Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3. Työvoima, koulutus ja osaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3. Työvoima, koulutus ja osaaminen"

Transkriptio

1 Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3 Työvoima, koulutus ja osaaminen Valokuva VR Track Eero Nippala, TAMK Terttu Vainio, VTT

2 1 Reportti Infrarakentaminen muutoksessa, osa 3 työvoima, koulutus ja osaaminen Projekti Projektinumero Infrarakentaminen muutoksessa Kirjoittaja Sivut Eero Nippala; Terttu Vainio s Avainsanat infrarakentaminen; koulutusmäärä; koulutustarve; osaamistarve; tulevaisuus; Yhteenveto Jotta rakentamisen tuottavuutta pystytään parantamaan, on otettava käyttöön uutta tekniikkaa, toimintatapoja ja kehitettävä osaamista. Mallintamisen ja koneautomaation täysimääräinen hyödyntäminen edellyttävät perusopetusohjelmien kehittämistä ja myös töissä olevan, ammattikoulutetun henkilöstön täydennyskoulutusta. Tarvitaan myös uudenlaista, verkottunutta osapuolten yhteistä osaamisen kehittämistä. Osaamisvajetta on syntynyt myös vaatimusten (mm. ympäristövaatimukset) ja toimintatapojen (julkiset organisaatiot, urakkamuodot) muuttumisen myötä. Tätä varten tarvitaan järjestelmien osaamista ja tilaajaosaaminen. Näihin pystytään vaikuttamaan jatko ja täydennyskoulutuksella. Kaikista haasteista on ehdottomasti alleviivattava työnjohdon iso vajaus. Insinööri ja rakennusmestarikoulutusta on lisätty, mutta opiskelijoista suurin osin suuntautuu talonrakentamiseen. Infra alan työnjohtoon tarvitaan vähintään kaksinkertainen määrä nykyisin valmistuviin insinööreihin verrattuna tai 5 10 kertainen määrä valmistuviin rakennusmestareihin nähden. Opetushallinnon selvitysten mukaan ammattikorkeakouluissa rakennusalan insinöörien koulusta on yli tarpeen. Ennen koulutuksen karsimista olisi syytä tasapainottaa koulutus alueellisesti sekä infra ja talonrakentamisen opetuksen kesken. Tiedekorkeakoulut ovat olleet vetovoimaisia ja niiden opiskelijamääriä on tarkoitus kasvattaa. Toteutuva kehitys voi kuitenkin olla päinvastainen mm. Aaltoyliopiston opintopolun muutosten takia. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloituspaikkoja on tarvetta vastaava määrä, mutta myös sieltä valmistuu aivan liian pieni osuus infrarakentamiseen. Ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja on hyvin niukasti Etelä Suomessa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, mihin infra alan työt painottuvat. Julkisuus JULKINEN Tampereella Eero Nippala Terttu Vainio Yhteystiedot Jakelu Johtoryhmän jäsenet, TAMK, VTT,

3 2 Alkusanat Työvoima, koulutus ja osaaminen raportissa käydään läpi infra alan ammattiopistoista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista infra alalle valmistuvien määrät sekä toimintaympäristön ja teknologian muutoksista johdetut uudet osaamistarpeet. Osaamistarpeet on määritelty työpajassa, johon osallistui projektin johtoryhmän ja tutkijoiden lisäksi useita infra alan koulutuksen asiantuntijoita. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio VTT:ltä ja Eero Nippala TAMK:sta. Infra alan koulutusmäärien selvittämiseen osallistui insinööriopiskelija Paavo Kärki. Projektin johtoryhmään kuuluivat: Tapani Karonen (pj; Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Jarmo Leskinen; Kari Happonen saakka (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen saakka (Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Eero Moilanen (Vison Oy; Morenia Oy saakka ) Petri Nieminen; Hannu Jokiniemi saakka (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Jouko Turto ja Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Ilkka Forsell; Juha Salminen saakka (NCC Infrapalvelut) Tämän raportin toivotaan auttavan erityisesti koulutusorganisaatioita kurssien sisällön ja opetussuunnitelmien suunnittelussa sekä yrityksiä ja organisaatioita osaamisensa varmistamisessa. Infrarakentaminen muutoksessa projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne Osa 2. Infrarakentamisen seuranta ja määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen työvoima, osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen

4 3 Alkusanat Johdanto Tausta Tavoite ja toteutus Infra alan työvoima ja koulutus Suomessa Työvoima Koulutuksen määrä ja tarve Ammatilliset oppilaitokset Ammattikorkeakoulut Yliopistot Infra alan osaamistarpeet tulevaisuudessa Talousosaaminen Työnjohto ja työn tekeminen Ympäristöosaaminen Lähdeluettelo Liite A. Ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulukoulutus ja yliopistokoulutus Liite B Kauppakamarin osaamisselvitys 2012 Liite C Helsingin kaupunki, kiinteistö ja rakennusklustrin ennakointi Liite D Infrarakentamisen muutoksessa työpajat

5 4 1 Johdanto 1.1 Tausta Infra alan toimintaympäristö on muuttunut globaalien muutosten myötä. Suomen työvoimavajeen ja EU alueen työvoiman vapaan liikkuvuuden takia ulkomainen työvoima on arkea myös infratyömailla. Suomalaiset ikääntyvät ja asutus keskittyy kaupunkeihin. Ympäristöasiat korostuvat ja hupenevat luonnonvarat vaativat uusiomateriaalien laajempaa kehitystä ja käyttöönottoa. Tuottavuuden kasvua tavoitellaan työn tekemisen uusilla apuvälineillä, esimerkiksi mallintamisella ja siihen linkitetyllä koneohjauksella. Osaamisvajetta on syntynyt myös toimintatapojen muutosten myötä. (VM, 2012) Muutoksiin vastaaminen ja teknologioiden hyödyntäminen vaativat uutta osaamista sekä alalle vasta tulossa oleville että alalla jo työskenteleville työntekijöille. Valtion menojen leikkaukset uhkaavat rakennusalan koulutusta. Oppilaitosten supistuva rahoitus on johtamassa siihen, että kaikkien opetusalojen koulutusta leikataan, olipa niistä valmistuville työpaikkoja tai uhkana työttömyys. Perinteisen koulutuksen lisäksi osaamisen kehittämiseen tarvitaan uudenlaisia verkottunutta, intensiivistä toimintamallia. Esimerkillistä yhteistyötä on tehty esimerkiksi TTY:n Rata akatemiassa. Laadukas rakennettu ympäristö ja toimiva infrastruktuuri ovat kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymismahdollisuuksien perusedellytyksiä. Ilman lisäpanostusta ammattitaitoisen henkilöstön määrään ja osaamiseen aiheutuu merkittäviä, pitkävaikutteisia kansantaloudellisia menetyksiä. 1.2 Tavoite ja toteutus Tämän osaprojektin tehtävänä on selvittää infra alan koulutusmäärät ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Koulutustilastojen perusteella pystytään selvittämään rakennusalan koulutusmäärät. Rakennusalan sisältä infra alan koulutus täytyy eritellä oppilaitoskohtaisesti. Tämä tehtiin sähköpostikyselyllä ja henkilökohtaisilla haastatteluilla. Osaamistarpeista tehtiin kirjallisuustutkimus. Kirjallisuustutkimuksen antia täydennettiin Infrarakentaminen muutoksessa projektin järjestämässä työpajassa. Työskentelyn apuna olivat käytettävissä sektorikohtaisten työpajojen tunnistamat muutokset ja haasteet.

6 5 2. Infra-alan työvoima ja koulutus Suomessa 2.1 Työvoima Maa ja vesirakennustoimialoille (42, 431) on kirjattu vuonna 2012 työntekijöitä henkilöä (kuva 1). Tästä joukosta yli 55 vuotiaiden osuus oli 21 prosenttia. Yli 55 vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 1995 lähtien (kuva 2) luvulla rakennusalan lama hidasti lähes 10 vuoden ajan uusien työntekijöiden rekrytointia alalle Maa ja vesirakennusalan työntekijät Kuva 1. Maa ja vesirakennusalan työntekijät. Tilasto pitää sisällään vain osan ulkomaalaisista työntekijöistä. Infratyömailla ulkomaalaisia työntekijöitä on noin 5 % kaikista työntekijöistä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto. 100 % 90 Maa ja vesirakentamisen työllisten ikäjakauma < Kuva 2. Maa ja vesirakennusalan työntekijöiden ikäjakauma. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilasto.

7 6 Ikärakennekuva 2 osoittaa, että alalla tarvitaan työntekijöitä korvaamaan eläköityviä henkilöitä. Kokonaismäärään tarvitaan vain vähän lisää kokonaan uusia työntekijöitä vuoteen 2025 mennessä. (Opetushallitus, Työvoima 2025). Kuvissa 1 ja 2 ovat mukana vain maa ja vesirakennustoimialan työntekijät. Näiden lisäksi infra alan työntekijöitä löytyy myös muilta toimialoilta kuten, maa ainesten otossa, kuljetuksissa, verkostojen ylläpidossa, suunnittelussa, jne. 2.2 Koulutuksen määrä ja tarve Oheinen kaavio kuvassa 3 kertoo Suomen koulutusjärjestelmän rakenteen. Ammatilliseen peruskoulutukseen voi hakeutua jo suoraan peruskoulusta. Koulutus antaa ammattitaidon kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia ammatin harjoittamiseen tai yrittäjäksi. Opetushallitus vahvistaa tutkintojen perusteet. Tutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja opiskelu kestää yleensä noin kolme vuotta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon tai näitä vastaavat ulkomaiset opinnot. Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus perustutkinnoissa on opintopistettä (aiemmin opintoviikkoa) ja voidaan suorittaa 3 4 vuodessa. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri tekniikan alalla diplomi insinööri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Koulutus järjestetään joko pää ja sivuainepohjaisina opintoina tai koulutusohjelmina. Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden vuoden kokopäiväinen opiskelu vastaa 60 opintopistettä. Alemman korkeakoulututkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen suorittamisen tavoiteaika päätoimisesti opiskellen on kolme vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on 120 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden tai sitä vastaavien opintojen päätoimista opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Siten ylempi korkeakoulututkinto (yhteensä 300 op) on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Läpäisysasteella tarkoitetaan tutkinnon tavoiteajan sisällä suorittaneiden opiskelijoiden suhdetta opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Läpäisyaste vaihtelee aloittain ja oppilaitoksittain merkittävästi. Esimerkiksi rakennusalan ammattikorkeakouluissa läpäisyaste vaihtelee alle 50 prosentista 70 prosenttiin. Ammattikorkeakoulujen läpäisyasteelle tulee 13 % nykyistä kovempi tavoite. Taulukossa 1 on esitetty tavoiteajan kuluessa valmistuneiden toteutunut ja lähivuosien tavoitteellinen kehitys. Taulukko 1. Tavoiteajan kuluessa valmistuneiden osuus (%) aloittaneista arvio arvio arvio Lukiokoulutus (3 vuotta) 79,4 79,2 80, Ammatillinen perustutkinto (3 vuotta) 59,7 60, Ammattikorkeakoulututkinto (5 vuotta) 59, , Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto (7 vuotta) 51, ,

8 7 Kuva 3. Suomen koulutusjärjestelmä. Koulutukset kuvattu tarkemmin liitteessä A. Lähde: Opetushallitus, Vipunen Ammatilliset oppilaitokset Ammattiopistoissa rakennusalan aloituspaikkoja on ollut viime vuosina noin 4400 kpl. Ensisijaishakijoita on ollut 1,3 2 kertainen määrä. Kokonaistasolla, pitkällä aikavälillä aloituspaikkoja on ollut tavoitetta (4200) vastaava määrä. Opintonsa keskeyttävien määrä on kuitenkin suuri. Esimerkiksi vuonna 2012 valmistui 3300 opiskelijaa.

9 8 Tässä selvityksessä virallisia koulutustilastoja (kuva 4) täydennettiin tiedolla infra alan tutkinnon suorittaneista. Ammattiopistoista valmistuvista vain alle 500 valmistuu infra alan koulutuksesta. Infraalan koulutusta on erittäin niukasti Etelä Suomessa, missä suurin osa infratöistä tehdään (kuva 5). Ammattiopistot Aloituspaikat Valmistuneet Koko rakennusala Infra ala Lähteet: Tilastokeskus; oppilaitokset Kuva 4. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet rakennusalan opiskelijat (ei sisällä ajoneuvo ja kuljetustekniikan valmistuneita). Kuva 5. Infra alalle valmistavien oppilaitosten sijainti (valmistuvat opiskelijat) ja infrarakentamisen sijainti.

10 9 Ammattiopistojen koulutusmäärät eivät riitä kattamaan työntekijätarvetta. Vajetta infratyömailla paikkaavat aikuiset alanvaihtajat sekä ulkomainen työvoima. Ulkomaalaisten osuus infra alan työllisistä on kokomaassa 5 %. Etelä Suomen suurilla ja pitkäkestoisilla infratyömailla ulkomaalaisten osuus on jopa %. Ammatillimen perustutkinto voidaan suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena tai näyttötutkintona Ammattikorkeakoulut Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on yhteensä 25 ammattikorkeakoulua. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskolan på Åland ja sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulujen rakennus, talotekniikan ja ympäristötekniikan alan linjoilla on yhteensä noin 1800 aloituspaikkaa ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Kokonaisuudessaan rakennusalan ammattikorkeakouluopintojen aloittaneita on 250 liikaa laskennalliseen tarpeeseen nähden, joten koulutuksen supistamistavoite ( 15 %) on perusteltu. Aloituspaikkatarvetta tosin on laskettu alaspäin juuri kun rakennusalan aloituspaikat saavuttivat aiemmin määritellyn tavoitetason. Vielä 2000 luvulla aloituspaikkojen määrä oli alimitoitettu tarpeeseen nähden Rakennusalalle valmistuneet insinöörit, rakennusarkkitehdit ja rakennusmestarit rakennusala yhteensä infra ala Lähde: Tilastokeskus; oppilaitokset Kuva 6. Ammattikorkeakouluista valmistuneet rakennus talotekniikan ja ympäristötekniikan alan opiskelijat ja tarkennettuna infra alan opiskelijamäärillä.

11 10 Koulutuksen määrän kasvattaminen , ml. rakennusmestarikoulutus, on painottunut lähes täysin talonrakentamiseen. Infra alalta valmistuneiden määrät ovat koulutuksen lisäyksestä huolimatta pysyneet lähes ennallaan ja ovat liian vähäisiä tarpeeseen nähden: Infra alan insinöörejä ja rakennusmestareita tarvittaisiin yhteensä arviolta 250 mutta valmistuvia on viime vuosina ollut vain Valmistuvien määrä kasvaa hieman 2013, mutta on jälleen vähenemässä hieman vuoteen 2015 mennessä. Vaje tulee edelleen pahenemaan. Koska infrainsinöörejä valmistuu n. 150 vuosittain, tarvittaisiin infra rakennusmestareita vuosittain noin 100 nyt valmistuvien muutama kymmenen sijaan. Valmistuvien määrän tulisi siis olla n. 250, joka on 20 % rakennusalan koulutuksesta. Nykyisin infra alalle valmistuvia on vain noin 10 % Yliopistot Yliopistojen rakennusalan diplomi insinöörikoulutuksen vetovoima on ollut hyvä ja myös infra alan koulutusmäärät ovat olleet riittäviä. Aalto yliopiston koulutusohjelmien organisointi ja maisterivaiheen englanninkielinen koulutus on haaste. Saadaanko opiskelijat valitsemaan infra alan opinnot? Palaavatko ulkomaalaiset opiskelijat takaisin kotimaahansa? Valmistuneet arkkitehdit, diplomi insinöörit ja maisterit rakennusala yhteensä infra ala Lähteet: Tilastokeskus; yliopistot Kuva 7. Rakennusalan yhteensä (sininen) ja Infra alan (punainen) valmistuneet yliopistoopiskelijat. Luvut sisältävät Aallosta, TTY:stä sekä Oulun, Turun ja Lappeenrannan yliopistoista valmistuneet. Piikki vuonna 2010 johtui siitä, että vanhojen tutkintojen suoritusaika päättyi. Rakennusalalla mm. arkkitehtejä valmistui tuolloin runsaasti.

12 11 Rakennusalalla arvioidaan asiantuntijatyön osuuden kasvavan voimakkaasti ja tämän takia tiedekorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää korotetaan viidenneksellä. Aloituspaikkoja on ollut 500, tarve olisi 660. Paikkavaje on ollut 150 luokkaa. 3. Infra-alan osaamistarpeet tulevaisuudessa Infra alan yleisiä muutoksia ja haasteita on pohdittu viidessä Infra muutoksessa projektin työpajassa. Muutoksista ja haasteista johdettiin koulutustarpeita ja osaamisia kuudennessa työpajassa (liite 2 työpajojen teemat). Seuraavilla sivuilla on yhteenveto osaamistarpeista jäsennettynä talousosaamiseen, työnjohtoon & työn tekemiseen ja ympäristöosaamiseen. 3.1 Talousosaaminen Julkisen sektorin velkaantuminen ja säästöt, kuntien rakenneuudistus, organisaatiorakenteet Kunnat velkaantuvat 2 mrd. vuosivauhdilla ja valtio 5 7 mrd. euron vuosivauhdilla. Julkisen sektorin velka ylittää 100 mrd. euron rajan. Suomen luottoluokitus on edelleen AAA (huhtikuu 2014) ja velkojen korot matalia. Velkaantumisen jatkuessa nykyvauhtia velankorko tulee nousemaan. Suhdannekuopissa velanotto on hyväksyttävää mutta talouden ongelmien ollessa rakenteellisia, ei velanottoa voi jatkaa. Hallituksen kehysneuvotteluissa keväällä 2014 päätettiin laajoista toimista julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nykyinen taloustilanne vaatii niin kunta kuin valtiosektorilta mittavia säästöjä. Aiemmin vakaa kuntasektori on muutoksessa säästöjen paineessa. Tämä kannustaa kuntia yhteistyöhön. Säästöpaineiden takia toiminta on organisoitava tehokkaaksi. Sekä valtiolla että kunnissa on mm. yhdistetty toimintoja. Valtio on yhdistänyt erilliset väylävirastot yhteiseksi Liikennevirastoksi ja kunnissa on mm. yhdistetty vesi ja energialaitoksia. Osaamistarpeet: Investointien ajoittaminen edulliseen suhdannetilanteeseen Julkisten organisaatioiden organisaatiorakenne ja demokraattinen päätöksenteko ja poliittinen ohjaus. Organisaation ohjaaminen yli hallintorajojen ja projektirajapintojen Kaupunkiorganisaation ja toiminnan tuntemus Omaisuuden hallinta (määrä, kunto, korjaustarve) Infraomaisuuden omistajien/ylläpitäjien tulisi tietää omaisuutensa määrä ja kunto. Nämä ovat peruslähtökohta omaisuuden hallinnassa ja kunnossapidon suunnittelussa. Tehtävä on sitä haastavampi, mitä mittavammasta infraomaisuudesta on kyse.

13 12 Korjaustarpeen arviointiin on kehitetty menetelmiä aina karkeista ikäalennuskertoimista rakennekohtaisiin yksityiskohtaisiin kuntotutkimuksiin. Laajojen omaisuusmassojen yksityiskohtaisia kuntotutkimuksia voidaan korvata otannoilla ja teoreettisilla laskennoilla. Kuntoarvioiden teko, kuntotutkimusten teko Tiedonhallinta laajasti tulkittuna Infranpidon talousosaaminen; kustannusosaaminen; sijoitusosaaminen (infran salkutus) Viestintä ja vuorovaikutus päättäjille, käyttäjille, muille sidosryhmille Verkostoituminen; yhteistyö Infra alan sisällä toimijat ovat havainneet yhteistyön edut. Aiemmin verkostoituminen tarkoitti aliurakointia, työyhteenliittymiä tai yhteisiä tutkimushankkeita. Kiinteää yhteistyö on myös ollut tapauksissa, joissa yhtiö on ostanut toisen yhtiön tytäryhtiökseen. Uudentyyppinen verkostoituminen tarkoittaa työyhteenliittymää, jossa osakkaana on myös tilaaja (allianssiurakka). Uusia yhteistyömuotoja on valtion kanssa (esim. MAL hankkeet), kuntien keskinäinen yhteistyö (esim. Kehto) sekä yhteistyössä T&K&I saralla (esim. InfraBIM). T&K&I yhteishankkeiden jatkaminen Allianssi tai elinkaarihankkeiden open books osaaminen Kokonaisuuksien hallinta, toimintajärjestelmä, toiminta ja rahoitussuunnitelma (esim. liikennejärjestelmän tulevaisuuden hallinta) Kaupunkiorganisaation ja toiminnan tuntemus Mallinnus Infra alalla on mahdollista tehdä teknologiaharppaus mallinnuksen käyttöönotolla. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessin tiedonkulun digitalisointia. Digitaalista kartta aineistoa täydennetään laserskannauksella ja laaditaan näistä kolmiopistemaastomalli. Maastomalliin suunnitellaan uuden /korjattavan rakenteen tai verkoston tietomalli. Maastomallin ja tietomallin avulla tehdään koneautomaatiota varten koneohjausmalli. Rakentamisen aikana tarkemittausten määrää voidaan vähentää toteumamallilla, joka siirtyy ylläpidon virtuaalimalliksi ja pitoajan jälkeen jäännösarvomalliksi. Tämä vaatii uuden nimikkeistön käyttöönottoa, suunnittelijoiden kouluttamista, koneenkuljettajien kouluttamista koneohjauksen käyttäjiksi sekä kokonaan uuden ammatin syntymistä eri mallien keskinäiseen tiedonsiirron sekä sisällön ja päivityksen osaajia. Opettajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden mallinnusprosessin osaaminen Mallin lähtötietojen hankinta: laserskannaus UAV /mobiilimittaus teknologia Sähköinen tiedonsiirto läpi hankkeen elinkaaren Mallipohjainen työmaan tuotannonohjaus, koneohjaus, toteutusmalli ylläpitoa ja käyttöä varten

14 13 Innovaatiot Tietotekniikan sovellukset ovat kehittyneet valtavasti 2010 luvulla. Käyttöön on otettu robotiikkaa yksinkertaisissa töissä. Infra alaltakin löytyy jo robotiikan käyttökohteita esim. ZenRobotics jätteenlajittelu. Innovaatio voi olla teknisen kojeen tai laitteen sijaan myös kokonaan uusi toimintatapa. Telematiikan avulla voidaan nelikaistaisen tien 3 ajorataa ohjata kulkemaan aamuruuhkassa yhteen suuntaan ja iltapäivän ruuhkassa vastakkaiseen suuntaan. Innovaatioiden käyttöönotto vaatii kansainvälistä yhteistyötä, jotta isoilla markkinoilla kehitetyt ratkaisut saadaan käyttöön myös Suomessa. Innovaatioiden kalleus hidastaa käyttöönottoa varsinkin pienillä yrityksillä. Isommilla yrityksillä esteeksi nousee mm. se, etteivät tilaajat luottavat mieluummin koeteltuihin ratkaisuihin. Enemmän koerakentamista osa T&K&I hankkeita Tilaajat: uusien innovaatioiden tilaaminen (riskinotto) ja kannustimien kehittäminen Tuottajat: T&K osaaminen ja teknologiatuontiosaaminen Avoin data Suomessa on valtava määrä erilaisia rekistereitä, joiden käyttö on ollut yrityksille ja yksityisille mahdotonta tai kallista, kuten esimerkiksi peruskartat korkeuskäyrineen, maaperätiedot ja tonttijako. Maanteiden, yksityisteiden, katujen sijaintitietojen avoimuus on tehnyt mahdolliseksi erilaisten GPS reittiopas laitteiden kehittämiseen ja matka aikojen reittivalintojen tekemiseen. Uudet liiketoimintamahdollisuudet Mobiilipalvelujen toteuttaminen Hankinnat ja ominaisuusvaatimukset Rakennuttajaorganisaatioiden henkilöstöresurssia on vähennetty ja työtä ulkoistettu. Hankinnoissa korostetaan kokonaisedullisuutta, jossa hinnan lisäksi katsotaan toimittajan laaduntuottokykyä. Sen varmistamiseksi rakennuttajat vaativat toimittajiltaan pätevyyksiä. Käytettävien rakennusmateriaalien on täytettävä harmonisoidut tuotestandardit (CE). Hankintoja pyritään kehittämään suuntaan, jossa tilaaja asettaisi lopputuotteelle toiminnallisuus ja ominaisuusvaatimukset. Hankinnoissa on tapahtunut ja tapahtumassa suuria muutoksia. Elinkaaritaloudellisuus hankinnoissa halvimman investointikustannuksen sijaan Uudet toteutusmuodot: elinkaarivastuu ja allianssi Palkkiomenettelyt Ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käytön osaaminen urakoinnissa (ojankaivusta tierakenteen kuivanapitoon), kaavoissa ekotehokkuusvaatimukset, suunnittelussa mallinnuksen käytettävyys koneohjauksessa Liiketoimintatiedon hyödyntäminen mm. kustannusosaaminen

15 14 Globaalit raaka ainehinnat Öljyn ja öljyjalosteiden painoarvo on infrarakentamisen kustannuksista viidennes (Infrarakentaminen muutoksessa, osa 1, 2013) ja se vaikuttaa merkittävästi infrarakentamisen kustannustasoon. Raakaöljyn hinta nousi 2006 jälkeen voimakkaasti ja on pysynyt korkeana. Infrarakentamisen kustannukset nousivat lähes kaksi kertaa nopeammin kuin inflaatio. Kustannusnousun ennakointi, materiaalihankintojen vuosisopimukset Kansainvälistyminen Infra ala on ollut kansainvälinen jo vuosikymmeniä ja etenkin yhdyskuntasuunnittelua on viety Afrikkaan, Lähi ja Kauko Itään ja Neuvostoliittoon. Vienti on ollut joko kehitysapua tai kaupallista toimintaa. Urakointivientiä on tehty viime aikoina pääasiassa Suomen lähialueille, Venäjälle, Baltiaan ja etenkin Pohjoismaihin luvulla urakointivienti suuntautui Afrikkaan, lähi Itään ja Neuvostoliittoon lähinnä aluerakennuskohteisiin. Infra alan suunnittelun, urakoinnin ja materiaalivalmistuksen kotimarkkina tulisi ulottaa Pohjoismaihin, Balttiaan ja Venäjän lähialueille Pietari mukaan lukien. Ulkomailla toimiminen on haastavaa mutta mahdollisuudet ja markkinat ovat suuret. Erityisosaamisalueilla suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia isoon markkinaosuuteen. Infra alan kone, laite ja kalustoteknologian sekä robotiikan ja atk ohjelmistojen sekä erilaisten toimintaprosessien kehittämisen kannalta markkina alue on koko maailma. infra alan suunnittelun ja urakoinnin laaja etabloituminen lähialueille (Pohjoismaat, Baltia, Pietari) Kansainvälistymisosaaminen ja kulttuurien tuntemus Kansainvälisen yritysrahoituksen hankintaosaaminen 3.2 Työnjohto ja työn tekeminen Ihmissuhdetaidot, henkilöjohtaminen Johtaminen koostuu asiajohtamisesta ja henkilöjohtamisesta. Insinöörikoulutus antaa hyvät valmiudet asiajohtamiseen ja myös täydennyskoulusta on tarjolla kompleksiseen projektityöhön. Siinä tarvitaan myös henkilöstön motivointi ja palkitsemistaitoja, jotta hyvät työntekijät saadaan pysymään organisaatioissa ja yrityksissä. Henkilöjohtamisen koulutuksessa on puutteita, jotka heijastuvat työelämään. Monimuotoisessa työyhteisössä henkilöstöjohtaminen ja erilaisten ihmisten johtaminen (kulttuuri, ikä, uskonto, elämäntapa) korostuvat. Haaste on myös asiantuntijatyön johtaminen (suunnittelu ja projektityön johtaminen).

16 15 Henkilöjohtamiseen kuuluu myös henkilöstösuunnittelu ja ennakointiosaaminen siitä mitä osaamisia organisaatiossa tarvitaan tulevaisuudessa (osaamisen ja kehittämisen johtaminen sekä osaamistarpeen ennakointi ja osaamisen johtaminen). Pätkätöiden osuus työn tekemisestä on kasvanut viime aikoina ja tämä tuo osaamisvaatimuksia erilaisten palvelussuhteiden hallintaan. Ostopalvelut ja vuokratyövoiman käyttöön liittyvä osaaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen muuttuvan yrityksen/organisaation tarpeisiin, johtamiskoulutuksen lisääminen ja esim. 360 analyysin tekeminen johtajille Henkilöjohtamisosaaminen monikulttuurisilla työmailla (ihmissuhdeosaaminen, motivointi, palkitseminen), itseohjautuvuus Pätevyysvaatimukset kesällä 2014 urakointiin Liikennevirasto ja ELY keskukset ovat asettaneet maanteiden, vesiteiden ja rautateiden rakentamisurakoihin pätevyysvaatimuksia. Esimerkiksi Liikenneviraston hankinnoissa siirrytään vaiheittain seuraaviin pätevyys/sertifikaattivaatimuksiin: RALA pätevyys: RALA pätevyysvaatimus otetaan käyttöön kaikissa soveltuvissa uusissa infrahankinnoissa vuoden 2014 alusta. RALA sertifikaattivaatimus: Työmaa tai yritystasoinen, tapauskohtaisesti harkittava sertifikaattivaatimus otetaan käyttöön lähtien. Tienpidon hankinnoissa ja vesiväylänhoidossa RALA sertifikaattivaatimus on jo käytössä. Aliurakointia koskevien vaatimusten aikataulu on kytketty niiden pääurakoiden tarjouspyyntöaikatauluihin, joiden aliurakoita vaatimus tulee koskemaan. Pääurakoitsijan, pääkonsultin tai työyhteenliittymän/konsortion osapuolten osalta hyväksyntä edellytetään tarjoajaksi ilmoittautumisen/hyväksynnän yhteydessä. Aliurakoitsijoiden ja alikonsulttien hyväksyntä on esitettävä tarjouksessa siinä laajuudessa kuin nämä kulloinkin edellytetään tarjouksessa nimettäväksi. Tämän päivän uusia osaamisvaatimuksia ovat mm. ympäristövaatimukset ja uusiomateriaalien käyttö, kuormakoot, muoviputkien hitsaaminen, tilaajavastuu. Kuormakoot Muoviputkien hitsaaminen RALA pätevyyksien ja RALA sertifikaattien hankintaosaaminen tai vastaavan pätevyyden näytön hankinta Tilaajavastuuseen kuuluvat tehtävät

17 16 Ikärakenne ja muutoksen hallinta Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Eliniän kasvu yhdessä pienempien ikäluokkien kanssa aiheuttaa huoltosuhteen heikentymisen. Kansantalouden kannalta työuria olisi tarve pidentää sekä alkuettä loppupäästä. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa koulutetaan liian vähän työntekijöitä infraalalle. Vajetta paikataan alalle kouluttamattomilla sekä ulkomaalaisilla työntelijöillä. Koko Suomen tasolla infra alan työvoimasta on 5 % ulkomaalaisia. Etelä Suomen yksittäisillä työmailla ulkomaalaisten osuus on jopa %. Tämä on luonnollinen seuraus Etelä Suomen mitättömistä koulumääristä. Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen stressinhallintaan ja työurien pidentämiseen Vuokratyövoiman / ulkomaisen työvoiman käyttö Työvaatimukset Muuttuva toimintaympäristö edellyttää oman osaamisen laajentamista ja moniosaajuutta. Perustietotekniikkataidot korostuvat. Erilaisten viestimien kehittyessä myös työmailla on osattava käyttää kännykkä, tabletti tai tietokone käyttöliittymillä toimivia sovelluksia. Monikulttuurisella työmaalla kielitaito korostuu. Monista vanhoista toimintatavoista on opittava pois uusien tapojen tieltä. Etätyön tekeminen lisääntyy. Perustietotekniiikkaosaaminen (esim. etätyö ja työmaatabletti käyttö) Kuulemismenettelyt / esittelyosaaminen. Vuorovaikutus ja esitystaidot Sujuva yhteistyö perusprosesseissa Kielitaito, ulkomaisen työntekijän johtaminen, kulttuurien tapaosaaminen Kyky toimia ja soveltaa asiantuntemusta muuttuvissa toimintaympäristöissä Muuttuvat toimintaympäristöt edellyttävät halua ja kykyä oman osaamisen laajentamiseen, monialainen osaaminen, moniosaajuus Ulkomaisen yrityksen/työntekijän sopimus/työsuhdeosaaminen Sähköinen asiointi Yrityksille ja organisaatioille internet ja sähköposti ovat ns. perusasioita, joiden on toimittava. Laskutus ja laskujen maksaminen on osattava sähköisesti. Tilauskannan aikaansaamiseksi tarjousten / tarjouspyyntöjen tekeminen sähköisesti on myös normaalikäytäntö. Vuoden 2013 aikana osa kunnista on ottanut käyttöön sähköisesti haettavan rakennusluvan. Isoissa hankkeissa asiakirjat ovat tyypillisesti sähköisiä. Sähköisenä palveluna on mahdollista saada myös ylijäämämaiden kierrätys toimimaan. Mobiilisähköposti, yrityksen ja projektien internet sivustot, elaskut Hanketietokannat, HILMA tarjouspyynnöt, sähköiset tarjoukset, sähköiset rakennuslupahakemukset Maa ainespörssin käyttö urakoissa

18 17 Työturvallisuus, riskienhallinta Infarakentamisessa työtapaturmien ehkäiseminen sekä työpaikkahäirinnän poisto on otettava tosissaan ja tavoitteena on oltava nollatoleranssi. Talonrakentamisessa työtapaturmien nollatoleranssi on jo lanseerattu. Monikulttuurisuus tuo suomalaiseen yhteiskuntaan myös nollatoleranssi tavoitteen rodun tai ihonväriin perustuvalle syrjinnälle. Riskienhallinta (henkilö, talous, ) Työturvallisuus, työpaikkahäirinnän ja työsyrjinnän nollatoleranssi ammattiosaamiseksi (esim. kaivantoturvallisuus) Sosiaalinen media Tänä päivänä asiat tiedotetaan tapahtuneen kanssa reaaliaikaisesti. Näin on laita myös yritysten ja organisaatioiden tekemien virheiden suhteen. Tämä tuo valtavasti osaamisvaatimuksia viestinnän ja viestintävälineiden käyttöön. Tiedottajien ja johdon on osattava reagoida nopeasti tapahtuneisiin asioihin. Positiivisten asioiden levittäminen on paljon hankalampaa ja vaikeampaa. Myös rakennushankkeiden kuulemismenettelyt muuttavat muotoaan ja kansalaisten mielipiteitä kysellään sosiaalisessa mediassa infotilaisuuksien lisäksi. Median hyödyntäminen ja etiketin osaaminen Viestintäosaaminen, uudenlaiseen viestinnän ja viestintävälineiden käyttötaidot ja reaaliaikainen tiedotus Kuulemismenettelyt hyödyntäen sosiaalista mediaa ja sosiaalisen toimiluvan hankinnassa 3.3 Ympäristöosaaminen Ympäristölupaa edellytetään lainsäädännön mukaan vain muutamissa rakennushankkeissa. Toisaalta aluehallintoviranomaisella on harkintavalta vaatia ympäristölupaa missä tahansa hankkeessa. Käytännössä ympäristölupia vaaditaan esim. tuulivoimaloiden rakentamisessa, teollisuuden sivutuotteiden käyttämisessä maarakenteissa, rakennusten purkujätteiden uusiokäytössä jne. Uhanalaisten eläin tai kasvilajien reviirien heikentäminen on kielletty. Viime aikoina useita pitkälle valmisteltuja hankkeita on jouduttu suunnittelemaan uudelleen tai jopa keskeyttämään reviirilöydösten takia. Teollisuuden sivutuotteiden uusiokäyttöä maarakentamisessa on selvitetty sekä kivihiilivoimaloiden tuhkien kuin terästehtaiden kuona aineiden osalta. Vireillä on ympäristölupamenettelyn muutos vähitellen jätteiden maarakennuskäyttöä nykyistä useampiin uusiomateriaaleihin, joiden käyttö määritellyissä kohteissa edellyttäisi lupamenettelyn sijasta vain ilmoitusmenettelyä. Mahdollisia kandidaatteja ovat tiilimurskeet, valimohiekat sekä eräät teollisuudessa syntyvät kiinteät jätteet, sakat ja lietteet.

19 18 Valtion ja kuntien julkisissa hankinnoissa asetetaan tavoitteeksi lisätä maarakentamisessa merkittävästi laatuvaatimukset täyttävien uusiomateriaalien käyttöä vuoden 2005 tasosta. Uusiomateriaalien käyttöä lisätään myös ympäristörakentamisessa ja talonrakentamisessa. Suomi osallistuu aktiivisesti EUvalmisteluun, jonka tavoitteena on laatia eräille uusiomateriaaleille arviointiperusteet, joilla tietyt jätteet lakkaavat olemasta jätettä. Tällaisia voivat olla mm. maarakentamiseen tai rakennustuotteisiin soveltuvat uusiomateriaalit Ympäristölupamenettely on raskas, aikaaviepä ja hakemuksiin pyydetään usein täydennyksiä. Esim. tuulivoimahankkeissa lupaprosessi saattaa viedä jopa 5 10 vuotta. Uusiomateriaalien ja korvaavien materiaalinen käyttöä ehkäisee tilaajatahojen puutteelliset tiedot em. materiaalien ominaisuuksista / käytöstä eri kohteissa. Käyttöä ehkäisee myös harjukiviaineksen halpa hinta verrattuna uusiomateriaaleihin hidastaa myös käytön leviämistä. Samoin uusio/korvaavien materiaalien saatavuudessa on puutteita verrattuna harjukiviaineksiin. Maarakennushankkeista vastaavien tilaajien osaaminen liittyen ympäristönormeihin, ympäristölupamenettelyyn, uusio ja korvaaviin materiaalein käyttöön ja ominaisuuksiin. Uusiomateriaalien, ylijäämämateriaalien, teollisuuden sivutuotteiden, purkumateriaalien hyödyntäminen Energiatuotannon tuhkien käyttö. Jätteiden lajitteluosaaminen työmaalla Uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelu Ekotehokas rakentaminen Ekotehokkaassa rakentamisessa käytetään mahdollisimman vähän materiaaleja ja energiaa sekä tuotetaan mahdollisimman vähäisillä kasvihuonekaasupäästöillä maksimituotos. Ekotehokkuus varmistetaan kaavoituksesta lähtien ottamalla huomioon rakennettavan alueen makroja mikroilmastot sekä minimoidaan liikkuminen oikealla toimintojen sijoittelulla. Ekotehokkuuden ohella tulee hakea elinkaariedullisia ratkaisuja sen sijaan että investoinnin minimoinnilla päättyisi koviin käyttökustannuksiin.. Sekä ekotehokkuutta että elinkaariedullisuutta parantaa infrarakenteiden monikäyttöisyys. Ekotehokas yhdyskuntarakentaminen; rakenteen tiivistäminen (talonrakentaminen ja yhdyskuntatekniikka) Infrarakenteiden elinkaaren hallinta Infrarakenteiden monikäyttö (esim. silta/skeittirata) Kestävä kehitys, ympäristöarvot, hiilineutraalius

20 19 Hajautettu energiantuotanto, RES EU 2020 strategiassa Suomen uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin 38 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suurta määrää tuulivoiman, maalämmön ja aurinkoenergian rakentamista. EU 2030 strategiassa ei ole enää maakohtaisia tavoitteita vaan uusiutuvan energian osuuden tavoite (27 %) on annettu koko EU alueelle. Tuulivoiman rakentaminen, aurinko ja maalämmön osaaminen Säiden ääri ilmiöt IPCC viidennen raportin mukaan 30 vuoden ajanjakso on ollut lämpimin useaan sataan vuoteen. Tämä tarkoittaa merenpinnan vedennousua jäätiköiden sulamisen takia. Kesät pitenevät ja talvet lyhenevät. Säiden ääri ilmiöt (kuivuus, rankkasateet, myrskyt) yleistyvät. Säiden muutokset aiheuttavat infrarakentamiselle muutoksia ja etenkin hulevesimäärien kasvuun on varauduttava. Runsaisiin sateisiin/pitkiin kuivakausiin varautuminen rakentamisessa ja infrarakenteissa Tulvasuojelu ja tulvapengerrakentaminen Pohjarakentaminen. Pilaantuneet maa ainekset Jos alue todetaan pilaantuneeksi, on ryhdyttävä toimenpiteisiin haittojen ja riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle, joka riippuu alueen maankäytöstä. Käytännössä viranomainen määrittää ilmoitus tai ympäristölupapäätöksessään millaiset vähimmäistavoitteet alueen kunnostamiselle asetetaan. Riskinhallinta voidaan toteuttaa haitallisia aineita poistamalla, niiden kulkeutumista vähentämällä tai rajoittamalla haitallisille aineille altistumista esim. maankäytön suunnittelulla. Pilaantuneiden alueiden tunnistaminen Pilaantuneiden maiden käsittely (puhdistus / kapselointi)

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla 1 ( ) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla Paikalla: Infra ry Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Rautaruukki Oyj Asunto-,

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Click to edit Master title style TAMK, Suomen suurin infrainsinöörikouluttaja

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä Paikalla: Infra ry Lemminkäinen Infra Oy NCC Infrapalvelut Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Liikennevirasto

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi

Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi Mitä peruskoulun jälkeen? opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2016 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 23.2.-15.3.2016. Koulutukset alkavat syksyllä 2016. Sähköinen yhteishaku tehdään

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Kuljetusalan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki pe 31.10.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Tutkintojen muodostuminen PkL 12 b ja uusi

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous 18.9.2012 klo 13 15:25 Liikennevirastossa Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä 1 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä Paikalla: Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjien

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12 MÄÄRÄYS 9.10.2008 Dnro /011/2008 Voimassaoloaika: 1.8.2008 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjätt Alan tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON Säännökset, joihin toimivalta

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

VALINNAISTARJOTTIMET JÄMSÄN AMMATTIOPISTO LUKUVUOSI

VALINNAISTARJOTTIMET JÄMSÄN AMMATTIOPISTO LUKUVUOSI VALINNAISTARJOTTIMET JÄMSÄN AMMATTIOPISTO LUKUVUOSI 2016-2017 TUTKINNON OSA TARJOTIN: Avoin nuorille ja aikuisille KV-valmennus Syyslukukausi: viikot 37 40, ma-iltapäivisin 12:15 15:45 (4h) Kevätlukukausi:

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Eija Kauppinen Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 Vuosien 1999-2001 perustutkinnon perusteiden mukaan

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao.

ADR- SEMINAARI 2012. Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö. Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012. www.lao. ADR- SEMINAARI 2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Aikuiskoulutuspäällikkö Arto Kähkönen Lapin ammattiopisto 11.5.2012 Oppilaitoksen ja kuljetusalan yhteistyö Esityksen sisältö: - Toimiiko yhteistyö?

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille 11.5.2011 Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille Pasi Kankare, Opetushallitus Oppisopimusten määrän kehitys Oppisopimuskoulutuksella koko tutkinnon

Lisätiedot

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti

Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos Matti Pentti Tutkintojen uudistus, Rakennustekniikan laitos 2011-2013 15.11.2012 Matti Pentti Lähtökohtia Tekniikan yliopistokoulutuksessa nyt 33 eri hakukohdenimikettä Tutkinnot putkimaisia, liikkuminen koulutusohjelmasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena

Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena Keskeiset kehittämishaasteet 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Liite ERA17 seurantaryhmän opetus- ja kulttuuriministeriölle osoittamaan kirjeeseen 9.6.2011 Energiatehokkuus peruskorjauksessa

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot