Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos"

Transkriptio

1 Teksti: MIKKO PIISPA Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos 4 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

2 Suomalaisen urheilun maisema on muuttunut merkittävästi viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana. Tämä on seurausta laajemmasta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka heijastuu niin urheilun jokapäiväiseen harrastamiseen kuin huippu-urheiluunkin. Kurinalaisen, vain voittoon tähtäävän kilpailemisen sijaan yhteisölliset, elämykselliset ja esteettiset aspektit ovat nousseet uuteen arvoon. Tässä artikkelissa käsittelen suomalaisen urheilukulttuurin muutosta pohjaten Nuorisotutkimusseuran puitteissa toteutettavaan tutkimushankkeeseen Menestyjien elämänkulku selittäviä tekijöitä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien elämässä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 125 laadullisesta elämäkertahaastattelusta. Haastatelluista 81 on suomalaisia huippu-urheilijoita, 15 huipun kynnyksellä lopettaneita urheilijoita ja 29 menestyneitä taiteilijoita. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Hankkeen puitteissa on jo julkaistu väliraportti (Piispa & Huhta 2013). Tämän artikkelin pohdinnat nousevat tutkimusaineistomme analyysista ja siten myös väliraportin teemoista (Piispa 2013a & b), sekä omista havainnoistani nuorisotutkijana ja urheilun seuraajana ja tarkkailijana. Siten tämä kirjoitus on yhdistelmä tutkimusartikkelia ja aikalaisdiagnoosia (Noro 2000). Muuttunut Suomi, muuttuva Suomi Suomalainen yhteiskunta on läpikäynyt merkittävän murroksen, jonka käännekohta on reilun 20 vuoden takana. Tätä murrosta, siirtymää vanhasta Suomesta uuteen Suomeen, Mikko Kuva: VASTAVALO/MATTI KOUTONEN Liikunta & tiede 50 1 /

3 Salasuo ja Tommi Hoikkala (2013) kuvaavat osuvasti. He paikantavat siirtymän 1980-luvulle ja sitä seuranneen 1990-luvun alun laman paikkeille. Lamanjälkeisen Suomen elämää ja sen muutoksia on pyritty kuvailemaan muun muassa elämänpolitiikan, yksilöllisen (pakko)valinnan ja projektiyhteiskunnan kautta (mm. Karisto 1998; Hoikkala & Paju 2008; Sulkunen 2009). Samalla nuorten, ja muidenkin, elämänkulkuun ja harrastusvalintoihin vaikuttaa yhä vahvemmin informaatioteknologinen vallankumous sekä viihde- ja kulutuskulttuurin nousu (Salasuo & Hoikkala 2013). Siirtymää edeltänyttä vanhaa Suomea voisi luonnehtia modernin logiikan kautta. Modernissa kaikki oli näennäisen selkeää: yhteiskunta nähtiin suhteellisen itsenäisiin saarekkeisiin jakautuneena ja kaikki nämä saarekkeet toteuttivat omaa funktiotaan. Urheilun saareke istui modernin kehykseen mainiosti, urheilussa kun paremmuus havainnollistuu helposti mitattavien lukujen kautta. Urheilussa heijastuu myös modernille tyypillinen edistysusko, tuleehan kaikki tehdä nopeammin, korkeammalta ja kovempaa. Urheilu tarjosi myös näennäisen sivistyneen kilvoittelun kentän ja yhteisöllisten tunteiden kanavan, jonka kautta kylät, kaupungit ja kansakunnat mittelivät edustajiensa kautta. Suomessakin urheilulla oli vahvasti kansallinen tehtävänsä, jossa hiihtotaito ei ollut pelkästään liikunnallinen hyve, sillä oli myös vahva maanpuolustuksellinen juonne (Salasuo & Hoikkala 2013). Hiihdon lisäksi modernin logiikan mukaisesti orientoitunutta perinteistä yksilöurheilua edustavat tyypillisesti yleisurheilulajit. Näissä on jäänteitä agraariajan Suomesta, jossa talvella hiihdettiin, muulloin juostiin kouluun. Uudessa Suomessa moderni logiikka on alkanut ontua ja se heijastuu myös urheiluun. Tämä näkyy muun muassa siinä, että edellä mainitut perinteiset lajit ovat joutuneet tekemään tilaa muille lajeille sekä harrastajamäärissä että mediahuomiossa mitattuna (mm. Zacheus 2008). Tähän ovat vaikuttaneet ainakin kaupungistuminen, nuorisokulttuuriset muutokset, (urheilu)kulttuurin estetisoituminen ja urheilun voimakas ja globaali kaupallistuminen ja viihteellistyminen. Kaupungistuminen ja nuorisokulttuurinen muutos Eräs urheiluun keskeisesti vaikuttaneista viime vuosikymmenten yhteiskunnallisista muutoksista on ollut kaupungistuminen. Yhä useammat suomalaisnuoret ovat syntyneet ja asuneet koko ikänsä kaupungeissa. Kaupungistumiseen tiiviissä yhteydessä ovatkin nuorisokulttuurien muuttuminen ja nuorten hakeutuminen erilaisten harrastusten pariin kuin aiem min. Tämä ei tarkoita vain sitä, että uudet urheilulajit nousevat suosiossa, vaan myös sitä, että muut harrastukset haastavat urheilua (Myllyniemi 2009; Piispa 2013a). Nuorisokulttuurinen muutos on puolestaan osa laajempaa tendenssiä, jossa nuoret etsivät elämältään erilaisia asioita kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Elämän on oltava sisäisesti kaunis, itsessään palkitseva ( Aapola & Ketokivi 2005). Tällöin luovempi toiminta on usein kutsuvampaa kuin kurinalainen raataminen. Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elämänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Siispä kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin, eli houkuttelevampaa on ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. Urheilu ei kuitenkaan väistämättä jää tappiolle. Siinä missä nuoret ja ihmiset muutoinkin hakevat elämältään sisäistä palkitsevuutta muun muassa yhteisöllisyyden ja elämyksellisyyden muodossa, niitä voi löytyä myös urheilusta. Tutkimusartikkelissani (Piispa 2013b) tyypittelen urheilijat perinteisten yksilölajien, joukkuelajien ja elämäntapalajien (kuten lumilautailu ja skeittaus) urheilijoihin. Vaikuttaakin siltä, että modernin logiikalla operoivat perinteiset yksilölajit eivät enää näyttäydy uuden Suomen kulttuuriseen maisemaan kasvaneille yhtä houkuttelevilta kuin aiemmin. Siten joukkuelajit ja elämäntapalajit ovat kasvattaneet suosiotaan ja nousseet perinteisten lajien rinnalle, useissa suhteissa jopa ohi. Joukkuelajien kutsu Lapsille ja nuorille joukkuelajit näyttäytyvät usein houkuttelevina, sillä niissä harjoittelu ja kilpaileminen on sosiaalista ja leikkisää. Tässä kaupungistuminen on ollut merkittävässä roolissa. Sen myötä lapset ja nuoret kasvavat pihapiireissä ja naapurustoissa. Monet haastattelemamme joukkueurheilijat kertoivatkin urheilun alkaneen kaveriporukassa pelatuissa pihapeleissä. Maaseudun Suomessa tilanne oli ja on yhä eri: kylissä tai maaseudulla jo pelkät etäisyydet pakottavat urheilemaan yksin tai pienemmissä porukoissa ja liikkumaan usein pitkiäkin matkoja harjoituspaikoille. Joukkuelajeissa vallitsee myös yksilölajeja laajempi taiteellinen vapaus, jos nyt ei täydellisen sooloilun sallien, niin ainakin luovia ratkaisuita suosien. Joukkuelajeissa onnistumisen selkärankana eivät ole yksinäiset lenkit pururadoilla, suojuoksu tai askellustekniikka. Joukkuelajeissakin työkaluna on oma keho ja niissä menestyminen vaatii määrätietoista harjoittelua, mutta kehoa ei tarvitse samalla tavoin kurinalaisesti hioa huippuunsa kuin yksilölajeissa. Tämä mahdollistaa vapaamman elämäntavan ja siten vaatii vähemmän kompromisseja myös nuoruudessa. Toisin sanoen joukkueurheilijan elämä ei vaadi yhtä suuria uhrauksia ja yhtä voimakasta kurinalaisuutta kuin yksilöurheilijan. Mikäli tätä joku epäilee, voi verrata vaikkapa jääkiekkoilijan ja ampumahiihtäjän kesälomien pituutta ja sisältöä. Tutkimushaastatteluissamme tulikin usein esille se, että monet joukkueurheilijat kokivat eläneensä suhteellisen normaalin nuoruuden, aikaa vievästä ja tavoitteellisesta urheiluharrastuksesta huolimatta. Mediatilaa joukkuelajit valtaavat niiden spektaakkelinomaisuuden vuoksi. Ilmeisintä on median kiinnostus television ja internetin välityksellä, ja sitä kautta rahavirtojen keskittyminen joukkuelajeihin. 6 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

4 Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elämänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin. On houkuttelevampaa ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. Teknologisen kehityksen myötä urheilun näyttävyys (tai ainakin sen esillepano) on kehittynyt ja siten joukkuelajien on helpompi kerätä yhä lisää suosiota. Joukkuelajeissa, jotka ovat modernin spektaakkelin yksi selkeimmistä ilmentymistä, (liikkuvalla) kuvalla on ollut jo pitkään keskeinen sijansa, mutta nyt se on suurempi kuin koskaan. Televisio-oikeuksilla tehdään omaisuuksia ja kuvanlaadun parantuessa ohjaajat ja kuvaajat herkuttelevat jollain, mihin heidän alallaan ei aiemmin ollut mahdollisuuksia samassa mittakaavassa: estetiikalla. Joukkuelajien suosion taustalla lienee myös se, että ihmisten on helpompi samaistua kotikaupunkiaan tai -maataan edustaviin joukkueisiin kuin yksilöihin ja siten kannustaa ja seurata heitä. Lajin harrastajat seuraavat omaa lajiaan enemmän, ja siten lajista on enemmän seurattavaa tarjolla, mikä vaikuttaa edelleen harrastajamääriin, ja niin edelleen, kertaantuen. Rahavirtojen suuntautuminen joukkuelajeihin näkyy myös urheilijoiden palkoissa. Haastatteluaineistomme perusteella menestyneet joukkueurheilijat vaikuttavat olevan urheilijoista keskimäärin tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vaikka sopimukset ovat usein lyhyitä, vain yhden tai muutaman kauden mittaisia, ne takaavat suhteellisen varman kuukausipalkan. Usein palkkatuloista jää säästöjä uran jälkeiseen aikaan. Aivan huipulla palkalla voi todella rikastuakin. (Piispa 2013b.) Elämäntapalajien esiinnousu Elämäntapalajit ovat vielä joukkuelajien suosion kasvua selkeämmin yhteiskunnallisen muutoksen ilmentymä. Elämäntapalajit nimensä mukaisesti tarjoavat elämälle muutakin kuin vain urheilulajin: ne tarjoavat laajempaa sisältöä, jonka ytimessä ovat individualismi, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys, jopa identiteetin luominen. Niissä korostuu luovuus ja yhdessä tekeminen. Samalla kyseenalaistuvat kilpailemisen ja ylhäältä annettujen sääntöjen mielekkyys. (Ks. myös esim. Wheaton 2004; Harinen ym. 2006; Hänninen 2012.) Useat haastattelemamme elämäntapalajien urheilijat kertoivat, että heille harjoittelu on hieman vieras käsite. Lajin kanssa vietettävä aika on pikemminkin tekemistä tai olemista. Vaikka elämäntapalajit ovat pääsääntöisesti yksilölajeja, niiden harjoittaminen on korostetun sosiaalista. Tätä kautta elämäntapalajeissa maailmankansalaisuus ja toveruus muodostuvat usein kansallista edustamista tärkeämmiksi. Vaikka elämäntapalajeissa korostuu lajikulttuuri ja sosiaalisuus, ne antavat tilaa myös individualismille ja taiteelliselle toteutukselle. Elämäntapalajeissa tekemisen vapaus ja elämyksien etsiminen nousevat kuviteltuja yhteisöllisyyksiä, kurinalaisuutta ja kilpailemista tärkeämmiksi. Elämäntapalajit ovatkin eräänlainen kilpailemisen ja pakkomenestymisen yhteiskunnan sisäinen vastaveto. Modernin edistyksen ja kilpailun normit, jotka vielä ovat vallalla useissa perinteisemmissä lajeissa, haalistuvat ja usein menettävät tyystin merkityksensä elämäntapalajikulttuureissa. Totta kai myös elämäntapalajeissa kisaillaan ja niidenkin piirissä tehdään rahaa,mutta varsinkin suhde kilpailemiseen on erilainen. Tämä tuli vahvasti esille tutkimushaastatteluissamme. Muutamat haastatellut kertoivat tyystin vieroksuvansa kilpailemista, eikä muillekaan kilpaileminen ole koskaan naama irvessä voittamisesta taistelua. Ensinnäkin siitä kärsisi koko tekemisen flow, sen mielekkyys ja nautinto, estetiikkakin. Toisekseen sellainen kisailija, joka näyttää hapanta naamaa vielä kilpailun jälkeenkin, eikä ole valmis paiskaamaan kättä kilpakaverinsa (joka usein on muutoinkin kaveri) kanssa, ajautuu pian lajikulttuurin sisällä hylkiöksi. Kulttuurinen pääoma ja estetisoituminen Tutkimuksemme (Piispa & Huhta 2013) kertoo siitä, että menestyvät urheilijat tulevat usein hyvistä sosioekonomisista ja demografisista taustoista. Tämä koskee niin perinteisiä yksilölajeja, joukkuelajeja kuin elämäntapalajejakin. Elämäntapalajeissa sosioekonomisen hyvinvoinnin lisäksi korostuvat kulttuuriset pääomat (Bourdieu 1986; Thorpe 2004). Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää (mm. Wheaton 2004). Taloudellisen pääoman merkitys vaihtelee lajista riippuen (verrattakoon vaikka skeittauksen ja lumilautailun kustannuksia), mutta kulttuurinen pääoma on selkeästi kaupunkilaista, nuorisokulttuurista pääomaa. Se on kuin sisäistetty koodisto, joka kertoo mitä arvostaa, mitä tavoitella ja miten sen saavuttaa. Tämän pääoman muodostumisessa olennaista on myös lajikulttuurin sisäistäminen. Siinä merkittävässä roolissa on lajin kuluttaminen ja sen esillepano (vrt. liikuntasuhde, Koski 2004; Zacheus 2008). Aivan kuten joukkuelajeissa, myös elämäntapalajeissa medioituminen on ollut merkittävässä roolissa. Oikeastaan elämäntapalajien ympärille on kehittynyt Liikunta & tiede 50 1 /

5 aivan uudenlainen urheilua ja kuvaa yhdistävä visuaalinen kulttuuri, jota ei enää pysty erottamaan itse lajitoiminnosta. Elämäntapalajeissa estetiikka merkitsee usein myös urheilullista menestystä, mutta nuo kaksi ovat myös toisistaan irrotettavissa. Koko elämäntapalajien taloudellinen ydin rakentuu estetisoinnille, tyylittelylle, näyttävyydelle ja sen taltioinnille. Kamera, ja sen halventuminen yhä useamman ulottuville, on elämäntapalajeille vähintään yhtä tärkeää kuin spektaakkelimaisuus joukkuelajeille. Tästä skeittaus on loistava esimerkki: sen parissa pienelläkin rahalla harrastajat tuottavat esteettisesti korkeatasoisia valokuvia ja elokuvia. Kärjistäen voisi todeta, että urheilusta on tullut välineurheilua enemmän kuin koskaan, mutta tärkeimpiä välineitä eivät ole enää mailat, kengät tai puvut. Tärkein väline on kamera. Se tallentaa spektaakkelin, on nykyään käytännössä kaikkien saatavilla ja sillä voi esteettisesti ikuistaa esteettisen toiminnon. Kameran tuottama kuva todistaa sisäisesti tyydyttävästä elämästä, se viestittää katsojalleen ja ottajalleen arvoista, jotka eivät puhtaasti palaudu ympäröivän yhteiskunnan hengästyttävään kilpailemisen ja pärjäämisen logiikkaan. Kuva myös kertoo, että sen ottajalla on ollut aikaa ja halua muuhunkin kuin raatamiseen. Pienoinen paradoksi toki muodostuu siitä, että tyylittelyn ja estetisoinnin myötä raha tunkeutuu alueelle, missä juuri sisäisen palkitsevuuden pitäisi olla tärkeintä. Samalla kun elämäntapalajien parissa toteutetut elokuvat visualisoivat esteettisen, ne saattavat takoa suuriakin summia tekijöilleen. Tässäkin suhteessa elämäntapalajit ovat eräänlainen uuden Suomen kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, mutta jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä (vrt. myös Piispa 2013a). Tutkimusartikkelissani (Piispa 2013b) esitän, että huipulle tähtäävää urheilijaa ohjaa normaalista poikkeava rationaliteetti. Tällä tarkoitan sitä, että urheilija on valmis uhraamaan tai lykkäämään sellaisia asioita kuten perheen perustaminen, vakaa elanto ja vapaa-aika. Erityisen selkeästi tämä pätee perinteisten yksilölajien edustajiin. Vastaavasti normaalina näyttäytyy elämäntapalajeista tuttu sisäisen kauneuden rationaliteetti. Yllättäen perinteinen onkin poikkeavaa. Mitä urheilu on suomalaisille? Aikamme murros näkyy siis myös urheilussa. Juniori- ja harrastajatasolla urheilulta haetaan yhä enemmän yhteisöllisiä ja elämyksellisiä aspekteja, ei niinkään voittoon tähtääviä. Suurimmalle osalle urheilua harrastavista se lieneekin ennen kaikkea fyysisesti ja henkisesti hyvää toimintaa, joka nostaa kuntoa ja mielenterveyttä. Se on leikkiä, peliä, sosiaalista kisailua ja yhä enemmän luovaa toimintaa. Urheileminen on kasvavasti myös identiteettityötä, tyylittelyä, estetiikkaa ja mitä lähemmäs huippua mennään, spektaakkelia. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että perinteiset yksilölajit kärsivät yhteiskunnallisesta ja nuorisokulttuurisesta muutoksesta. Tämä näkyy niin harrastajatasolla kuin huippu-urheilussakin. Se ei kuitenkaan ole millään muotoa pois kyseisten lajien urheilijoilta. He eivät ole mitään vanhan Suomen reliikkejä, vaan yksinkertaisesti löytäneet kutsumuksensa omasta lajistaan. Kyseisillä lajeilla on myös edelleen merkittävä harrastajapohjansa, vaikka se onkin kaventunut vuosikymmenten kuluessa. Eriytyneen liikuntakulttuurin sukupolvi (Itkonen 1996; Zacheus 2008) sopii kin kuvaamaan nykypolvea, sillä sen keskuudesta on paikannettavissa useampikin toisistaan poikkeava liikuntaorientaatiotyyppi. Tätä korostaa ja vahvistaa se, että liikunta on nykyään yhä vahvemmin kulutusvalinta (Salasuo & Ojajärvi 2013). Huippu-urheilusta puhuttaessa tuntuu myös usein kohtuuttomalta, että jos suomalaiset perinteisten lajien urheilijat eivät menesty yhtä hyvin kuin aiemmin, puhutaan laajemminkin suomalaisten urheilijoiden menestymättömyydestä. Tällaisessa puheessa kun unohtuu kaksi tärkeää seikkaa: ensinnäkin suomalaisten joukkue- ja elämäntapaurheilijoiden menestyminen ja toisekseen se, että perinteisten yksilölajien harrastajapohja ja resurssit ovat aiempaa kapeammat, jolloin myös menestyjiä tulee luonnollisesti harvemmin. Perinteisten lajien urheilijat ovat joutuneet silmätikuiksi, joiden menestymisen syynääminen suurennuslasin kanssa ei välttämättä ole omiaan parantamaan heidän suorituksiaan. Lopuksi Tässä artikkelissa kuvattu urheilukulttuurin muutos välittää rennompaa suhtautumista kilpailuun sekä yhteisöllisyyden ja luovuuden arvoja. Se muistuttaa myös siitä, että urheilu ei ole muusta inhimillisestä todellisuudesta erillinen saarekkeensa. Urheilun kuva on muuttunut ja toisaalta menestyminen ei enää määrity samalla tavoin kuin aiemmin. Paluuta vanhaan ei ole ja urheiluliikkeen sisällä lienee hyvä esittää kysymys, mitä uuden Suomen huippu-urheilulta ja urheilulta ylipäätään halutaan. Loppuun onkin syytä huomauttaa, että yhteiskun- Elämäntapalajit ovat eräänlainen uuden kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, mutta jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä. 8 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

6 Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää. nan eriarvoistuessa myös urheilu on eriarvoistunut (Myllyniemi 2012). Uusi urheilukulttuuri opettaa yhteisöllisyyttä ja luovuutta, mutta ei välttämättä tavoita enää yhteiskunnan heikko-osaisimpia. Heidän mahdollisuutensa liikkua ja urheilla ovat heikkenemässä ja voi olla, että he eivät myöskään koe tyylittelyä korostavaa urheilukulttuuria omakseen. Urheiluliikkeellä voisikin olla sauma vaikuttaa takaisin yhteiskuntaan, olla iänikuisen meritokraattisen mantransa arvoinen. Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tasa-arvoinen tukeminen mahdollistaisi uuden urheilukulttuurin parissa menestymisen ja sen arvojen omaksumisen myös niille, jotka eivät saa parhaita eväitä kotoaan. MIKKO PIISPA, VTM Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: KIRJALLISUUS: Aapola, S. & Ketokivi, K. (toim.) (2005) Polkuja ja poikkeamia. Aikuisuutta etsimässä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 56. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Bourdieu, P. (1986) The forms of capital. Teoksessa John G. Richardsson (toim.) Handbook of theory and research for the sociology of education. New York: Greenwood Press, Harinen, P. & Itkonen, H. & Rautopuro, J. (2006) Asfalttiprinssit. Tutkimus skeittareista. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja nro 159. Tampere: Liikuntatieteellinen seura. Hoikkala, T. & Paju, P. (2008) Entä nuoremmat sukupolvet? Sukupolvitutkimus ja nuorisopolitiikka. Teoksessa Semi Purhonen & Tommi Hoikkala & J.P. Roos (toim.) Kenen sukupolveen kuulut? Suurten ikäluokkien tarina. Gaudeamus, Helsinki, Hänninen, R. (2012) Puuterilumen lumo. Tutkimus lumilautailukulttuurista. Jyväskylä studies in humanities 191. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Itkonen, H. (1996) Kenttien kutsu. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Helsinki: Gaudeamus. Karisto, A. (1998) Pirstoutuvan elämän politiikka. Teoksessa J.P. Roos & Tommi Hoikkala (toim.) Elämänpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus, Piispa & Huhta 2013 Koski, P. (2004) Liikuntasuhde. Teoksessa Kalervo Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston tutkimuksia 3, Myllyniemi, S. (2009) Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Myllyniemi, S. (toim.) (2012) Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127, verkkojulkaisuja 53. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Noro, A. (2000) Aikalaisdiagnoosi sosiologian kolmantena lajityyppinä. Sosiologia 37:4, Piispa, M. (2013a) Pitkä ja mutkainen tie vilkaisu suomalaisten huipputaiteilijoiden elämänkulkuihin. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Piispa, M. (2013b) Vapaasti olen saanut valita eikä mihkään ole pakotettu katsaus suomalaisen huippu-urheilijan elämänkulkuun. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Piispa, M. & Huhta, H. (toim.) (2013) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Salasuo, M. & Hoikkala, T. (2013) Huippu-urheilijat nykyajan kannattelupinnoilla. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Salasuo, M. & Ojajärvi, A. (2013) Sukupolvet liikkeessä fyysisestä pakkoaktiivisuudesta liikumattomuuteen. Teoksessa Antti Häkkinen, Anne Puuronen, Mikko Salasuo & Anni Ojajärvi (kirj.) Sosiaalinen albumi. Sukupolvet, ruokailu ja liikunta Päijät-Hämeessä. Helsinki: Nuorisotutkimusverskosto/Nuorisotutkimusseura. (Ilmestyy toukokuussa 2013.) Sulkunen, P. (2009) The saturated society. Regulating risk & lifestyle in a consumer culture. London: Sage. Thorpe, H. (2004) Snowboarding bodies: dressing for distinction. Junctures 3/2004, Wheaton, B. (ed.) (2004) Understanding lifestyle sports: consumption, identity and difference. London: Routledge. Zacheus, T. (2008) Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turun yliopiston julkaisuja C 268. Turku: Turun yliopisto. Liikunta & tiede 50 1 /

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY

KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY Näkökulmaa lajiin Lisenssiurheilijoita n. 650 000 maailmanlaajuisesti 189 kansakuntaa Olympialaisten kolmanneksi suurin laji Sekä urheilija- että mitalimäärällä

Lisätiedot

Workshop FT Arto Tiihonen

Workshop FT Arto Tiihonen Workshop FT Arto Tiihonen Jakaannutaan neljän hengen ryhmiin 1. ryhmä: rakentakaa harjoitus, jossa kaikki kokemuksellisuudet ovat mukana 2. ryhmä: arvioikaa jokin kaikille tuttu harjoitus kokemuksellisesti

Lisätiedot

Mitä tehdään tehdään kunnolla.

Mitä tehdään tehdään kunnolla. SALIBANDYTOIMINNAN TOIMINTAOPAS MOTTO: Mitä tehdään tehdään kunnolla www.hirvhesalibandy.net Visio 2015 Hirvensalon Heiton salibandytoiminta rakentuu seuraavien keskeisten tavoitteiden ja arvojen varaan:

Lisätiedot

Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen

Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen Liikuntatieteen päivät 2017, Jyväskylä Professori Pasi Koski, Turun yliopisto Nuorten liikuntasuhteen rakentuminen Liikuntatieteen päivät 2017, Jyväskylä Professori

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Epätavallisia elämänkulkuja

Epätavallisia elämänkulkuja Epätavallisia elämänkulkuja Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Julkaisuja 134 Nuorisotutkimusverkoston

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa Tervetuloa keskustelemaan Urheilun Pelisäännöistä! Keskustellaan lasten urheilun prinsiipeistä Sovitaan yhdessä ryhmän / joukkueen Pelisäännöista Kuullaan seuran

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010

Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010 Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010 Alustuksen sisältö Liikunta suomalaisten vapaaajassa Liikunnan ja urheilun diskursseista Liikunta ja vapaa-ajan vakavoituminen Suomalaisten

Lisätiedot

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU Esityksen sisältö 1. Yhteiskunnan aikakaudet 2. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 3. Hiihdon vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Sulkevat ja avaavat suhteet

Sulkevat ja avaavat suhteet Sulkevat ja avaavat suhteet Nuoret, vertaisuus ja yhteisöllinen kiinnittyminen Sosiaalipedagogiikan päivät Mikkeli 7.4.2017 Riikka Korkiamäki riikka.korkiamaki@uta.fi Lähtökohta-ajatus Intiimikään suhde

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla

Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Suomalaisen urheilun ja liikunnan haasteet 2020-luvulla Timo Ritakallio Suomen Olympiakomitea Urheilun ja liikunnan tulevaisuusfoorumi Kokkola 12.9.2017 Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike.

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Altti Laitinen Essee 1 (4) L21 Hyvinvointi- ja valmennusosaaminen

Altti Laitinen Essee 1 (4) L21 Hyvinvointi- ja valmennusosaaminen Altti Laitinen Essee 1 (4) R705L13S L21 Hyvinvointi- ja valmennusosaaminen 10.11.2015 Valmennusfilosofiani Johdanto Tämä essee on auki kirjoitettu versio minun valmennusfilosofiastani ja siitä, miten pyrin

Lisätiedot

Tennis tarjoaa kiekkopojille liikuntataitoja ja ehkä lajin jopa koko elämäksi

Tennis tarjoaa kiekkopojille liikuntataitoja ja ehkä lajin jopa koko elämäksi ESS Urheilu 16.11.2017 Tennis tarjoaa kiekkopojille liikuntataitoja ja ehkä lajin jopa koko elämäksi Pelicansin Nastolan F2-junnut pelaavat kerran viikossa tennistä. Oheislaji tuo monipuolisuutta, mikä

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

Muokkaa perustyylejä naps.

Muokkaa perustyylejä naps. VOIMANOSTO 2022 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia Syyskokous 21.10.2017 Suomen Voimanostoliitto ry Finlands Styrkelyftförbundet rf Finnish Powerlifting Federation Asiakirjan Voimanosto 2022

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kiekko-Espoo seurayhteisö

Kiekko-Espoo seurayhteisö Kiekko-Espoo seurayhteisö Espoon Kiekkoseura ry ØHarrastajia Ø Tytöt 270 Ø Pojat 300 Ø Aikuiset 190 ØLajit Ø Ringette Ø Jääkiekko tytöt ja pojat ØHarjoituspaikat Ø Laaksolahti Ø Leppävaara 21.11.2017 2

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014

RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN. SRL / Urheilufoorumi Helsinki Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 RATSASTUSURHEILUN KEHITTÄMINEN SRL / Urheilufoorumi Helsinki 22.11.2014 Kari Niemi-Nikkola Kehitysjohtaja 1-6/2014 Tavoite: Ratsastusurheilun kehitystyö 2014 -tavoitteet ja suuntaviivat Tehdä analyysi

Lisätiedot

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke

Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Mitä koulutusta valitessa valitaan? Atte Vieno, tutkija, Koulutusvalinnat kuntoon -hanke Suomalaisen palkkayhteiskunnan perussopimus Aikuiset ihmiset tekevät elääkseen työtä, jota joku muu haluaa teettää,

Lisätiedot

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia

VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia VOIMANOSTO 2021 Tulevaisuus ja Suomen Voimanostoliiton strategia SVNL:n hallituksen kokous 14.9.2016 Asiakirjan Voimanosto 2021 tarkoitus Luoda yhteinen näkemys Suomen Voimanostoliiton tulevaisuuden suunnasta

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia

Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Nuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset. Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Nuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset. Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Nuorten urheilupolkujen merkittävät kokemukset Outi Aarresola Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus 1 Urheilupolku = urheiluun liittyvien tilojen, toimintojen ja tapahtumien sarja osana elämänkulkua.

Lisätiedot

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11.

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Bench Marking Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Jorma Vertainen Mitä ja ketä varten lajiliitto on olemassa? Kuinka

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos

LAATUOHJELMA. yhteiset kriteerit. luonnos LAATUOHJELMA yhteiset kriteerit luonnos 28.11.2016 SEURATOIMINNAN LUPAUS - MENESTYSSUUNNITELMASTA Huolehdimme siitä, että seurat näkevät toimintaympäristön muutokset ja elävät ajassa. Seurat ovat innostavia

Lisätiedot

Max Torstensson. Lahjakkuus. -Menestyminen urheilussa

Max Torstensson. Lahjakkuus. -Menestyminen urheilussa Max Torstensson Lahjakkuus -Menestyminen urheilussa Mitä lahjakkuus on? Termiä lahjakkuus, käytetään melko useasti monessa asiayhteydessä. Yleinen harhakuva onkin se, että luullaan jonkin ominaisuuden

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

Nuorten erilaiset urheilupolut

Nuorten erilaiset urheilupolut Nuorten erilaiset urheilupolut Outi Aarresola Tutkija, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus outi.aarresola@kihu.fi, Mitkä asiat määrittävät polkuja? Valmennusopillinen näkökulma: urheilullinen kehittyminen,

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

OKM:n seuratuen haku

OKM:n seuratuen haku Seuratuen 2018 haku Haku päättyy 15.12.2017 klo 16.15. Hakemus täytetään sähköisesti www.seuraverkko.fi Seuralla pitää olla päätös hakemiselle Kysy liiton toimistolta lisätietoja, vinkkejä ja apua Lähetä

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä

Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä Urheiluseurojen yhteiskunnallinen tehtävä lasten ja nuorten toimintakenttänä Outi Aarresola, LitT, Tutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Uimaliitto Areena Helsinki 11.11.2017 Jaa-a, tämä ajatus

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL Esitys Taekwondourheilijoiden kevätpäivässä 3/6/13 INVICTUS 2 TU11:n IDEA Taekwondourheilijat 2011 ry on taekwondoseura, joka tarjoaa huippuluokan taekwondo-opetusta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön

Puhtaasti paras. Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Puhtaasti paras Reilusta pelistä ja terveistä elämäntavoista antidopingtyöhön Visio Kaikilla on yhdenvertainen oikeus puhtaaseen urheiluun. Mitä on Reilu Peli? Mitä on Reilu Peli Reilu peli on urheilun

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua

URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO. Tavoitteellista kilpaurheilua päämäärätietoista opiskelua URHEILULINJA TAVASTIAN LUKIO Urheilulinja Opiskelijoille, joilla on tavoitteellinen kilpaurheiluharrastus Aloituspaikkoja 36 Päälajit jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy, golf, yleisurheilu, uinti

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?

How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HomCare FINLAND SIISTIÄ! SIISTIÄ! Yhdessä tekemistä ja yrittäjyyttä

HomCare FINLAND SIISTIÄ! SIISTIÄ! Yhdessä tekemistä ja yrittäjyyttä Yhdessä tekemistä ja yrittäjyyttä Parempi elämä helposti! Toteuta itseäsi ja unelmiasi HomCare- jälleenmyyjänä. Tervetuloa! HomCare Finland Oy HomCare Finland Oy on 30 vuoden ajan parantanut suomalaisten

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot