Kotouttamisohjelma. Lapuan kaupunki

Transkriptio

1 Kotouttamisohjelma Lapuan kaupunki

2 Sisällys 1. Johdanto Osallisuus kotouttaa Etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen Maahanmuuttajien nykytilanne Lapualla Vastuu maahanmuuttajien alkukartoituksesta, ohjauksesta ja kotoutumissuunnitelmasta Kotouttamispalvelut työperäisille maahanmuuttajille ja turvapaikan saaneille pakolaisille Työperäisten maahanmuuttajien kotouttaminen Turvapaikan saaneiden pakolaisten kotouttaminen Ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset henkilöt Valtion korvaukset kunnille Suomen kielen koulutuksen järjestäminen Lapualla Kaupungin palvelut Eri tahojen roolit kotouttamisessa ja niiden yhteystiedot. 277 LIITE 1.Suomen kielen ja muut maahanmuuttajia varten suunnitellut kurssit

3 1. Johdanto Laki kotouttamisen edistämisestä (L /1386) laki määrittelee kunnan vastuuksi kotouttamis-ohjelman laatimisen yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Kunta vastaa myös ohjelman toimeenpanosta, kehittämisestä sekä ohjelman toteutumisen ja vaikutusten seurannasta. Toimenpiteet ja palvelut suunnitellaan siten, että niiden avulla voidaan tehokkaasti ja oikea-aikaisesti edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Lapuan kaupunki tarjoaa maahanmuuttajille samoja peruspalveluja, joita tarjotaan kaikille kuntalaisille. Kotouttamisen keskeisenä tavoitteena on maahanmuuttajien integroituminen kaikkiin kaupungin peruspalveluihin mahdollisimman pian, huomioiden erityispalvelut, joita maahanmuuttaja tarvitsee kyetäkseen saavuttamaan ja käyttämään tasavertaisesti olemassa olevia palveluita. Kotouttamisohjelma on laadittu vuosille Kaupungin johtoryhmä on käsitellyt ohjelmaa omassa kokouksessaan. Kaupunginhallitus on käsitellyt ja hyväksynyt sen kokouksessaan , jonka jälkeen ohjelma on viety kaupunginvaltuustolle Kaupungin kotouttamisohjelmaa päivitetään neljän vuoden välein. 2. Osallisuus kotouttaa Laki kotoutumisen edistämisestä: Suomessa astui voimaan uusi laki kotoutumisen edistämisestä Kotoutumista edistävän lain (N:o 1386) tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta ottaa osaa aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Suomeen muutetaan useista eri syistä. Uuden kotoutumista edistävän lain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa viimeisen 20 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Uusi kotoutumista edistävä laki myös huomioi kaikki maahanmuuttajat, lukuun ottamatta lyhytaikaista maassa oleskelua. Uuden kotoutumista edistävän lain tavoitteita ovat: - huomioida kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt - edistää kotoutumisen kaksisuuntaisuutta; edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta - parantaa alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa - ehkäistä haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä - lisätä maahanmuuttajien osallisuutta - vahvistaa pakolaisten hallittua kuntiin sijoittamista Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille ja toimenpiteet ja palvelut järjestetään 3

4 sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan henkilöstön osaamista on myös kehitettävä. Työperäisen maahanmuuton mahdollisuudet hyödynnetään sanotaan Lapuan kaupungin strategiassa. Kotouttamisella tuetaan maahanmuuttajan mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille ja sopeutua yhteiskuntaamme. Uuden haasteen kotouttamiselle on tuonut pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden tulva maahamme. Jotta turvapaikan saaneet sopeutuvat yhteiskuntaamme ja löytävät oman paikkansa on kotouttamiseen panostettava entistä enemmän. 3. Etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen voimaan tullut yhdenvartaisuuslaki sanoo: Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi viranomaisten tulee laatia suunnitelma (yhdenvertaisuussuunnitelma) siinä laajuudessa kuin kunkin viranomaisen toiminnan luonne sitä vaatii. Yleiset suositukset tässä momentissa tarkoitetun suunnitelman sisällöstä antaa Lapuan kaupungilla on oma tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma (kh ) 4. Maahanmuuttajien nykytilanne Lapualla 4

5 Lapualla asui väestörekisterikeskuksen mukaan 293 ulkomaan kansalaista, miehiä 178 ja naisia 115. Kansalaisuuksia oli yhteensä 28. Suurimmat ryhmät: Unkari 89, Venäjä 63, Viro 54 ja Puola Vastuu maahanmuuttajien alkukartoituksesta, ohjauksesta ja kotoutumissuunnitelmasta Ohjauksen ja neuvonnan tarve on suuri erityisesti maahantulon alkuvaiheessa riippumatta maahantulon perusteesta. Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Lisäksi vastikään maahan muuttanut tarvitsee usein ohjausta ja neuvontaa arkeen liittyvissä kysymyksissä sekä palveluiden käytössä. Ohjauksen ja neuvonnan piiriin kuuluvat kaikki ulkomaalaistaustaiset, kotoutumissuunnitelma on lain mukaan laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä, oleskeluoikeuden rekisteröinnistä tai oleskelukortin myöntämisestä. Yleisneuvontaa ja informaatiota (mm. Life in Finland -materiaali) palveluista on saatavissa muissa viranomaistoimipisteissä (maistraatti, poliisi, KELA, TE-toimisto). Neuvonnan tukena voi hyödyntää mm. seuraavia monikielisiä materiaaleja: - sisältää koko Suomea koskevan tiedon seuraavilla kielillä: suomi, englanti, venäjä, somalia, arabia, kiina ja viro - perustietoa Suomesta esim. seuraavilla kielillä: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, arabia, thai, somali, kiina, farsi, ranska ja espanja. TE-toimistosta työttömät työnhakijat saavat tietoa avoimista työpaikoista. TE-toimisto tarjoaa asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti monipuolisia työllistymistä edistäviä palveluja mm. suomen kielen koulutusta, ammatillista koulutusta, työhaku-, ura- ja työhönvalmennusta, työja koulutuskokeilua, palkkatuettua työtä. Lisätietoa työttömille ja maahanmuuttajille suunnatuista TE-palveluista löytyy: TE-toimisto palvelee koko maakuntaa kolmessa eri toimipaikassa: Alajärvellä, Kauhajoella ja Seinäjoella. 5

6 6. Kotouttamispalvelut työperäisille maahanmuuttajille ja turvapaikan saaneille pakolaisille Lapuan kaupungilla on nimetty maahanmuuttoyhdyshenkilö. Lisäksi Lapuan kaupunki ostaa Kauhavan kaupungilta tarvittaessa maahanmuuttokoodinaattorin palveluita. Maahanmuuttoyhdyshenkilön tehtävät - tarjota yleistä neuvontaa maahanmuuttajille kaupungintalon maahanmuuttajien neuvontapisteessä. - lähettää henkilökohtaisen kutsun alkukartoitukseen ja neuvontaan lähiaikoina Lapualle ulkomailta muuttaneille. - tekee yhteistyötä maahanmuuttokoodinaattorin kanssa kotouttamisessa Maahanmuuttokoodinaattorin tehtävät - maahanmuuttajien neuvonta, ohjaus ja lakisääteisen alkukartoituksen tekeminen, mikäli maahanmuuttajalle ei ole sitä vielä tehty TE-toimistossa. - tekee yhteistyötä maahanmuuttoyhdyshenkilön kanssa kotoutumisessa 6.1. Työperäisten maahanmuuttajien kotouttaminen Alkukartoitus Kotoutumislain mukaisessa alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden ja palveluiden tarpeet. Alkukartoituksen perusteella maahanmuuttaja ohjataan hänen tarpeitaan vastaaviin toimenpiteisiin ja palveluihin. Alkukartoitukseen ovat oikeutettuja työttömät ja toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saavat maahanmuuttajat. Alkukartoitus voidaan tehdä myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoituksen toteuttamisesta vastaa joko kunta tai TE -toimisto. TE-toimisto käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa ( /916) säädetyllä tavalla. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea eikä alkukartoitusta ole henkilölle TE-toimistossa tehty. Lapualla maahanmuuttokoordinaattorin yksilöllinen alkukartoitus on jatkumo henkilökohtaiselle ohjaus- ja neuvontapalvelulle, jossa luottamuksellista suhdetta on jo pohjustettu. Yksilöllinen alkukartoitus pyritään jakamaan kahteen kolmeen tapaamiseen siten, että asiakkaalle varataan tapaamisten väliin muutama päivä kotitehtävien tekoon. Kotitehtävillä asiakas aktivoidaan aloitteelliseen suunnitteluun ja siihen, että palvelujen jälkeen asiakas kykenisi itsenäisesti edistämään omaa tavoitteellista kotoutumistaan. Tapaamisten suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan työ- ja muu elämänrytmi sekä hänen kulkumahdollisuudet. Alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman laaditaan kirjallisesti lomakkeille, joista toinen jää kaupungille ja toinen asiakkaalle (liite 3-4). 6

7 Alkukartoituksen aikana saatujen tietojen pohjalta koordinaattori täydentää myös omaa virallista lomakettaan, jonka allekirjoittavat asiakas ja koordinaattori. TE-toimiston asiakkaan kohdalla viimeinen tapaaminen pidetään yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Tapaamisessa puretaan annetut kotitehtävät ja samalla täydennetään koordinaattorin lomaketta. TE-toimisto varmistaa asiakkaan asiakirjojen perusteella, että sillä on asiakkaasta oikeat ja riittävät tiedot. Tämän jälkeen laaditaan kotouttamissuunnitelma. Kartoituksen yhteydessä otetaan huomioon myös ne maahanmuuttajat, jotka ovat jo olleet Lapualla pitempään ja esim. joiden kielitaito on heikkoa. Heti alkuvaiheessa on tavoitteena järjestää kielikoulutusta yhteistyössä mm. alueen oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäminen ja kielen oppiminen on tärkeää, jotta kunnassa yli kolme vuotta asunut, mutta huonosti suomea osaava maahanmuuttaja kotoutuisi kuntaan. Lain mukaan alkukartoitus tulee aloittaa kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai siitä, kun maahaanmuuttaja pyytää alkukartoitusta. Kunnalle maksetaan laskennallista korvausta alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Lapualla on laskutettuja alkukartoituksia tehty viime vuosina 1-5 henkilölle/vuosi. Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma Alkukartoituksen perusteella laadittavan kotoutumissuunnitelman tarkoituksena on maahanmuuttajan tukeminen ja ohjaaminen kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja palveluihin erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön tai jos hän saa toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumissuunnitelmassa kunta ja/tai TE-toimisto sopivat yhdessä maahanmuuttajan kanssa niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea maahanmuuttajaa hankkimaan suomen tai ruotsin kielen taito sekä muita työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulain tarkoitetun työllistymissuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmissa sovitaan samoista asioista kuin työllistymissuunnitelmissa eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen, työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. 7

8 Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen, sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan myöntämisestä, oleskeluoikeuden rekisteröinnistä tai oleskelukortin myöntämisestä. TE-toimiston ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laaditaan enintään yhden vuoden ajaksi, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kuitenkin kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Aikaa voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on perusteltua sen vuoksi, että maahanmuuttaja tarvitsee kotoutuakseen erityisiä toimenpiteitä. Lain mukaan kotoutumissuunnitelmaan voi sisältyä: - suomen tai ruotsin kielen opiskelun tukeminen - työvoimapoliittinen aikuiskoulutus - maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu - ammatinvalinnanohjaus ja kuntoutus - työkokeilu/työelämävalmennus - valmistava opetus - lasten ja nuorten kotoutumisen tukeminen, esim. kunnallisen päivähoitopaikan järjestäminen lapsille ja kerhotoiminnan sekä muiden niihin rinnastettavien kotoutumista tukevien toimen-piteiden järjestäminen. Kotoutumissuunnitelmassa määritellään kotoutumisen tavoitteet ja suoritustavat. Henkilökohtaisen (ja/tai perheen) kotoutumissuunnitelman laadintaan osallistuu maahanmuuttokoordinaattori, TE-toimiston virkailija ja/tai sosiaalityöntekijä maahanmuuttajan kanssa yhdessä neuvotellen. Henkilökohtaisen (ja/tai perheen) kotoutumissuunnitelman toteutumista ja kotoutumisen edistymistä seurataan kotoutumiskoulutuksen aikana TE-toimisto ja tarvittaessa maahanmuuttaja oma-aloitteisesti yhteydessä maahanmuuttokoordinaattoriin. Maahanmuuttajaa ohjataan tekemään omaa kotoutumistaan koskevia päätöksiä sekä tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa kotoutumisen edetessä. Suunnitelmaan tehdään muutoksia tarpeen mukaan. Seurannalla varmistetaan, ettei kotoutumissuunnitelma jää pelkäksi paperiksi. Kotoutumissuunnitelman tärkein tavoite on edistää aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista Lapualle sekä tukea heidän mahdollisuuksiaan osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan sen aktiivisena jäsenenä. Yleisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja osaa asettaa henkilökohtaisia kotoutumistavoitteita ja suunnitella kotoutumistaan realistisesti omien tarpeidensa mukaisesti. Tulkkauksen järjestäminen Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003)mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä taikka hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuoksi voi tulla ymmärretyksi tässä laissa tarkoitetussa 8

9 asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta. (Laki kotoutumisen edistämisestä luku, 5 ) Muukin lainsäädäntö esim. laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää tulkkauspalvelujen käyttöä. Tällöin maahanmuuttajataustaisen asiakkaan palvelujen järjestämisessä onkin aina harkittava tulkkauksen tarpeellisuutta. Tulkkauskustannusten kurissapitämiseksi kaupungissa kehitetään tietotekniikkaa tulkkausjärjestelyissä sekä puhelin- ja videotulkkauskäytäntöjä. Tulkkina voi toimia vain ammattiin koulutettu henkilö. Ammattitulkki on vaitiolovelvollinen ja puolueeton toimija, joka pyrkii mahdollisimman kattavaan tulkkaukseen, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään. Viranomaisen on hyvä muistaa myös oma oikeusturvansa tulkkaustilanteessa ja välttää sukulaisten käyttöä tulkkeina. Meitä palvelee: Pohjanmaan tulkkikeskus, Korsholmanpuistikko 6-8, Vaasa Tulkkien tilaamisen hyvissä ajoin hoitaa aina viranomainen ja vain tulkkien ajanvarauksen kautta p ma-pe klo Näin vältytään epäselvyyksiltä Turvapaikan saaneiden pakolaisten kotouttaminen Kun henkilö saa oleskeluluvan, vastaanottokeskuksen henkilökunta tekee hänestä ilmoituksen alueen ELY-keskukselle. Oleskeluluvan saannin jälkeen keskuksen sosiaalityöntekijä tapaa henkilön, kartoittaa hänen muuttokuntatoiveensa ja hoitaa rekisteröitymisen muun muassa maistraattiin ja Kelaan yhdessä henkilön kanssa. Sosiaalityöntekijä myös arvioi henkilön edellytykset omaehtoiseen muuttoon ja päättää mahdollisesta muuton tukemisesta. Alaikäisten henkilöiden omaehtoista muuttoa ei tueta, vaan heidän kuntaan sijoittamistaan varten on olemassa oma menettelynsä. Kunnalle tieto muuttajasta Kun omaehtoisesta muutosta on sovittu henkilön kanssa, vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä ELY-keskukseen ja kuntaan. Kunnan ja ELY-keskuksen kanssa pidetään verkostokokous, jossa sovitaan muuton järjestämisestä ja ajankohdasta sekä henkilön tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden jatkumisesta kuntaan muuton jälkeen. Lisäksi kokouksessa sovitaan henkilön terveystietojen ja muiden oleellisten tietojen siirtämisestä kuntaan. Muuttopäivä sovitaan ja muutto toteutetaan, kun asunto on henkilön käytettävissä. Oleskeluluvan saanut henkilö kuuluu vastaanoton palvelujen piiriin, kunnes hänen asuinkuntansa muuttuu, ellei kunnan kanssa sovita toisin. Toimeentulotuen maksamisesta muuton jälkeen sovitaan siirtymävaiheessa tarvittaessa vastaanottokeskuksen ja kunnan kanssa siten, että henkilön toimeentulo turvataan. Tavoitteena on, että viranomaiset saavat tiedon uudesta kuntalaisesta ja kunnan asiakkaaksi siirtymisajankohdasta on sovittu kunnan työntekijän kanssa. Tuki asunnon haussa Vastaanottokeskus auttaa vastaanottokeskuksessa asuvaa asukasta tarvittaessa asunnon haussa ja tukee muuttoa myöntämällä maksusitoumuksen takuuvuokraa varten. Omaehtoisen 9

10 muuton tukeminen kohdennetaan ensisijaisesti henkilöihin, jotka ovat itse aktiivisia, täysiikäisiä toimijoita ja selviävät itsenäisestä asumisesta. Vastaanottokeskuksen tulee ilmoittaa omaehtoisesta muutosta kunnalle, johon henkilö on muuttamassa, ja alueen ELY-keskukselle. Tavoitteena on, että viranomaiset saavat tiedon uudesta kuntalaisesta. Asunnon, johon vastaanottokeskus avustaa asiakasta muuttamaan, tulee olla vuokratasoltaan kohtuullinen. Omatoimista muuttoa ei tueta, jos vuokrasopimus on määräaikainen tai alivuokrasopimus. Vuokravakuutena voidaan myöntää 1 2 kuukauden vuokraa vastaava maksusitoumus vuokranantajalle. Vuokravakuutta ei myönnetä rahana. Asiakkaan toimeentulon edellytykset tarkistetaan ennen mahdollisen vuokravakuuden myöntämistä. Itsenäinen muutto Itsenäisesti muuttava asiakas järjestää asumisensa itse. Itsenäistä muuttoa tapahtuu käytännössä silloin, kun asiakas asuu valmiiksi yksityismajoituksessa, muuttaa oleskeluluvan saatuaan ystäviensä tai sukulaistensa luokse tai hänen löytämänsä asunto ei vastaa vastaanottokeskuksen asettamia ehtoja. Esimerkiksi poste restante -osoitteeseen muuttaneen asiakkaan katsotaan olevan itsenäinen muuttaja, joka on lähtenyt vastaanottokeskuksesta ilman henkilökunnan apua ja opastusta. Samoin kuntiin siirtyvät itsenäisesti perhesiteen tai työn perusteella oleskeluluvan saavat turvapaikanhakijat. Huomioitavaa on, että vastaanottokeskus ei kuitenkaan voi pidätellä asiakasta keskuksessa, mikäli asiakas haluaa muuttaa asuntoon, joka ei täytä omaehtoisen ja tuetun muuton reunaehtoja. ELY-keskukset ylläpitävät kuntaanosoitusrekisteriä, johon talletetaan tieto siitä, mihin kuntaan henkilö on osoitettu Ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset henkilöt Turvapaikkaprosessin aikana ilman huoltajaa maahan saapuvat alaikäiset turvapaikanhakijat asuvat alaikäisille tarkoitetuissa ryhmäkodeissa tai tukiasunnoissa. Oleskeluluvan saamisen jälkeen alaikäinen siirtyy yleensä perheryhmäkotiin. Perheryhmäkotien toimintaa ohjaavat ja koordinoivat ELY-keskukset ja ryhmäkotien toimintaa Maahanmuuttovirasto. Alaikäinen turvapaikanhakija tai oleskeluluvan saanut henkilö voi asua myös yksityismajoituksessa ja olla vain kirjoilla ryhmäkodissa tai perheryhmäkodissa. Yksityismajoitus Mikäli alaikäinen turvapaikanhakija asuu yksityismajoituksessa, hän saa kuitenkin tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmäkodin järjestäminä, kuten vastaanottokeskuksissa kirjoilla olevat yksityismajoittujat. Ryhmäkodin henkilökunta seuraa yksityismajoituksessa olevan alaikäisen majoittumista tiiviisti. Ennen yksityismajoitukseen siirtymistä ryhmäkodin henkilökunta arvioi, onko yksityismajoitus sopiva vaihtoehto alaikäiselle henkilölle ja pystyykö vastaanottava perhe huolehtimaan hänestä. Ryhmäkodin johtaja tekee päätöksen alaikäisen henkilön siirtymisestä yksityismajoitukseen. 10

11 Alaikäisen henkilön edustaja Vastaanottolain (746/2011) mukaan ilman huoltajaa maassa olevalle alaikäiselle turvapaikanhakijalle tulee määrätä edustaja. Edustajan tehtävä on valvoa lapsen etua turvapaikka- ja perheenyhdistämisprosessien aikana sekä muissa hänen henkilöään ja varallisuuttaan koskevissa juridisissa asioissa. Edustaja ei huolehdi lapsen välittömästä päivittäisestä hoidosta tai kasvatuksesta vaan valvoo yleisesti lapsen etua asumiseen ja muihin elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Edustajan tehtävä päättyy, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, hänelle määrätään huoltaja tai muu laillinen edustaja tai hän muuttaa pysyvästi pois Suomesta. Oleskeluluvan saamisen jälkeen Oleskeluluvan saamisen jälkeen alaikäinen henkilö siirtyy joko alaikäisille oleskeluluvan saaneille tarkoitettuun perheryhmäkotiin, tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai yksityismajoitukseen. Mikäli alaikäinen henkilö siirtyy yksityismajoitukseen suoraan vastaanottokeskuksesta, vastaanottavan kunnan tulee selvittää yksityismajoituksen soveltuvuus lapselle. Ryhmäkodin henkilökunta ja alaikäiselle nimetty edustaja ohjaavat lapsen tai nuoren oleskeluluvan saamisen jälkeen viipymättä maistraattiin kotikuntamerkinnän saamiseksi. Kuntaan osoittamisessa pyritään ottamaan huomioon lapsen tai nuoren mahdollisuudet pitää yhteyttä Suomessa oleviin omaisiinsa ja ystäviinsä sekä kunnassa tarjolla olevien palveluiden saatavuus. On tärkeää, ettei alaikäisen turvapaikanhakijan tarvitsisi oleskeluluvan saamisen jälkeen siirtyä toiseen kuntaan, vaan hän voisi pysyä samassa kasvuympäristössä tai samalla paikkakunnalla, jossa hän on hakenut turvapaikkaa. Arvion nuoren jatkosijoituksesta tekevät vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijät, nuoren edustaja sekä nuori yhdessä. Arviointitilanteessa määritellään alaikäiselle parhaiten sopiva sijoitus: yksityismajoitus, perheryhmäkoti tai tukiasuminen ja opiskelupaikka. Tavoitteena on löytää jokaiselle nuorelle mahdollisimman hyvin sopiva asumisja koulutusmuoto sekä pidemmällä aikavälillä ammatti ja työ. Jälkihuolto Oleskeluluvan saaneen alaikäisen henkilön siirtyminen kuntaan vaatii tiivistä yhteistyötä hänen edustajansa, vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijöiden sekä ELYkeskuksen kanssa. Nuoren jälkihuoltoon tulee panostaa erityisesti siinä vaiheessa, kun nuori siirtyy perheryhmäkodista tuettuun tai itsenäiseen asumiseen. Myös yksityismajoituksessa asuvien alaikäisten henkilöiden tilannetta ja yksityismajoituksen toimivuutta tulee tarkkailla säännöllisesti. Kunnan tulisi lisäksi varautua siihen, että alaikäisen perhe saattaa jossakin vaiheessa muuttaa kunnan asukkaaksi. 11

12 Perheiden yhdistäminen on viime aikoina vaikeutunut, mistä syystä yhä useampi alaikäinen jää Suomeen pysyvästi ilman vanhempiaan. Etenkin tällaisissa tilanteissa jälkihuollon tulee jatkua täysi-ikäistymisen jälkeen. Nuori voi kotoutumislain mukaan olla tukitoimien piirissä, kunnes hän täyttää 21 vuotta tai hänen huoltajansa saapuu Suomeen Valtion korvaukset kunnille Valtiolta korvausta vastaanoton järjestelyistä johtuviin kustannuksiin saavat sopimuksen tehneet kunnat. Ne on tarkoitettu pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun heidän kotoutumistaan tukevaan toimintaan. Korvauksia saadakseen kunnalla on oltava kotouttamisohjelma. Korvausten määrä Laskennallista korvausta saa jokaisesta vastaanotetusta henkilöstä /vuosi yli 7-vuotiaista ja sitä vanhemmista /vuosi alle 7-vuotiaista Korvausaika on 4 vuotta kiintiössä tulleista henkilöistä ja 3 vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä. Lisäksi korvataan todellisten kulujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia tulkkaus- ja käännöspalveluja toimeentulotukikustannuksia Kohderyhmään kuuluvat henkilöt huomioidaan myös valtionosuuksissa, joita kunnille maksetaan oppivelvollisuusikäisten maahanmuuttajalasten määrän mukaan. Työ- ja elinkeinohallinto rahoittaa lisäksi kotoutumiskoulutusta ja opetushallinto valmistavaa opetusta. Laskennallinen korvaus Korvausperuste 7-vuotiaista ja sitä vanhemmista: /vuosi Alle 7-vuotiaista: /vuosi Korvauksen kohde Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden ohjaus ja neuvonta sekä muun heidän kotoutumistaan tukevan toiminnan järjestäminen Korvausaika Kolme vuotta turvapaikka-menettelyn kautta tulleille henkilöille Neljä vuotta kiintiössä tulleille henkilöille sekä heidän perheenjäsenilleen (jos tulevat erikseen ja ovat niin sanottuna vanhoja) Korvauksen maksaja ja saaja KEHA-keskus maksaa hakemuksen perusteella korvausta kunnalle kunnassa oleskelevien ja korvaukseen oikeutettujen henkilöiden määrän mukaan Lisäosa on alle 7-vuotiaista euroa ja yli 7-vuotiaasta 700 euroa. 12

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Korvausperuste Toteutuneiden kustannusten mukaan Korvauksen kohde Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Erityiset sosiaalitoimen kulut (esimerkiksi lastensuojelu) Muista erityisistä syistä kunnalle aiheutuneet kustannukset Ilman huoltajaa maassa oleskelevien lasten ja nuorten palvelut Korvausaika Enintään 10 vuotta Kustannusten tulee olla huomattavia eli enemmän kuin vuodessa maksettava laskennallinen korvaus (2 300 ) Ilman huoltajaa maassa oleskelevien alaikäisten palveluista aiheutuvia kuluja korvataan siihen saakka, kunnes nuori täyttää 21 vuotta Korvauksen maksaja ja saaja KEHA-keskus suorittaa korvaukset kunnalle toteutuneiden kustannusten perusteella Kustannusten korvaaminen perustuu sopimukseen, jonka kunta ja ELY-keskus ovat tehneet kyseistä henkilöä koskevista erityisistä kustannuksista Toimeentulotuki Korvausperuste Toteutuneiden kustannusten mukaan Korvauksen kohde Kunnalle korvataan kohderyhmään kuuluvalle henkilölle maksetusta kotoutumistuesta ja toimeentulotuesta aiheutuneet kustannukset Korvausaika enintään 3 vuotta Tulkkaus- ja käännöspalvelut Korvausperuste Toteutuneiden kustannusten mukaan Korvauksen kohde Kotouttamispalveluja käytettäessä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käytettäessä Korvausaika Ei määräaikaa Korvauksen maksaja ja saaja KEHA-keskus korvaa kunnalle tulkitsemisen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset Paluumuuttoavustus Korvausperuste Toteutuneiden kustannusten mukaan tai laskennallinen korvaus 13

14 Korvauksen kohde Matka- ja muuttokustannukset 2 4 kuukauden toimeentulotuki Korvausaika Kertaluonteinen lähtömaahansa pysyvästi palaavalle henkilölle Ei määräaikaa Korvauksen maksaja ja saaja Kunta maksaa lähtömaahansa palaavalle henkilölle Alkukartoituksen kustannukset Korvausperuste 700 / kartoitukseen osallistunut henkilö Korvauksen kohde Alkukartoituksen tekee joko TE-toimisto tai kunta Kartoituksessa arvioidaan henkilön työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä tarpeet niiden saavuttamiseksi Korvausaika Kertaluonteinen Kartoitus tulee tehdä tai käynnistää 2 kuukauden kuluessa toimeentulotukiasiakkuuden alkamisesta kunnassa tai henkilön sitä pyytäessä Korvauksen maksaja ja saaja KEHA-keskus korvaa, jos kartoituksen tekee kunta 7. Suomen kielen koulutuksen järjestäminen Lapualla Lapuan kaupungissa järjestetään eri tasojen suomen kielen koulutusta kohderyhmän mukaan. Liitteessä 1 ovat lueteltuina kaikki suomen kielen kurssit, joita järjestetään Lapualla Varhaiskasvatus- sekä esikouluikäiset Varhaiskasvatusikäisten lasten osalta toteutetaan Lapualla hyväksyttyä kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Esiopetus perustuu Lapualla esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatus- ja esikouluikäiset eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset integroidaan tarvittavin tukitoimin päivähoito- ja esikouluryhmiin (esikoulun kesto 1-2 vuotta), tarvittaessa esikouluikäinen voi osallistua myös valmistavaan opetukseen tai niiden yhdistelmiin Peruskouluikäiset Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen taito ei ole riittävä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Maahanmuuttajaoppilaalla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä, muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia oppivelvollisuusikäisiä lapsia. 14

15 Uusi perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma (VALO-OPS) otetaan käyttöön Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat täydentävät VALO_OPS:aa. Tavoitteena on antaa oppilaalle tarvittavat valmiuden suomen kielessä ja tarpeelliset muut valmiuden esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteet määritellään tarkemmin valmistavan opetuksen oppilaan omassa opinto-ohjelmassa. Valmistavaa opetusta annetaan Lapualla Keskuskoulussa ja Yläkoulussa. Opetusryhmä järjestetään opetuksen kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja oppilas integroidaan yleisopetuksen luokkaan hänen opinto-ohjelmansa mukaisesti. Oman äidinkielen opetusta annetaan opetuksenjärjestäjän mahdollisuuksien mukaan Työperäiset maahanmuuttajat Vaikka työperäiset maahanmuuttajat eivät kotouttamislain mukaan ole oikeutettuja kotoutumissuunnitelmaan, Lapuan kaupunki järjestää myös heille kotoutumistoimenpiteitä yhdessä työnantajien kanssa. Tämä edistää työperäisen maahanmuuttajan ja maahanmuuttajaperheen nopeampaa integroitumista yhteiskuntaan sekä pysymistä kaupungissamme. Suomen kielen opetus ja tutustuttaminen Suomen yhteiskuntaan ovat kotoutumisen kannalta tärkeitä koulutuksia. Lapuan kansalaisopisto ja Lapuan kristillinen opisto järjestävät maahanmuuttajille suomen kielen ja kulttuurin koulutuksia. He voivat osallistua myös muihin koulutuksiin, joita opistot järjestävät. Opistojen koulutuksiin voivat osallistua myös naapurikuntien maahanmuuttajat Työttömät työnhakijat ja pakolaiset TE toimiston asiakkaana olevat maahanmuuttajat ohjataan pääasiassa työvoimakoulutuksena toteutettavaan maahanmuuttajakoulutukseen, joka on jaettu hakijoiden kielitaitoa vastaaviin ryhmiin. Kaikille koulutuksiin hakeville järjestetään henkilökohtainen haastattelu ja lähtötasotesti, jonka perusteella hakija ohjataan hänen kielitaitotasoaan vastaavaan ryhmään. Koulutukseen haetaan TE-toimiston kautta. Lapuan kansalaisopisto ja Lapuan kristillinen opisto järjestävät suomen kielen koulutuksia. Lapuan kansalaisopisto tarjoaa suomen kielen alkeis-, jatko-, syventäviä- ja keskustelukursseja sekä monimuoto-opetusta tasoilla I-III kaikille maahanmuuttajaryhmille. Kansalaisopiston muu laaja kurssitarjonta tukee myös maahanmuuttajan sosiaalisten suhteiden luomista ja yleensä yhteiskuntaan integroitumista. Suomen kielen perus- ja keskitason yleisiä kielitutkintoja järjestää mm. Seinäjoen kansalaisopisto kolme kertaa vuodessa (loka-, tammi- ja huhtikuussa). Keskitason kielitaitotodistus on edellytyksenä Suomen kansalaisuuden saamiselle. 15

16 Lapuan kristillinen opisto järjestää kotoutumiskoulutuksia, joiden tavoitteena ovat: opettaa suomen kielen sanastoa ja kielioppia (perustaso ja keskitaso B1.1); tutustuttaa maahanmuuttajia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin; antaa opiskeluvalmiuksia ammattiopinnoista selviämiseen. Lapuan kristillisellä opistolla on oikeus järjestää aikuisten perusopetusta. Sen osana voidaan järjestää alkuvaiheen perusopetusta, joka on suunnattu maahanmuuttajille ja keskittyy pääasiassa suomen kielen opiskeluun (vrt. perusopetuksen valmistava opetus). 8. Kaupungin palvelut Lapuan kaupunki pyrkii järjestämään kaupungissa asuville maahanmuuttajille palveluita. Tarkoituksena ei ole luoda rinnakkaispalveluita, vaan tehokkaan alkuohjauksen avulla saadaan maahanmuuttajat käyttämään samoja palveluita kuin muutkin kuntalaiset. Seuraavassa luetellaan kunnan palveluja 8.1. Asuminen Maahanmuuttajille osoitetaan asunto Lapuan kaupungin vuokra-asuntokannasta. Vuokraasunnot sijaitsevat eri puolilla Lapuan keskustaa, myös kyläkeskuksissa on vuokra-asuntoja. Opiskelijoille tarkoitetut asunnot sijaitsevat Oppimestarilla ja Oppisopella, myös Lapuan Kristillisellä Opistolla on asunto siellä opiskelevalle. Tarkemmat tiedot vapautuvista vuokra-asunnoista saa asuntosihteeriltä. Vuokra-asuntohakemuksen saa kaupungin nettisivuilta Varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla on oikeus alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Lapualla on tarjolla monen muotoista varhaiskasvatusta. Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito ( hoitajan omassa kodissa tapahtuva hoito) Yksityinen varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta tulee hakea kirjallisesti 4 kuukautta ennen hoidon tarvetta. Lisätietoja Päiväkodin johtajalta puh. (06) tai aluejohtajilta puh , , Esi- ja perusopetus Jokaiselle esikoulu- ja kouluikäiselle eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetus-suunnitelma. Varhaiskasvatuksessa työskenteleville on tehty opas vuonna 2012: Varhaiskasvatusopas Lapuan päivähoitoon: Maahanmuuttajataustaiset lapset ja perheet. 16

17 Oppaaseen on koottu eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden kanssa työskentelevien käyttöön yhtenäiset toimintaohjeet. Opas on päivitetty 6/16. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta maahan tulleille oppilaille, sellaisille Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisinä Suomeen tulleille maahanmuuttajataustaisille oppilaille sekä Suomeen palaaville suomalaisille oppilaille, joilla ei puutteellisen suomen kielen taidon vuoksi ole vielä edellytyksiä opiskella perusopetuksessa. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana on oppilaan ikä- ja kehitystaso, mahdollinen aikaisempi koulunkäynti, opiskelutottumukset ja kulttuuritausta. Lapualla järjestetään valmistavaa opetusta alakoululaisille Keskuskoululla ja yläkouluikäisille Lapuan yläkoululla. Oppilaan on mahdollista ottaa yhteyttä koululla terveydenhoitajaan terveysasioissa. Terveydenhoitaja osallistuu myös monitahoisiin oppilas- ja opiskeluhuollon ryhmiin Sosiaali- ja terveyspalvelut Maahanmuuttajilla on oikeus Lapuan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Terveyspalveluita ovat terveysneuvonta, sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja hammashuolto. Lapualla on oma terveyskeskus, jossa toimivat lääkärien vastaanotot. Työperäisten maahanmuuttajien terveydenhoito hoidetaan ensisijaisesti työnantajan järjestämän työterveydenhuollon kautta. Sosiaalityön palvelut ovat saatavissa perusturvakeskuksesta, os. Liuhtarintie 2 Sosiaalityöntekijöiden puhelintunti klo Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaaja antavat ohjausta ja neuvontaa mm. toimeentuloon liittyvissä asioissa. He toimivat yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki tilanteissa, joissa muut tulot esim. palkka, eläkkeet, päivärahat tai muut varat eivät riitä kohtuullisiin elinkustannuksiin. Toimeentulotukihakemuksen voi tehdä myös kirjallisena, joka ontulostettavissa osoitteessa Päihdepalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Sosiaalityöntekijät toteuttavat päihdepalvelujen ohjausta (katkaisuhoito, laitoskuntoutus, A-klinikka) ja tukikeskusteluja. Lasten ja perheiden palvelut Lasten ja perheiden palveluiden tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja yksilökohtaista sosiaalityötä. Lastensuojelun toteuttamista säätelee lastensuojelulaki. Lapualla tehtäviä hoitavat lasten ja perheiden palvelujen sosiaalityöntekijät, perheohjaajat sekä perhetyöntekijät. 17

18 Perhetyö Perhetyö tarjoaa ammatillista tukea ja apua erilaisissa elämäntilanteissa lapsiperheille. Perhetyötä voi saada alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen tavanomaiseen elämään kuuluvista tehtävistä ja toiminnoista. Yhteydenotot perusturvakeskus, vastaava perheohjaaja puh Vammaispalvelut Vammaisella ja/tai pitkäaikaissairaalla henkilöllä on mahdollisuus saada palveluja vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuoltolain nojalla. Palvelujen saamiseksi asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma yhteydenoton tai hakemuksen perusteella. Vammaispalveluista vastaa sosiaalityöntekijä. Lapsen isyys-, huolto- ja tapaamisoikeus- sekä elatusasiat Jokilaaksossa toimiva sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja hoitaa lapsen isyyden vahvistamiseen sekä huoltoon, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvät sopimusasiat. Elatustukiasiat käsittelee Kansaneläkelaitos (Kela). Yhteydenotot sosiaalityöntekijä/lastenvalvoja (06) , Siiriläntie 3 E Lapuan terveyskeskus Yleinen hätänumero 112 Ambulanssi tilataan yleisestä hätänumerosta 112 Päivystys /ensiapu Päivystyksessä hoidetaan potilaita, joiden hoitoa ei voida siirtää ilman hengenvaaraa tai merkittävää terveydellistä haittaa. Päivystysajanvaraus lääkärin vastaanotolle kiireellisissä tapauksissa (ensiapu) ma - pe klo 8-16, kiirevastaanotto arkisin klo ja viikonloppuisin puh.(06) , Sairaalantie 3 Muina aikoina päivystys on Seinäjoella Y-talossa Seinäjoen keskussairaalan päivystyspoliklinikalla (ilman ajanvarausta), Huhtalantie 53, Seinäjoki Yöpäivystys on joka päivä klo Seinäjoen keskussairaalan päivystyspoliklinikalla (ilman ajanvarausta), Huhtalantie 53, Seinäjoki Ajanvaraus lääkärin vastaanotolle ma-pe klo 8-14, Sairaalantie 3, puh. (06) Ajanvaraus hammashoitolaan, Hammashoitola Sahanplassi, Poutuntie 15, Lapua Ajanvarauspuh. (06) Särkyvastaanotolle ma-pe klo Muu ajanvaraus ma-to klo , pe klo Hammashoitolan lauantai-, sunnuntai- ja arkipyhäpäivystys on keskitetty maakunnassa Seinäjoen keskushammashoitolaan. Ajanvaraus klo , puh. (06) Osoite: Keskuskatu 32, K-rappu, 2.krs. (Vanhan keskussairaalan alue) 18

19 Lapualla on myös yksityisiä lääkärien/hammaslääkärien vastaanottoja Lapuan Lääkärikeskus p Hammaslääkärien tiedot löytyvät puhelinluettelosta Äitiys- ja perhesuunnittelu Äitiysneuvolatoiminnan tavoitteena on huolehtia koko odottavan perheen ja tulevan lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. Äitiysneuvolan palveluita ovat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotot, ultraäänitutkimukset sekä ensisynnyttäjille tarkoitetut perhevalmennukset. Äitiysneuvolassa voidaan tehdä myös isyyden tunnustamiset. Äitiysneuvola keskittyy huolehtimaan odottavan äidin ja sikiön terveydentilasta. Toimintaan kuuluvat myös odottavan äidin, isän ja koko perheen valmentaminen lapsen syntymään ja hoitoon. Näillä keinoilla tuetaan jo raskausaikana tulevan äidin, isän ja vauvan välistä varhaista vuorovaikutusta. Ensimmäinen vastaanottoaika varataan terveydenhoitajalle, kun raskaus on todettu. Äitiysneuvolassa käydään odotusaikana noin 10 kertaa ja neuvolalääkärin vastaanotolla 2 kertaa. Kotikäynnit syntymän jälkeen ovat olennainen osa neuvolatyötä. Perhesuunnitteluneuvolan tehtäviin kuuluvat mm. sopivan ehkäisymenetelmän valinta asiakkaalle sekä naisten seulontojen suorittaminen (PAPA-näyte) Yhteystiedot: Puhelinaika ma-pe klo Jokilaakson äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 1, puh. (06) Hellanmaa, Ritamäki, Mustamaa, Hirvijoki, Ojutkangas, Kauhajärvi, Alajoki, Jänismäki, Kaunissaari, Kiviristi, Alapää, Pouttu, Härsilä, Kukkukangas - Siiriläntie 3 E, Lapua Jokilaakson äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 2, puh. (06) (Jokipelto, Marielund, Siirilä, Kiviniemi, Saarenkangas, Simpsiö, Ilkka, Keisala, Alanurmo, Länsikylä, Ruha, Virpimäki, Suokko) - Yllinpuiston neuvola, Asemakatu 8.C, Lapua Jokilaakson äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola 3, puh. (06) Huhtala, Koskikylä, Myllykylä, Liuhtari, Ritakallio, Honkimäki, Karhunkylä, Haapakoski, Keskusta, Välilä, Sippolanmäki, Männikkö, Paavola, Tiistenjoki, Lakaluoma, Ylikylä - Siiriläntie 3E, Lapua Lastenneuvolat Lastenneuvola on tarkoitettu kaikille lapsiperheille lapsen täytettyä 2 viikkoa. Lapsi kuuluu lastenneuvolan piiriin kouluikään saakka. Lastenneuvolassa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Tavoitteena on perheen terveiden elintapojen edistäminen ja lapsen terveen kehityksen esteiden 19

20 tunnistaminen ja poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Neuvolassa tuetaan perheitä kasvussa vanhemmuuteen, tuetaan varhaista vuorovaikutusta ja rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa. Lastenneuvolatyö on yksilöllistä, perhekeskeistä ja luottamuksellista. Terveydenhoitajan vastaanotolla on mahdollisuus käydä neuvolakautena noin 17 kertaa ja lääkärin vastaanotolla 5-6 kertaa. Kotikäynnit vauvan syntymän jälkeen ja myös tarvittaessa myöhemminkin ovat osa neuvolatyötä. Lastenneuvola toimii ajanvarauksella. Lapsen sairastuessa on vanhemmilla mahdollisuus saada sairastumispäivänä omasta neuvolasta todistus työnantajalleen lapsen sairaudesta. Jos terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa puhelintunnin aikana, ottakaa yhteys terveyskeskukseen numeroon Yhteystiedot: Jokilaakson lastenneuvola 1, puhelinaika ma - to klo , p: ma ja to - Keskusta, Kiviristi, Marielund, Saarenkangas, Siirilä, Simpsiö, Välilä, Jokipellontie, Ilkka, Alanurmontie Siiriläntie 3 E, Lapua Jokilaakson lastenneuvola 2, puhelinaika ma - to klo , p: Alanurmo, Alanurmontie 53->, Härsilä, Keisala, Koskikylä, Pouttu, Ruha, Alajoki, Jänismäki, Kaunissaari, Alapää, Kukkukangas, Huhtala, Länsikylä, Kiviniemi, Virpimäki - Siiriläntie 3 E, Lapua Jokilaakson lastenneuvola 3, puhelinaika ma - to klo , p: ti, to, parittoman viikon pe - Ritamäki, Ritavuori, Ojutkangas - Siiriläntie 3 E, Lapua Jokilaakson lastenneuvola 4, puhelinaika ma - to klo , p: ti - Haapakoski, Männikkö, Mustamaa, Karhunkylä - Siiriläntie 3 E, Lapua Jokilaakson lastenneuvola 5, puhelinaika ma - to klo , p: ma, ke, parillisen viikon pe - Honkimäki, Liuhtari, Ritakallio, Myllykylä, Sippolanmäki, Suokko - Siiriläntie 3 E, Lapua Hellanmaan neuvola, puhelinaika ma - to klo , p: ti ja pe - Alahella, Hellanmaa, Raamattu, Toijanniemi - Hellanmaantie 422, Hellanmaa Tiistenjoen neuvola, puhelinaika ma - to klo , p: ti ja to 20

21 - Tiistenjoki, Lakaluoma, Ylikylä, Paavola - Pappilantie 15, Tiistenjoki Kauhajärven neuvola, puhelinaika ma - to klo , p: ma ja ke - Kauhajärvi, Hirvijoki - Kauhajärventie 5, Kauhajärvi Aikuisvastaanotot Aikuisvastaanotolle voi tulla kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa. Vastaanotoilla annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa ja sairaanhoidollista ohjausta sekä suoritetaan erilaisia toimenpiteitä. Hoitajan käyntimaksu 10 / kerta. Aikuisvastaanotot toimivat ajanvarauksella puhelintunnin aikana neuvolasta tai neuvolakäynnin yhteydessä Hellanmaan neuvola, p: ajanvaraus ma-to klo ti ja pe - Hellanmaantie 422, Hellanmaa Kauhajärven neuvola, p: ajanvaraus ma-to klo ma ja ke - Kauhajärventie 5, Kauhajärvi Tiistenjoen neuvola, p: ajanvaraus ma-to klo ti ja to - Pappilantie 15, Tiistenjoki Yllinpuiston neuvola, puhelinaika ma-to klo (ajanvaraus ja muu puhelinneuvonta) - aikuisvastaanotto ja diabetesvastaanotto ajanvarauksella - puh. (06) puh. (06) Asemakatu 8 C, Lapua Diabetes hoitotarvikejakelu vastaanottojen yhteydessä Työnhakijoiden terveystarkastukset Työnhakijoilla tai toistuvasti lyhytaikaisissa työsuhteissa olevalla on mahdollista hakeutua maksuttomaan terveystarkastukseen terveydenhoitajan vastaanotolle. Terveystarkastus sisältää terveydentilan kartoituksen, mahdollisen lähetteen verikokeisiin ja tarvittaessa ohjauksen lääkärille tai eri alojen asiantuntijoiden vastaanotolle. Tarkastuksessa tarkistetaan myös rokotustiedot ja laaditaan terveydenhoitosuunnitelma. Ajanvaraus: Terveydenhoitaja puh / Rokotukset Turvapaikkaa hakeva alaikäinen on oikeutettu samoihin terveyspalveluihin kuin kuntalainen. Lapselle tarjotaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Jos hän kuuluu riskiryhmään, hänellä on oikeus myös riskiryhmien rokotuksiin. 21

22 Myös aikuiselle turvapaikanhakijalle tarjotaan yksilön ja väestön suojelun kannalta välttämättömät rokotukset. Vastaanotto torstaisin klo terveyskeskuksessa, Sairaalantie 3, Lapua (kulku päivystyksen ovesta) - ajanvaraus numerosta (06) tai torstaisin rokotusaikana suoraan rokotushoitajalta puh Seulonnat Seulonnoilla tarkoitetaan irtosolunäytteitä ja mammografiatutkimuksia. - Kohdunkaulan irtosolututkimus (PAPA-näyte) järjestetään viiden vuoden välein kaikille vuotiaille lapualaisille naisille, tiedustelut p: puh Mammografiaseulonta järjestetään kahden vuoden välein kaikille vuotiaille lapualaisille naisille, tiedustelut p Fysioterapia Fysioterapiatoiminnan tarkoituksena on edistää ja ylläpitää eri-ikäisten kuntalaisten terveyttä, työ- ja toimintakykyä fysioterapian keinoin. Työ painottuu terveyden edistämiseen, liikkumisja toimintakykyä parantavaan ja ylläpitävään toimintaan, hoitoon ja ohjaukseen. Tavoitteena on tukea asiakkaiden itsenäistä harjoittelua ja omatoimisuutta. Sairauden hoitoon liittyviin käynteihin ja jatkokuntoutukseen tullaan lääkärin kirjoittamalla lähetteellä. Kuntoneuvolan ohjaus- ja arviointikäynnit liittyen sairauden hoitoon tai ennaltaehkäisyyn ovat maksuttomia (1-3 x ohjaus). Kuntoneuvolaan tullaan lääkärin tai hoitajan lähetteellä, mutta potilas voi hakeutua kuntoneuvolan ohjauskäynnille myös itse ilman lähetettä. Ajanvaraus ma - pe klo , puh. (06) , Käyntiosoite: Rauhanpolku 6, Lapua 8.5. Vapaa-aikapalvelut ja harrastukset Lapuan kaupungin kulttuuritoimisto Kulttuurikeskus Vanha Paukku Kauppakatu 23, Lapua puh. (06) tai (06) Kulttuurin osalta maahanmuuttajien kotouttamista tuetaan antamalla resursseja sekä tarjoamalla kulttuuripalveluita. Kulttuuritoimisto avoinna ma-pe Kulttuuripalvelut on tarkoitettu kaikille lapualaisille, uusille ja vanhoille taustaan katsomatta. Kulttuuritoimi pyrkii tarjoamaan kuntalaisten käyttöön tiloja sekä tukemaan taiteen tekemistä ja muita kulttuurin muotoja. Kulttuurikeskus Vanha Paukku on Lapuan kaikille avoin taiteen ja 22

23 luovuuden keskittymä. Kulttuurikeskus tarjoaa foorumin tavata muita Lapualla asuvia ja tutustua paikalliskulttuuriin. Neuvontaa ja apua kulttuuriin liittyvissä asioissa saa kulttuuritoimiston ja infopisteen henkilökunnalta. Infopiste/Lapuan kaupungin matkailutoimisto puh. (06) , avoinna ma-to 11-19, su Lisäksi Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa on: kirjasto Lapuan Taidemuseo Lapuan Patruunatehtaan museo ja Pyhälahden Valokuvaamomuseo Patruunagalleria ja Pohjanmaan Valokuvakeskus Lapuanliikkeen museo Ison Prässin kahvila Teatteri Lapua (Teatteri Hiomo) tehtaanmyymälöitä elokuvateatteri Lapuan kansalaisopisto Maahanmuuttaja voi osallistua kaikille kansalaisopiston kursseille oman mielenkiintonsa ja harrastuneisuutensa mukaisesti. Laaja kurssitarjonta: suomen kieli, muut kielet, atk, terveys ja liikunta, musiikki, tanssi, taide, käsityö, kotitalous jne. Avoimen yliopiston opetus Taiteen perusopetus, kuvataide, käsityö ja teatteritaide (syksystä 2012) Maahanmuuttajien kotoutumista pyritään tukemaan tarjoamalla opintoseteliavustusta maahanmuuttajien opiskeluun kansalaisopistossa. Kansalaisopisto pyrkii järjestämään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa luento- ja keskustelutilaisuuksia ja kursseja, joilla lisätään tietoa monikulttuurisuudesta ja vaikutetaan asenteisiin sekä vahvistetaan etnisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Lapuan musiikkiopisto Tiedustele vapaita oppilaspaikkoja Musiikkiopiston kanslia, puh. (06) Lapuan kaupunginkirjasto Kolme toimipistettä Pääkirjasto, puh. (06) , Avoinna ma-to 11-19, pe (lehtilukusali ma-to 10-19,pe ja la 11-15) la (kesäaikana la suljettu) Tiistenjoen sivukirjasto, puh. (06) , avoinna ma klo Kirjastoauto, puhelin , liikennöintiaikataulu: tai saatavissa pääkirjastosta. 23

24 Kirjastossa on lainattavissa mm. lehtiä, kirjoja, dvd- ja cd-levyjä ja kielikursseja, joita hankitaan tarpeen mukaan. Lainattavissa on myös vieraskielistä sekä tieto- että kaunokirjallisuutta, suurimmaksi osaksi kuitenkin ns. suurilla kielillä. Pääkirjastossa on asiakaskäytössä yhdeksän tietokonetta. Kirjasto välittää kaukolainoja muista kirjastoista. Kysynnän mukaan hankimme aineistoa myös kirjaston omiin kokoelmiin: kirjoja, lehtiä, kielikursseja jne. Kirjastossa on myös kielten opiskelupiste, jossa on käytettävissä myös kannettava tietokone ja erilaisia kielen opiskeluohjelmia. Kielten opiskelupistettä on kehitetty erityisesti maahanmuuttajia ajatellen, joten saatavilla on, muiden kielten ohella, runsaasti aineistoa ja ohjelmia suomen kielen opiskeluun. Kirjastossa voi hakea tietoja eri tietokannoista ja saada tietoa halutuista aiheista ja s tarvittaessa tiedonhallintataitojen opetusta. Kirjastoon on tilattu joitakin ulkomaisia aikakauslehtiä, joita voi lukea kirjaston lehtilukusalissa ja vanhempia numeroita voi lainata myös kotiin. Suomessa toimii ulkomaalaiskirjasto Helsingin kaupunginkirjaston yhteydessä. Ulkomaalaiskirjaston tehtävänä on Suomessa asuvan vieraskielisen väestön kirjastopalvelujen tukeminen, yhteyksien solmiminen koti- ja ulkomaisiin yhteistyötahoihin, tiedotus ja neuvonta sekä aineiston hankinta yhteiskäyttöön sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Päävastuu ulkomaalaisväestön yleisistä kirjastopalveluista on kuitenkin edelleen kunnilla. Ulkomaalaiskirjastotoimintaan myönnetyillä varoilla hankitaan maan kirjastojen yhteiskäyttöön aineistoa sellaisilla kielillä, jotka meillä ovat harvinaisia ja joiden käyttäjiä Suomessa on vähän. Ulkomaalaiskirjastotehtävään ei sisälly aineiston hankinta pohjoismaisilla kielillä eikä ns. suurilla kielillä (englanti, saksa, ranska, italia, espanja, viro ja venäjä). Kuntien kirjastot hankkivat vieraskielistä aineistoa asukkaidensa tarpeisiin asukaspohjan mukaan, myös meillä harvinaisilla kielillä. Erityisesti sanoma- ja aikakauslehdet ovat paikallista aineistoa. Ulkomaalaiskirjaston kokoelmalla tuetaan kuntien kirjastojen asiakaspalvelua. Kirjastoille lähetetään kaukolainoina sekä yksittäisiä lainoja ja aihetilauksia että siirtokokoelmia. Siirtokokoelmien laina-aika on vastaanottajakirjaston toivomusten mukaan 3-6 kk. Siirtokokoelmaa on pyydettävä paikallisesta kirjastosta. Vaikka ulkomaalaiskirjastotehtävään ei kuulu aineiston hankinta eikä lainaus pohjoismaisilla kielillä eikä ns. suurilla kielillä, lähetetään näillä kielillä kuitenkin yksittäisiä kaukolainoja ja aihetilauksia. 24