Lapin päihdepalvelukartoitus 4/2014 Nina Peronius projektipäällikkö

Transkriptio

1 Lapin päihdepalvelukartoitus 4/2014 Nina Peronius projektipäällikkö Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä -hanke 1

2 Suomalaisen alkoholikulttuurin muutoksen ja pysyvyyden kymmenen keskeisintä havaintoa: Märästä sukupolvesta kosteaan kansaan Alaikäisten juominen on vähentynyt vuosikymmenen ajan Naisten juomisessa on tapahtunut kulttuurisesti merkittävin muutos Sukupuolierot ovat yhä suuret Juominen muuttunut miesten valtakunnasta sukupuolten yhteiseksi toimintakentäksi Juominen on "kotiutunut" Alkoholinkäyttö sijoittuu kauas arjesta Humalalla on yhä tärkeä paikka suomalaisessa alkoholikulttuurissa Viinamaasta olutmaaksi Suomalainen alkoholikulttuuri on salliva Lähde THL Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset

3 Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta Työterveyshuoltolaki Tartuntatautilaki Lääkelaki Laki valtion mielisairaaloista Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa Laki lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen selvittämisen järjestämisestä Sairausvakuutuslaki Laki kunta- ja palvelurakenne uudistuksesta Kansanterveyslaki Mielenterveyslaki Erikoissairaanhoitolaki Laki sosiaalija terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä Laki sosiaalija terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta Päihdehuoltolaki Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki sosiaalija terveydenhuollon palvelusetelistä Laki Kainuun hallintokokeilusta Laki iäkkäiden henkilöiden sote- palvelujen saannin turvaamisesta Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Lastensuojelulaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki kehitysvammaisten erityishuollosta Laki omaishoidon tuesta Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Laki toimeentulotuesta Laki sosiaalisesta luototuksesta Laki sosiaalialan osaamiskeskuksista Laki yksityisistä sosiaalipalveluista Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Helena Vorna, STM

4 Mieli 2009 suunnitelma sitoo Asiakkaan aseman vahvistaminen E1: Yhdenvertaisuus E2: Yhden oven periaate E3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E4: Tahdosta riippumaton hoito E5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit kaikkia toimijoita Palvelujärjestelmä E8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E11: Työterveyshuollon rooli E12: Työllistymisedellytykset E13: Ikääntyvän väestön mielenterveys- ja päihdetyö Ohjauskeinot E14: Opetus E15: Suositukset E16: Valtakunnallinen koordinaatio E17: Resurssit E18: Lainsäädäntö Nina Peronius 4

5 Asiakkaan asemaa vahvistetaan E1: Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden yhdenvertaisuutta niin palveluihin pääsyssä kuin palveluiden saamisessa vahvistetaan. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin tulee suhtautua samalla vakavuudella kuin muihinkin terveysongelmiin E2: Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee matalalla kynnyksellä ja joustavasti yhden oven periaatteella sosiaali- ja terveyskeskusten kautta E3: Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mt- ja päihdetyön suunnittelemiseen, toteuttamiseen ja arviointiin Nina Peronius 5

6 Mt- ja päihdepalvelut järjestetään avo- ja peruspalveluja painottavana, asiakkaan kannalta joustavasti toimivana kokonaisuutena E 9: Kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mt- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi E9: Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä ja monipuolistamalla mt- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluita, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee Nina Peronius 6

7 Hankkeen alkukyselyn tuloksia (n= 109), työntekijöiden mielipiteitä mt- ja päihdepalveluista 59 % sh-piirin vastaajista ja 39 % kuntavastaajista uskoi, että avun hakija tietää lähes aina, mistä saa apua ongelmiinsa. 43 % sh-piirin vastaajista ja 38 % kuntavastaajista uskoo että avun hakija pääsee hoitoon viiveettä 55 % sh-piirin vastaajista ja 46 % kuntavastaajista uskoo, että avun hakija on hyötynyt palveluista 55 % sh-piirin vastaajista ja 39 % kuntavastaajista uskoo että asiakkaan toimintakyky on lisääntynyt hoidon ansiosta Nina Peronius 7

8 Päihdepalvelukartoitus 1-3/2014 Tietoja vaikea kerätä, tiedon hallinta riippuu vastaajasta ja eri käsitteetkin osin sekaisin AVI kerännyt ehkäisevän päihdetyön tietoja sekä päihdepalveluista tilastotietoja, joita osin hyödynnetty Kartoitus kerätty kehittäjätyöntekijöiden tiedoista, ryhmätöinä kunnissa tai yksittäisten toimijoiden haastatteluina Nina Peronius 8

9 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ehkäisevän päihdetyön velvoitteet (laaja työryhmä, yhdyshenkilö, tilanteen seuraaminen, raittiuslain mukainen vastaava elin, varattu määräraha) hajanaisesti tiedossa ja toiminnassa Päihdehuoltolaki 41/1986 (Finlex) Raittiustyölaki 828/1982 (Finlex) Päihdestrategiat ovat tilastollisia, tavoitteet yleisellä tasolla ja keskittyvät (nuorten alkoholinkäytön) ennaltaehkäisyyn, nyt ne siirtymässä osaksi laajaa hyvinvointikertomusta. Samoin erillisistä (ehkäisevän) päihdetyön työryhmistä ollaan siirtymässä laajempiin hyvinvointiryhmiin. Päihdetyön fokus? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö toimii oman työn ohella, määriteltyä osuutta työajasta määritelty harvoin, ei erillistä raittiustyön/ehkäisevän päihdetyön määrärahaa tai tietoa siitä Kunnan työntekijöille suunnattu päihdeohjelma tai vastaava on yleensä olemassa, sen toteuttaminen vaihtelee voimakkaasti Nina Peronius 9

10 HVK S-HVK (valmisteilla) Päihde (-mt) Strategia Ehk. päihdetyön yhdys henkilö Päihdetyöryhmä (sis. Ehkäisevän päihdetyön yleensä) Raittiuslain muk. toimielin (avin tiedot 2012) Henkilöstön päihdeohjel ma Pello SHVK On/10% Siv. toimi On Kittilä On /20% On Muonio (SHVK) ( ) On On (ehk.) Päihdetyön ryhmä Enontekiö SHVK On On (?) Terv. ed. työryhmä Siv. ltk Utsjoki On (?) Inari SHVK 2014 asti On Nuorten Sote ltk On Sodankylä HVK (SHVK) On On Päihderyhmä On Savukoski (SHVK) On Sos. Ja siv.toimi (On) Pelkosenniemi (SHKV) On Siv. toimi (On) Salla HVK On (?) Suunnitteilla Terv. hoitaja On Kemijärvi HVK (SHVK) (2014 -) On Hyvinv. Ed.ryhmä (On) Posio SHVK On Päihdetiimi Siv. toimi On Ranua SHVK (2014-) On On On Rovaniemi HVK Terveystoimi On On On

11 Kunnan palvelurakenteet Päihdetyöntekijä/-hoitaja noin puolessa kunnista ja Rovaniemellä useita, muutoin asiantuntijatuki joko SHP:n tai kunnan mtt:n kautta Päivätoimintaa tarjolla kohtalaisen hyvin, osa kohdennettu mt-asiakkaille AA-toimintaa vähintään naapurikunnassa Puheeksiotto paljon kiinni toimijasta, neuvolat ja työterveyshoito sekä sosiaalitoimi mainitaan useimmin aktiivisimmiksi käyttäjiksi Nina Peronius 11

12 A-kl /MTT Päivätoimin ta, pä/mt (pv/vko) Päihdetyöntekijä Yhdistystoimintaa AAtoimin taa Päihdeasioiden puheeksioton arvio Pello Mtt On (1) On EI ikäihmisille Kittilä On Mtt Tulossa On Ei ikäihmisille Muonio LSHP:n sh LSHP On Kyllä Enontekiö LSHP:n sh LSHP Samisoster On Terv. Huolto + Sos.tmi+ Utsjoki On Inari On On (5) On Työterveyshuolto + Sodankylä Mtt On (5) Sinisarastus On Sos. Toimessa kyllä Savukoski - Pelkosenniemi (On) - Salla 3/2014 Mtt On (5) Menokkaat - Tarpeen mukaan Kemijärvi On Pemi On (5) A-kilta On Posio Mtt On (5) - Sos, mtt ja perhen. tarv Ranua Mtt On (5) - Sos, mt ja perhen tarvi. Rovaniemi Useita A-kl On (5) On Koulutettu on kovasti

13 Päihdehoidon mallit Ei yhteisiä, kirjallisia hoitomalleja missään, yhteistyön määrä riippuu toimijoiden tuttuudesta Katkot yleensä vuodeosastolla tai avokatkona, päihdehoitajan mukana olo satunnaista Jatkojaksoja päihdeklinikalla tai yksityisillä vaihtelevasti Lastensuojeluasioissa tiivein yhteistyö eri toimijoiden välillä, muutoin satunnaisempaa. Sosiaalipuoli mukaan esim. talous- ja asuntoasioissa. Tukiasuntoja muutamassa kunnassa, muutoin normaalin vuokra-asumisen piirissä/kotihoidon tuella Nina Peronius 13

14 Esille nousseita asioita 1 Yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä kaivattiin lisää Vuodeosastoilla katkolaiset koetaan usein raskaiksi ja osaamista sekä yhteistyötä kaivataan lisää Muutamassa kunnassa aloitettu keskustelu päällekkäisistä kartoituksista ja eriävistä hoitoonohjauskäytännöistä Muutamassa kunnassa kaikki muualta ostetut jaksot sosiaalitoimen kautta, Roi ja Kjä A-klinikan kautta, muutoin vaihtelevasti tapauksesta riippuen, usein sosiaalitoimen tietämättäkin Päihdehuollon rahat vaihtelevasti terveys- tai sosiaalipuolen budjetissa, tilastointi? Nina Peronius 14

15 , , ,5 40, ,6 0 Koko maa Lappi Kainuu Itä-Lapin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Rovaniemen seutukunta Torniolaakson seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Päihdehuollon ntokustannukset /asukas Alkoholikuolleisuus vuotiailla / ikäluokasta

16 Esille nousseita asioita 2 Lapset puheeksi ja päihteet puheeksi koulutuksia saatu kaikkialla, tarkkaa kuvaa käyttöön otosta ei tunnu olevan. Seuranta? Selkeästi tiedostetaan, että asiakkaalla oikeus valita, ketä otetaan mukaan esim. katkoprosessiin, mutta selvää tietoa ei ole siitä tarjotaanko vaihtoehtoja aktiivisesti tai onko kirjallisia ohjeita käytössä Nina Peronius 16