikosti yrittäjyyteen aloittamalla ja luopumalla yrityksistään liian nopeasti. Tosiasiassa yrityksestä luopuminen ei välttämättä kerro mitään yrittäjyyteen sitoutumisesta, sillä yrittäjyys voi jatkua, vaikka yksittäinen yritys myytäisiinkin. Herää myös kysymys, mitä väärää edellä kuvatussa toiminnassa on. Sarjayrittäjän perustama yritys harjoittaa todennäköisesti kohtuullisen elinkelpoista ja kannattavaa liiketoimintaa, jos joku on valmis ostamaan sen. Sarjayrittäjä on ehtinyt luoda yritykseensä myös kestäviä työpaikkoja. Puhumattakaan siitä, että hän on innostunut jatkamaan yrittäjäuraansa ja tekemään parhaansa uusien työpaikkojen luomiseksi myös uudessa yritystoiminnassaan. Tällaiset yritysgeneraattorit ovat tärkeitä sekä paikalliselle taloudelle että koko kansantaloudelle. Sarja- ja portfolioyrittäjien yrittäjäosaamista ja kokemusta tulisi hyödyntää Suomessakin entistä paremmin. Omassa yrittäjätoiminnassaan vaurastuneilla yrittäjillä on kysyntää potentiaalisten kasvuyritysten rahoittajina. Suomeen tarvitaan nykyistä kattavampia, Finnveran bisnesenkeliverkoston kaltaisia työvälineitä, jotka täydentävät tarjolla olevia riskirahoituksen instrumentteja. Kokeneiden sarja- ja portfolioyrittäjien osaaminen pitäisi saada laajemmin myös kasvuyritysten käyttöön. Monet pk-yritykset voisivat löytää arvokasta apua toimintansa kehittämiseen rekrytoimalla esimerkiksi hallituksen ulkopuoliseksi jäseneksi omalla yrittäjäurallaan ansioituneen yrittäjän. Kyseessä on suuri joukko yrittäjiä, joiden monipuolista kokemusta erilaisista yritysten aloittamis- ja luopumistilanteista pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin myös esimerkiksi yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

14 Yrittäjäesimerkki Pekka Siivonen-Uotila / Tammimetsä Oy & Zeeland Oy & Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy Tiimiyrittäjällä on monta rautaa tulessa Pekka Siivonen-Uotila aloitti yrittäjäuransa 1990-luvun puolivälissä laman jälkimainingeissa. Ensimmäinen elintarvikealan yritys hyytyi perustamisvaiheeseensa, mutta toisesta kehkeytyi menestystarina. Se tunnetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaana, jonka Siivonen-Uotila perusti yhdessä kolmen ystävänsä kanssa. Wirvoitusjuomatehtaan liikeidea syntyi ensimmäisen harjoitusyrityksen kuoppajaisissa kaveriporukan saunaillassa. Johdin tehdasta kaksi vuotta, koska loput osakkaista saivat töitä muualta, hän muistelee. Tällä hetkellä Wirvoitusjuomatehdasta johtaa Rami Aarikka. Innovatiivisen yrittäjän tie vei sen jälkeen osakkaaksi markkinointi- ja viestintäalalle ja hallituksen puheenjohtajaksi Zeeland-konserniin. Lisäksi Siivonen-Uotila on Tammimetsä Oy:n suurin omistaja. Yritys pyörittää mm. Aschan-kahvilaketjua ja Waynes Coffee -ketjun Suomen toimintoja. Liika erikoistuminen tappaa luovuuden Siivonen-Uotila ei allekirjoita ajatuksia, joiden mukaan yritysten tulisi keskittyä tiukasti tiettyihin toimintoihin, tuotteisiin tai palveluihin. Kokemukseni mukaan liika erikoistuminen kaventaa näkökenttää ja vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista. Uusia mahdollisuuksia jää helposti havaitsematta. Parhaat avaukset syntyvät usein hajauttamalla toimintaa rohkeasti uusiin innovatiivisiin hankkeisiin. Hajauttaminen vaatii kuitenkin vahvaa yhteistyöverkostoa. Monessa mukana oleva Siivonen-Uotila puhuukin tiimiyrittäjyyden puolesta. Minulla on ryhmä luottohenkilöitä, joiden kanssa arvioimme yhdessä eteen tulevia mahdollisuuksia. Ostamme hyviä yrityksiä ja sijoitamme niihin. Brändäämme niistä kimpassa entistäkin parempia. Kyse on usean vastuunkantajan kimppayrittäjyydestä, hän kiteyttää yritysfilosofiaansa. Yrityskulttuurit sovitettava yhteen Siivonen-Uotilalla on kokemusta sekä yritysten perustamisesta että ostamisesta. Hänellä on siten hyvä käsitys myös niihin sisältyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Yrityksen luominen tyhjästä vaatii valtavasti työtä, mutta silloin voi toisaalta vaikuttaa yrityskulttuuriin heti alusta saakka. Jo toiminnassa olevan yrityksen ostaminen taas tuo mukanaan valmiit asiakkaat ja työntekijät. Silloin on erityisen tärkeää sovittaa yrityskulttuurit yhteen ja varmistaa työntekijöiden motivaation säilyminen omistajavaihdoksesta huolimatta. Siivonen-Uotila on hyvä esimerkki innovatiivisesta kasvuyrittäjästä, joka pyrkii jatkuvasti luomaan uutta. Hän hyödyntää monipuolisesti erilaisia tiimejä omistamiensa yritysten kehittämisessä. 12 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

15 Yrittäjäesimerkki Heikki Viitikko / River Plast Oy & Sitex Oy Kansainvälisiltä areenoilta Etelä-Savon voimavaraksi Heikki Viitikko aloitti yrittäjäuransa Englannissa vuosituhannen vaihteessa, kun hän osti enemmistöosakkuuden kiinteistöjen kunnossapitoyhtiöstä. Yritys tarjosi palveluja ja ratkaisuja rakennusten lämmitykseen, paloturvallisuuteen ja ilmastointiin. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Viitikko ehti toimia palkkajohtajana kansainvälisessä yrityksessä, jossa hän vastasi muun muassa strategisesta markkinoinnista. Lisäksi hän työskenteli vaativissa yritysjärjestelytehtävissä englantilaisessa kasvuyrityksessä. Opin yrittäjämäisen tavan toimia jo lapsuudessa. Siksi yrittäjyys oli minulle luontainen valinta, yrittäjäperheessä varttunut Viitikko perustelee. Minua motivoi yrittäjyyden tuoma mahdollisuus luoda uutta ja vaikuttaa asioiden etenemiseen. Mutta pidän myös yrittäjyyteen kuuluvista riskeistä ja epävarmuudesta. Bisnesenkeli laittaa likoon kokemuksensa Heikki Viitikko myi omistuksensa menestyvästä kasvuyrityksestään kolmisen vuotta sitten ja palasi vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa takaisin Suomeen. Paikaksi valikoitui Puumalan Hurissalon kylä Etelä-Savossa. Halusimme rauhalliselle paikalle luonnon keskelle, jossa elämänlaatu on jotakin aivan toista kuin hektisissä kasvukeskuksissa, Viitikko kertoo. Puumalassa Viitikko ei ole kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen. Hän on puolustanut asuinpaikkansa kyläkoulun säilyttämistä ja kaavoittanut edullisia rantatontteja tavoitteena houkutella kylälle lisää lapsiperheitä. Nämä sijoitukset ilmentävät eräänlaista kapinahenkeä. Haluan osaltani edistää maaseudun asuttuna pysymistä nyt, kun se on vielä edes jollakin tavalla mahdollista, hän sanoo. Tähtäimessä lisää työpaikkoja Viitikko omistaa Puumalassa myös räätälöityjä lujitemuovituotteita ajoneuvoteollisuudelle valmistavaa River Plast Oy:tä. Yrityksen kasvunäkymät ovat suotuisat, ja se on triplannut henkilöstömääränsä puolessatoista vuodessa. Työntekijöitä on nyt 12. River Plastilta puuttui jatkaja. Halusin olla mukana turvaamassa hyvän yrityksen jatkuvuutta ja työpaikkoja. Tavoitteena on kehittää siitä entistäkin vahvempi työllistäjä. Viitikko on omistajana myös Sitex Oy:ssä. Se myy ja vuokraa muun muassa hänen rahoittamiaan ja rakennuttamiaan toimitiloja ja kiinteistöjä. Viitikon kaltaisia paluumuuttajia tarvitaan lisää. Heidän asenteensa, osaamisensa ja kokemuksensa hyödyttävät suuresti suomalaisten yritysten ja alueiden kehittämistä. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

16 Yrittäjäesimerkki Sakari Pekkanen / Hotelli Jahtihovi & Lemmikkikeskus Viiksi Uudistumisen halu vie eteenpäin yrittäjäuralla Sakari Pekkanen valmistui Vaasan kauppakorkeakoulusta vuonna Hän aloitti yrittäjäuransa heti seuraavana vuonna, kun Oulun ja Kuusamon puolimatkassa sijaitseva huoltoasema siirtyi hänen omistukseensa sukupolvenvaihdoksella. Yrittäjyys oli Pekkaselle luontainen ja ensisijainen vaihtoehto olihan hän omaksunut myönteisen asenteen yrittämistä kohtaan jo lapsuudenkodissaan. Aluksi Pekkanen oli mukana myös Lapin hotelliliiketoiminnassa, joka kärsi suuresti 1990-luvun alun lamavuosista. Ajankohta oli haastava, mutta toi paljon arvokasta oppia tulevia yrittäjävuosia ajatellen, hän tiivistää. Huoltoasema menestyi koko ajan hyvin ja työllisti parhaimmillaan noin 20 työntekijää. Palvelutarjontaa laajennettiin muun muassa perustamalla aseman yhteyteen Hesburgerketjuun kuuluva ravintola. Pekkasta voi luonnehtia portfolioyrittäjäksi, joka tarttuu rohkeasti arjesta nouseviin uusiin ideoihin. Yrityksen myynti käänsi suunnan Noin 15 vuoden yrittäjäuran jälkeen Pekkanen myi pois liikenneasemansa. Halusin uudistua ja tehdä vielä jotakin muuta. Myyntiin vaikutti olennaisesti myös sopivan ostajan löytyminen, hän muistelee. Parin sapattivuoden jälkeen Pekkanen alkoi etsiä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia yrittämiseen. Eteen tuli Kuopiossa toimiva Hotelli Jahtihovi, jonka hän osti vaimonsa kanssa vuonna He näkivät siinä hyvän tilaisuuden hyödyntää kokemustaan ja yhdistää voimansa. Jahtihovi on laajentunut Pekkasten omistuksessa nopeasti. Hotellilaajennuksella majoituskapasiteetti tuplattiin vuoden 2010 kesällä ja hotellin viereen ollaan parhaillaan rakentamassa huoneistohotellia. Varsinkin matka- ja keikkatyöläiset suosivat hotelliamme. Jotkut majoittuvat meillä pitkiäkin aikoja. Kasvava kysyntä rohkaisi laajentamaan ja monipuolistamaan majoituspalveluja tuplaamalla hotellihuoneet ja rakentamalla huoneistohotellin, Pekkanen paljastaa. Harrastus poiki rinnakkaisen liiketoiminnan Sakari Pekkasta kiehtovat yrittäjyydessä sen tarjoamat mahdollisuudet luoda uutta. Koiria harrastava mies sai jokin aika sitten idean lemmikkikeskuksesta. Nyt Pekkanen omistaa yhdessä Heimo Nykäsen kanssa kuopiolaisen lemmikkikeskus Viiksen, joka tarjoaa laajan kirjon palveluja lemmikkien koulutuksesta fysioterapiaan ja hemmotteluhoitoihin. Lemmikkikeskus Viiksi on nyt lähtenyt vahvaan kasvuun ja olemme mm. rakentaneet uuden koirien koulutushallin, joka avattiin viime kesänä. Tämä on tulevaisuuden ala, josta uskon kehittyvän hyvää liiketoimintaa, Pekkanen sanoo. 14 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

17 Yrittäjäesimerkki Pekka Rautiainen / Kauppapalvelut Pekka Rautiainen Monipuolinen työkokemus valmentaa yrittäjyyteen Pekka Rautiainen aloitti K-kauppiaana Pieksämäen Naarajärvellä vuonna Sitä ennen hänelle oli kertynyt monipuolista työkokemusta muun muassa ravintolapäällikön ja vaatetusalan myyntiedustajan tehtävistä. Palkkatyö eri toimialoilla ja pienyrityksissä parantaa valmiuksia yrittäjyyteen. Se auttaa hahmottamaan, mitä vaaditaan pienyrityksen johtamiselta ja yrittäjänä menestymiseltä, K-kauppiasvalmennuksen jälkeen yrittäjäksi ryhtynyt Rautiainen toteaa. Hän avasi kauppansa yhteyteen myöhemmin kahvilan ja pyrki myös piristämään Naarajärven tapahtumatarjontaa. Halusin vaikuttaa yhteisöömme tarjoamalla nuorille lisää aktiviteetteja. Järjestin esimerkiksi katusählyturnauksen kaupan parkkipaikalla. Luopui yrityksestä, ei yrittäjyydestä Pekka Rautiainen viihtyi kauppiaana, mutta koska se vei paljon aikaa pienten lasten isältä, hän luopui kaupastaan kolmen vuoden jälkeen. Työntekijöitä oli tuolloin kymmenkunta. Tiesin kuitenkin jo kaupasta luopuessani, että yrittäjäurasta en luovu. Jatkaisin yrittäjänä tulevaisuudessakin. Hetken aikaa Rautiainen toimikin vähemmistöosakkaana pohjoissavolaisessa elintarvikeyrityksessä, mutta veri veti uudelleen kaupan alalle. Tällä hetkellä hänen yrityksensä Kauppapalvelut Pekka Rautiainen tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia erityisesti vähittäiskaupalle. Rautiaiselta syntyy myös jatkuvasti uusia yritysideoita. Tälläkin hetkellä kytee monia ideoita, jotka odottavat vain oikeaa aikaa ja kumppania toteutuakseen. Olen innovaattori, joka tarvitsisi rinnalleen ideoiden toteuttajan, Rautiainen myöntää naurahdellen. Kiitosta Uusyrityskeskukselle ja työvoimapalveluille Rautiainen kiittelee erityisesti Uusyrityskeskusta hyvistä neuvoista yrittäjäuransa alkutaipaleella. Ainakin Etelä-Savossa yritysneuvojien osaaminen sekä toimiala- ja paikallistuntemus ovat kohdallaan ja madaltavat yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Myös työvoimahallinnon työnantajapalvelut ansaitsevat kehuja. Esimerkiksi Pieksämäellä sain nopeasti uusia työntekijöitä tasoittamaan kaupankäynnin ruuhkahuippuja. Mutta osaavatko yritykset ja työnantajat aina hyödyntää riittävästi työvoimatoimiston palveluja, hän kysyy. Rautiainen on hyvä esimerkki siitä, ettei alkuperäisestä yrityksestä luopuminen välttämättä merkitse yrittäjäurasta luopumista. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

18 Lähteet Akola, E., Heinonen, J., Kovalainen, A., Pukkinen, T. & Österberg, J. (2007). Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työpoliittinen tutkimus 326. Työministeriö. Helsinki. Alsos, G. A. & Kolvereid, L. (1998). The business gestation process of novice, serial, and parallel business founders. Entrepreneurship Theory & Practice 22 (4), Birley, S. & Westhead, P. (1995). A comparison of new businesses established by novice and habitual founders in Great Britain. International Small Business Journal 12 (1), Cardon, M. S. & McGrath, R. G. (1999). When the going gets tough... Toward a psychology of entrepreneurial failure and re-motivation. Frontiers of Entrepreneurship Research, Babson College. EK ja Ernst & Young (2009). Kasvun ajurit 5: Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä. Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu. EK ( ). EK:n yrityskyselyaineistot. Huovinen, J. (2007). Tapayrittäjyys tilannetekijät toiminnan taustalla ja yrittäjäkokemuksen merkitys yritystoiminnassa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologia ja kauppatieteet 7. Huovinen, J. (2008). Sarjayrittäjyyden typologisointi uraidentiteettiä etsimässä? Valtakunnalliset sosiologipäivät, Rovaniemi Huovinen, J. & Tihula, S. (2008). Family business and habitual entrepreneurship: differences and similarities. Electronic Journal of Family Business Studies 1 (2), Iacobucci, D. & Rosa, P. (2004). Habitual entrepreneurs, entrepreneurial team development and business group formation. Paper presented at the RENT XVIII Managing Complexity and Change in SMEs, 2426 November 2004, Copenhagen, Denmark. MacMillan, I. A. (1986). To really learn about entrepreneurship, lets study habitual entrepreneurs. Journal of Business Venturing 1 (3), Maula, M., Autio, E. & Arenius, P. (2005). What drives microangel investments? Small Business Economics 25 (5), Ronstadt, P. (1988). The corridor principle. Journal of Business Venturing 3 (1), Schollhammer, H. (1991). Incidence and determinants of multiple enterpreneurship. Frontiers of Entrepreneurship Research, Babson College. Wagner, J. (2002). Taking a second chance: entrepreneurial restarters in germany. IZA Discussion Paper No Westhead, P., Ucbasaran, D. & Wright, M. (2005). Decisions, actions, and performance: do novice, serial, and portfolio entrepreneurs differ. Journal of Small Business Management 43 (4), Westhead, P., Ucbasaran, D. & Wright, M. (2004). Experience and cognition: do novice, serial and portfolio entrepreneurs differ? Paper presented at the 13th Nordic Conference on Small Business Research, Strömsö, Westhead, P. & Wright, M. (1999). Novice, portfolio, and serial founders in rural and urban areas. Entrepreneurship Theory and Practice 22 (4), Wickham, P. A. (2001). Strategic entrepreneurship: a decisionmaking approach to new venture creation and management (2nd edition). Harlow, England: Pearson Education Limited. Åstebro, T. & Bernhardt, I. (2003). Startup financing, owner characteristics, and survival. Journal of Economics and Business 55, EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

19 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin , faksi Julkaisu internetissä: Lisätietoja: Asiantuntija Jari Huovinen Puh Julkaisun toimitus: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK Ulkoasu: Ulla Nurminen, EK Helmikuu 2011

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus

Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa. Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Pk-yritysten kasvustrategiat vertailussa Yritysten kasvuaikomukset, toteutunut kasvu ja kannattavuus Taustaa Tavoitteina vastata kysymyksiin: 1. Kuinka hyvin yritysten kasvustrategiat toteutuvat käytännössä?

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta

Perheyritysbarometri 2012. Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Perheyritysbarometri 2012 Selvitys sukupolvenvaihdoksista sekä omistajuudesta ja johtamisesta Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto PERHEYRITYSTEN LIITTO SISÄLTÖ 2 JOHTOPÄÄTÖKSET 3 1

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi

Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Kauppakodassa myynnissä yli 90 yritystä ympäri Keski-Suomea OTA YHTEYTTÄ YHTEYSHENKILÖIHIMME! www.kauppakota.fi Myynnissä Kauppakodassa Myyntikohde: Liiketoiminta + 3 tasokasta liikehuoneistoa Kuvaus:

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi

Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sukupolvenvaihdos on vuosien prosessi Sakari Oikarinen Confidentum Oy Transeo Association ASBL Confidentum 2005 Sakari Oikarinen Perheyritysten omistusjärjestelyt ja lakiasianpalvelut, taloudellinen ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara?

Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara? Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara? Jari Huovinen Jyväskylä 27.11.2012 Esityksen sisältö 1. Pk-yritysten toimintaympäristö Kilpailukykytekijät Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne 2.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK

PK-yritysvaltuuskunta. 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK PK-yritysvaltuuskunta 8.2.2006 Pekka Tsupari, PK-asiat Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähtökohtana vuodelle 2006: EK:n PK-ohjelman tavoitteet vuoteen 2010 Uusien yritysten perustaminen: 30 000 / vuosi

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014

www.hevosyrittaja.fi Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 Kuva Janina Suokas Kasvatustoiminnan näkökulma HEVOSYRITYS KYSELYN (2013) TULOKSIA Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Jalostuspäivät 2014 www.hevosyrittaja.fi Jalostuspäivien kasvatustoiminnan TULEVAISUUS

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Oppisopimukset omistajanvaihdosten edistäjänä. PK johtaja Jyrki Hollmén

Oppisopimukset omistajanvaihdosten edistäjänä. PK johtaja Jyrki Hollmén Oppisopimukset omistajanvaihdosten edistäjänä PK johtaja Jyrki Hollmén Työnantajayritysten toimintaympäristö 2 Työnantajayrittäjät ahtaalla Päättäjien myönteiset aikomukset eivät vielä näy työnantajayritysten

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Joulukuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Joulukuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Esityksen tarkoituksena on kertoa tutkimuksesta, jossa selvitettiin uusyritysten kautta perustettujen yritysten henkiinjäämistä.

Lisätiedot

Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa. Kartoitus kasvun ulottuvuuksiin ja osa-alueisiin

Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa. Kartoitus kasvun ulottuvuuksiin ja osa-alueisiin Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa Kartoitus kasvun ulottuvuuksiin ja osa-alueisiin Selvitys omistaja- ja kasvuyrittäjyyden olemuksesta Suomessa Kartoitus kasvun ulottuvuuksiin

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO Sakari Oikarinen Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana sekä liiketoiminnan johtamisen kehittäjänä perheyrityksissä. Suomen Yrityskaupat, joka on Suomen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015

OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI. Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI Ydintuloksia selvityksestä Opiskelijayrittäjyys suomalaisissa korkeakouluissa lukuvuonna 2014 2015 OPISKELIJASTA ON YRITTÄJÄKSI Suomalaisnuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Kiertotalous Suomen työnantajayrityksissä. EK:n kyselytutkimuksen tulokset 3.12.2015

Kiertotalous Suomen työnantajayrityksissä. EK:n kyselytutkimuksen tulokset 3.12.2015 Kiertotalous Suomen työnantajayrityksissä EK:n kyselytutkimuksen tulokset 3.12.2015 Yritykset hyvin kartalla kiertotaloudesta; bisnesmahdollisuus neljännekselle Kiertotalous käsitteenä oli ainakin jossain

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot