VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu:"

Transkriptio

1 LIITE 6 23-KELLONIEMI, FinnHEMS VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävänä ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä ja Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous Valmisteluaineistosta saatiin neljä mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Kaikille mielipiteille on laadittu yhteinen vastine, jossa käsitellään kootusti lausunnoissa esitettyjä seikkoja. Vastine on tämän liitteen lopussa mielipiteiden jälkeen Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry:n aloitteesta neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitulla mukaisesti. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu: VALMISTELUVAIHEEN KAAVAKARTTA 1

2 VALMISTELUVAIHEEN PIHA JA ISTUTUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO: Johanna Hakkarainen :... 3 Helena Vantila (liitteenä mielipide , ELY:lle ja kuntalaisen aloite ):... 5 Erkki Kuusisto :... 6 Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry :...10 Asemakaavoituksen, FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastine annettuihin mielipiteisiin:...17 Kuopion Vesi liikelaitos :...27 Asemakaavoituksen vastine Kuopion Veden lausuntoon:...28 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) :

3 Johanna Hakkarainen : Tällä kirjelmälläni haluan tuoda esiin Kellonimeen suunnitellun helikopterikentän sijoituspäätökseen liittyviä tekijöitä ja toivomukseni mukaan vaikuttaa siihen, että sen sijoitus otettaisiin kriittiseen käsittelyyn ja estettäisiin tälle alueelle. Kaavaesitys koski huomattavan isoa osaa Kellonkärjen alueesta, ei vain aiotun helikopterikentän aluetta. Kaavoitetulla alueella sijaitsee alueen ainut vielä metsäalueeksi katsottavissa oleva alue, jonka säilyttämistä alueella puoltaa ympäristön käyttö virkistysalueena, kuten myös jo vähäiseksi käyneen luonnontilaisen alueen viimeisten rippeiden säilyttämisen tärkeä merkitys alueen viihtyvyyteen. Vastineet 5.3 ja 6 Sekä kaavaesityksessä että meluarviossa esiin tuodut lentomelun desibelimääriä on tässä sen enempää vähäisenkin melun negatiivisia terveysvaikutuksia esiin tuomatta, pidettävä huolestuttavina. Kaavaesitykseen oli liitetty tietokonepohjainen meluarvio, jolla oli pyritty esittämään arvioitu melu alhaisemmaksi kuin mittauksin esiin tulleet arvot. Sen lisäksi että kyseessä oli mallinnettu arvio, ei tutkittuun faktaan perustuva esitys, meluarviossa tuotiin myös esiin että luotettavaa tietoa käytettäväksi arvioidun konetyypin melutaosta ei voida tässä vaiheessa esittää, sillä konetyypin käytöstä ei vielä ole kokemusta. Lisäksi varmuutta siitä, että tämä käytettäväksi aiottu konetyyppi olisi se, jolla myös pidemmällä tähtäimellä lentotoimintaa aiotaan harjoittaa, ei ole. Kaavaesitykseen liitettyä meluarviota ei siis voida pitää päätöksenteon perusteena. Vastine 3 Kaavaesityksessä esitettiin melutasoja jotka koskivat aluetta lähinnä olevaa asuinaluetta. Esityksessä annettiin ymmärtää että alueelta noin 700 metrin päässä sijaitsisi vain yksi asuintalo ja viitattiin muiden talojen olevan "kauempana". Tämä "kauempana" on kuitenkin vain noin sadan metrin päässä lähimmäksi merkitystä talosta. Kaavaesityksessä ei myöskään tuotu esille sitä seikkaa, että Kelloniemestä on muodostunut huomattavan suuren joukon työssäkäynnin ja sitä kautta päivittäisen oleskelun alue. Työllistävistä yrityksistä valta-osa sijaitsee kriittisen korkeiden melupäästöjen alueen sisäpuolella ja työntekijät tulisivat altistumaan hyvinvointinsa kannalta huomattavan epäedulle melulle. Vastine 3 Selvityksen mukaan melun keskiäänitaso tulisi asuinalueella olemaan huomattavan lähellä asuntoalueille valtioneuvoston päätöksen mukaan määriteltyjä maksimaalisia melutasoja. Helikopterin äänitaso oli selvityksessä ilmoitettu (korkeina) keskiäänitasoina, ei äänitasoina ylipäätään. Näin ollen esityksestä on luettavissa äänitasojen ylittävän valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasot. Valtioneuvoston päätöksen mukaisen äänitason ylitykseen kun riittää äänitason ylitys ylipäättään, ei keskiäänitaso. Lisäksi esityksessä tuotiin esiin ympäristöministeriön rakennusten julkisivun äänieristyksen mitoitusoppaassa annettu suositusarvo asuinhuoneessa sisällä esiintyvän melun enimmäisäänitasolle toistuvien ulkomelutapahtumien aiheuttamista meluhuippuista. Oppaassa suositellaan, että yöaikaisen melun suurin enimmäisäänitaso ei ylitä 45 db. Esityksessä esitettiin vuorokausimelutason olevan 50 db ja vuorokauden päivän keskitason olevan 47 db. Yön (jolle sijoittuu noin neljäsosa lennoista) keskimääräiseksi desibelimääräksi on puolestaan saatu 44 db. Yhden desibelin eroa suosituksen desibelimäärään voidaan pitää niin vähäisenä, ettei voida katsoa, etteivät esim. tuuliolosuhteet vaikuttaisi siten, että desipelimäärä tulisi satunnaisesti nousemaan tuota 3

4 korkeammaksi. Ja näin ollen siis myös jo lähtökohtaisesti korkeita suositusarvoja korkeammaksi. Ihmetystä herättää myös se, kuinka laskeutuminen ja nouseminen yöaikaan saadaan tehtyä hiljempää kuin päivällä? Finn Hemsin esittämän uuden helikopterimeluselvityksen mukaan lukuisat Kelloniemen omakotitalo-alueen talot ovat keskiäänitason mukaan db (vuorokausimelutaso db, kesiäänitaso yöllä db alueella). Arvio poikkeaa aiemmin esitetystä siten, että on vaikea uskoa selvityksen luotettavuutta. Esitetty keskimääräinen äänitaso ei myöskään tarkoita ettei melutaso ylittäisi ko. arvoa, kun taas suosituksen mukaan äänen tasoin ei (absoluuttisesti) pitäisi ylittää tasoa. Esityksessä tehdyissä päätelmissä melutason vaikutuksesta mainittiin oletettavan alueella olevien asuin talojen olevan suhteellisen uusia ja sitä myöten niiden julkisivun äänieristyksen olevan on nykytason mukainen. Suunnitteilla olevan helikopterikentän lähinnä oleva, suhteellisen suuri omakotitaloalue, kuten myös sen takana oleva kerrostaloalue, on kuitenkin rakennettu jo yli 30 vuotta sitten. Näin ollen esitetty oletus niiden "suhteellisesta uutuudesta" on huomattavan virheellinen. Lisäksi lämpiminä kesäöinä ihmiset nukkuvat pääsääntöisesti ikkunat auki ja useat omakotitaloalueella asuvat nukkuvat kesäisin myös pihoilla olevissa aitoissa, joiden ei voida olettaa äänieristyksen olevan "suhteellisen uuden" tai edes asuintaloille ylisesti esitettyä luokkaa. Helikopterikentän sekä asutuksen välillä ei myöskään ole nimeksikään rakennuksia tai puustoa joka vaientaisi lentotoiminnasta aiheutuvia äänihaittoja. Vastine 3 Esityksessä kerrottiin lento reittien suunnitellun kulkevan vesialueiden yli, mikä teoriassa saadaan kuulostamaan ympäröivän asutuksen kannalta positiiviselta. Selvityksissä ei kuitenkaan ole tuotu esiin sitä tosiasiaa, että ääni kulkee erilaisissa väliaineissa eri nopeudella. Äänen kantavuus vedessä on moninkertainen kuin ilman välityksellä tapahtuva äänen eteneminen ja äänen voimakkuus vertautuu väliaineessa ääniaaltoina välittyvän painevärähtelyn energiamäärään. Mitä tiheämpää väliaine on, sitä enemmän energiaa se siirtää, mikä koskee myös äänen aiheuttaman värähtelyn siirtymistä eteenpäin. Kallansiltojen liikenteen melu, jotka tapahtuu huomattavasti kauempana Kelloniemen asutuksesta kuin suunnitellun helikopterikentän liikenne, on siltojen remontin jälkeen kantautunut Kallaveden selän yli Kelloniemeen saakka. Jos melun lähde on huomattavasti lähempänä, on vaikea uskoa etteikö myös suunnitellun helikopteriliikenteen ääni kantautuisi vettä pitkin sekä voimakkaana että laajalle alueelle. Vastine 3 Lisäksi seikka mikä helikopteri kenttää veden äärelle suunniteltaessa olisi otettava huomioon ja tutkittava tarkkaan, on myös sen aiheuttama haitta alueen vesitöille, sen eliöstölle sekä vesistössä ja sen äärellä eläville eläimille. Suunnitellun helikopterikentän vaikutuksia koko ekosysteemiin on vaikea arvioida, mutta muutama tähän liittyvä seikka on helposti asiaan vihkiytymättömänkin ymmärrettävissä. Mikäli helikopterikenttäsuunnitelma viedään eteenpäin, tulevat alueella asuvien kalojen elinolosuhteet heikkenemään merkittävästi. Kalojen "kuulo" ja moni muu niiden käyttäytymiseen liittyvä ilmiö perustuu paineaaltojen vaihteluun. Kuten edellä esitin, on painevärähtelyn energiamäärä vedessä moninkertainen ilman verraten, joten muutokset siinä eivät voi olla vaikuttamatta myös kalojen elämään. Kelloniemessä pesii myös lukuisia vesilintulajeja, joiden säilyminen alueella on tärkeää sekä luonnon ekosysteemin että alueen asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Vastine 3 ja 5.3 Kellonkierrolla on omaleimainen luontonsa joka on vuosien saatossa muotoutunut alueen tehdasaluemaisesta luonteesta huolimatta moninaiseksi, omaleimaiseksi kokomaisuudeksi. Alueen 4

5 asukkaille, joiden liikkumista ympärillä olevat vesialueet rajoittavat, vesielementti ja sen äärellä oleva vähäinenkin luonto ovat tärkeitä. Vastine 6 Äänisaasteen lisäksi luontoon vaikuttavat myös kentällä käsiteltävät öljyt ja muut liottimet. Esimerkiksi käytettävien jäänestoaineiden sekä lentopolttoaineiden pientenkin päästöjen päätyminen pintaveteen olisi pystyttävät lentokenttäolosuhteissa estämään. Kentän sijainti välittömästi veden äärellä vaikeuttaa varmasti myös tämän asian varmistamista. Vastine 7 Lopuksi haluan tuoda esiin myös oman kokemukseni Kelloniemen alueen kehityksestä ja myös tämän kautta vedota teihin sen puolesta, että voisitte etsiä muunlaisia, varmasti parempia sijoituspaikkoja helikopterikentälle. Kelloniemi, luonnonläheinen alue kaupungin sydämessä, on enää muisto vain. Ihmiset ovat ostaneet tonttinsa kaupungilta lupauksin joita kaupunki ei osaltaan ole voinut kaikilta osin pitää. Hirvet eivät enää vaella alueellamme, lasten pesäpallokentän tilalla on koiranruokatehdas ja liikenne ja valosaaste ovat lisääntyneet huomattavasti. Älkää kuitenkaan tehkö alueestamme enempää urbaania keskusta kuin se jo on. Järviluonto ja viikonloppuisin hiljenevän teollisuusalueen ympärillä olevat vähäinenkin luonto ovat meille muistumia ajasta jolloin alueelle saavuimme. Ne ovat meille tärkeitä. Älkää viekö niitä meiltä pois. Vastineet 1, 5 ja 6 Helena Vantila (liitteenä mielipide , ELY:lle ja kuntalaisen aloite ): Uudistan kaikki ko. ELY-keskuksen asiakirjassa esitetyt (ss. 3/7 ja 417) vaatimukset peruste1uineen lisääntyvän lentomelusaasteen sekä toistuvasti kiusaavan ja kasvavan hätäajoneuvoliikenteen takia. Kel1olahdentiehän on liikenteellisesti "sumppu", joka päättyy talvella liukkaaseen mäkeen linja-autojen, rekkojen ja säiliöautojen kiusaksi. Siihenkö vielä ambulanssit? Eikös tämä ole mitä suurimmassa määrin ELY -keskuksen johtopäätöksessä mainittu "pysyvä rasitus", jota ei saisi muodostua. Vastineet 3 ja 4 Samoin esitän uudelleen viitekohdassa mainitut ehdotukset tukikohdan sijoittamisesta muualle kuin myös toistan perusteluni kaikissa mainituissa liitteissä. Tähän lisään vielä polttoainekäryt, joista osansa saa niin lähiseutukunta kuin talvel1a jäillä hiihtelijätkin. (Kts em. johtopäätöksen s. 6/7 maininnat tärinästä, melusta ja savusta.) Mielipide : Uudistan kaikki ko. EL Y-keskuksen asiakirjassa esitetyt (ss. 3/7 ja 4/7) vaatimukset perusteluineen, joita Ilmavoimien Esikunnan Sotilasilmailun Viranomaisyksikössä toimiva asiantuntijani on vielä myöhemmin tarkentanut seuraavasti: "Laskennalliset arvot eivät välttämättä kohtaa todellisia arvoja, koska tukikohtaa saatetaan käyttää muillakin jo käytössä olevilla konetyypeillä, joiden meluarvot ovat korkeammat, kuin mitä laskelmissa on käytetty." Lisäksi hän mainitsee vielä, että vastatuuleen lento on yleisempää laskeutumisvaiheessa, kun taas lentoonlähdössä kopteri nousee pystysuoraan ylös (nokka vastatuuleen) tiettyyn korkeuteen, josta se jatkaa mihin tahansa suuntaan. Eli mielestäni on sanomattakin selvää, että melutaso tulee olemaan melkoinen asutusalueen rakennusten yllä! Rakennusten äänieristyksethän ovat peräisin 1980-luvun alkupuolelta eikä riitä nykyiselläänkään suojaamaan Rissalan lentokoneiden ei myöskään edes alueella olevan teollisuuden ja liikenteen tuottamalta melulta. Alue kärsii jo nyt aliarvostuksesta ilman omaa syytään, ei enää tarvita helikopteria riesaksi. Vastine 3 5

6 Sähköposti ELY-keskukselle : "Pyynnöstäni on asiakirjoihin tutustunut lennoston lentoturvallisuusyksikössä palveleva tutkimuspäällikkö, joka käsityksenään asiasta on ilmi tuonut, että 1) meluhaitasta ei ole olemassa eikä edes saatavana aluetta koskevaa virallista tietoa, vaan nyt on käytetty laskennallisia arviointeja, jotka perustuvat ilmeisesti nyt käytössä olevaan kalustoon, ei yrittäjän lehdessä ilmoittamia lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia suurempia konetyyppejä; 2) laskeutumistilanteen melutaso on todennäköisesti arvioinneissa ilmoitettua suurempi tukikohtaa ympäröivällä alueella, koska koneen on lennettävä matalalla ennen laskeutumistaan; 3) nousu lentoon lähdettäessä tapahtuu aina vastatuuleen, joten esitetyt lähestymissuunnat vain etelästä tai pohjoisesta eivät pidä paikkaansa, ne voivat olla jopa suoraan lähiasutuksen päältä ja kuten edellä mainittiin paljon melua aiheuttavan matalalta. Vastine 3 Kun kaupunki on kaavoittamassa uusia alueitaan (Neulaniemi ja Savisaari), totean omalta osaltani, että yrittäjän tarpeet voitaneen paremmin käsitellä jo ko. kaavavaiheessa ilman poikkeusluvan hakemista eikä myöskään vakavaa meluhaittaa tarvitsisi sijoittaan jo valmiiseen asuinyhteisöön. Sillä onhan selvää, että meluhaitta tulee johtamaan alueen pientalojen ja asuntojen epäoikeudenmukaiseen arvonalennukseen muutenkin syyttään aliarvostetulla asuinalueella." Vastine 1, 5.2 ja 8 Kuntalaisen aloite : Ilmari-helikopterin tukikohtaa ei saa sijoittaa Kelloniemen asutuksen yhteyteen meluhaittojen takia. Paras paikka olisi Savisaari lähellä KYSiä kaupunkin mailla, jos se on sijoitettava jonnekin kaupungin alueella. Vastine 1 ja 3 Erkki Kuusisto : Kuopion asukkaana pyydän kiinnittämään huomiota seuraaviin. Suunnitellun sijoituspaikan (Kelloniemi) valintaperusteet ontuvat, lukuisista syistä: Onko kustannuslaskelmissa muistettu meluhaitat ja hälytysajojen onnettomuusriski? Valmisteluaineiston liitteessä 8011/2013 Tukikohdan sijoittamisen syyt ja vaikutukset ja yleisötilaisuudessa tukikohdan siirtämistä Rissalasta Kelloniemeen perusteltiin lähinnä sillä, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä. Tavoitteena on siis lyhentää maayksikön keskimääräisiä hälytysajo- ja paluumatkoja. Yleisötilaisuudessa kaksi osallistujaa esitti kuitenkin vasta-argumentin, että maayksikkötehtäviä varten kannattaisi mielummin järjestää kantakaupunkiin oma tuki-kohtansa. Sellainen voitaisiin niveltää esim. KYSin toimintoihin. Tällöin kopteritukikohta ja -melu voitaisiin pysyttää Rissalassa, eivätkä maayksikön sireenimelu ja onnettomuusriski kohdistuisi Kelloniemen lähiasutukseen. Vastine 1 Vastauksessaan ensihoidon ylilääk. Jouni Kurola vetosi laskelmiin, joiden mukaan toisen ensihoitolääkärin ylläpitäminen maksaisi liikaa. Ovatko kustannuslaskelmat kattavia: 6

7 Erittäin todennäköisesti laskelmista unohdettiin tukikohdan meluhaitat Kelloniemen ja muulle lähiasutukselle. Kokonaismelu muodostuu lentomelusta ja maayksikön hälytys-sireenin melusta. Vastine 3 Todennäköisesti myös hälytysajojen liikenneonnettomuusriski (ks. jäljempänä) on sivuutettu laskelmista. Vastine 4 Maayksikön tehtävät voitaisiin yhdistää esim. KYSin päivystystoimintoihin, mikä vähentäisi lisäkustannuksia. Onko tämä otettu laskelmissa huomioon? Vastine 1 Kaikkia yllä lueteltuista seikoista on mahdollista ja tarpeen arvioida rahassa, kun sijoituspaikkoja vertaillaan. Maayksikön hälytysajojen onnettomuusriskiä ei ole tarkasteltu Kaavaselostusluonnoksessa ( ) tai valmisteluaineiston liitteessä 8011/2013 Tukikohdan sijoittamisen syyt ja vaikutukset ei mainita sanaakaan maayksikön hälytysajojen onnettomuusriskistä. Vastine 4 FinnHEMSin sivuilla (www.finnhems.fi/tukikohdat/kuopio) kerrotaan, että hälytystehtäviä Kuopion tukikohdalla on vuodessa noin Yhtäpitävä tieto on kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirjassa Tehtäväennusteessa on vuodelle 2014 arvioitu ~1200 toteutuvaa lentotehtävää, joten autolla hoidettavia tehtäviä on noin = 1800 kpl/vuosi. Siis noin 5 hälytysajoa/vrk. Vastine 4 Kelloniemen alueella on suhteellisen vilkas työmatka- ja asiointiliikenne. Alueella liikkuu paljon raskasta liikennettä, joka joutuu lisäksi monin paikoin kipuamaan vaivalloisesti ylämäkeen (etenkin talvikeleillä). Moottoritien liittymään asti on menosuuntaan vain yksi kaista. Taipaleelle sijoittuu useita näkemältään suppeita risteyksiä ja mutkia. Vastine 3 ja 4 Hälytysajoissa olisi yhtenään odotettavissa vaaratilanteita. Paljonko maksaa yhteiskunnalle yksikin vakava loukkaantuminen? Vastine 4 Onnettomuusriski myös rahassa arvioituna on ehdottomasti sisällytettävä sijoituspaikkavertailuun. Vastine 4 Ilmastoargumenttia on käytetty yksisilmäisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa aikomus siirtää tukikohta Kelloniemeen on perus-teltu kahdella sanalla: ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon (OAS, s. 6). On Kuopion maankäytössä huolestuttavasti yleistynyt piirre, että asumisterveydelle vahingollisia muutoksia puolustellaan yksisilmäisesti ilmastosyillä. Kuntalaista ihmetyttää, mihin säädökseen nojautuu kaavatyön perusteleminen yksinomaan ilmastopolitiikalla? Paitsi että väite ilmastopoliittisesti parempi ylipainottuu räikeästi, väitettä ei ole sanallakaan perusteltu valmisteluaineistossa. Kaiken lisäksi väitteen totuusarvo on kyseenalainen (ks. jäljempänä). Vastineet 3 ja 5.1 7

8 On unohdettu kaavoituksen ensisijaiset päämäärät Maankäytön tavoitteissa noudatettava tärkeysjärjestys ilmenee lainsäädännöstämme, joka kertoo, että terveellisyys tulee kauan ennen muita ympäristöarvoja: Ensimmäinen MRL:ssä mainittu tavoite on luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle (1 ). Vastaavasti alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa (5 ) nimetään terveellisen ja viihtyisän elinympäristön edistäminen jo ensimmäisessä luetelmakohdassa (5.1.1 ). Muut luonto- ja ympäristöarvot sijoittuvat vasta luettelon keskipaikkeille. Sanaa ilmasto ei esiinny MRL:ssä lainkaan. Vastineet 3, 4 ja 5 Ympäristömelu on länsimaissa kansanterveydelle toiseksi haitallisin ympäristöongelma. Olisikin tasapuolista jatkaa sijoituspaikkavertailua kertomalla, että sijainti Kelloniemessä on ympäristöterveydellisesti paljon huonompi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon. Vastine 1 ja 3 Sijoituspaikkoja tulee vertailla kaikkien ympäristövaikutusten kannalta Tukikohdan siirtoaikeen (Rissalasta kaupunkialueelle) vaikutustarkastelua on laajennettava sisältämään kaikki olennaiset ympäristövaikutukset. Ilmastopolitiikan rinnalle ohjenuoriksi tulee ottaa muutkin kansalliset ympäristöperiaatteet, etenkin valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006). Onhan melu kopteri- ja ambulanssitukikohtien suurin haitta taajamissa. Periaatepäätös edellyttää meluntorjunnan ottamista huomioon kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa. Tavoitteena on vähentää altistumista. Vastine 3 ja 5.1 Ei ole vaikea vastata kysymykseen, olisiko Kelloniemi vai Rissala parempi sijoituspaikka tässä valossa. Sijoittaminen Kelloniemeen saattaisi pahentaa myös ilmastohaittoja Ilmastoperustelu tukikohdan sijoittamiseksi keskustan liepeille ontuu, koska melu lisää ilmastohaittoja monella tapaa: Lisämelun tuominen asutusalueille kasvattaa tarvetta etsiä viihtyisämpiä ulkoilualueita kauempaa. Seurauksena on vapaa-ajanmatkojen pidentymistä, mikä lisää autoliikennettä. Melussa alueiden arvo laskee ja rakennukset jäävät asukas-vaihtuvuuden kasvaessa huonommalle hoidolle, mistä koituu suoraan ja välillisesti ilmastohaittoja. Samalla melu heikentää mahdollisuuksia lepoon ja virkistykseen ja aiheuttaa tutkitusti välinpitämättömyyttä. Terveys heikkenee, ulkoiluhalukkuus vähenee, hupenee kiinnostus ja ponnisteluvalmius ilmastoajatteluunkin. Vastine 4, 5 ja 6 Nämä tekijät lisäisivät ilmastohaittoja helposti enemmänkin kuin mitä FinnHEMSin vähäisestä työmatka- ja ambulanssiliikenteestä Kuopion ja Rissalan välillä koituu. Kuopiossa kopterit kantakaupunkiin, muissa kaupungeissa lentokentille? FinnHEMSin tukikohdista 5/6 (ts. muut paitsi Oulun) on jo sijoitettu tai ollaan siirtämässä lentokentän yhteyteen: Hki-Vantaa, Turku, Tre-Pirkkala, Rovaniemi, Kuopio-Rissala (ks. Lentokenttä on luonnollinen ratkaisu jo melun vuoksi. Vastine 1 Miksi Kuopiossa viis veisataan muiden kaupunkien järkeenkäyvistä ratkaisuista? 8

9 Meluselvityksessä on suuria aukkoja Täydennettyynkin meluselvitykseen ( ) on jäänyt olennaisia puutteita, jotka heikentävät tulosten käyttöarvoa suuresti. Selvitystä tulisi täydentää seuraavilta osin: a) Maayksikön sireenimelu on unohdettu Akukonin meluselvitys ei ole kokonaismelu- vaan lentomeluselvitys: Puuttuu maayksikön hälytyssireenin melu. Sireenimelu on erittäin häiritsevää, onhan se suunniteltu aiheuttamaan jokaisessa kuulijassa psykofysiologinen hälytysreaktio. Vastine 3 Hälytysajoihin käytettäisiin useimmiten Kellolahdentietä, joka sivuaa useita asuinkerrostaloja metrin etäisyydellä. Sireenimelu kohdistuisi pahimmin Kelloniemen ja Saarijärven Tiihottaren asukkaisiin. Kartalta voidaan arvioida, että melulle altistuu esim. 300 metrin säteellä Kellolahdentiestä yli 1000 asukasta. Meluselvitystä tulee täydentää siten, että sireenimelu otetaan mukaan tarkasteluun. Vastine 3 b) Lentomelu ylittää WHO-ohjearvon laajalti unihäiriöitä luvassa Meluselvityksessä on kohdistettu päähuomio keskiäänitasoihin, vaikka ne soveltuvat huonosti kuvailemaan harvakseltaan esiintyvistä melutapahtumista koostuvan melun haitallisuutta. Keskiäänitasot samoin kuin niiden ohjearvot soveltuvat parhaiten mittareiksi ja ohjenuoriksi tasaiselle, tieliikennemelun kaltaiselle melulle. Koska FinnHEMSin tapauksessa tarkastellaan ohilennoista harvakseltaan koostuvaa melua (luokkaa 4 5 lentotehtävää eli 8 10 nousua tai laskeutumista / vrk, ynnä maayksikön sireenimelu ~5 krt/vrk), paljon tärkeämpi suure on enimmäisäänitaso. Päivitetyssäkään meluselvityksessä (Akukon ) ei kuitenkaan kerrota, että Maailman terveysjärjestö (WHO) on asettanut unen häiriintymisen ehkäisemiseksi ohjearvon enimmäisäänitasoille: Ulkona makuuhuoneiden edustalla L AFmax 60 db, kun tuuletusikkunoita pidetään auki (ks. > Table 4.1 > rivi Outside bedrooms ). Mainittu WHO-ohjearvo ylittyy useiden asuinkatujen alueella sekä Kelloniemessä että Kettulanlahdessa (ks. meluselvityksen liite D). Kesäkaudella on siis luvassa toistuvia yöunen häiriintymisiä, koska tuuletusikkunoiden aukipito on usein tarpeen. Enimmäisäänitaso kohoaa lähimmän asuinkohteen pihalla ~70 desibeliin (ks. selvityksen taulukko 4), joten ohjearvo ylittyy ~10 desibelillä. Se on tuntuva ylitys. Huom. Yksi hälytyslentotehtävä tarkoittaa yleensä kahta ohilentoa ja pahimmillaan siis kahta ylimääräistä heräämistä per asukas. Havahduttuaan kopterin nousuun moni jää alitajuisesti odottamaan paluuta, mikä voi suuresti vaikeuttaa takaisin uneen pääsemistä, etenkin kun laskeutuminen on lennon meluisin vaihe. Vastine 3 c) Hallinnollisten ohjearvojen alittuessakin aiheutuu meluhaittoja Meluselvityksissä tulisi muistaa, että kaavaselvitysten tavoitteena on ympäristövaikutusten arvioiminen (MRL 1:9 ) eikä pelkkä hallinnollisiin ohjearvoihin vertaileminen. Akukonin tekemä ohjearvotarkastelu ei ole aitoa vaikutusarviointia: Hallinnolliset ympäristömelun oh- 9

10 jearvot (tässä: VNp 993/1992) ovat tunnetusti vain ympäristöpoliittinen kompromissi, jolla yritetään turvata sekä elinympäristön terveellisyys että liikenteen ja teollisuuden toimintaedellytykset. Siksi meluhaitoilta ei yleensä vältytä, vaikka kyseiset ohjearvot alittuisivat. Jo pitkään on tiedetty, että melun häiritsevyyshaittoja alkaa esiintyä jo ~10 db hallinnollisten ohjearvojen alapuolella. Vastine 3 Meluselvityksissä ei tule tyytyä kysymään vain, alittuvatko ohjearvot. Tulee katsoa myös terveellisen elinympäristön näkökulmasta. Se tarkoittaa häiritsevyyshaittojen arviointia silloinkin, kun hallinnolliset ohjearvot alittuvat. Tapausmäärien arviointiin on vakiintuneet menetelmät ja käytettävissä on riittävät lähtötiedot ainakin karkeaan arvioon. Vastine 3 Meluselvityksessä tämä tärkeä näkökulma on sivuutettu, vaikka vaakalaudalla on keskeinen terveyden osatekijä asumisterveys. Vastine 3 Koska meluselvityksen tilaaja (FinnHEMS) on sairaanhoitopiirien täysin omistama yritys, sen toivoisi suhtautuvan esikuvallisen vastuullisesti ympäristömeluun kansanterveysongelmana. Aie siirtää tukikohta kantakaupungin liepeille antaakin sangen kehnon kuvan FinnHEMSin johdon ympäristöterveydellisestä osaamisesta ja asenteesta. Vastine 3 Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry : Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi - asukasyhdistys ry esittää Kelloniemeen suunnitellun FinnHEMS:n helikopteritukikohdan tarpeita varten tekeillä olevan asemakaavan muutoksen luonnoksesta seuraavaa. Asukasyhdistys on esittänyt kannanottonsa myös osallistumisja arviointi suunnitelmasta. Asemakaavan muutosalueen laajuus Asemakaavan muutos on suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä helikopteritukikohdan sijoittamista varten. Muutosalue sisältää myös laajemman alueen käsittäen osan Kelloniemen kärjen yritysalueesta sekä vesi aluetta. Tarkoituksena on yritysalueen osalta päivittää nykyinen tilanne. Yleiskaavan ohjausvaikutus Muutosalueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varasto aluetta (T). T-alueen rannanpuoleisella osalla on alueen osa, joka MRL 43 :n nojalla tulee säilyttää rakentamattomana siten, että sille ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuksia. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava on asemakaava-alueella voimassa asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. 10

11 Helikopteritukikohta sijoittuu alueelle, joka on yleiskaavassa määrätty teollisuus- ja varastorakennusten varastoalueeksi ja myös ranta-alueen osalle, joka on jätettäväksi rakentamattomaksi. Helikopteritukikohtaa oheistoimintoineen ei voida pitää yleiskaavassa tarkoitettuna teollisuusja varastoalueena. Helikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle on siten yleiskaavan vastaista. Asemakaavaa ei voida laatia yleiskaavan vastaisesti. Hanke edellyttää siten myös yleiskaavan muuttamista. Asiasta järjestetyssä yleisötilaisuudessa Kuopion kaupungin edustaja kertoi, että Kelloniemessä on tarkoitus käynnistää vuonna 2015 yleiskaavahanke, jossa Kelloniemen aluetta tarkastellaan kokonaisuudessaan. Asukasyhdistys katsoo, että Kelloniemessä on tarpeen tehdä kokonaisvaltainen kaavallinen tarkastelu, jossa ratkaistaan eri toimintojen sijoittuminen ja yhteensopivuus. Ei ole näin ollen tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä "postimerkkikaavaa", mikä vaikeuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Eli yleiskaava ensin, vasta sen jälkeen asemakaavan muutos. Vastine 2 Vaikutusten selvittäminen Helikopteritukikohdan rakennuspaikan pinta-ala on neliömetriä ja rakennusten kerrosala neliömetriä. Alueelle tulisi halli- ja toimistorakennus, varastorakennus, polttoainevarasto ja helikoptereiden lentoplata. Rakennettava alue sijoittuu rakennettujen työpaikka-alueiden naapuriin aivan järven rantaan. Vastineet 1 ja 3 Hanketta suunniteltaessa ja aluetta kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n säännökset. Kaavan hyväksymisen edellytyksenä on, että kaavaa varten on tehty riittävät tutkimukset ja selvitykset. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vastine 5 Maankäyttö- ja rakennuslain 54 asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Vastineet 5 ja 6 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Helikopteritukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalassa. Selostusluonnoksen mukaan kopteritukikohdan sijoittamista varten on tutkittu viisi paikkaa: Kelloniemi, Julkula, Levänen, Kumpusaari ja Kettulanlahti. Selostuksessa Kelloniemen paikka on katsottu sopivimmaksi. Muiden sijoituspaikkojen sopimattomuus on kuitattu yleisluontoisesti muutamalla rivillä. Selostuksessa ei ole esitetty tarkempaa tietoa helikopteritukikohdan eri sijoituspaikoista ja ympäristövaikutuksista. Tarkemmat vaihtoehtoiset paikat eivät ole tiedossa, joten niihin ei voi ottaa kantaa. Sijoitusvaihtoehtojen selvittäminen on näin ollen riittämätöntä eikä täytä tältä osin kaavan valmistelun edellytyksiä. Yleisötilaisuudessa tuli ilmi, että helikopteritukikohdan sijoittumista Neulaniemeen asevarikon alueelle olisi jossain vaiheessa myös tutkittu. Tästä ei kuitenkaan yleisötilaisuudessa ollut kenelläkään tarkempaa tietoa. Tämä vaihtoehto tulee ottaa kaa- 11

12 vaa valmisteltaessa myös tarkasteluun. Perusteita helikopteritukikohdan sijoittamiseen Kelloniemeen sijoituspaikan valinnan osalta ei ole. Vastine 1 Vaikutusten selvittämisen riittävyys Osallistumis- ja arviointi suunnitelman mukaan tukikohtarakennuksen sopivuus alueen kaupunkikuvaan ja rantamaisemaan osoitetaan kaava-aineistoon sisältyvillä havainnekuvilla, joita ei ole kuitenkaan kaavaselostusluonnokseen sisällytetty. Kyseessä on ympäristön kannalta merkittävä hanke. Tukikohta-alue on pieni metsäinen alue aivan niemen kärjessä. Tukikohdan rakentaminen edellyttää alueella olevan puuston kaatamista. Maisemavaikutukset tulevat olemaan tuhoisat. Vastine 5 Minkäänlaista luontoselvitystä alueelta ei ole tehty. Kaavakarttaan on merkitty reitti liito-oravan kulkua varten. Liito-oravan reitti päättyisi helikopteritukikohtaan. Tuskinpa liito-oravat menevät meluisalle tukikohta-alueelle. Asukasyhdistys katsoo, että alueen luonnonolosuhteet ja liito-oravan reviiri alueet tulee tarkoin selvittää. Näistä tulee laatia ulkopuolisen tekemät kunnolliset selvitykset. Vastine 5 Polttoaineen varastoinnin vaikutukset on myös selvitettävä. Vastine 7 Suunnitellun helikopteritukikohdan vieressä on myös usean yrityksen työpaikka-alue. Kaava sallisi tällä alueelle sijoitettavaksi myös muutaman asunnon. Vaikutuksia yritystoimintaan ja työntekijöiden olosuhteisiin ja tällä alueella asumiseen ei ole myöskään mitenkään selvitetty. Asuminen ja työnteko helikopteritukikohdan vieressä on mahdotonta. Vastine 3 Lähialueen asukkaille Kelloniemen kärjen alueet ovat tärkeitä lenkkeily- ja koirien ulkoiluttamisalueita. Lenkkialueet kiertävät öljysataman alueet. Asukasyhdistys on useamman kerran lähettänyt Kuopion kaupungille kirjelmän toiveena saada Kelloniemen ranta-alueita enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. Mitään vastausta kaupungin taholta ei ole esitetty. Kaavahankkeen johdosta nykyinenkin alueen virkistyskäyttö menetettäisiin. Helikopteritukikohdan vaikutusta alueen virkistyskäyttöön ei ole mitenkään huomioitu. Vastine 6 FinnHEMS on teettänyt helikopteritukikohtaa koskevan meluselvityksen. Liitteenä on asukasyhdistyksen kannanotto tehtyyn meluselvitykseen. Virkistyskäyttöä koskevat aluevaraukset Kaavamuutos on selostusluonnoksen mukaan tarkoitus toteuttaa, vaikka helikopteritukikohtaa ei kaavaan hyväksyttäisikään. Kaavakartassa kaava-alueen länsipuolelle on merkitty lähivirkistysalue. Asukasyhdistys huomauttaa, että tällä alueella sijaitsee kuitenkin tällä hetkellä rakennettu rakennuspaikka. Kellonkärjen päähän on merkitty tämän kadun levyinen puistoalue. Tätä ei voi kuitenkaan käyttää puistona sen pienuuden vuoksi. Puistoksi tätä ei voi nimittää. Muut ranta-alueet on merkitty yrityskortteleihin kuuluviksi. Yleisötilaisuudessa tuotiin esille vaatimus saada ranta-alueille rantaa kiertävä ulkoilureitti. Kaupungin edustaja ilmoitti, että aikaisemmin on tehty näitä koskevat päätökset, eikä niitä nyt voi muuttaa. Mutta eikö nyt kaavoitus ole oikea paikka muuttaa aluevarauksia. Kaavahan aina muuttaa olemassa olevaa tilannetta. Yritystoiminnat eivät tarvitse rantaan ulottuvia alueita. Kaavaselostuksen mukaan alueet ovat kaupungin omistuksessa. Ranta-alueet tulee varata virkistyskäyttöön. Vastine 6 12

13 Lopuksi Asukasyhdistys katsoo, että kaavahanke on yleiskaavan vastainen. Asemakaavan muuttaminen edellyttää ennen sitä tehtävää yleiskaavan muuttamista. Yleiskaava tulee laatia koko Kelloniemen alueelle ennen kyseessä olevaa kaavahanketta. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä "postimerkkikaavaa", mikä vaikeuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Vastine 2 Kuopion kaupunki on teettänyt Oulun yliopistossa Kelloniemen alueesta osana ASSUU KUOPIOSSA -lähiöprojektia diplomityön. Diplomityön "Asukaslähtöinen maankäytön kehitys kuva Kuopion Kelloniemeen" on tehnyt Mari Piipponen. Työ on valmistunut Kaupunki on teettänyt diplomityön, mutta on jättänyt työn omaan arvoonsa. Asemakaavatyössä ei ole mitenkään huomioitu tehtyjä kehittämisehdotuksia. Vastine 2 Joka tapauksessa mikäli helikopteritukikohtahanketta viedään eteenpäin, hankkeen vaikutukset tulee laajasti ja tarkasti selvittää. Helikopteritukikohdalla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat Kelloniemen alueen asukkaisiin ja työntekijöihin sekä luontoon ja muuhun ympäristöön. Vastineet 3, 4, 5 ja 7 Oheisen liitteen melumittausraportin mukaan demolentojen aikaan tehdyt melumittaukset osoittavat, että ohjemeluarvot ylittyvät sekä ulkona että sisällä keskimääräisen ja hetkellisarvomelun suhteen. Vastine 3 Liite 1 Meluraportti Kelloniemen suunnitellun helikopterikentän melutarkastelu 1. Melumittausten tulokset koelentojen aikana Kelloniemessä Kuopion kaupunki järjesti helikopterien koelennätykset Kelloniemessä. Asukasyhdistys ja Kuopion kaupunki tilasivat melumittauksen APL-Systems Oy:ltä koelennätyksen ajaksi osoitteeseen Airokuja 8. Mittaus tehtiin sekä ulkona että sisällä. Mittaus tehtiin tavanomaisessa 80-luvulla rakennetussa omakotitalossa. Mittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Mittaukset sisätiloissa begin Date begintime LAeQl0min afastmax aslowmax :00:00 28,2 57,5 50, :10:00 26,0 47,3 42, :20:00 23,9 33,3 28, :30:00 24,3 44,0 36, :40:00 23,8 36,2 30, :50:00 23,8 34,6 27, :00:00 23,6 29,3 25,5 begindate begintime LAeQl0min afastmax aslowmax :00:00 40,9 56,3 53, :10:00 40,7 49,7 46, :20:00 42,4 64,1 60, :30:00 40,8 50,6 49, :40:00 41,1 49,7 48,3 13

14 :50:00 41,4 50,9 47, :00:00 40,1 48,6 44,5 Koelento tapahtui klo välisenä aikana. Mittaustulokset ovat kaikki A-painotettuja ja tarkastelujaksona on käytetty 10 minuutin jaksoja. Käytetyistä parametreistä todetaan, että sarake LAeq 1 Omin on kymmenen minuutin keskiäänitaso (ts. keskimääräinen äänentaso 10 minuutinjaksolta). Sarake afastmax on huipputason ilmaisin, jonka aikavakio on 125 millisekuntia. Sarake afastslow on myös huipputason ilmaisin, mutta käytettyaikavakio on 1 sekunti. Vastine 3 2. Asumisterveysohje Asuntoalueilla on noudatettava seuraavaa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjetta. Ohjeessa on mm meluun liittyviä ohjeita. Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 Voimassa toistaiseksi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Tämä ohje on yleisesti melualan konsulttien ja kaupunkien meluasiantuntijoiden käytössä mutta jostain syystä tähän ohjeeseen ei viitata missään Akukon Oy:n raporteissa. Vastine 3 3. Keskiarvomelu Asumisterveysohjeessa on meluun liittyviä enimmäisarvoja, joita ei saa ylittää. Ohjeessa on taulukko 2, joka kertoo asuntojen sisällä maksimikeskiarvomeluarvon, joka on LAq22-07 = 30 db. (Yöllä klo tärkeimmän levon aikaan) Kts ensimmäinen rivi. TAULUKKO 2 PÄIVÄ- JA YÖAJAN MEUTASOJEN OHJEARVOT ASUNNOISSA JA MUISSA OLESKELUTILOISSA Huoneisto ja huonetila LAeq, b LAeq, b Asuinhuoneisto asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 db 30 db (2 asunnon muut tilat (1 ja keittiö 40dB 40 db Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitushuoneet 35dB 30 db päiväkodit, lapsien ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 35 db 30 db (3 Kokoontumis- ja opetushuoneistot luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut 14

15 huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä. 35 db (4 muut kokoontumistilat (4 40 db (4,6 Työhuoneistot (yleisön kannalta) yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 db (4,7 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. 2) Asuntojen makuuhuoneisiin yöaikaan kuuluvalle musiikkimelulle ja matalataajuiselle melulle on annettu jäljempänä kohdassa 5.3 ja 5.4 erilliset ohjearvot. 3) Yöarvoa sovelletaan vain huoneisiin, joissa nukutaan yöaikaan. 4) Ohjearvo aikana, jona yleisö oleskelee huoneessa. Äänitasot saavat olla korkeampia, aikoina, jolloin huoneessa ei ole yleisöä. Kuulovammaisten ja kielenopetuksen luokkahuoneille suositellaan ohjearvoksi 30 db. 5) Muita kokoontumistiloja ovat esimerkiksi kokoontumistilojen lämpiöt ja ravintolasalit. Edellä mainittuihin mittaustuloksiin on lisättävä 6dB asumisterveysohjeen mukaisesti johtuen melun kapeakaistaisuudesta. 6dB korjaustermi johtuu siitä, että melun kapeakaistaisuus on selvästi kuultavissa helikopterin aiheuttamassa melussa. Helikopterin melussa on selvästi havaittavissa pääroottorin humputtava matalataajuinen ja sivuroottorin korkeataajuinen sireenimäinen melukomponentti. Seuraavassa on esitetty Asumisterveysohjeen kapeakaistaisuuskorjaustermit: KAPEAKAISTAISUUSKORJAUS Kapeakaistaisuuden ja äänesmäisyyden aiheuttama meluisuuden, äänekkyyden ja häiritsevyyden kasvun on todettu riippuvan siitä, kuinka selvästi kapeakaistaiset komponentit erottuvat muusta melusta ja kuinka voimakasta muu samanaikainen melu on. Mitä selvemmin ääni on ulisevaa, sireenimäistä tai soivaa ja mitä hiljaisempaa muu melu (melun ei-äänesmäisen osuuden ja muun samanaikaisesti esiintyvän melun summa) on, sitä suuremman tulisi korjauksen olla. Jos kapeakaistaisuus erottuu heikosti, on korjaus K K = 3 db(a). Jos se on selvästi kuultavissa, on korjaus K K = 6 db(a). Kapeakaistaisuus voidaan yleensä katsoa selvästi kuuluvaksi (erottuvaksi), jos komponentti tai komponentit aiheuttavat sen, että komponentin voimakkuus ylittää kuulokynnyksen ja taajuuspainottomassa terssispektrissä ko. komponentin terssipainetaso on vähintään 5 db suurempi kuin taajuudeltaan sitä alemman ja ylemmän terssin terssipainetasojen keskiarvo. Ja kun samanaikaisesti vallitsevan kokonaismelun L A eq -taso on alle db. Vertailun vuoksi on hyvä todeta mitä asumisterveysohjeessa on säädetty musiikkimelulle: Asuntoihin kuuluvalle rnusiikkimelulle voidaan käyttää pienitaajuiselle melulle esitettyjä ohjearvoja, ja lisäksi alkuyön (klo 22-02) L Aeq, tasojen tulisi olla korkeintaan 25 db(a) silloin, kun musiikkimelu on selvästi erotettavissa, so. kun jatkuva hyväksyttävissä oleva taustamelu ei peitä sitä kuulumattomiin. Taulukon 3 pienitaajuisen melun ohjearvoja sovelletaan musiikkimeluun vain yöaikana ja vain rnakuuhuoneiden melulle. Kun musiikkirnelun haitallisuutta arvioidaan edellä mainittuja ohjearvoja käyttäen, mittaustuloksiin ei tehdä kapeakaistaisuus- eikä impulssimaisuuskorjausta. 15

16 Yhteenvetona todetaan, että keskiarvomelun mittaustulokset esim. 28,2 + 6 = 34,2 db ylittävät kapeakaistaisuuden korjaustermin huomioonottamisen jälkeen asumisterveysohjeen sisätila melun suositusarvon 30 db keskiarvomelun suhteen kaikissa mitatuissa tilanteissa. Musiikkimelulle, joka lienee miellyttävämpää melua kuin helikopterin aiheuttama melu, on asetettu raja 25 db (A) ja joka ylittyy sekin reilusti kaikissa mittaustilanteissa. Toisaalta asumisterveysohjeen mukaan (kts tuonnempana kpl 3) unenhäirintää alkaa esiintyä keskimääräisen melun ylittäessä unen tai levon aikana db (A), joka raja ylittyy mittauksissa myös ilman kapeakaistaisuuskorjausta. Mittaustulosten mukaan keskiarvomelu oli sisällä 28,2 db. Vastine 3 4. Hetkelliset meluarvot Hetkelliset meluarvot ovat tärkeämpiä kuin keskiarvoiset meluarvot, koska helikopterin aiheuttama melu on voimakasta mutta ei jatkuvaa. Keskiarvoista melua laskettaessa meluhuiput häipyvät keskiarvoistuksessa. Kuitenkin melun häiritsevyyden kannalta yksittäiset meluhuiput ovat häiritseviä unen ja levon aikana. Asumisterveysohjeessa on hetkellisestä melusta seuraavat ohjeet: Rakennusten teknisten laitteiden, kuten vesi- ja viemäriputkistojen, hissien sekä lärnmitys- ja ilrnanvaihto- ja kylmälaitteiden sekä talopesuloiden koneiden aiheuttaman melun ekvivalenttitason tulee olla alle taulukon2 ohjearvojen. Tämän lisäksi teknisten laitteiden aiheuttamien yksittäisten rnelutapahtumien L AFmax -tason pitää jäädä alle db. Vaihtelualueen alarajaa voidaan soveltaa vaatimuksena tapauksissa, joissa päivä tai yöaikaisia melutapahtumia on useita tai ne kestävät pitkään. Kun melutapahtumia on vähän ja ne ovat lyhytaikaisia, haitallisuuden arvioinnin lähtökohtana voidaan käyttää vaihtelualueen yläpäätä. Teknisten laitteiden ohjearvot eivät koske samassa asuinhuoneistossa tai samassa luokka-, potilas- tai majoitushuoneessa yms. laskettavan veden ääntä. Myös seuraavissa kahdessa ohjeessa on enimmäisarvo hetkelliselle melulle sisätiloissa. Rakennusten julkisivun äänieristävyyden mitoittaminen. Ympäristöopas 108. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003 mainitaan, että sisällä LAmax hetkellisarvo ei saa ylittää Laqmax 45 db (A). WHO:n ohjearvo yöajan sisämelun enimmäistasolle on Laqmax 45 db (A) Ote asumisterveysohjeesta koskien enimmäismelutasoa ja unenhäirintää: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levonaikainen L Aeq -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten rnelutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville. Vastine 3 APL-Systems Oy:n tekemien mittausten mukaan hetkellisarvon enimmäistaso sisällä on 57 db. Tämä ylittää sallitun enimmäistason 45 db 12 db:llä. Ylitys on huomattava, joka aiheuttaa yöaikaan jopa terveydellisiä haittoja. 16

17 Unen häirintää alkaa siis esiintyä kun hetkellinen melu on db. Nyt mitattiin 57 db. Vastine 3 5. Yhteenveto Mittausten mukaan sekä keskiarvo-, että hetkellismeluarvot sisällä ylittävät ohjearvot. Mitattu keskimääräinen melu arvo sisällä on 28,2 db (kapeakaistakorjattuna 34,2 db) ja joka ylitti enimmäisarvon 30 db. Mitattu hetkellismeluarvo sisällä 57 db ylitti sallitun enimmäisarvon 45 db. Nämä kummatkin meluarvot aiheuttavat unenhäirintää (hetkellismelun kohdalla jo 40 db:n ylittyessä) ja terveys ongelmia asumisterveysohjeen tietojen mukaan. Sisätilojen mitatut liian isot meluarvot johtuvat Kelloniemen rakennusten jo aika korkeasta iästä. Siihen aikaan, kun rakennukset on rakennettu, ei ole varauduttu ympäristön melusaasteeseen eikä rakennusten melun vaimennuskyky ole riittävä. Vanhoja rakennuksia ei kannata alkaa lisäeristämään koska se olisi kallista ja mahdotontakin, koska melu kulkeutuu kattojen läpi. Lentomelu ei ole ainoa melulähde vaan suunniteltu ambulanssiterminaali aiheuttaa toimiessaan vielä suuremman meluhaitan kun ambulanssit lähtevät hälytysajoon sireenit soiden. Nyt suunnitellun kaavan takia Kelloniemen kohdalla toteutuu visio, että siitä tulee virallinen lentomelualue samaan tapaan kuin Rissalassa on käynyt. Jatkossa tänne ei tietenkään voi rakentaa eikä taloja saa remontoida. Kaavasuunnittelun aikana ei ole tarkasteltu Kelloniemen teollisuusalueen melurasitusta. Lähimmät työpaikat ovat muutamien kymmenien metrien päässä helikopterikentästä. Helikoptereista aiheutuisi melua, johon työsuojelunkin on puututtava. Lentomelu ei ole pelkästään Kelloniemen ongelma vaan lentomelu ylettyy myös Kettulanlahteen, Itkonniemelle ja koko Kallaveden yli kesämökkiasutukseen. Meidän kelloniemeläisten mielestä kaupunki ei kohtele täällä asuvia asukkaita yhdenvertaisesti muiden asuinalueiden asukkaiden kanssa kaavasuunnittelun osalta. Missään päin Suomea ei helikopterikenttä ole näin lähellä asutusta. Kelloniemen asuntojen arvo on jo nyt notkahtanut uutisoinnin takia. Vastine 8 Asemakaavoituksen, FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastine annettuihin mielipiteisiin: 1. Kelloniemi sijoituspaikkana / vaihtoehtoiset sijoituspaikat: Kuopion FH 60 tukikohta: Helikopteri ja sen miehistö ovat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä, välittömässä lähtövalmiudessa. Tukikohta palvelee päivystystilana. Kelloniemeen suunniteltu tukikohta on 17

18 kooltaan noin 900 neliömetriä, ja se koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta sekä siihen liittyvästä kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. FH 60-yksikkö vastaanotti vuonna 2014 yhteensä 3255 hälytystä. Tämän lisäksi tukikohdan päivystävä lääkäri vastasi yli 4000 konsultaatiopuheluun. Tehtävistä kahteen kolmesta lähdettiin helikopterilla, ja yhteen kolmasosaan maayksiköllä joko tehtävän sijainnin tai lentämisen estävän sääesteen takia. Kohdatuista potilaista lääkäri saattoi sairaalaan 356. FH 60 tukikohdan tehtävämäärät ovat nousussa. Tukikohdan sijainnin muutos Joroisista Rissalaan toi aikaisempaa suuremman osan alueen asukkaista helikopterin toiminta-alueen piiriin. Vuonna 2015 käyttöön tuleva uusi helikopterimalli, EC145T2, kasvattaa FH 60-yksikön toiminta-aluetta edelleen. Isompi helikopteri mahdollistaa aikaisempaa pidemmät lentomatkat. FH 60-tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalan lentoaseman alueella. Keskeisempää sijaintia puoltavat kuitenkin lukuisat tekijät. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumispaikkoja. Lisäksi keskeinen sijainti vähentää päällekkäisiin tehtäviin lähtemisen viivettä. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatko-kuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tukikohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. Kahden tukikohdan malli: Niin asukasillassa kuin kirjallisissa mielipiteissäkin esitettiin ns. kahden tukikohdan mallia. Tällä tarkoitetaan että helikopteri palvelisi aluetta Rissalasta käsin, ja että keskusta-aluetta palveleva maayksikkö toimisi esimerkiksi KYS:stä käsin. Valitettavasti malli ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollinen. Koulutettujen ensihoitolääkärien määrä on rajallinen eikä ko. resurssien irrottaminen muusta sairaalan toiminnasta ole mahdollinen. Lisäksi lääkäri + ensihoitaja-työparin ympärivuorokautisen päivystyksen kokonaiskustannukset (sisältäen ajoneuvokustannukset) ovat arviolta euroa / vuosi, jotka kohdistuisivat sairaanhoitopiiriin. Tähän ei ole olemassa taloudellisia edellytyksiä. Kahden tukikohdan mallin haittana on myös kohdattujen potilaiden jakautuminen aikaisempaa useammalle lääkärille. Kentällä toimiminen vaatii ensihoitolääkäriltä kokemusta. Jos sama määrä potilaita jakautuu entistä useammalle lääkärille, lääkäreiden kokemuspohja ohenee. Sijaintipaikan perusteet: Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja tukikohtaa varten. Mielipiteissä esitettiin, että vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen tutkinta olisi ollut puutteellista ja että vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tutkimista on syytä jatkaa. Lisäksi esitettiin, että jo tutkittujen sijaintivaihtoehtojen hylkäämisen syyt eivät ole olleet perusteltuja. Seuraavassa tarkennetaan jo tutkittujen sijoittumispaikkojen soveltumattomuuden syitä. 18

19 On syytä huomioida, että helikopteritukikohta asettaa merkittäviä vaatimuksia sijainnille. Ensinnäkin sijaintipaikan on oltava mahdollisimman tasainen, noin jalkapallokentän kokoinen alue. Keskeisellä sijainnilla jo tämäkin vaatimus on haastava. Merkittävin haaste tukikohdan sijaintipaikalle on kuitenkin riittävien lentosektoreiden varmistaminen. Lentosektori tarkoittaa estevapaata aluetta, jota pitkin helikopteri pystyy suorittamaan lentoonlähdöt ja nousut. Tällä hetkellä Suomessa voimassa oleva määräys on jossain määrin vanhentunut, ja siten sallivampi kuin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön esittämä suositus helikopterilentopaikkojen suunnittelukriteereistä. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräykset vaativat lentopaikalta kahta hyvin laajaa esteetöntä lentopintaa. Sektoreiden on oltava lähes vastakkaiset ja muodostettava yhteensä noin 2,5 kilometrin leveä esteetön sektori. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin 300 metriä tukikohdasta on oltava hyvinkin esteetön sektori. Tästä eteenpäin esimerkiksi puusto ei ole ongelma. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräysten mukaiset kaksi estevapaata lentosektoria eivät kuitenkaan riitä lääkärihelikopteritoiminnan kaltaisessa toiminnassa. Operatiivinen toiminta vaatii kahta useamman lentosektorin, koska muutoin helikopteria ei voi kääntää, jos tulee väärästä suunnasta. Ilmailumääräys AGA M2-1 sisältää säädökset helikopterilentopaikkojen rakentamisesta. Riittävien esteettömien lentosektoreiden varmistamiseksi tukikohdan on sijaittava niin, että sen naapurikiinteistöillä ei ole lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Lisäksi on kaavoituksellisin keinoin kyettävä rasittamaan naapurikiinteistöjä niin, ettei niille myöskään jatkossa rakenneta korkeita kiinteistöjä tai muita lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Sen sijan helikopterilentopaikka ei vaadi Finavian lupaa, vaan normaalilla hakumenettelyllä haettu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lupa riittää. Vaihtoehtoiset sijoituspaikat: Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu Kelloniemen lisäksi viittää muutakin paikkaa tukikohtaa varten: Julkulaa, Levästä, Neulaniemi, Kumpusaarta ja Kettulanlahtea. Julkulassa sijaintipaikaksi tutkittiin Julkulan sairaalan ja Julkula-talon eteläpuolella sijaitsevaa aluetta. Vaihtoehdon toteuttaminen olisi edellyttänyt laskeutumispaikan rakentamista järveen niin että molemmat rakentamismääräysten edellyttämät lentosektorit olisivat olleet veden päällä. Lentosektoria ei ole mahdollista järjestää Puijonmäen suuntaan mäen jyrkkyydestä johtuen. Lisäksi sijaintipaikan lähellä sijaitsee päiväkoti. Hälytysajoneuvot liikkuvat luonnollisesti kaikkialla hälytystehtävien mukaan, mutta päiväkodin läheisyys koetaan riskiksi maayksikkötoiminnan turvallisuuden kannalta. Kelloniemessä päiväkoti ei sijaitse maayksikkötoiminnan ensisijaisen liikennöintiväylän varrella. Kettulanlahdessa sijaintipaikaksi tutkittiin Autotalo Laakkosen vanhaa autotaloa Kallantiellä. Vaihtoehdosta jouduttiin kuitenkin luopumaan pian. Kiinteistön omistaja oli haluton hallitilojen vuokraamiseen etenkin hallitilojen vaatimien laajojen rakenteellisten muutosten takia. Lisäksi esteiksi muodostuivat asutuksen välitön läheisyys ja kiinteistön läheisyys moottoritielle. Itä- Suomen aluehallintovirasto (AVI) suhtautui moottoritien läheisyyteen erittäin kielteisesti. 19

20 Leväsellä sijaintipaikaksi tutkittiin Mestarinkadun ja Lumitien risteykseen jäävä rakentamatonta aluetta. Leväsellä ei kuitenkaan ole riittäviä lentosektoreita. Ilman ilmailuviranomaisten määräyksiä täyttäviä lentosektoreita tukikohtaa ei ole mahdollista sijoittaa tiettyyn paikkaan. Ilmailuturvallisuutta Leväsellä vaarantaa myös suurjännitelinjan läheisyys. Kuopion kaupunki ja FinnHEMS ovat tutkineet vuonna 2012 myös Kumpusaarta tukikohdan sijoittumispaikaksi. Kumpusaari ei kuitenkaan täytä lentotoiminnan vaatimuksia. Satamaalueella liikkuu isoja ajoneuvonostureita, joiden korkeus on enimmillään 75 metriä. Liikkuvuutensa takia nosturit voivat sijaita missä tahansa sataman tontilla (Sami Lehtonen / satamatoimisto). Tällöin koko satama-alue muodostaa lentoesteen. Neulaniemi / asevarikon alue oli esillä vaihtoehtona kun sijoituspaikkojen selvittäminen aloitettiin, mutta asevarikonalue oli tuolloin vielä puolustusvoimien aluetta. Alueen maastoolosuhteet ja Senaattikiinteistön esitykset alueen tulevaksi käyttötarkoitukseksi sulkivat asevarikon pois selvitysalueista. 2. Yleiskaavan ohjausvaikutus ja sen muutostarve sekä alueelle laadittu diplomityö: Yleiskaavan ohjausvaikutus ja sen muutostarve: Kelloniemen alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Yleiskaava luo kehittämisen periaatteet alueelle. Yleiskaavan muutos tulee ajankohtaiseksi lähivuosina lähinnä Kelloniemen keski- ja eteläosien osalta. Kelloniemen alue jakaantuu maankäytöllisesti asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Elinkeinoalueen merkitys on hyvin keskeinen. Asemakaavan muutosalue sisältää Kelloniemen pohjoisosan teollisuus- ja varastoalueet sekä vesiliikennealueen. Helikopteritukikohta sijoittuu elinkeinoalueelle sataman viereen, joten tukikohta sopii alueelle luontevasti. Asemakaavoitettava hanke ei ole ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Alueelle laadittu diplomityö: Alueelle laaditulla Mari Piipposen diplomityöllä vuodelta 2011 ei ole kaupungin hyväksyntää. Se on tehty itsenäisenä opinnäytetyönä, eikä sitä ole laadittu sellaisenaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tekijän tavoitteena oli tutkia asukasosallisuutta ja Kelloniemen kehittämismahdollisuuksia. Opinnäytetyötä ei ole laadittu kaavaprosessiin verrattavalla tavalla (mm. osallistaminen ja nähtävänä olot) eikä sitä ole käsitelty eikä hyväksytty kunnallisissa luottamuselimissä. Näin ollen opinnäytetyöllä ei ole, eikä sillä ollut tarkoitus olla asemakaavoitusta ohjaavaa merkitystä. 3. Helikopteritoiminnan ja hälytysajoneuvojen melu: Ympäristöministeriön ohjeistuksen ja vallitsevan käytännön mukaisesti meluselvitykset tulee tehdä melulähdekohtaisesti, mm. koska eri melulähteiden aiheuttama melu voi olla ominaisuuksiltaan erilaista. Eri melulähteiden yhteisvaikutusten arviointiin Suomessa ei ole vakiintunutta käytäntöä. Myös tästä syystä eri melulähteiden aiheuttamat melutasot on mm. asemakaavaaineistossa tarkoituksenmukaista esittää erikseen. 20

FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA

FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA KUOPION KAUPUNKI ATT: ASEMAKAAVAPÄÄLLIKKÖ MARTTI LÄTTI FINNHEMS OY:N LÄÄKÄRIHELIKOPTERITUKIKOHTA TUKIKOHDAN SIJOITTAMINEN KELLONIEMEEN: SYYT JA VAIKUTUKSET Tausta FinnHEMS Oy on yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Asemakaavan selostuksen liitelomake http://www.tyvi.fi/b/ec/katse?session=0000&state=bigview_receive... Sivu /..0 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kuopio Täyttämispvm.0.0

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Asemakaavan selostuksen liitelomake http://www.tyvi.fi/b/ec/katse?session=0000&state=bigview_receive... Sivu /..0 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kuopio Täyttämispvm.0.0

Lisätiedot

Kooste julkisesti nähtävillä 7.4. 7.5.2014 olleesta vireilletuloaineistosta saaduista mielipiteistä:

Kooste julkisesti nähtävillä 7.4. 7.5.2014 olleesta vireilletuloaineistosta saaduista mielipiteistä: ASEMAKAAVAN MUUTOS / 23-KELLONIEMI, FinnHEMS Kooste julkisesti nähtävillä 7.4. 7.5.2014 olleesta vireilletuloaineistosta saaduista mielipiteistä: Vireilläoloaikana jätettin viisi mielipidettä ja yksi kansalaisadressi.

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / 23-KELLONIEMI, FinnHEMS EHDOTUSVAIHEESTA SAATU LAUSUNTO JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN

ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / 23-KELLONIEMI, FinnHEMS EHDOTUSVAIHEESTA SAATU LAUSUNTO JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 23.11.2015 LIITE 7 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / 23-KELLONIEMI, FinnHEMS EHDOTUSVAIHEESTA SAATU LAUSUNTO JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 19.8.2015 ko. aluetta

Lisätiedot

11.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1

11.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ympäristömelun arviointi ja meluohjearvot 11.1.2013 UT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Melun mittaaminen 11.1.2013 UT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Melun luokittelu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI. Benoît Gouatarbès, Uli Jetzinger Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI benoit.gouatarbes@akukon.fi 1 JOHDANTO

Lisätiedot

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 Jalasjärven meluselvitys SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...5 2 LÄHTÖTIEDOT...5 2.1 Liikenne...5 2.2 Maastoaineisto...5 3 SOVELLETTAVAT OHJEARVOT...5

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS 23-KELLONIEMI, FinnHEMS 29.6.2015 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 5.4.2014 HYVÄKSYMISKÄSITTELY:

Lisätiedot

19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005

19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta.

Suunnittelu kohdistuu Mussalontiehen Aittakorventien liittymästä pohjoiseen vt 7:n eteläisiin ramppeihin asti. Sijaintikartta. 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ OSOITE Asemakaavan muutos Mussalontie Lankila ja Aittakorpi PROJ.NRO 0712 ALOITE TAI HAKIJA Kotkan kaupunki, kuntatekniikka SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet Ranta-asemakaavasta tulee pyytää ehdotusvaiheen nähtävilläpidon yhteydessä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta.

Jatkotoimenpiteet Ranta-asemakaavasta tulee pyytää ehdotusvaiheen nähtävilläpidon yhteydessä lausunnot keskeisiltä viranomaisilta. 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 12.6.2015 Valmistelumateriaalin nähtävilläoloaikana (29.1 27.2.2015) saatujen lausuntojen (4 kpl) ja mielipiteiden (6

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio 21.5.2015 Maija-Riitta Kontio Porvoon Kilpilahti Maija-Riitta kontio 1.6.2015 Konsultointivyöhyke Neste Oyj 2 km Borealis Polymers Oy 2 km StyroChem Finland Oy 1,5 km Innogas Oy AB Kulloo 1,5 km Oy Aga

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Meluselvitys 27.3.2014 Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Tuusulan kunta Meluselvitys

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 Tekninen lautakunta 100 01.04.2015 Kaupunginhallitus 154 07.04.2015 Kaupunginhallitus 284 06.07.2015 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 588/10.02.03.00/2014 TEKLA 100

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Vitsa-aavantien Kortelammin lähialueilla

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Vitsa-aavantien Kortelammin lähialueilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Vitsa-aavantien Kortelammin lähialueilla 1 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liite: Kaavaselostus liitteineen, liite 1/ 6. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 61 18.06.2012 NG 5 Kartanonrinteen asemakaava ja asemakaavan muutos 33/10.02.03/2012 KAAVJAOS 6 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva matti.kanerva (at) sipoo.fi,

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta

Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen melulta 1(3) Tilaaja: SRV Westerlund Oy Sami Somero PL 515 02201 Espoo sami.somero@srv.fi Martinlaakson kaupunginosan korttelin 17544 suojaus raide-, tieliikenne- ja lentomelulta sekä kauppakeskuksen tavaraliikenteen

Lisätiedot