Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3. Työvoima, koulutus ja osaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3. Työvoima, koulutus ja osaaminen"

Transkriptio

1 Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3 Työvoima, koulutus ja osaaminen Valokuva VR Track Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT

2 1 Reportti Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3 työvoima, koulutus ja osaaminen Projekti Projektinumero Infrarakentaminen muutoksessa Kirjoittaja Sivut Eero Nippala; Terttu Vainio s Avainsanat infrarakentaminen; koulutusmäärä; koulutustarve; osaamistarve; tulevaisuus; Yhteenveto Jotta rakentamisen tuottavuutta pystytään parantamaan, on otettava käyttöön uutta tekniikkaa, toimintatapoja ja kehitettävä osaamista. Mallintamisen ja koneautomaation täysimääräinen hyödyntäminen edellyttävät perusopetusohjelmien kehittämistä ja myös töissä olevan, ammattikoulutetun henkilöstön täydennyskoulutusta. Tarvitaan myös uudenlaista, verkottunutta osapuolten yhteistä osaamisen kehittämistä. Osaamisvajetta on syntynyt myös vaatimusten (mm. ympäristövaatimukset) ja toimintatapojen (julkiset organisaatiot, urakkamuodot) muuttumisen myötä. Tätä varten tarvitaan järjestelmien osaamista ja tilaajaosaaminen. Näihin pystytään vaikuttamaan jatko ja täydennyskoulutuksella. Kaikista haasteista on ehdottomasti alleviivattava työnjohdon iso vajaus. Insinööri ja rakennusmestarikoulutusta on lisätty, mutta opiskelijoista suurin osin suuntautuu talonrakentamiseen. Infra alan työnjohtoon tarvitaan vähintään kaksinkertainen määrä nykyisin valmistuviin insinööreihin verrattuna tai 5 10 kertainen määrä valmistuviin rakennusmestareihin nähden. Opetushallinnon selvitysten mukaan ammattikorkeakouluissa rakennusalan insinöörien koulusta on yli tarpeen. Ennen koulutuksen karsimista olisi syytä tasapainottaa koulutus alueellisesti sekä infra ja talonrakentamisen opetuksen kesken. Tiedekorkeakoulut ovat olleet vetovoimaisia ja niiden opiskelijamääriä on tarkoitus kasvattaa. Toteutuva kehitys voi kuitenkin olla päinvastainen mm. Aaltoyliopiston opintopolun muutosten takia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloituspaikkoja on tarvetta vastaava määrä, mutta myös sieltä valmistuu aivan liian pieni osuus infrarakentamiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja on hyvin niukasti Etelä Suomessa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, mihin infra alan työt painottuvat. Julkisuus JULKINEN Tampereella Eero Nippala Terttu Vainio Yhteystiedot Jakelu Johtoryhmän jäsenet, TAMK, VTT,

3 2 Alkusanat Työvoima, koulutus ja osaaminen raportissa käydään läpi infra alan ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista infra alalle valmistuvien määrät sekä toimintaympäristön ja teknologian muutoksista johdetut uudet osaamistarpeet. Osaamistarpeet on määritelty työpajassa, johon osallistui projektin johtoryhmän ja tutkijoiden lisäksi useita infra alan koulutuksen asiantuntijoita. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio VTT:ltä ja Eero Nippala TAMK:sta. Infra alan koulutusmäärien selvittämiseen osallistui insinööriopiskelija Paavo Kärki. Projektin johtoryhmään kuuluivat: Tapani Karonen (pj; Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Jarmo Leskinen; Kari Happonen saakka (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen saakka (Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Eero Moilanen (Vison Oy; Morenia Oy saakka ) Petri Nieminen; Hannu Jokiniemi saakka (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Jouko Turto ja Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Ilkka Forsell; Juha Salminen saakka (NCC Infrapalvelut) Tämän raportin toivotaan auttavan erityisesti koulutusorganisaatioita kurssien sisällön ja opetussuunnitelmien suunnittelussa sekä yrityksiä ja organisaatioita osaamisensa varmistamisessa. Infrarakentaminen muutoksessa projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne Osa 2. Infrarakentamisen seuranta ja määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen työvoima, osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen

4 3 Alkusanat Johdanto Tausta Tavoite ja toteutus Infra alan työvoima ja koulutus Suomessa Työvoima Koulutuksen määrä ja tarve Ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot Infra alan osaamistarpeet tulevaisuudessa Talousosaaminen Työnjohto ja työn tekeminen Ympäristöosaaminen Lähdeluettelo Liite A. Ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus Liite B Kauppakamarin osaamisselvitys 2012 Liite C Helsingin kaupunki, kiinteistö ja rakennusklustrin ennakointi Liite D Infrarakentamisen muutoksessa työpajat

5 4 1 Johdanto 1.1 Tausta Infra alan toimintaympäristö on muuttunut globaalien muutosten myötä. Suomen työvoimavajeen ja EU alueen työvoiman vapaan liikkuvuuden takia ulkomainen työvoima on arkea myös infratyömailla. Suomalaiset ikääntyvät ja asutus keskittyy kaupunkeihin. Ympäristöasiat korostuvat ja hupenevat luonnonvarat vaativat uusiomateriaalien laajempaa kehitystä ja käyttöönottoa. Tuottavuuden kasvua tavoitellaan työn tekemisen uusilla apuvälineillä, esimerkiksi mallintamisella ja siihen linkitetyllä koneohjauksella. Osaamisvajetta on syntynyt myös toimintatapojen muutosten myötä. (VM, 2012) Muutoksiin vastaaminen ja teknologioiden hyödyntäminen vaativat uutta osaamista sekä alalle vasta tulossa oleville että alalla jo työskenteleville työntekijöille. Valtion menojen leikkaukset uhkaavat rakennusalan koulutusta. Oppilaitosten supistuva rahoitus on johtamassa siihen, että kaikkien opetusalojen koulutusta leikataan, olipa niistä valmistuville työpaikkoja tai uhkana työttömyys. Perinteisen koulutuksen lisäksi osaamisen kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia verkottunutta, intensiivistä toimintamallia. Esimerkillistä yhteistyötä on tehty esimerkiksi TTY:n Rata akatemiassa. Laadukas rakennettu ympäristö ja toimiva infrastruktuuri ovat kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymismahdollisuuksien perusedellytyksiä. Ilman lisäpanostusta ammattitaitoisen henkilöstön määrään ja osaamiseen aiheutuu merkittäviä, pitkävaikutteisia kansantaloudellisia menetyksiä. 1.2 Tavoite ja toteutus Tämän osaprojektin tehtävänä on selvittää infra alan koulutusmäärät ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Koulutustilastojen perusteella pystytään selvittämään rakennusalan koulutusmäärät. Rakennusalan sisältä infra alan koulutus täytyy eritellä oppilaitoskohtaisesti. Tämä tehtiin sähköpostikyselyllä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Osaamistarpeista tehtiin kirjallisuustutkimus. Kirjallisuustutkimuksen antia täydennettiin Infrarakentaminen muutoksessa projektin järjestämässä työpajassa. Työskentelyn apuna olivat käytettävissä sektorikohtaisten työpajojen tunnistamat muutokset ja haasteet.

6 5 2. Infra-alan työvoima ja koulutus Suomessa 2.1 Työvoima Maa ja vesirakennustoimialoille (42, 431) on kirjattu vuonna 2012 työntekijöitä henkilöä (kuva 1). Tästä joukosta yli 55 vuotiaiden osuus oli 21 prosenttia. Yli 55 vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 1995 lähtien (kuva 2) luvulla rakennusalan lama hidasti lähes 10 vuoden ajan uusien työntekijöiden rekrytointia alalle Maa ja vesirakennusalan työntekijät Kuva 1. Maa ja vesirakennusalan työntekijät. Tilasto pitää sisällään vain osan ulkomaalaisista työntekijöistä. Infratyömailla ulkomaalaisia työntekijöitä on noin 5 % kaikista työntekijöistä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto. 100 % 90 Maa ja vesirakentamisen työllisten ikäjakauma < Kuva 2. Maa ja vesirakennusalan työntekijöiden ikäjakauma. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto.

7 6 Ikärakennekuva 2 osoittaa, että alalla tarvitaan työntekijöitä korvaamaan eläköityviä henkilöitä. Kokonaismäärään tarvitaan vain vähän lisää kokonaan uusia työntekijöitä vuoteen 2025 mennessä. (Opetushallitus, Työvoima 2025). Kuvissa 1 ja 2 ovat mukana vain maa ja vesirakennustoimialan työntekijät. Näiden lisäksi infra alan työntekijöitä löytyy myös muilta toimialoilta kuten, maa ainesten otossa, kuljetuksissa, verkostojen ylläpidossa, suunnittelussa, jne. 2.2 Koulutuksen määrä ja tarve Oheinen kaavio kuvassa 3 kertoo Suomen koulutusjärjestelmän rakenteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen voi hakeutua jo suoraan peruskoulusta. Koulutus antaa ammattitaidon kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia ammatin harjoittamiseen tai yrittäjäksi. Opetushallitus vahvistaa tutkintojen perusteet. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja opiskelu kestää yleensä noin kolme vuotta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus perustutkinnoissa on opintopistettä (aiemmin opintoviikkoa) ja voidaan suorittaa 3 4 vuodessa. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri tekniikan alalla diplomi insinööri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutus järjestetään joko pää ja sivuainepohjaisina opintoina tai koulutusohjelmina. Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen suorittamisen tavoiteaika päätoimisesti opiskellen on kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden tai sitä vastaavien opintojen päätoimista opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Siten ylempi korkeakoulututkinto (yhteensä 300 op) on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Läpäisysasteella tarkoitetaan tutkinnon tavoiteajan sisällä suorittaneiden opiskelijoiden suhdetta opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Läpäisyaste vaihtelee aloittain ja oppilaitoksittain merkittävästi. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakouluissa läpäisyaste vaihtelee alle 50 prosentista 70 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen läpäisyasteelle tulee 13 % nykyistä kovempi tavoite. Taulukossa 1 on esitetty tavoiteajan kuluessa valmistuneiden toteutunut ja lähivuosien tavoitteellinen kehitys. Taulukko 1. Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista arvio arvio arvio Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,4 79,2 80, Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 59,7 60, Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 59, , Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 51, ,

8 7 Kuva 3. Suomen koulutusjärjestelmä. Koulutukset kuvattu tarkemmin liitteessä A. Lähde: Opetushallitus, Vipunen Ammatilliset oppilaitokset Ammattiopistoissa rakennusalan aloituspaikkoja on ollut viime vuosina noin 4400 kpl. Ensisijaishakijoita on ollut 1,3 2 kertainen määrä. Kokonaistasolla, pitkällä aikavälillä aloituspaikkoja on ollut tavoitetta (4200) vastaava määrä. Opintonsa keskeyttävien määrä on kuitenkin suuri. Esimerkiksi vuonna 2012 valmistui 3300 opiskelijaa.

9 8 Tässä selvityksessä virallisia koulutustilastoja (kuva 4) täydennettiin tiedolla infra alan tutkinnon suorittaneista. Ammattiopistoista valmistuvista vain alle 500 valmistuu infra alan koulutuksesta. Infraalan koulutusta on erittäin niukasti Etelä Suomessa, missä suurin osa infratöistä tehdään (kuva 5). Ammattiopistot Aloituspaikat Valmistuneet Koko rakennusala Infra ala Lähteet: Tilastokeskus; oppilaitokset Kuva 4. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet rakennusalan opiskelijat (ei sisällä ajoneuvo ja kuljetustekniikan valmistuneita). Kuva 5. Infra alalle valmistavien oppilaitosten sijainti (valmistuvat opiskelijat) ja infrarakentamisen sijainti.

10 9 Ammattiopistojen koulutusmäärät eivät riitä kattamaan työntekijätarvetta. Vajetta infratyömailla paikkaavat aikuiset alanvaihtajat sekä ulkomainen työvoima. Ulkomaalaisten osuus infra alan työllisistä on kokomaassa 5 %. Etelä Suomen suurilla ja pitkäkestoisilla infratyömailla ulkomaalaisten osuus on jopa %. Ammatillimen perustutkinto voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena tai näyttötutkintona Ammattikorkeakoulut Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on yhteensä 25 ammattikorkeakoulua. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskolan på Åland ja sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen rakennus, talotekniikan ja ympäristötekniikan alan linjoilla on yhteensä noin 1800 aloituspaikkaa ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Kokonaisuudessaan rakennusalan ammattikorkeakouluopintojen aloittaneita on 250 liikaa laskennalliseen tarpeeseen nähden, joten koulutuksen supistamistavoite ( 15 %) on perusteltu. Aloituspaikkatarvetta tosin on laskettu alaspäin juuri kun rakennusalan aloituspaikat saavuttivat aiemmin määritellyn tavoitetason. Vielä 2000 luvulla aloituspaikkojen määrä oli alimitoitettu tarpeeseen nähden Rakennusalalle valmistuneet insinöörit, rakennusarkkitehdit ja rakennusmestarit rakennusala yhteensä infra ala Lähde: Tilastokeskus; oppilaitokset Kuva 6. Ammattikorkeakouluista valmistuneet rakennus talotekniikan ja ympäristötekniikan alan opiskelijat ja tarkennettuna infra alan opiskelijamäärillä.

11 10 Koulutuksen määrän kasvattaminen , ml. rakennusmestarikoulutus, on painottunut lähes täysin talonrakentamiseen. Infra alalta valmistuneiden määrät ovat koulutuksen lisäyksestä huolimatta pysyneet lähes ennallaan ja ovat liian vähäisiä tarpeeseen nähden: Infra alan insinöörejä ja rakennusmestareita tarvittaisiin yhteensä arviolta 250 mutta valmistuvia on viime vuosina ollut vain Valmistuvien määrä kasvaa hieman 2013, mutta on jälleen vähenemässä hieman vuoteen 2015 mennessä. Vaje tulee edelleen pahenemaan. Koska infrainsinöörejä valmistuu n. 150 vuosittain, tarvittaisiin infra rakennusmestareita vuosittain noin 100 nyt valmistuvien muutama kymmenen sijaan. Valmistuvien määrän tulisi siis olla n. 250, joka on 20 % rakennusalan koulutuksesta. Nykyisin infra alalle valmistuvia on vain noin 10 % Yliopistot Yliopistojen rakennusalan diplomi insinöörikoulutuksen vetovoima on ollut hyvä ja myös infra alan koulutusmäärät ovat olleet riittäviä. Aalto yliopiston koulutusohjelmien organisointi ja maisterivaiheen englanninkielinen koulutus on haaste. Saadaanko opiskelijat valitsemaan infra alan opinnot? Palaavatko ulkomaalaiset opiskelijat takaisin kotimaahansa? Valmistuneet arkkitehdit, diplomi insinöörit ja maisterit rakennusala yhteensä infra ala Lähteet: Tilastokeskus; yliopistot Kuva 7. Rakennusalan yhteensä (sininen) ja Infra alan (punainen) valmistuneet yliopistoopiskelijat. Luvut sisältävät Aallosta, TTY:stä sekä Oulun, Turun ja Lappeenrannan yliopistoista valmistuneet. Piikki vuonna 2010 johtui siitä, että vanhojen tutkintojen suoritusaika päättyi. Rakennusalalla mm. arkkitehtejä valmistui tuolloin runsaasti.

12 11 Rakennusalalla arvioidaan asiantuntijatyön osuuden kasvavan voimakkaasti ja tämän takia tiedekorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää korotetaan viidenneksellä. Aloituspaikkoja on ollut 500, tarve olisi 660. Paikkavaje on ollut 150 luokkaa. 3. Infra-alan osaamistarpeet tulevaisuudessa Infra alan yleisiä muutoksia ja haasteita on pohdittu viidessä Infra muutoksessa projektin työpajassa. Muutoksista ja haasteista johdettiin koulutustarpeita ja osaamisia kuudennessa työpajassa (liite 2 työpajojen teemat). Seuraavilla sivuilla on yhteenveto osaamistarpeista jäsennettynä talousosaamiseen, työnjohtoon & työn tekemiseen ja ympäristöosaamiseen. 3.1 Talousosaaminen Julkisen sektorin velkaantuminen ja säästöt, kuntien rakenneuudistus, organisaatiorakenteet Kunnat velkaantuvat 2 mrd. vuosivauhdilla ja valtio 5 7 mrd. euron vuosivauhdilla. Julkisen sektorin velka ylittää 100 mrd. euron rajan. Suomen luottoluokitus on edelleen AAA (huhtikuu 2014) ja velkojen korot matalia. Velkaantumisen jatkuessa nykyvauhtia velankorko tulee nousemaan. Suhdannekuopissa velanotto on hyväksyttävää mutta talouden ongelmien ollessa rakenteellisia, ei velanottoa voi jatkaa. Hallituksen kehysneuvotteluissa keväällä 2014 päätettiin laajoista toimista julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nykyinen taloustilanne vaatii niin kunta kuin valtiosektorilta mittavia säästöjä. Aiemmin vakaa kuntasektori on muutoksessa säästöjen paineessa. Tämä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Säästöpaineiden takia toiminta on organisoitava tehokkaaksi. Sekä valtiolla että kunnissa on mm. yhdistetty toimintoja. Valtio on yhdistänyt erilliset väylävirastot yhteiseksi Liikennevirastoksi ja kunnissa on mm. yhdistetty vesi ja energialaitoksia. Osaamistarpeet: Investointien ajoittaminen edulliseen suhdannetilanteeseen Julkisten organisaatioiden organisaatiorakenne ja demokraattinen päätöksenteko ja poliittinen ohjaus. Organisaation ohjaaminen yli hallintorajojen ja projektirajapintojen Kaupunkiorganisaation ja toiminnan tuntemus Omaisuuden hallinta (määrä, kunto, korjaustarve) Infraomaisuuden omistajien/ylläpitäjien tulisi tietää omaisuutensa määrä ja kunto. Nämä ovat peruslähtökohta omaisuuden hallinnassa ja kunnossapidon suunnittelussa. Tehtävä on sitä haastavampi, mitä mittavammasta infraomaisuudesta on kyse.

13 12 Korjaustarpeen arviointiin on kehitetty menetelmiä aina karkeista ikäalennuskertoimista rakennekohtaisiin yksityiskohtaisiin kuntotutkimuksiin. Laajojen omaisuusmassojen yksityiskohtaisia kuntotutkimuksia voidaan korvata otannoilla ja teoreettisilla laskennoilla. Kuntoarvioiden teko, kuntotutkimusten teko Tiedonhallinta laajasti tulkittuna Infranpidon talousosaaminen; kustannusosaaminen; sijoitusosaaminen (infran salkutus) Viestintä ja vuorovaikutus päättäjille, käyttäjille, muille sidosryhmille Verkostoituminen; yhteistyö Infra alan sisällä toimijat ovat havainneet yhteistyön edut. Aiemmin verkostoituminen tarkoitti aliurakointia, työyhteenliittymiä tai yhteisiä tutkimushankkeita. Kiinteää yhteistyö on myös ollut tapauksissa, joissa yhtiö on ostanut toisen yhtiön tytäryhtiökseen. Uudentyyppinen verkostoituminen tarkoittaa työyhteenliittymää, jossa osakkaana on myös tilaaja (allianssiurakka). Uusia yhteistyömuotoja on valtion kanssa (esim. MAL hankkeet), kuntien keskinäinen yhteistyö (esim. Kehto) sekä yhteistyössä T&K&I saralla (esim. InfraBIM). T&K&I yhteishankkeiden jatkaminen Allianssi tai elinkaarihankkeiden open books osaaminen Kokonaisuuksien hallinta, toimintajärjestelmä, toiminta ja rahoitussuunnitelma (esim. liikennejärjestelmän tulevaisuuden hallinta) Kaupunkiorganisaation ja toiminnan tuntemus Mallinnus Infra alalla on mahdollista tehdä teknologiaharppaus mallinnuksen käyttöönotolla. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessin tiedonkulun digitalisointia. Digitaalista kartta aineistoa täydennetään laserskannauksella ja laaditaan näistä kolmiopistemaastomalli. Maastomalliin suunnitellaan uuden /korjattavan rakenteen tai verkoston tietomalli. Maastomallin ja tietomallin avulla tehdään koneautomaatiota varten koneohjausmalli. Rakentamisen aikana tarkemittausten määrää voidaan vähentää toteumamallilla, joka siirtyy ylläpidon virtuaalimalliksi ja pitoajan jälkeen jäännösarvomalliksi. Tämä vaatii uuden nimikkeistön käyttöönottoa, suunnittelijoiden kouluttamista, koneenkuljettajien kouluttamista koneohjauksen käyttäjiksi sekä kokonaan uuden ammatin syntymistä eri mallien keskinäiseen tiedonsiirron sekä sisällön ja päivityksen osaajia. Opettajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden mallinnusprosessin osaaminen Mallin lähtötietojen hankinta: laserskannaus UAV /mobiilimittaus teknologia Sähköinen tiedonsiirto läpi hankkeen elinkaaren Mallipohjainen työmaan tuotannonohjaus, koneohjaus, toteutusmalli ylläpitoa ja käyttöä varten

14 13 Innovaatiot Tietotekniikan sovellukset ovat kehittyneet valtavasti 2010 luvulla. Käyttöön on otettu robotiikkaa yksinkertaisissa töissä. Infra alaltakin löytyy jo robotiikan käyttökohteita esim. ZenRobotics jätteenlajittelu. Innovaatio voi olla teknisen kojeen tai laitteen sijaan myös kokonaan uusi toimintatapa. Telematiikan avulla voidaan nelikaistaisen tien 3 ajorataa ohjata kulkemaan aamuruuhkassa yhteen suuntaan ja iltapäivän ruuhkassa vastakkaiseen suuntaan. Innovaatioiden käyttöönotto vaatii kansainvälistä yhteistyötä, jotta isoilla markkinoilla kehitetyt ratkaisut saadaan käyttöön myös Suomessa. Innovaatioiden kalleus hidastaa käyttöönottoa varsinkin pienillä yrityksillä. Isommilla yrityksillä esteeksi nousee mm. se, etteivät tilaajat luottavat mieluummin koeteltuihin ratkaisuihin. Enemmän koerakentamista osa T&K&I hankkeita Tilaajat: uusien innovaatioiden tilaaminen (riskinotto) ja kannustimien kehittäminen Tuottajat: T&K osaaminen ja teknologiatuontiosaaminen Avoin data Suomessa on valtava määrä erilaisia rekistereitä, joiden käyttö on ollut yrityksille ja yksityisille mahdotonta tai kallista, kuten esimerkiksi peruskartat korkeuskäyrineen, maaperätiedot ja tonttijako. Maanteiden, yksityisteiden, katujen sijaintitietojen avoimuus on tehnyt mahdolliseksi erilaisten GPS reittiopas laitteiden kehittämiseen ja matka aikojen reittivalintojen tekemiseen. Uudet liiketoimintamahdollisuudet Mobiilipalvelujen toteuttaminen Hankinnat ja ominaisuusvaatimukset Rakennuttajaorganisaatioiden henkilöstöresurssia on vähennetty ja työtä ulkoistettu. Hankinnoissa korostetaan kokonaisedullisuutta, jossa hinnan lisäksi katsotaan toimittajan laaduntuottokykyä. Sen varmistamiseksi rakennuttajat vaativat toimittajiltaan pätevyyksiä. Käytettävien rakennusmateriaalien on täytettävä harmonisoidut tuotestandardit (CE). Hankintoja pyritään kehittämään suuntaan, jossa tilaaja asettaisi lopputuotteelle toiminnallisuus ja ominaisuusvaatimukset. Hankinnoissa on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia. Elinkaaritaloudellisuus hankinnoissa halvimman investointikustannuksen sijaan Uudet toteutusmuodot: elinkaarivastuu ja allianssi Palkkiomenettelyt Ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käytön osaaminen urakoinnissa (ojankaivusta tierakenteen kuivanapitoon), kaavoissa ekotehokkuusvaatimukset, suunnittelussa mallinnuksen käytettävyys koneohjauksessa Liiketoimintatiedon hyödyntäminen mm. kustannusosaaminen

15 14 Globaalit raaka ainehinnat Öljyn ja öljyjalosteiden painoarvo on infrarakentamisen kustannuksista viidennes (Infrarakentaminen muutoksessa, osa 1, 2013) ja se vaikuttaa merkittävästi infrarakentamisen kustannustasoon. Raakaöljyn hinta nousi 2006 jälkeen voimakkaasti ja on pysynyt korkeana. Infrarakentamisen kustannukset nousivat lähes kaksi kertaa nopeammin kuin inflaatio. Kustannusnousun ennakointi, materiaalihankintojen vuosisopimukset Kansainvälistyminen Infra ala on ollut kansainvälinen jo vuosikymmeniä ja etenkin yhdyskuntasuunnittelua on viety Afrikkaan, Lähi ja Kauko Itään ja Neuvostoliittoon. Vienti on ollut joko kehitysapua tai kaupallista toimintaa. Urakointivientiä on tehty viime aikoina pääasiassa Suomen lähialueille, Venäjälle, Baltiaan ja etenkin Pohjoismaihin luvulla urakointivienti suuntautui Afrikkaan, lähi Itään ja Neuvostoliittoon lähinnä aluerakennuskohteisiin. Infra alan suunnittelun, urakoinnin ja materiaalivalmistuksen kotimarkkina tulisi ulottaa Pohjoismaihin, Balttiaan ja Venäjän lähialueille Pietari mukaan lukien. Ulkomailla toimiminen on haastavaa mutta mahdollisuudet ja markkinat ovat suuret. Erityisosaamisalueilla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia isoon markkinaosuuteen. Infra alan kone, laite ja kalustoteknologian sekä robotiikan ja atk ohjelmistojen sekä erilaisten toimintaprosessien kehittämisen kannalta markkina alue on koko maailma. infra alan suunnittelun ja urakoinnin laaja etabloituminen lähialueille (Pohjoismaat, Baltia, Pietari) Kansainvälistymisosaaminen ja kulttuurien tuntemus Kansainvälisen yritysrahoituksen hankintaosaaminen 3.2 Työnjohto ja työn tekeminen Ihmissuhdetaidot, henkilöjohtaminen Johtaminen koostuu asiajohtamisesta ja henkilöjohtamisesta. Insinöörikoulutus antaa hyvät valmiudet asiajohtamiseen ja myös täydennyskoulusta on tarjolla kompleksiseen projektityöhön. Siinä tarvitaan myös henkilöstön motivointi ja palkitsemistaitoja, jotta hyvät työntekijät saadaan pysymään organisaatioissa ja yrityksissä. Henkilöjohtamisen koulutuksessa on puutteita, jotka heijastuvat työelämään. Monimuotoisessa työyhteisössä henkilöstöjohtaminen ja erilaisten ihmisten johtaminen (kulttuuri, ikä, uskonto, elämäntapa) korostuvat. Haaste on myös asiantuntijatyön johtaminen (suunnittelu ja projektityön johtaminen).

16 15 Henkilöjohtamiseen kuuluu myös henkilöstösuunnittelu ja ennakointiosaaminen siitä mitä osaamisia organisaatiossa tarvitaan tulevaisuudessa (osaamisen ja kehittämisen johtaminen sekä osaamistarpeen ennakointi ja osaamisen johtaminen). Pätkätöiden osuus työn tekemisestä on kasvanut viime aikoina ja tämä tuo osaamisvaatimuksia erilaisten palvelussuhteiden hallintaan. Ostopalvelut ja vuokratyövoiman käyttöön liittyvä osaaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen muuttuvan yrityksen/organisaation tarpeisiin, johtamiskoulutuksen lisääminen ja esim. 360 analyysin tekeminen johtajille Henkilöjohtamisosaaminen monikulttuurisilla työmailla (ihmissuhdeosaaminen, motivointi, palkitseminen), itseohjautuvuus Pätevyysvaatimukset kesällä 2014 urakointiin Liikennevirasto ja ELY keskukset ovat asettaneet maanteiden, vesiteiden ja rautateiden rakentamisurakoihin pätevyysvaatimuksia. Esimerkiksi Liikenneviraston hankinnoissa siirrytään vaiheittain seuraaviin pätevyys/sertifikaattivaatimuksiin: RALA pätevyys: RALA pätevyysvaatimus otetaan käyttöön kaikissa soveltuvissa uusissa infrahankinnoissa vuoden 2014 alusta. RALA sertifikaattivaatimus: Työmaa tai yritystasoinen, tapauskohtaisesti harkittava sertifikaattivaatimus otetaan käyttöön lähtien. Tienpidon hankinnoissa ja vesiväylänhoidossa RALA sertifikaattivaatimus on jo käytössä. Aliurakointia koskevien vaatimusten aikataulu on kytketty niiden pääurakoiden tarjouspyyntöaikatauluihin, joiden aliurakoita vaatimus tulee koskemaan. Pääurakoitsijan, pääkonsultin tai työyhteenliittymän/konsortion osapuolten osalta hyväksyntä edellytetään tarjoajaksi ilmoittautumisen/hyväksynnän yhteydessä. Aliurakoitsijoiden ja alikonsulttien hyväksyntä on esitettävä tarjouksessa siinä laajuudessa kuin nämä kulloinkin edellytetään tarjouksessa nimettäväksi. Tämän päivän uusia osaamisvaatimuksia ovat mm. ympäristövaatimukset ja uusiomateriaalien käyttö, kuormakoot, muoviputkien hitsaaminen, tilaajavastuu. Kuormakoot Muoviputkien hitsaaminen RALA pätevyyksien ja RALA sertifikaattien hankintaosaaminen tai vastaavan pätevyyden näytön hankinta Tilaajavastuuseen kuuluvat tehtävät

17 16 Ikärakenne ja muutoksen hallinta Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Eliniän kasvu yhdessä pienempien ikäluokkien kanssa aiheuttaa huoltosuhteen heikentymisen. Kansantalouden kannalta työuria olisi tarve pidentää sekä alkuettä loppupäästä. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa koulutetaan liian vähän työntekijöitä infraalalle. Vajetta paikataan alalle kouluttamattomilla sekä ulkomaalaisilla työntelijöillä. Koko Suomen tasolla infra alan työvoimasta on 5 % ulkomaalaisia. Etelä Suomen yksittäisillä työmailla ulkomaalaisten osuus on jopa %. Tämä on luonnollinen seuraus Etelä Suomen mitättömistä koulumääristä. Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen stressinhallintaan ja työurien pidentämiseen Vuokratyövoiman / ulkomaisen työvoiman käyttö Työvaatimukset Muuttuva toimintaympäristö edellyttää oman osaamisen laajentamista ja moniosaajuutta. Perustietotekniikkataidot korostuvat. Erilaisten viestimien kehittyessä myös työmailla on osattava käyttää kännykkä, tabletti tai tietokone käyttöliittymillä toimivia sovelluksia. Monikulttuurisella työmaalla kielitaito korostuu. Monista vanhoista toimintatavoista on opittava pois uusien tapojen tieltä. Etätyön tekeminen lisääntyy. Perustietotekniiikkaosaaminen (esim. etätyö ja työmaatabletti käyttö) Kuulemismenettelyt / esittelyosaaminen. Vuorovaikutus ja esitystaidot Sujuva yhteistyö perusprosesseissa Kielitaito, ulkomaisen työntekijän johtaminen, kulttuurien tapaosaaminen Kyky toimia ja soveltaa asiantuntemusta muuttuvissa toimintaympäristöissä Muuttuvat toimintaympäristöt edellyttävät halua ja kykyä oman osaamisen laajentamiseen, monialainen osaaminen, moniosaajuus Ulkomaisen yrityksen/työntekijän sopimus/työsuhdeosaaminen Sähköinen asiointi Yrityksille ja organisaatioille internet ja sähköposti ovat ns. perusasioita, joiden on toimittava. Laskutus ja laskujen maksaminen on osattava sähköisesti. Tilauskannan aikaansaamiseksi tarjousten / tarjouspyyntöjen tekeminen sähköisesti on myös normaalikäytäntö. Vuoden 2013 aikana osa kunnista on ottanut käyttöön sähköisesti haettavan rakennusluvan. Isoissa hankkeissa asiakirjat ovat tyypillisesti sähköisiä. Sähköisenä palveluna on mahdollista saada myös ylijäämämaiden kierrätys toimimaan. Mobiilisähköposti, yrityksen ja projektien internet sivustot, elaskut Hanketietokannat, HILMA tarjouspyynnöt, sähköiset tarjoukset, sähköiset rakennuslupahakemukset Maa ainespörssin käyttö urakoissa

18 17 Työturvallisuus, riskienhallinta Infarakentamisessa työtapaturmien ehkäiseminen sekä työpaikkahäirinnän poisto on otettava tosissaan ja tavoitteena on oltava nollatoleranssi. Talonrakentamisessa työtapaturmien nollatoleranssi on jo lanseerattu. Monikulttuurisuus tuo suomalaiseen yhteiskuntaan myös nollatoleranssi tavoitteen rodun tai ihonväriin perustuvalle syrjinnälle. Riskienhallinta (henkilö, talous, ) Työturvallisuus, työpaikkahäirinnän ja työsyrjinnän nollatoleranssi ammattiosaamiseksi (esim. kaivantoturvallisuus) Sosiaalinen media Tänä päivänä asiat tiedotetaan tapahtuneen kanssa reaaliaikaisesti. Näin on laita myös yritysten ja organisaatioiden tekemien virheiden suhteen. Tämä tuo valtavasti osaamisvaatimuksia viestinnän ja viestintävälineiden käyttöön. Tiedottajien ja johdon on osattava reagoida nopeasti tapahtuneisiin asioihin. Positiivisten asioiden levittäminen on paljon hankalampaa ja vaikeampaa. Myös rakennushankkeiden kuulemismenettelyt muuttavat muotoaan ja kansalaisten mielipiteitä kysellään sosiaalisessa mediassa infotilaisuuksien lisäksi. Median hyödyntäminen ja etiketin osaaminen Viestintäosaaminen, uudenlaiseen viestinnän ja viestintävälineiden käyttötaidot ja reaaliaikainen tiedotus Kuulemismenettelyt hyödyntäen sosiaalista mediaa ja sosiaalisen toimiluvan hankinnassa 3.3 Ympäristöosaaminen Ympäristölupaa edellytetään lainsäädännön mukaan vain muutamissa rakennushankkeissa. Toisaalta aluehallintoviranomaisella on harkintavalta vaatia ympäristölupaa missä tahansa hankkeessa. Käytännössä ympäristölupia vaaditaan esim. tuulivoimaloiden rakentamisessa, teollisuuden sivutuotteiden käyttämisessä maarakenteissa, rakennusten purkujätteiden uusiokäytössä jne. Uhanalaisten eläin tai kasvilajien reviirien heikentäminen on kielletty. Viime aikoina useita pitkälle valmisteltuja hankkeita on jouduttu suunnittelemaan uudelleen tai jopa keskeyttämään reviirilöydösten takia. Teollisuuden sivutuotteiden uusiokäyttöä maarakentamisessa on selvitetty sekä kivihiilivoimaloiden tuhkien kuin terästehtaiden kuona aineiden osalta. Vireillä on ympäristölupamenettelyn muutos vähitellen jätteiden maarakennuskäyttöä nykyistä useampiin uusiomateriaaleihin, joiden käyttö määritellyissä kohteissa edellyttäisi lupamenettelyn sijasta vain ilmoitusmenettelyä. Mahdollisia kandidaatteja ovat tiilimurskeet, valimohiekat sekä eräät teollisuudessa syntyvät kiinteät jätteet, sakat ja lietteet.

19 18 Valtion ja kuntien julkisissa hankinnoissa asetetaan tavoitteeksi lisätä maarakentamisessa merkittävästi laatuvaatimukset täyttävien uusiomateriaalien käyttöä vuoden 2005 tasosta. Uusiomateriaalien käyttöä lisätään myös ympäristörakentamisessa ja talonrakentamisessa. Suomi osallistuu aktiivisesti EUvalmisteluun, jonka tavoitteena on laatia eräille uusiomateriaaleille arviointiperusteet, joilla tietyt jätteet lakkaavat olemasta jätettä. Tällaisia voivat olla mm. maarakentamiseen tai rakennustuotteisiin soveltuvat uusiomateriaalit Ympäristölupamenettely on raskas, aikaaviepä ja hakemuksiin pyydetään usein täydennyksiä. Esim. tuulivoimahankkeissa lupaprosessi saattaa viedä jopa 5 10 vuotta. Uusiomateriaalien ja korvaavien materiaalinen käyttöä ehkäisee tilaajatahojen puutteelliset tiedot em. materiaalien ominaisuuksista / käytöstä eri kohteissa. Käyttöä ehkäisee myös harjukiviaineksen halpa hinta verrattuna uusiomateriaaleihin hidastaa myös käytön leviämistä. Samoin uusio/korvaavien materiaalien saatavuudessa on puutteita verrattuna harjukiviaineksiin. Maarakennushankkeista vastaavien tilaajien osaaminen liittyen ympäristönormeihin, ympäristölupamenettelyyn, uusio ja korvaaviin materiaalein käyttöön ja ominaisuuksiin. Uusiomateriaalien, ylijäämämateriaalien, teollisuuden sivutuotteiden, purkumateriaalien hyödyntäminen Energiatuotannon tuhkien käyttö. Jätteiden lajitteluosaaminen työmaalla Uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelu Ekotehokas rakentaminen Ekotehokkaassa rakentamisessa käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja ja energiaa sekä tuotetaan mahdollisimman vähäisillä kasvihuonekaasupäästöillä maksimituotos. Ekotehokkuus varmistetaan kaavoituksesta lähtien ottamalla huomioon rakennettavan alueen makroja mikroilmastot sekä minimoidaan liikkuminen oikealla toimintojen sijoittelulla. Ekotehokkuuden ohella tulee hakea elinkaariedullisia ratkaisuja sen sijaan että investoinnin minimoinnilla päättyisi koviin käyttökustannuksiin.. Sekä ekotehokkuutta että elinkaariedullisuutta parantaa infrarakenteiden monikäyttöisyys. Ekotehokas yhdyskuntarakentaminen; rakenteen tiivistäminen (talonrakentaminen ja yhdyskuntatekniikka) Infrarakenteiden elinkaaren hallinta Infrarakenteiden monikäyttö (esim. silta/skeittirata) Kestävä kehitys, ympäristöarvot, hiilineutraalius

20 19 Hajautettu energiantuotanto, RES EU 2020 strategiassa Suomen uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 38 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suurta määrää tuulivoiman, maalämmön ja aurinkoenergian rakentamista. EU 2030 strategiassa ei ole enää maakohtaisia tavoitteita vaan uusiutuvan energian osuuden tavoite (27 %) on annettu koko EU alueelle. Tuulivoiman rakentaminen, aurinko ja maalämmön osaaminen Säiden ääri ilmiöt IPCC viidennen raportin mukaan 30 vuoden ajanjakso on ollut lämpimin useaan sataan vuoteen. Tämä tarkoittaa merenpinnan vedennousua jäätiköiden sulamisen takia. Kesät pitenevät ja talvet lyhenevät. Säiden ääri ilmiöt (kuivuus, rankkasateet, myrskyt) yleistyvät. Säiden muutokset aiheuttavat infrarakentamiselle muutoksia ja etenkin hulevesimäärien kasvuun on varauduttava. Runsaisiin sateisiin/pitkiin kuivakausiin varautuminen rakentamisessa ja infrarakenteissa Tulvasuojelu ja tulvapengerrakentaminen Pohjarakentaminen. Pilaantuneet maa ainekset Jos alue todetaan pilaantuneeksi, on ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen ja riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle, joka riippuu alueen maankäytöstä. Käytännössä viranomainen määrittää ilmoitus tai ympäristölupapäätöksessään millaiset vähimmäistavoitteet alueen kunnostamiselle asetetaan. Riskinhallinta voidaan toteuttaa haitallisia aineita poistamalla, niiden kulkeutumista vähentämällä tai rajoittamalla haitallisille aineille altistumista esim. maankäytön suunnittelulla. Pilaantuneiden alueiden tunnistaminen Pilaantuneiden maiden käsittely (puhdistus / kapselointi)

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Click to edit Master title style TAMK, Suomen suurin infrainsinöörikouluttaja

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous 18.9.2012 klo 13 15:25 Liikennevirastossa Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

1. Päätoiminen opiskelu

1. Päätoiminen opiskelu Opetusuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja valmistava koulutus, talouskoulu 1. Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Maatalousalan perustutkinto Määräys 64/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

yle.fi/aihe/abitreenit

yle.fi/aihe/abitreenit Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot