Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos"

Transkriptio

1 Teksti: MIKKO PIISPA Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos 4 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

2 Suomalaisen urheilun maisema on muuttunut merkittävästi viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana. Tämä on seurausta laajemmasta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka heijastuu niin urheilun jokapäiväiseen harrastamiseen kuin huippu-urheiluunkin. Kurinalaisen, vain voittoon tähtäävän kilpailemisen sijaan yhteisölliset, elämykselliset ja esteettiset aspektit ovat nousseet uuteen arvoon. Tässä artikkelissa käsittelen suomalaisen urheilukulttuurin muutosta pohjaten Nuorisotutkimusseuran puitteissa toteutettavaan tutkimushankkeeseen Menestyjien elämänkulku selittäviä tekijöitä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien elämässä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 125 laadullisesta elämäkertahaastattelusta. Haastatelluista 81 on suomalaisia huippu-urheilijoita, 15 huipun kynnyksellä lopettaneita urheilijoita ja 29 menestyneitä taiteilijoita. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Hankkeen puitteissa on jo julkaistu väliraportti (Piispa & Huhta 2013). Tämän artikkelin pohdinnat nousevat tutkimusaineistomme analyysista ja siten myös väliraportin teemoista (Piispa 2013a & b), sekä omista havainnoistani nuorisotutkijana ja urheilun seuraajana ja tarkkailijana. Siten tämä kirjoitus on yhdistelmä tutkimusartikkelia ja aikalaisdiagnoosia (Noro 2000). Muuttunut Suomi, muuttuva Suomi Suomalainen yhteiskunta on läpikäynyt merkittävän murroksen, jonka käännekohta on reilun 20 vuoden takana. Tätä murrosta, siirtymää vanhasta Suomesta uuteen Suomeen, Mikko Kuva: VASTAVALO/MATTI KOUTONEN Liikunta & tiede 50 1 /

3 Salasuo ja Tommi Hoikkala (2013) kuvaavat osuvasti. He paikantavat siirtymän 1980-luvulle ja sitä seuranneen 1990-luvun alun laman paikkeille. Lamanjälkeisen Suomen elämää ja sen muutoksia on pyritty kuvailemaan muun muassa elämänpolitiikan, yksilöllisen (pakko)valinnan ja projektiyhteiskunnan kautta (mm. Karisto 1998; Hoikkala & Paju 2008; Sulkunen 2009). Samalla nuorten, ja muidenkin, elämänkulkuun ja harrastusvalintoihin vaikuttaa yhä vahvemmin informaatioteknologinen vallankumous sekä viihde- ja kulutuskulttuurin nousu (Salasuo & Hoikkala 2013). Siirtymää edeltänyttä vanhaa Suomea voisi luonnehtia modernin logiikan kautta. Modernissa kaikki oli näennäisen selkeää: yhteiskunta nähtiin suhteellisen itsenäisiin saarekkeisiin jakautuneena ja kaikki nämä saarekkeet toteuttivat omaa funktiotaan. Urheilun saareke istui modernin kehykseen mainiosti, urheilussa kun paremmuus havainnollistuu helposti mitattavien lukujen kautta. Urheilussa heijastuu myös modernille tyypillinen edistysusko, tuleehan kaikki tehdä nopeammin, korkeammalta ja kovempaa. Urheilu tarjosi myös näennäisen sivistyneen kilvoittelun kentän ja yhteisöllisten tunteiden kanavan, jonka kautta kylät, kaupungit ja kansakunnat mittelivät edustajiensa kautta. Suomessakin urheilulla oli vahvasti kansallinen tehtävänsä, jossa hiihtotaito ei ollut pelkästään liikunnallinen hyve, sillä oli myös vahva maanpuolustuksellinen juonne (Salasuo & Hoikkala 2013). Hiihdon lisäksi modernin logiikan mukaisesti orientoitunutta perinteistä yksilöurheilua edustavat tyypillisesti yleisurheilulajit. Näissä on jäänteitä agraariajan Suomesta, jossa talvella hiihdettiin, muulloin juostiin kouluun. Uudessa Suomessa moderni logiikka on alkanut ontua ja se heijastuu myös urheiluun. Tämä näkyy muun muassa siinä, että edellä mainitut perinteiset lajit ovat joutuneet tekemään tilaa muille lajeille sekä harrastajamäärissä että mediahuomiossa mitattuna (mm. Zacheus 2008). Tähän ovat vaikuttaneet ainakin kaupungistuminen, nuorisokulttuuriset muutokset, (urheilu)kulttuurin estetisoituminen ja urheilun voimakas ja globaali kaupallistuminen ja viihteellistyminen. Kaupungistuminen ja nuorisokulttuurinen muutos Eräs urheiluun keskeisesti vaikuttaneista viime vuosikymmenten yhteiskunnallisista muutoksista on ollut kaupungistuminen. Yhä useammat suomalaisnuoret ovat syntyneet ja asuneet koko ikänsä kaupungeissa. Kaupungistumiseen tiiviissä yhteydessä ovatkin nuorisokulttuurien muuttuminen ja nuorten hakeutuminen erilaisten harrastusten pariin kuin aiem min. Tämä ei tarkoita vain sitä, että uudet urheilulajit nousevat suosiossa, vaan myös sitä, että muut harrastukset haastavat urheilua (Myllyniemi 2009; Piispa 2013a). Nuorisokulttuurinen muutos on puolestaan osa laajempaa tendenssiä, jossa nuoret etsivät elämältään erilaisia asioita kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Elämän on oltava sisäisesti kaunis, itsessään palkitseva ( Aapola & Ketokivi 2005). Tällöin luovempi toiminta on usein kutsuvampaa kuin kurinalainen raataminen. Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elämänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Siispä kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin, eli houkuttelevampaa on ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. Urheilu ei kuitenkaan väistämättä jää tappiolle. Siinä missä nuoret ja ihmiset muutoinkin hakevat elämältään sisäistä palkitsevuutta muun muassa yhteisöllisyyden ja elämyksellisyyden muodossa, niitä voi löytyä myös urheilusta. Tutkimusartikkelissani (Piispa 2013b) tyypittelen urheilijat perinteisten yksilölajien, joukkuelajien ja elämäntapalajien (kuten lumilautailu ja skeittaus) urheilijoihin. Vaikuttaakin siltä, että modernin logiikalla operoivat perinteiset yksilölajit eivät enää näyttäydy uuden Suomen kulttuuriseen maisemaan kasvaneille yhtä houkuttelevilta kuin aiemmin. Siten joukkuelajit ja elämäntapalajit ovat kasvattaneet suosiotaan ja nousseet perinteisten lajien rinnalle, useissa suhteissa jopa ohi. Joukkuelajien kutsu Lapsille ja nuorille joukkuelajit näyttäytyvät usein houkuttelevina, sillä niissä harjoittelu ja kilpaileminen on sosiaalista ja leikkisää. Tässä kaupungistuminen on ollut merkittävässä roolissa. Sen myötä lapset ja nuoret kasvavat pihapiireissä ja naapurustoissa. Monet haastattelemamme joukkueurheilijat kertoivatkin urheilun alkaneen kaveriporukassa pelatuissa pihapeleissä. Maaseudun Suomessa tilanne oli ja on yhä eri: kylissä tai maaseudulla jo pelkät etäisyydet pakottavat urheilemaan yksin tai pienemmissä porukoissa ja liikkumaan usein pitkiäkin matkoja harjoituspaikoille. Joukkuelajeissa vallitsee myös yksilölajeja laajempi taiteellinen vapaus, jos nyt ei täydellisen sooloilun sallien, niin ainakin luovia ratkaisuita suosien. Joukkuelajeissa onnistumisen selkärankana eivät ole yksinäiset lenkit pururadoilla, suojuoksu tai askellustekniikka. Joukkuelajeissakin työkaluna on oma keho ja niissä menestyminen vaatii määrätietoista harjoittelua, mutta kehoa ei tarvitse samalla tavoin kurinalaisesti hioa huippuunsa kuin yksilölajeissa. Tämä mahdollistaa vapaamman elämäntavan ja siten vaatii vähemmän kompromisseja myös nuoruudessa. Toisin sanoen joukkueurheilijan elämä ei vaadi yhtä suuria uhrauksia ja yhtä voimakasta kurinalaisuutta kuin yksilöurheilijan. Mikäli tätä joku epäilee, voi verrata vaikkapa jääkiekkoilijan ja ampumahiihtäjän kesälomien pituutta ja sisältöä. Tutkimushaastatteluissamme tulikin usein esille se, että monet joukkueurheilijat kokivat eläneensä suhteellisen normaalin nuoruuden, aikaa vievästä ja tavoitteellisesta urheiluharrastuksesta huolimatta. Mediatilaa joukkuelajit valtaavat niiden spektaakkelinomaisuuden vuoksi. Ilmeisintä on median kiinnostus television ja internetin välityksellä, ja sitä kautta rahavirtojen keskittyminen joukkuelajeihin. 6 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

4 Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elämänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin. On houkuttelevampaa ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. Teknologisen kehityksen myötä urheilun näyttävyys (tai ainakin sen esillepano) on kehittynyt ja siten joukkuelajien on helpompi kerätä yhä lisää suosiota. Joukkuelajeissa, jotka ovat modernin spektaakkelin yksi selkeimmistä ilmentymistä, (liikkuvalla) kuvalla on ollut jo pitkään keskeinen sijansa, mutta nyt se on suurempi kuin koskaan. Televisio-oikeuksilla tehdään omaisuuksia ja kuvanlaadun parantuessa ohjaajat ja kuvaajat herkuttelevat jollain, mihin heidän alallaan ei aiemmin ollut mahdollisuuksia samassa mittakaavassa: estetiikalla. Joukkuelajien suosion taustalla lienee myös se, että ihmisten on helpompi samaistua kotikaupunkiaan tai -maataan edustaviin joukkueisiin kuin yksilöihin ja siten kannustaa ja seurata heitä. Lajin harrastajat seuraavat omaa lajiaan enemmän, ja siten lajista on enemmän seurattavaa tarjolla, mikä vaikuttaa edelleen harrastajamääriin, ja niin edelleen, kertaantuen. Rahavirtojen suuntautuminen joukkuelajeihin näkyy myös urheilijoiden palkoissa. Haastatteluaineistomme perusteella menestyneet joukkueurheilijat vaikuttavat olevan urheilijoista keskimäärin tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vaikka sopimukset ovat usein lyhyitä, vain yhden tai muutaman kauden mittaisia, ne takaavat suhteellisen varman kuukausipalkan. Usein palkkatuloista jää säästöjä uran jälkeiseen aikaan. Aivan huipulla palkalla voi todella rikastuakin. (Piispa 2013b.) Elämäntapalajien esiinnousu Elämäntapalajit ovat vielä joukkuelajien suosion kasvua selkeämmin yhteiskunnallisen muutoksen ilmentymä. Elämäntapalajit nimensä mukaisesti tarjoavat elämälle muutakin kuin vain urheilulajin: ne tarjoavat laajempaa sisältöä, jonka ytimessä ovat individualismi, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys, jopa identiteetin luominen. Niissä korostuu luovuus ja yhdessä tekeminen. Samalla kyseenalaistuvat kilpailemisen ja ylhäältä annettujen sääntöjen mielekkyys. (Ks. myös esim. Wheaton 2004; Harinen ym. 2006; Hänninen 2012.) Useat haastattelemamme elämäntapalajien urheilijat kertoivat, että heille harjoittelu on hieman vieras käsite. Lajin kanssa vietettävä aika on pikemminkin tekemistä tai olemista. Vaikka elämäntapalajit ovat pääsääntöisesti yksilölajeja, niiden harjoittaminen on korostetun sosiaalista. Tätä kautta elämäntapalajeissa maailmankansalaisuus ja toveruus muodostuvat usein kansallista edustamista tärkeämmiksi. Vaikka elämäntapalajeissa korostuu lajikulttuuri ja sosiaalisuus, ne antavat tilaa myös individualismille ja taiteelliselle toteutukselle. Elämäntapalajeissa tekemisen vapaus ja elämyksien etsiminen nousevat kuviteltuja yhteisöllisyyksiä, kurinalaisuutta ja kilpailemista tärkeämmiksi. Elämäntapalajit ovatkin eräänlainen kilpailemisen ja pakkomenestymisen yhteiskunnan sisäinen vastaveto. Modernin edistyksen ja kilpailun normit, jotka vielä ovat vallalla useissa perinteisemmissä lajeissa, haalistuvat ja usein menettävät tyystin merkityksensä elämäntapalajikulttuureissa. Totta kai myös elämäntapalajeissa kisaillaan ja niidenkin piirissä tehdään rahaa,mutta varsinkin suhde kilpailemiseen on erilainen. Tämä tuli vahvasti esille tutkimushaastatteluissamme. Muutamat haastatellut kertoivat tyystin vieroksuvansa kilpailemista, eikä muillekaan kilpaileminen ole koskaan naama irvessä voittamisesta taistelua. Ensinnäkin siitä kärsisi koko tekemisen flow, sen mielekkyys ja nautinto, estetiikkakin. Toisekseen sellainen kisailija, joka näyttää hapanta naamaa vielä kilpailun jälkeenkin, eikä ole valmis paiskaamaan kättä kilpakaverinsa (joka usein on muutoinkin kaveri) kanssa, ajautuu pian lajikulttuurin sisällä hylkiöksi. Kulttuurinen pääoma ja estetisoituminen Tutkimuksemme (Piispa & Huhta 2013) kertoo siitä, että menestyvät urheilijat tulevat usein hyvistä sosioekonomisista ja demografisista taustoista. Tämä koskee niin perinteisiä yksilölajeja, joukkuelajeja kuin elämäntapalajejakin. Elämäntapalajeissa sosioekonomisen hyvinvoinnin lisäksi korostuvat kulttuuriset pääomat (Bourdieu 1986; Thorpe 2004). Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää (mm. Wheaton 2004). Taloudellisen pääoman merkitys vaihtelee lajista riippuen (verrattakoon vaikka skeittauksen ja lumilautailun kustannuksia), mutta kulttuurinen pääoma on selkeästi kaupunkilaista, nuorisokulttuurista pääomaa. Se on kuin sisäistetty koodisto, joka kertoo mitä arvostaa, mitä tavoitella ja miten sen saavuttaa. Tämän pääoman muodostumisessa olennaista on myös lajikulttuurin sisäistäminen. Siinä merkittävässä roolissa on lajin kuluttaminen ja sen esillepano (vrt. liikuntasuhde, Koski 2004; Zacheus 2008). Aivan kuten joukkuelajeissa, myös elämäntapalajeissa medioituminen on ollut merkittävässä roolissa. Oikeastaan elämäntapalajien ympärille on kehittynyt Liikunta & tiede 50 1 /

5 aivan uudenlainen urheilua ja kuvaa yhdistävä visuaalinen kulttuuri, jota ei enää pysty erottamaan itse lajitoiminnosta. Elämäntapalajeissa estetiikka merkitsee usein myös urheilullista menestystä, mutta nuo kaksi ovat myös toisistaan irrotettavissa. Koko elämäntapalajien taloudellinen ydin rakentuu estetisoinnille, tyylittelylle, näyttävyydelle ja sen taltioinnille. Kamera, ja sen halventuminen yhä useamman ulottuville, on elämäntapalajeille vähintään yhtä tärkeää kuin spektaakkelimaisuus joukkuelajeille. Tästä skeittaus on loistava esimerkki: sen parissa pienelläkin rahalla harrastajat tuottavat esteettisesti korkeatasoisia valokuvia ja elokuvia. Kärjistäen voisi todeta, että urheilusta on tullut välineurheilua enemmän kuin koskaan, mutta tärkeimpiä välineitä eivät ole enää mailat, kengät tai puvut. Tärkein väline on kamera. Se tallentaa spektaakkelin, on nykyään käytännössä kaikkien saatavilla ja sillä voi esteettisesti ikuistaa esteettisen toiminnon. Kameran tuottama kuva todistaa sisäisesti tyydyttävästä elämästä, se viestittää katsojalleen ja ottajalleen arvoista, jotka eivät puhtaasti palaudu ympäröivän yhteiskunnan hengästyttävään kilpailemisen ja pärjäämisen logiikkaan. Kuva myös kertoo, että sen ottajalla on ollut aikaa ja halua muuhunkin kuin raatamiseen. Pienoinen paradoksi toki muodostuu siitä, että tyylittelyn ja estetisoinnin myötä raha tunkeutuu alueelle, missä juuri sisäisen palkitsevuuden pitäisi olla tärkeintä. Samalla kun elämäntapalajien parissa toteutetut elokuvat visualisoivat esteettisen, ne saattavat takoa suuriakin summia tekijöilleen. Tässäkin suhteessa elämäntapalajit ovat eräänlainen uuden Suomen kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, mutta jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä (vrt. myös Piispa 2013a). Tutkimusartikkelissani (Piispa 2013b) esitän, että huipulle tähtäävää urheilijaa ohjaa normaalista poikkeava rationaliteetti. Tällä tarkoitan sitä, että urheilija on valmis uhraamaan tai lykkäämään sellaisia asioita kuten perheen perustaminen, vakaa elanto ja vapaa-aika. Erityisen selkeästi tämä pätee perinteisten yksilölajien edustajiin. Vastaavasti normaalina näyttäytyy elämäntapalajeista tuttu sisäisen kauneuden rationaliteetti. Yllättäen perinteinen onkin poikkeavaa. Mitä urheilu on suomalaisille? Aikamme murros näkyy siis myös urheilussa. Juniori- ja harrastajatasolla urheilulta haetaan yhä enemmän yhteisöllisiä ja elämyksellisiä aspekteja, ei niinkään voittoon tähtääviä. Suurimmalle osalle urheilua harrastavista se lieneekin ennen kaikkea fyysisesti ja henkisesti hyvää toimintaa, joka nostaa kuntoa ja mielenterveyttä. Se on leikkiä, peliä, sosiaalista kisailua ja yhä enemmän luovaa toimintaa. Urheileminen on kasvavasti myös identiteettityötä, tyylittelyä, estetiikkaa ja mitä lähemmäs huippua mennään, spektaakkelia. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että perinteiset yksilölajit kärsivät yhteiskunnallisesta ja nuorisokulttuurisesta muutoksesta. Tämä näkyy niin harrastajatasolla kuin huippu-urheilussakin. Se ei kuitenkaan ole millään muotoa pois kyseisten lajien urheilijoilta. He eivät ole mitään vanhan Suomen reliikkejä, vaan yksinkertaisesti löytäneet kutsumuksensa omasta lajistaan. Kyseisillä lajeilla on myös edelleen merkittävä harrastajapohjansa, vaikka se onkin kaventunut vuosikymmenten kuluessa. Eriytyneen liikuntakulttuurin sukupolvi (Itkonen 1996; Zacheus 2008) sopii kin kuvaamaan nykypolvea, sillä sen keskuudesta on paikannettavissa useampikin toisistaan poikkeava liikuntaorientaatiotyyppi. Tätä korostaa ja vahvistaa se, että liikunta on nykyään yhä vahvemmin kulutusvalinta (Salasuo & Ojajärvi 2013). Huippu-urheilusta puhuttaessa tuntuu myös usein kohtuuttomalta, että jos suomalaiset perinteisten lajien urheilijat eivät menesty yhtä hyvin kuin aiemmin, puhutaan laajemminkin suomalaisten urheilijoiden menestymättömyydestä. Tällaisessa puheessa kun unohtuu kaksi tärkeää seikkaa: ensinnäkin suomalaisten joukkue- ja elämäntapaurheilijoiden menestyminen ja toisekseen se, että perinteisten yksilölajien harrastajapohja ja resurssit ovat aiempaa kapeammat, jolloin myös menestyjiä tulee luonnollisesti harvemmin. Perinteisten lajien urheilijat ovat joutuneet silmätikuiksi, joiden menestymisen syynääminen suurennuslasin kanssa ei välttämättä ole omiaan parantamaan heidän suorituksiaan. Lopuksi Tässä artikkelissa kuvattu urheilukulttuurin muutos välittää rennompaa suhtautumista kilpailuun sekä yhteisöllisyyden ja luovuuden arvoja. Se muistuttaa myös siitä, että urheilu ei ole muusta inhimillisestä todellisuudesta erillinen saarekkeensa. Urheilun kuva on muuttunut ja toisaalta menestyminen ei enää määrity samalla tavoin kuin aiemmin. Paluuta vanhaan ei ole ja urheiluliikkeen sisällä lienee hyvä esittää kysymys, mitä uuden Suomen huippu-urheilulta ja urheilulta ylipäätään halutaan. Loppuun onkin syytä huomauttaa, että yhteiskun- Elämäntapalajit ovat eräänlainen uuden kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, mutta jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä. 8 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

6 Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää. nan eriarvoistuessa myös urheilu on eriarvoistunut (Myllyniemi 2012). Uusi urheilukulttuuri opettaa yhteisöllisyyttä ja luovuutta, mutta ei välttämättä tavoita enää yhteiskunnan heikko-osaisimpia. Heidän mahdollisuutensa liikkua ja urheilla ovat heikkenemässä ja voi olla, että he eivät myöskään koe tyylittelyä korostavaa urheilukulttuuria omakseen. Urheiluliikkeellä voisikin olla sauma vaikuttaa takaisin yhteiskuntaan, olla iänikuisen meritokraattisen mantransa arvoinen. Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tasa-arvoinen tukeminen mahdollistaisi uuden urheilukulttuurin parissa menestymisen ja sen arvojen omaksumisen myös niille, jotka eivät saa parhaita eväitä kotoaan. MIKKO PIISPA, VTM Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: KIRJALLISUUS: Aapola, S. & Ketokivi, K. (toim.) (2005) Polkuja ja poikkeamia. Aikuisuutta etsimässä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 56. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Bourdieu, P. (1986) The forms of capital. Teoksessa John G. Richardsson (toim.) Handbook of theory and research for the sociology of education. New York: Greenwood Press, Harinen, P. & Itkonen, H. & Rautopuro, J. (2006) Asfalttiprinssit. Tutkimus skeittareista. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja nro 159. Tampere: Liikuntatieteellinen seura. Hoikkala, T. & Paju, P. (2008) Entä nuoremmat sukupolvet? Sukupolvitutkimus ja nuorisopolitiikka. Teoksessa Semi Purhonen & Tommi Hoikkala & J.P. Roos (toim.) Kenen sukupolveen kuulut? Suurten ikäluokkien tarina. Gaudeamus, Helsinki, Hänninen, R. (2012) Puuterilumen lumo. Tutkimus lumilautailukulttuurista. Jyväskylä studies in humanities 191. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Itkonen, H. (1996) Kenttien kutsu. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Helsinki: Gaudeamus. Karisto, A. (1998) Pirstoutuvan elämän politiikka. Teoksessa J.P. Roos & Tommi Hoikkala (toim.) Elämänpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus, Piispa & Huhta 2013 Koski, P. (2004) Liikuntasuhde. Teoksessa Kalervo Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston tutkimuksia 3, Myllyniemi, S. (2009) Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Myllyniemi, S. (toim.) (2012) Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127, verkkojulkaisuja 53. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Noro, A. (2000) Aikalaisdiagnoosi sosiologian kolmantena lajityyppinä. Sosiologia 37:4, Piispa, M. (2013a) Pitkä ja mutkainen tie vilkaisu suomalaisten huipputaiteilijoiden elämänkulkuihin. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Piispa, M. (2013b) Vapaasti olen saanut valita eikä mihkään ole pakotettu katsaus suomalaisen huippu-urheilijan elämänkulkuun. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Piispa, M. & Huhta, H. (toim.) (2013) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Salasuo, M. & Hoikkala, T. (2013) Huippu-urheilijat nykyajan kannattelupinnoilla. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Salasuo, M. & Ojajärvi, A. (2013) Sukupolvet liikkeessä fyysisestä pakkoaktiivisuudesta liikumattomuuteen. Teoksessa Antti Häkkinen, Anne Puuronen, Mikko Salasuo & Anni Ojajärvi (kirj.) Sosiaalinen albumi. Sukupolvet, ruokailu ja liikunta Päijät-Hämeessä. Helsinki: Nuorisotutkimusverskosto/Nuorisotutkimusseura. (Ilmestyy toukokuussa 2013.) Sulkunen, P. (2009) The saturated society. Regulating risk & lifestyle in a consumer culture. London: Sage. Thorpe, H. (2004) Snowboarding bodies: dressing for distinction. Junctures 3/2004, Wheaton, B. (ed.) (2004) Understanding lifestyle sports: consumption, identity and difference. London: Routledge. Zacheus, T. (2008) Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turun yliopiston julkaisuja C 268. Turku: Turun yliopisto. Liikunta & tiede 50 1 /

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU Esityksen sisältö 1. Yhteiskunnan aikakaudet 2. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 3. Hiihdon vaihtoehtoiset

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Altti Laitinen Essee 1 (4) L21 Hyvinvointi- ja valmennusosaaminen

Altti Laitinen Essee 1 (4) L21 Hyvinvointi- ja valmennusosaaminen Altti Laitinen Essee 1 (4) R705L13S L21 Hyvinvointi- ja valmennusosaaminen 10.11.2015 Valmennusfilosofiani Johdanto Tämä essee on auki kirjoitettu versio minun valmennusfilosofiastani ja siitä, miten pyrin

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Suomalaisen palkkayhteiskunnan perussopimus Aikuiset ihmiset tekevät elääkseen työtä, jota joku muu haluaa teettää,

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia SVNL:n hallituksen kokous 14.9.2016 Asiakirjan Voimanosto 2021 tarkoitus Luoda yhteinen näkemys Suomen Voimanostoliiton tulevaisuuden suunnasta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke

Miksi harrastaminen kannattaa. Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke Miksi harrastaminen kannattaa Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 Tutkija, FT Anna Anttila HVA:N TAVOITTEET Saada tietoa vapaa-ajan vaikutuksista hyvinvointiin, oppimiseen ja jatkoopiskelusuunnitelmiin

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain

Haukiputaan Pallo. Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain Haukiputaan Pallo Harrastus- ja kilpailutoiminnan periaatteet ikäluokittain 1.1.2013 Seuran tavoitteet Mahdollistaa kilpa- ja harrastepelaaminen * Kilpatoiminnassa pelaaja sitoutuu osallistumaan joukkueen

Lisätiedot

Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla

Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Seminaari: Liikunnan asema tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Jyväskylä 29.11.2016 Mikko Salasuo Talous- ja sosiaalihistorian

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Puhtaasti paras Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Visio Kaikilla on yhdenvertainen oikeus puhtaaseen urheiluun. Mitä on Reilu Peli? Mitä on Reilu Peli Reilu peli on urheilun

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Tervetuloa. ratsastamaan!

Tervetuloa. ratsastamaan! Tervetuloa ratsastamaan! Miksi ratsastus? Hevoset ovat ihania. Siihen kiteytyy, miksi 170 000 suomalaista ratsastaa. Ratsastus tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia harrastaa monin eri tavoin. Hevosen kanssa

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hyväksytty syyskokouksessa 21.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET 2016... 2 3. NUORISO- JA HARRASTETOIMINTA... 2

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Visio, missio, arvot ja strategia

Visio, missio, arvot ja strategia Visio, missio, arvot ja strategia Joensuun Kataja ry taitoluistelujaosto Arvot toiminnan perusta Visio tahtotila Jatkuva kehitys Missio tehtävä Strategia toimintamalli Arvot AVOIMUUS Asioista puhutaan

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa

PE JULA NIAJ O A R IP OL P K O U LKU 1 Rami Peltomaa JUNIORI PELAAJA POLKU 1 NUOREMPI SÄBÄKOULU TAVOITTEET KAUDEN AIKANA Pelataan/leikitään yhdessä. Opetellaan käytöstapoja, niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin Opetellaan ryhmässä olemista/toimimista/sääntöjä

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL Esitys Taekwondourheilijoiden kevätpäivässä 3/6/13 INVICTUS 2 TU11:n IDEA Taekwondourheilijat 2011 ry on taekwondoseura, joka tarjoaa huippuluokan taekwondo-opetusta

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto

ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015. Sport Club Vantaa ry Tapanilan Erä ry Voimistelujaosto ELITE INFOTILAISUUS 12.5.2015 INFOTILAISUUS 1. ELITE YHTEISTYÖ 2. MIKÄ ELITE ON? 3. ELITE TIIMI 4. ELITE VALMENNUS 5. ELITE TOIMINTA 6. URHEILIJASOPIMUS 6. HAKU ELITEEN TOIMINTA ON VASTA ALUILLAAN ENSIMMÄINEN

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia

Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Suomalaisen huippusuunnistuksen strategia Visio Suunnistus on menestyvä, houkutteleva, näkyvä, arvostettu ja kaikille sopiva urheilulaji. Suunnistus oivalluksia ja onnistumisia! Huippusuunnistajat sekä

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE

POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE POHJOIS-KYMEN LIIKUNTAYHDISTYS ry POKLI UUSIEN PELAAJIEN JA VANHEMPIEN TOIMINTA- JA PEREHDYTYSTIEDOTE 1 Sisältö 1 Yhdistyksen johto ja hallitus... 3 2 Toimisto ja toimihenkilöt... 3 3 Toiminnan tavoite...

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt

Ratsastuksen 2000-luvun ilmiöt HEVOSALA WAU! Yhteiskunnan muutos o Väestö ikääntyy ja keskittyy alueellisesti o Yhteiskunta palvelullistuu ja hyvinvointipalveluiden kysyntä kasvaa o Some ja digitaalisuus mullistavat vuorovaikutussuhteita

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot

Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot Pallokerho-35 Perustehtävä Päämäärä Arvot 2007 Mihin näitä tarvitaan? Luo suuntaviivat tulevalle ja ohjaa toiminnan kehittämistä Linjaa seuran tavoitteet Linjaa seuran periaatteet Ohjeistaa toimintaa On

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat

Joukkueenjohtaja ja vanhemmat Joukkueenjohtaja ja vanhemmat JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN! 67 1 JOUKKUEENJOHTAJA JA VANHEMMAT TUNNE JOUKKUEESI (vanhemmat) VANHEMPIEN AKTIVOIMINEN VANHEMMAT JOUKKUEEN TUKENA JA

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Teknologian historia. Teknologiset vallankumoukset. Teknologian hyvyys. Juha Herkman, 19.3.

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Teknologian historia. Teknologiset vallankumoukset. Teknologian hyvyys. Juha Herkman, 19.3. TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Teknologian historia Juha Herkman, 19.3.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Teknologiset vallankumoukset mediateknologia

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot