Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry"

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry SPEK - RYHMÄN toiminta- ja taloussuunnitelma Valtuusto vahvistanut Turvalliseen huomiseen Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PELASTUSTOIMEN STRATEGIA Toimintaympäristö 2.2. Pelastustoimen arvot 2.3. Pelastustoimen strategia SPEK-RYHMÄN VISIO, TOIMINTA-AJATUS, TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELUKAUDELLA SPEK-ryhmän visio ja toiminta-ajatus 3.2. SPEK-ryhmän tehtävät 3.3. SPEK-ryhmän toiminnan painopisteet SPEK-RYHMÄN TULOSTAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLA Onnettomuuksien ehkäisy 4.2. Pelastusalan vapaaehtoistoiminta 4.3. Varautuminen ja väestönsuojelu 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut Johtaminen Viestintä Hallinto Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kansainväliset toiminnot SPEK-ryhmän jäsenten hallinnon yhteinen kehittäminen 5. LIITTEET 5.1 Toimintaympäristö 5.2. Taloussuunnitelma

3 3 1. JOHDANTO Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n (SPEK) toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää järjestön valtuuston antamat pelastusalan järjestötoiminnan toiminnalliset ja taloudelliset linjaukset viisivuotiskaudelle huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tällä suunnitelmalla annetaan perusteet SPEKin ja sen alueellisten jäsenten (pelastusliittojen) toiminnan ja talouden vuosittaiselle suunnittelulle. Suunnitelmasta käytetään nimitystä SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma (SPEK-r TTS ). SPEKin jäsenistö tukee yhteistoiminnassa kokonaisuutena tässä suunnitelmassa linjattuja järjestön tavoitteita ja toimintaa. Toiminta- ja taloussuunnitelma tehdään viisivuotiskausittain niin, että se valmistuu suunnitelman ensimmäistä vuotta edeltävänä keväänä. SPEKin hallitus valmistelee suunnitelman järjestön sisäisenä yhteistyönä. Suunnitelma käsitellään alueellisissa pelastusliitoissa, valtakunnallisissa jäsenissä sekä SPEKin hallituksen asettamissa asiantuntijatoimikunnissa. SPEKin hallitus esittää viisivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelman valtuustolle hyväksyttäväksi ensimmäistä vuotta edeltävän kevään valtuustokokouksessa. SPEK-r TTS:n perusteella kukin SPEK-ryhmän jäsen (SPEK + alueelliset pelastusliitot) laativat oman vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnitelmansa. Alueellisen tason omat erityiset piirteet ja tarpeet määrittelevät sen, mitkä tämän toiminta- ja taloussuunnitelman linjauksista toteutetaan jäsenten omissa suunnitelmissa. SPEK päättää vuosittaiset alueellisen toiminnan avustukset alueellisten jäsenten toimintasuunnitelmien perusteella. SPEK-r TTS perustuu järjestön valtuuston vuosittain toteuttamiin linjauksiin sekä sisäasiainministeriössä valmisteltavaan pelastusalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan, jossa esitetään koko hallinnonalan (pelastustoimi) vuosien keskeiset toimintaympäristön muutokset, toimialan toiminnan painopistealueet sekä tulostavoitteet. SPEK-ryhmä tukee omalla suunnittelullaan ja toiminnallaan koko hallinnonalan tavoitteita. SPEK-ryhmä huomioi toimintasuunnittelussaan sen sääntömääräistä toimintaa koskevan lainsäädännön ja niiden perusteella annetut ohjeet, turvallisuutta ja pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet 1, valtakunnallisen ja alueen pelastustoimen toimintaympäristön, uhkatekijät ja riskianalyysin sekä visiot ja strategiat, joista pelastustoimen ja kansallisen turvallisuuden tavoitteet johdetaan. SPEKin työ liittyy sekä Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan (VN periaatepäätös ) että Pelastustoimen strategiaan 2025 ja tukee niitä ja niissä asetettuja tavoitteita. SPEK-ryhmä toteuttaa tehtäviään tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten, sisäasiainministeriön pelastusosaston, valtion aluehallinnon sekä alueen pelastustoimen kanssa. Yhteistoiminnassa pyritään suunnitelmallisuuteen ja sopimuspohjaisuuteen. 1 Suunnitelman laatimishetkellä tällaisia asiakirjoja ovat: - Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2009 vp : Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Valtioneuvoston periaatepäätös : Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, - Valtioneuvoston periaatepäätös : Sisäisen turvallisuuden ohjelma - Pelastustoimen strategia 2015, Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto, Pelastustoimen strategia 2025, luonnos (Kevät 2011) - Väestön suojaamisen strategia, Sisäasiainministeriö Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön strategia , Sisäasiainministeriö Ohje alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä 03067/Tu-31, Sisäasiainministeriö SPEK-ryhmän yhteistoimintasopimus

4 SPEK-ryhmä toimii merkittävästi myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2 sekä YTS-strategian tavoitteiden mukaisissa pelastustoimen järjestötehtävissä. SPEK-ryhmän tehtävänä on osaltaan edistää kansalaisten tietoja ja taitoja omatoimisessa varautumisessa myös em. uhkakuviin liittyvissä tilanteissa. SPEK-ryhmä ylläpitää yhteisöjen turvallisuusvastaaville suunnattua omatoimisen varautumisen valtakunnallista koulutusjärjestelmää. SPEK-ryhmä ylläpitää valtakunnallista vapaaehtoisten palokuntien koulutusjärjestelmää, jossa peruskurssien lisäksi jatkuvasti kehitetään jatkokoulutusta vastaamaan valtakunnallisia ja pelastustoimen alueiden kehittyvää tehtäväkenttää TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PELASTUSTOIMEN STRATEGIA Toimintaympäristö Pelastustoimen strategia 2025 linjaa pelastusalan kehittämisen yleiset suuntaviivat vuoteen Strategian pohjalta on johdettu sisäasiainministeriössä laadittu Pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille , jossa myös alan järjestökenttä on mukana alan toimijana. Pelastustoimen toimintaympäristöä on kuvattu pelastustoimen strategian lisäksi erityisesti valtakunnallisissa turvallisuutta koskevissa selonteoissa, ohjelmissa ja strategioissa: valtioneuvoston periaatepäätöksissä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta sekä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Liitteessä 5.1 on esitetty SPEK-ryhmän toiminnan kannalta keskeisiä, suunnittelua ohjaavia toimintaympäristötekijöitä. 2.2 Pelastustoimen arvot SPEK noudattaa toiminnassaan pelastustoimen yhteisiä arvoja: Turvallisuus on yhteinen asiamme Inhimillisesti: - Tasapuolisuus, moniarvoisuus, ihmisarvon kunnioitus, vastuu ympäristöstä Ammatillisesti: - Luotettavuus, osaaminen, oman työn arvostus Luotettavasti: - Vapaaehtoinen kurinalaisuus, onnettomuuksien ehkäisy, yhteistyö, jatkuva valmius 2.3 Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen strategian mukaisesti Pelastustoimen visiona on, että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa: yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennakolta motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä uhkia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia sekä taloudellisesti tuotettuja palveluja hyvää kumppanuusverkostoa 2 VNS 1/2009, Valtioneuvoston selonteko : Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma 2010, Luku 5, Pelastustoimi s

5 5 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät Pelastuslaitosten tehtävät ja toimintamallit: Pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa Onnettomuuksien ehkäisy: Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. Henkilöstön riittävyys ja motivaatio: Sekä vakinaisen että sopimushenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Osaaminen ja tietopohja: Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Tutkimustoiminta tukee tehokkaasti toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä Pelastustoimen järjestöt ja kansalaisyhteiskunta: Turvataan kansalaisyhteiskunnan osallisuus pelastustoimessa sekä kehitetään aktiivisesti vapaaehtoisten arvostusta että toiminta- ja osallistumismahdollisuuksista. 3. SPEK-RYHMÄN VISIO, TOIMINTA-AJATUS, TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELUKAUDELLA SPEK-ryhmän visio ja toiminta-ajatus Visiona on, että Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatuksena on osaltaan huolehtia, että yksilöillä ja yhteisöillä on tiedot ja taidot tunnistaa ja välttää uhkatekijöitä, varautua niihin ja toimia oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Toiminnalla ylläpidetään valtakunnallisesti kattavaa ja laadukasta, kansalaista lähellä olevaa turvallisuuden palvelujärjestöverkostoa (valtakunnalliset palvelut, alueelliset pelastusliitot, vapaaehtoiset palokunnat ja muut jäsenyhdistykset, pelastustoimen vapaaehtoiset), joka tuottaa jäsenistölleen edunvalvonta-, asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä edistää turvallisuusalan järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä. SPEK on yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton yhteisö, joka suuntaa kaikki voimavaransa sääntömääräiseen yhteiskunnan turvallisuutta edistävään toimintaan. SPEK-ryhmä tavoitteena on kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet häiriötilanteiden hallintaan perustuvat julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. SPEK-ryhmä palvelee jäsenistöään ja sidosryhmiään edistämällä yksilöiden ja yhteisöjen omalle vastuulle kuuluvaa omatoimista varautumista, harjoittamalla turvallisuusviestintää sekä tuottamalla kuntia ja viranomaisia sekä elinkeinoelämää tukevia asiantuntijaja koulutuspalveluita. Toimintaa tuetaan tuottamalla uhkiin ja niihin varautumista koskevaa tutkimusta. SPEK -ryhmä toimii yksityisen ja julkisen sektorin rajapintana, ja osallistuu alan yhteiskunnalliseen keskusteluun. SPEK-ryhmän keskeisiä voimavaroja ovat asiantuntijuus ja ryhmän verkostoissa toimivat (vapaaehtoiset) turvallisuuskoulutetut henkilöt. 4 Pelastustoimen strategia 2025, luonnos

6 SPEK-ryhmän tehtävät SPEK-ryhmän tehtävänä on edistää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti 5. Yksilöiden ja yhteisöjen omatoimisen varautumisen tukeminen arjen uhkatilanteisiin, häiriötilanteisiin ja suuronnettomuuksiin 6 sekä poikkeusoloihin on tärkeä SPEK-ryhmän tehtävä. SPEK-ryhmä osallistuu laaja-alaisesti turvallisuuteen liittyvien tiedotus- ja valistuskampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen koko maan alueella sekä niihin liittyvän materiaalin tuottamiseen osallistuu aktiivisesti paikalliseen turvallisuustyöhön sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti ja tuottaa pelastustoimeen ja yleisesti turvallisuuteen liittyviä asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluja edistää pelastustoimen, erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä, henkilöstön osaamista ja saatavuutta yhdessä pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja muiden toimijoiden kanssa edistää jäseninään olevien väestönsuojelu- ja varautumisalalla toimivien yhdistysten toimintaa tuottaa pelastustoimelle yhteiskunnallista valmiutta ylläpitämällä ja kehittämällä vapaaehtoisen pelastustoimen järjestötoimintaa sekä valtakunnallista vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää sekä tuottamalla järjestö- ja koulutuspalveluja. Edellä mainittuja tehtäviä SPEK-ryhmä jäsenjärjestöineen toteuttaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. SPEKin jäseninä alueelliset pelastusliitot ja SPEKin alueyksiköt huolehtivat vastaavasti alueellisesti edellä mainitusta toiminnasta. Paikallisen toiminnan kannalta keskeinen tehtävä on vapaaehtoistoiminnan kehittäminen yhdessä alueellisen pelastustoimen ja muiden toimijoiden (kunnat, järjestöt, jne.) kanssa. SPEK-ryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä sekä pelastusalan että muiden turvallisuusalalla työskentelevien järjestöjen kanssa. SPEK on mukana edistämässä turvallisuusalan järjestöjen yhteistyön kehittämistä (ns. alan järjestöjen klusteri) SPEK-ryhmän toiminnan painopisteet SPEKin valtuusto on määrittänyt toiminnan painopistealueet seuraavasti: Turvallisuus ja varautuminen: yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä kumppanien kanssa. Toiminnassa painotetaan 5 SPEK säännöt (Vahvistettu ) 2. 6 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa (VN periaatepäätös ) on esitetty yhteiskunnan varautumisen perustana olevat uhkamallit ja erityistilanteet. Edelleen sisäisen turvallisuuden ohjelma käsittelee arjen turvallisuustilanteita sekä suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan tehtäviä mm. pelastustoimelle.

7 turvallisuuskulttuurin kehittämistä huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, erityisryhmät (toimintarajoitteiset) sekä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat palokuntien ja SPEK-ryhmän voimavarojen kehittämistä Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti tutkimusta, jota SPEK-ryhmä toteuttaa myös oman toimintansa tuloksellisuuden kehittämiseksi. Kaikissa toiminnoissa hyödynnetään kansainvälistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonhankintaa kansallisten järjestelyjen kehittämiseksi. SPEK-ryhmän toiminta kaksikielisesti varmistetaan. Valtuusto tarkasteli toiminta- ja taloussuunnitteluun liittyviä toimintaympäristömuutoksia syysseminaarissaan Käsittelyssä ei noussut esille tarvetta tarkistaa em. linjauksia. Suunnittelukaudella SPEK-ryhmän toiminnan painopisteitä ovat 1) yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittäminen kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla 7 2) pelastustoimen voimavarojen kehittäminen erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintaedellytyksiä kehittämällä ja edistämällä henkilöstön saatavuutta ja osaamista 3) varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen 4) yhteiskunnallinen vaikuttaminen 5) taloushallinnon ja rahoituksen kehittäminen 6) SPEK-ryhmän imagon ja tunnettavuuden kohentaminen 7) kansainvälinen toiminta 8) pelastustoimen yleinen aatteellinen työ ja perinteiden ylläpitäminen 7 4. SPEK-RYHMÄN TULOSTAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLA 4.1. Onnettomuuksien ehkäisy (tulosalue 1) Painopistealue Yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittäminen kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Onnettomuuksien ehkäisyn yhteiskunnallisena vaikutustavoitteena on, että yksilöt ja yhteisöt ymmärtävät vaarat ja uhkatekijät sekä omatoimisen varautumisen merkityksen eri ympäristöissä ja turvallisuustilanteissa 7 STO II, : 6.1. Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen 8 STO II, : 6.1. Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen

8 yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen kehittyy tutkitusti ja näkyy lisääntyneinä pelastussuunnitelmien ja koulutustilaisuuksien määränä onnettomuuksien, erityisesti palovahinkojen määrä vähenee SPEK-ryhmän tavoitteet suunnittelukaudella ovat Tuetaan valtakunnallisiin tavoitteisiin pääsemistä, joiden lisäksi asumisen turvallisuuden osalta on tavoitteena parantaa erityisesti asukkaiden valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Lisäksi painopistealueena on ns. erityisryhmät. Erityisenä painopistealueena ikäihmiset, vähintään 65-vuotiaat rakennuspalojen lukumäärä ja omaisuusvahingot eivät kasva vuodesta 2012 alkaen erheelliset paloilmoitukset suhteessa laitteistojen määrään vähenevät ja jatkavat laskua tuhopolttojen määrä vähenee vuodesta 2013 alkaen tulityöt eivät aiheuta suurpalovahinkoja vuodesta 2015 lähtien SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet Turvallisuusviestintä turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuosittain 7 miljoonaa ihmistä joista 50 % ilmoittaa toimineensa viestin mukaisesti ( ) Yleisradion TV-pääuutislähetysten yhteyteen tietoiskuja turvallisuudesta vuoteen 2015 mennessä SPEK-ryhmällä on selkeä rooli pelastustoimen turvallisuusviestinnässä ja se valistaa vuosittain pelastusalan toiminta- ja taloussuunnittelussa sovitun osuuden pelastustoimen vuotuisesta valistustavoitteesta sisäasiainministeriön ja pelastuslaitosten kanssa sovitulla tavalla vuodesta 2013 alkaen SPEK-ryhmän kumppanuutta pelastuslaitosten kanssa onnettomuuksien ehkäisyssä syvennetään tekemällä yhteistä valistusmateriaalia ja koulutusaineistoja toteuttamalla yhteisiä kampanjoita toteuttamalla yhteistä viestintää kansalaiset tunnistavat paloturvallisuuteen liittyvät riskit ja osaavat ehkäistä tulipalojen syttymistä omalla ennakoivalla toiminnallaan (Onnettomuuksien ehkäisyn multimediakampanja jatkuu) maahanmuuttajille suunnattua materiaalia tuotetaan vuoteen 2012 mennessä. Aineisto tuotetaan vuodesta 2014 alkaen vähintään englanninkielisenä Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut ihmiset, yhteisöt ja yritykset saavat helposti asiantuntevia neuvoja, ohjeita ja koulutusta turvallisuuskysymyksiin koko maan alueella. ylläpidetään opasmateriaalia, joka vastaa asiakastarvetta. Vuosittain tuotetaan tai päivitetään vähintään kolme opasta kentän tarpeisiin. 8

9 edistetään asuntojen varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla ja muilla turvallisuutta lisäävillä välineillä. Tavoitteena on saada asia mukaan lainsäädäntöön. Vaikutukset näkyvät sammutuslaitteistojen määrän lisääntymisen myötä pelastusliittojen edustajat ovat mukana paikallisia turvallisuussuunnitelmia laativissa työryhmissä. SPEK laatii ja ylläpitää toiminnalle valtakunnallista ohjeistoa seurataan turvallisuuskulttuurin muutosta ja onnettomuustilastoja ja kehitetään vaikuttavuuden arviointijärjestelmä vuoteen 2014 mennessä osana alan kokonaisjärjestelmää. Osaamisen kehittäminen yksilöt, yhteisöt ja yritykset osaavat ja haluavat hankkia turvallisuutta lisääviä laitteita ja välineitä. Palovaroittimien ja sammutusvälineiden määrä lisääntyy siten, että vuonna 2014 kaikissa kotitalouksissa on toimiva palovaroitin ja alkusammutusvälineet kaikki peruskoululaiset saavat pelastustointa koskevista turvallisuusaiheista kattavan opetuksen, järjestelmä valmis vuoteen 2014 mennessä. (STO II, Koululaisen turvallisuuskortti -hanke) palokuntanaisten roolia maahanmuuttajien turvallisuustietouden lisäämisessä vahvistetaan luomalla ja tukemalla yhteistyökumppanuuksia mm. maahanmuuttajajärjestöjen ja maahanmuuttajaluokkia sisältävien koulujen kanssa valtakunnallisesti otetaan käyttöön vuoteen 2013 mennessä valtakunnallisesti yhteinen, portaittain etenevä kurssitarjonta, joka sisältää varautumiskoulutuksen ja yritysten turvallisuuskoulutuksen, josta ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan kaikille yritysten paloturvallisuuskoulutusaineisto erityisryhmien asumisturvallisuus on osa kotikäyntejä tekevien koulutusta ( ) SPEK ylläpitää rekisteriä tulityö- ja tieturvakursseista, matkailualan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuuskursseista sekä alkusammutuskoulutuksesta. SPEK vastaa tulityö- ja tieturvakurssien laadun varmistamisesta. Toiminta perustuu eri sidosryhmien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Tavoitteena on, että pelastusliitot laajentavat kurssitoimintaansa tulityöstä matkailualan ja sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskoulutukseen. edistetään pelastustointa koskevan turvallisuuskoulutuksen sisältymistä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä jatko- ja täydennyskoulutusohjelmiin erityisesti hoivapalvelualoilla: terveydenhuollossa, sosiaalialoilla sekä edelleen majoitus- ja ravitsemusalalla pelastusalan lainsäädännön muutokset jalkautetaan kurssit, oppaat, palvelut pelastussuunnitelmamallit jalkauttaminen Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta (tulosalue 2) Painopistealueet pelastustoimen voimavarojen kehittäminen erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintaedellytyksiä kehittämällä ja edistämällä henkilöstön saatavuutta ja osaamista 9

10 10 pelastustoimen yleinen aatteellinen työ ja perinteiden ylläpitäminen Yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on koko maan kattava paikallinen turvallisuusverkosto ja että toiminta osaltaan vaikuttaa onnettomuuksien määrän ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähenemiseen. SPEK-ryhmän toiminnan painopiste on vapaaehtoispalokunnissa (VPK ja puolivakinaiset sekä teollisuus- ja laitospalokunnat). SPEK-ryhmä pyrkii omalla toiminnallaan osaltaan edistämään maamme kaikkien palokuntamuotojen ja pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten yhteistyötä ja toimintakykyä. SPEK-ryhmän tavoitteet suunnitelmakaudella ovat Vaikuttavuustavoitteet Palokuntien kokonaismäärä vapaaehtoisten palokuntien kokonaismäärä ei alene väestön ikääntymisestä ja ikäluokkien pienentymisestä tai pelastuslaitoksien toimenpiteistä johtuen Palokuntalaisten määrä vapaaehtoisten palokuntien aikuisosastojen (hälytys-, järjestö-, harrastus- ja naisosasto) toiminta vastaa palokuntalaisten tarpeisiin ja jäsenmäärä kasvaa Palokuntanuorisotoiminnan aloitusikä alenee (varhaisnuorisotoiminta laajenee) palokuntanaistoiminnan yhteiskunnallinen merkittävyys lisääntyy Osaamisen kehittäminen vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää ja henkilöstön osaaminen kehittyy onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, erityistilanteiden, suuronnettomuusuhkien ja poikkeusolojen vaatimusten sekä valtakunnallisen ja pelastustoimen alueiden uhkien arvioinnin, riskianalyysin ja palvelutasopäätösten mukaisesti palokuntalaisten toimintatavoitteisiin sisältyy turvallisuustietouden edistäminen erityisryhmille, kuten maahanmuuttajille, vanhuksille, vammaisille ja syrjäytyneille. yhteistyö, kansainvälisyys ja verkostoituminen laajenevat Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy ja päällekkäisyydet vähenevät SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet Palokuntien kokonaismäärä osallistujien aktiivisuus pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten toimintamuotoihin kasvaa 10 %:lla Palokuntalaisten määrä jäsenmäärätavoitteet asetetaan palokuntakohtaisesti vuosittain jäsenmäärätiedot päivitetään vuosittain tilanteesta helmikuun loppuun mennessä. jäsenmäärä kasvaa 10 prosentilla

11 11 varhaisnuorisotoiminnan aloittamiskynnys alenee ja toimintaa tukevat välineet kehittyvät palokuntanuorten alueellisille leireille osallistuu vuosittain 30% palokuntanuorista ja suurleirille 2014 vähintään 40 %. Osaamisen kehittäminen palokuntakoulutus kattaa vähintään 80 % palokuntien suunnittelemasta tarpeesta palokuntakoulutukseen osallistujista vähintään 90 % saavuttaa asetetut tavoitteet palokuntakoulutus vastaa pelastustoimen tarpeita palokuntakoulutuksen etäopiskelumahdollisuudet lisääntyvät vapaaehtoispalokuntatoiminnan edistäminen toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alueen pelastustoimen ja koulutuksen osalta Pelastusopiston sekä muiden pelastusalan järjestöjen ja asiantuntijatahojen kanssa alueyksiköiden palokuntakoulutuksen palvelusopimukset tarkistetaan vuosittain pelastuslaitoksien ja pelastusliittojen kanssa vuodesta 2012 alkaen vapaaehtoistoimijoiden sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisia valmiudet kehittyvät vapaaehtoistoimijoiden yhdistystoiminnallinen osaaminen kehittyy Haka:n käyttö osaamisen kehittämisen välineenä lisääntyy palokuntalaisten koulutus, kouluttajakoulutus, kansainvälisyys, tiedotus- ja kilpailutoiminta tehostuu palokuntatoiminnan viestintäkulttuuri kehittyy mm. Haka:n, sähköisen tiedottamisen sekä sosiaalisen median kautta Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden välinen yhteistyö SPEKin jäsenten pelastusalan vapaaehtoistoiminnan yhteistyön lisääntymiseksi laaditaan yhteistoimintasuunnitelma ja yhteinen valtakunnallinen tapahtumakalenteri 30% kansalaisista tuntee mahdollisuutensa vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan Vuosi 2012 Palokuntien kokonaismäärä palokuntalaisten määrä lisääntyy palokuntakohtaisesti asetettujen, vuosittain tarkistettavien tavoitteiden mukaisesti (tavoitteena on, että jäsenmäärä kasvaa 10 %:lla) Vuoden 2012 aikana otetaan käyttöön palokuntakortti (pelastusalan vapaaehtois- ja osa-aikaishenkilöstön koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen saaneiden henkilöiden rekisteröinti) kaikkien, SPEKin konseptin mukaisesti, palokuntakoulutusta järjestävien tahojen kanssa toimintaa palokuntien aikuisosastojen välillä (hälytys-, järjestö-, harrastus-, naisja veteraaniosasto) selkeytyy palokuntien tavoitteiden, toimintamuotojen ja rakenteiden suhteen vuotiaiden nuorten osallistuminen palokuntien hälytysosastojen toimintaan lisääntyy Osaamisen kehittäminen laaditaan palokuntakoulutuksen järjestämissopimukset kaikkien pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa

12 12 jatketaan palokuntakoulutuksen etäopiskelumahdollisuuksien laajentamista edu.spek.fi portaalin avulla laaditaan palokuntien yhdistystoiminnallisen osaamisen kehittämisen suunnitelma käynnistetään palokuntanuorisotyön koulutusjärjestelmän ylläpitäminen, palokuntakoulutuksen mallin mukaisesti 2012 käynnistetään palokuntien ylläpitokoulutuksen kehittämishanke otetaan käyttöön palokuntakoulutuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö laaditaan yhteinen kalenteri pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden valtakunnallisista tapahtumista vuodelle 2013 selvitetään SPEKin jäsenten pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kokonaisuus ja yhteistyömahdollisuudet vuoden 2012 loppuun mennessä. Laaditaan yhteistoimintasuunnitelma vuosittain vuodesta 2013 alkaen. kehitetään vapaaehtoisen palokuntatoiminnan profiilia erillisen hankkeen myötä, huomioiden erityisesti vuonna 2012 vietettävä nuoriso- ja naistyön 60 juhlavuosi lisätään palokuntanaistoiminnan yhteiskunnallista merkittävyyttä lisätään palokuntien turvallisuusviestinnällisiä valmiuksia, palokuntien asemaa oman vaikutusalueen turvallisuuskulttuurin luomisessa ja näkyvyyttä, toteuttamalla Päivä Paloasemalla kampanja 300 paloasemalla 4.3. Varautuminen ja väestönsuojelu (tulosalue 3) Painopistealue Varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen SPEK-ryhmän varautumisen ja väestönsuojelun toimintoja koordinoi SPEKin varautumisen ja väestönsuojelun tulosalue. Tulosalue valmistelee toimialaan kuuluvat aloitteet yhteistyössä SPEKin alueellisten ja valtakunnallisten jäsenten kanssa. Tulosalueen asiantuntijaelin on SPEKin hallituksen asettama väestönsuojelutoimikunta. SPEKin varautumisen ja väestönsuojelun tulosalue vastaa omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmästä, SPEK-ryhmän varautumiskouluttajien koulutuksesta, varautumisen alan tutkimushankkeista, valtakunnallisesta viestinnästä, viranomaispalveluista, väestönsuojelun perinnetyöstä sekä SPEK-ryhmän valmiussuunnittelusta. SPEKin varautumisen ja väestönsuojelun tulosalue harjoittaa lisäksi toimialansa valtakunnallista edunvalvontaa, vastaa toimialansa valtakunnallisesta sidosryhmäyhteistyöstä sekä edustaa SPEKkiä varautumisen alan valtakunnallisissa työryhmissä ja muissa edustuksissa. SPEK-ryhmän alueelliset jäsenet tuottavat alue- ja paikallistasolle valmiuksia häiriötilanteiden hallintaan koulutuksen ja viestinnän keinoin sekä tukemalla turvallisuuskoulutettujen järjestäytymistä ja verkostoitumista. SPEK-ryhmän alueelliset jäsenet edustavat ryhmää ja jäsenistöään alueensa yhteistyöelimissä ja sidosryhmäverkostoissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite SPEK-ryhmän tavoitteena on kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet häiriötilanteiden hallintaan perustuvat julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. SPEKin tavoitteena on, että yksilöillä ja yhteisöillä on riittävät valmiudet selviytyä normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet

13 13 Suunnittelukaudella SPEK -ryhmä kehittää varautumisen alalla erityisesti palvelukykyään ja vaikuttavuuttaan. Toiminnan painopisteenä ovat vapaaehtoisresurssit sekä asiantuntijuus ja osaaminen. Vapaaehtoistoiminta Varautumisen alan keskeinen vapaaehtoisvoimavara ovat kiinteistöjen turvallisuushenkilöstöksi koulutetut, kuntien väestönsuojelumuodostelmiin sijoitetut henkilöt sekä pelastuskoiratoimintaan osallistuvat. Tuetaan näiden ryhmien koulutusta ja verkostoitumista sekä järjestäytymistä. Tavoitteena on valtakunnallisesti kattavan resurssin muodostaminen. Hyödynnetään jäsenistöä sekä muita sidosryhmiä rekrytoinneissa. Kumppanuuksilla mahdollistetaan myös jäsenistön osaamisen hyödyntäminen sekä mahdollistetaan vapaaehtoisten kehittyminen ja osallistuminen muiden alojen toimintaan. Tavoitteena on, että 15 % varautumiskoulutuksen osallistuneista sitoutuu mukaan toimintaan. Mittarit: Verkostoissa toimivien vapaaehtoisten määrä ja toiminnan maantieteellinen kattavuus Varautumiskoulutus Ylläpidetään omatoimisen varautumisen valtakunnallista koulutusjärjestelmää asuinrakennuksille sekä yrityksille ja laitoksille. Kehitetään koulutusta asiakaslähtöisesti, yhteistyössä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Koulutus on ajanmukaista, motivoivaa ja laadukasta. Koulutusjärjestelmä on yhdenmukainen koko maassa. Koulutuksesta laaditaan sopimukset viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikille alueille tuotetaan alueelliset kouluttajareservit. Huomioidaan kouluttajakoulutuksessa vapaaehtoisten osallistumismahdollisuudet. Mittarit: Kouluttajapoolit, koulutussuoritteet henkeä vuosittain (2015 alkaen), sidosryhmäkyselyt ja koulutuspalaute Vaikutukset: 99 % koulutuksen suorittaneista laatii tai päivittää kiinteistön pelastussuunnitelman sekä perehdyttää kiinteissä asuvat ja työskentelevät suunnitelmaan. Asiantuntijapalvelut Kehitetään viranomaisten ja kuntien sekä elinkeinoelämän varautumista tukevia asiantuntija- ja koulutuspalveluita. SPEK-ryhmän alueelliset jäsenet tarjoavat turvallisuusalan alustan yritysten ja viranomaisten verkostoitumiselle (alueellinen yhteistyömalli). Mittarit: Yritysverkostot ja suoritteet Tiedontuotanto Kehitetään varautumisen alan asiantuntijuutta ja osaamista omalla tiedontuotannolla sekä kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja tutkimusverkostoja ylläpitämällä.

14 Toteutetaan vuosittain seurantatutkimusta. Toteutetaan erillisiä tutkimushankkeita. Tavoitteena on toteuttaa vuosittain yksi haastattelututkimus sekä yksi tai kaksi laajempaa tutkimushanketta. Painotetaan aiheita, jotka palvelevat yhteiskunnan valmiuksien kehittämistä. Mittarit : hankkeiden määrä ja toiminta tutkimusverkostoissa Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta Yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä kumppanuuksia muiden järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa vahvistetaan. SPEK -ryhmä on edustettuna sekä valtakunnallisesti että alueellisesti varautumisen alan keskeisissä työryhmissä ja muissa toimielimissä. Edunvalvonnalla tuetaan yhteiskunnan valmiuksien kehittämistä sekä turvataan kolmannen sektorin osallistumismahdollisuuksia. Mittarit: Yhteistyösopimusten määrä ja kattavuus, kumppanuusverkostot, työryhmäedustusten määrä ja kattavuus ja lausunnot Prosessit ja rakenteet Ryhmän sisäistä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa kehitetään. Erikoistumista sekä ylialueellista toimintaa tuetaan ja ohjataan alueellisen toiminnan rahoitusta suuntaamalla. Mittarit: ryhmän sisäiset yhteistyösopimukset ja palvelurakenteet Osaaminen Ryhmän osaamista varautumisen alalla kehitetään sisäisellä koulutuksella sekä rekrytoinnein. Mittarit: osaamistasoindeksi Talous Toiminnan rahoituksen perustan muodostavat suunnittelukauden alussa RAY:n yleisavustus sekä omarahoitteisen toiminnan tuotot. Kehitetään keskusjärjestöpalveluiden omarahoitteisuutta siten, että RAY:n yleisavustusta voidaan siirtää vapaaehtoistoimintaa tukevien palveluiden tuottamisesta vapaaehtoistoimintaan, alueiden kautta. Huomioidaan yhteiset strategiset tavoitteet ja alueellisten palveluiden tarkoituksenmukainen tuottamistapa ja vaikuttavuus Yleisavustuksen jaossa keskusjärjestöpalveluiden ja alueellisen toiminnan kesken. Edistetään toiminnan kustannustietoisuutta ja taloudellista kannattavuutta. Tavoitteena on yhdestä rahoitusmuodosta riippumaton talous, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden. Mittarit: tuottorakenne ja kulurakenne 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut (tulosalue 4) Painopistealueet 14

15 Johtaminen Viestintä yhteiskunnallinen vaikuttaminen rahoitus SPEK-ryhmän imagon ja tunnettavuuden lisääminen kansainvälinen toiminta SPEK-ryhmän hallinto- ja tukipalvelut sisältävät johtamisen, viestinnän, taloushallinnon, tietohallinnon, yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, tutkimus- ja kehittämistoiminnot ja kansainväliset toiminnot. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävänä on tukea SPEK keskusjärjestöpalvelujen ja alueyksiköiden toimintaa sekä tukea pelastusliittojen hallintoa. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävänä on edesauttaa SPEK-ryhmän tavoitteiden saavuttamista. SPEKin johtamistoiminnoilla mahdollistetaan tulostavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuus. SPEKin jäsenten välinen yhteistoiminta on avointa, tehokasta ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. SPEK-ryhmän yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa on kiinteä ja toimivaa. SPEK-ryhmän yhteiskunnallinen asema on vahva. SPEK-ryhmän vaikuttaja- ja yhteistyökumppanitoiminta on vakiintunut ja toimiva. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on oleellinen osa ryhmän toimintaa. Sidosryhmätoimintaan suunnataan voimavaroja. SPEK-ryhmän identiteetti on vahva ja järjestöilme rakentunut, viestintä avointa ja vuorovaikutteista, henkilöstön ja jäsenten osallistumisen ja sitoutumisen aste korkea. SPEK-ryhmän toimintaympäristön tuntemus ja muutosten seuranta ympäristössä on jatkuvaa. Samoin yhteiskunnan eri osa-alueiden muutosten ja kehityksen seuranta on suunnitelmallista ja ryhmän toimintaa hyödyttävää. SPEK-ryhmän viestinnällä tuetaan tulostavoitteiden saavuttamista ja ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Viestinnän tehtävänä on palvella toiminnan tavoitteita tehokkaasta ja reagoida nopeasti. Suunnitelmakauden tavoitteet sisäisen viestinnän osalta SPEK-ryhmän jäsenet viestivät oma-aloitteisesti, avoimesti ja säännöllisesti keskenään sekä osallistuvat aktiivisesti viestinnän kehittämiseen. Keskusjärjestön sisäinen viestintä jäsenilleen on säännöllistä ja kaikki tulosalueet ja palvelut kattavaa. Keskusjärjestön sisäinen viestintä tukee tiedonvälityksellään kaikkien jäsenten toimintaa. Jäsenistä 50 % pitää SPEK-ryhmän sisäistä viestintää hyvänä ja 20 % erinomaisena.

16 Hallinto ulkoisen viestinnän osalta SPEK-ryhmän viestintä vaikuttaa kansalaisten turvallisuusasenteisiin: turvallisuustietoisia ja -taitoisia henkilöitä on 47 % kansalaisista. kansalaiset, yritykset, päättäjät, pelastustoimen henkilöstö sekä muut tahot tunnistavat SPEK-ryhmän toimijana, josta saa tietoa ja asiantuntemusta kaikissa palo- ja pelastusalaan sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä Keskusjärjestön ja SPEK-ryhmän imago, mielikuva järjestöstä ja koko ryhmästä on hyvä samoin kuin niiden tunnettuuskin. Vuonna 2016 kyselytutkimuksen perusteella SPEK-ryhmän tunnettuus on 50 % kansalaisista. Jäsenistä 60 % pitää SPEK-ryhmän ulkoista viestintää hyvänä ja 20 % erinomaisena. SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat Yleishallinto Padasjoen leiri- ja harjoitusalueen toiminnan kehittäminen suunnitelmallisesti SPEK-ryhmän järjestämien leirien osalta neuvotellaan yhteiset hankinta- ja yhteistyökumppanuussopimukset kehitetään oikeudellisen tuen antamista kehitetään sopimus- ja asiahallintajärjestelmää Henkilöstöhallinto henkilöstön koulutusta ja jatkokoulutusta kehitetään ansiomerkkijärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään kehitetään palvelussuhteen ehtoja henkilöstöpolitiikan mukaisesti siten, että SPEK on ja pysyy kilpailukykyisenä työnantajana kehitetään suunnitelmallisesti työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitoa kehitetään kehittämiskeskusteluprosessia Taloushallinto tarjotaan henkilöstölle ja pelastusliitoille taloushallintoon liittyvää koulutusta kehitetään avustusten jakoperusteita, tavoitteena selkeys ja tehokkuus hallinnollisissa prosesseissa teetetään erillinen selvitys erilaisista tulevaisuuden rahoitusvaihtoehdoista pelastusalan vapaaehtoistoiminnan työpanos selvitetään toiminnan vaikuttavuutta arvioimiseksi, samalla tutkitaan mahdollisuudet käyttää jatkossa työpanoksen laskennallista taloudellista arvoa osana kokonaisrahoitusta

17 17 talousraportoinnin jatkokehittäminen ja henkilöstön koulutus Myynti tuotetaan palveluita ja tuotteita, jotka edistävät turvallisuutta kehitetään ja ylläpidetään verkkokauppaa ja myyntiä SPEKin asiakassegmentit selvitetään ja saatua tietoa hyödynnetään tuotevalikoimassa kehitetään jäsenille, asiakkaille ja sidosryhmille SPEKin myönteistä imagoa ja tunnettavuutta lisääviä palveluita huomioidaan muidenkin kuin suomen- ja ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen kehitetään ruotsinkielisen materiaalin suunnittelua ja tuotantoa yhdessä Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbundet rf:n (FSB) kanssa uusia tuotteita ja toimittajia kartoitetaan aktiivisesti Tutkimus- ja kehittämistoiminta SPEK hyödyntää uusinta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa sekä on mukana tuottamassa uutta tietoa turvallisuudesta. SPEK-ryhmä voi myös toimia tutkimushankkeiden toteuttajana viranomaisten ja muiden toimijoiden valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteishankkeissa. Toiminnan kehittäminen tutkimuksen avulla kuuluu kaikkien toiminnallisten tulosalueiden tehtäväsisältöön, tutkimusalueina toimivat näin ollen onnettomuuksien ehkäisy, pelastusalan vapaaehtoistoiminta sekä varautuminen ja väestönsuojelu sekä muu toiminnan kehittäminen. SPEKin asiantuntijarooli perustuu tieteelliseen tiedon hyödyntämiseen. SPEK edistää alaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen sekä alan tutkimuksen kansainvälisen tiedonvaihdon kehittymistä. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä hyödynnetään tutkimustoimintaa. Toiminnalliset tavoitteet Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja hyödynnetään SPEKin tutkimustoiminnassa tehokkaammin SPEK tukee ja ohjaa pelastusalan kehittämistä palvelevia ammattikorkeakouluja korkeakoulutasoisia opinnäytetöitä SPEK selvittää säännöllisesti jäsenjärjestöjensä ja kansalaisten turvallisuuskäsityksiä ja -asenteita SPEK osallistuu aktiivisesti kansainvälisten tutkimusverkostojen toimintaan SPEK osallistuu aktiivisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyviin tutkimus- ja kehittämisverkostojen työskentelyyn SPEKin tutkimustoimintaa esitellään medioissa SPEK profiloituu asiantuntijaorganisaationa SPEK selvittää pelastusalaan liittyvien lahjoitus- ja pitkällä aikavälillä pysyvien professuurien rahoitusmahdollisuudet (teknologia, johtaminen) teknisiin ja yhteiskuntatieteellisiin (esimerkiksi kunta- ja kaupunkitutkimus) tiedekuntiin. SPEKin tulosalueiden tutkimus- ja selvityshankkeet päivitetään vastaamaan vuonna 2011 laadittua SPEKin tutkimusstrategiaa ja sen vuosittaisia painopisteitä.

18 Kansainväliset toiminnot Kansainväliset toiminnot ovat osa kaikkea toimintaa. Kansainvälisten toimintojen edistämiseksi ylläpidetään ja jatkuvasti kehitetään kansainvälisen toiminnan strategiaa läpäisyperiaatteella. Tulosalueiden apuna työskentelee kansainvälisten asioiden koordinaattori, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää kansainvälistä asiantuntijuutta ja vapaaehtoistoimintaa kontakteja ylläpitämällä, yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia selvittämällä ja niistä tiedottamalla, selvityksiä tekemällä sekä uusia mahdollisuuksia kartoittamalla. Koordinaattori avustaa tulosalueita kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä. Kaikessa toiminnassa hyödynnetään yhä paremmin suhteita kansainvälisiin kattojärjestöihin ja turvallisuus- ja pelastusalan järjestöihin sekä tutkimus- ja koulutuskeskuksiin erityisesti Pohjoismaissa, lähialueilla ja Euroopassa. Kansainväliset kattojärjestöt ovat CTIF (Comité Technique International De Prevention Et D extinction Du Feu) CFPA-E ja CFPA-I (Confederation of Fire Protection Associations, Europe ja International) European Cooperation Forum of Voluntary Civil Protection Organizations (UUSI KUMPPANI) European fire sprinkler network Lisäksi selvitetään ja edistetään kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia SPEKin jäsenten kanssa ja kartoitetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia kotimaisten toimijoiden kanssa. edistetään kansainvälistä nuoriso- ja naistoimintaa koko ryhmässä toteutetaan lähialueyhteistyötä (Venäjä, Viro ja Pohjoismaat) tuetaan kansallisia velvoitteita kehittämällä pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden osallistumismahdollisuuksia kansainvälisiin pelastuspalvelumekanismeihin SPEK-ryhmän jäsenten hallinnon yhteinen kehittäminen Järjestöryhmän jäsenet pyrkivät suunnittelukauden aikana saattamaan luottamusmiesja toimihenkilöhallintonsa toimintaympäristöä vastaavaksi ja siten tehostamaan myös yhteistyötä jäsenten välillä tavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Sisäistä raportointia, suunnittelu- ja seurantajärjestelmää ja suoritteiden kirjaamismekanismia ja niiden käyttöopastusta kehitetään edelleen koko SPEK-ryhmän, verottajan ja rahoittajien raportointivaatimuksia vastaavaksi. Kehitetään jäsenille SPEKin myönteistä imagoa ja tunnettavuutta lisääviä palveluita, tehostetaan hallinnon läpinäkyvyyttä ja pyritään huomioimaan muidenkin kuin suomenkielisten palveluiden tuottaminen. SPEK-ryhmän taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen SPEK-ryhmän toiminnan rahoitus perustuu omaan varainhankintaan ja julkisiin avustuksiin sekä ostopalvelu- tai muihin sopimuksiin alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Ryhmän jäsenet pyrkivät yhdessä ja itsenäisesti hankkimaan uusia rahoituslähteitä, jotta järjestön toiminnan tavoitteiden toteutuminen olisi turvattua. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja ennustettava pelastusalan järjestöjen oma talous, joka mahdollistaa tehokkaan ja taloudellisen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen.

19 19 5. LIITTEET 5.1. Toimintaympäristö 5.2. Taloussuunnitelma

20 20 LIITE 5.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pelastustoimen tulevaisuusraati on arvioinut pelastustoimen trendianalyysissä ja päivitetyissä skenaarioissaan keskeisiä pelastustoimeen vaikuttavia trendejä. Tiivistettynä pelastustoimen ulkoisessa toimintaympäristössä vaikuttavat seuraavat trendit: Suomen väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, syrjäytymis- ja polarisaatiokehitys, teknologian kehitys, tietoverkkojen merkityksen kasvu, uusavuttomuuden ja turvallisuushakuisuuden korostuminen, energian tarpeen kasvu, ekologisen näkökulman ja ympäristön merkityksen lisääntyminen, osaamisen ja innovaatiokyvyn tarpeen voimistuminen, kilpailun osaajista kiristyminen, ulkomaisen työvoiman lisääntyminen sekä julkisen sektorin ylikuormituksen ja tehokkuuspaineiden kasvu. Pelastustoimen ja pelastusalan järjestöjen on kyettävä strategiassaan vastaamaan siihen, miten turvallisuustyön tarve ja menetelmät toteuttavat yhteiskunnan kannalta mahdollisimman turvallista kehitystä näiden trendien maailmassa. Pelastustoimen järjestelmän toimintaympäristömuutoksessa lyhyellä tähtäimellä vaikuttavat pelastustoimen alueiden kehitys, julkishallinnon viranomaisten tehtävien muotoutuminen aluehallintovirastoissa sekä pelastustoimen yleinen asemoituminen kansallisessa turvallisuudessa. Alan viranomaisten ja järjestöjen toisiaan tukeva yhteistyön jatkuminen on turvattava. Pelastusalan järjestöjen ja muiden turvallisuuden alalla toimivien järjestöjen työnjako ja kyky toimia yhteistyössä vaikuttaa järjestökentän rooleihin yhteiskunnallisessa turvallisuustyössä. Pelastusalan järjestöjen keskinäinen yhteistyö, työnjako, kilpailu ja päällekkäiset/rinnakkaiset roolit ovat myös lähitulevaisuuden ratkaistavia kysymyksiä. Pelastustoimen palveluverkosto on kansallisista turvallisuuspalveluista kattavin. Tämän mahdollistaa valtakunnallisesti kattava kunnallinen pelastustoimen järjestelmä, jossa kolmannen sektorin vapaaehtoistyön hyödyntämisen aste on kansainvälisesti verraten erittäin korkea. Sisäisessä toimintaympäristössä pelastustoimeen vaikuttavia olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteen nopea ja syvä muutos sekä Suomen kehittyminen tietoyhteiskunnaksi. Väestö ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Tämä vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla väestökatoalueilla vaikeutuu. Talouden suhdannevaihtelut turvallisuuden haasteena on vuoden 2008 kesällä käynnistyneen maailmanlaajuisen taloudellisen kriisin vaikutuksesta esillä erityisesti kaudella SPEKin tehtävänä on osaltaan ylläpitää turvallisuuden erityistä merkitystä vaativissa taloudellisissa olosuhteissa, jolloin yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan oma riskienhallinta korostuu julkishallinnon talouden tiukentuessa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 on julkaistu Selonteko antaa perustaa kaikille valtioneuvoston turvallisuutta koskeville selonteoille, strategioille ja ohjelmille. Selonteko arvioi Suomen, Euroopan Unionin ja maailmanlaajuisen turvallisuusympäristön vaikutuksia Suomeen. Selonteossa käsitellään Suomen turvallisuusjärjestelmän kehittämistä laajan turvallisuuskäsitteen kokonaisuudessa. Selonteko määrittää myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden ja pelastustoimen kannalta merkittäviä linjauksia. Selonteon pohjalta mm. varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin on edelleen tärkeää kansallisessa turvallisuudessa. Selonteon esittämässä toimintaympäristössä pelastustoimeen vaikuttavia olennaisia muutostekijöitä ovat ensinnäkin ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin varautuminen sekä terrorismi myös Eurooppaan ja Suomeen vaikuttavana turvallisuus-

21 haasteena. Lisäksi merkittävänä muutostekijänä on otettava huomioon sotilaallisen voiman käytön uhkatilanteisiin varautumisen säilyminen kansallisena linjauksena ja kokonaismaanpuolustuksen 9 tehtävänä. Edelleen on otettava huomioon kansainvälisten ja erityisesti EU:n turvallisuusmekanismien lisääntyvä ja kehittyvä yhteistyö siviilikriisinhallinnassa ja pelastuspalvelumekanismeissa painottuen erityisesti EU:n kehittyvään yhteistyöhön alueella. Sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu, järjestyksessään toinen sisäisen turvallisuuden ohjelma on valmistunut Ohjelmassa kuvataan sisäisen turvallisuuden keskeiset haasteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa hallitus määrittää poikkihallinnolliset tavoitteet, linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla tavoitteeseen pyritään. Ohjelmaehdotus sisältää paljon poikkihallinnollisia toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden eri alueille. Onnettomuuksien kokonaismäärässä ja niistä aiheutuvissa vahingoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Ongelmaksi on kuitenkin noussut suurten tulipalojen ja niistä aiheutuneiden vahinkojen voimakas kasvu. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Myös tuhopolttojen määrä on ollut kasvussa. Suuronnettomuuksien riski on edelleen olemassa erityisesti liikenneonnettomuuksien ja tulipalojen osalta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman taustatyönä on vuonna 2008 valmistunut suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen alueelta työryhmäraportti, jossa on tarkasteltu Suomen suuronnettomuusriskejä 10. Palokuolemien määrä on viime vuosina seuraava: 75 kuollutta vuonna 2001, 95 / 2002, 107 / 2003, 110 / 2004, 81 / 2005, 126 / 2006, 90 / 2007, 103 / 2008 ja 104/2009, 80/2010. Ikäihmisten osuus palokuolleista on suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Suomessa asuu paljon toimintarajoitteisia ihmisiä kohteissa, joiden paloturvallisuusasioista ei ole huolehdittu heidän pelastautumiskykyynsä nähden riittävällä tasolla. Pelastuslaki edellyttää, näissä kohteissa on aina tehtävä riskien arviointi asukkaiden omatoimisen pelastautumiskyvyn perusteella. Tarvittaessa asunto on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla. Tietoyhteiskuntakehityksen myötä teknologia antaa myös uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti asumisympäristössä, työ- ja harrasteympäristöissä. Uusien teknisten innovaatioiden seuranta ja kehitystyö on tärkeä mahdollisuus pelastustoimen toimintojen tehostamisessa. Esimerkiksi informaatioteknologian hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia kansalliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Yhteiskunnan riippuvuus tietoteknisistä ja muista laajoista verkostoista lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Yritysturvallisuudessa erityisesti turva-asioiden ulkoistaminen on synnyttänyt tilanteita, joissa turvallisuudesta vastaavaa tahoa on ollut vaikea löytää. Tähän haasteeseen on vastattava mm. koulutuksen keinoin. Korjausrakentamisen määrä on jo yli puolet koko rakentamisen määrästä. Korjausrakentamiseen liittyy suuria turvallisuusriskejä ja se vaatii omat turvallisuusohjeensa. Koulujen, terveyskeskusten, ym. laitosten turvallisuhkat ovat selkeästi lisänneet tarvetta turvallisuuskoulutukseen, suunnitelmien tekemiseen ja yleiseen tukemiseen turvallisuusasioissa Kokonaismaanpuolustus määritellään selonteossa luvussa 4 Suomen turvallisuuden kehittäminen, s Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan työryhmä, työryhmäraportti 2008

22 22 Pelastuslaitosten hälytysluontoiset tehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti lääkinnällisen pelastustoimen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen palokunnalta on madaltunut. PRONTO -tilastotietojen mukaan tehtävien kokonaismäärän lisääntyminen näyttää pysähtyneen ja kääntyneen tulipalojen ja eräiden muiden onnettomuustyyppien osalta laskuun. Alueen pelastustoimen kehittyminen vaikuttaa henkilöstörakenteeseen ja koulutustarpeeseen. Koulutustarpeeseen ja henkilöstön käyttöä koskeviin järjestelyihin vaikuttavat myös henkilöstön suhteellisen korkea keski-ikä, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä yleinen eläkeiän nousu. Tärkeää on vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien ym. tukeminen kaikin keinoin. Pelastustoimen perinteiselle tehtäväkentälle on pyrkimässä myös uusia turvallisuusalan toimijoita. Varautumiskoulutuksen yhteistyösopimus määrittää varautumiskoulutusta antavien tahojen toimintaa. Lisäksi kaupallinen turvallisuustoiminta ja muut yksityiset palvelujen tuottajat ovat laajentaneet toimialuettaan. Myös ammattioppilaitosten opetussuunnitelmiin on ns. perusopinnoiksi lisätty turvallisuuteen liittyviä aineita, kuten tulityökoulutus, alkusammutus, vartiointi jne. Hallinto on kehittymässä aikaisempaa voimakkaammin poikkihallinnollista yhteistyötä korostavaksi. Tämä tukee osaltaan myös pelastustoimen yhteistoimintatavoitteita. Pelastustoimen osalta keskeiset yhteistyöasiat ja tavoitteet on esitetty Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Pelastustoimen osalta ohjelma edellyttää erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn tehostamista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Matkailuelinkeinolla on kasvava merkitys Suomen hyvinvoinnille. Matkailuala on panostanut palveluittensa turvallisuuteen luomalla valtakunnallisen turvapassikoulutuksen. Pelastusalan järjestöillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittämisessä, riskien tunnistamisessa, turvallisuusmyönteisten asenteiden kehittämisessä ja omakohtaisten tietojen ja taitojen edistämisessä. Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus koko maan alueella on tulevaisuudessa erityinen haaste. Väestön keskittyminen yhä enemmän keskuksiin asettaa uusia haasteita vapaaehtoiselle palokuntatoiminnalle. Pelastustoimen vapaaehtoinen työ palokuntatoiminta kattaa tänä päivänä koko Suomen ja merkittävä osa pelastustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisilla voimilla erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa, mikäli harvaa asutuilla alueilla ei enää asu riittävästi palokuntatoimintaan aktiivisesti osallistuvia henkilöitä. Turvallisuusasioissa on tapahtumassa jako turvallisuushakuisiin ihmisiin ja toisaalta välinpitämättömiin ja syrjäytyneisiin ihmisiin. Ilmaston muutoksesta aiheutuu järjestöryhmälle toimintavaatimuksia erityisesti sään ääri-ilmiöiden mm. metsä- ja maastopalojen, tulvien, myrskyjen, yms. lisääntymisen myötä. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmasto on lämpenemässä. Tähän liittyen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Erityisesti suurten metsäpalojen riski on oleellisesti kasvamassa kuivumisen ja kovien tuulten vuoksi. Maahanmuuttajien suuri määrä ja vierasmaalaisen työvoiman lisääntyminen asettaa suuren haasteen turvallisuustyölle kulttuurillisesti ja kielellisesti. Tarve saada palveluja ja materiaalia eri kielillä kasvaa huomattavasti.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu

Toiminnan suunnittelu Toiminnan suunnittelu Palokunta Pelastusliitto SPEK Jäsenistö Hallitus Yleinen kokous Jäsenistö Toimikunnat Hallitus Vuosikokous Jäsenistö Toimikunnat Ohjausryhmät Hallitus Valtuusto Järjestötoimikunta

Lisätiedot

SPEK2020. strategia

SPEK2020. strategia SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Valtuuston hyväksymä 24.4.2010 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry SPEK - RYHMÄN toiminta- ja taloussuunnitelma 2011-2015 Valtuusto 24.4.2010 Turvalliseen huomiseen Suomessa toimivat turvallisuustietoiset

Lisätiedot

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen

SPEK Strategiapäivitys kysely valtuutetuille. Valtuuston seminaari Karim Peltonen SPEK Strategiapäivitys 2017 - kysely valtuutetuille Valtuuston seminaari 15.5.2017 Karim Peltonen SPEK -Strategiaprosessi 2017-2018 Asemointi Määrittely Toimeenpano 25.4.2017 Strategiakysely valtuutetuille

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma Järjestöpalvelut-yksikkö Palokuntaosasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 19.8.

Toiminta- ja taloussuunnitelma Järjestöpalvelut-yksikkö Palokuntaosasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 19.8. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 Järjestöpalvelut-yksikkö Palokuntaosasto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 19.8.2016 SPEK strategia ja 5-v TTS Elinvoimainen vapaaehtoistoiminta Jatkamme vapaaehtoisresurssihankkeen

Lisätiedot

LUONNOS. SPEK-ryhmän. toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK hallitus Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä

LUONNOS. SPEK-ryhmän. toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK hallitus Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä LUONNOS SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2020 SPEK hallitus 16.3.2015 Turvallinen yhteiskunta syntyy yhteistyöllä Turvalliseen huomiseen Luonnos 9.3.2015 SPEK on turvallisuuden kehittäjä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät

Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät 9.12.2015 Tiina Männikkö Pelastustoimen strategiahanke SM asetti hankkeen ajalle 12/2014 5/2016 Ohjausryhmä Strategiaryhmä 8.1.2016 2 Strategiahankkeen

Lisätiedot

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa Pelastustoimen viestintäfoorumi 27.8.2018, Helsinki tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto vt. viestintäjohtaja Milla Meretniemi, sisäministeriö pelastusjohtaja

Lisätiedot

toiminta- ja taloussuunnitelma

toiminta- ja taloussuunnitelma SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 2017 Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Turvalliseen huomiseen Sisällys SPEK on turvallisuuden

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 19.10.2017 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö LSPeL:n VPK:iden hallinnon ja päällystön opintopäivät 14.-15.10.2017 Ms Viking Amorella Turvallisuuden kehittäjä Olemme turvallisuuden yleishyödyllinen ja

Lisätiedot

Kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuutta parannetaan alkusammutuskoulutuksella As1- konseptin avulla.

Kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuutta parannetaan alkusammutuskoulutuksella As1- konseptin avulla. SPEK-ryhmän TTS 2013-2017 Kansalaisten ja yhteisöjen arjen turvallisuutta parannetaan alkusammutuskoulutuksella As1- konseptin avulla. Kehitämme pelastusalan vapaaehtoistoiminnalle erilaisia ja uusia toimintamuotoja.

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.

Lisätiedot

Palokuntien toimintaohjelma

Palokuntien toimintaohjelma 12.9.2016 Palokuntien toimintaohjelma Palokuntien kansalaistoiminnan kehittäminen 3.9.2016 Ylläs Valtteri Tervala Toiminta nyt Sopimuspalokunta VPK ja HSPK Palokunnan hallitus Palokunnan päällystö Turvallisuusviestintä

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Aatteellinen yhdistys Jäseniä yli 2.000 pelastustoimen päällystö, alipäällystö ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Jäseniä yli 2.000 Aatteellinen yhdistys pelastustoimen päällystö-, alipäällystö- ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

22.1.2015. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

22.1.2015. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 22.1.2015 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK yleishyödyllinen asiantuntija Päätoimintamuodot asiantuntija- ja koulutuspalvelut Turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaedellytysten edistämiseen järjestöpalveluita

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia

Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia Pelastustoimen tilinpäätöshanke - havaintoja, ajatuksia Pelastustoimen ajankohtaispäivät 29.8.2013/Turku Teija Mankkinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Miksi olemme olemassa? Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011

MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Turvalliseen huomiseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Kimmo Kohvakka TURVALLISUUS? Palokuolemat

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 1 23.9.2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Visio Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastusturvallisuus-

Lisätiedot

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset SPEK Pohjois-Suomi koordinoi myös Lapin aluetta Muutos 1.10. alkaen ja jatkuu 31.12.2018 saakka SPEK Lapin Pertti Heikkilä on siirtynyt Lapin pelastusliiton

Lisätiedot

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Sopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät

Sopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät 1 Sopimuspalokunta 2020 strategia - Sopimuspalokuntajärjestelmän kehittämisalueet ja yksittäisen palokunnan menestystekijät Sopimuspalokuntajärjestelmä tuottaa pelastustoimen palveluita joustavasti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Turvalliseen huomiseen VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja VARAUTUMISSEMINAARI Ritarihuone 4.12.2008 ESITYKSEN RAKENNE 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSISTA 2. UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

SPEK strategia 2025 SPEK-r TTS

SPEK strategia 2025 SPEK-r TTS Turvalliseen huomiseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry SPEK SPEK strategia 2025 SPEK-r TTS 2013-2017 Seminaari 19.9.2011 Kotka XXVI Yleinen Palokuntalaiskokous Kimmo Kohvakka toimitusjohtaja TURVALLISUUS?

Lisätiedot

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset SPEK Pohjois-Suomi koordinoi myös Lapin aluetta Muutos alkanut 1.10. ja jatkuu 31.12.2018 saakka SPEK Lapin Pertti Heikkilä on siirtynyt Lapin pelastusliiton

Lisätiedot

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen Sisäisen turvallisuuden strategia, alueellinen työpaja, Helsinki Karim Peltonen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kansalaisnäkökulmat Kansalaisten kokema

Lisätiedot

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Johdanto Turvalliseen huomiseen: Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä (SPEK-ryhmän TTS 2013-2017) Liitto pyrkii omalta

Lisätiedot

JTK 2/ /SPEK Vte

JTK 2/ /SPEK Vte 2.12.2013 JTK 2/2013 30.11.2013 /SPEK Vte valtteri.tervala@spek.fi Toimiston ajankohtaiset Hankkeet: vapaaehtoisten saatavuus Esitys hankkeeksi: miksi jäit pois toiminnasta? Oppaat Merkki ja pukuohje AS1-konseptin

Lisätiedot

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 24.1.2019 Sisäministeriön pelastusosaston tehtävät ja varautuminen Sisäministeriön pelastusosasto johtaa, ohjaa ja kehittää

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Nuorisotyön tulevaisuuspaja

Nuorisotyön tulevaisuuspaja Turvalliseen huomiseen! Nuorisotyön tulevaisuuspaja Palokuntanuorten ohjaajien ja palokuntanaisten opintopäivät 17.-19.2.2017 / Pikku-Syöte Yhteenveto Osallistujat jaettiin 12 eri ryhmään 2 ryhmää mietti

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Kuntatalo PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten

Lisätiedot

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille 2018 2022 TOIMINTASUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo LYHYESTI PELASTUSALAN NAISVERKOSTOSTA... 3 NAISVERKOSTON VISIO... 4 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET...

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä

Lisätiedot

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen palvelutason arviointi Hankejohtaja Taito Vainio 1 Käsiteltävät asiat Palvelutasopäätökset nyt Palvelutasopäätökset uudessa järjestelmässä 16.11.2017 OHJEEN RAKENNE 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntö...

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke

Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke 14.4.2016 Palokunnan toiminnan lopettamiseen ja aloittamiseen johtavat syyt- miksi palokuntatoiminta hiipuu tai viriää?- tutkimushanke Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2016 26.4.2016, tutkija

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Pelastuslaitosten strateginen pohja Strategia 2020 Pelastuslaitosten strateginen pohja Pelastuslaitoksen kehittymisvaatimus Johtamisen haaste Tuottavuushyöty Yhteiskunnan/ Kunnan tavoitetaso Miten osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön?

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana

Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Sisäinen turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana Ari Evwaraye Sisäministeriö Alueiden uudistumisen neuvottelukunta 17.11.2017 (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.10.2107) 10.11.2017 2 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3. Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Palokuntien toimintaohjelma

Palokuntien toimintaohjelma Palokuntien toimintaohjelma Yhteiskunnan muutokset aiheuttavat muutostarpeita yhdistystoiminnassakin. Ratkaisuehdotus: PALOKUNTIEN TOIMINTAOHJELMA Palokuntien toimintaohjelma Kentällä huomattiin tarve

Lisätiedot