OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosat 32 Korvenkanta ja 38 Saimaanranta Asemakaava: Kaupunginosa 32 KORVENKANTA Kortteli 33, katu-, liikenne- ja suojaviheralueita. Kaupunginosa 38 SAIMAANRANTA Katu- ja suojaviheraluetta. Asemakaavan muutos: Kaupunginosa 32 KORVENKANTA Katu-, liikenne- ja virkistysaluetta. Kaupunginosan rajan ja kadun nimen muutos. Kaupunginosan 38 SAIMAANRANTA Kaupunginosan rajan muutos. Asemakaavan muutoksella muodostuu: Kaupunginosa 32 KORVENKANTA Katualuetta.

2 SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee Imatran ja Lappeenrannan rajalla. Alue rajautuu pohjoispuolella ajoharjoittelurataan ja itäpuolella Juuliankatuun ja Joutsenonkatuun ja eteläpuolelta Joutsenonkatuun. Suunnittelualue käsittää tie-, rautatie-, asuin- ja virkistysalueita. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan n.10,7 ha. Alueen maanomistajia ovat Liikennevirasto (3,8 ha), Imatran kaupunki (3,7 ha), Kaakkois-Suomen ELYkeskus (1,5 ha) sekä yksityiset maanomistajat (1,7 ha). Rakentamattomat alueet sekä virkistysalueet ovat kaupungin omistuksessa. TAVOITTEET Kaavasuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset rataverkon kehittämiselle ja kaksoisraiteen rakentamiselle. Samalla selvitetään korttelialueiden melunsuojaustarpeita, rataan rajoittuvan alueen käyttötarkoitus sekä sopivuutta muun muassa asumiseen. Osoitenumeroinnin selkiyttämiseksi katunimistöön tehdään muutoksia. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnitteluvaiheet Kaavasuunnittelua tehdään Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen ratasuunnitteluun liittyen. Liikennevirasto on laatinut vuonna 2010 yleissuunnitelman rataosuudelle Luumäki-Imatra, joka perustuu vuosina laadittuun alustavaan yleissuunnitelmaan sekä ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Uusi raide on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen raiteen pohjoispuolelle. Kaavamuutos on käynnistynyt Imatran kaupungin ja Liikenneviraston välisten neuvottelujen ja Luumäki-Imatra-kaksoisraide-hankkeen yleissuunnitelman pohjalta. Liikennepoliittisen selonteon mukaan hankkeen suunnittelun edistäminen kuuluu hallituskaudella liikenneverkon kehittämishankkeisiin ja hankkeen toteutus on suunniteltu alkavaksi seuraavalla hallituskaudelle. Radan varren asemakaavoitus on käynnistynyt kaksoisraiteen yleissuunnitelmaan ja ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyen vuosina Ratasuunnitelman hyväksyminen edellyttää vastaavaa hyväksyttyä asemakaavaa rata-alueella. Kaksoisraiteen suunnittelu etenee ratasuunnitelmavaiheeseen vuoden 2016 aikana. Maankäytön tavoitteet radan varren alueilla ovat muuttuneet, joten kaavaluonnosta tarkennetaan ja esitellään uudelleen osallisille keväällä

3 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Korvenkannan ja Saimaanrannan kaupunginosissa. Kaava-alue käsittää radan varren alueen Imatran ja Lappeenrannan kuntarajalta Joutseno- ja Juuliankadun risteykseen. Rautatie on hallitseva elementti alueella ja jakaa alueen kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Mansikkalan kaupalliset ja virastojen palvelut sijaitsevat noin 3 kilometrin päässä. Ukonniemen liikuntapuiston urheilukentät ja -hallit sijaitsevat vajaan kilometrin päässä. Imatrankosken keskusta on noin 4 kilometrin päässä. Kaava-alueen eteläpuolelle on suunnitteilla kauppakeskittymä. Kaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 10,7 ha. Alueen maanomistajia ovat Liikennevirasto (3,8 ha), Imatran kaupunki (3,7 ha), Kaakkois-Suomen ELY-keskus (1,5 ha) sekä yksityiset maanomistajat (1,7 ha). Rakentamattomat alueet sekä virkistysalueet ovat kaupungin omistuksessa. Kuva 1. Kaavamuutosalue ortokuvalla esitettynä. Alue rajattu punaisella viivalla. Rakennettu ympäristö Rautatien eteläpuolella rajoittuen Joutsenonkatuun on kahdeksan omakotitalokiinteistöä. Rakennukset ovat puolitoistakerroksia rintamamiestaloja, jotka ovat rakentuneet luvuilla. Asuinrakennusten lisäksi pihapiirissä on talousrakennuksia. 3

4 Joutsenon- ja Juuliankadun kulmauksessa on maatilan tilakeskus. Kaksikerroksinen, lautaverhoiltu tilan päärakennus on valmistunut 1930-luvun lopulla. Pihapiiriin kuuluvat myös navetta ja talousrakennus. Alueen käytetty rakennusoikeus on yhteensä noin 1000 k-m 2. Rakennettu ympäristö käsittää myös rautatien ja katualueita sekä kunnallistekniikan verkostoja. Luonnonympäristö Kuva 2. Radan varren rakennettua ympäristöä (Vallas, v. 2008). Kaava-alue sijaitsee Salpausselän reunamuodostumalla. Joutsenonkadun pohjoispuolella on Salpausselälle tyypillistä mäntykangasta, jonka puusto on nuorehkoa männikköä. Joutsenonkadun eteläpuolella metsää muuttuu reheväksi sekametsäksi, jossa kasvaa kookkaita kuusia ja koivuja sekä pihlajaa, harmaaleppää, raitaa, lehtokuusamaa ja paatsamaa. Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen suunnittelualueen luontoselvityksessä vuodelta 2008 todetaan, ettei radan läheisyydessä ole arvokkaita tai suojeltavia kohteita. Pohjavesi Alue sijaitsee vedenhankinnalle tärkeällä I-luokan pohjavesialueella, mikä edellyttää pohjaveden suojaamista alueella. 4

5 Maaperä ja rakennettavuus Ympäristöhäiriöt Kaava-alueen jakautuu kahteen rakennettavuusluokkaan. Salpausselän reunamuodostuma kaava-alueen pohjoispuolella on karkearakeisten kitkamaalajien aluetta, jossa vallitsevien hiekan, soran ja karkearakeisten moreenien ohella on pinnassa paikoin ohuita alle puolen metrin paksuisia koheesiomaalaji- ja turvekerroksia. Reunamuodostuman alarinteellä maaperä muuttuu hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien alueeksi, jossa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Melu Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) liittyvässä v valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on selvitetty meluhaittoja, meluntorjuntaa ja tärinää. Melukarttoja on päivitetty kaksoisraiteen yleissuunnittelun yhteydessä. Raideliikenteen meluvaikutukset ja melun leviäminen ympäristöön on selvitetty nykytilanteessa ja kaksoisraiteen toteutuessa ennustetilanteessa vuonna Meluhaitat tulevat lisääntymään raideliikenteen kasvun myötä, mikäli melusuojauksia ei toteuteta. Meluvaikutuksia voidaan vähentää toteuttamalla melusuojauksia sekä vaikuttamalla rautatieliikenteen ajankohtaan, kalustoon ja ajonopeuksiin. Meluntorjuntatoimenpiteinä käytetään yleensä meluaitaa, - kaidetta ja vallia sekä kiskohiontaa ja vaimentimia. Ote Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelun melukartasta, raidemelun nykytilanne yöllä (22-7), nykyinen meluntorjunta (Liikennevirasto 2010). 5

6 Nykytilanteessa radan varren tuntumassa asuinalueen melutaso db ja paikoitellen yli 65 db. Vaikka liikennemäärien kasvu ja nopeustason noston on ennustettu aiheuttavan melutasojen kasvua vuoteen 2030 mennessä, olisi olemassa olevilla asuinalueilla jo nykytilanteessa tarvetta meluntorjunnalle. Alustavasti meluntorjuntaesteitä on suunniteltu rataan rajoittuvien kiinteistöjen kohdalle. Melua torjuttaisiin 3 metriä korkealla meluaidalla. Meluntorjunnan myötä ennustetilanteessa vuonna 2030 asuinalueen melutaso on db. Ote Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnittelun melukartasta, raidemelun ennustetilanne 2030 yöllä (22-7), alustavasti suunniteltu meluntorjunta (Liikennevirasto 2010). Tärinä Tärinä ympäristöhaittana on suuruudeltaan vaikeasti arvioitavassa, koska tärinän suuruuteen vaikuttavat monet tekijät. Tärinän rakennuksissa koettavaan suuruuteen vaikuttaa tärinän syntyminen, leviäminen maassa sekä välittäminen rakennukseen ja vaikutukset rakennuksessa. Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnitelman yhteydessä tehdyssä tärinäselvityksessä selvitettiin tärinämittausten avulla rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutukset radan ympäristön olemassa olevissa asuinrakennuksissa. Selvityksen perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaalikuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Mahdolliset tärinähaitat ovat ihmisten viihtyvyyshaittoja. Korvenkannan asuinalueen läheiselle rataosuudelle on ehdotettu tärinänlieventämistoimenpiteitä (tärinänvaimennusmatto) poistamaan ihmisille aiheutuvaa viihtymyshaittaa. 6

7 Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on osa kasvukeskustan laatukäytävää (lk), kaupunki-/taajamarakenteen kehittämisen kohdealuetta (kk), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta (mv) tärkeää pohjavesialuetta (pv) ja taajamatoimintojen (A) sekä tuotantotoiminnan ja palveluiden aluetta (TP-1). Rautatie on merkitty merkittävästi kehitettäväksi pääradaksi (rp). Joutsenonkatu on yhdystie tai kokoojakatu (yt). Pieni osa kaava-alueen pohjoisosasta on urheilu- ja matkailupalveluiden aluetta (VU/RM). Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti, alue on rajattu keltaisella soikiolla. Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan 1.vaihemaakuntakaavan on hyväksynyt Etelä- Karjalan liiton maakuntavaltuusto Ympäristöministeriö vahvisti vaihemaakuntakaavan Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan kaupan palveluja ja niiden kehittämismahdollisuuksia sekä mitoitusta maakunnassa. Myös matkailupalvelujen ja elinkeinojen sekä liikennejärjestelmän kehittäminen ovat kaavan teemoina. Vaihe- 7

8 kaavan ratkaisut korvaavat Etelä-Karjalan vahvistetun kokonaismaakuntakaavan aluevarauksia. Vähittäiskaupan suuryksikkö (KM-1, oranssi alue) sijoittuu kaava-alueen eteläpuolelle valtatien 6 molemmille puolille Korvenkantaan. Yleiskaava Kaavan muutosalueella on voimassa kaksi yleiskaavaa: Korvenkannan yleiskaavan muutos (KV ) ja Ukonniemen yleiskaavan muutos (KV ). Korvenkannan yleiskaavan muutos on voimassa lähes koko suunnittelualueella. Rautatien (LR) ja Joutsenonkadun välissä on pientalovaltainen asuntoalue. Rautatien eteläreunalla on merkintä meluntorjuntatarpeesta. Alueella olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata ja pienimuotoisesta laajentaa (AP-1). Rautatien pohjoispuolella on suojaviheralue (EV). Joutsenonkatu ja Juuliankatu on merkitty yleiskaavassa katualueeksi. Ukonniemen yleiskaavan muutos on voimassa aivan suunnittelualueen pohjoisosassa. Joutsenonkadun pohjoispuolella on matkailu- ja urheilupalvelujen alue, joka varataan matkailua palveleville toiminnoille, urheilu- ja virkistyspalveluille sekä ajoharjoitteluradalle (RM-3). Suunnittelualue on pohjavesialuetta (pv). 8

9 Ote yleiskaavayhdistelmästä. Kaava-alueen likimääräinen sijainti, alue rajattu keltaisella. Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavatonta aluetta. Suunnittelualueen itäpäädyssä on n. 0,4 ha kokoinen alue, jolla on voimassa sisäasiainministeriön vahvistama asemakaava 605. Alueella on rautatiealuetta (LR), katualuetta ja lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueen poikki on merkitty jalankululle ja pyöräilylle varattu katu/tie. Jalankululle ja pyöräilylle varattu katu on toteutunut siten, että sillä on sallittu kulku ajoneuvoliikenteelle. Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (Muutos, KV , 84). Pohjakartta täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Poikkeamispäätökset ja kaavoitusaloitteet Suunnittelualueelle on myönnetty poikkeamislupa 6/1970 pientalon laajentamiselle radan ja Joutsenonkadun välissä. 9

10 Aluetta koskevat muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualuetta tai siihen rajautuvia alueita koskien on laadittu seuraavat selvitykset: Luumäki-Imatra-kaksoisraide yleissuunnitelma (Liikennevirasto, 2010) Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen liikennesuunnittelu ja hankearviointi (Oy VR-Rata Ab, 2010) Korvenkannan yleiskaavamuutos, luontoselvitys (Pöyry, 2010) Luumäki-Imatrankoski-kaksoisraiteen alustava yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi YVA (Ratahallintokeskus, Oy VR-Rata Ab, Sito Oy, 2008) Kaakkois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittäminen (Ratahallintokeskus, 2005) ASEMAKAAVASUUNNITTELU Vireilletulovaihe Kuulutus kaavan vireilletulosta julkaistiin Kaavaluonnosta ja ratahankkeen yleissuunnitelmaa esiteltiin kaupungintalolla. Esillä oli myös päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos oli lähetetty tiedoksi ja kommentoitavaksi kaupungin sidosryhmille ennen vireilletuloesittelyä. Kaavaluonnosta suunniteltiin tiiviisti yhteistyössä osallisten sekä kaksoisraiteen suunnittelusta vastaavien tahojen kanssa päivätty kaavaluonnos käsitti rautatiealueen ja yleisen tien alueen lisäksi suojaviheralueita sekä korttelialuetta. Kaava-alueen pinta-ala oli 10,4 ha, josta korttelialuetta oli 2,1 ha. Rautatiealue (LR) oli rajattu yleissuunnitelman pohjalta. Alueelle rakennettava melueste -merkinnät oli sijoitettu olemassa olevan asutuksen kohdalle. Joutsenonkadun yleinen maantiealue oli merkitty yleisen tien alueeksi (LT). Suojaviheraluetta (EV) oli radan pohjoispuolella, Lappeenrannan rajan tuntumassa ja korttelialueiden länsipuolella Joutsenonkadun varrella. Joutsenonkadun molemmin puolin oli erillispientalojen korttelialuetta. Kaavamääräyksen mukaan toteutettavasta kerrosalasta sai enintään 1/3 käyttää sellaiseen yritystoimintaan, joka ei aiheuta ympäristöön melua, tärinää tai ilman pilaantumista (AO-5). Juuliankadun ja Joutsenonkadun kulmauksessa sijaitsi tontti, jonka pinta-ala oli m 2 ja tehokkuusluku e=0,05 antoi rakennusoikeutta tontille 550 k-m 2. Kortteliin 33, joka sijaitsi radan eteläpuolella, oli muodostettu kahdeksan tonttia maanomistussuhteiden mukaan. Korttelin tehokkuusluku e=0,10 antoi rakennusoikeutta korttelialueelle yhteensä 1117 k-m 2. Kaavaluonnoksessa kaupunginosan rajoihin oli tehty muutoksia. 10

11 Ote vireilletulovaiheen kaavaluonnoksesta Jatkosuunnittelu ja viranomaisneuvottelu Kaavasuunnittelua on jatkettu ja kaavaluonnosta on käyty läpi viranomaisneuvottelussa Viranomaisneuvottelussa olivat läsnä kaupungin, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Liiton, Liikenneviraston, Imatran tullin, Kaakkois-Suomen rajavartiostolaitoksen, Imatran tarkastusaseman ja Stora Enso Oyj:n edustajia. Viranomaisneuvottelussa esiteltyyn kaavaluonnokseen oli lisätty Joutsenonkadun eteläpuolelle erillispientalojen (AO-1) ja pientalojen korttelialueita (AP) sekä katu-, lähivirkistys- (VL) ja suojaviheralueita (EV). Lisätyn alueen pintaala oli noin 9,8 ha. Uudet korttelialueet olisivat tuoneet n k-m² lisää rakennusoikeutta. Ratasuunnittelu jatkui vuonna Uusien korttelialueiden lisäyksestä päätettiin kuitenkin luopua ratasuunnittelun aikataulusta johtuen. Alueen kaavoitus 11

12 toteutetaan itsenäisenä asemakaavana ja viranomaisneuvottelussa käsitellyt asiat huomioidaan alueen kaavoituksessa. Ote viranomaisneuvottelussa esitellystä kaavaluonnoksesta. 12

13 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus arvioida vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, liikenteeseen, luonnonympäristöön, kaupunkikuvaan ja yhdyskuntatalouteen sekä ottaa huomioon sosiaaliset vaikutukset. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksista aluetta koskevat erityisesti toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu sekä maakunnan erityisaseman Venäjän rajanaapurina sitä kautta kasvavien rautatien tavaraliikenteen ja matkailijamäärien huomioiminen. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin kaupunkikehityksen ja teknisten palveluiden sidosryhmien kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Liikennevirasto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan pelastuslaitos Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Gasum Oy Fingrid Oyj Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan Energia Oy Puhelin- ja sähköyhtiöt OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kaava on tullut vireille kuulutuksella Päivitetyn kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään keväällä 2016, tiedottaminen kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, lisäksi kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetetään kutsukirjeet esittelytilaisuuteen. Kaavan esittelytilaisuuksissa on esillä kaavan lähtökohtien esittely sekä päivitetty asemakaavaluonnos. Lisäksi saatavana on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 13

14 Lausunnot ja palautteet Asemakaavaluonnoksesta pyydetään palautetta osallisena olevilta maanomistajilta sekä lausunnot Liikennevirastolta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Gasum Oy:ltä, Lappeenrannan kaupungilta ja Lappeenrannan Energia Oy:lta. Lisäksi pyydetään palautetta sähkö- ja puhelinyhtiöiltä sekä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot Imatran seudun ympäristölautakunnalta sekä rakennusvalvontajaostolta ja tarvittaessa viranomaisilta. Yhteistyö viranomaisten kanssa Asemakaavan muutoksesta järjestettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelussa olivat läsnä kaupungin, Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan Liiton, Liikenneviraston, Imatran tullin, Kaakkois-Suomen rajavartiostolaitoksen, Imatran tarkastusaseman ja Stora Enso Oyj:n edustajia. Samassa viranomaisneuvottelussa käsiteltiin sekä Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen sekä Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja rata- ja yleissuunnitelmiin liittyviä yleis- ja asemakaavahankkeita. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi kaavahankkeen tavoitteet, aikataulu ja kaavaluonnoksen sisältö. Neuvottelussa todettiin, ettei Luumäki-Imatrakaksoisraiteen ratasuunnittelu ole vielä käynnistynyt, sillä suunnittelun käynnistäminen riippuu rahoituksen saamisesta sekä millä laajuudella rataosuudelle tehdään parannuksia. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdotti neuvottelussa, että radan varren korttelin (k. 33) tonteille tulisi sallia uudisrakentaminen talousrakennusten osalta. Kaavaluonnoksessa uudisrakentamista ei oltu sallittu, vaan rakennuksia sai määräyksen mukaan peruskorjata ja pienimuotoisesti laajentaa. ELY totesi myös, että uuden pientaloalueen osalta tulee tarkistaa mahdolliset tärinähaitat ja Joutsenonkadun lisääntyvän liikenteen meluhaitat lähimmille tonteille. Uusista korttelialueista päätettiin luopua ratasuunnittelun jatkuessa vuonna Korttelialueet toteutetaan itsenäisenä asemakaavana. Viranomaisneuvottelussa esille tulleet asiat otetaan huomioon erillisen kaavan jatkosuunnittelussa. Asemakaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1. kerros) vähintään 30 päivää; kuulutus Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla, kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. 14

15 Päätöksenteko Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen Imatran kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra tai Koska asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman syksyllä Lisätietoja kaavan valmistelusta: kaavoitusinsinööri Olli Ruokonen p sähköposti: kaupungintalo 3. krs, huone 316 asemakaava-arkkitehti Jaana Huovinen p sähköposti: kaupungintalo 3. krs, huone 319 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut Kaupunkisuunnittelu, Kaavoitus Virastokatu IMATRA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen ELY PL Kouvola. 15

16 Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio Imatralla Tarkistettu Olli Ruokonen kaavoitusinsinööri Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti 16