Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin"

Transkriptio

1 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin Selvitys sarja- ja portfolioyrittäjistä

2

3 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin Selvitys sarja- ja portfolioyrittäjistä

4 Sisältö 1 Johdanto...3 Maailmanlaajuinen ilmiö kiinnostaa tutkijoita... 3 Harhaluulot vievät keskustelua väärille raiteille Peräti joka kolmas yrittäjä on sarja- tai portfolioyrittäjä... 4 Yleistä kaikkialla Suomessa ja kaikilla toimialoilla... 5 Kasvuyrittäjä on usein sarja- tai portfolioyrittäjä... 6 Lisää työpaikkoja, vauhtia aluekehitykseen Yrittämisen taustalla monenlaisia motiiveja...7 Yrityksestä luopuminen voi olla oppimiskokemus... 7 Yksi innostuu toiminnan aloittamisesta, toinen osaamisen likoon laittamisesta... 8 Kasvuhakuiset generaattorit: yritykset kasvuun ja kehittymään... 8 Itsenäiset professionaalit: riippumattomuuden halua ja tasapainoilua uravaihtoehtojen välillä Sarja- ja portfolioyrittäjien osaaminen saatava hyötykäyttöön Kaikkia kasvuyrittäjiä ei tunnisteta Hyvä maine helpottaa rahoituksen saantia ja suhteiden rakentamista Epäonnistumisen ei tarvitse merkitä yrittäjäuran loppua Tarvitaan kannustavaa asenneilmastoa Sarja- ja portfolioyrittäjät sparraamaan kasvuyrityksiä...11 Yrittäjäesimerkit...12 Lähteet EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

5 1 Johdanto Suomessa on eri arvioiden ja määritelmien mukaan työnantajayritystä, mutta vain noin työnantajayrittäjää (pl. maa-, metsäja kalatalouden yrittäjät). Eroa selittää se, että monet yrittäjät omistavat samanaikaisesti useita yrityksiä. Yrittäjyys ei tarkoita siten sitoutumista vain yhteen yritykseen, vaan usealla yrittäjällä on kokemusta monien yritysten omistamisesta ja johtamisesta. Tällaisia yrittäjiä kutsutaan joko sarja- tai portfolioyrittäjiksi sen mukaan, omistavatko he yhden yrityksen kerrallaan (sarjayrittäjät) vai useamman yrityksen samanaikaisesti (portfolioyrittäjät). Maailmanlaajuinen ilmiö kiinnostaa tutkijoita Tutkijoiden kiinnostus sarja- ja portfolioyrittäjiä kohtaan on kasvanut viime aikoina maailmanlaajuisesti. Juuret juontavat vuoteen 1986, jolloin Ian MacMillan julkaisi artikkelinsa To really learn about entrepreneurship, lets study habitual entrepreneurs. MacMillan oli kiinnostunut erityisesti ns. businessgeneraattoreista, jotka tehtailivat jatkuvasti innovatiivisia liikeideoita ja perustivat uusia yrityksiä. Kuva sarja- ja portfolioyrittäjyydestä on monipuolistunut ja syventynyt tutkimustiedon lisääntyessä. Sarja- ja portfolioyrittäjiin yhdistetään monia kasvuyrittäjille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten innovatiivisuus, riskinottokyky ja kasvuhalukkuus. Tutkijoita kiehtoo edelleen kysymys, miksi jotkut henkilöt havaitsevat ja hyödyntävät liiketoimintamahdollisuuksia paremmin kuin toiset. Harhaluulot vievät keskustelua väärille raiteille Erityisesti sarjayrittäjyys on nousemassa laajempaan julkiseen keskusteluun myös Suomessa. Valitettavasti kannanottoja värittävät usein marginaaliset ääriesimerkit, ennakkoluulot ja kielteiset uskomukset. Ne ohjaavat keskustelun väärille raiteille ja uhkaavat jättää varjoonsa sarjayrittäjyyteen sisältyvät suuret mahdollisuudet. Sarjayrittäjyys voidaan mieltää virheellisesti lyhytjänteiseksi toiminnaksi, jossa yrittäjä pyrkii maksimoimaan yritystoiminnasta saamansa taloudellisen hyödyn kasvattamalla yrityksen nopeasti tietyn kokoiseksi, luopumalla siitä juuri oikeaan aikaan ja toistamalla prosessin jälleen seuraavassa yrityksessä. Tai sarjayrittäjyyttä voidaan kuvata vilpilliseksi, konkurssista konkurssiin -tyyppiseksi toiminnaksi, jonka tavoitteena on vain peittää aiempia epäonnistumisia ja niistä syntyneitä maksuhäiriöitä. Epärehelliseen toimintaan on tietenkin puututtava ja sen olemassaolon mahdollisuudet on kitkettävä pois yhteiskunnasta. Käytännössä vilpillinen sarja- tai portfolioyrittäjyys on kuitenkin harvinaista. Aidossa sarja- ja portfolioyrittäjyydessä on kyse moniulotteisesta ilmiöstä, joka koskee laajoja yrittäjäryhmiä. Keitä sitten ovat nämä yhtäältä ennakkoluuloja ja toisaalta suurta ihailua herättävät sarja- ja portfolioyrittäjät? Kuinka yleisestä yrittäjyyden toimintatavasta on kyse? Mikä motivoi yrittäjää perustamaan uusia yrityksiä toisensa jälkeen? Millainen merkitys sarja- ja portfolioyrittäjillä on paikallistaloudelle ja koko kansantaloudelle? Tässä julkaisussa pyritään vastaamaan yllä lueteltuihin kysymyksiin EK:n keräämien kyselyaineistojen sekä aiemman kirjallisuuden valossa. Määrällisten aineistojen antamaa kuvaa täydennetään neljällä käytännön yrittäjäesimerkillä. Julkaisun on kirjoittanut asiantuntija Jari Huovinen EK:n PK-asioiden yksiköstä. Kirjallisuudessa ja tutkimuksissa tälläisistä yrittäjistä käytetään usein termiä tapayrittäjät (habitual entrepreneurs), jotka jaetaan yleensä näihin kahteen alaluokkaan eli sarjayrittäjiin (serial entrepreneurs) ja portfolioyrittäjiin (portfolio entrepreneurs). Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

6 2 Peräti joka kolmas yrittäjä on sarja- tai portfolioyrittäjä Usein luullaan, että sarja- ja porfolioyrittäjyydessä olisi kyse vain marginaalisesta ilmiöstä tai suppean yrittäjäjoukon toimintatavasta. Näin ei kuitenkaan ole. Kansainvälisten tutkimusten mukaan sarja- ja portfolioyrittäjyyttä esiintyy laajasti kaikkialla maailmassa. Keskimäärin peräti joka kolmannella aktiivisella yrittäjällä on yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä. Siten arviolta työnantajayrittäjälle on kertynyt Suomessakin yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä uran aikana. Taulukossa 1 esitetään eri maissa tehtyjen tutkimusten tuloksia sarja- ja portfolioyrittäjyyden yleisyydestä. Myös EK:n selvitykset tukevat edellä esitettyjä käsityksiä ilmiön yleisyydestä. Kaikissa EK:n viimeaikaisissa kyselyissä, joissa on tiedusteltu vastaajien yrittäjäkokemusta, keskimäärin 30 prosenttia on ilmoittanut toimineensa tai toimivansa parhaillaan yrittäjänä useammassa yrityksessä. EK:n aineistojen perusteella portfolioyrittäjyys on Suomessa hieman yleisempää kuin sarjayrittäjyys. Esimerkiksi EK:n ja Ernst & Youngin Kasvun ajurit 5 -selvitykseen vuonna 2009 osallistuneista yrittäjistä noin 18 prosenttia oli portfolioyrittäjiä ja 12 prosenttia sarjayrittäjiä (kuva 1). Kuva 1. Sarja-, portfolio- ja ensiyrittäjien yleisyys % vastaajista Ensiyrittäjäyrittäjät Portfolio- Sarjayrittäjät Ensiyrittäjät voivat olla yrittäjinä kokeneita, mutta heidän yrittäjäkokemuksensa on peräisin yhdestä yrityksestä Lähde: EK ja Ernst & Young (2009), Kasvun ajurit 5 -aineisto Taulukko 1. Sarja- ja portfolioyrittäjyyden yleisyys tietyissä maissa tehdyissä tutkimuksissa Tutkijat Maa Portfolioyrittäjät Sarjayrittäjät Yhteensä Alsos & Kolvereid (1998) Norja 20 % 16 % 36 % Birley & Westhead (1995) Englanti 37 % EK (2009) Suomi 12 % 18 % 30 % Huovinen (2007) Suomi 20 % 23% 43 % Iacobucci & Rosa (2004) Italia 50 % Schollhammer (1991) USA 51 % Wagner (2002) Saksa 18 % Westhead ym. (2004) Skotlanti 19 % 25 % 44 % Westhead & Wright (1999) Englanti 25 % 12 % 37 % Åstebro & Bernhardt (2003) USA 25 % Ei eritelty Nyrkkisääntö : noin kolmanneksella yrittäjistä on kokemusta vähintään kahdesta eri yrityksestä 4 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

7 Yleistä kaikkialla Suomessa ja kaikilla toimialoilla Tutkimusten mukaan sarja- ja portfolioyrittäjyys ei myöskään ole sidoksissa mihinkään tiettyihin maantieteellisiin alueisiin. EK:n kyselytutkimuksen mukaan kaikkialta Suomesta löytyy suhteellisen laaja joukko yrittäjiä, joilla on yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä. Suhteellisesti eniten sarja- ja portfolioyrittäjiä esiintyi Etelä-Savossa (42 prosenttia kaikista vastaajista) ja vähiten Kainuussa (9 prosenttia). Kainuun tulokset ovat kuitenkin vain suuntaaantavia, sillä vastausten lukumäärä jäi hyvin pieneksi. Mielenkiintoista on myös, että sarjaja portfolioyrittäjiä esiintyy yhtä paljon kaupungeissa ja maaseudulla. EK:n kyselyyn osallistuneista kaupunki- ja Kuva 2. Sarja- ja portfolioyrittäjät eri alueilla ja aluetyypeillä Etelä-Savo Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Savo Yhteensä Varsinais-Suomi Häme Lappi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Kainuu % vastaajista Vastausten lukumäärä alueella < 25 maaseutuyrittäjistä noin 29 prosenttia oli omistanut vähintään kaksi yritystä yrittäjäurallaan. Tuloksia sarja- ja portfolioyrittäjyyden yleisyydestä eri puolella Suomea ja eri aluetyypeillä esitetään kuvassa 2. Aiempien tutkimusten perusteella sarjayrittäjyys näyttäisi olevan tavallisempaa kaupunkialueilla ja portfolioyrittäjyys pienemmillä maaseutumaisilla paikkakunnilla. Kaupunkien yrityskannan suuri vaihtuvuus selittää sarjayrittäjyyden yleisyyttä asukasmäärältään suuremmilla paikkakunnilla. Yrityksiä aloitetaan ja lopetetaan paljon, mikä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia sarjayrittäjille. Aiemmassa yritystoiminnassaan epäonnistuneen yrittäjän on myös usein helpompi jatkaa yrittäjäuraansa suuremmalla paikkakunnalla, % sarja- ja portfolioyrittäjistä Kaupungit Maaseutu Maaseutuyrittäjillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä yrittäjiä, jotka ovat kaupunkien ulkopuolella eli toimivat kaupunkien läheisellä maaseudulla, ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. Lähde: EK:n yrityskyselyt jossa kielteisen leimautumisen riski on epätodennäköisempi kuin pienillä paikkakunnilla. Portfolioyrittäjyys taas toteutuu yleisemmin maaseutualueilla, joilla kasvumahdollisuudet ovat rajallisemmat. Uusia yrityksiä perustetaan tulon ja kasvun lähteiksi alkuperäisen yrityksen rinnalle. Esimerkiksi monet maanviljelijät harjoittavat pienimuotoista elintarviketuotantoa, urakointia tai maatilamatkailua perinteisen maatalouden yhteydessä. Pienissä kunnissa muun muassa monet kauppiaat perustavat kahviloita tai ravintoloita kauppansa rinnalle. Tällaiset portfolioyrittäjät toimivat pitkäjänteisinä veturiyrittäjinä kotiseuduillaan. Yritysten perustamisten taustalla vaikuttavat muun muassa halu asua ja työskennellä kotiseudulla sekä vaikuttaa myönteisesti oman alueen työllisyyteen ja hyvinvointiin. Sarja- ja portfolioyrittäjyyttä esiintyy kaikilla toimialoilla ja kaikentyyppisissä yrityksissä. EK:n Kasvun ajurit 5 -aineistossa sarja- ja portfolioyrittäjiksi tunnistettiin 32 prosenttia teollisuusyritysten ja 28 prosenttia palvelualojen yritysten omistajista. Vaikka osuudet olivat tässä aineistossa lähes yhtä suuret, sarjaja portfolioyrittäjyys lienee jonkin verran yleisempää palvelualoilla kuin teollisuudessa. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on palvelualoilla usein matalampi kuin teollisuudessa, koska palveluyrityksen käynnistäminen ei yleensä vaadi yhtä suuria investointeja kuin valmistusta harjoittavan yrityksen. Samasta syystä myös yrityksestä luopuminen voi olla helpompaa. Pieniin palveluyrityksiin sitoutuu yleensä enimmäkseen inhimillistä pääomaa, jota on helpompi Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

8 siirtää uuden yrityksen käyttöön kuin esimerkiksi teollisuusyrityksiin hankittuja koneita, laitteita tai toimitiloja. (Huovinen, 2007.) Kasvuyrittäjä on usein sarja- tai portfolioyrittäjä Sarja- ja portfolioyrittäjyys näyttäisi olevan yleistä erityisesti kasvuyrityksissä, toimipa yritys millä alalla tahansa. Esimerkiksi Ernst & Youngin kasvuyrittäjyyskilpailuun osallistuneista yrittäjistä peräti 60 prosentilla oli kokemusta vähintään kahden eri yrityksen omistamisesta ja johtamisesta (EK ja Ernst & Young 2009). Tulokset tukevat käsitystä ns. käytäväperiaatteesta (corridor principle). Sen mukaan yrittäjyys ja erityisesti yrityksen kasvu avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia tai ovia, joiden toteuttamiseksi käytännössä perustetaan uusia yrityksiä alkuperäisen yrityksen rinnalle tai tilalle (esim. Ronstadt, 1988). Lisää työpaikkoja, vauhtia aluekehitykseen Kuva 3. Sarja- ja portfolioyrittäjien omistamien yritysten lukumäärä % sarja- ja portfolioyrittäjistä yritystä3 yritystä4 yritystä 5 tai useampi yritys N=160, yhteensä 459 yritystä Lähde: EK ja Ernst & Young (2009), Kasvun ajurit 5 -aineisto Useimpien sarja- ja portfolioyrittäjien yrittäjäkokemus on peräisin kahdesta eri yrityksestä. Esimerkiksi Kasvun ajurit 5 -tutkimuksen sarja- ja portfolioyrittäjistä 63 prosenttia oli omistanut urallaan kaksi yritystä. Kokemusta kolmesta yrityksestä oli noin 19 prosentilla ja neljästä yrityksestä noin 8 prosentilla. Huomionarvoista on, että jopa joka kymmenes edellä mainituista yrittäjistä oli omistanut uransa aikana vähintään viisi yritystä. Ilmiön merkittävyyttä alleviivaa myös tieto, jonka mukaan tutkimukseen osallistuneet 160 sarja- ja portfolioyrittäjää olivat toimineet omistajajohtajina yhteensä 459 yrityksessä. Kuvassa 3 esitetään sarja- ja portfolioyrittäjien jakauma sen mukaan, kuinka monta yritystä he ovat omistaneet yrittäjäurallaan. Luonnollisesti suurin osa sarja- ja portfolioyrittäjistä on pienyrittäjiä. Heitä aliarvioidaan usein työllistäjinä, sillä tutkimukset ja tilastotarkastelut kohdistetaan yleensä yksittäisiin yrityksiin. Tällöin yrittäjä voi pudota kasvuyrittäjyysmääritelmien ulkopuolelle, jos jokin hänen yrityksistään 10 ei täytä kasvuyrittäjyydelle asetettuja henkilöstömäärän tai liikevaihdon kasvukriteerejä. Näin siitäkin huolimatta, että yrittäjän omistamilla yrityksillä yhteensä olisi huomattava rooli ja iso vaikutus pienen paikkakunnan kokonaistyöllisyyteen (ks. esim. Huovinen, 2007). Viitteitä työllisyyden kerrannaisvaikutuksista löytyi myös EK:n aineistoista. Kyselyyn vastanneiden portfolioyrittäjien omistamat yritykset työllistivät yksittäin tarkasteltuina noin 9 työntekijää, kun taas yritysten yhteenlaskettu työntekijämäärä oli keskimäärin 17 henkilöä. Sarja- tai portfolioyrittäminen on siten tämänkin vuoksi merkittävää sekä elinkeinopolitiikan että aluekehityksen näkökulmasta. 6 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

9 3 Yrittämisen taustalla monenlaisia motiiveja Omistettujen yritysten lukumäärä ei sinällään kerro yrittäjän motiiveista eikä hänen kyvystään toimia yrittäjänä. Yhdestä yrityksestä kertynyttä pitkää yrittäjäkokemusta on pidetty kautta aikojen osoituksena yrittäjän menestymisestä, kun taas useat lyhyet peräkkäiset yrittäjyysjaksot on nähty merkkinä kyvyttömyydestä kehittää yritystä. Tämän vuoksi erityisesti sarjayrittäjiin suhtaudutaan usein varauksellisesti eikä varsinkaan aiemmassa yritystoiminnassaan epäonnistuneen yrittäjän kanssa ryhdytä mielellään yhteistyöhön, kun hän käynnistää uuden yrityshankkeen. Myös menestyneeseen sarjayrittäjään saattaa kohdistua ennakkoluuloja ajatellaan, että tällainen yrittäjä haluaa vain rahastaa ja kerätä pikavoittoja. Sarjayrittäjät muodostavat erittäin heterogeenisen ryhmän. Osa heistä tavoittelee yritystoiminnassaan nopeaa kasvua, osa taas suurempaa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta kuin palkkatyössä. Samalla tavoin kuin sarjayrittäjyyden, myös portfolioyrittäjyyden syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi voimakkaasti kasvanut yritystoiminta edellyttää usein eri liiketoimintojen yhtiöittämistä ja riskien hajauttamista. Suomalaiset yrittäjät ovat perinteisesti sitoutuneet tiukasti alkuperäiseen yritykseensä ja olleet lojaaleja sitä kohtaan. Siksi ei ole yllätys, että portfolioyrittäjiä löytyy erityisesti perheyrittäjien keskuudesta (kuva 4). Portfolioyrittäjyyden yleisyyttä perheyrittäjien keskuudessa voi selittää sillä, että yrittäjäperheessä varttuneet henkilöt omaksuvat helposti yrittäjämäisen tavan toimia. Monesti se näkyy myöhemmin omalla yrittäjäuralla useamman yrityksen samanaikaisena omistamisena. Joissakin tapauksissa jatkajasukupolvi voi myös ottaa perheyrityksen haltuunsa osin velvollisuudesta vanhempia kohtaan, jolloin halu toteuttaa itseä ja omia ideoita voi motivoida perustamaan rinnalle omia yrityksiä. Tämä voi olla perusteltua erityisesti silloin, jos uusi liiketoiminta poikkeaa oleellisesti perheyrityksen liiketoiminnasta. (Huovinen & Tihula, 2008.) Yrityksestä luopuminen voi olla oppimiskokemus Kuva 4. Sarja- ja portfolioyrittäjät eri yrittäjäryhmissä % vastaajista Muut yrittäjät Kuva 5. Erilaisten luopumiskokemusten yleisyys % sarja- ja portfolioyrittäjistä Yritys Ei myyty luopumiskokemusta (ml. spv:t) Perheyrittäjät Yritystoiminta lopetettu Yritys päätynyt konkurssiin Lähde: EK:n yrityskyselyt Lähde: Huovinen (2007) Sarja- ja portfolioyrittäjyydelle on tyypillistä myös yrityksistä luopuminen. Esimerkiksi Huovisen väitöstutkimukseen osallistuneista sarja- ja portfolioyrittäjistä 72 prosentilla oli kokemusta joko yrityksen myynnistä tai lopettamisesta. Noin 28 prosenttia näistä yrittäjistä omisti edelleen kaikki yrittäjäurallaan aloittamansa yritykset. Kuvassa 5 havainnollistetaan erilaisten luopumistapojen yleisyyttä sarja- ja portfolioyrittäjien keskuudessa. Tulokset eivät yllätä, sillä merkittävä osa yrityksistä lopettaa toimintansa ensimmäisen viiden vuoden aikana. Toimintansa päättäneisiin yrityksiin liitetään usein kuitenkin virheellisesti oletus, että lopettaminen tarkoittaa myös yrityksen epäonnistumista. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

10 Todellisuudessa yrittäjät luopuvat yrityksistään myös vapaaehtoisesti. Se on jopa todennäköistä, jos yrittäminen ei tee yrittäjää tyytyväiseksi ja hän kokee, että oma osaaminen pääsisi paremmin käyttöön jossakin toisessa ammatissa. Yritystoiminta voi loppua myös eläkkeelle tai palkkatyöhön siirtymisen vuoksi tai yrittäjä voi haluta jatkaa yrittäjänä toisessa yrityksessä. Epäonnistumisesta voi puhua silloin, jos konkurssi tai heikko taloudellinen kannattavuus pakottaa luopumaan yrityksestä. Tällöin keskeiseksi nousee kysymys, tarkoittaako yrityksen epäonnistuminen myös yrittäjän epäonnistumista. Kysymys on aiheellinen, sillä aiempien selvitysten perusteella tiedetään, että yrittäjän menestyminen on todennäköisempää kuin yksittäisen yrityksen menestyminen. Rehellisesti toiminut yrittäjä voi jatkaa yrittäjäuraansa, vaikka jokin hänen omistamistaan yrityksistä epäonnistuisi. Se edellyttää ainakin kahta asiaa: Ensiksi yrittäjän täytyy edelleen haluta jatkaa yrittäjänä, jolloin hän suuntaa voimavaransa uuden yrityksen kehittämiseen. Toiseksi epäonnistumisen tulee palvella yrittäjää oppimiskokemuksena, jonka ansiosta hän välttää tekemästä aiempia virheitä ja kykenee kehittämään uutta yritystä (Ks. esim. Cardon & McGraith 1999.) Yllä kuvattuja menestystarinoita löytyy paljon Suomesta, mutta erityisesti Yhdysvalloista. Nopeimmin kasvavien yritysten taustalla toimii siellä runsaasti aiemmissa yrityksissään epäonnistuneita yrittäjiä. Yksi motivoituu toiminnan aloittamisesta, toinen osaamisen likoon laittamisesta Aiempien tutkimusten perusteella sarja- ja portfolioyrittäjät voidaan jakaa kahteen pääryhmään sen mukaan, mikä motivoi heidän toimintaansa. Kasvuhakuiset generaattorit viihtyvät yrityksen elinkaaren alkuvaiheissa. Heidän yrittäjätoimintaansa leimaavat voimakas kasvuhakuisuus ja halu menestyä (esim. MacMillan 1986; Wickham 2001). Itsenäiset professionaalit taas ryhtyvät yrittäjiksi hyödyntääkseen osaamistaan, koulutustaan ja/tai kokemustaan (esim. Akola ym. 2007). Heidän yritystoimintansa on usein pienimuotoista, he pyrkivät hallitsemaan yritystään henkilökohtaisten resurssiensa avulla ja välttävät riskinottoa (esim. Westhead ym. 2004; 2005). Kasvuhakuiset generaattorit: yritykset kasvuun ja kehittymään Kasvuhakuisista generaattoreista voidaan edelleen tunnistaa kaksi yrittäjätyyppiä: yritysten kasvattamiseen keskittyvät ja yritysten kehittämiseen suuntautuvat. Yritysten kasvattajat ovat usein innovatiivisia perustajayrittäjiä, jotka viihtyvät mieluummin uusissa tilanteissa kuin vakiintuneissa olosuhteissa. He nauttivat yrityksen perustamisen alkuvaiheista, mutta alkavat kaivata uusia haasteita yritystoiminnan vakiintuessa. Tällaisessa tilanteessa yrittäjä saattaa luopua alkuperäisestä yrityksestään ja suunnata resurssinsa uuden yrityksen aloittamiseen (sarjayrittäjyys). Usein yritysten kasvattajat kuitenkin säilyttävät omistuksensa myös alkuperäisessä yrityksessään, luovuttavat vetovastuun ammattimaisille johtoryhmille ja osallistuvat itse esimerkiksi hallituksen puheenjohtajina yrityksen toimintaan (portfolioyrittäjyys). Yritysten kehittäjiä voi puolestaan kutsua sijoittajayrittäjiksi, jotka sijoittavat alkuperäisen yrityksen myytyään varallisuuttaan toisten henkilöiden johtamiin yrityksiin. Esimerkiksi Maulan ym. (2005) mukaan yrittäjäkokemus lisää yksilön taipumusta ryhtyä sijoittajaksi, koska yrittäjyys voi olla hyödyksi potentiaalisten sijoituskohteiden arvioinnissa. Tällaiset yritysten kehittäjät eivät pelkästään sijoita varallisuuttaan potentiaalisiin kasvuyrityksiin, vaan he tuovat yrittäjäosaamistaan yritysten toimintaan usein myös hallitustyöskentelyn kautta. Yleensä yritysten kehittäjät ovat varttuneempia henkilöitä, ns. bisnesenkeleitä. Asennoituminen heitä kohtaan vaihtelee suuresti. Bisnesenkeleiden joukosta voidaan tunnistaa ainakin yksi aluekehityksen näkökulmasta mielenkiintoinen ryhmä, joka ei tavoittele sijoituksillaan ainoastaan taloudellista hyötyä vaan haluaa myös vaikuttaa myönteisesti asuinpaikkansa työllisyyteen ja hyvinvointiin. Käytännössä nämä sijoittajayrittäjät satsaavat osaamistaan ja varojaan kotiseutunsa potentiaalisiin kasvuyrityksiin. 8 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

11 Itsenäiset professionaalit: riippumattomuuden halua ja tasapainoilua uravaihtoehtojen välillä Myös itsenäiset professionaalit tai laajemmin ammattiosaajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: yrittäjyyden toistajiin ja yrittäjyyden tasapainoilijoihin. Yrittäjyyden toistajat pitävät yrittäjyyttä ensisijaisena uravaihtoehtonaan ja viihtyvät yrittäjinä selvästi paremmin kuin palkkatyössä. He ovat usein viettäneet lapsuutensa yrittäjäperheessä ja asennoituvat yrittäjyyteen erittäin myönteisesti. Heidän yritystoiminnassaan kasvutavoitteet ovat tavallisesti maltillisia, koska yrittäjyyttä motivoi itsenäisyyden ja riippumattomuuden tavoittelu eikä tätä motivaatiotekijää haluta vaarantaa laajentamalla yritystoimintaa liian suureksi. Yrittäjyyden tasapainoilijat sen sijaan viihtyvät sekä yrittäjinä että palkkatyössä. Tämä johtaa usein tasapainoilemiseen niiden välillä (ks. esim. Akola ym. 2007). Esimerkiksi Huovisen (2007) väitöskirjatutkimuksessa kaikista sarjayrittäjistä joka neljännen yrittäjäuran oli välillä katkaissut palkkatyö vieraan palveluksessa. Tämä toimintatapa on yleistä varsinkin joillakin luovilla aloilla, kuten freelance-toimittajilla ja kuvataiteilijoilla (Akola ym. 2007). Tasapainoilijoita esiintynee jonkin verran yliopistoista ja tiedekorkeakouluista valmistuneiden keskuudessa. Yleisen koulutustason noustessa kilpailu akateemisista palkkatyöpaikoista kiristyy väistämättä, jolloin yrittäjyys voidaan nähdä parhaana mahdollisuutena tehdä koulutusta vastaavaa työtä. Yrittäjyydestä luopuminen taas voi tulla ajankohtaiseksi silloin, kun mielekäs palkkatyö viimein löytyy. Kuvassa 6 tyypitellään sarja- ja portfolioyrittäjiä heidän ensisijaisten yrittäjyysmotiiviensa perusteella. Kuva 6. Sarja- ja portfolioyrittäjien tyypittelyä yrittäjäkokemusta useammasta yrityksestä GENERAATTORIT ensisijaisina tavoitteina yritysten nopea kasvu, työllistäminen ja toimintaympäristöön vaikuttaminen PROFESSIONAALIT ensisijaisina tavoitteina osaamisen ja kokemuksen paras mahdollinen hyödyntäminen eri tilanteissa Kasvattajat Kehittäjät Toistajat Tasapainoilijat viihtyvät epävarmoissa ja uusissa tilanteissa SARJA- JA PORTFOLIOYRITTÄJÄT sijoittavat kertynyttä varallisuuttaan ja osaamistaan innovatiivisiin yrityksiin (bisnesenkelit) yrittäjyys ensisijainen uravaihtoehto tasapainoilua yrittäjyyden ja palkkatyön välillä Lähde: Huovinen (2008), mukaillen Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

12 4 Sarja- ja portfolioyrittäjien osaaminen saatava hyötykäyttöön T utkijoiden suuresta mielenkiinnosta ja ilmiön laajuudesta huolimatta sarja- ja portfolioyrittäjiin kiinnitetään liian vähän huomiota esimerkiksi elinkeinopoliittisia toimia suunniteltaessa. Seuraavassa muutamia keskeisiä johtopäätöksiä, jotka nousivat pintaan tämän selvitystyön myötä. Kaikkia kasvuyrittäjiä ei tunnisteta EK:n selvitys paljastaa, etteivät nykyiset kasvuyrittäjyystutkimukset ota riittävästi huomioon yrittäjyyden monimuotoisuutta. Tutkimukset kohdistuvat useimmiten yksittäisten yritysten suoriutumiseen. Tämän seurauksena mm. kasvuhakuiset portfolioyrittäjät putoavat helposti kasvuyrittäjyysmääritelmien ulkopuolelle, koska heidän yrityksensä kasvavat horisontaalisesti useamman yrityksen summana eivätkä vertikaalisesti yhtenä yrityksenä. Vastaisuudessa yrittäjyystutkimusten painopistettä tulisi siirtää enemmän yrittäjään itseensä sekä hänen toimintaansa kokonaisuudessaan. Näin saataisiin tarkempi kuva siitä, miten yleistä ja missä tilassa kasvuyrittäjyys on tämän päivän Suomessa. Kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan, jotta kasvuyrittäjyyden edistämiseen tähtääviä toimia voidaan suunnitella ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hyvä maine helpottaa rahoituksen saantia ja suhteiden rakentamista Tutkimukset osoittavat selvästi, että aiemmasta yrittäjäkokemuksesta on yleensä hyötyä seuraavien yritysten aloittamisessa ja kehittämisessä. Varsinkin aiemmassa yritystoiminnassaan menestyneillä yrittäjillä on tavallisesti hyvä maine, mikä voi helpottaa rahoituksen saantia ja sidosryhmäsuhteiden rakentamista. Tällaisiin yrittäjiin luotetaan, koska he ovat osoittaneet kyvykkyytensä käytännössä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa monia yrittäjäurallaan ansioituneita sarja- ja portfolioyrittäjiä rekrytoidaan yrityshautomojen ja teknologiakeskusten vetäjiksi auttamaan potentiaalisia kasvuyrityksiä eteenpäin. Tällaisia käytäntöjä tarvittaisiin myös Suomessa. Epäonnistumisen ei tarvitse merkitä yrittäjäuran loppua On myös muistettava, että epäonnistuminen voi koitua hyödyksi uuden yrityksen kehittämisessä. Valitettavasti Suomessa ei aina asennoiduta epäonnistumiseen kovin rakentavasti. Käytännössä esimerkiksi rehellisesti toimineen, mutta konkurssiin päätyneen yrittäjän on usein vaikea jatkaa yrittäjäuraansa. Kerran epäonnistuneen yrittäjän taitoja pidetään lähes poikkeuksetta ja lopullisesti menetettyinä. Epäonnistumisen seurauksena yrittäjälle on kuitenkin voinut kehittyä arvokasta osaamista pienyrityksen johtamisesta. Sitä voitaisiin hyödyntää toisten yritysten kasvun helpottamisessa tai uusien yritysten selviytymisessä. Kaikkien alkuperäisessä yrityksessään epäonnistuneiden yrittäjien ei tietenkään tule jatkaa yrittäjäuraansa. Valitettavan usein aiemmassa yritystoiminnassaan epäonnistunut toistaa epäonnistumiseen johtaneita toimintoja myös uudessa yrityksessään. Tarvitaan kannustavaa asenneilmastoa Suomeenkin tarvitaan uudenlaista asenneilmastoa, joka kannustaa yrityksiä kasvamaan ja jossa epäonnistumisen ja leimautumisen pelolle on nykyistä vähemmän sijaa. Uudenlaisen kasvuyrittäjyyskulttuurin luomisessa tärkeään rooliin nousevat esimerkiksi Aalto Entrepreneurship Societyn kaltaiset yhteisöt. Ne antavat opiskelijoille ja tutkijoille mahdollisuuden omaksua aiempia sukupolvia ennakkoluulottomamman asenteen riskinottoon, yrittäjyyteen ja uuden luomiseen. Hyväksyvämmät asenteet ovat tarpeen, sillä edelleenkin epäonnistumisen pelko ja epäonnistumisesta seuraava leimautuminen estävät potentiaalisia yrittäjiä toteuttamasta 10 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

13 ajatuksiaan käytännössä. Etenkin voimakkaan kasvupotentiaalin liikeideoihin sisältyy usein tavanomaista suurempi liiketaloudellinen riski, minkä vuoksi myös epäonnistuminen voi olla todennäköisempää. Jos epäonnistuminen tarkoittaa yrittäjän leimaamista epäonnistujaksi, tällaisia onnistuessaan merkittäviä hankkeita saattaa jäädä toteutumatta. Yhteiskunnan päättäjillä ja yrittäjyyden parissa työskentelevillä on iso rooli sallivamman asenneilmaston rakentamisessa. On harmillista, jos usein muutenkin jo liian korkealla oleva yrittäjäksi ryhtymisen kynnys nousee ylitsepääsemättömäksi ennakkoluulojen ja asenteiden takia. Sarja- ja portfolioyrittäjät sparraamaan kasvuyrityksiä ja auttamaan omistajavaihdoksissa Julkisessa keskustelussa erityisesti sarjayrittäjyys nähdään usein lyhytjänteisenä toimintana, jossa yrittäjä sitoutuu heikosti yrittäjyyteen aloittamalla ja luopumalla yrityksistään liian nopeasti. Tosiasiassa yrityksestä luopuminen ei välttämättä kerro mitään yrittäjyyteen sitoutumisesta, sillä yrittäjyys voi jatkua, vaikka yksittäinen yritys myytäisiinkin. Herää myös kysymys, mitä väärää edellä kuvatussa toiminnassa on. Sarjayrittäjän perustama yritys harjoittaa todennäköisesti kohtuullisen elinkelpoista ja kannattavaa liiketoimintaa, jos joku on valmis ostamaan sen. Sarjayrittäjä on ehtinyt luoda yritykseensä myös kestäviä työpaikkoja. Puhumattakaan siitä, että hän on innostunut jatkamaan yrittäjäuraansa ja tekemään parhaansa uusien työpaikkojen luomiseksi myös uudessa yritystoiminnassaan. Tällaiset yritysgeneraattorit ovat tärkeitä sekä paikalliselle taloudelle että koko kansantaloudelle. Sarja- ja portfolioyrittäjien yrittäjäosaamista ja kokemusta tulisi hyödyntää Suomessakin entistä paremmin. Omassa yrittäjätoiminnassaan vaurastuneilla yrittäjillä on kysyntää potentiaalisten kasvuyritysten rahoittajina. Suomeen tarvitaan nykyistä kattavampia, Finnveran bisnesenkeliverkoston kaltaisia työvälineitä, jotka täydentävät tarjolla olevia riskirahoituksen instrumentteja. Kokeneiden sarja- ja portfolioyrittäjien osaaminen pitäisi saada laajemmin myös kasvuyritysten käyttöön. Monet pk-yritykset voisivat löytää arvokasta apua toimintansa kehittämiseen rekrytoimalla esimerkiksi hallituksen ulkopuoliseksi jäseneksi omalla yrittäjäurallaan ansioituneen yrittäjän. Kyseessä on suuri joukko yrittäjiä, joiden monipuolista kokemusta erilaisista yritysten aloittamis- ja luopumistilanteista pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin myös esimerkiksi yritysten omistaja- ja sukupolvenvaihdoksissa. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

14 Yrittäjäesimerkki Pekka Siivonen-Uotila / Tammimetsä Oy & Zeeland Oy & Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy Tiimiyrittäjällä on monta rautaa tulessa Pekka Siivonen-Uotila aloitti yrittäjäuransa 1990-luvun puolivälissä laman jälkimainingeissa. Ensimmäinen elintarvikealan yritys hyytyi perustamisvaiheeseensa, mutta toisesta kehkeytyi menestystarina. Se tunnetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaana, jonka Siivonen-Uotila perusti yhdessä kolmen ystävänsä kanssa. Wirvoitusjuomatehtaan liikeidea syntyi ensimmäisen harjoitusyrityksen kuoppajaisissa kaveriporukan saunaillassa. Johdin tehdasta kaksi vuotta, koska loput osakkaista saivat töitä muualta, hän muistelee. Tällä hetkellä Wirvoitusjuomatehdasta johtaa Rami Aarikka. Innovatiivisen yrittäjän tie vei sen jälkeen osakkaaksi markkinointi- ja viestintäalalle ja hallituksen puheenjohtajaksi Zeeland-konserniin. Lisäksi Siivonen-Uotila on Tammimetsä Oy:n suurin omistaja. Yritys pyörittää mm. Aschan-kahvilaketjua ja Waynes Coffee -ketjun Suomen toimintoja. Liika erikoistuminen tappaa luovuuden Siivonen-Uotila ei allekirjoita ajatuksia, joiden mukaan yritysten tulisi keskittyä tiukasti tiettyihin toimintoihin, tuotteisiin tai palveluihin. Kokemukseni mukaan liika erikoistuminen kaventaa näkökenttää ja vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista. Uusia mahdollisuuksia jää helposti havaitsematta. Parhaat avaukset syntyvät usein hajauttamalla toimintaa rohkeasti uusiin innovatiivisiin hankkeisiin. Hajauttaminen vaatii kuitenkin vahvaa yhteistyöverkostoa. Monessa mukana oleva Siivonen-Uotila puhuukin tiimiyrittäjyyden puolesta. Minulla on ryhmä luottohenkilöitä, joiden kanssa arvioimme yhdessä eteen tulevia mahdollisuuksia. Ostamme hyviä yrityksiä ja sijoitamme niihin. Brändäämme niistä kimpassa entistäkin parempia. Kyse on usean vastuunkantajan kimppayrittäjyydestä, hän kiteyttää yritysfilosofiaansa. Yrityskulttuurit sovitettava yhteen Siivonen-Uotilalla on kokemusta sekä yritysten perustamisesta että ostamisesta. Hänellä on siten hyvä käsitys myös niihin sisältyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Yrityksen luominen tyhjästä vaatii valtavasti työtä, mutta silloin voi toisaalta vaikuttaa yrityskulttuuriin heti alusta saakka. Jo toiminnassa olevan yrityksen ostaminen taas tuo mukanaan valmiit asiakkaat ja työntekijät. Silloin on erityisen tärkeää sovittaa yrityskulttuurit yhteen ja varmistaa työntekijöiden motivaation säilyminen omistajavaihdoksesta huolimatta. Siivonen-Uotila on hyvä esimerkki innovatiivisesta kasvuyrittäjästä, joka pyrkii jatkuvasti luomaan uutta. Hän hyödyntää monipuolisesti erilaisia tiimejä omistamiensa yritysten kehittämisessä. 12 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

15 Yrittäjäesimerkki Heikki Viitikko / River Plast Oy & Sitex Oy Kansainvälisiltä areenoilta Etelä-Savon voimavaraksi Heikki Viitikko aloitti yrittäjäuransa Englannissa vuosituhannen vaihteessa, kun hän osti enemmistöosakkuuden kiinteistöjen kunnossapitoyhtiöstä. Yritys tarjosi palveluja ja ratkaisuja rakennusten lämmitykseen, paloturvallisuuteen ja ilmastointiin. Ennen yrittäjäksi ryhtymistään Viitikko ehti toimia palkkajohtajana kansainvälisessä yrityksessä, jossa hän vastasi muun muassa strategisesta markkinoinnista. Lisäksi hän työskenteli vaativissa yritysjärjestelytehtävissä englantilaisessa kasvuyrityksessä. Opin yrittäjämäisen tavan toimia jo lapsuudessa. Siksi yrittäjyys oli minulle luontainen valinta, yrittäjäperheessä varttunut Viitikko perustelee. Minua motivoi yrittäjyyden tuoma mahdollisuus luoda uutta ja vaikuttaa asioiden etenemiseen. Mutta pidän myös yrittäjyyteen kuuluvista riskeistä ja epävarmuudesta. Bisnesenkeli laittaa likoon kokemuksensa Heikki Viitikko myi omistuksensa menestyvästä kasvuyrityksestään kolmisen vuotta sitten ja palasi vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa takaisin Suomeen. Paikaksi valikoitui Puumalan Hurissalon kylä Etelä-Savossa. Halusimme rauhalliselle paikalle luonnon keskelle, jossa elämänlaatu on jotakin aivan toista kuin hektisissä kasvukeskuksissa, Viitikko kertoo. Puumalassa Viitikko ei ole kuitenkaan jäänyt lepäämään laakereilleen. Hän on puolustanut asuinpaikkansa kyläkoulun säilyttämistä ja kaavoittanut edullisia rantatontteja tavoitteena houkutella kylälle lisää lapsiperheitä. Nämä sijoitukset ilmentävät eräänlaista kapinahenkeä. Haluan osaltani edistää maaseudun asuttuna pysymistä nyt, kun se on vielä edes jollakin tavalla mahdollista, hän sanoo. Tähtäimessä lisää työpaikkoja Viitikko omistaa Puumalassa myös räätälöityjä lujitemuovituotteita ajoneuvoteollisuudelle valmistavaa River Plast Oy:tä. Yrityksen kasvunäkymät ovat suotuisat, ja se on triplannut henkilöstömääränsä puolessatoista vuodessa. Työntekijöitä on nyt 12. River Plastilta puuttui jatkaja. Halusin olla mukana turvaamassa hyvän yrityksen jatkuvuutta ja työpaikkoja. Tavoitteena on kehittää siitä entistäkin vahvempi työllistäjä. Viitikko on omistajana myös Sitex Oy:ssä. Se myy ja vuokraa muun muassa hänen rahoittamiaan ja rakennuttamiaan toimitiloja ja kiinteistöjä. Viitikon kaltaisia paluumuuttajia tarvitaan lisää. Heidän asenteensa, osaamisensa ja kokemuksensa hyödyttävät suuresti suomalaisten yritysten ja alueiden kehittämistä. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

16 Yrittäjäesimerkki Sakari Pekkanen / Hotelli Jahtihovi & Lemmikkikeskus Viiksi Uudistumisen halu vie eteenpäin yrittäjäuralla Sakari Pekkanen valmistui Vaasan kauppakorkeakoulusta vuonna Hän aloitti yrittäjäuransa heti seuraavana vuonna, kun Oulun ja Kuusamon puolimatkassa sijaitseva huoltoasema siirtyi hänen omistukseensa sukupolvenvaihdoksella. Yrittäjyys oli Pekkaselle luontainen ja ensisijainen vaihtoehto olihan hän omaksunut myönteisen asenteen yrittämistä kohtaan jo lapsuudenkodissaan. Aluksi Pekkanen oli mukana myös Lapin hotelliliiketoiminnassa, joka kärsi suuresti 1990-luvun alun lamavuosista. Ajankohta oli haastava, mutta toi paljon arvokasta oppia tulevia yrittäjävuosia ajatellen, hän tiivistää. Huoltoasema menestyi koko ajan hyvin ja työllisti parhaimmillaan noin 20 työntekijää. Palvelutarjontaa laajennettiin muun muassa perustamalla aseman yhteyteen Hesburgerketjuun kuuluva ravintola. Pekkasta voi luonnehtia portfolioyrittäjäksi, joka tarttuu rohkeasti arjesta nouseviin uusiin ideoihin. Yrityksen myynti käänsi suunnan Noin 15 vuoden yrittäjäuran jälkeen Pekkanen myi pois liikenneasemansa. Halusin uudistua ja tehdä vielä jotakin muuta. Myyntiin vaikutti olennaisesti myös sopivan ostajan löytyminen, hän muistelee. Parin sapattivuoden jälkeen Pekkanen alkoi etsiä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia yrittämiseen. Eteen tuli Kuopiossa toimiva Hotelli Jahtihovi, jonka hän osti vaimonsa kanssa vuonna He näkivät siinä hyvän tilaisuuden hyödyntää kokemustaan ja yhdistää voimansa. Jahtihovi on laajentunut Pekkasten omistuksessa nopeasti. Hotellilaajennuksella majoituskapasiteetti tuplattiin vuoden 2010 kesällä ja hotellin viereen ollaan parhaillaan rakentamassa huoneistohotellia. Varsinkin matka- ja keikkatyöläiset suosivat hotelliamme. Jotkut majoittuvat meillä pitkiäkin aikoja. Kasvava kysyntä rohkaisi laajentamaan ja monipuolistamaan majoituspalveluja tuplaamalla hotellihuoneet ja rakentamalla huoneistohotellin, Pekkanen paljastaa. Harrastus poiki rinnakkaisen liiketoiminnan Sakari Pekkasta kiehtovat yrittäjyydessä sen tarjoamat mahdollisuudet luoda uutta. Koiria harrastava mies sai jokin aika sitten idean lemmikkikeskuksesta. Nyt Pekkanen omistaa yhdessä Heimo Nykäsen kanssa kuopiolaisen lemmikkikeskus Viiksen, joka tarjoaa laajan kirjon palveluja lemmikkien koulutuksesta fysioterapiaan ja hemmotteluhoitoihin. Lemmikkikeskus Viiksi on nyt lähtenyt vahvaan kasvuun ja olemme mm. rakentaneet uuden koirien koulutushallin, joka avattiin viime kesänä. Tämä on tulevaisuuden ala, josta uskon kehittyvän hyvää liiketoimintaa, Pekkanen sanoo. 14 EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

17 Yrittäjäesimerkki Pekka Rautiainen / Kauppapalvelut Pekka Rautiainen Monipuolinen työkokemus valmentaa yrittäjyyteen Pekka Rautiainen aloitti K-kauppiaana Pieksämäen Naarajärvellä vuonna Sitä ennen hänelle oli kertynyt monipuolista työkokemusta muun muassa ravintolapäällikön ja vaatetusalan myyntiedustajan tehtävistä. Palkkatyö eri toimialoilla ja pienyrityksissä parantaa valmiuksia yrittäjyyteen. Se auttaa hahmottamaan, mitä vaaditaan pienyrityksen johtamiselta ja yrittäjänä menestymiseltä, K-kauppiasvalmennuksen jälkeen yrittäjäksi ryhtynyt Rautiainen toteaa. Hän avasi kauppansa yhteyteen myöhemmin kahvilan ja pyrki myös piristämään Naarajärven tapahtumatarjontaa. Halusin vaikuttaa yhteisöömme tarjoamalla nuorille lisää aktiviteetteja. Järjestin esimerkiksi katusählyturnauksen kaupan parkkipaikalla. Luopui yrityksestä, ei yrittäjyydestä Pekka Rautiainen viihtyi kauppiaana, mutta koska se vei paljon aikaa pienten lasten isältä, hän luopui kaupastaan kolmen vuoden jälkeen. Työntekijöitä oli tuolloin kymmenkunta. Tiesin kuitenkin jo kaupasta luopuessani, että yrittäjäurasta en luovu. Jatkaisin yrittäjänä tulevaisuudessakin. Hetken aikaa Rautiainen toimikin vähemmistöosakkaana pohjoissavolaisessa elintarvikeyrityksessä, mutta veri veti uudelleen kaupan alalle. Tällä hetkellä hänen yrityksensä Kauppapalvelut Pekka Rautiainen tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia erityisesti vähittäiskaupalle. Rautiaiselta syntyy myös jatkuvasti uusia yritysideoita. Tälläkin hetkellä kytee monia ideoita, jotka odottavat vain oikeaa aikaa ja kumppania toteutuakseen. Olen innovaattori, joka tarvitsisi rinnalleen ideoiden toteuttajan, Rautiainen myöntää naurahdellen. Kiitosta Uusyrityskeskukselle ja työvoimapalveluille Rautiainen kiittelee erityisesti Uusyrityskeskusta hyvistä neuvoista yrittäjäuransa alkutaipaleella. Ainakin Etelä-Savossa yritysneuvojien osaaminen sekä toimiala- ja paikallistuntemus ovat kohdallaan ja madaltavat yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Myös työvoimahallinnon työnantajapalvelut ansaitsevat kehuja. Esimerkiksi Pieksämäellä sain nopeasti uusia työntekijöitä tasoittamaan kaupankäynnin ruuhkahuippuja. Mutta osaavatko yritykset ja työnantajat aina hyödyntää riittävästi työvoimatoimiston palveluja, hän kysyy. Rautiainen on hyvä esimerkki siitä, ettei alkuperäisestä yrityksestä luopuminen välttämättä merkitse yrittäjäurasta luopumista. Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin EK

18 Lähteet Akola, E., Heinonen, J., Kovalainen, A., Pukkinen, T. & Österberg, J. (2007). Yrittäjyyden ja palkkatyön rajapinnalla? Työpoliittinen tutkimus 326. Työministeriö. Helsinki. Alsos, G. A. & Kolvereid, L. (1998). The business gestation process of novice, serial, and parallel business founders. Entrepreneurship Theory & Practice 22 (4), Birley, S. & Westhead, P. (1995). A comparison of new businesses established by novice and habitual founders in Great Britain. International Small Business Journal 12 (1), Cardon, M. S. & McGrath, R. G. (1999). When the going gets tough... Toward a psychology of entrepreneurial failure and re-motivation. Frontiers of Entrepreneurship Research, Babson College. EK ja Ernst & Young (2009). Kasvun ajurit 5: Hallitustyöskentely kasvun ja kilpailukyvyn menestystekijänä. Kasvuyritysten ja PK-yritysten vertailu. EK ( ). EK:n yrityskyselyaineistot. Huovinen, J. (2007). Tapayrittäjyys tilannetekijät toiminnan taustalla ja yrittäjäkokemuksen merkitys yritystoiminnassa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja H. Informaatioteknologia ja kauppatieteet 7. Huovinen, J. (2008). Sarjayrittäjyyden typologisointi uraidentiteettiä etsimässä? Valtakunnalliset sosiologipäivät, Rovaniemi Huovinen, J. & Tihula, S. (2008). Family business and habitual entrepreneurship: differences and similarities. Electronic Journal of Family Business Studies 1 (2), Iacobucci, D. & Rosa, P. (2004). Habitual entrepreneurs, entrepreneurial team development and business group formation. Paper presented at the RENT XVIII Managing Complexity and Change in SMEs, 2426 November 2004, Copenhagen, Denmark. MacMillan, I. A. (1986). To really learn about entrepreneurship, lets study habitual entrepreneurs. Journal of Business Venturing 1 (3), Maula, M., Autio, E. & Arenius, P. (2005). What drives microangel investments? Small Business Economics 25 (5), Ronstadt, P. (1988). The corridor principle. Journal of Business Venturing 3 (1), Schollhammer, H. (1991). Incidence and determinants of multiple enterpreneurship. Frontiers of Entrepreneurship Research, Babson College. Wagner, J. (2002). Taking a second chance: entrepreneurial restarters in germany. IZA Discussion Paper No Westhead, P., Ucbasaran, D. & Wright, M. (2005). Decisions, actions, and performance: do novice, serial, and portfolio entrepreneurs differ. Journal of Small Business Management 43 (4), Westhead, P., Ucbasaran, D. & Wright, M. (2004). Experience and cognition: do novice, serial and portfolio entrepreneurs differ? Paper presented at the 13th Nordic Conference on Small Business Research, Strömsö, Westhead, P. & Wright, M. (1999). Novice, portfolio, and serial founders in rural and urban areas. Entrepreneurship Theory and Practice 22 (4), Wickham, P. A. (2001). Strategic entrepreneurship: a decisionmaking approach to new venture creation and management (2nd edition). Harlow, England: Pearson Education Limited. Åstebro, T. & Bernhardt, I. (2003). Startup financing, owner characteristics, and survival. Journal of Economics and Business 55, EK 2011 Elinvoimaa alueille, vauhtia kasvuyrityksiin

19 Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin , faksi Julkaisu internetissä: Lisätietoja: Asiantuntija Jari Huovinen Puh Julkaisun toimitus: Hannele Mayer-Pirttijärvi, EK Ulkoasu: Ulla Nurminen, EK Helmikuu 2011

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen

Yrittäjävaikutusten arviointi. Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Yrittäjätypologia ja suositukset arviointityökalun rakentamiseen Yrittäjävaikutusten arviointi Nykytilanne: Elinkeinoelämä Hanke A Toimialat Pkyritykset Yritysvaikutukset

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016

Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä. EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 Innovaatiosetelin kiinnostavuus ja hyödynnettävyys pk-yrityksissä EK:n Yrittäjäpaneelin tuloksia 10/2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Perheyritysbarometri. Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta. Joulukuu 2015

Perheyritysbarometri. Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta. Joulukuu 2015 Perheyritysbarometri 2015 Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta Joulukuu 2015 Perheyritysbarometri 2015 Selvitys perheyritysten kasvusta, toimintaedellytyksistä ja jatkuvuudesta

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi

EK:n Yrittäjäpaneeli. Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli Hallituksen toimenpide-esitysten vaikutusarviointi EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu -

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa

Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten. suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Sanna Joensuu-Salo, Kirsti Sorama, Salla Kettunen ja Anmari Viljamaa YKTT-päivät Jyväskylä 2016 Matka yrittäjyyteen AMKopiskelijanaisten polut ja suunnitelmat oman yrittäjäuran aloittamisessa Taustaa Korkeakouluopiskelijoiden

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

Alkavan yrittäjän haasteet ja ongelmat keskiössä liiketoimintasuunnitelmalähtöinen tarkastelu

Alkavan yrittäjän haasteet ja ongelmat keskiössä liiketoimintasuunnitelmalähtöinen tarkastelu Alkavan yrittäjän haasteet ja ongelmat keskiössä liiketoimintasuunnitelmalähtöinen tarkastelu MOTTO Liiketoimintasuunnitelma - jotta ei puuttuisi liikettä, toimintaa ja suunnitelmaa elin- ja kasvukelpoisen

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen

Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen EK:nYrittäjäpaneeli: Pk-yritysten suhtautuminen maakuntauudistukseen 3.11.2016 EK:n Yrittäjäpaneeli: keino välittää pk-yrittäjien näkemyksiä päättäjien tietoon Yrittäjäpaneeli on vaikutusarvioinnin työkalu

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot