Asia: Oy Turku Energia Åbo Energi Ab:n Pansion voimalaitoshanke, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Transkriptio

1 TURUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY Martinkatu 5, Turku Pj. Marja Haatanen Puh VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL Turku MIELIPIDE Asia: Oy Turku Energia Åbo Energi Ab:n Pansion voimalaitoshanke, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Tämän hetkisten tietojen perusteella monipolttoainevoimalaitoksen rakentaminen Pansioon ei ole hyväksyttävissä. TLSY:n mielestä laitokselle olisi etsittävä toinen paikka ja vaihtoehtoiset paikat tulee sisällyttää YVA:n vaihtoehtoihin. Seuraavassa esitetyt arviot vaikutuksista ympäristöön, luonnonarvoihin ja ihmisten terveyteen on tutkittava ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasti. 1. Vaikutukset Ruissalon luonto- ja virkistysarvoihin TLSY pitää laitoksen sijoittamista näin lähelle kansallisesti arvokasta ja luonnoltaan ainutlaatuista Ruissalon saarta vääränä ratkaisuna. Ruissalossa on kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäviä luonnonsuojelualueita ja se kuuluu lähes kokonaan Natura 2000-verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Lisäksi Ruissalon saari on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja se kuuluu lähiluotoineen Suomen kansainvälisesti tärkeisiin IBA- ja kansallisesti tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin. Luonto- ja lintudirektiivit velvoittavat luontotyyppien ja direktiivilajien suotuisan suojelun tason turvaamiseen turvaamalla myös lajien elinympäristöt. Suunnitteilla olevan laitoksen ja siihen liittyvien polttoainekuljetusten tuottamat päästöt vaarantaisivat Ruissalon luontoja virkistysarvojen säilymisen. Erityisesti typpi- ja rikkilaskeuma heikentävät ainutlaatuista sammal-, kovakuoriais- ja sienilajistoa. Typpilaskeuma muuttaa niukkaravinteisten ketojen lajistoa ja lajien runsaussuhteita ja mereen päätyessään rehevöittää myös Itämerta. Em. päästöjen lisäksi myös raskasmetallit voivat vahingoittaa meriluontoa, kuten simpukoita ja kaloja, sekä niitä ravinnokseen käyttäviä vesilintuja. TLSY vaatii luonnonsuojelulain 65 :n mukaista laajan Natura-arvioinnin tekoa YVA-ohjelman yhteydessä. Pansion sataman asemakaavan (58/2001) yhteydessä tehty arviointi ei pitänyt sisällään voimalan rakentamista, joten luonnollisestikaan sama arvio ei enää tässä tilanteessa päde. Hankkeen vaikutukset todennäköisesti merkittävästi heikentävät Ruissalon Natura-alueen luontoarvoja, joten Natura-arviointi tulee tehdä. 2. Vaikutukset muihin luonnonsuojelualueisiin ja lähiluontoon TLSY on huolissaan hankealueen lähistöllä olevien arvokkaiden luontokohteiden kohtalosta. Luonnonsuojelulain 29 :llä suojellut luontotyypit (Paakarlan jalopuurinne, Paavolanrinteen jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto, Pansionpuiston tammimetsä sekä Polusmäen

2 jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto) ovat vaarassa menettää arvoaan päästölaskeuman seurauksena. Ympäristövaikutusten arvioinnin rajauksessa savukaasupäästöjen vaikutuksia tarkastellaan hankealueesta viiden kilometrin ja melun vaikutuksia kolmen kilometrin säteellä. Tällä alueella sijaitsee vielä lukuisia luonnonsuojelukohteita, joita ei ole YVA:ssa huomioitu millään tavalla. TLSY vaatii ympäristövaikutusten arviointia tehtäväksi myös näiden kohteiden osalta. Viheralueohjelman ( ) yhteydessä Pansion asukkailta kysyttiin alueen viheralueiden tärkeydestä ja asukaspalautteissa korostuivat metsien ja monimuotoisen luonnon arvostus. Laajat metsäpolkuverkostot, vanhat kuusikot sekä tammi- ja pähkinäpensasvaltaiset metsät houkuttivat ihmisiä lähivirkistysalueille. TLSY edellyttää, että ympäristövaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon myös vaikutukset näille luontoalueille. YVA-ohjelmassa on hyvin ylimalkaisesti paneuduttu itse hankealueen luontoarvoihin. Vaikka kuvattu alue pääosin onkin asfaltin peittämää teollisuusmaata, voi joutomaa-alueilta hyvinkin löytyä arvokasta kulttuuriperäistä kasvilajistoa, mikä tuleekin arvioida. 3. Vaikutukset vesiluontoon TLSY vaatii selvitettäväksi mitä muutoksia hanke ja sen eri toteutusvaihtoehdot aiheuttavat lähialueen akvaattisille elinympäristöille. Näitä ei voida jättää selvittämättä sillä perusteella, että sataman lähialueilla merenpohjaa on voimakkaasti ruopattu ja liikennöity. Salmi, joka erottaa Ruissalon Pansiosta, on kapea, ja Ruissalon puolella vaikutuksille altista vesieliöstöä saattaa esiintyä. Esimerkiksi simpukat, jotka suodattavat ravintonsa vedestä, ovat erittäin herkkiä pienillekin haitta-ainepitoisuuksille; ne elävät jo valmiiksi raskaan kuormituksen alla, eikä se saisi enää kasvaa. Lisäksi mahdolliset haitta-aineet voivat kulkeutua veden mukana muuallekin, jolloin vaikutuksia voisi kohdistua myös muualle kuin suunnitellun alueen välittömään läheisyyteen. TLSY vaatii hankealueen edustalla olevan vesiluonnon inventointia lajiston osalta huomioon ottaen ainakin kasvillisuus, kalat, simpukat, hyönteiset, levät ja pohjaeläimet, sekä laitoksen rakentamisen aikaisten toimenpiteiden ja toiminnan aikana tapahtuvan laivaliikenteen vaikutuksien selvittämistä. Lisääntyvä laivaliikenne saattaa aiheuttaa Ruissalon rantojen eroosiota, öljyonnettomuusriskejä ja potkurien sekä ruoppausten myötä haittaa kalojen kutualueille. Näiden vaikutusten todennäköisyydet tulee arvioida ja esittää suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Myös vedenalaiset luontotyypit tulee inventoida. TLSY vaatii YVA:ssa selvitettäväksi, miten vesipuitedirektiivin ympäristötavoitteet aiotaan saavuttaa. Vesipuitedirektiivi asettaa myös päästöraja-arvoja, joita tulee noudattaa. Vesipuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen koko Euroopan unionin alueella. Vesipuitedirektiivin mukaisesti pintavesien hyvä tila tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä ja pilaavien aineiden (prioriteettiaineet) aiheuttamaa pilaantumista on vähennettävä. Lisäksi keinotekoisissa ja voimakkaasti ihmistoimin muutetuissa vesistöissä on saavutettava hyvä kemiallinen tila ja hyvä ekologinen potentiaali vuoteen 2015 mennessä. 4. Vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen Sijoituspaikalle toisen vaihtoehdon etsimistä ajaa myös se, että lähimmät asuinrakennukset ovat noin metrin etäisyydellä. Ruissalon saaren lähimmät asuin- ja lomarakennukset ovat niin ikään vain 800 metrin päässä. Uusia kerrostalovaltaisia asuinalueita on tulossa hyvinkin lähelle Turun yleiskaava 2020:n toteutuessa, ellei valmistelussa oleva Turun yleiskaava 2025 muuta

3 suunnitelmia. Laitoksen toiminnan ja polttoainekuljetusten aiheuttamien päästöjen sekä melun vaikutusalueelle jää siis suuri ja tulevaisuudessa ehkä vielä suurempi määrä kotitalouksia. Lisääntyvä liikenne aiheuttaa melun ja päästöjen lisäksi myös viihtyvyyden vähenemistä ja turvallisuusriskejä. TLSY muistuttaa, että savukaasupäästöjen vaikutukset ulottuvat aina Turun keskustaan ja Hirvensaloon saakka! Lisääntyvän liikenteen päästöt ja turvallisuusriskit on arvioitava. Arvioinnissa tulee huomioida tieliikenteen osalta myös muut reitit kuin Suikkilantie. TLSY huomauttaa, että raskaasta autoliikenteestä tulee muitakin huomionarvoisia päästöjä kuin typpidioksidia, jotka on lisättävä kuljetusten päästöjen leviämisselvitykseen. Päästöt tulee arvioida eri kuljetusmenetelmillä ja eri polttoaineyhdistelmillä, koska eri polttoaineet vaativat erilaisia kuljetustapoja. Myös juna- ja laivaliikenteen päästöt (mukaan lukien melu) tulee arvioida tarkoin. TLSY vaatii selvitettäväksi myös mahdollisesti lisääntyvän laivaliikenteen vaikutukset merialueen muulle vesiliikenteelle ja virkistysveneilylle. 5. Päästöt Turku Energian aikomus kasvattaa sähkö- ja lämpöomavaraisuutta uusiutuvia tai vähäpäästöisiä energiamuotoja hyödyntäen on erinomainen tavoite korvattaessa Naantalin kivihiilivoimalan lähiaikoina päättyvää tuotantoa. Turpeen ja kivihiilen käytön suunnittelu on kuitenkin käsittämätöntä, ja TLSY vastustaa sitä voimakkaasti. Uusiin voimalaitoksiin on teknisesti täysin mahdollista rakentaa ainoastaan puuta käyttäviä kattiloita, turpeen osuus ei ole välttämätön edes korroosio-ongelmien hoitoon liittyen. TLSY vaatiikin täysin uusiutuvan energian vaihtoehtojen selvittämistä YVA:ssa. Vaikka kuivaa puupolttoainetta ei nykyään ole talvisin saatavana, saattaa tilanne tulevaisuudessa olla toinen, ja siksi voimalalla pitäisi olla tekniset valmiudet myös pelkän puun polttoon. Tällaisen voimalaitoksen tilauskustannukset eivät myöskään ole juurikaan suurempia. Pitkällä aikavälillä se todennäköisesti tulee jopa halvemmaksi, sillä kivihiilen polttaminen muuttuu tulevaisuudessa yhä kalliimmaksi, ja EU:n IE-direktiivi ja sen suuria voimalaitoksia koskeva osa (aikaisempi LCP-direktiivi) tullee asettamaan korkeita raja-arvoja rikille ja typelle, mikä tulee nostamaan myös turpeen käytön hintaa. Lisäksi hallituksen energiaverotusesitystä ollaan parhaillaan tarkistamassa eikä varsinkaan kivihiilen ja turpeen tulevasta verotuksesta olla selvillä. Turku Energian Vuosikertomuksessa 2009 todetaan, että uuden kapasiteetin rakentamisessa etusijalle asetetaan kasvihuonekaasuja päästämättömät tai vähäpäästöiset laitokset, ja toisaalla puhutaan investoinneista uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiaan. Turve ei kuitenkaan ole vähäpäästöinen polttoaine, vaan päinvastoin sen päästöt ovat jopa 12 % korkeammat kuin kivihiilellä. Lisäksi sen myyminen asiakkaille uusiutuvana energianlähteenä on harhaanjohtavaa: nyt soissa oleva turve on kertynyt sinne vuoden aikana, ja hiiltä sitoutuu takaisin ainoastaan luonnontilaisille turv le. Loppuun hyödynnetty turvesuo ei siis enää toimi hiilinieluna, eikä myöskään asuinpaikkana lukemattomille lajeille, joiden elinympäristöä suot ovat. Soiden suojelu on kansainvälisissä tavoitteissa tärkeää sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että biodiversiteetin laskun pysäyttämisessä, joten Turku Energian suunnitelma käyttää myös turvetta uuden voimalaitoksen polttoaineena ei ole miltään kannalta hyväksyttävä. Turpeen käsittely ja kuljetus aiheuttaa myös pölyhaittoja ympäristöön. Nämäkin on selvitettävä tarkoin. Kivihiilen sisällyttäminen uuden voimalaitoksen polttoaineisiin ei ole ymmärrettävää, jos tarkoituksena on päästä kivihiilestä eroon, vaikka sen polttomäärät uudessa monipolttoainelaitoksessa olisivatkin huomattavasti alhaisemmat kuin Naantalin voimalassa. Sen sijaan olisi pyrittävä täysin uusiutuvia energianlähteitä hyödyntävän voimalan rakentamiseen, kuten

4 on tehty esimerkiksi Lappeenrannassa (Kaukaan Voima Oy:n hallinnoima CHP-voimalaitos, valm. v. 2010, takuuehtojen mukainen tekninen valmius 100 % puun osuuteen / puun polttamiseen, polttoaineteho 410 MW), Porvoon Energian Tolkkisten voimalaitoksessa (pääkattilan polttoaineteho 52,6 MW) ja Tammisaaren Energian uudessa biovoimalaitoksessa (polttoaineteho n. 20 MW). Turun kaupunki on Ilmasto- ja ympäristöohjelmassaan ( ) sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä kaukolämmön tuotannossaan niin, että 50 % kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla vuoteen 2020 mennessä. Sähkön tuotannossa on saman ohjelman mukaisesti sitouduttu ostamaan 100 %:sti uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä vuoteen 2013 mennessä. Koska turve ja kivihiili eivät kumpikaan ole uusiutuvia luonnonvaroja, estäisi Pansion ns. biovoimalaitos näin suunniteltuna Ilmasto- ja ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen. Typen ja rikin oksidien päästöt on arvioitava todella tarkkaan eri polttoainevaihtoehdoissa, ja rajaarvona on pidettävä BAT-asiakirjoissa esitettyjä raja-arvoja. Voimalaitoksesta syntyviä päästöjä on verrattava alueen nykyiseen päästötasoon, ja mikäli alueen kokonaispäästöjen arvioidaan voimalaitoksen toiminnan takia nousevan yli BAT-raja-arvojen, on voimalaitoshankkeesta Pansiossa luovuttava ja etsittävä laitokselle jokin muu paikka. YVA:ssa tulee arvioida kuinka usein ja millaisissa olosuhteissa kokonaispäästöjen pitoisuusrajat ylittyvät; myös huonon sään lukemien tulee näkyä. Laitoksen päästöjä tulisi arvioida eri polttoainevaihtoehdoilla ja kahden keskimääräisen polttoainejakauman lisäksi tulisi myös miettiä vaihteluvälit, joihin käytettävien polttoaineiden osuudet todennäköisimmin ja useimmin asettuvat ja käyttää niitä minimi- ja maksimiarvoina. Turpeen ja kivihiilen käytön raskasmetallipäästöt tulee arvioida. Päästöarvioinneissa on hyvä huomioida BAT-raja-arvojen todennäköinen tiukentuminen lähitulevaisuudessa. TLSY on huolissaan savukaasupäästöjen leviämismallilaskelmien riittävyydestä. Ottavatko ne riittävästi huomioon meren läheisyyden ja esim. myrskyjen aikaiset poikkeusolosuhteet? Päästöjen leviämiskartoituksia tehtäessä on keskimääräisten sääolosuhteiden lisäksi arvioitava leviäminen ihmisen ja luonnon kannalta mahdollisimman epäedullisissa olosuhteissa, esimerkiksi miten pakkaspäivien kattoilmiö vaikuttaisi päästöjen käyttäytymiseen. TLSY muistuttaa, että ilmapäästöjä kulkeutuu myös mereen mm. happamana laskeumana, joten niiden vaikutukset on arvioitava. Hankkeen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt tulee arvioida myös vain tätä hanketta koskevana arvona, ei pelkästään hankkeen korvaamaan energiantuotantoon verrattuna. YVA:ssa tulee arvioida myös pienhiukkasten osuutta hengitettävistä hiukkasista ja arvioida niiden terveysvaikutukset. Polttoainekuormien purkamisen, käsittelyn ja avovarastojen pölyämisen vaikutukset ympäristöön ja viihtyvyyteen tulee arvioida. Tuhkan läjityksen päästöt sekä savukaasujen puhdistamisesta aiheutuvien jätteiden jatkokäsittely tulee selvittää. Veden käsittelyssä, savukaasujen puhdistuksessa, laakereiden voitelussa ja jäähdytyksessä käytettyjen kemikaalien päästöt pitää arvioida. YVA:iin tulee liittää myös selvitys huoltotöissä syntyvien ja yhdyskuntajätteiden sekä jätevesien ja muiden sivutuotteiden käsittelystä. Merkityksellistä on myös jäähdytysvesien vaikutusten tutkiminen. Lämmittävällä vesipäästöllä on moninaisia negatiivisia vaikutuksia vesieliöiden elämään, veden laatuun ja sedimenttiin, välillisesti myös vastaanottavan veden virkistyskäyttöön. Samoin tulee arvioida jäähdytysveden poistoputken rakentamisen vaikutukset meriluontoon ja lauhdeveden ottoputken kautta laitokselle päätyvien kalojen ja pieneliöiden määrä. Meluselvityksiä tehtäessä on huomioitava alueella nykyisellään vallitseva melutaso, ja verrattava voimalaitoksen aiheuttamaa nousua siinä Ruissalon Natura-alueille määriteltyihin tiukempiin melutason yö- ja päiväohjearvoihin. Arviossa on otettava huomioon kaikki kuljetusmuodot, mukaan lukien laivojen satamassaoloajat ja lastien purkamisesta aiheutuva melu. Myös mahdollisten työkoneiden ja rakennusaikana tuotetun melun määrä tulee arvioida. Erityistä huomiota tulee

5 kiinnittää kuljetuksista aiheutuvaan asuin- ja luonnonsuojelualueille kantautuvaan meluun eri polttoainejakaumilla eri liikennöintireiteillä. Kaikkien suoritettujen mittausten tuloksien, levintäkarttojen yms. tulee olla näkyvillä YVAselostuksessa, jotta arvioinnista muodostuu mahdollisimman objektiivinen kuva. 6. Sijainti Arviointiohjelmaan tulee lisätä tiedot siitä, mitä sijaintivaihtoehtoja on jätetty pois ja miksi. Sopivia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja pitää vielä selvittää. Laitoksen sijaintia on perusteltu mm. rautatieyhteydellä, mutta tosiasiassahan rautatieyhteys ei ulotu hankealueelle asti. YVA:ssa tulee selvittää myös junakuljetettavan polttoaineen kuljetuskeinot perille asti sekä arvioida niiden päästöt. Laitos suunnitellaan rakennettavaksi osin täyttömaan päälle (nk. Pansion allas). Täyttömaana käytettiin Aurajoesta ruopattua, pilaantuneeksi luokiteltua sedimenttiä. TLSY vaatii, että haittaaineiden mahdollinen leviäminen ympäristöön ja mereen voimalaitoksen rakennusvaiheen ja mahdollisten onnettomuustilanteiden aikana on selvitettävä tarkoin ja tarpeen vaatiessa ryhdyttävä toimiin sen estämiseksi. Kohtaan Muut luvat tulee lisätä mahdollinen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen liittyvä lupa. TLSY vaatii maisema-arvojen muuttumisen arviointia osana YVA-prosessia. Voimalaitosrakenteista aiheutuu maisemahaittaa laajalle alueelle sekä mereltä (luonnonsuojelualueilta) että maalta katsottuna. Korkein rakenne, piippu, voi olla laitoskoosta johtuen jopa yli 120 metriä korkea, joten se näkyy todella kauas. Toiseen paikkaan sijoitettuna laitos ei olisi ehkä yhtä häiritsevän näkyvä. 7. Onnettomuusriskit Laitosalueelle tuodaan kevyttä polttoöljyä, jota varastoidaan varastoalueella. TLSY edellyttää, että YVA:ssa arvioidaan öljypäästöjen mahdollisuus, keinot sen estämiseksi ja öljyn leviämisen vaikutukset meriluonnolle. Arviointiohjelmaan tulee lisätä tiedot hankealueen lähiympäristössä sijaitsevista mahdollisen suuronnettomuusvaaran aiheuttavista laitoksista. Ohjelmassa tulee myös esittää varautumiskeinot suuronnettomuuksia varten. Mihin valuvat esim. palonsammutusvedet, jos suunniteltu laitos syttyy tuleen, mereenkö? Parhaat käyttökelpoiset tekniikat vaativat tämänkin huomioon ottamista. Entä miten on varauduttu jätevesiputkien hajoamiseen tai hulevesien ylivuotoihin? 8. Laitoksen koko YVA:ssa tulisi selvittää myös laitoksen koon määräytymisperusteet. Kaukolämmön tarve tulevaisuudessa tulee arvioida, koska sillä on merkitystä oikean laitoskoon valinnassa. Energiatehokkuuden kiristyessä, matala- ja passiivienergiarakentamisen sekä energiansäästön lisääntyessä suurta laitoskokoa ei välttämättä tarvita. Myös suunnitteilla olevien muiden voimalaitosten yhdysvaikutukset tulee arvioida, jotta ei olla energian ylituotantotilanteessa.

6 9. Lopuksi Mikäli tarvittavia selvityksiä ei enää tänä syksynä voida suorittaa, on YVA-selostusvaihetta lykättävä niin, että selvitykset voidaan tehdä kesällä Esim. asianmukaisia luontoselvityksiä ei pääsääntöisesti voi tehdä muulloin kun kesällä. Turussa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry Marja Haatanen Puheenjohtaja