Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos"

Transkriptio

1 Teksti: MIKKO PIISPA Uusi Suomi ja urheilukulttuurin muutos 4 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

2 Suomalaisen urheilun maisema on muuttunut merkittävästi viimeisen muutaman kymmenen vuoden aikana. Tämä on seurausta laajemmasta yhteiskunnallisesta murroksesta, joka heijastuu niin urheilun jokapäiväiseen harrastamiseen kuin huippu-urheiluunkin. Kurinalaisen, vain voittoon tähtäävän kilpailemisen sijaan yhteisölliset, elämykselliset ja esteettiset aspektit ovat nousseet uuteen arvoon. Tässä artikkelissa käsittelen suomalaisen urheilukulttuurin muutosta pohjaten Nuorisotutkimusseuran puitteissa toteutettavaan tutkimushankkeeseen Menestyjien elämänkulku selittäviä tekijöitä huippu-urheilijoiden ja kulttuuriosaajien elämässä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 125 laadullisesta elämäkertahaastattelusta. Haastatelluista 81 on suomalaisia huippu-urheilijoita, 15 huipun kynnyksellä lopettaneita urheilijoita ja 29 menestyneitä taiteilijoita. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Hankkeen puitteissa on jo julkaistu väliraportti (Piispa & Huhta 2013). Tämän artikkelin pohdinnat nousevat tutkimusaineistomme analyysista ja siten myös väliraportin teemoista (Piispa 2013a & b), sekä omista havainnoistani nuorisotutkijana ja urheilun seuraajana ja tarkkailijana. Siten tämä kirjoitus on yhdistelmä tutkimusartikkelia ja aikalaisdiagnoosia (Noro 2000). Muuttunut Suomi, muuttuva Suomi Suomalainen yhteiskunta on läpikäynyt merkittävän murroksen, jonka käännekohta on reilun 20 vuoden takana. Tätä murrosta, siirtymää vanhasta Suomesta uuteen Suomeen, Mikko Kuva: VASTAVALO/MATTI KOUTONEN Liikunta & tiede 50 1 /

3 Salasuo ja Tommi Hoikkala (2013) kuvaavat osuvasti. He paikantavat siirtymän 1980-luvulle ja sitä seuranneen 1990-luvun alun laman paikkeille. Lamanjälkeisen Suomen elämää ja sen muutoksia on pyritty kuvailemaan muun muassa elämänpolitiikan, yksilöllisen (pakko)valinnan ja projektiyhteiskunnan kautta (mm. Karisto 1998; Hoikkala & Paju 2008; Sulkunen 2009). Samalla nuorten, ja muidenkin, elämänkulkuun ja harrastusvalintoihin vaikuttaa yhä vahvemmin informaatioteknologinen vallankumous sekä viihde- ja kulutuskulttuurin nousu (Salasuo & Hoikkala 2013). Siirtymää edeltänyttä vanhaa Suomea voisi luonnehtia modernin logiikan kautta. Modernissa kaikki oli näennäisen selkeää: yhteiskunta nähtiin suhteellisen itsenäisiin saarekkeisiin jakautuneena ja kaikki nämä saarekkeet toteuttivat omaa funktiotaan. Urheilun saareke istui modernin kehykseen mainiosti, urheilussa kun paremmuus havainnollistuu helposti mitattavien lukujen kautta. Urheilussa heijastuu myös modernille tyypillinen edistysusko, tuleehan kaikki tehdä nopeammin, korkeammalta ja kovempaa. Urheilu tarjosi myös näennäisen sivistyneen kilvoittelun kentän ja yhteisöllisten tunteiden kanavan, jonka kautta kylät, kaupungit ja kansakunnat mittelivät edustajiensa kautta. Suomessakin urheilulla oli vahvasti kansallinen tehtävänsä, jossa hiihtotaito ei ollut pelkästään liikunnallinen hyve, sillä oli myös vahva maanpuolustuksellinen juonne (Salasuo & Hoikkala 2013). Hiihdon lisäksi modernin logiikan mukaisesti orientoitunutta perinteistä yksilöurheilua edustavat tyypillisesti yleisurheilulajit. Näissä on jäänteitä agraariajan Suomesta, jossa talvella hiihdettiin, muulloin juostiin kouluun. Uudessa Suomessa moderni logiikka on alkanut ontua ja se heijastuu myös urheiluun. Tämä näkyy muun muassa siinä, että edellä mainitut perinteiset lajit ovat joutuneet tekemään tilaa muille lajeille sekä harrastajamäärissä että mediahuomiossa mitattuna (mm. Zacheus 2008). Tähän ovat vaikuttaneet ainakin kaupungistuminen, nuorisokulttuuriset muutokset, (urheilu)kulttuurin estetisoituminen ja urheilun voimakas ja globaali kaupallistuminen ja viihteellistyminen. Kaupungistuminen ja nuorisokulttuurinen muutos Eräs urheiluun keskeisesti vaikuttaneista viime vuosikymmenten yhteiskunnallisista muutoksista on ollut kaupungistuminen. Yhä useammat suomalaisnuoret ovat syntyneet ja asuneet koko ikänsä kaupungeissa. Kaupungistumiseen tiiviissä yhteydessä ovatkin nuorisokulttuurien muuttuminen ja nuorten hakeutuminen erilaisten harrastusten pariin kuin aiem min. Tämä ei tarkoita vain sitä, että uudet urheilulajit nousevat suosiossa, vaan myös sitä, että muut harrastukset haastavat urheilua (Myllyniemi 2009; Piispa 2013a). Nuorisokulttuurinen muutos on puolestaan osa laajempaa tendenssiä, jossa nuoret etsivät elämältään erilaisia asioita kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Elämän on oltava sisäisesti kaunis, itsessään palkitseva ( Aapola & Ketokivi 2005). Tällöin luovempi toiminta on usein kutsuvampaa kuin kurinalainen raataminen. Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elämänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Siispä kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin, eli houkuttelevampaa on ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. Urheilu ei kuitenkaan väistämättä jää tappiolle. Siinä missä nuoret ja ihmiset muutoinkin hakevat elämältään sisäistä palkitsevuutta muun muassa yhteisöllisyyden ja elämyksellisyyden muodossa, niitä voi löytyä myös urheilusta. Tutkimusartikkelissani (Piispa 2013b) tyypittelen urheilijat perinteisten yksilölajien, joukkuelajien ja elämäntapalajien (kuten lumilautailu ja skeittaus) urheilijoihin. Vaikuttaakin siltä, että modernin logiikalla operoivat perinteiset yksilölajit eivät enää näyttäydy uuden Suomen kulttuuriseen maisemaan kasvaneille yhtä houkuttelevilta kuin aiemmin. Siten joukkuelajit ja elämäntapalajit ovat kasvattaneet suosiotaan ja nousseet perinteisten lajien rinnalle, useissa suhteissa jopa ohi. Joukkuelajien kutsu Lapsille ja nuorille joukkuelajit näyttäytyvät usein houkuttelevina, sillä niissä harjoittelu ja kilpaileminen on sosiaalista ja leikkisää. Tässä kaupungistuminen on ollut merkittävässä roolissa. Sen myötä lapset ja nuoret kasvavat pihapiireissä ja naapurustoissa. Monet haastattelemamme joukkueurheilijat kertoivatkin urheilun alkaneen kaveriporukassa pelatuissa pihapeleissä. Maaseudun Suomessa tilanne oli ja on yhä eri: kylissä tai maaseudulla jo pelkät etäisyydet pakottavat urheilemaan yksin tai pienemmissä porukoissa ja liikkumaan usein pitkiäkin matkoja harjoituspaikoille. Joukkuelajeissa vallitsee myös yksilölajeja laajempi taiteellinen vapaus, jos nyt ei täydellisen sooloilun sallien, niin ainakin luovia ratkaisuita suosien. Joukkuelajeissa onnistumisen selkärankana eivät ole yksinäiset lenkit pururadoilla, suojuoksu tai askellustekniikka. Joukkuelajeissakin työkaluna on oma keho ja niissä menestyminen vaatii määrätietoista harjoittelua, mutta kehoa ei tarvitse samalla tavoin kurinalaisesti hioa huippuunsa kuin yksilölajeissa. Tämä mahdollistaa vapaamman elämäntavan ja siten vaatii vähemmän kompromisseja myös nuoruudessa. Toisin sanoen joukkueurheilijan elämä ei vaadi yhtä suuria uhrauksia ja yhtä voimakasta kurinalaisuutta kuin yksilöurheilijan. Mikäli tätä joku epäilee, voi verrata vaikkapa jääkiekkoilijan ja ampumahiihtäjän kesälomien pituutta ja sisältöä. Tutkimushaastatteluissamme tulikin usein esille se, että monet joukkueurheilijat kokivat eläneensä suhteellisen normaalin nuoruuden, aikaa vievästä ja tavoitteellisesta urheiluharrastuksesta huolimatta. Mediatilaa joukkuelajit valtaavat niiden spektaakkelinomaisuuden vuoksi. Ilmeisintä on median kiinnostus television ja internetin välityksellä, ja sitä kautta rahavirtojen keskittyminen joukkuelajeihin. 6 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

4 Polkujen moninaisuus ohjailee pois sellaisilta elämänurilta, jotka ottavat monopoliaseman elämässä. Kun huipulle tähtäävän urheilun rinnalle voi olla vaikea ottaa muuta, kuten opintoja, töitä tai taidetta, käy helposti päinvastoin. On houkuttelevampaa ottaa opintojen, töiden tai taiteen rinnalle hieman urheilua. Teknologisen kehityksen myötä urheilun näyttävyys (tai ainakin sen esillepano) on kehittynyt ja siten joukkuelajien on helpompi kerätä yhä lisää suosiota. Joukkuelajeissa, jotka ovat modernin spektaakkelin yksi selkeimmistä ilmentymistä, (liikkuvalla) kuvalla on ollut jo pitkään keskeinen sijansa, mutta nyt se on suurempi kuin koskaan. Televisio-oikeuksilla tehdään omaisuuksia ja kuvanlaadun parantuessa ohjaajat ja kuvaajat herkuttelevat jollain, mihin heidän alallaan ei aiemmin ollut mahdollisuuksia samassa mittakaavassa: estetiikalla. Joukkuelajien suosion taustalla lienee myös se, että ihmisten on helpompi samaistua kotikaupunkiaan tai -maataan edustaviin joukkueisiin kuin yksilöihin ja siten kannustaa ja seurata heitä. Lajin harrastajat seuraavat omaa lajiaan enemmän, ja siten lajista on enemmän seurattavaa tarjolla, mikä vaikuttaa edelleen harrastajamääriin, ja niin edelleen, kertaantuen. Rahavirtojen suuntautuminen joukkuelajeihin näkyy myös urheilijoiden palkoissa. Haastatteluaineistomme perusteella menestyneet joukkueurheilijat vaikuttavat olevan urheilijoista keskimäärin tyytyväisimpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Vaikka sopimukset ovat usein lyhyitä, vain yhden tai muutaman kauden mittaisia, ne takaavat suhteellisen varman kuukausipalkan. Usein palkkatuloista jää säästöjä uran jälkeiseen aikaan. Aivan huipulla palkalla voi todella rikastuakin. (Piispa 2013b.) Elämäntapalajien esiinnousu Elämäntapalajit ovat vielä joukkuelajien suosion kasvua selkeämmin yhteiskunnallisen muutoksen ilmentymä. Elämäntapalajit nimensä mukaisesti tarjoavat elämälle muutakin kuin vain urheilulajin: ne tarjoavat laajempaa sisältöä, jonka ytimessä ovat individualismi, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys, jopa identiteetin luominen. Niissä korostuu luovuus ja yhdessä tekeminen. Samalla kyseenalaistuvat kilpailemisen ja ylhäältä annettujen sääntöjen mielekkyys. (Ks. myös esim. Wheaton 2004; Harinen ym. 2006; Hänninen 2012.) Useat haastattelemamme elämäntapalajien urheilijat kertoivat, että heille harjoittelu on hieman vieras käsite. Lajin kanssa vietettävä aika on pikemminkin tekemistä tai olemista. Vaikka elämäntapalajit ovat pääsääntöisesti yksilölajeja, niiden harjoittaminen on korostetun sosiaalista. Tätä kautta elämäntapalajeissa maailmankansalaisuus ja toveruus muodostuvat usein kansallista edustamista tärkeämmiksi. Vaikka elämäntapalajeissa korostuu lajikulttuuri ja sosiaalisuus, ne antavat tilaa myös individualismille ja taiteelliselle toteutukselle. Elämäntapalajeissa tekemisen vapaus ja elämyksien etsiminen nousevat kuviteltuja yhteisöllisyyksiä, kurinalaisuutta ja kilpailemista tärkeämmiksi. Elämäntapalajit ovatkin eräänlainen kilpailemisen ja pakkomenestymisen yhteiskunnan sisäinen vastaveto. Modernin edistyksen ja kilpailun normit, jotka vielä ovat vallalla useissa perinteisemmissä lajeissa, haalistuvat ja usein menettävät tyystin merkityksensä elämäntapalajikulttuureissa. Totta kai myös elämäntapalajeissa kisaillaan ja niidenkin piirissä tehdään rahaa,mutta varsinkin suhde kilpailemiseen on erilainen. Tämä tuli vahvasti esille tutkimushaastatteluissamme. Muutamat haastatellut kertoivat tyystin vieroksuvansa kilpailemista, eikä muillekaan kilpaileminen ole koskaan naama irvessä voittamisesta taistelua. Ensinnäkin siitä kärsisi koko tekemisen flow, sen mielekkyys ja nautinto, estetiikkakin. Toisekseen sellainen kisailija, joka näyttää hapanta naamaa vielä kilpailun jälkeenkin, eikä ole valmis paiskaamaan kättä kilpakaverinsa (joka usein on muutoinkin kaveri) kanssa, ajautuu pian lajikulttuurin sisällä hylkiöksi. Kulttuurinen pääoma ja estetisoituminen Tutkimuksemme (Piispa & Huhta 2013) kertoo siitä, että menestyvät urheilijat tulevat usein hyvistä sosioekonomisista ja demografisista taustoista. Tämä koskee niin perinteisiä yksilölajeja, joukkuelajeja kuin elämäntapalajejakin. Elämäntapalajeissa sosioekonomisen hyvinvoinnin lisäksi korostuvat kulttuuriset pääomat (Bourdieu 1986; Thorpe 2004). Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää (mm. Wheaton 2004). Taloudellisen pääoman merkitys vaihtelee lajista riippuen (verrattakoon vaikka skeittauksen ja lumilautailun kustannuksia), mutta kulttuurinen pääoma on selkeästi kaupunkilaista, nuorisokulttuurista pääomaa. Se on kuin sisäistetty koodisto, joka kertoo mitä arvostaa, mitä tavoitella ja miten sen saavuttaa. Tämän pääoman muodostumisessa olennaista on myös lajikulttuurin sisäistäminen. Siinä merkittävässä roolissa on lajin kuluttaminen ja sen esillepano (vrt. liikuntasuhde, Koski 2004; Zacheus 2008). Aivan kuten joukkuelajeissa, myös elämäntapalajeissa medioituminen on ollut merkittävässä roolissa. Oikeastaan elämäntapalajien ympärille on kehittynyt Liikunta & tiede 50 1 /

5 aivan uudenlainen urheilua ja kuvaa yhdistävä visuaalinen kulttuuri, jota ei enää pysty erottamaan itse lajitoiminnosta. Elämäntapalajeissa estetiikka merkitsee usein myös urheilullista menestystä, mutta nuo kaksi ovat myös toisistaan irrotettavissa. Koko elämäntapalajien taloudellinen ydin rakentuu estetisoinnille, tyylittelylle, näyttävyydelle ja sen taltioinnille. Kamera, ja sen halventuminen yhä useamman ulottuville, on elämäntapalajeille vähintään yhtä tärkeää kuin spektaakkelimaisuus joukkuelajeille. Tästä skeittaus on loistava esimerkki: sen parissa pienelläkin rahalla harrastajat tuottavat esteettisesti korkeatasoisia valokuvia ja elokuvia. Kärjistäen voisi todeta, että urheilusta on tullut välineurheilua enemmän kuin koskaan, mutta tärkeimpiä välineitä eivät ole enää mailat, kengät tai puvut. Tärkein väline on kamera. Se tallentaa spektaakkelin, on nykyään käytännössä kaikkien saatavilla ja sillä voi esteettisesti ikuistaa esteettisen toiminnon. Kameran tuottama kuva todistaa sisäisesti tyydyttävästä elämästä, se viestittää katsojalleen ja ottajalleen arvoista, jotka eivät puhtaasti palaudu ympäröivän yhteiskunnan hengästyttävään kilpailemisen ja pärjäämisen logiikkaan. Kuva myös kertoo, että sen ottajalla on ollut aikaa ja halua muuhunkin kuin raatamiseen. Pienoinen paradoksi toki muodostuu siitä, että tyylittelyn ja estetisoinnin myötä raha tunkeutuu alueelle, missä juuri sisäisen palkitsevuuden pitäisi olla tärkeintä. Samalla kun elämäntapalajien parissa toteutetut elokuvat visualisoivat esteettisen, ne saattavat takoa suuriakin summia tekijöilleen. Tässäkin suhteessa elämäntapalajit ovat eräänlainen uuden Suomen kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, mutta jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä (vrt. myös Piispa 2013a). Tutkimusartikkelissani (Piispa 2013b) esitän, että huipulle tähtäävää urheilijaa ohjaa normaalista poikkeava rationaliteetti. Tällä tarkoitan sitä, että urheilija on valmis uhraamaan tai lykkäämään sellaisia asioita kuten perheen perustaminen, vakaa elanto ja vapaa-aika. Erityisen selkeästi tämä pätee perinteisten yksilölajien edustajiin. Vastaavasti normaalina näyttäytyy elämäntapalajeista tuttu sisäisen kauneuden rationaliteetti. Yllättäen perinteinen onkin poikkeavaa. Mitä urheilu on suomalaisille? Aikamme murros näkyy siis myös urheilussa. Juniori- ja harrastajatasolla urheilulta haetaan yhä enemmän yhteisöllisiä ja elämyksellisiä aspekteja, ei niinkään voittoon tähtääviä. Suurimmalle osalle urheilua harrastavista se lieneekin ennen kaikkea fyysisesti ja henkisesti hyvää toimintaa, joka nostaa kuntoa ja mielenterveyttä. Se on leikkiä, peliä, sosiaalista kisailua ja yhä enemmän luovaa toimintaa. Urheileminen on kasvavasti myös identiteettityötä, tyylittelyä, estetiikkaa ja mitä lähemmäs huippua mennään, spektaakkelia. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että perinteiset yksilölajit kärsivät yhteiskunnallisesta ja nuorisokulttuurisesta muutoksesta. Tämä näkyy niin harrastajatasolla kuin huippu-urheilussakin. Se ei kuitenkaan ole millään muotoa pois kyseisten lajien urheilijoilta. He eivät ole mitään vanhan Suomen reliikkejä, vaan yksinkertaisesti löytäneet kutsumuksensa omasta lajistaan. Kyseisillä lajeilla on myös edelleen merkittävä harrastajapohjansa, vaikka se onkin kaventunut vuosikymmenten kuluessa. Eriytyneen liikuntakulttuurin sukupolvi (Itkonen 1996; Zacheus 2008) sopii kin kuvaamaan nykypolvea, sillä sen keskuudesta on paikannettavissa useampikin toisistaan poikkeava liikuntaorientaatiotyyppi. Tätä korostaa ja vahvistaa se, että liikunta on nykyään yhä vahvemmin kulutusvalinta (Salasuo & Ojajärvi 2013). Huippu-urheilusta puhuttaessa tuntuu myös usein kohtuuttomalta, että jos suomalaiset perinteisten lajien urheilijat eivät menesty yhtä hyvin kuin aiemmin, puhutaan laajemminkin suomalaisten urheilijoiden menestymättömyydestä. Tällaisessa puheessa kun unohtuu kaksi tärkeää seikkaa: ensinnäkin suomalaisten joukkue- ja elämäntapaurheilijoiden menestyminen ja toisekseen se, että perinteisten yksilölajien harrastajapohja ja resurssit ovat aiempaa kapeammat, jolloin myös menestyjiä tulee luonnollisesti harvemmin. Perinteisten lajien urheilijat ovat joutuneet silmätikuiksi, joiden menestymisen syynääminen suurennuslasin kanssa ei välttämättä ole omiaan parantamaan heidän suorituksiaan. Lopuksi Tässä artikkelissa kuvattu urheilukulttuurin muutos välittää rennompaa suhtautumista kilpailuun sekä yhteisöllisyyden ja luovuuden arvoja. Se muistuttaa myös siitä, että urheilu ei ole muusta inhimillisestä todellisuudesta erillinen saarekkeensa. Urheilun kuva on muuttunut ja toisaalta menestyminen ei enää määrity samalla tavoin kuin aiemmin. Paluuta vanhaan ei ole ja urheiluliikkeen sisällä lienee hyvä esittää kysymys, mitä uuden Suomen huippu-urheilulta ja urheilulta ylipäätään halutaan. Loppuun onkin syytä huomauttaa, että yhteiskun- Elämäntapalajit ovat eräänlainen uuden kaupunkilaisen nuorisokulttuurin heijastuma: raha tai menestyminen eivät ole itseisarvoja, mutta jos niitä tulee palkitsevan, luovan toiminnan kautta, ei niistä myöskään kieltäydytä. 8 Liikunta & tiede 50 1 / 2013

6 Elämäntapalajit ovat pitkälti länsimaisten keskiluokkaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten kenttää. nan eriarvoistuessa myös urheilu on eriarvoistunut (Myllyniemi 2012). Uusi urheilukulttuuri opettaa yhteisöllisyyttä ja luovuutta, mutta ei välttämättä tavoita enää yhteiskunnan heikko-osaisimpia. Heidän mahdollisuutensa liikkua ja urheilla ovat heikkenemässä ja voi olla, että he eivät myöskään koe tyylittelyä korostavaa urheilukulttuuria omakseen. Urheiluliikkeellä voisikin olla sauma vaikuttaa takaisin yhteiskuntaan, olla iänikuisen meritokraattisen mantransa arvoinen. Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun tasa-arvoinen tukeminen mahdollistaisi uuden urheilukulttuurin parissa menestymisen ja sen arvojen omaksumisen myös niille, jotka eivät saa parhaita eväitä kotoaan. MIKKO PIISPA, VTM Tutkija Nuorisotutkimusverkosto Sähköposti: KIRJALLISUUS: Aapola, S. & Ketokivi, K. (toim.) (2005) Polkuja ja poikkeamia. Aikuisuutta etsimässä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 56. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Bourdieu, P. (1986) The forms of capital. Teoksessa John G. Richardsson (toim.) Handbook of theory and research for the sociology of education. New York: Greenwood Press, Harinen, P. & Itkonen, H. & Rautopuro, J. (2006) Asfalttiprinssit. Tutkimus skeittareista. Liikuntatieteellisen seuran julkaisuja nro 159. Tampere: Liikuntatieteellinen seura. Hoikkala, T. & Paju, P. (2008) Entä nuoremmat sukupolvet? Sukupolvitutkimus ja nuorisopolitiikka. Teoksessa Semi Purhonen & Tommi Hoikkala & J.P. Roos (toim.) Kenen sukupolveen kuulut? Suurten ikäluokkien tarina. Gaudeamus, Helsinki, Hänninen, R. (2012) Puuterilumen lumo. Tutkimus lumilautailukulttuurista. Jyväskylä studies in humanities 191. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Itkonen, H. (1996) Kenttien kutsu. Tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Helsinki: Gaudeamus. Karisto, A. (1998) Pirstoutuvan elämän politiikka. Teoksessa J.P. Roos & Tommi Hoikkala (toim.) Elämänpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus, Piispa & Huhta 2013 Koski, P. (2004) Liikuntasuhde. Teoksessa Kalervo Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston tutkimuksia 3, Myllyniemi, S. (2009) Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 92. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Myllyniemi, S. (toim.) (2012) Monipolvinen hyvinvointi. Nuorisobarometri Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 127, verkkojulkaisuja 53. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura. Noro, A. (2000) Aikalaisdiagnoosi sosiologian kolmantena lajityyppinä. Sosiologia 37:4, Piispa, M. (2013a) Pitkä ja mutkainen tie vilkaisu suomalaisten huipputaiteilijoiden elämänkulkuihin. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Piispa, M. (2013b) Vapaasti olen saanut valita eikä mihkään ole pakotettu katsaus suomalaisen huippu-urheilijan elämänkulkuun. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Piispa, M. & Huhta, H. (toim.) (2013) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Salasuo, M. & Hoikkala, T. (2013) Huippu-urheilijat nykyajan kannattelupinnoilla. Teoksessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Epätavallisia elämänkulkuja. Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 134. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Salasuo, M. & Ojajärvi, A. (2013) Sukupolvet liikkeessä fyysisestä pakkoaktiivisuudesta liikumattomuuteen. Teoksessa Antti Häkkinen, Anne Puuronen, Mikko Salasuo & Anni Ojajärvi (kirj.) Sosiaalinen albumi. Sukupolvet, ruokailu ja liikunta Päijät-Hämeessä. Helsinki: Nuorisotutkimusverskosto/Nuorisotutkimusseura. (Ilmestyy toukokuussa 2013.) Sulkunen, P. (2009) The saturated society. Regulating risk & lifestyle in a consumer culture. London: Sage. Thorpe, H. (2004) Snowboarding bodies: dressing for distinction. Junctures 3/2004, Wheaton, B. (ed.) (2004) Understanding lifestyle sports: consumption, identity and difference. London: Routledge. Zacheus, T. (2008) Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turun yliopiston julkaisuja C 268. Turku: Turun yliopisto. Liikunta & tiede 50 1 /

Workshop FT Arto Tiihonen

Workshop FT Arto Tiihonen Workshop FT Arto Tiihonen Jakaannutaan neljän hengen ryhmiin 1. ryhmä: rakentakaa harjoitus, jossa kaikki kokemuksellisuudet ovat mukana 2. ryhmä: arvioikaa jokin kaikille tuttu harjoitus kokemuksellisesti

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Epätavallisia elämänkulkuja

Epätavallisia elämänkulkuja Epätavallisia elämänkulkuja Huippu-urheilijat ja -taiteilijat 2000-luvun Suomessa Mikko Piispa & Helena Huhta (toim.) Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura Julkaisuja 134 Nuorisotutkimusverkoston

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010

Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010 Hanna Vehmas, FT Liikuntatieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 9.11.2010 Alustuksen sisältö Liikunta suomalaisten vapaaajassa Liikunnan ja urheilun diskursseista Liikunta ja vapaa-ajan vakavoituminen Suomalaisten

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11.

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Bench Marking Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Jorma Vertainen Mitä ja ketä varten lajiliitto on olemassa? Kuinka

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ TAVOITTEENA NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Urheilijan polun valintavaiheen asiantuntijatyö Toim. Kaisu Mononen, Outi Aarresola, Pasi Sarkkinen, Jarkko Finni, Sami Kalaja, Asko Härkönen ja Mikko Pirttimäki

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Paikan henki Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi 23.10.2009 Heli Rintahaka, Kulttuuriteemaryhmä / opetusministeriö Miten paikallisuus, paikan henki, koetaan? Paikka on

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Max Torstensson. Lahjakkuus. -Menestyminen urheilussa

Max Torstensson. Lahjakkuus. -Menestyminen urheilussa Max Torstensson Lahjakkuus -Menestyminen urheilussa Mitä lahjakkuus on? Termiä lahjakkuus, käytetään melko useasti monessa asiayhteydessä. Yleinen harhakuva onkin se, että luullaan jonkin ominaisuuden

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä

HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Esa Määttä HUIPPUPELAAJAN POLKU Maailma on täynnä erilaisia polkuja Huipulle on monta erilaista tietä Huippu-urheiluikä ja sen merkitys harjoittelussa Monipuolinen liikunta Miksi?

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015

HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 HPK-Juniorijääkiekon strategia 2012-2015 Pitelet käsissäsi HPK-Juniorijääkiekon strategiaa kausille 2012-2015. Strategian luomisessa olemme pitäneet mielessä nimenomaan, miten seuramme voi kehittyä vastaamaan

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry

Lasten ja nuorten urheilu. Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Lasten ja nuorten urheilu Vierumäki 9.2.2013 Jarkko Finni, Valo ry Urheilun harrastaminen Urheiluseurassa harrastaminen iän mukaan Lähde: kansallinen liikuntatutkimus 2009-2010 70 60 50 45 50 52 58 53

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi

ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä. Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi ROKOTE VAI ELIKSIIRI? Lasten ja Nuorten liikuntaharrastusten merkityksistä Jari Lämsä KIHU jari.lamsa@kihu.fi Lähtökohta Käsitys liikunnasta Perustelut, merkitykset, ideologiat Käytännön toiminta Rakenteet

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia

Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981-2002 Keskeisiä tuloksia Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä Vapaa-ajan muutokset 1981- Keskeisiä tuloksia Mirja Liikkanen Kirjan toimittajat: Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi, Ulla Hannula Kirjan kirjoittajat: Päivi

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa Voimaa taiteesta -seminaari 27.9.2012 Anu Laukkanen projektitutkija ESITYKSEN RAKENNE I Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa II

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL

INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL INVICTUS TAEKWONDOURHEILIJOIDEN SEURAAVA ASKEL Esitys Taekwondourheilijoiden kevätpäivässä 3/6/13 INVICTUS 2 TU11:n IDEA Taekwondourheilijat 2011 ry on taekwondoseura, joka tarjoaa huippuluokan taekwondo-opetusta

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO

RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO PYÖRÄMATKAILU JA RETKEILY /AKTIIVI LIIKKUJA RETKI VAPAA-AIKA REIPPAILU LIIKUNTA AKTIIVI KUNTO Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen PYÖRÄMATKAILU JA -RETKEILY VAPAA-AIKA=

Lisätiedot

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura

Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura 16.11.2004 Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri-

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Ammatillinen yhdistystoiminta

Ammatillinen yhdistystoiminta Ammatillinen yhdistystoiminta klubien takahuoneista sosiaaliseen mediaan FT, KTT Johanna Ahopelto 2014 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työssä tutkitaan, miten tekniikan alan koulutustaustaiset aatteelliset

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Jousiammuntaseura Robin Hood ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Hyväksytty syyskokouksessa 21.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET 2016... 2 3. NUORISO- JA HARRASTETOIMINTA... 2

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa

Lisätiedot

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015

Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Tuusulan Luistelijat ry / Strategia 2012-2015 Strategian tavoitteena on selkeyttää ja fokusoida seuran toimintaa. Se on tulevaisuuden rakentamisen työväline. Strategia on työstetty ryhmässä, jonka jäseniä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Tarja Rautiainen-Keskustalo Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/musiikintutkimus Mitä taloudellisia,

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011 Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN. 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 LEIJONATIE, YKSILÖN KEHITTÄMINEN 22.1.2010 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1 NUORTEN HARRASTAMISEN KULMAKIVET! Harrastamisen on oltava HAUSKAA ja HAASTEELLISTA Hauskuuden ja haasteisiin tarttumisen

Lisätiedot

Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille. Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013

Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille. Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013 Urheiluravinteita kuntoilijoille ja urheilijoille Taru Keskinen, Maxim-tuotepäällikkö Axellus Oy 21.5.2013 Suomalaiset liikkuvat yhä enemmän 1,8 miljoonaa suomalaista aikuista liikkuu vähintään 4 kertaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot