VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu:

Transkriptio

1 LIITE 6 23-KELLONIEMI, FinnHEMS VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävänä ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä ja Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous Valmisteluaineistosta saatiin neljä mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Kaikille mielipiteille on laadittu yhteinen vastine, jossa käsitellään kootusti lausunnoissa esitettyjä seikkoja. Vastine on tämän liitteen lopussa mielipiteiden jälkeen Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry:n aloitteesta neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitulla mukaisesti. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu: VALMISTELUVAIHEEN KAAVAKARTTA 1

2 VALMISTELUVAIHEEN PIHA JA ISTUTUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO: Johanna Hakkarainen :... 3 Helena Vantila (liitteenä mielipide , ELY:lle ja kuntalaisen aloite ):... 5 Erkki Kuusisto :... 6 Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry :...10 Asemakaavoituksen, FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastine annettuihin mielipiteisiin:...17 Kuopion Vesi liikelaitos :...27 Asemakaavoituksen vastine Kuopion Veden lausuntoon:...28 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) :

3 Johanna Hakkarainen : Tällä kirjelmälläni haluan tuoda esiin Kellonimeen suunnitellun helikopterikentän sijoituspäätökseen liittyviä tekijöitä ja toivomukseni mukaan vaikuttaa siihen, että sen sijoitus otettaisiin kriittiseen käsittelyyn ja estettäisiin tälle alueelle. Kaavaesitys koski huomattavan isoa osaa Kellonkärjen alueesta, ei vain aiotun helikopterikentän aluetta. Kaavoitetulla alueella sijaitsee alueen ainut vielä metsäalueeksi katsottavissa oleva alue, jonka säilyttämistä alueella puoltaa ympäristön käyttö virkistysalueena, kuten myös jo vähäiseksi käyneen luonnontilaisen alueen viimeisten rippeiden säilyttämisen tärkeä merkitys alueen viihtyvyyteen. Vastineet 5.3 ja 6 Sekä kaavaesityksessä että meluarviossa esiin tuodut lentomelun desibelimääriä on tässä sen enempää vähäisenkin melun negatiivisia terveysvaikutuksia esiin tuomatta, pidettävä huolestuttavina. Kaavaesitykseen oli liitetty tietokonepohjainen meluarvio, jolla oli pyritty esittämään arvioitu melu alhaisemmaksi kuin mittauksin esiin tulleet arvot. Sen lisäksi että kyseessä oli mallinnettu arvio, ei tutkittuun faktaan perustuva esitys, meluarviossa tuotiin myös esiin että luotettavaa tietoa käytettäväksi arvioidun konetyypin melutaosta ei voida tässä vaiheessa esittää, sillä konetyypin käytöstä ei vielä ole kokemusta. Lisäksi varmuutta siitä, että tämä käytettäväksi aiottu konetyyppi olisi se, jolla myös pidemmällä tähtäimellä lentotoimintaa aiotaan harjoittaa, ei ole. Kaavaesitykseen liitettyä meluarviota ei siis voida pitää päätöksenteon perusteena. Vastine 3 Kaavaesityksessä esitettiin melutasoja jotka koskivat aluetta lähinnä olevaa asuinaluetta. Esityksessä annettiin ymmärtää että alueelta noin 700 metrin päässä sijaitsisi vain yksi asuintalo ja viitattiin muiden talojen olevan "kauempana". Tämä "kauempana" on kuitenkin vain noin sadan metrin päässä lähimmäksi merkitystä talosta. Kaavaesityksessä ei myöskään tuotu esille sitä seikkaa, että Kelloniemestä on muodostunut huomattavan suuren joukon työssäkäynnin ja sitä kautta päivittäisen oleskelun alue. Työllistävistä yrityksistä valta-osa sijaitsee kriittisen korkeiden melupäästöjen alueen sisäpuolella ja työntekijät tulisivat altistumaan hyvinvointinsa kannalta huomattavan epäedulle melulle. Vastine 3 Selvityksen mukaan melun keskiäänitaso tulisi asuinalueella olemaan huomattavan lähellä asuntoalueille valtioneuvoston päätöksen mukaan määriteltyjä maksimaalisia melutasoja. Helikopterin äänitaso oli selvityksessä ilmoitettu (korkeina) keskiäänitasoina, ei äänitasoina ylipäätään. Näin ollen esityksestä on luettavissa äänitasojen ylittävän valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasot. Valtioneuvoston päätöksen mukaisen äänitason ylitykseen kun riittää äänitason ylitys ylipäättään, ei keskiäänitaso. Lisäksi esityksessä tuotiin esiin ympäristöministeriön rakennusten julkisivun äänieristyksen mitoitusoppaassa annettu suositusarvo asuinhuoneessa sisällä esiintyvän melun enimmäisäänitasolle toistuvien ulkomelutapahtumien aiheuttamista meluhuippuista. Oppaassa suositellaan, että yöaikaisen melun suurin enimmäisäänitaso ei ylitä 45 db. Esityksessä esitettiin vuorokausimelutason olevan 50 db ja vuorokauden päivän keskitason olevan 47 db. Yön (jolle sijoittuu noin neljäsosa lennoista) keskimääräiseksi desibelimääräksi on puolestaan saatu 44 db. Yhden desibelin eroa suosituksen desibelimäärään voidaan pitää niin vähäisenä, ettei voida katsoa, etteivät esim. tuuliolosuhteet vaikuttaisi siten, että desipelimäärä tulisi satunnaisesti nousemaan tuota 3

4 korkeammaksi. Ja näin ollen siis myös jo lähtökohtaisesti korkeita suositusarvoja korkeammaksi. Ihmetystä herättää myös se, kuinka laskeutuminen ja nouseminen yöaikaan saadaan tehtyä hiljempää kuin päivällä? Finn Hemsin esittämän uuden helikopterimeluselvityksen mukaan lukuisat Kelloniemen omakotitalo-alueen talot ovat keskiäänitason mukaan db (vuorokausimelutaso db, kesiäänitaso yöllä db alueella). Arvio poikkeaa aiemmin esitetystä siten, että on vaikea uskoa selvityksen luotettavuutta. Esitetty keskimääräinen äänitaso ei myöskään tarkoita ettei melutaso ylittäisi ko. arvoa, kun taas suosituksen mukaan äänen tasoin ei (absoluuttisesti) pitäisi ylittää tasoa. Esityksessä tehdyissä päätelmissä melutason vaikutuksesta mainittiin oletettavan alueella olevien asuin talojen olevan suhteellisen uusia ja sitä myöten niiden julkisivun äänieristyksen olevan on nykytason mukainen. Suunnitteilla olevan helikopterikentän lähinnä oleva, suhteellisen suuri omakotitaloalue, kuten myös sen takana oleva kerrostaloalue, on kuitenkin rakennettu jo yli 30 vuotta sitten. Näin ollen esitetty oletus niiden "suhteellisesta uutuudesta" on huomattavan virheellinen. Lisäksi lämpiminä kesäöinä ihmiset nukkuvat pääsääntöisesti ikkunat auki ja useat omakotitaloalueella asuvat nukkuvat kesäisin myös pihoilla olevissa aitoissa, joiden ei voida olettaa äänieristyksen olevan "suhteellisen uuden" tai edes asuintaloille ylisesti esitettyä luokkaa. Helikopterikentän sekä asutuksen välillä ei myöskään ole nimeksikään rakennuksia tai puustoa joka vaientaisi lentotoiminnasta aiheutuvia äänihaittoja. Vastine 3 Esityksessä kerrottiin lento reittien suunnitellun kulkevan vesialueiden yli, mikä teoriassa saadaan kuulostamaan ympäröivän asutuksen kannalta positiiviselta. Selvityksissä ei kuitenkaan ole tuotu esiin sitä tosiasiaa, että ääni kulkee erilaisissa väliaineissa eri nopeudella. Äänen kantavuus vedessä on moninkertainen kuin ilman välityksellä tapahtuva äänen eteneminen ja äänen voimakkuus vertautuu väliaineessa ääniaaltoina välittyvän painevärähtelyn energiamäärään. Mitä tiheämpää väliaine on, sitä enemmän energiaa se siirtää, mikä koskee myös äänen aiheuttaman värähtelyn siirtymistä eteenpäin. Kallansiltojen liikenteen melu, jotka tapahtuu huomattavasti kauempana Kelloniemen asutuksesta kuin suunnitellun helikopterikentän liikenne, on siltojen remontin jälkeen kantautunut Kallaveden selän yli Kelloniemeen saakka. Jos melun lähde on huomattavasti lähempänä, on vaikea uskoa etteikö myös suunnitellun helikopteriliikenteen ääni kantautuisi vettä pitkin sekä voimakkaana että laajalle alueelle. Vastine 3 Lisäksi seikka mikä helikopteri kenttää veden äärelle suunniteltaessa olisi otettava huomioon ja tutkittava tarkkaan, on myös sen aiheuttama haitta alueen vesitöille, sen eliöstölle sekä vesistössä ja sen äärellä eläville eläimille. Suunnitellun helikopterikentän vaikutuksia koko ekosysteemiin on vaikea arvioida, mutta muutama tähän liittyvä seikka on helposti asiaan vihkiytymättömänkin ymmärrettävissä. Mikäli helikopterikenttäsuunnitelma viedään eteenpäin, tulevat alueella asuvien kalojen elinolosuhteet heikkenemään merkittävästi. Kalojen "kuulo" ja moni muu niiden käyttäytymiseen liittyvä ilmiö perustuu paineaaltojen vaihteluun. Kuten edellä esitin, on painevärähtelyn energiamäärä vedessä moninkertainen ilman verraten, joten muutokset siinä eivät voi olla vaikuttamatta myös kalojen elämään. Kelloniemessä pesii myös lukuisia vesilintulajeja, joiden säilyminen alueella on tärkeää sekä luonnon ekosysteemin että alueen asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Vastine 3 ja 5.3 Kellonkierrolla on omaleimainen luontonsa joka on vuosien saatossa muotoutunut alueen tehdasaluemaisesta luonteesta huolimatta moninaiseksi, omaleimaiseksi kokomaisuudeksi. Alueen 4

5 asukkaille, joiden liikkumista ympärillä olevat vesialueet rajoittavat, vesielementti ja sen äärellä oleva vähäinenkin luonto ovat tärkeitä. Vastine 6 Äänisaasteen lisäksi luontoon vaikuttavat myös kentällä käsiteltävät öljyt ja muut liottimet. Esimerkiksi käytettävien jäänestoaineiden sekä lentopolttoaineiden pientenkin päästöjen päätyminen pintaveteen olisi pystyttävät lentokenttäolosuhteissa estämään. Kentän sijainti välittömästi veden äärellä vaikeuttaa varmasti myös tämän asian varmistamista. Vastine 7 Lopuksi haluan tuoda esiin myös oman kokemukseni Kelloniemen alueen kehityksestä ja myös tämän kautta vedota teihin sen puolesta, että voisitte etsiä muunlaisia, varmasti parempia sijoituspaikkoja helikopterikentälle. Kelloniemi, luonnonläheinen alue kaupungin sydämessä, on enää muisto vain. Ihmiset ovat ostaneet tonttinsa kaupungilta lupauksin joita kaupunki ei osaltaan ole voinut kaikilta osin pitää. Hirvet eivät enää vaella alueellamme, lasten pesäpallokentän tilalla on koiranruokatehdas ja liikenne ja valosaaste ovat lisääntyneet huomattavasti. Älkää kuitenkaan tehkö alueestamme enempää urbaania keskusta kuin se jo on. Järviluonto ja viikonloppuisin hiljenevän teollisuusalueen ympärillä olevat vähäinenkin luonto ovat meille muistumia ajasta jolloin alueelle saavuimme. Ne ovat meille tärkeitä. Älkää viekö niitä meiltä pois. Vastineet 1, 5 ja 6 Helena Vantila (liitteenä mielipide , ELY:lle ja kuntalaisen aloite ): Uudistan kaikki ko. ELY-keskuksen asiakirjassa esitetyt (ss. 3/7 ja 417) vaatimukset peruste1uineen lisääntyvän lentomelusaasteen sekä toistuvasti kiusaavan ja kasvavan hätäajoneuvoliikenteen takia. Kel1olahdentiehän on liikenteellisesti "sumppu", joka päättyy talvella liukkaaseen mäkeen linja-autojen, rekkojen ja säiliöautojen kiusaksi. Siihenkö vielä ambulanssit? Eikös tämä ole mitä suurimmassa määrin ELY -keskuksen johtopäätöksessä mainittu "pysyvä rasitus", jota ei saisi muodostua. Vastineet 3 ja 4 Samoin esitän uudelleen viitekohdassa mainitut ehdotukset tukikohdan sijoittamisesta muualle kuin myös toistan perusteluni kaikissa mainituissa liitteissä. Tähän lisään vielä polttoainekäryt, joista osansa saa niin lähiseutukunta kuin talvel1a jäillä hiihtelijätkin. (Kts em. johtopäätöksen s. 6/7 maininnat tärinästä, melusta ja savusta.) Mielipide : Uudistan kaikki ko. EL Y-keskuksen asiakirjassa esitetyt (ss. 3/7 ja 4/7) vaatimukset perusteluineen, joita Ilmavoimien Esikunnan Sotilasilmailun Viranomaisyksikössä toimiva asiantuntijani on vielä myöhemmin tarkentanut seuraavasti: "Laskennalliset arvot eivät välttämättä kohtaa todellisia arvoja, koska tukikohtaa saatetaan käyttää muillakin jo käytössä olevilla konetyypeillä, joiden meluarvot ovat korkeammat, kuin mitä laskelmissa on käytetty." Lisäksi hän mainitsee vielä, että vastatuuleen lento on yleisempää laskeutumisvaiheessa, kun taas lentoonlähdössä kopteri nousee pystysuoraan ylös (nokka vastatuuleen) tiettyyn korkeuteen, josta se jatkaa mihin tahansa suuntaan. Eli mielestäni on sanomattakin selvää, että melutaso tulee olemaan melkoinen asutusalueen rakennusten yllä! Rakennusten äänieristyksethän ovat peräisin 1980-luvun alkupuolelta eikä riitä nykyiselläänkään suojaamaan Rissalan lentokoneiden ei myöskään edes alueella olevan teollisuuden ja liikenteen tuottamalta melulta. Alue kärsii jo nyt aliarvostuksesta ilman omaa syytään, ei enää tarvita helikopteria riesaksi. Vastine 3 5

6 Sähköposti ELY-keskukselle : "Pyynnöstäni on asiakirjoihin tutustunut lennoston lentoturvallisuusyksikössä palveleva tutkimuspäällikkö, joka käsityksenään asiasta on ilmi tuonut, että 1) meluhaitasta ei ole olemassa eikä edes saatavana aluetta koskevaa virallista tietoa, vaan nyt on käytetty laskennallisia arviointeja, jotka perustuvat ilmeisesti nyt käytössä olevaan kalustoon, ei yrittäjän lehdessä ilmoittamia lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia suurempia konetyyppejä; 2) laskeutumistilanteen melutaso on todennäköisesti arvioinneissa ilmoitettua suurempi tukikohtaa ympäröivällä alueella, koska koneen on lennettävä matalalla ennen laskeutumistaan; 3) nousu lentoon lähdettäessä tapahtuu aina vastatuuleen, joten esitetyt lähestymissuunnat vain etelästä tai pohjoisesta eivät pidä paikkaansa, ne voivat olla jopa suoraan lähiasutuksen päältä ja kuten edellä mainittiin paljon melua aiheuttavan matalalta. Vastine 3 Kun kaupunki on kaavoittamassa uusia alueitaan (Neulaniemi ja Savisaari), totean omalta osaltani, että yrittäjän tarpeet voitaneen paremmin käsitellä jo ko. kaavavaiheessa ilman poikkeusluvan hakemista eikä myöskään vakavaa meluhaittaa tarvitsisi sijoittaan jo valmiiseen asuinyhteisöön. Sillä onhan selvää, että meluhaitta tulee johtamaan alueen pientalojen ja asuntojen epäoikeudenmukaiseen arvonalennukseen muutenkin syyttään aliarvostetulla asuinalueella." Vastine 1, 5.2 ja 8 Kuntalaisen aloite : Ilmari-helikopterin tukikohtaa ei saa sijoittaa Kelloniemen asutuksen yhteyteen meluhaittojen takia. Paras paikka olisi Savisaari lähellä KYSiä kaupunkin mailla, jos se on sijoitettava jonnekin kaupungin alueella. Vastine 1 ja 3 Erkki Kuusisto : Kuopion asukkaana pyydän kiinnittämään huomiota seuraaviin. Suunnitellun sijoituspaikan (Kelloniemi) valintaperusteet ontuvat, lukuisista syistä: Onko kustannuslaskelmissa muistettu meluhaitat ja hälytysajojen onnettomuusriski? Valmisteluaineiston liitteessä 8011/2013 Tukikohdan sijoittamisen syyt ja vaikutukset ja yleisötilaisuudessa tukikohdan siirtämistä Rissalasta Kelloniemeen perusteltiin lähinnä sillä, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä. Tavoitteena on siis lyhentää maayksikön keskimääräisiä hälytysajo- ja paluumatkoja. Yleisötilaisuudessa kaksi osallistujaa esitti kuitenkin vasta-argumentin, että maayksikkötehtäviä varten kannattaisi mielummin järjestää kantakaupunkiin oma tuki-kohtansa. Sellainen voitaisiin niveltää esim. KYSin toimintoihin. Tällöin kopteritukikohta ja -melu voitaisiin pysyttää Rissalassa, eivätkä maayksikön sireenimelu ja onnettomuusriski kohdistuisi Kelloniemen lähiasutukseen. Vastine 1 Vastauksessaan ensihoidon ylilääk. Jouni Kurola vetosi laskelmiin, joiden mukaan toisen ensihoitolääkärin ylläpitäminen maksaisi liikaa. Ovatko kustannuslaskelmat kattavia: 6

7 Erittäin todennäköisesti laskelmista unohdettiin tukikohdan meluhaitat Kelloniemen ja muulle lähiasutukselle. Kokonaismelu muodostuu lentomelusta ja maayksikön hälytys-sireenin melusta. Vastine 3 Todennäköisesti myös hälytysajojen liikenneonnettomuusriski (ks. jäljempänä) on sivuutettu laskelmista. Vastine 4 Maayksikön tehtävät voitaisiin yhdistää esim. KYSin päivystystoimintoihin, mikä vähentäisi lisäkustannuksia. Onko tämä otettu laskelmissa huomioon? Vastine 1 Kaikkia yllä lueteltuista seikoista on mahdollista ja tarpeen arvioida rahassa, kun sijoituspaikkoja vertaillaan. Maayksikön hälytysajojen onnettomuusriskiä ei ole tarkasteltu Kaavaselostusluonnoksessa ( ) tai valmisteluaineiston liitteessä 8011/2013 Tukikohdan sijoittamisen syyt ja vaikutukset ei mainita sanaakaan maayksikön hälytysajojen onnettomuusriskistä. Vastine 4 FinnHEMSin sivuilla ( kerrotaan, että hälytystehtäviä Kuopion tukikohdalla on vuodessa noin Yhtäpitävä tieto on kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirjassa Tehtäväennusteessa on vuodelle 2014 arvioitu ~1200 toteutuvaa lentotehtävää, joten autolla hoidettavia tehtäviä on noin = 1800 kpl/vuosi. Siis noin 5 hälytysajoa/vrk. Vastine 4 Kelloniemen alueella on suhteellisen vilkas työmatka- ja asiointiliikenne. Alueella liikkuu paljon raskasta liikennettä, joka joutuu lisäksi monin paikoin kipuamaan vaivalloisesti ylämäkeen (etenkin talvikeleillä). Moottoritien liittymään asti on menosuuntaan vain yksi kaista. Taipaleelle sijoittuu useita näkemältään suppeita risteyksiä ja mutkia. Vastine 3 ja 4 Hälytysajoissa olisi yhtenään odotettavissa vaaratilanteita. Paljonko maksaa yhteiskunnalle yksikin vakava loukkaantuminen? Vastine 4 Onnettomuusriski myös rahassa arvioituna on ehdottomasti sisällytettävä sijoituspaikkavertailuun. Vastine 4 Ilmastoargumenttia on käytetty yksisilmäisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa aikomus siirtää tukikohta Kelloniemeen on perus-teltu kahdella sanalla: ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon (OAS, s. 6). On Kuopion maankäytössä huolestuttavasti yleistynyt piirre, että asumisterveydelle vahingollisia muutoksia puolustellaan yksisilmäisesti ilmastosyillä. Kuntalaista ihmetyttää, mihin säädökseen nojautuu kaavatyön perusteleminen yksinomaan ilmastopolitiikalla? Paitsi että väite ilmastopoliittisesti parempi ylipainottuu räikeästi, väitettä ei ole sanallakaan perusteltu valmisteluaineistossa. Kaiken lisäksi väitteen totuusarvo on kyseenalainen (ks. jäljempänä). Vastineet 3 ja 5.1 7

8 On unohdettu kaavoituksen ensisijaiset päämäärät Maankäytön tavoitteissa noudatettava tärkeysjärjestys ilmenee lainsäädännöstämme, joka kertoo, että terveellisyys tulee kauan ennen muita ympäristöarvoja: Ensimmäinen MRL:ssä mainittu tavoite on luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle (1 ). Vastaavasti alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa (5 ) nimetään terveellisen ja viihtyisän elinympäristön edistäminen jo ensimmäisessä luetelmakohdassa (5.1.1 ). Muut luonto- ja ympäristöarvot sijoittuvat vasta luettelon keskipaikkeille. Sanaa ilmasto ei esiinny MRL:ssä lainkaan. Vastineet 3, 4 ja 5 Ympäristömelu on länsimaissa kansanterveydelle toiseksi haitallisin ympäristöongelma. Olisikin tasapuolista jatkaa sijoituspaikkavertailua kertomalla, että sijainti Kelloniemessä on ympäristöterveydellisesti paljon huonompi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon. Vastine 1 ja 3 Sijoituspaikkoja tulee vertailla kaikkien ympäristövaikutusten kannalta Tukikohdan siirtoaikeen (Rissalasta kaupunkialueelle) vaikutustarkastelua on laajennettava sisältämään kaikki olennaiset ympäristövaikutukset. Ilmastopolitiikan rinnalle ohjenuoriksi tulee ottaa muutkin kansalliset ympäristöperiaatteet, etenkin valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006). Onhan melu kopteri- ja ambulanssitukikohtien suurin haitta taajamissa. Periaatepäätös edellyttää meluntorjunnan ottamista huomioon kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa. Tavoitteena on vähentää altistumista. Vastine 3 ja 5.1 Ei ole vaikea vastata kysymykseen, olisiko Kelloniemi vai Rissala parempi sijoituspaikka tässä valossa. Sijoittaminen Kelloniemeen saattaisi pahentaa myös ilmastohaittoja Ilmastoperustelu tukikohdan sijoittamiseksi keskustan liepeille ontuu, koska melu lisää ilmastohaittoja monella tapaa: Lisämelun tuominen asutusalueille kasvattaa tarvetta etsiä viihtyisämpiä ulkoilualueita kauempaa. Seurauksena on vapaa-ajanmatkojen pidentymistä, mikä lisää autoliikennettä. Melussa alueiden arvo laskee ja rakennukset jäävät asukas-vaihtuvuuden kasvaessa huonommalle hoidolle, mistä koituu suoraan ja välillisesti ilmastohaittoja. Samalla melu heikentää mahdollisuuksia lepoon ja virkistykseen ja aiheuttaa tutkitusti välinpitämättömyyttä. Terveys heikkenee, ulkoiluhalukkuus vähenee, hupenee kiinnostus ja ponnisteluvalmius ilmastoajatteluunkin. Vastine 4, 5 ja 6 Nämä tekijät lisäisivät ilmastohaittoja helposti enemmänkin kuin mitä FinnHEMSin vähäisestä työmatka- ja ambulanssiliikenteestä Kuopion ja Rissalan välillä koituu. Kuopiossa kopterit kantakaupunkiin, muissa kaupungeissa lentokentille? FinnHEMSin tukikohdista 5/6 (ts. muut paitsi Oulun) on jo sijoitettu tai ollaan siirtämässä lentokentän yhteyteen: Hki-Vantaa, Turku, Tre-Pirkkala, Rovaniemi, Kuopio-Rissala (ks. Lentokenttä on luonnollinen ratkaisu jo melun vuoksi. Vastine 1 Miksi Kuopiossa viis veisataan muiden kaupunkien järkeenkäyvistä ratkaisuista? 8

9 Meluselvityksessä on suuria aukkoja Täydennettyynkin meluselvitykseen ( ) on jäänyt olennaisia puutteita, jotka heikentävät tulosten käyttöarvoa suuresti. Selvitystä tulisi täydentää seuraavilta osin: a) Maayksikön sireenimelu on unohdettu Akukonin meluselvitys ei ole kokonaismelu- vaan lentomeluselvitys: Puuttuu maayksikön hälytyssireenin melu. Sireenimelu on erittäin häiritsevää, onhan se suunniteltu aiheuttamaan jokaisessa kuulijassa psykofysiologinen hälytysreaktio. Vastine 3 Hälytysajoihin käytettäisiin useimmiten Kellolahdentietä, joka sivuaa useita asuinkerrostaloja metrin etäisyydellä. Sireenimelu kohdistuisi pahimmin Kelloniemen ja Saarijärven Tiihottaren asukkaisiin. Kartalta voidaan arvioida, että melulle altistuu esim. 300 metrin säteellä Kellolahdentiestä yli 1000 asukasta. Meluselvitystä tulee täydentää siten, että sireenimelu otetaan mukaan tarkasteluun. Vastine 3 b) Lentomelu ylittää WHO-ohjearvon laajalti unihäiriöitä luvassa Meluselvityksessä on kohdistettu päähuomio keskiäänitasoihin, vaikka ne soveltuvat huonosti kuvailemaan harvakseltaan esiintyvistä melutapahtumista koostuvan melun haitallisuutta. Keskiäänitasot samoin kuin niiden ohjearvot soveltuvat parhaiten mittareiksi ja ohjenuoriksi tasaiselle, tieliikennemelun kaltaiselle melulle. Koska FinnHEMSin tapauksessa tarkastellaan ohilennoista harvakseltaan koostuvaa melua (luokkaa 4 5 lentotehtävää eli 8 10 nousua tai laskeutumista / vrk, ynnä maayksikön sireenimelu ~5 krt/vrk), paljon tärkeämpi suure on enimmäisäänitaso. Päivitetyssäkään meluselvityksessä (Akukon ) ei kuitenkaan kerrota, että Maailman terveysjärjestö (WHO) on asettanut unen häiriintymisen ehkäisemiseksi ohjearvon enimmäisäänitasoille: Ulkona makuuhuoneiden edustalla L AFmax 60 db, kun tuuletusikkunoita pidetään auki (ks. > Table 4.1 > rivi Outside bedrooms ). Mainittu WHO-ohjearvo ylittyy useiden asuinkatujen alueella sekä Kelloniemessä että Kettulanlahdessa (ks. meluselvityksen liite D). Kesäkaudella on siis luvassa toistuvia yöunen häiriintymisiä, koska tuuletusikkunoiden aukipito on usein tarpeen. Enimmäisäänitaso kohoaa lähimmän asuinkohteen pihalla ~70 desibeliin (ks. selvityksen taulukko 4), joten ohjearvo ylittyy ~10 desibelillä. Se on tuntuva ylitys. Huom. Yksi hälytyslentotehtävä tarkoittaa yleensä kahta ohilentoa ja pahimmillaan siis kahta ylimääräistä heräämistä per asukas. Havahduttuaan kopterin nousuun moni jää alitajuisesti odottamaan paluuta, mikä voi suuresti vaikeuttaa takaisin uneen pääsemistä, etenkin kun laskeutuminen on lennon meluisin vaihe. Vastine 3 c) Hallinnollisten ohjearvojen alittuessakin aiheutuu meluhaittoja Meluselvityksissä tulisi muistaa, että kaavaselvitysten tavoitteena on ympäristövaikutusten arvioiminen (MRL 1:9 ) eikä pelkkä hallinnollisiin ohjearvoihin vertaileminen. Akukonin tekemä ohjearvotarkastelu ei ole aitoa vaikutusarviointia: Hallinnolliset ympäristömelun oh- 9

10 jearvot (tässä: VNp 993/1992) ovat tunnetusti vain ympäristöpoliittinen kompromissi, jolla yritetään turvata sekä elinympäristön terveellisyys että liikenteen ja teollisuuden toimintaedellytykset. Siksi meluhaitoilta ei yleensä vältytä, vaikka kyseiset ohjearvot alittuisivat. Jo pitkään on tiedetty, että melun häiritsevyyshaittoja alkaa esiintyä jo ~10 db hallinnollisten ohjearvojen alapuolella. Vastine 3 Meluselvityksissä ei tule tyytyä kysymään vain, alittuvatko ohjearvot. Tulee katsoa myös terveellisen elinympäristön näkökulmasta. Se tarkoittaa häiritsevyyshaittojen arviointia silloinkin, kun hallinnolliset ohjearvot alittuvat. Tapausmäärien arviointiin on vakiintuneet menetelmät ja käytettävissä on riittävät lähtötiedot ainakin karkeaan arvioon. Vastine 3 Meluselvityksessä tämä tärkeä näkökulma on sivuutettu, vaikka vaakalaudalla on keskeinen terveyden osatekijä asumisterveys. Vastine 3 Koska meluselvityksen tilaaja (FinnHEMS) on sairaanhoitopiirien täysin omistama yritys, sen toivoisi suhtautuvan esikuvallisen vastuullisesti ympäristömeluun kansanterveysongelmana. Aie siirtää tukikohta kantakaupungin liepeille antaakin sangen kehnon kuvan FinnHEMSin johdon ympäristöterveydellisestä osaamisesta ja asenteesta. Vastine 3 Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry : Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi - asukasyhdistys ry esittää Kelloniemeen suunnitellun FinnHEMS:n helikopteritukikohdan tarpeita varten tekeillä olevan asemakaavan muutoksen luonnoksesta seuraavaa. Asukasyhdistys on esittänyt kannanottonsa myös osallistumisja arviointi suunnitelmasta. Asemakaavan muutosalueen laajuus Asemakaavan muutos on suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä helikopteritukikohdan sijoittamista varten. Muutosalue sisältää myös laajemman alueen käsittäen osan Kelloniemen kärjen yritysalueesta sekä vesi aluetta. Tarkoituksena on yritysalueen osalta päivittää nykyinen tilanne. Yleiskaavan ohjausvaikutus Muutosalueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varasto aluetta (T). T-alueen rannanpuoleisella osalla on alueen osa, joka MRL 43 :n nojalla tulee säilyttää rakentamattomana siten, että sille ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuksia. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava on asemakaava-alueella voimassa asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. 10

11 Helikopteritukikohta sijoittuu alueelle, joka on yleiskaavassa määrätty teollisuus- ja varastorakennusten varastoalueeksi ja myös ranta-alueen osalle, joka on jätettäväksi rakentamattomaksi. Helikopteritukikohtaa oheistoimintoineen ei voida pitää yleiskaavassa tarkoitettuna teollisuusja varastoalueena. Helikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle on siten yleiskaavan vastaista. Asemakaavaa ei voida laatia yleiskaavan vastaisesti. Hanke edellyttää siten myös yleiskaavan muuttamista. Asiasta järjestetyssä yleisötilaisuudessa Kuopion kaupungin edustaja kertoi, että Kelloniemessä on tarkoitus käynnistää vuonna 2015 yleiskaavahanke, jossa Kelloniemen aluetta tarkastellaan kokonaisuudessaan. Asukasyhdistys katsoo, että Kelloniemessä on tarpeen tehdä kokonaisvaltainen kaavallinen tarkastelu, jossa ratkaistaan eri toimintojen sijoittuminen ja yhteensopivuus. Ei ole näin ollen tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä "postimerkkikaavaa", mikä vaikeuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Eli yleiskaava ensin, vasta sen jälkeen asemakaavan muutos. Vastine 2 Vaikutusten selvittäminen Helikopteritukikohdan rakennuspaikan pinta-ala on neliömetriä ja rakennusten kerrosala neliömetriä. Alueelle tulisi halli- ja toimistorakennus, varastorakennus, polttoainevarasto ja helikoptereiden lentoplata. Rakennettava alue sijoittuu rakennettujen työpaikka-alueiden naapuriin aivan järven rantaan. Vastineet 1 ja 3 Hanketta suunniteltaessa ja aluetta kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n säännökset. Kaavan hyväksymisen edellytyksenä on, että kaavaa varten on tehty riittävät tutkimukset ja selvitykset. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vastine 5 Maankäyttö- ja rakennuslain 54 asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Vastineet 5 ja 6 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Helikopteritukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalassa. Selostusluonnoksen mukaan kopteritukikohdan sijoittamista varten on tutkittu viisi paikkaa: Kelloniemi, Julkula, Levänen, Kumpusaari ja Kettulanlahti. Selostuksessa Kelloniemen paikka on katsottu sopivimmaksi. Muiden sijoituspaikkojen sopimattomuus on kuitattu yleisluontoisesti muutamalla rivillä. Selostuksessa ei ole esitetty tarkempaa tietoa helikopteritukikohdan eri sijoituspaikoista ja ympäristövaikutuksista. Tarkemmat vaihtoehtoiset paikat eivät ole tiedossa, joten niihin ei voi ottaa kantaa. Sijoitusvaihtoehtojen selvittäminen on näin ollen riittämätöntä eikä täytä tältä osin kaavan valmistelun edellytyksiä. Yleisötilaisuudessa tuli ilmi, että helikopteritukikohdan sijoittumista Neulaniemeen asevarikon alueelle olisi jossain vaiheessa myös tutkittu. Tästä ei kuitenkaan yleisötilaisuudessa ollut kenelläkään tarkempaa tietoa. Tämä vaihtoehto tulee ottaa kaa- 11

12 vaa valmisteltaessa myös tarkasteluun. Perusteita helikopteritukikohdan sijoittamiseen Kelloniemeen sijoituspaikan valinnan osalta ei ole. Vastine 1 Vaikutusten selvittämisen riittävyys Osallistumis- ja arviointi suunnitelman mukaan tukikohtarakennuksen sopivuus alueen kaupunkikuvaan ja rantamaisemaan osoitetaan kaava-aineistoon sisältyvillä havainnekuvilla, joita ei ole kuitenkaan kaavaselostusluonnokseen sisällytetty. Kyseessä on ympäristön kannalta merkittävä hanke. Tukikohta-alue on pieni metsäinen alue aivan niemen kärjessä. Tukikohdan rakentaminen edellyttää alueella olevan puuston kaatamista. Maisemavaikutukset tulevat olemaan tuhoisat. Vastine 5 Minkäänlaista luontoselvitystä alueelta ei ole tehty. Kaavakarttaan on merkitty reitti liito-oravan kulkua varten. Liito-oravan reitti päättyisi helikopteritukikohtaan. Tuskinpa liito-oravat menevät meluisalle tukikohta-alueelle. Asukasyhdistys katsoo, että alueen luonnonolosuhteet ja liito-oravan reviiri alueet tulee tarkoin selvittää. Näistä tulee laatia ulkopuolisen tekemät kunnolliset selvitykset. Vastine 5 Polttoaineen varastoinnin vaikutukset on myös selvitettävä. Vastine 7 Suunnitellun helikopteritukikohdan vieressä on myös usean yrityksen työpaikka-alue. Kaava sallisi tällä alueelle sijoitettavaksi myös muutaman asunnon. Vaikutuksia yritystoimintaan ja työntekijöiden olosuhteisiin ja tällä alueella asumiseen ei ole myöskään mitenkään selvitetty. Asuminen ja työnteko helikopteritukikohdan vieressä on mahdotonta. Vastine 3 Lähialueen asukkaille Kelloniemen kärjen alueet ovat tärkeitä lenkkeily- ja koirien ulkoiluttamisalueita. Lenkkialueet kiertävät öljysataman alueet. Asukasyhdistys on useamman kerran lähettänyt Kuopion kaupungille kirjelmän toiveena saada Kelloniemen ranta-alueita enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. Mitään vastausta kaupungin taholta ei ole esitetty. Kaavahankkeen johdosta nykyinenkin alueen virkistyskäyttö menetettäisiin. Helikopteritukikohdan vaikutusta alueen virkistyskäyttöön ei ole mitenkään huomioitu. Vastine 6 FinnHEMS on teettänyt helikopteritukikohtaa koskevan meluselvityksen. Liitteenä on asukasyhdistyksen kannanotto tehtyyn meluselvitykseen. Virkistyskäyttöä koskevat aluevaraukset Kaavamuutos on selostusluonnoksen mukaan tarkoitus toteuttaa, vaikka helikopteritukikohtaa ei kaavaan hyväksyttäisikään. Kaavakartassa kaava-alueen länsipuolelle on merkitty lähivirkistysalue. Asukasyhdistys huomauttaa, että tällä alueella sijaitsee kuitenkin tällä hetkellä rakennettu rakennuspaikka. Kellonkärjen päähän on merkitty tämän kadun levyinen puistoalue. Tätä ei voi kuitenkaan käyttää puistona sen pienuuden vuoksi. Puistoksi tätä ei voi nimittää. Muut ranta-alueet on merkitty yrityskortteleihin kuuluviksi. Yleisötilaisuudessa tuotiin esille vaatimus saada ranta-alueille rantaa kiertävä ulkoilureitti. Kaupungin edustaja ilmoitti, että aikaisemmin on tehty näitä koskevat päätökset, eikä niitä nyt voi muuttaa. Mutta eikö nyt kaavoitus ole oikea paikka muuttaa aluevarauksia. Kaavahan aina muuttaa olemassa olevaa tilannetta. Yritystoiminnat eivät tarvitse rantaan ulottuvia alueita. Kaavaselostuksen mukaan alueet ovat kaupungin omistuksessa. Ranta-alueet tulee varata virkistyskäyttöön. Vastine 6 12

13 Lopuksi Asukasyhdistys katsoo, että kaavahanke on yleiskaavan vastainen. Asemakaavan muuttaminen edellyttää ennen sitä tehtävää yleiskaavan muuttamista. Yleiskaava tulee laatia koko Kelloniemen alueelle ennen kyseessä olevaa kaavahanketta. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä "postimerkkikaavaa", mikä vaikeuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Vastine 2 Kuopion kaupunki on teettänyt Oulun yliopistossa Kelloniemen alueesta osana ASSUU KUOPIOSSA -lähiöprojektia diplomityön. Diplomityön "Asukaslähtöinen maankäytön kehitys kuva Kuopion Kelloniemeen" on tehnyt Mari Piipponen. Työ on valmistunut Kaupunki on teettänyt diplomityön, mutta on jättänyt työn omaan arvoonsa. Asemakaavatyössä ei ole mitenkään huomioitu tehtyjä kehittämisehdotuksia. Vastine 2 Joka tapauksessa mikäli helikopteritukikohtahanketta viedään eteenpäin, hankkeen vaikutukset tulee laajasti ja tarkasti selvittää. Helikopteritukikohdalla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat Kelloniemen alueen asukkaisiin ja työntekijöihin sekä luontoon ja muuhun ympäristöön. Vastineet 3, 4, 5 ja 7 Oheisen liitteen melumittausraportin mukaan demolentojen aikaan tehdyt melumittaukset osoittavat, että ohjemeluarvot ylittyvät sekä ulkona että sisällä keskimääräisen ja hetkellisarvomelun suhteen. Vastine 3 Liite 1 Meluraportti Kelloniemen suunnitellun helikopterikentän melutarkastelu 1. Melumittausten tulokset koelentojen aikana Kelloniemessä Kuopion kaupunki järjesti helikopterien koelennätykset Kelloniemessä. Asukasyhdistys ja Kuopion kaupunki tilasivat melumittauksen APL-Systems Oy:ltä koelennätyksen ajaksi osoitteeseen Airokuja 8. Mittaus tehtiin sekä ulkona että sisällä. Mittaus tehtiin tavanomaisessa 80-luvulla rakennetussa omakotitalossa. Mittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Mittaukset sisätiloissa begin Date begintime LAeQl0min afastmax aslowmax :00:00 28,2 57,5 50, :10:00 26,0 47,3 42, :20:00 23,9 33,3 28, :30:00 24,3 44,0 36, :40:00 23,8 36,2 30, :50:00 23,8 34,6 27, :00:00 23,6 29,3 25,5 begindate begintime LAeQl0min afastmax aslowmax :00:00 40,9 56,3 53, :10:00 40,7 49,7 46, :20:00 42,4 64,1 60, :30:00 40,8 50,6 49, :40:00 41,1 49,7 48,3 13

14 :50:00 41,4 50,9 47, :00:00 40,1 48,6 44,5 Koelento tapahtui klo välisenä aikana. Mittaustulokset ovat kaikki A-painotettuja ja tarkastelujaksona on käytetty 10 minuutin jaksoja. Käytetyistä parametreistä todetaan, että sarake LAeq 1 Omin on kymmenen minuutin keskiäänitaso (ts. keskimääräinen äänentaso 10 minuutinjaksolta). Sarake afastmax on huipputason ilmaisin, jonka aikavakio on 125 millisekuntia. Sarake afastslow on myös huipputason ilmaisin, mutta käytettyaikavakio on 1 sekunti. Vastine 3 2. Asumisterveysohje Asuntoalueilla on noudatettava seuraavaa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjetta. Ohjeessa on mm meluun liittyviä ohjeita. Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 Voimassa toistaiseksi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Tämä ohje on yleisesti melualan konsulttien ja kaupunkien meluasiantuntijoiden käytössä mutta jostain syystä tähän ohjeeseen ei viitata missään Akukon Oy:n raporteissa. Vastine 3 3. Keskiarvomelu Asumisterveysohjeessa on meluun liittyviä enimmäisarvoja, joita ei saa ylittää. Ohjeessa on taulukko 2, joka kertoo asuntojen sisällä maksimikeskiarvomeluarvon, joka on LAq22-07 = 30 db. (Yöllä klo tärkeimmän levon aikaan) Kts ensimmäinen rivi. TAULUKKO 2 PÄIVÄ- JA YÖAJAN MEUTASOJEN OHJEARVOT ASUNNOISSA JA MUISSA OLESKELUTILOISSA Huoneisto ja huonetila LAeq, b LAeq, b Asuinhuoneisto asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 db 30 db (2 asunnon muut tilat (1 ja keittiö 40dB 40 db Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitushuoneet 35dB 30 db päiväkodit, lapsien ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 35 db 30 db (3 Kokoontumis- ja opetushuoneistot luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut 14

15 huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä. 35 db (4 muut kokoontumistilat (4 40 db (4,6 Työhuoneistot (yleisön kannalta) yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 db (4,7 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. 2) Asuntojen makuuhuoneisiin yöaikaan kuuluvalle musiikkimelulle ja matalataajuiselle melulle on annettu jäljempänä kohdassa 5.3 ja 5.4 erilliset ohjearvot. 3) Yöarvoa sovelletaan vain huoneisiin, joissa nukutaan yöaikaan. 4) Ohjearvo aikana, jona yleisö oleskelee huoneessa. Äänitasot saavat olla korkeampia, aikoina, jolloin huoneessa ei ole yleisöä. Kuulovammaisten ja kielenopetuksen luokkahuoneille suositellaan ohjearvoksi 30 db. 5) Muita kokoontumistiloja ovat esimerkiksi kokoontumistilojen lämpiöt ja ravintolasalit. Edellä mainittuihin mittaustuloksiin on lisättävä 6dB asumisterveysohjeen mukaisesti johtuen melun kapeakaistaisuudesta. 6dB korjaustermi johtuu siitä, että melun kapeakaistaisuus on selvästi kuultavissa helikopterin aiheuttamassa melussa. Helikopterin melussa on selvästi havaittavissa pääroottorin humputtava matalataajuinen ja sivuroottorin korkeataajuinen sireenimäinen melukomponentti. Seuraavassa on esitetty Asumisterveysohjeen kapeakaistaisuuskorjaustermit: KAPEAKAISTAISUUSKORJAUS Kapeakaistaisuuden ja äänesmäisyyden aiheuttama meluisuuden, äänekkyyden ja häiritsevyyden kasvun on todettu riippuvan siitä, kuinka selvästi kapeakaistaiset komponentit erottuvat muusta melusta ja kuinka voimakasta muu samanaikainen melu on. Mitä selvemmin ääni on ulisevaa, sireenimäistä tai soivaa ja mitä hiljaisempaa muu melu (melun ei-äänesmäisen osuuden ja muun samanaikaisesti esiintyvän melun summa) on, sitä suuremman tulisi korjauksen olla. Jos kapeakaistaisuus erottuu heikosti, on korjaus K K = 3 db(a). Jos se on selvästi kuultavissa, on korjaus K K = 6 db(a). Kapeakaistaisuus voidaan yleensä katsoa selvästi kuuluvaksi (erottuvaksi), jos komponentti tai komponentit aiheuttavat sen, että komponentin voimakkuus ylittää kuulokynnyksen ja taajuuspainottomassa terssispektrissä ko. komponentin terssipainetaso on vähintään 5 db suurempi kuin taajuudeltaan sitä alemman ja ylemmän terssin terssipainetasojen keskiarvo. Ja kun samanaikaisesti vallitsevan kokonaismelun L A eq -taso on alle db. Vertailun vuoksi on hyvä todeta mitä asumisterveysohjeessa on säädetty musiikkimelulle: Asuntoihin kuuluvalle rnusiikkimelulle voidaan käyttää pienitaajuiselle melulle esitettyjä ohjearvoja, ja lisäksi alkuyön (klo 22-02) L Aeq, tasojen tulisi olla korkeintaan 25 db(a) silloin, kun musiikkimelu on selvästi erotettavissa, so. kun jatkuva hyväksyttävissä oleva taustamelu ei peitä sitä kuulumattomiin. Taulukon 3 pienitaajuisen melun ohjearvoja sovelletaan musiikkimeluun vain yöaikana ja vain rnakuuhuoneiden melulle. Kun musiikkirnelun haitallisuutta arvioidaan edellä mainittuja ohjearvoja käyttäen, mittaustuloksiin ei tehdä kapeakaistaisuus- eikä impulssimaisuuskorjausta. 15

16 Yhteenvetona todetaan, että keskiarvomelun mittaustulokset esim. 28,2 + 6 = 34,2 db ylittävät kapeakaistaisuuden korjaustermin huomioonottamisen jälkeen asumisterveysohjeen sisätila melun suositusarvon 30 db keskiarvomelun suhteen kaikissa mitatuissa tilanteissa. Musiikkimelulle, joka lienee miellyttävämpää melua kuin helikopterin aiheuttama melu, on asetettu raja 25 db (A) ja joka ylittyy sekin reilusti kaikissa mittaustilanteissa. Toisaalta asumisterveysohjeen mukaan (kts tuonnempana kpl 3) unenhäirintää alkaa esiintyä keskimääräisen melun ylittäessä unen tai levon aikana db (A), joka raja ylittyy mittauksissa myös ilman kapeakaistaisuuskorjausta. Mittaustulosten mukaan keskiarvomelu oli sisällä 28,2 db. Vastine 3 4. Hetkelliset meluarvot Hetkelliset meluarvot ovat tärkeämpiä kuin keskiarvoiset meluarvot, koska helikopterin aiheuttama melu on voimakasta mutta ei jatkuvaa. Keskiarvoista melua laskettaessa meluhuiput häipyvät keskiarvoistuksessa. Kuitenkin melun häiritsevyyden kannalta yksittäiset meluhuiput ovat häiritseviä unen ja levon aikana. Asumisterveysohjeessa on hetkellisestä melusta seuraavat ohjeet: Rakennusten teknisten laitteiden, kuten vesi- ja viemäriputkistojen, hissien sekä lärnmitys- ja ilrnanvaihto- ja kylmälaitteiden sekä talopesuloiden koneiden aiheuttaman melun ekvivalenttitason tulee olla alle taulukon2 ohjearvojen. Tämän lisäksi teknisten laitteiden aiheuttamien yksittäisten rnelutapahtumien L AFmax -tason pitää jäädä alle db. Vaihtelualueen alarajaa voidaan soveltaa vaatimuksena tapauksissa, joissa päivä tai yöaikaisia melutapahtumia on useita tai ne kestävät pitkään. Kun melutapahtumia on vähän ja ne ovat lyhytaikaisia, haitallisuuden arvioinnin lähtökohtana voidaan käyttää vaihtelualueen yläpäätä. Teknisten laitteiden ohjearvot eivät koske samassa asuinhuoneistossa tai samassa luokka-, potilas- tai majoitushuoneessa yms. laskettavan veden ääntä. Myös seuraavissa kahdessa ohjeessa on enimmäisarvo hetkelliselle melulle sisätiloissa. Rakennusten julkisivun äänieristävyyden mitoittaminen. Ympäristöopas 108. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003 mainitaan, että sisällä LAmax hetkellisarvo ei saa ylittää Laqmax 45 db (A). WHO:n ohjearvo yöajan sisämelun enimmäistasolle on Laqmax 45 db (A) Ote asumisterveysohjeesta koskien enimmäismelutasoa ja unenhäirintää: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levonaikainen L Aeq -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten rnelutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville. Vastine 3 APL-Systems Oy:n tekemien mittausten mukaan hetkellisarvon enimmäistaso sisällä on 57 db. Tämä ylittää sallitun enimmäistason 45 db 12 db:llä. Ylitys on huomattava, joka aiheuttaa yöaikaan jopa terveydellisiä haittoja. 16

17 Unen häirintää alkaa siis esiintyä kun hetkellinen melu on db. Nyt mitattiin 57 db. Vastine 3 5. Yhteenveto Mittausten mukaan sekä keskiarvo-, että hetkellismeluarvot sisällä ylittävät ohjearvot. Mitattu keskimääräinen melu arvo sisällä on 28,2 db (kapeakaistakorjattuna 34,2 db) ja joka ylitti enimmäisarvon 30 db. Mitattu hetkellismeluarvo sisällä 57 db ylitti sallitun enimmäisarvon 45 db. Nämä kummatkin meluarvot aiheuttavat unenhäirintää (hetkellismelun kohdalla jo 40 db:n ylittyessä) ja terveys ongelmia asumisterveysohjeen tietojen mukaan. Sisätilojen mitatut liian isot meluarvot johtuvat Kelloniemen rakennusten jo aika korkeasta iästä. Siihen aikaan, kun rakennukset on rakennettu, ei ole varauduttu ympäristön melusaasteeseen eikä rakennusten melun vaimennuskyky ole riittävä. Vanhoja rakennuksia ei kannata alkaa lisäeristämään koska se olisi kallista ja mahdotontakin, koska melu kulkeutuu kattojen läpi. Lentomelu ei ole ainoa melulähde vaan suunniteltu ambulanssiterminaali aiheuttaa toimiessaan vielä suuremman meluhaitan kun ambulanssit lähtevät hälytysajoon sireenit soiden. Nyt suunnitellun kaavan takia Kelloniemen kohdalla toteutuu visio, että siitä tulee virallinen lentomelualue samaan tapaan kuin Rissalassa on käynyt. Jatkossa tänne ei tietenkään voi rakentaa eikä taloja saa remontoida. Kaavasuunnittelun aikana ei ole tarkasteltu Kelloniemen teollisuusalueen melurasitusta. Lähimmät työpaikat ovat muutamien kymmenien metrien päässä helikopterikentästä. Helikoptereista aiheutuisi melua, johon työsuojelunkin on puututtava. Lentomelu ei ole pelkästään Kelloniemen ongelma vaan lentomelu ylettyy myös Kettulanlahteen, Itkonniemelle ja koko Kallaveden yli kesämökkiasutukseen. Meidän kelloniemeläisten mielestä kaupunki ei kohtele täällä asuvia asukkaita yhdenvertaisesti muiden asuinalueiden asukkaiden kanssa kaavasuunnittelun osalta. Missään päin Suomea ei helikopterikenttä ole näin lähellä asutusta. Kelloniemen asuntojen arvo on jo nyt notkahtanut uutisoinnin takia. Vastine 8 Asemakaavoituksen, FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastine annettuihin mielipiteisiin: 1. Kelloniemi sijoituspaikkana / vaihtoehtoiset sijoituspaikat: Kuopion FH 60 tukikohta: Helikopteri ja sen miehistö ovat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä, välittömässä lähtövalmiudessa. Tukikohta palvelee päivystystilana. Kelloniemeen suunniteltu tukikohta on 17

18 kooltaan noin 900 neliömetriä, ja se koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta sekä siihen liittyvästä kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. FH 60-yksikkö vastaanotti vuonna 2014 yhteensä 3255 hälytystä. Tämän lisäksi tukikohdan päivystävä lääkäri vastasi yli 4000 konsultaatiopuheluun. Tehtävistä kahteen kolmesta lähdettiin helikopterilla, ja yhteen kolmasosaan maayksiköllä joko tehtävän sijainnin tai lentämisen estävän sääesteen takia. Kohdatuista potilaista lääkäri saattoi sairaalaan 356. FH 60 tukikohdan tehtävämäärät ovat nousussa. Tukikohdan sijainnin muutos Joroisista Rissalaan toi aikaisempaa suuremman osan alueen asukkaista helikopterin toiminta-alueen piiriin. Vuonna 2015 käyttöön tuleva uusi helikopterimalli, EC145T2, kasvattaa FH 60-yksikön toiminta-aluetta edelleen. Isompi helikopteri mahdollistaa aikaisempaa pidemmät lentomatkat. FH 60-tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalan lentoaseman alueella. Keskeisempää sijaintia puoltavat kuitenkin lukuisat tekijät. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumispaikkoja. Lisäksi keskeinen sijainti vähentää päällekkäisiin tehtäviin lähtemisen viivettä. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatko-kuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tukikohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. Kahden tukikohdan malli: Niin asukasillassa kuin kirjallisissa mielipiteissäkin esitettiin ns. kahden tukikohdan mallia. Tällä tarkoitetaan että helikopteri palvelisi aluetta Rissalasta käsin, ja että keskusta-aluetta palveleva maayksikkö toimisi esimerkiksi KYS:stä käsin. Valitettavasti malli ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollinen. Koulutettujen ensihoitolääkärien määrä on rajallinen eikä ko. resurssien irrottaminen muusta sairaalan toiminnasta ole mahdollinen. Lisäksi lääkäri + ensihoitaja-työparin ympärivuorokautisen päivystyksen kokonaiskustannukset (sisältäen ajoneuvokustannukset) ovat arviolta euroa / vuosi, jotka kohdistuisivat sairaanhoitopiiriin. Tähän ei ole olemassa taloudellisia edellytyksiä. Kahden tukikohdan mallin haittana on myös kohdattujen potilaiden jakautuminen aikaisempaa useammalle lääkärille. Kentällä toimiminen vaatii ensihoitolääkäriltä kokemusta. Jos sama määrä potilaita jakautuu entistä useammalle lääkärille, lääkäreiden kokemuspohja ohenee. Sijaintipaikan perusteet: Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja tukikohtaa varten. Mielipiteissä esitettiin, että vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen tutkinta olisi ollut puutteellista ja että vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tutkimista on syytä jatkaa. Lisäksi esitettiin, että jo tutkittujen sijaintivaihtoehtojen hylkäämisen syyt eivät ole olleet perusteltuja. Seuraavassa tarkennetaan jo tutkittujen sijoittumispaikkojen soveltumattomuuden syitä. 18

19 On syytä huomioida, että helikopteritukikohta asettaa merkittäviä vaatimuksia sijainnille. Ensinnäkin sijaintipaikan on oltava mahdollisimman tasainen, noin jalkapallokentän kokoinen alue. Keskeisellä sijainnilla jo tämäkin vaatimus on haastava. Merkittävin haaste tukikohdan sijaintipaikalle on kuitenkin riittävien lentosektoreiden varmistaminen. Lentosektori tarkoittaa estevapaata aluetta, jota pitkin helikopteri pystyy suorittamaan lentoonlähdöt ja nousut. Tällä hetkellä Suomessa voimassa oleva määräys on jossain määrin vanhentunut, ja siten sallivampi kuin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön esittämä suositus helikopterilentopaikkojen suunnittelukriteereistä. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräykset vaativat lentopaikalta kahta hyvin laajaa esteetöntä lentopintaa. Sektoreiden on oltava lähes vastakkaiset ja muodostettava yhteensä noin 2,5 kilometrin leveä esteetön sektori. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin 300 metriä tukikohdasta on oltava hyvinkin esteetön sektori. Tästä eteenpäin esimerkiksi puusto ei ole ongelma. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräysten mukaiset kaksi estevapaata lentosektoria eivät kuitenkaan riitä lääkärihelikopteritoiminnan kaltaisessa toiminnassa. Operatiivinen toiminta vaatii kahta useamman lentosektorin, koska muutoin helikopteria ei voi kääntää, jos tulee väärästä suunnasta. Ilmailumääräys AGA M2-1 sisältää säädökset helikopterilentopaikkojen rakentamisesta. Riittävien esteettömien lentosektoreiden varmistamiseksi tukikohdan on sijaittava niin, että sen naapurikiinteistöillä ei ole lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Lisäksi on kaavoituksellisin keinoin kyettävä rasittamaan naapurikiinteistöjä niin, ettei niille myöskään jatkossa rakenneta korkeita kiinteistöjä tai muita lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Sen sijan helikopterilentopaikka ei vaadi Finavian lupaa, vaan normaalilla hakumenettelyllä haettu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lupa riittää. Vaihtoehtoiset sijoituspaikat: Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu Kelloniemen lisäksi viittää muutakin paikkaa tukikohtaa varten: Julkulaa, Levästä, Neulaniemi, Kumpusaarta ja Kettulanlahtea. Julkulassa sijaintipaikaksi tutkittiin Julkulan sairaalan ja Julkula-talon eteläpuolella sijaitsevaa aluetta. Vaihtoehdon toteuttaminen olisi edellyttänyt laskeutumispaikan rakentamista järveen niin että molemmat rakentamismääräysten edellyttämät lentosektorit olisivat olleet veden päällä. Lentosektoria ei ole mahdollista järjestää Puijonmäen suuntaan mäen jyrkkyydestä johtuen. Lisäksi sijaintipaikan lähellä sijaitsee päiväkoti. Hälytysajoneuvot liikkuvat luonnollisesti kaikkialla hälytystehtävien mukaan, mutta päiväkodin läheisyys koetaan riskiksi maayksikkötoiminnan turvallisuuden kannalta. Kelloniemessä päiväkoti ei sijaitse maayksikkötoiminnan ensisijaisen liikennöintiväylän varrella. Kettulanlahdessa sijaintipaikaksi tutkittiin Autotalo Laakkosen vanhaa autotaloa Kallantiellä. Vaihtoehdosta jouduttiin kuitenkin luopumaan pian. Kiinteistön omistaja oli haluton hallitilojen vuokraamiseen etenkin hallitilojen vaatimien laajojen rakenteellisten muutosten takia. Lisäksi esteiksi muodostuivat asutuksen välitön läheisyys ja kiinteistön läheisyys moottoritielle. Itä- Suomen aluehallintovirasto (AVI) suhtautui moottoritien läheisyyteen erittäin kielteisesti. 19

20 Leväsellä sijaintipaikaksi tutkittiin Mestarinkadun ja Lumitien risteykseen jäävä rakentamatonta aluetta. Leväsellä ei kuitenkaan ole riittäviä lentosektoreita. Ilman ilmailuviranomaisten määräyksiä täyttäviä lentosektoreita tukikohtaa ei ole mahdollista sijoittaa tiettyyn paikkaan. Ilmailuturvallisuutta Leväsellä vaarantaa myös suurjännitelinjan läheisyys. Kuopion kaupunki ja FinnHEMS ovat tutkineet vuonna 2012 myös Kumpusaarta tukikohdan sijoittumispaikaksi. Kumpusaari ei kuitenkaan täytä lentotoiminnan vaatimuksia. Satamaalueella liikkuu isoja ajoneuvonostureita, joiden korkeus on enimmillään 75 metriä. Liikkuvuutensa takia nosturit voivat sijaita missä tahansa sataman tontilla (Sami Lehtonen / satamatoimisto). Tällöin koko satama-alue muodostaa lentoesteen. Neulaniemi / asevarikon alue oli esillä vaihtoehtona kun sijoituspaikkojen selvittäminen aloitettiin, mutta asevarikonalue oli tuolloin vielä puolustusvoimien aluetta. Alueen maastoolosuhteet ja Senaattikiinteistön esitykset alueen tulevaksi käyttötarkoitukseksi sulkivat asevarikon pois selvitysalueista. 2. Yleiskaavan ohjausvaikutus ja sen muutostarve sekä alueelle laadittu diplomityö: Yleiskaavan ohjausvaikutus ja sen muutostarve: Kelloniemen alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Yleiskaava luo kehittämisen periaatteet alueelle. Yleiskaavan muutos tulee ajankohtaiseksi lähivuosina lähinnä Kelloniemen keski- ja eteläosien osalta. Kelloniemen alue jakaantuu maankäytöllisesti asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Elinkeinoalueen merkitys on hyvin keskeinen. Asemakaavan muutosalue sisältää Kelloniemen pohjoisosan teollisuus- ja varastoalueet sekä vesiliikennealueen. Helikopteritukikohta sijoittuu elinkeinoalueelle sataman viereen, joten tukikohta sopii alueelle luontevasti. Asemakaavoitettava hanke ei ole ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Alueelle laadittu diplomityö: Alueelle laaditulla Mari Piipposen diplomityöllä vuodelta 2011 ei ole kaupungin hyväksyntää. Se on tehty itsenäisenä opinnäytetyönä, eikä sitä ole laadittu sellaisenaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tekijän tavoitteena oli tutkia asukasosallisuutta ja Kelloniemen kehittämismahdollisuuksia. Opinnäytetyötä ei ole laadittu kaavaprosessiin verrattavalla tavalla (mm. osallistaminen ja nähtävänä olot) eikä sitä ole käsitelty eikä hyväksytty kunnallisissa luottamuselimissä. Näin ollen opinnäytetyöllä ei ole, eikä sillä ollut tarkoitus olla asemakaavoitusta ohjaavaa merkitystä. 3. Helikopteritoiminnan ja hälytysajoneuvojen melu: Ympäristöministeriön ohjeistuksen ja vallitsevan käytännön mukaisesti meluselvitykset tulee tehdä melulähdekohtaisesti, mm. koska eri melulähteiden aiheuttama melu voi olla ominaisuuksiltaan erilaista. Eri melulähteiden yhteisvaikutusten arviointiin Suomessa ei ole vakiintunutta käytäntöä. Myös tästä syystä eri melulähteiden aiheuttamat melutasot on mm. asemakaavaaineistossa tarkoituksenmukaista esittää erikseen. 20