Y MPÄ RIST Ö T I E T E E N M A IST E RI E N T Y Ö L L IST Y M IN E N!

Transkriptio

1 ENVIRONMENTALICA FENNICA 33 Y MPÄ RIST Ö T I E T E E N M A IST E RI E N T Y Ö L L IST Y M IN E N Vuosina valmistuneiden työllisyystilanne, opintojen kesto ja palaute koulutuksesta K immo Heikkinen & K atja Tiisala Helsinki 2015

2 TIIVISTELMÄ Tässä Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen toteuttamassa työllistymisselvityksessä tutkittiin vuosina laitokselta valmistuneiden maisterien työllisyystilannetta. Selvityksessä kartoitettiin myös opintojen kestoa sekä maistereiden palautetta koulutuksestaan työelämän näkökulmasta. Selvityksen kohteena olivat ympäristönsuojelutieteen, ympäristömuutos ja politiikan sekä ympäristöbiologian maisterit, ja se toteutettiin strukturoiduilla puhelinhaastatteluilla vuoden 2015 alkukesällä. Kaikki valmistuneet vastasivat kyselyyn. Vastanneita oli yhteensä 86 henkilöä: ympäristönsuojelutieteen maistereita 41, ympäristöbiologeja 31 ja ympäristömuutos ja politiikasta valmistuneita 14 henkilöä. Ympäristötieteen maistereiden työllistymistä on selvitetty aiemmin vuosina 2004, 2006 ja Vuoden 2015 työllistymisselvitys tarjoaa vertailukelpoista tietoa työllistymisen muutoksista erityisesti vuosien 2010 ja 2015 välillä. Ympäristötieteen maistereiden työllisyystilanne oli heikentynyt vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2015 toukokuun alussa työttömänä oli valmistuneista 12 %, kun vuonna 2010 työttömänä oli ollut kaikista kyselyyn vastanneista 3 %. Työttömien osuus maisterien muodostamasta työvoimasta oli 13,7 %, kun yleinen Suomen työttömyysaste oli samassa kuussa 11,8 % (Suomen virallinen tilasto 2015b). Koulutusta vastaavassa työssä oli kuitenkin 58 %:n enemmistö kaikista vastaajista. Ympäristönsuojelutieteen maistereista yhtä suuri osuus oli työllistynyt koulutusta vastaaviin tehtäviin kuin vuonna Ympäristöbiologien työllistyminen omalle alalle oli kuitenkin pudonnut 19 prosenttiyksikköä. Työllistymisvaikeuksista kertonee myös alaa vaihtaneiden osuuden nousu erityisesti ympäristöbiologiasta valmistuneissa. Alaa vaihtaneita ympäristöbiologeja oli sangen runsaasti: viisi henkilöä eli noin kuudennes kaikista pääaineen maistereista. Alaa vaihtaneiden osuus oli noussut selvästi vuoteen 2010 verrattuna, jolloin yksikään ympäristöbiologi ei ollut vaihtanut alaa. Ympäristönsuojelutieteessä muutos ei ollut lainkaan yhtä ilmeinen, sillä vain kaksi henkilöä ilmoitti siirtyneensä toiselle alalle. Muissa kuin koulutusta vastaavissa tehtävissä työskenteli aiempaa harvempi valmistunut: osuus kaikista vastanneista oli laskenut kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2010 eli lähes yhtä paljon kuin työttömyys oli noussut. Vanhempain- tai hoitovapaalla ilman työsuhdetta oli viisi prosenttia kaikista valmistuneista. Julkinen sektori työllisti enemmistön, 56 % työllisistä maistereista. Ympäristönsuojelutieteilijöiden työllistyminen julkiselle sektorille oli säilynyt lähes ennallaan, mutta ympäristöbiologien osalta se oli pudonnut jopa 18 prosenttiyksikköä vuodesta Työnantajia löytyi monipuolisesti myös yritys- ja järjestösektorilta. Konsultoinnin parissa työskenteli aiempaa useampi ja valtiolla aiempaa harvempi maisteri. Yliopistot olivat suurin yksittäinen työnantajaryhmä. Maistereista vain kaksi henkilöä työskenteli ulkomailla: kenties kansainvälisiä työllistymismahdollisuuksia olisi tarjolla lisääkin. Maisterit työllistyivät kuten ennenkin pääasiassa asiantuntija-, konsultointi-, hallinto-, viranomaistai tutkimustehtäviin. Ympäristöbiologeille olivat lisäksi opetustehtävät tyypillisiä. Työsuhteiden vakinaisuudessa oli tapahtunut vain varsin pieniä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna: Työsuhteista noin kolmannes oli vakinaisia ja suurin osa määräaikaisia. Yrittäjänä ei toiminut kukaan valmistunut, ja vain kaksi maisteria luokitteli itsensä freelanceriksi. Yrittäjyys tai osuuskunnan perustaminen saattaisi kuitenkin parantaa maisterien työllistymismahdollisuuksia, kun vastavalmistuneille sopivia alan työpaikkoja ei ole runsaasti tarjolla. Työllistymistä kartoitettiin myös työelämästä poissaolon sekä pisimpien työnhakujaksojen avulla. Molempien pituudet olivat lievästi kasvaneet vuodesta Koko valmistuneiden joukossa yleisin

3 työelämästä poissaolon kesto oli kuitenkin nolla kuukautta ja pisimmän yhtenäisen työnhaun kesto alle kuukauden, mikä viittaa hyvään työllistymiseen. Myönteistä on myös, että vain hyvin harva oli ollut yhteensä yli vuoden poissa työelämästä ensisijaisesti työttömyyden vuoksi. Pitkäaikaistyöttömänä eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden varma määrä ei selviä aineistosta, mutta aineiston perusteella pitkäaikaistyöttömyyttä on kuitenkin esiintynyt joko erittäin vähän tai ei ollenkaan. Yli vuoden kestänyt yhtenäinen työnhakujakso oli ollut yhdeksällä prosentilla kaikista valmistuneista, kun mukaan laskettiin työnhaku muutenkin kuin työttömänä. Maistereista noin kolmannes oli ollut työelämässä koko ajan valmistumisensa jälkeen. Vapaaehtoinen työttömyys oli harvinaistunut rajusti verrattuna vuoteen 2010, jolloin se oli ollut useamman kuin joka neljännen ympäristönsuojelutieteilijän ensisijainen syy työelämästä poissaololle. Koulutusta vastaavaa työtä oli haettu hyvin vaihtelevia kuukausimääriä. Kaikista valmistuneista neljännes ei ollut lainkaan hakenut koulutusta vastaavaa työtä valmistuttuaan, mihin oli tyypillisesti syynä oman alan työpaikan löytäminen jo ennen valmistumista. Ympäristöbiologeista jopa lähes puolet ei ollut lainkaan hakenut koulutusta vastaavaa työtä valmistumisensa jälkeen, mikä viitannee erittäin sujuvaan työelämään siirtymiseen. Työllistymisvaikeuksista kertoo kuitenkin, että jokaisen pääaineen maistereista löytyi henkilöitä, jotka olivat hakeneet koulutusta vastaavaa työtä jatkuvasti valmistumisensa jälkeen ja yhteensä yli kahden vuoden ajan. Maisterit valmistuivat keskimäärin 29-vuotiaina, eikä pääaineiden välillä ollut juurikaan eroja valmistumisiässä. Myös opintojen kesto oli pääaineesta riippumatta hieman yli seitsemän vuotta. Aineistosta havaittiin, että suoraan lukiosta yliopistoon tulleista kukaan ei ollut suorittanut tutkintoa tavoiteajassa. Välivuosien pitäminen ja opintojen aloittaminen lukiosta juuri valmistunutta hieman varttuneempana korreloi nopean valmistumisen kanssa. Kaikista valmistuneista 58 %, ympäristönsuojelutieteilijöistä 71 %, ympäristömuutos ja politiikan maistereista 64 % ja ympäristöbiologeista 39 % antoi palautetta koulutuksestaan vastaamalla sähköpostitse selvityksen avoimeen kysymykseen. Maisterit suosittelivat vahvasti työelämänäkökulman entistä tiiviimpää sitomista yliopisto-opintoihin. Enemmistö näki laajaalaisen, monipuolisen ja tieteidenvälisen koulutuksensa vahvuutena työelämässä, mutta osa koki konkreettisen ja erikoisosaamisen puutteen vaikeuttavan työllistymistä. Yhteyksien lisäämistä yliopiston ja työelämän välille, työelämään tutustuttamista sekä käytännönläheisyyden vahvistamista opetuksessa ehdotettiin useasti. Huomattavan moni erityisesti koulutusta vastaavassa työssä olleista kirjoitti, ettei ollut kohdannut työelämässä suoraan koulutuksesta aiheutuneita ongelmia. Tämä viittaa siihen, että haasteena on ennen kaikkea oman alan työpaikan löytäminen. Myös esimerkiksi työharjoittelut nähtiin työllistymisen kannalta tärkeinä. Tämän työllistymisselvityksen menetelmä toimi kokonaisuudessaan hyvin, ja sen todettiin soveltuvan erinomaisesti pääainekohtaiseen työllistymisen seurantaan. Lyhyet, strukturoidut puhelinhaastattelut tuottivat maksimaalisen vastausprosentin. Tulosten tilastollista luotettavuutta rajoittaa kuitenkin pieni haastateltavien joukko. Työllistymistä kannattaisi seurata vastaavilla työllistymisselvityksillä osana yliopistojen toimintaa, jotta työelämää voitaisiin huomioida yhä paremmin yliopistokoulutuksessa.

4 TEKIJÖIDEN KIITOKSET Selvitys toteutettiin ympäristömuutos ja politiikan opiskelijan Kimmo Heikkisen sekä ympäristönsuojelutieteen opiskelijan Katja Tiisalan yhteisvoimin kesätyönä. Tekijät kiittävät lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita maistereita, jotka mahdollistivat selvityksen onnistuneen toteutumisen. Kiitämme vuoden 2010 selvityksen tekijöistä erityisesti Sini Heikkilää, joka ystävällisesti neuvoi menetelmän vertailukelpoisessa toteuttamisessa. Lisäksi kiitämme työllistymisselvityksen tekoa ohjannutta ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppia, jonka ansiosta ja aloitteesta maistereiden työllistymisselvitys toteutettiin jälleen. Suurkiitos myös Mervi Pyyhtiälle, joka auttoi tarvittavien tietojen keruussa opiskelijarekisteristä. Helsingissä Kimmo Heikkinen Fil. yo. Katja Tiisala Fil. yo.

5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET TYÖLLISTYMINEN KAIKKI YMPÄRISTÖTIETEISTÄ VALMISTUNEET YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDE JA YMPÄRISTÖMUUTOS JA POLITIIKKA YMPÄRISTÖBIOLOGIA OPINTOJEN KESTO JA VALMISTUMINEN PALAUTE JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET TULOSTEN TARKASTELU PÄÄAINEIDEN TULOSTEN VERTAILU TYÖLLISYYSTILANTEEN MUUTOS VUOSINA POHDINTA MENETELMÄN LUOTETTAVUUS JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET...57 LIITTEET...60 LIITE 1: VALMISTUNEIDEN MAISTERIEN TYÖNIMIKKEET...60 LIITE 2: YMPÄRISTÖNSUOJELUTIETEEN TULOSTEN KUVAAJAT...61 LIITE 3: YMPÄRISTÖMUUTOS JA POLITIIKAN TULOSTEN KUVAAJAT...63 LIITE 4: VASTAUKSET AVOIMEEN KYSYMYKSEEN...65 YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDE:...65 YMPÄRISTÖMUUTOS JA POLITIIKKA:...70 YMPÄRISTÖBIOLOGIA:...72 LIITE 5: HAASTATTELUJEN KYSYMYKSET RUOTSIKSI...75 LIITE 6: VUODEN 2010 TYÖLLISTYMISSELVITYKSEN HAASTATTELUJEN KYSYMYKSET...76

6 1. JOHDANTO Yliopistollisen koulutuksen keskeisiin tehtäviin kuuluvat tieteellisen sivistyksen edistäminen, tutkimukseen perustuvan ylimmän opetuksen antaminen sekä opiskelijoiden kasvattaminen palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa (Yliopistolaki 2009, 2 ). Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella koulutetaan opiskelijoista ympäristöalan ammattilaisia työelämään, asiantuntijoiksi ja tutkijoiksi. Ympäristötieteiden koulutusohjelmissa pyritään antamaan kuva ympäristöongelmien ilmenemisestä luonnossa sekä niiden yhteiskunnallisista syistä ja ratkaisukeinoista. Ympäristötieteellinen asiantuntemus palvelee ympäristönsuojelun edistämisen kautta yhteiskunnan etua, joten jokaisen valmistuneen maisterin työllistyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin on paitsi inhimillisesti myös yhteiskunnallisesti erityisen keskeistä. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella on seurattu ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristöbiologian maistereiden työllistymistä säännöllisesti. Vuosien 2004 ja 2006 työllistymisselvitykset loivat pohjan vuoden 2010 selvitykselle, jonka menetelmää on hyödynnetty tässä työllistymisselvityksessä. Saman menetelmän käyttäminen mahdollistaa vuosien 2010 ja 2015 työllisyystilanteen luotettavan vertaamisen. Vuodesta 2010 poiketen mukana oli myös ympäristömuutos- ja politiikan maistereita, sillä ympäristönsuojelutiede ja ympäristöbiologia yhdistettiin uudeksi ympäristömuutos ja politiikan pääaineeksi. Laitokselta valmistuneiden maistereiden tutkintonimike on filosofian maisteri (FM). Selvitys toteutettiin haastattelemalla vuosina ympäristönsuojelutieteestä, ympäristöbiologiasta sekä ympäristömuutos- ja politiikasta valmistuneet maisterit puhelimitse. Palautetta Helsingin yliopistolle sekä pääaineen koulutukselle tiedusteltiin maistereilta sähköpostitse osana tutkimusta, ja tulokset mahdollistavatkin koulutuksen kehittämisen työelämän näkökulmasta yhä laadukkaammaksi. Myös opintojen kestoa, välivuosia lukiosta yliopistoon siirtymisen välillä, valmistumisikiä ja valmistuneiden määriä tarkasteltiin. Selvityksen tavoitteena oli vastata erityisesti seuraaviin kysymyksiin: 1) Saavatko ympäristötieteen maisterit koulutustaan vastaavia työtehtäviä valmistuttuaan? 2) Mitkä tahot ovat tuoreiden ympäristötieteen maistereiden työnantajia? 3) Millaisissa tehtävissä tuoreet ympäristötieteen maisterit työskentelevät? Lisäksi hankittiin vastauksia seuraaviin opintoja koskeviin kysymyksiin: 4) Miten nopeasti ympäristötieteellinen maisterintutkinto on suoritettu? 5) Mitä palautetta maisterit antavat ympäristötieteen koulutusohjelmien parantamiseksi? Opiskelijoiden valmistumista maisteriksi ja työllistymistä koulutustaan vastaaviin työtehtäviin voi pitää yhtenä yliopisto-opetuksen laadun mittarina. Julkisessa keskustelussa huomiota on kiinnitetty runsaasti opiskeluaikoihin ja työurien pituuteen. Sen sijaan keskustelu yliopisto-opintojen laadusta työelämän ja työllistymisen näkökulmasta on ollut niukempaa, vaikka korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut Suomessa erityisen nopeasti (Suomen virallinen tilasto 2014). Työelämän ja yhteiskunnan edun mukaista ei ole ainoastaan mahdollisimman nopea valmistuminen, vaan työllistymiseen ja yhteiskunnallisesti arvokkaaseen työhön johtava koulutus. Merkittävänä yliopistollisen toiminnan laadun mittarina voidaankin pitää sivistyneiden, itsenäiseen ajatteluun kykenevien ja ammattitaitoisten maistereiden kouluttamista työelämään. "

7 Laaja-alaisten tutkintojen edut ja haasteet työelämän kannalta nousevat yhtenä mielenkiintoisena kysymyksenä esiin tässä selvityksessä, sillä selvityksessä mukana olleet koulutusohjelmat ovat huomattavan laaja-alaisia ja tieteidenvälisiä. Erityisesti ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristömuutos ja politiikan koulutus on ollut ympäristötieteiden laitoksella vahvasti tieteidenvälistä. Ympäristöbiologia on ollut yksi biologian opiskelijoiden suuntautumisvaihtoehdoista, joten siitä valmistuneiden koulutus on ympäristönsuojelutiedettä sekä ympäristömuutos- ja politiikkaa luonnontieteellisempi. Ympäristötieteiden laitoksella annettu koulutus on oivallinen esimerkki laaja-alaisesta ja tieteidenvälisestä tutkintorakenteesta, joka luo sekä etuja että haasteita työelämälle. 2. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Tässä työllistymisselvityksessä on pyritty vertailukelpoisuuteen vuoden 2010 vastaavan selvityksen kanssa (Heikkilä ym. 2011). Näin ollen käsitteiden määrittelyissä, tulkinnoissa ja tilastollisessa luokittelussa on seurattu lähtökohtaisesti vuoden 2010 ratkaisuja. Muutamiin ratkaisuihin on etsitty tukea myös tilastokeskuksen työvoimatilastoinnin määritelmistä (Työvoimatutkimus: käsitteet ja määritelmät, Suomen virallisen tilaston www-sivusto). Työttömiksi on määritelty ilman työnantajaa olleet mutta töitä hakeneet henkilöt. Työttömät eivät siis tarkoita automaattisesti työttömyysturvan saajia, sillä työtä on mahdollista tehdä vähäisiä tuntimääriä tai esimerkiksi työvoimakoulutuksessa niin, että oikeus työttömyysturvaan säilyy. Työttömyysasteella tarkoitetaan työttömien osuutta työvoimasta eli työttömistä ja työllisistä. Vapaaehtoisella työttömyydellä on tarkoitettu tilannetta, jossa henkilö ei ole hakenut töitä eikä ole vanhempainvapaan tai muun syyn vuoksi poissa työelämästä. Työllisiksi on laskettu kaikki, joilla on ollut palkkaa maksanut työnantaja riippumatta työn osa- tai kokoaikaisuudesta. Myös keikkatöitä tehneet tai osa-aikaisesti työskennelleet päätoimiset opiskelijat on luokiteltu työllisiksi riippumatta viikkotyötuntien määrästä. Palkkatuetussa työssä olleet on laskettu työllisiksi. Myös työttömyyspäivärahaa nostaneet henkilöt on luettu työllisiksi, mikäli heillä on ollut osa-aikatyö tai työharjoitteluun rinnastuva työelämävalmennus käynnissä. Lisäksi työllisiksi on laskettu vanhempain- tai hoitovapaalla olleet henkilöt, joilla on ollut työsuhde voimassa. Työvoimakoulutus on luokiteltu sen sisällön ja haastateltavan oman tulkinnan mukaan joko työssä oloksi tai työttömyydeksi. Työvoimakoulutus on luokiteltu työksi, jos siinä on työskennelty harjoittelun kaltaisissa tehtävissä työpaikalla. Opiskelua sisältävä työvoimakoulutus ilman työskentelyä työnantajalle on laskettu työttömyydeksi. Jatko-opiskelijat on määritelty työllisiksi, mikäli heillä on ollut työsuhde tai apuraha. Muutoin heidät on luokiteltu haastateltavan oman ilmoituksen mukaisesti työttömiksi tai kategoriaan muu. Alaa vaihtaneiksi tilastoitiin henkilöt, jotka oma-aloitteisesti kertoivat haastattelussa vaihtaneensa alaa. Koulutusta vastaavaa työtä ei ole selvityksessä määritelty, ja haastateltavat ovat oman käsityksensä mukaan arvioineet työnsä koulutusta vastaavaksi tai vastaamattomaksi. Samoin työnhaun käsitettä ei oltu määritelty haastatteluita varten. Koulutusta vastaavan työn hauksi on laskettu myös apurahan hakeminen. Tilastolähteissä vastavalmistuneilla tarkoitetaan korkeintaan vuosi sitten valmistuneita (esim. AKAVA 2015). #

8 Työnantajien luokittelussa julkiselle tai yksityiselle sektorille luotettiin lähtökohtaisesti haastateltavien tietämykseen. Harvat hankalasti luokiteltavat tapaukset ratkaistiin jälkikäteen mahdollisimman johdonmukaisesti: kaikki julkisrahoitteiset kansainväliset organisaatiot sijoitettiin kategoriaan muu julkinen. Työtehtävien luokittelussa kategoriaan asiantuntijatehtävät/konsultointi sisältyy työskentely asiantuntijana yksityisellä sektorilla sekä kansainvälisessä organisaatiossa. Hallinto/viranomaistehtävät tarkoittaa työskentelyä ympäristöhallinnossa sekä muissa julkisoikeudellisissa laitoksissa mutta ei yrityksissä. 3. AINEISTO JA MENETELMÄT Vertailukelpoisuuden varmistamiseksi selvityksessä käytettiin samoja menetelmiä kuin vuoden 2010 työllistymisselvityksessä (vrt. Heikkilä ym. 2011). Aineiston keruumenetelmänä olivat strukturoidut puhelinhaastattelut. Tavoitteena oli haastatella kaikki ympäristönsuojelutieteestä, ympäristömuutos- ja politiikasta sekä ympäristöbiologiasta vuosina valmistuneet maisterit. Kaikki maisterit myös tavoitettiin, ja jokainen heistä osallistui kyselyyn. Haastateltavia oli yhteensä 86 henkilöä: 41 ympäristönsuojelutieteen, 14 ympäristöbiologian sekä 31 ympäristöbiologian maisteria (taulukko 1). Varhaisimmat valmistumisajankohdat olivat vuoden 2010 maaliskuussa ja tuoreimmat vuoden 2015 helmikuun lopussa. Aineisto kattaakin varsin tarkasti viiden täyden vuoden aikana valmistuneet maisterit. Haastateltavista 78 % oli valmistunut jo ennen vuotta 2014, ja eniten oli vuonna 2010 valmistuneita (kuva 1). Valmistuneista 15 % oli miehiä, joten aineisto edustaa huomattavan naisvaltaista joukkoa. Selvityksessä hyödynnettiin myös opintorekisterin tietoja erityisesti opintojen keston laskennassa. Alaa vaihtaneiden vastaukset huomioitiin aineistossa vain työllisyystilannetta ja opintojen kestoa esittävissä kuvaajissa, alaa vaihtaneita erikseen käsittelevissä kuvaajissa sekä vastauksissa avoimeen kysymykseen. "#$#%%&'()'*+,-./0121/313/01-'4#&0/5"'67(7867(9'+"/013./%0/'4"$+/01#53/:35'$#%#+--.-1;'%<03$<<5'4"01"553/:35' &0##:31'03%-'5"/0135'&0##0'4"01"553/01"',--"/53/11"/5)' Valmistuneita (henkilöä) Vastanneita (henkilöä) Vastausprosentti (%) Vastanneista miehiä (henkilöä) Vastanneista naisia (%) Ympäristöbiologia Ympäristönsuojelutiede Ympäristömuutos- ja politiikka $

9 Aineisto kerättiin vuoden 2015 touko-kesäkuussa lyhyillä, tyypillisesti reilun kymmenen minuutin puhelinhaastatteluilla. Kysymysrungon pohjana käytettiin vuoden 2010 työllistymisselvityksen kysymyksiä (liite 6). Vuonna 2010 tiedusteltiin työllisyystilannetta ja työsuhteen tietoja päiväykseltä , tässä selvityksessä sen sijaan tilanteesta Virallisissa työllisyys- ja työttömyystilastoissa esiintyy selviä kausittaisia vaihteluita vuodenaikojen mukaan, joten myös ympäristötieteilijöiden työllisyystilanne saattaa vaihdella vuoden eri aikoina. Kysymysten päivämäärän poikkeaminen reilulla kuukaudella vaikuttanee kuitenkin vähäisesti tulosten vertailukelpoisuuteen. Kausittainen vaihtelu valtakunnallisissa työvoimatilastoissa johtuu pääasiassa kesätöistä sekä kausiluonteisista töistä esimerkiksi maataloudessa (Työvoimatutkimus: kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset, Suomen virallisen tilaston www-sivusto). Ympäristötieteen maistereiden työllisyystilanne ei välttämättä vaihtele vastaavasti vuoden eri aikoina, mutta päivämäärän poikkeaman lievää vaikutusta tulosten vertailukelpoisuuteen ei voi sulkea pois. Pääosa kysymyksistä sisälsi valmiit vastausvaihtoehdot, joista valmistuneet valitsivat parhaiten omaa tilannettaan kuvaavan vastauksen. Keskeisenä poikkeuksena oli avoin kysymys, jolla tiedusteltiin palautetta Helsingin yliopistolle ja entiselle pääaineelle työelämän näkökulmasta. Siihen pyydettiin kaikilta vastausta sähköpostitse, minkä jälkeen kysymys lähetettiin haastateltaville sähköpostiin vastattavaksi. Muutama henkilö halusi vastata avoimeen kysymykseen puhelimitse, jolloin vastaus kirjattiin puhelinhaastattelun yhteydessä ylös. Avoimeen kysymykseen vastasi 71 % ympäristönsuojelutieteen, 64 % ympäristömuutos ja politiikan sekä 39 % ympäristöbiologian maistereista. %

10 Haastattelujen kysymykset olivat seuraavat: 1. Mikä oli työnantajasi ? a) yliopisto b) julkinen sektori / valtio c) julkinen sektori / kunta d) julkinen sektori / muu e) yksityinen sektori / teollisuuden ja kaupan ala f) yksityinen sektori / konsultointi g) yksityinen sektori / muu h) järjestö i) muu, mikä? 2. Jos olit poissa työelämästä , oliko syynä a) työttömyys (ei työtä, vaikka olet hakenut) b) vapaaehtoinen työttömyys (et ole hakenutkaan työtä) c) vanhempainvapaa/hoitovapaa d) muu? 3. Katsotko, että olet koulutustasi vastaavassa työssä? a) kyllä b) ei 4. Mikä on pääasiallinen työtehtäväsi? a) tutkimus b) opetus c) muu, mikä? 5. Työsuhteesi vakinaisuus: a) vakinainen / voimassa toistaiseksi b) määräaikainen/projektityö c) freelancer d) muu, mikä? 6. Kuinka pitkään yhteensä olet ollut ilman työtä valmistumisesi jälkeen? a) en ollenkaan b) alle 1 kk c) 1-3 kk d) 3-6 kk e) 6-12 kk f) yli vuoden 7. Jos olet ollut valmistumisesi jälkeen poissa työelämästä, onko ensisijainen syy ollut a) työttömyys (ei työtä, vaikka olet hakenut) b) vapaaehtoinen työttömyys (et ole hakenutkaan työtä) c) vanhempainvapaa/hoitovapaa d) muu? &

11 8. Kuinka pitkään yhteensä olet hakenut koulutustasi vastaavaa työtä valmistumisesi jälkeen? Vastaa kuukauden tarkkuudella. 9. Kuinka pitkä on pisin yhtenäinen jakso valmistumisesi jälkeen, jolloin olet hakenut töitä? a) alle 1 kk b) 1-3 kk c) 3-6 kk d) 6-12 kk e) yli vuoden f) en ole hakenut töitä valmistumiseni jälkeen 10. Vastaa vapaasti: a) Millaista palautetta antaisit Helsingin yliopistolle ja/tai omalle pääaineellesi työelämän näkökulmasta? b) Oletko kohdannut työelämässä ongelmia, joiden katsot aiheutuneen koulutuksestasi? Jos olet, kuvaile ongelmia ja arvioi, miten niitä voisi vähentää koulutusta kehittämällä. c) Mikä koulutuksessasi on ollut hyödyllistä työelämän näkökulmasta? 11. Milloin suoritit ylioppilastutkinnon? (vuosi, syksy/kevät) 12. Mikä oli virallinen työnimikkeesi (esimerkiksi työsopimuksessa tai työpaikkailmoituksessa mainittu)? Puhelinhaastattelujen kysymysrunko sisälsi muutamia lisäyksiä ja täsmennyksiä vuoden 2010 selvityksen kysymyksiin ja niiden esittämiseen. Kysymysrunkoon lisättiin toinen ja kahdeksas kysymys antamaan lisätietoa työllisyystilanteesta sekä koulutusta vastaavan työn saamisen haastavuudesta. Avoimeen kysymykseen lisättiin c-kohdan kysymys, jolla tavoiteltiin tietoa koulutuksen hyödyllisistä puolista työelämän kannalta. Tämä lisäys koettiin perustelluksi, koska muutoin kysymyksen ongelmakeskeisyys saattaisi ohjata vain kriittisen palautteen antamiseen. Viimeiseen kysymykseen lisättiin päivämäärä , jotta kysymys viittaa yksiselitteisesti toukokuun alun työsuhteeseen. Myös kysymyksissä 1-5 viitattiin päivän työllisyystilanteeseen ja työsuhteeseen. Kysymysten järjestystä muutettiin vähäisesti, minkä ei kuitenkaan arvioitu vaikuttavan tulosten vertailukelpoisuuteen. Kuudennen kysymyksen esittämisen yhteydessä haastateltaville täsmennettiin, että ilman työtä oloon lasketaan muukin kuin työttömänä työnhakijana oleminen: esimerkiksi vapaaehtoinen työttömyys tai vanhempainvapaa. Myös se täsmennettiin, että kysymyksessä tarkoitetaan aikaa ilman mitä tahansa eli ei vain ympäristöalan työtä. Yhdeksännen kysymyksen yhteydessä täsmennettiin, että pisin yhtenäinen työnhakujakso voi tarkoittaa aktiivista työnhakua muutenkin kuin työttömänä työnhakijana sekä muunkin kuin oman alan työn hakua. Nämä täsmennykset seuraavat kysymysten tulkintaa vuonna 2010, jolloin täsmennyksiä esitettiin kuitenkin vain tarvittaessa (Heikkilä 2015). Vuoden 2010 kysymysrunko löytyy selvityksen liitteistä (liite 6). Työnantajan nimi kirjattiin ylös ensimmäisen kysymyksen yhteydessä. Mikäli haastateltava ei ollut työelämässä, hänelle jätettiin esittämättä kysymykset 3-5 ja 12. Toinen kysymys esitettiin vain haastateltaville, joilla ei ollut työnantajaa Seitsemäs kysymys esitettiin henkilöille, jotka olivat olleet ilman työtä. Kahdeksannessa kysymyksessä tarkoitettiin koulutusta vastaavan '

12 työn hakua muutenkin kuin työttömänä työnhakijana eli esimerkiksi koulutusta vastaamattoman työn ohessa. Koulutusta vastaavan työn haastateltavat määrittelivät subjektiivisesti. Ruotsinkieliset ympäristöbiologiasta valmistuneet maisterit haastateltiin ruotsiksi, ja ruotsinkielinen kysymysrunko löytyy liitteistä (liite 5). Ympäristömuutos ja politiikan opiskelija Kimmo Heikkinen haastatteli ympäristöbiologiasta valmistuneet, ja ympäristönsuojelutieteen opiskelija Katja Tiisala ympäristönsuojelutieteestä sekä ympäristömuutos ja politiikasta valmistuneet maisterit. Kimmo Heikkinen analysoi määrällisen aineiston osalta ympäristöbiologian ja Katja Tiisala ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristömuutos ja politiikan vastaukset. Opintojen keston tarkastelusta vastasi Kimmo Heikkinen, ja avovastaukset analysoi Katja Tiisala. Sekä määrällinen että laadullinen aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti. Analyysissa hyödynnettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä: graafista prosenttijakauman ja henkilömäärien esittämistä sekä keskilukuja. Avoimen kysymyksen vastaukset koodattiin ja ryhmiteltiin kategorioihin aineistolähtöisesti. Koodien ja kategorioiden esiintyvyyttä tarkasteltiin kvantitatiivisesti; tulkintoja avovastauksista muodostettiin aineistolähtöisesti ilman taustateoriaa. Raportin tekstistä vastasi pääasiassa Katja Tiisala, mutta Kimmo Heikkinen osallistui erityisesti kaikkien ympäristötieteen maistereiden sekä ympäristöbiologien tuloksia käsitteleviin lukuihin, opintojen kestosta kirjoittamiseen sekä tulosten tarkasteluun. (

13 4. TULOKSET 4.1 TYÖLLISTYMINEN KAIKKI YMPÄRISTÖTIETEISTÄ VALMISTUNEET Tässä luvussa käsitellään ympäristötieteistä valmistuneiden työllisyystilannetta niin, että aineistoa hyödynnetään yhtenäisenä tietokokonaisuutena. Kaikilla ympäristötieteistä valmistuneilla tarkoitetaan siis selvityksen aineistoon kuuluneita ympäristöbiologiasta (YB), ympäristönsuojelutieteestä (YMPS) sekä ympäristömuutos ja politiikasta (YMP) valmistuneita maistereita. Vastausten analyysi yhtenä aineistona mahdollistaa tilastollisesti luotettavammat tulokset: tutkimusjoukko on tällöin suurempi kuin pääainekohtaisessa analyysissa. Tuloksia esitellään pääainekohtaisesti seuraavissa luvuissa sekä selvityksen liitteissä (liitteet 2 ja 3). Ajankohtaisen työllisyystilanteen esittelyn ohella tekstissä vertaillaan vuosien 2015 ja 2010 työllistymisselvitysten tuloksia. Vertailua varten on laskettu vuodelle 2010 aiemmin julkaisemattomat tulokset, joissa on mukana valmistuneet sekä ympäristönsuojelutieteestä että ympäristöbiologiasta. Ympäristömuutos ja politiikan pääaine käynnisti toimintansa vasta vuonna 2011, joten se ei sisältynyt vuoden 2010 selvitykseen. Vuoden 2010 aineisto oli sekä ympäristönsuojelutieteen että ympäristöbiologian osalta hieman suurempi kuin vuonna 2015, ja vastausprosentti oli ympäristönsuojelutieteessä 92 % ja ympäristöbiologiassa 86 % (Heikkilä ym. 2011). Ympäristötieteistä valmistuneiden työllisyystilanne oli odotettavasti heikentynyt vuodesta Valmistuneista 12 % oli työttömänä, ja työttömien osuus oli nelinkertaistunut vuoteen 2010 verrattuna (kuva 2). Työttömyysaste oli 13,7 %, kun työvoimasta lasketaan pois lasten kanssa kotona olleet, alaa vaihtaneet ja kategoria muu, johon luokiteltiin jatko-opiskelu ilman rahoitusta tai työsuhdetta. Valtakunnallinen työttömyysaste oli 11,8 % vuoden 2015 toukokuussa, joten työttömyys oli hieman yleisempää ympäristötieteistä valmistuneilla kuin työvoimaan kuuluvilla suomalaisilla yleensä 1. Työllistymisen vaikeuksiin viittaa myös se, että työllisten joukossa oli yhteensä kolme joko palkkatuetun työn tai työvoimakoulutuksen kautta työllistynyttä henkilöä. Heidän lisäksi kaksi henkilöä työttömien kategorian ulkopuolella sai osana toimeentuloaan työttömyystukea. * Tilastokeskuksen ilmoittama työttömyysaste ei ole täydellisen vertailukelpoinen tämän selvityksen työttömyysasteen kanssa pienistä työttömyyden ja työllisyyden tilastoinnin eroista johtuen. Erot ovat kuitenkin riittävän vähäisiä, jotta suuntaa-antava vertaaminen on mielekästä. (Ks. Työvoimatutkimus: käsitteet ja määritelmät, Suomen virallisen tilaston www-sivusto ja Työvoimatutkimus: laatuseloste, Suomen virallisen tilaston www-sivusto.) )

14 =#4"' 6)' <2$$/0<<01/$"553' D)9)67(9' E"' (9)C)67(7;' +#%"5"' &4"1' 4"$+/01#5331' %"/%/01"',--"/53/01")' F",""3?1&/0301/' 1<2112+/35'+--.--'4#&:3$1"'67(7'3/'&$3'1/3:&00";'E&135'4#&55"'67(7'1<2112+/%0/'$#&%/13$1#E35'E&#%&00"'&5'0""11"5#1' &$$"'4",""3?1&/0301/'1<2112+/-)'F#&:35'67(9'5ABC'E"'4#&:35'67(7'5A(7G)' Enemmistö, 58 % valmistuneista oli silti työllistynyt omalle alalleen koulutusta vastaavaan työhön. Laskua vuoteen 2010 verrattuna oli kuitenkin huomattavissa myös koulutusta vastaavaa työtä tehneiden prosentuaalisessa määrässä. Muuta kuin koulutusta vastaavaa työtä tehneiden osuus oli pienentynyt vuoteen 2010 verrattuna. Vain noin joka seitsemäs eli varsin harva maisteri teki koulutusta vastaamatonta työtä. (Kuva 2.) Kaikista työllisistä maistereista 79 % ja työvoimasta 68 % oli koulutusta vastaavassa työssä (kuvat 3 ja 4). Työllisiä kaikista valmistuneista oli 80 %, kun alaa vaihtaneet eivät sisälly tarkasteluun (kuva 5). Alaa vaihtaneita oli valmistuneista 8 %, ja heistä neljä oli töissä, kaksi opiskeli ja yksi toimi kotiäitinä. =#4"'G)'=&#$#1#01"'4"01""4"00";'+##00"'1<200-'E"'1< '&$$3/:35'+"/013./35'&0##:31'1<24&/+"01"'4#&55"'67(9)' <24&/+"$$"' 1".%&/131""5' 1<2$$/0/-' E"' 1<2112+/-)' H#+3.&1',<$4-/00-' %3.1&4"1' +"/013./35' $#%#+--.-5'%#00"%/5' %"13I&./"00")'' *+

15 =#4"'D)''=&#$#1#01"'4"01""4""'E"'+##1"'1<21-'13?53/:35'&0##:31'1<2$$/0/01-'4#&55"'67(9)'H#+3.&1',<$4-/00-'%3.1&4"1' +"/013./35'$#%#+--.-5'%#00"%/5'%"13I&./"00")' =#4"'9)'<2$$/0135'&0##:31'+"/013.3/01"',--"/53/11"/5'4#&55"'67(9)'J$""'4"/?1"5331'3/4-1'&$3'+#%"5"'1".%"013$#00")' Julkinen sektori työllisti hieman yli puolet eli 56 % työllisistä vuonna 2015, mikä on hienoinen pudotus vuodesta 2010 ja 63 %:sta. Valtion työllistämissä oli suurin eli kahdeksan prosenttiyksikön lasku. Työmarkkinoilla oli havaittavissa siirtymää yksityiselle sektorille, ja etenkin konsultointitehtävissä työskentelevien määrä oli noussut. Konsultointitehtävissä työskenteli vuonna 2015 yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän työllisiä kuin vuonna Yrityksissä työskenteli 30 % ja järjestöissä 13 % työllisistä. (Kuva 6.) **

16 =#4"'C)'<25"51"E"1'4#&0/5"'67(9'K5ACGL'E"'67(7'K5AM7L)'' Koulutusta vastaavaa työtä tehneiden työnantajat eivät juurikaan poikenneet kaikkien työllisten työnantajista. Julkinen sektori työllisti oman alan työtä tehneistä 58 % eli vain hieman enemmän kuin kaikista työllisistä. Yrityksissä työskenteli 26 % oman alan työssä olleista. Teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä oli töissä ainoastaan 4 %, kun kaikista työllisistä kaksinkertainen osuus työskenteli teollisuuden tai kaupan parissa. Koulutusta vastaamattomat työtehtävät liittyivätkin varsin usein kauppaan tai teollisuuteen. Yliopisto oli suurin yksittäinen työllistävä instituutio koulutusta vastaavassa työssä olleille. Järjestösektori, valtio ja kunnat työllistivät kukin saman verran eli 14 % oman alan työssä olleista. (Kuva 7.) =#4"'N)'=&#$#1#01"'4"01""4"00"'1<200-'&$$3/:35'1<25"51"E"1'4#&55"'67(9;'5A97) *"

17 Työsuhteiden vakinaisuudessa oli tapahtunut vähäisiä muutoksia. Vakinainen työsuhde oli noin kolmanneksella, ja vakituiset työsuhteet olivat yleistyneet neljän prosenttiyksikön verran vuodesta Määräaikaiset työsuhteet olivat vastaavasti laskeneet viisi prosenttiyksikköä, mutta niissä työskenteli silti lähes kaksi kolmannesta maistereista. Freelancerina toimi yksi ihminen enemmän kuin vuonna 2010, mutta yrittäjänä ei toiminut vuonna 2015 kukaan valmistunut. Myöskään vuonna 2010 yrittäjyys ei ollut yleinen työllistymismuoto, sillä tuolloinkin vain kaksi henkilöä työskenteli yrittäjänä. (Kuva 8.) =#4"'B)''<20#?13/:35'4"%/5"/0##0'4#&0/5"'67(9'K5ACGL'E"'67(7'K5AMGL)'' Pääasialliset työtehtävät olivat sekä vuonna 2015 että vuonna 2010 varsin samankaltaisia. Suurimmat nousut olivat hallinto- tai viranomaistehtävissä ja opetuksen parissa työskennelleiden osuuksissa. Asiantuntijoina ja konsultteina toimiminen oli tavallisin ja lähes yhtä yleinen työtehtävä molempina tutkimusvuosina. Tutkimustehtävissä työskenteli hieman harvempi kuin vuonna 2010, ja viestinnän alalla työskenteleviä oli alle puolet vuoteen 2010 verrattuna. Kategoria muu sisältää vain muuta kuin oman alan työtä tehneitä henkilöitä vaihtelevissa työtehtävissä. (Kuva 9.) *#

18 =#4"'M)'O--"0/"$$/031'1<213?1-4-1'4#&0/5"'67(9'K5ACGL'E"'67(7'K5AMNL)'' Enemmistö oli ollut enintään kolme kuukautta ilman työtä niin vuonna 2015 kuin Laskua oli silti tässäkin huomattavissa 68 %:sta 58%:in. Pitkiä työelämästä poissaoloaikoja oli enemmän vuonna 2015 kuin vuonna Etenkin yli vuoden työelämästä poissaolleita oli suhteellisesti enemmän: nousu oli yli kaksinkertainen. Noin joka seitsemäs valmistunut oli ollut ilman työtä yli vuoden. (Kuva 10.) Kuitenkin heistä lähes puolet oli ollut poissa työelämästä ensisijaisesti vanhempain- tai hoitovapaan takia (kuva 11). =#4"' (7)' <23$-+-01-',&/00"&$&E35' <?1335$"0%311#' %301&' 4#&0/5"' 67(9' E"' 67(7;' +#%"5"' &4"1' 4"$+/01#5331' %"/%/01"',--"/53/01")' F#&:35' 67(9' 5ANM' E"' 4#&:35' 67(7' 5A(76)' <23$-+-01-' 7' %%' 4#&55"' 67(7',&/00"&$$3/:35' &0##0' &5' $"0%311#' 4#&:35' 67(7' 1<2$$/01<+/003$4/1<%035'.",&.1/00"' +"/5/1#/01"' 1/3:&/01"' GC' Q' ' E"' *R8 +"/013.3/01"'9N'Q'3/'&$$#1'1#&$$&/5'&$$#1'$"/5%""5'/$+"5'1<21-'4"$+/01#11#""5L)' *$

19 =#4"' (()' <23$-+-01-',&/00"&$&E35' <?1335$"0%311#' %301&' E"' 350/0/E"/535' 0<<' +"/013.3/$$";' E&1%"' &$/4"1' &$$331' Pisimmät yhtenäiset työnhakujaksot olivat kasvaneet vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2010 valmistuneista 88 % oli hakenut työtä yhtenäisenä jaksona korkeintaan kuusi kuukautta. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 74 %. Erityisesti 6-12 kuukautta työtä yhtenäisenä jaksona hakeneiden osuus oli kasvanut, ja nousu oli yli kolminkertainen. Yli vuoden työtä yhtenäisenä jaksona hakeneiden osuus oli noussut vähäisesti. Selvin muutos on alle kuukauden mittaisten yhtenäisten työnhakujaksojen harvinaistumisessa. Tyypillisintä oli silti, että pisin yhtenäinen työnhakujakso oli alle kuukauden: reilu kolmannes oli etsinyt työpaikkaa enintään kuukauden tai ei lainkaan. (Kuva 12.) =#4"'(6)'O/0/5'<?135-/535'1<25?"%#E"%0&'4#&0/5"'67(9'K5ANML'E"'67(7'K5A(76L)'="13I&./"'S7'%%S'&$/'##0/'4#&:3$$3'67(9;' E"'0/1-'3/'&$3'$"0%311"4/00"'4#&:3$$3'67(7)'F#&:35'67(7'%"13I&./"00"'S"$$3'('%%S'4&/'&$$"'+#%"5"'+<20'5&$$"'%##%"#11"' 1<21-'?"%353/1")' *%

20 Työttömyys oli yleisin syy työelämästä poissaololle molempina tutkimusvuosina. Vapaaehtoinen työttömyys oli sen sijaan harvinaistunut voimakkaasti vuoteen 2010 verrattuna, ja vuonna 2015 vain neljä henkilöä mainitsi sen ensisijaiseksi työelämästä poissaolon syyksi. Kiinnostavaa oli, että vuonna 2010 kaikki vapaaehtoisesti työttömänä olleet olivat valmistuneet ympäristönsuojelutieteestä. Kuitenkin vuonna 2015 puolet vapaaehtoisesti työttömänä olleista oli ympäristöbiologeja. Vanhempainvapaalla oli ollut noin joka viides eli hieman useampi valmistunut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Kategorian muu harppaus 18 %:in johtuu opiskelijoiden määrän lisääntymisestä, sillä suurin osa kategoriaan luetuista oli opiskelijoita. (Kuva 13.) =#4"'(G)'<23$-+-01-',&/00"&$&5'0<<1'4#&0/5"'67(9'K5AG(L'E"'67(7'K5A9GL)'' Kaikista valmistuneista vajaat puolet eli 42 % oli ollut työttömyyden vuoksi poissa työelämästä joko tai työttömyys oli ollut heidän ensisijainen syynsä työelämästä poissaololle. He olivat siis aineiston perusteella varmasti kokeneet työttömyyttä valmistumisensa jälkeen. Ympäristömuutos ja politiikasta valmistuneista puolet olivat olleet työttömänä, ympäristöbiologeista ainoastaan reilu kolmannes. (Taulukko 2.) Lisäksi työttömänä on voinut olla henkilöitä, joiden ensisijainen syy työelämästä poissaololle ei ole ollut työttömyys, mutta jotka ovat olleet myös lyhytaikaisesti työttömänä. "#$#%%&' 6)' F"$+/01#+/0350"' E-$%335' D)9)67(9' 1"/' +##$$&/5' 350/0/E"/0301/' 1<2112+<<:35' 4#&%0/' 1<23$-+-01-',&/00"&$$3/:35'$#%#+--.-1'E"',.&03511/&0##:31) Työttömänä olleiden määrä (henkilöä) Työttömänä olleiden prosenttiosuus Ympäristönsuojelutiede Ympäristömuutos ja Ympäristö- Kaikki -politiikka biologia valmistuneet % 50 % 35 % 42 % *&

21 Työttömänä valmistumisensa jälkeen olleilla oli ollut selvästi pidempiä työelämästä poissaolon jaksoja kuin muilla maistereilla. Työttömänä olleet olivat tyypillisesti olleet ilman työtä yhteensä 1-12 kuukautta valmistumisensa jälkeen. Alle kuukauden ja yli vuoden yhteenlaskettu työttömyys oli varsin harvinaista. Vain kahden henkilön vastauksista kävi ilmi, että työttömyys olisi ollut ensisijainen syy yli vuoden yhteenlasketulle poissaololle työelämästä. (Kuva 14.) =#4"' (D)' <23$-+-01-',&/00"&$&5' %301&' 1< ' E&%&' D)9)67(9' 1"/' +##$$&/5' 4"$+/01#+/0350"' E-$%335' &$$3/$$"' 43.."11#5"'+#/?/5'+"/013.3/?/5;'4#&0/'67(9'K5ANML) =#4"' (9)' O/0/5' <?135-/535' 1<25?"%#E"%0&' 1< ' E&%&' D)9)67(9' 1"/' +##$$&/5' 4"$+/01#+/0350"' E-$%335' &$$3/$$"' 43.."11#5"'+#/?/5'+"/013.3/?/5;'4#&0/'67(9'K5ANML)' Työelämästä poissaolot voivat koostua useista jaksoista tai olla yhtenäistä aikaa ilman työtä. Näin ollen tietoa mahdollisista pitkäaikaistyöttömistä eli yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleista ympäristötieteen maistereista ei tämän selvityksen kautta ole saatavissa. Kuitenkin pisimmät yhtenäiset työnhakujaksot ovat olleet selvästi pidempiä työttömänä olleilla kuin muilla valmistuneilla (kuva 15). Työttömänä olleet olivat myös tyypillisesti hakeneet koulutusta vastaavaa työtä pidempään kuin muut maisterit (kuva 16), mikä viittaa haasteisiin oman alan työpaikan *'

22 löytämisessä. Näin ollen on todennäköistä, että työttömien osuuden kasvu ei selity satunnaisvaihtelulla tai kitkatyöttömyydellä, vaan taustalla on laajempia haasteita omalle alalle työllistymisessä. =#4"'(C)'=&#$#1#01"'4"01""4"5'1<25'?"%#'1< '&$$3/$$"'E"'+#/$$"'+"/013.3/$$"'4#&55"'67(9;'5ANM) Koulutusta vastaavan työn hakuun käytetyssä ajassa oli suurta vaihtelua (kuvat 16 ja 17). Kustakin pääaineesta valmistuneiden joukossa oli henkilöitä, jotka olivat hakeneet koulutusta vastaavaa työtä yhteensä selvästi yli kaksi vuotta ja jatkuvasti valmistumisensa jälkeen. Keskimäärin koulutusta vastaavaa työtä oli haettu kuusi kuukautta. (Taulukko 3.) Kaikkien pääaineiden kohdalla pisimpään oman alan työtä hakeneet olivat valmistuneet vuonna 2012 (kuva 17). =#4"' (N)' =&#$#1#01"'4"01""4"5'1<25'?"%##5'%-<1311<E35'%##%"#0/35'0#?:3'4"$+/01#+/0301"'()C)67(9' ' %#$# '"/%""5;'4#&0/'67(9'K5ANML)' *(

23 Kaikista valmistuneista neljännes ei ollut lainkaan hakenut koulutusta vastaavaa työtä valmistuttuaan, mihin oli tyypillisesti syynä alalle työllistyminen jo ennen valmistumista (alaa vaihtaneet henkilöt eivät ole mukana tarkastelussa). Pääaineiden välillä oli huomattavia eroja nolla kuukautta koulutusta vastaavaa työtä hakeneiden osuuksissa: Ympäristöbiologeista lähes puolet ei ollut hakenut oman alan työtä valmistuttuaan. Ympäristömuutos ja politiikasta valmistuneista sen sijaan 93 % ja ympäristönsuojelutieteen maistereista 82 % oli hakenut koulutusta vastaavaa työtä valmistumisensa jälkeen. (Taulukko 3.) "#$#%%&'G)'=&#$#1#01"'4"01""4"5'1<25'?"#5'%301&'4#&55"'67(9;',--"/53/:35'43.1"/$#)' Pisin koulutusta vastaavan työn haku (kk) Koulutusta vastaavaa työtä 0 kk hakeneiden Ympäristöbiologia Ympäristönsuojelutiede Ympäristömuutos ja Kaikki -politiikka valmistuneet % 18 % 7 % 25 % osuus Keskiarvo (kk) 4,3 6,6 7,4 6,0 Moodi (kk) Mediaani (kk) 1 5 3,5 3 Alaa vaihtaneista kukaan ei ollut hakenut koulutusta vastaavaa työtä pitkään, ja enemmistö ei ollut hakenut lainkaan alan työtä. Näin ollen alan vaihto ei ole voinut johtua pitkästä ja tuloksettomasta koulutusta vastaavan työn hausta valmistumisen jälkeen. Koulutusta vastaamatonta työtä tehneistä sen sijaan lähes kaikki olivat hakeneet oman alan työtä, ja osa hyvinkin pitkään. (Kuva 18.) Tämä viittaa siihen, että maisterit eivät pääsääntöisesti ole olleet tyytyväisiä koulutusta vastaamattomiin työtehtäviin. =#4"'(B)'=&#$#1#01"'4"01""4"5'1<25'?"%#'4"$+/01#+/035'E-$%335'"$""'4"/?1"53/$$"'K5ANL'E"'+##00"'%#/5'&+"5'"$"5' 12/00-'D)9)67(9'&$$3/$$"'K5A(GL'4#&55"'67(9)' *)

24 4.1.2 YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDE JA YMPÄRISTÖMUUTOS JA POLITIIKKA Ympäristönsuojelutieteen (YMPS) sekä ympäristömuutos- ja politiikan (YMP) pääaineiden tutkintovaatimukset ovat huomattavan samankaltaiset. Molemmat ovat tieteidenvälisiä koulutusohjelmia, joissa opiskelijalla on runsaasti vapautta koota tutkintonsa kiinnostustensa mukaisesti. Ympäristömuutos- ja politiikasta valmistuneiden maisterien joukossa on myös aiemmin ympäristönsuojelutiedettä opiskelleita mutta uuteen koulutusohjelmaan vaihtaneita henkilöitä. Ympäristömuutos- ja politiikasta oli valmistunut vuoden 2015 kevääseen mennessä vasta 14 maisteria, mikä on tulosten tilastollisen esittämisen ja analyysin kannalta kohtuuttoman pieni tutkimuksen perusjoukko. Edellä mainituista syistä johtuen tulokset ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristömuutos ja -politiikan maistereiden työllistymisestä esitetään yhdistetysti samoissa kuvaajissa. Selvityksen liitteistä löytyvät diagrammit, joissa ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristömuutos- ja politiikan tulokset esitetään erillisinä (liitteet 2 ja 3). Ympäristömuutos ja - politiikan maistereita on mukana vain vuotta 2015 koskevissa tuloksissa, koska pääaine syntyi vuoden 2010 jälkeen. Vuonna 2010 vastaajia oli 61, vuonna 2015 sen sijaan 55 henkilöä. Ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristömuutos ja politiikan työllisyystilanne oli suhteellisen heikko. Enemmistö eli 60 % katsoi olevansa koulutusta vastaavassa työssä, mutta työttömänä oli 13 % eli seitsemän henkilöä valmistuneista. Työttömyysaste oli 14 %, kun työvoimaan ei lasketa alaa vaihtaneita, vanhempainvapaalla olleita ja luokkaan muu sijoitettuja maistereita. Kaksi henkilöä oli vaihtanut alaa. Vanhempainvapaalla ilman työsuhdetta oli samoin kaksi henkilöä. Yksi työlliseksi luokiteltu maisteri oli koulutusta vastaavassa työsuhteessa mutta hoitovapaalla. (Kuva 19.) Työllisistä viisi henkilöä eli valmistuneista 9 % teki väitöskirjaa joko työsuhteessa tai apurahalla. Neljä maisteria eli 7 % vastaajista kertoi opiskelleensa ja tehneensä työtä vain osaaikaisesti. Työllisistä kaksi henkilöä oli palkkatuetussa työssä, ja yksi koulutusta vastaavaa työtä tehnyt oli työvoimakoulutuksessa ilman varsinaista työsuhdetta. Kategoriaan muu on laskettu jatko-opiskelu ilman rahoitusta. (Kuva 19.) Työllisyystilanne oli heikentynyt vuodesta Työttömien osuus oli yli kaksinkertaistunut ja noussut 13 %:iin. Ympäristönsuojelutieteen maistereilla nousu oli jopa kolminkertainen, sillä heistä 15 % oli työttömänä (liite 2). Koulutusta vastaavassa työssä on kuitenkin ollut molempina vuosina lähes täsmälleen sama, noin 60 %:n enemmistö maistereista. Sen sijaan muussa työssä olleiden osuus oli pudonnut kahdeksan prosenttiyksikköä. Vuonna 2015 alaa vaihtaneita oli yksi henkilö aiempaa enemmän. Lasten kanssa kotona oli kaksi henkilöä vähemmän kuin vuonna (Kuva 19.) "+

25 =#4"'(M)'*+,-./01250#&E3$#1/ '03%-'<+,-./012+##1&0'E"'T,&$/1//%"01"'4"$+/01#53/:35'1<2$$/0<<01/$"553'D)9)67(9' 03%-'(9)C)67(7)'F#&:35'67(9'5A99'E"'4#&:35'67(7'5AC()'' Ympäristönsuojelutieteen sekä ympäristömuutos ja politiikan maisterit työllistyivät varsin monipuolisesti erilaisille julkisen ja yksityisen sektorin työnantajille. Merkittävin työllistäjä oli julkinen sektori, jolla työskenteli 56 % työllisistä. Valtiolla ja yliopistoissa työskenteli yhteensä lähes 40 % työllisistä. Yliopistoissa työskennelleistä 50 % oli tohtorikoulutettavana. Huomattavin yksittäinen työnantaja oli Helsingin yliopisto, jossa työskenteli kuusi valmistunutta. Suomen ympäristökeskus oli seuraavaksi merkittävin työnantaja työllistäen kuitenkin ainoastaan neljä valmistunutta. Kategoriaan muu julkinen on sijoitettu työskentely UNESCO:ssa sekä Pohjoismaisessa investointipankissa. (Kuva 20.) Yritykset työllistivät 30 % työllisistä maistereista. Kukaan maisteri ei työskennellyt yrittäjänä. Kaksi haastateltavaa mainitsi olevansa mukana myös osuuskunnan toiminnassa perustajajäsenenä, mutta työskentely osuuskunnassa ei ollut heille päätoiminen tulonlähde. Järjestöt työllistivät ainoastaan 12 % eli viisi henkilöä työllisistä. (Kuva 20.) Julkinen sektori oli merkittävin työllistäjä sekä vuonna 2010 että vuonna 2015, ja julkisella sektorilla työskennelleiden osuus oli säilynyt lähes täsmälleen samana. Yliopistojen rooli työnantajana oli vahvistunut kymmenellä prosenttiyksiköllä, minkä taustalla on tohtorikoulutettavien määrän nousu. Valtiolla työskenteli hieman aiempaa vähemmän maistereita. Myös järjestöissä työskenteli vähemmän valmistuneita kuin vuonna Teollisuus ja kauppa, konsultointi sekä muu yksityinen sektori olivat sen sijaan kasvattaneet osuuttaan työnantajina yhteensä 11 prosenttiyksiköllä. (Kuva 20.) "*

26 =#4"'67)'*+,-./01250#&E3$#1/ '03%-'<+,-./012+##1&0'E"'T,&$/1//%"01"'4"$+/01#53/:35'1<25"51"E"1'4#&0/5"'67(9' K5ADGL'E"'67(7'K5A9GL)' Enemmistö valmistuneista työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Reilulla kolmanneksella oli vakituinen työsuhde. Kaksi henkilöä työskenteli freelancerina Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa. Kategoriaan muu on sijoitettu työskentely työvoimakoulutuksessa ilman varsinaista työsuhdetta. (Kuva 21.) Työsuhteiden vakinaisuudessa ei ollut tapahtunut huomattavia muutoksia. Määräaikaiset työsuhteet olivat ylivoimaisesti tyypillisimpiä molempina vuosina. Vakituisissa työsuhteissa oli vuonna 2015 kuitenkin hieman useampi maisteri kuin vuonna 2010: vakituiset työsuhteet olivat yleistyneet kuudella ja määräaikaiset harvinaistuneet seitsemällä prosenttiyksiköllä. Freelancerina työskennelleiden osuus oli noussut kahdesta viiteen prosenttiin. Vuonna 2010 kaksi henkilöä toimi yrittäjänä, mutta vuonna 2015 yrittäjiä ei ollut valmistuneiden joukossa lainkaan. (Kuva 21.) =#4"' 6()' *+,-./01250#&E3$#1/ ' 03%-' <+,-./012+##1&0' E"' T,&$/1//%"01"' 4"$+/01#53/:35' 1<20#?1335' 4"%/5"/0##0' 4#&0/5"'67(9'K5ADGL'E"'67(7'K5A9DL)'' ""

27 Tutkimus, asiantuntijatehtävät tai konsultointi sekä hallinto tai viranomaistehtävät olivat selvästi tyypillisimpiä työtehtäviä valmistuneilla. Niissä työskenteli yhteensä noin kolme neljäsosaa työllisistä, ja kussakin kategoriassa noin joka neljäs työllinen maisteri. Opetustyössä oli noin joka kymmenes työllinen, ja heistä suuri osa kertoi tekevänsä ympäristökasvatustyötä. Kategoriaan muu sisältyy ainoastaan koulutusta vastaamattomia työtehtäviä. (Kuva 22.) Myös vuonna 2010 yleisimpiä työtehtäviä olivat hallinto tai viranomaistehtävät, asiantuntijatehtävät tai konsultointi sekä tutkimus. Tutkimustyössä olleiden osuus oli kasvanut vuodesta 2010 viidellä prosenttiyksiköllä, mikä johtuu aiempaa useampien työskentelystä tohtorikoulutettavana. Vuonna 2010 vain yksi ympäristönsuojelutieteen maisteri oli tohtorikoulutettavana, mutta vuonna 2015 tohtorikoulutettavia oli viisi henkilöä ympäristönsuojelutieteestä tai ympäristömuutos ja politiikasta valmistuneiden joukossa. Opetustyötä tehneiden osuus oli noussut kuudella prosenttiyksiköllä. Viestintä sekä kampanjointi ja kansalaisvaikuttaminen olivat harvinaistuneet työtehtävinä. (Kuva 22.) =#4"'66)'*+,-./01250#&E3$#1/ '03%-'<+,-./012+##1&0'E"'T,&$/1//%"01"'4"$+/01#53/:35',--"0/"$$/031'1<213?1-4-1' 4#&0/5"'67(9'K5ADGL'E"'67(7'K5A9NL) Valmistuneista vajaa kolmannes ei ollut lainkaan ollut ilman työtä valmistumisensa jälkeen, ja 57 %:n enemmistö oli ollut enintään kolme kuukautta ilman työtä. Kuitenkin 17 % maistereista eli noin joka kuudes oli ollut yli vuoden ilman työtä. (Kuva 23.) Heistä kolmannes kertoi olleensa vanhempain- tai hoitovapaalla. Näin ollen 11 % eli kuusi henkilöä valmistuneista oli ollut yhteensä yli vuoden ilman työtä valmistumisensa jälkeen muun syyn kuin vanhempain- tai hoitovapaan vuoksi. Valmistumisensa jälkeen koko ajan työelämässä olleiden osuus oli pudonnut muutamalla prosenttiyksiköllä vuodesta Ympäristönsuojelutieteen maistereilla koko ajan töissä olleiden osuus oli kuitenkin säilynyt 36 %:ssa. Molempina tutkimusvuosina lähes täsmälleen yhtä moni eli "#

28 noin 40 % valmistuneista oli ollut enintään yhden kuukauden ilman työtä. Yli vuoden ilman työtä olleiden osuus oli kuitenkin noussut seitsemällä prosenttiyksiköllä vuosien 2010 ja 2015 välillä. (Kuva 23.) =#4"' 6G)' *+,-./01250#&E3$#1/ ' 03%-' <+,-./012+##1&0' E"' T,&$/1//%"01"' 4"$+/01#53/:35' <?1335$"0%311#' 1<23$-+-01-',&/00"&$&5'%301&'4#&0/5"'67(9'K5A9GL'E"'67(7'K5AC7L)'F#&:35'67(7'&0##0'5&$$"'%##%"#11"'/$+"5'1<21-' &$$3/$$3',3.#01##'.",&.1/5'13%01/00-'+"/5/11##5'1/31&&5) Pisimmän yhtenäisen työnhakujakson kesto oli tyypillisimmällään yhdestä kuuteen kuukautta. Valmistuneista 11 %:lla oli ollut yli vuoden kestänyt yhtenäinen työnhakujakso. Heidän joukossaan oli kuitenkin henkilöitä, jotka hakivat koulutusta vastaavaa työpaikkaa töiden tai opiskelujen ohessa. Maistereista 11 % ei ollut lainkaan hakenut töitä valmistuttuaan. (Kuva 24.) Syynä oli tyypillisesti se, että koulutusta vastaava työ oli ollut tiedossa tai työsuhde voimassa jo ennen valmistumista. Yhtenäisten työnhakujaksojen pituudet olivat kasvaneet vuosien välillä. Alle yhden kuukauden töitä yhtäjaksoisesti hakeneiden osuus oli pudonnut rajusti: vuonna 2010 maistereista 52 % oli hakenut töitä alle kuukauden yhtäjaksoisesti, kun taas vuonna 2015 ainoastaan 24 %. Selvä muutos on myös 6-12 kuukautta töitä yhtäjaksoisesti hakeneiden osuudessa, joka oli moninkertaistunut ja noussut 19 %:in. Myös yli vuoden työtä hakeneiden osuus oli yli kaksinkertaistunut. (Kuva 24.) Tietoa nolla kuukautta töitä vuonna 2010 hakeneiden määrästä ei ole valitettavasti saatavilla. Todennäköisesti alle yhden kuukauden työtä yhtäjaksoisesti hakeneiden joukossa on kuitenkin ollut myös vuonna 2010 henkilöitä, jotka eivät ole lainkaan hakeneet töitä valmistuttuaan. "$