Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3. Työvoima, koulutus ja osaaminen

Transkriptio

1 Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3 Työvoima, koulutus ja osaaminen Valokuva VR Track Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT

2 1 Reportti Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3 työvoima, koulutus ja osaaminen Projekti Projektinumero Infrarakentaminen muutoksessa Kirjoittaja Sivut Eero Nippala; Terttu Vainio s Avainsanat infrarakentaminen; koulutusmäärä; koulutustarve; osaamistarve; tulevaisuus; Yhteenveto Jotta rakentamisen tuottavuutta pystytään parantamaan, on otettava käyttöön uutta tekniikkaa, toimintatapoja ja kehitettävä osaamista. Mallintamisen ja koneautomaation täysimääräinen hyödyntäminen edellyttävät perusopetusohjelmien kehittämistä ja myös töissä olevan, ammattikoulutetun henkilöstön täydennyskoulutusta. Tarvitaan myös uudenlaista, verkottunutta osapuolten yhteistä osaamisen kehittämistä. Osaamisvajetta on syntynyt myös vaatimusten (mm. ympäristövaatimukset) ja toimintatapojen (julkiset organisaatiot, urakkamuodot) muuttumisen myötä. Tätä varten tarvitaan järjestelmien osaamista ja tilaajaosaaminen. Näihin pystytään vaikuttamaan jatko ja täydennyskoulutuksella. Kaikista haasteista on ehdottomasti alleviivattava työnjohdon iso vajaus. Insinööri ja rakennusmestarikoulutusta on lisätty, mutta opiskelijoista suurin osin suuntautuu talonrakentamiseen. Infra alan työnjohtoon tarvitaan vähintään kaksinkertainen määrä nykyisin valmistuviin insinööreihin verrattuna tai 5 10 kertainen määrä valmistuviin rakennusmestareihin nähden. Opetushallinnon selvitysten mukaan ammattikorkeakouluissa rakennusalan insinöörien koulusta on yli tarpeen. Ennen koulutuksen karsimista olisi syytä tasapainottaa koulutus alueellisesti sekä infra ja talonrakentamisen opetuksen kesken. Tiedekorkeakoulut ovat olleet vetovoimaisia ja niiden opiskelijamääriä on tarkoitus kasvattaa. Toteutuva kehitys voi kuitenkin olla päinvastainen mm. Aaltoyliopiston opintopolun muutosten takia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloituspaikkoja on tarvetta vastaava määrä, mutta myös sieltä valmistuu aivan liian pieni osuus infrarakentamiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja on hyvin niukasti Etelä Suomessa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, mihin infra alan työt painottuvat. Julkisuus JULKINEN Tampereella Eero Nippala Terttu Vainio Yhteystiedot eero.nippala@tamk.fi; Terttu.vainio@vtt.fi Jakelu Johtoryhmän jäsenet, TAMK, VTT,

3 2 Alkusanat Työvoima, koulutus ja osaaminen raportissa käydään läpi infra alan ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista infra alalle valmistuvien määrät sekä toimintaympäristön ja teknologian muutoksista johdetut uudet osaamistarpeet. Osaamistarpeet on määritelty työpajassa, johon osallistui projektin johtoryhmän ja tutkijoiden lisäksi useita infra alan koulutuksen asiantuntijoita. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio VTT:ltä ja Eero Nippala TAMK:sta. Infra alan koulutusmäärien selvittämiseen osallistui insinööriopiskelija Paavo Kärki. Projektin johtoryhmään kuuluivat: Tapani Karonen (pj; Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Jarmo Leskinen; Kari Happonen saakka (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen saakka (Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Eero Moilanen (Vison Oy; Morenia Oy saakka ) Petri Nieminen; Hannu Jokiniemi saakka (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Jouko Turto ja Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Ilkka Forsell; Juha Salminen saakka (NCC Infrapalvelut) Tämän raportin toivotaan auttavan erityisesti koulutusorganisaatioita kurssien sisällön ja opetussuunnitelmien suunnittelussa sekä yrityksiä ja organisaatioita osaamisensa varmistamisessa. Infrarakentaminen muutoksessa projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne Osa 2. Infrarakentamisen seuranta ja määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen työvoima, osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen

4 3 Alkusanat Johdanto Tausta Tavoite ja toteutus Infra alan työvoima ja koulutus Suomessa Työvoima Koulutuksen määrä ja tarve Ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot Infra alan osaamistarpeet tulevaisuudessa Talousosaaminen Työnjohto ja työn tekeminen Ympäristöosaaminen Lähdeluettelo Liite A. Ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus Liite B Kauppakamarin osaamisselvitys 2012 Liite C Helsingin kaupunki, kiinteistö ja rakennusklustrin ennakointi Liite D Infrarakentamisen muutoksessa työpajat

5 4 1 Johdanto 1.1 Tausta Infra alan toimintaympäristö on muuttunut globaalien muutosten myötä. Suomen työvoimavajeen ja EU alueen työvoiman vapaan liikkuvuuden takia ulkomainen työvoima on arkea myös infratyömailla. Suomalaiset ikääntyvät ja asutus keskittyy kaupunkeihin. Ympäristöasiat korostuvat ja hupenevat luonnonvarat vaativat uusiomateriaalien laajempaa kehitystä ja käyttöönottoa. Tuottavuuden kasvua tavoitellaan työn tekemisen uusilla apuvälineillä, esimerkiksi mallintamisella ja siihen linkitetyllä koneohjauksella. Osaamisvajetta on syntynyt myös toimintatapojen muutosten myötä. (VM, 2012) Muutoksiin vastaaminen ja teknologioiden hyödyntäminen vaativat uutta osaamista sekä alalle vasta tulossa oleville että alalla jo työskenteleville työntekijöille. Valtion menojen leikkaukset uhkaavat rakennusalan koulutusta. Oppilaitosten supistuva rahoitus on johtamassa siihen, että kaikkien opetusalojen koulutusta leikataan, olipa niistä valmistuville työpaikkoja tai uhkana työttömyys. Perinteisen koulutuksen lisäksi osaamisen kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia verkottunutta, intensiivistä toimintamallia. Esimerkillistä yhteistyötä on tehty esimerkiksi TTY:n Rata akatemiassa. Laadukas rakennettu ympäristö ja toimiva infrastruktuuri ovat kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymismahdollisuuksien perusedellytyksiä. Ilman lisäpanostusta ammattitaitoisen henkilöstön määrään ja osaamiseen aiheutuu merkittäviä, pitkävaikutteisia kansantaloudellisia menetyksiä. 1.2 Tavoite ja toteutus Tämän osaprojektin tehtävänä on selvittää infra alan koulutusmäärät ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Koulutustilastojen perusteella pystytään selvittämään rakennusalan koulutusmäärät. Rakennusalan sisältä infra alan koulutus täytyy eritellä oppilaitoskohtaisesti. Tämä tehtiin sähköpostikyselyllä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Osaamistarpeista tehtiin kirjallisuustutkimus. Kirjallisuustutkimuksen antia täydennettiin Infrarakentaminen muutoksessa projektin järjestämässä työpajassa. Työskentelyn apuna olivat käytettävissä sektorikohtaisten työpajojen tunnistamat muutokset ja haasteet.

6 5 2. Infra-alan työvoima ja koulutus Suomessa 2.1 Työvoima Maa ja vesirakennustoimialoille (42, 431) on kirjattu vuonna 2012 työntekijöitä henkilöä (kuva 1). Tästä joukosta yli 55 vuotiaiden osuus oli 21 prosenttia. Yli 55 vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 1995 lähtien (kuva 2) luvulla rakennusalan lama hidasti lähes 10 vuoden ajan uusien työntekijöiden rekrytointia alalle Maa ja vesirakennusalan työntekijät Kuva 1. Maa ja vesirakennusalan työntekijät. Tilasto pitää sisällään vain osan ulkomaalaisista työntekijöistä. Infratyömailla ulkomaalaisia työntekijöitä on noin 5 % kaikista työntekijöistä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto. 100 % 90 Maa ja vesirakentamisen työllisten ikäjakauma < Kuva 2. Maa ja vesirakennusalan työntekijöiden ikäjakauma. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto.

7 6 Ikärakennekuva 2 osoittaa, että alalla tarvitaan työntekijöitä korvaamaan eläköityviä henkilöitä. Kokonaismäärään tarvitaan vain vähän lisää kokonaan uusia työntekijöitä vuoteen 2025 mennessä. (Opetushallitus, Työvoima 2025). Kuvissa 1 ja 2 ovat mukana vain maa ja vesirakennustoimialan työntekijät. Näiden lisäksi infra alan työntekijöitä löytyy myös muilta toimialoilta kuten, maa ainesten otossa, kuljetuksissa, verkostojen ylläpidossa, suunnittelussa, jne. 2.2 Koulutuksen määrä ja tarve Oheinen kaavio kuvassa 3 kertoo Suomen koulutusjärjestelmän rakenteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen voi hakeutua jo suoraan peruskoulusta. Koulutus antaa ammattitaidon kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia ammatin harjoittamiseen tai yrittäjäksi. Opetushallitus vahvistaa tutkintojen perusteet. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja opiskelu kestää yleensä noin kolme vuotta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus perustutkinnoissa on opintopistettä (aiemmin opintoviikkoa) ja voidaan suorittaa 3 4 vuodessa. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri tekniikan alalla diplomi insinööri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutus järjestetään joko pää ja sivuainepohjaisina opintoina tai koulutusohjelmina. Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen suorittamisen tavoiteaika päätoimisesti opiskellen on kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden tai sitä vastaavien opintojen päätoimista opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Siten ylempi korkeakoulututkinto (yhteensä 300 op) on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Läpäisysasteella tarkoitetaan tutkinnon tavoiteajan sisällä suorittaneiden opiskelijoiden suhdetta opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Läpäisyaste vaihtelee aloittain ja oppilaitoksittain merkittävästi. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakouluissa läpäisyaste vaihtelee alle 50 prosentista 70 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen läpäisyasteelle tulee 13 % nykyistä kovempi tavoite. Taulukossa 1 on esitetty tavoiteajan kuluessa valmistuneiden toteutunut ja lähivuosien tavoitteellinen kehitys. Taulukko 1. Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista arvio arvio arvio Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,4 79,2 80, Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 59,7 60, Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 59, , Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 51, ,

8 7 Kuva 3. Suomen koulutusjärjestelmä. Koulutukset kuvattu tarkemmin liitteessä A. Lähde: Opetushallitus, Vipunen Ammatilliset oppilaitokset Ammattiopistoissa rakennusalan aloituspaikkoja on ollut viime vuosina noin 4400 kpl. Ensisijaishakijoita on ollut 1,3 2 kertainen määrä. Kokonaistasolla, pitkällä aikavälillä aloituspaikkoja on ollut tavoitetta (4200) vastaava määrä. Opintonsa keskeyttävien määrä on kuitenkin suuri. Esimerkiksi vuonna 2012 valmistui 3300 opiskelijaa.

9 8 Tässä selvityksessä virallisia koulutustilastoja (kuva 4) täydennettiin tiedolla infra alan tutkinnon suorittaneista. Ammattiopistoista valmistuvista vain alle 500 valmistuu infra alan koulutuksesta. Infraalan koulutusta on erittäin niukasti Etelä Suomessa, missä suurin osa infratöistä tehdään (kuva 5). Ammattiopistot Aloituspaikat Valmistuneet Koko rakennusala Infra ala Lähteet: Tilastokeskus; oppilaitokset Kuva 4. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet rakennusalan opiskelijat (ei sisällä ajoneuvo ja kuljetustekniikan valmistuneita). Kuva 5. Infra alalle valmistavien oppilaitosten sijainti (valmistuvat opiskelijat) ja infrarakentamisen sijainti.

10 9 Ammattiopistojen koulutusmäärät eivät riitä kattamaan työntekijätarvetta. Vajetta infratyömailla paikkaavat aikuiset alanvaihtajat sekä ulkomainen työvoima. Ulkomaalaisten osuus infra alan työllisistä on kokomaassa 5 %. Etelä Suomen suurilla ja pitkäkestoisilla infratyömailla ulkomaalaisten osuus on jopa %. Ammatillimen perustutkinto voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena tai näyttötutkintona Ammattikorkeakoulut Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on yhteensä 25 ammattikorkeakoulua. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskolan på Åland ja sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen rakennus, talotekniikan ja ympäristötekniikan alan linjoilla on yhteensä noin 1800 aloituspaikkaa ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Kokonaisuudessaan rakennusalan ammattikorkeakouluopintojen aloittaneita on 250 liikaa laskennalliseen tarpeeseen nähden, joten koulutuksen supistamistavoite ( 15 %) on perusteltu. Aloituspaikkatarvetta tosin on laskettu alaspäin juuri kun rakennusalan aloituspaikat saavuttivat aiemmin määritellyn tavoitetason. Vielä 2000 luvulla aloituspaikkojen määrä oli alimitoitettu tarpeeseen nähden Rakennusalalle valmistuneet insinöörit, rakennusarkkitehdit ja rakennusmestarit rakennusala yhteensä infra ala Lähde: Tilastokeskus; oppilaitokset Kuva 6. Ammattikorkeakouluista valmistuneet rakennus talotekniikan ja ympäristötekniikan alan opiskelijat ja tarkennettuna infra alan opiskelijamäärillä.

11 10 Koulutuksen määrän kasvattaminen , ml. rakennusmestarikoulutus, on painottunut lähes täysin talonrakentamiseen. Infra alalta valmistuneiden määrät ovat koulutuksen lisäyksestä huolimatta pysyneet lähes ennallaan ja ovat liian vähäisiä tarpeeseen nähden: Infra alan insinöörejä ja rakennusmestareita tarvittaisiin yhteensä arviolta 250 mutta valmistuvia on viime vuosina ollut vain Valmistuvien määrä kasvaa hieman 2013, mutta on jälleen vähenemässä hieman vuoteen 2015 mennessä. Vaje tulee edelleen pahenemaan. Koska infrainsinöörejä valmistuu n. 150 vuosittain, tarvittaisiin infra rakennusmestareita vuosittain noin 100 nyt valmistuvien muutama kymmenen sijaan. Valmistuvien määrän tulisi siis olla n. 250, joka on 20 % rakennusalan koulutuksesta. Nykyisin infra alalle valmistuvia on vain noin 10 % Yliopistot Yliopistojen rakennusalan diplomi insinöörikoulutuksen vetovoima on ollut hyvä ja myös infra alan koulutusmäärät ovat olleet riittäviä. Aalto yliopiston koulutusohjelmien organisointi ja maisterivaiheen englanninkielinen koulutus on haaste. Saadaanko opiskelijat valitsemaan infra alan opinnot? Palaavatko ulkomaalaiset opiskelijat takaisin kotimaahansa? Valmistuneet arkkitehdit, diplomi insinöörit ja maisterit rakennusala yhteensä infra ala Lähteet: Tilastokeskus; yliopistot Kuva 7. Rakennusalan yhteensä (sininen) ja Infra alan (punainen) valmistuneet yliopistoopiskelijat. Luvut sisältävät Aallosta, TTY:stä sekä Oulun, Turun ja Lappeenrannan yliopistoista valmistuneet. Piikki vuonna 2010 johtui siitä, että vanhojen tutkintojen suoritusaika päättyi. Rakennusalalla mm. arkkitehtejä valmistui tuolloin runsaasti.

12 11 Rakennusalalla arvioidaan asiantuntijatyön osuuden kasvavan voimakkaasti ja tämän takia tiedekorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää korotetaan viidenneksellä. Aloituspaikkoja on ollut 500, tarve olisi 660. Paikkavaje on ollut 150 luokkaa. 3. Infra-alan osaamistarpeet tulevaisuudessa Infra alan yleisiä muutoksia ja haasteita on pohdittu viidessä Infra muutoksessa projektin työpajassa. Muutoksista ja haasteista johdettiin koulutustarpeita ja osaamisia kuudennessa työpajassa (liite 2 työpajojen teemat). Seuraavilla sivuilla on yhteenveto osaamistarpeista jäsennettynä talousosaamiseen, työnjohtoon & työn tekemiseen ja ympäristöosaamiseen. 3.1 Talousosaaminen Julkisen sektorin velkaantuminen ja säästöt, kuntien rakenneuudistus, organisaatiorakenteet Kunnat velkaantuvat 2 mrd. vuosivauhdilla ja valtio 5 7 mrd. euron vuosivauhdilla. Julkisen sektorin velka ylittää 100 mrd. euron rajan. Suomen luottoluokitus on edelleen AAA (huhtikuu 2014) ja velkojen korot matalia. Velkaantumisen jatkuessa nykyvauhtia velankorko tulee nousemaan. Suhdannekuopissa velanotto on hyväksyttävää mutta talouden ongelmien ollessa rakenteellisia, ei velanottoa voi jatkaa. Hallituksen kehysneuvotteluissa keväällä 2014 päätettiin laajoista toimista julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nykyinen taloustilanne vaatii niin kunta kuin valtiosektorilta mittavia säästöjä. Aiemmin vakaa kuntasektori on muutoksessa säästöjen paineessa. Tämä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Säästöpaineiden takia toiminta on organisoitava tehokkaaksi. Sekä valtiolla että kunnissa on mm. yhdistetty toimintoja. Valtio on yhdistänyt erilliset väylävirastot yhteiseksi Liikennevirastoksi ja kunnissa on mm. yhdistetty vesi ja energialaitoksia. Osaamistarpeet: Investointien ajoittaminen edulliseen suhdannetilanteeseen Julkisten organisaatioiden organisaatiorakenne ja demokraattinen päätöksenteko ja poliittinen ohjaus. Organisaation ohjaaminen yli hallintorajojen ja projektirajapintojen Kaupunkiorganisaation ja toiminnan tuntemus Omaisuuden hallinta (määrä, kunto, korjaustarve) Infraomaisuuden omistajien/ylläpitäjien tulisi tietää omaisuutensa määrä ja kunto. Nämä ovat peruslähtökohta omaisuuden hallinnassa ja kunnossapidon suunnittelussa. Tehtävä on sitä haastavampi, mitä mittavammasta infraomaisuudesta on kyse.

13 12 Korjaustarpeen arviointiin on kehitetty menetelmiä aina karkeista ikäalennuskertoimista rakennekohtaisiin yksityiskohtaisiin kuntotutkimuksiin. Laajojen omaisuusmassojen yksityiskohtaisia kuntotutkimuksia voidaan korvata otannoilla ja teoreettisilla laskennoilla. Kuntoarvioiden teko, kuntotutkimusten teko Tiedonhallinta laajasti tulkittuna Infranpidon talousosaaminen; kustannusosaaminen; sijoitusosaaminen (infran salkutus) Viestintä ja vuorovaikutus päättäjille, käyttäjille, muille sidosryhmille Verkostoituminen; yhteistyö Infra alan sisällä toimijat ovat havainneet yhteistyön edut. Aiemmin verkostoituminen tarkoitti aliurakointia, työyhteenliittymiä tai yhteisiä tutkimushankkeita. Kiinteää yhteistyö on myös ollut tapauksissa, joissa yhtiö on ostanut toisen yhtiön tytäryhtiökseen. Uudentyyppinen verkostoituminen tarkoittaa työyhteenliittymää, jossa osakkaana on myös tilaaja (allianssiurakka). Uusia yhteistyömuotoja on valtion kanssa (esim. MAL hankkeet), kuntien keskinäinen yhteistyö (esim. Kehto) sekä yhteistyössä T&K&I saralla (esim. InfraBIM). T&K&I yhteishankkeiden jatkaminen Allianssi tai elinkaarihankkeiden open books osaaminen Kokonaisuuksien hallinta, toimintajärjestelmä, toiminta ja rahoitussuunnitelma (esim. liikennejärjestelmän tulevaisuuden hallinta) Kaupunkiorganisaation ja toiminnan tuntemus Mallinnus Infra alalla on mahdollista tehdä teknologiaharppaus mallinnuksen käyttöönotolla. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessin tiedonkulun digitalisointia. Digitaalista kartta aineistoa täydennetään laserskannauksella ja laaditaan näistä kolmiopistemaastomalli. Maastomalliin suunnitellaan uuden /korjattavan rakenteen tai verkoston tietomalli. Maastomallin ja tietomallin avulla tehdään koneautomaatiota varten koneohjausmalli. Rakentamisen aikana tarkemittausten määrää voidaan vähentää toteumamallilla, joka siirtyy ylläpidon virtuaalimalliksi ja pitoajan jälkeen jäännösarvomalliksi. Tämä vaatii uuden nimikkeistön käyttöönottoa, suunnittelijoiden kouluttamista, koneenkuljettajien kouluttamista koneohjauksen käyttäjiksi sekä kokonaan uuden ammatin syntymistä eri mallien keskinäiseen tiedonsiirron sekä sisällön ja päivityksen osaajia. Opettajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden mallinnusprosessin osaaminen Mallin lähtötietojen hankinta: laserskannaus UAV /mobiilimittaus teknologia Sähköinen tiedonsiirto läpi hankkeen elinkaaren Mallipohjainen työmaan tuotannonohjaus, koneohjaus, toteutusmalli ylläpitoa ja käyttöä varten

14 13 Innovaatiot Tietotekniikan sovellukset ovat kehittyneet valtavasti 2010 luvulla. Käyttöön on otettu robotiikkaa yksinkertaisissa töissä. Infra alaltakin löytyy jo robotiikan käyttökohteita esim. ZenRobotics jätteenlajittelu. Innovaatio voi olla teknisen kojeen tai laitteen sijaan myös kokonaan uusi toimintatapa. Telematiikan avulla voidaan nelikaistaisen tien 3 ajorataa ohjata kulkemaan aamuruuhkassa yhteen suuntaan ja iltapäivän ruuhkassa vastakkaiseen suuntaan. Innovaatioiden käyttöönotto vaatii kansainvälistä yhteistyötä, jotta isoilla markkinoilla kehitetyt ratkaisut saadaan käyttöön myös Suomessa. Innovaatioiden kalleus hidastaa käyttöönottoa varsinkin pienillä yrityksillä. Isommilla yrityksillä esteeksi nousee mm. se, etteivät tilaajat luottavat mieluummin koeteltuihin ratkaisuihin. Enemmän koerakentamista osa T&K&I hankkeita Tilaajat: uusien innovaatioiden tilaaminen (riskinotto) ja kannustimien kehittäminen Tuottajat: T&K osaaminen ja teknologiatuontiosaaminen Avoin data Suomessa on valtava määrä erilaisia rekistereitä, joiden käyttö on ollut yrityksille ja yksityisille mahdotonta tai kallista, kuten esimerkiksi peruskartat korkeuskäyrineen, maaperätiedot ja tonttijako. Maanteiden, yksityisteiden, katujen sijaintitietojen avoimuus on tehnyt mahdolliseksi erilaisten GPS reittiopas laitteiden kehittämiseen ja matka aikojen reittivalintojen tekemiseen. Uudet liiketoimintamahdollisuudet Mobiilipalvelujen toteuttaminen Hankinnat ja ominaisuusvaatimukset Rakennuttajaorganisaatioiden henkilöstöresurssia on vähennetty ja työtä ulkoistettu. Hankinnoissa korostetaan kokonaisedullisuutta, jossa hinnan lisäksi katsotaan toimittajan laaduntuottokykyä. Sen varmistamiseksi rakennuttajat vaativat toimittajiltaan pätevyyksiä. Käytettävien rakennusmateriaalien on täytettävä harmonisoidut tuotestandardit (CE). Hankintoja pyritään kehittämään suuntaan, jossa tilaaja asettaisi lopputuotteelle toiminnallisuus ja ominaisuusvaatimukset. Hankinnoissa on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia. Elinkaaritaloudellisuus hankinnoissa halvimman investointikustannuksen sijaan Uudet toteutusmuodot: elinkaarivastuu ja allianssi Palkkiomenettelyt Ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käytön osaaminen urakoinnissa (ojankaivusta tierakenteen kuivanapitoon), kaavoissa ekotehokkuusvaatimukset, suunnittelussa mallinnuksen käytettävyys koneohjauksessa Liiketoimintatiedon hyödyntäminen mm. kustannusosaaminen

15 14 Globaalit raaka ainehinnat Öljyn ja öljyjalosteiden painoarvo on infrarakentamisen kustannuksista viidennes (Infrarakentaminen muutoksessa, osa 1, 2013) ja se vaikuttaa merkittävästi infrarakentamisen kustannustasoon. Raakaöljyn hinta nousi 2006 jälkeen voimakkaasti ja on pysynyt korkeana. Infrarakentamisen kustannukset nousivat lähes kaksi kertaa nopeammin kuin inflaatio. Kustannusnousun ennakointi, materiaalihankintojen vuosisopimukset Kansainvälistyminen Infra ala on ollut kansainvälinen jo vuosikymmeniä ja etenkin yhdyskuntasuunnittelua on viety Afrikkaan, Lähi ja Kauko Itään ja Neuvostoliittoon. Vienti on ollut joko kehitysapua tai kaupallista toimintaa. Urakointivientiä on tehty viime aikoina pääasiassa Suomen lähialueille, Venäjälle, Baltiaan ja etenkin Pohjoismaihin luvulla urakointivienti suuntautui Afrikkaan, lähi Itään ja Neuvostoliittoon lähinnä aluerakennuskohteisiin. Infra alan suunnittelun, urakoinnin ja materiaalivalmistuksen kotimarkkina tulisi ulottaa Pohjoismaihin, Balttiaan ja Venäjän lähialueille Pietari mukaan lukien. Ulkomailla toimiminen on haastavaa mutta mahdollisuudet ja markkinat ovat suuret. Erityisosaamisalueilla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia isoon markkinaosuuteen. Infra alan kone, laite ja kalustoteknologian sekä robotiikan ja atk ohjelmistojen sekä erilaisten toimintaprosessien kehittämisen kannalta markkina alue on koko maailma. infra alan suunnittelun ja urakoinnin laaja etabloituminen lähialueille (Pohjoismaat, Baltia, Pietari) Kansainvälistymisosaaminen ja kulttuurien tuntemus Kansainvälisen yritysrahoituksen hankintaosaaminen 3.2 Työnjohto ja työn tekeminen Ihmissuhdetaidot, henkilöjohtaminen Johtaminen koostuu asiajohtamisesta ja henkilöjohtamisesta. Insinöörikoulutus antaa hyvät valmiudet asiajohtamiseen ja myös täydennyskoulusta on tarjolla kompleksiseen projektityöhön. Siinä tarvitaan myös henkilöstön motivointi ja palkitsemistaitoja, jotta hyvät työntekijät saadaan pysymään organisaatioissa ja yrityksissä. Henkilöjohtamisen koulutuksessa on puutteita, jotka heijastuvat työelämään. Monimuotoisessa työyhteisössä henkilöstöjohtaminen ja erilaisten ihmisten johtaminen (kulttuuri, ikä, uskonto, elämäntapa) korostuvat. Haaste on myös asiantuntijatyön johtaminen (suunnittelu ja projektityön johtaminen).

16 15 Henkilöjohtamiseen kuuluu myös henkilöstösuunnittelu ja ennakointiosaaminen siitä mitä osaamisia organisaatiossa tarvitaan tulevaisuudessa (osaamisen ja kehittämisen johtaminen sekä osaamistarpeen ennakointi ja osaamisen johtaminen). Pätkätöiden osuus työn tekemisestä on kasvanut viime aikoina ja tämä tuo osaamisvaatimuksia erilaisten palvelussuhteiden hallintaan. Ostopalvelut ja vuokratyövoiman käyttöön liittyvä osaaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen muuttuvan yrityksen/organisaation tarpeisiin, johtamiskoulutuksen lisääminen ja esim. 360 analyysin tekeminen johtajille Henkilöjohtamisosaaminen monikulttuurisilla työmailla (ihmissuhdeosaaminen, motivointi, palkitseminen), itseohjautuvuus Pätevyysvaatimukset kesällä 2014 urakointiin Liikennevirasto ja ELY keskukset ovat asettaneet maanteiden, vesiteiden ja rautateiden rakentamisurakoihin pätevyysvaatimuksia. Esimerkiksi Liikenneviraston hankinnoissa siirrytään vaiheittain seuraaviin pätevyys/sertifikaattivaatimuksiin: RALA pätevyys: RALA pätevyysvaatimus otetaan käyttöön kaikissa soveltuvissa uusissa infrahankinnoissa vuoden 2014 alusta. RALA sertifikaattivaatimus: Työmaa tai yritystasoinen, tapauskohtaisesti harkittava sertifikaattivaatimus otetaan käyttöön lähtien. Tienpidon hankinnoissa ja vesiväylänhoidossa RALA sertifikaattivaatimus on jo käytössä. Aliurakointia koskevien vaatimusten aikataulu on kytketty niiden pääurakoiden tarjouspyyntöaikatauluihin, joiden aliurakoita vaatimus tulee koskemaan. Pääurakoitsijan, pääkonsultin tai työyhteenliittymän/konsortion osapuolten osalta hyväksyntä edellytetään tarjoajaksi ilmoittautumisen/hyväksynnän yhteydessä. Aliurakoitsijoiden ja alikonsulttien hyväksyntä on esitettävä tarjouksessa siinä laajuudessa kuin nämä kulloinkin edellytetään tarjouksessa nimettäväksi. Tämän päivän uusia osaamisvaatimuksia ovat mm. ympäristövaatimukset ja uusiomateriaalien käyttö, kuormakoot, muoviputkien hitsaaminen, tilaajavastuu. Kuormakoot Muoviputkien hitsaaminen RALA pätevyyksien ja RALA sertifikaattien hankintaosaaminen tai vastaavan pätevyyden näytön hankinta Tilaajavastuuseen kuuluvat tehtävät

17 16 Ikärakenne ja muutoksen hallinta Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Eliniän kasvu yhdessä pienempien ikäluokkien kanssa aiheuttaa huoltosuhteen heikentymisen. Kansantalouden kannalta työuria olisi tarve pidentää sekä alkuettä loppupäästä. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa koulutetaan liian vähän työntekijöitä infraalalle. Vajetta paikataan alalle kouluttamattomilla sekä ulkomaalaisilla työntelijöillä. Koko Suomen tasolla infra alan työvoimasta on 5 % ulkomaalaisia. Etelä Suomen yksittäisillä työmailla ulkomaalaisten osuus on jopa %. Tämä on luonnollinen seuraus Etelä Suomen mitättömistä koulumääristä. Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen stressinhallintaan ja työurien pidentämiseen Vuokratyövoiman / ulkomaisen työvoiman käyttö Työvaatimukset Muuttuva toimintaympäristö edellyttää oman osaamisen laajentamista ja moniosaajuutta. Perustietotekniikkataidot korostuvat. Erilaisten viestimien kehittyessä myös työmailla on osattava käyttää kännykkä, tabletti tai tietokone käyttöliittymillä toimivia sovelluksia. Monikulttuurisella työmaalla kielitaito korostuu. Monista vanhoista toimintatavoista on opittava pois uusien tapojen tieltä. Etätyön tekeminen lisääntyy. Perustietotekniiikkaosaaminen (esim. etätyö ja työmaatabletti käyttö) Kuulemismenettelyt / esittelyosaaminen. Vuorovaikutus ja esitystaidot Sujuva yhteistyö perusprosesseissa Kielitaito, ulkomaisen työntekijän johtaminen, kulttuurien tapaosaaminen Kyky toimia ja soveltaa asiantuntemusta muuttuvissa toimintaympäristöissä Muuttuvat toimintaympäristöt edellyttävät halua ja kykyä oman osaamisen laajentamiseen, monialainen osaaminen, moniosaajuus Ulkomaisen yrityksen/työntekijän sopimus/työsuhdeosaaminen Sähköinen asiointi Yrityksille ja organisaatioille internet ja sähköposti ovat ns. perusasioita, joiden on toimittava. Laskutus ja laskujen maksaminen on osattava sähköisesti. Tilauskannan aikaansaamiseksi tarjousten / tarjouspyyntöjen tekeminen sähköisesti on myös normaalikäytäntö. Vuoden 2013 aikana osa kunnista on ottanut käyttöön sähköisesti haettavan rakennusluvan. Isoissa hankkeissa asiakirjat ovat tyypillisesti sähköisiä. Sähköisenä palveluna on mahdollista saada myös ylijäämämaiden kierrätys toimimaan. Mobiilisähköposti, yrityksen ja projektien internet sivustot, elaskut Hanketietokannat, HILMA tarjouspyynnöt, sähköiset tarjoukset, sähköiset rakennuslupahakemukset Maa ainespörssin käyttö urakoissa

18 17 Työturvallisuus, riskienhallinta Infarakentamisessa työtapaturmien ehkäiseminen sekä työpaikkahäirinnän poisto on otettava tosissaan ja tavoitteena on oltava nollatoleranssi. Talonrakentamisessa työtapaturmien nollatoleranssi on jo lanseerattu. Monikulttuurisuus tuo suomalaiseen yhteiskuntaan myös nollatoleranssi tavoitteen rodun tai ihonväriin perustuvalle syrjinnälle. Riskienhallinta (henkilö, talous, ) Työturvallisuus, työpaikkahäirinnän ja työsyrjinnän nollatoleranssi ammattiosaamiseksi (esim. kaivantoturvallisuus) Sosiaalinen media Tänä päivänä asiat tiedotetaan tapahtuneen kanssa reaaliaikaisesti. Näin on laita myös yritysten ja organisaatioiden tekemien virheiden suhteen. Tämä tuo valtavasti osaamisvaatimuksia viestinnän ja viestintävälineiden käyttöön. Tiedottajien ja johdon on osattava reagoida nopeasti tapahtuneisiin asioihin. Positiivisten asioiden levittäminen on paljon hankalampaa ja vaikeampaa. Myös rakennushankkeiden kuulemismenettelyt muuttavat muotoaan ja kansalaisten mielipiteitä kysellään sosiaalisessa mediassa infotilaisuuksien lisäksi. Median hyödyntäminen ja etiketin osaaminen Viestintäosaaminen, uudenlaiseen viestinnän ja viestintävälineiden käyttötaidot ja reaaliaikainen tiedotus Kuulemismenettelyt hyödyntäen sosiaalista mediaa ja sosiaalisen toimiluvan hankinnassa 3.3 Ympäristöosaaminen Ympäristölupaa edellytetään lainsäädännön mukaan vain muutamissa rakennushankkeissa. Toisaalta aluehallintoviranomaisella on harkintavalta vaatia ympäristölupaa missä tahansa hankkeessa. Käytännössä ympäristölupia vaaditaan esim. tuulivoimaloiden rakentamisessa, teollisuuden sivutuotteiden käyttämisessä maarakenteissa, rakennusten purkujätteiden uusiokäytössä jne. Uhanalaisten eläin tai kasvilajien reviirien heikentäminen on kielletty. Viime aikoina useita pitkälle valmisteltuja hankkeita on jouduttu suunnittelemaan uudelleen tai jopa keskeyttämään reviirilöydösten takia. Teollisuuden sivutuotteiden uusiokäyttöä maarakentamisessa on selvitetty sekä kivihiilivoimaloiden tuhkien kuin terästehtaiden kuona aineiden osalta. Vireillä on ympäristölupamenettelyn muutos vähitellen jätteiden maarakennuskäyttöä nykyistä useampiin uusiomateriaaleihin, joiden käyttö määritellyissä kohteissa edellyttäisi lupamenettelyn sijasta vain ilmoitusmenettelyä. Mahdollisia kandidaatteja ovat tiilimurskeet, valimohiekat sekä eräät teollisuudessa syntyvät kiinteät jätteet, sakat ja lietteet.

19 18 Valtion ja kuntien julkisissa hankinnoissa asetetaan tavoitteeksi lisätä maarakentamisessa merkittävästi laatuvaatimukset täyttävien uusiomateriaalien käyttöä vuoden 2005 tasosta. Uusiomateriaalien käyttöä lisätään myös ympäristörakentamisessa ja talonrakentamisessa. Suomi osallistuu aktiivisesti EUvalmisteluun, jonka tavoitteena on laatia eräille uusiomateriaaleille arviointiperusteet, joilla tietyt jätteet lakkaavat olemasta jätettä. Tällaisia voivat olla mm. maarakentamiseen tai rakennustuotteisiin soveltuvat uusiomateriaalit Ympäristölupamenettely on raskas, aikaaviepä ja hakemuksiin pyydetään usein täydennyksiä. Esim. tuulivoimahankkeissa lupaprosessi saattaa viedä jopa 5 10 vuotta. Uusiomateriaalien ja korvaavien materiaalinen käyttöä ehkäisee tilaajatahojen puutteelliset tiedot em. materiaalien ominaisuuksista / käytöstä eri kohteissa. Käyttöä ehkäisee myös harjukiviaineksen halpa hinta verrattuna uusiomateriaaleihin hidastaa myös käytön leviämistä. Samoin uusio/korvaavien materiaalien saatavuudessa on puutteita verrattuna harjukiviaineksiin. Maarakennushankkeista vastaavien tilaajien osaaminen liittyen ympäristönormeihin, ympäristölupamenettelyyn, uusio ja korvaaviin materiaalein käyttöön ja ominaisuuksiin. Uusiomateriaalien, ylijäämämateriaalien, teollisuuden sivutuotteiden, purkumateriaalien hyödyntäminen Energiatuotannon tuhkien käyttö. Jätteiden lajitteluosaaminen työmaalla Uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelu Ekotehokas rakentaminen Ekotehokkaassa rakentamisessa käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja ja energiaa sekä tuotetaan mahdollisimman vähäisillä kasvihuonekaasupäästöillä maksimituotos. Ekotehokkuus varmistetaan kaavoituksesta lähtien ottamalla huomioon rakennettavan alueen makroja mikroilmastot sekä minimoidaan liikkuminen oikealla toimintojen sijoittelulla. Ekotehokkuuden ohella tulee hakea elinkaariedullisia ratkaisuja sen sijaan että investoinnin minimoinnilla päättyisi koviin käyttökustannuksiin.. Sekä ekotehokkuutta että elinkaariedullisuutta parantaa infrarakenteiden monikäyttöisyys. Ekotehokas yhdyskuntarakentaminen; rakenteen tiivistäminen (talonrakentaminen ja yhdyskuntatekniikka) Infrarakenteiden elinkaaren hallinta Infrarakenteiden monikäyttö (esim. silta/skeittirata) Kestävä kehitys, ympäristöarvot, hiilineutraalius

20 19 Hajautettu energiantuotanto, RES EU 2020 strategiassa Suomen uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 38 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suurta määrää tuulivoiman, maalämmön ja aurinkoenergian rakentamista. EU 2030 strategiassa ei ole enää maakohtaisia tavoitteita vaan uusiutuvan energian osuuden tavoite (27 %) on annettu koko EU alueelle. Tuulivoiman rakentaminen, aurinko ja maalämmön osaaminen Säiden ääri ilmiöt IPCC viidennen raportin mukaan 30 vuoden ajanjakso on ollut lämpimin useaan sataan vuoteen. Tämä tarkoittaa merenpinnan vedennousua jäätiköiden sulamisen takia. Kesät pitenevät ja talvet lyhenevät. Säiden ääri ilmiöt (kuivuus, rankkasateet, myrskyt) yleistyvät. Säiden muutokset aiheuttavat infrarakentamiselle muutoksia ja etenkin hulevesimäärien kasvuun on varauduttava. Runsaisiin sateisiin/pitkiin kuivakausiin varautuminen rakentamisessa ja infrarakenteissa Tulvasuojelu ja tulvapengerrakentaminen Pohjarakentaminen. Pilaantuneet maa ainekset Jos alue todetaan pilaantuneeksi, on ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen ja riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle, joka riippuu alueen maankäytöstä. Käytännössä viranomainen määrittää ilmoitus tai ympäristölupapäätöksessään millaiset vähimmäistavoitteet alueen kunnostamiselle asetetaan. Riskinhallinta voidaan toteuttaa haitallisia aineita poistamalla, niiden kulkeutumista vähentämällä tai rajoittamalla haitallisille aineille altistumista esim. maankäytön suunnittelulla. Pilaantuneiden alueiden tunnistaminen Pilaantuneiden maiden käsittely (puhdistus / kapselointi)