VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu:"

Transkriptio

1 LIITE 6 23-KELLONIEMI, FinnHEMS VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT MIELIPITEET JA LAUSUNTO VASTINEINEEN Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävänä ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä ja Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous Valmisteluaineistosta saatiin neljä mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Kaikille mielipiteille on laadittu yhteinen vastine, jossa käsitellään kootusti lausunnoissa esitettyjä seikkoja. Vastine on tämän liitteen lopussa mielipiteiden jälkeen Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry:n aloitteesta neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitulla mukaisesti. Valmisteluaineistoon sisältynyt vaihtoehto, josta mielipiteet ja lausunto on annettu: VALMISTELUVAIHEEN KAAVAKARTTA 1

2 VALMISTELUVAIHEEN PIHA JA ISTUTUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO: Johanna Hakkarainen :... 3 Helena Vantila (liitteenä mielipide , ELY:lle ja kuntalaisen aloite ):... 5 Erkki Kuusisto :... 6 Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry :...10 Asemakaavoituksen, FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastine annettuihin mielipiteisiin:...17 Kuopion Vesi liikelaitos :...27 Asemakaavoituksen vastine Kuopion Veden lausuntoon:...28 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) :

3 Johanna Hakkarainen : Tällä kirjelmälläni haluan tuoda esiin Kellonimeen suunnitellun helikopterikentän sijoituspäätökseen liittyviä tekijöitä ja toivomukseni mukaan vaikuttaa siihen, että sen sijoitus otettaisiin kriittiseen käsittelyyn ja estettäisiin tälle alueelle. Kaavaesitys koski huomattavan isoa osaa Kellonkärjen alueesta, ei vain aiotun helikopterikentän aluetta. Kaavoitetulla alueella sijaitsee alueen ainut vielä metsäalueeksi katsottavissa oleva alue, jonka säilyttämistä alueella puoltaa ympäristön käyttö virkistysalueena, kuten myös jo vähäiseksi käyneen luonnontilaisen alueen viimeisten rippeiden säilyttämisen tärkeä merkitys alueen viihtyvyyteen. Vastineet 5.3 ja 6 Sekä kaavaesityksessä että meluarviossa esiin tuodut lentomelun desibelimääriä on tässä sen enempää vähäisenkin melun negatiivisia terveysvaikutuksia esiin tuomatta, pidettävä huolestuttavina. Kaavaesitykseen oli liitetty tietokonepohjainen meluarvio, jolla oli pyritty esittämään arvioitu melu alhaisemmaksi kuin mittauksin esiin tulleet arvot. Sen lisäksi että kyseessä oli mallinnettu arvio, ei tutkittuun faktaan perustuva esitys, meluarviossa tuotiin myös esiin että luotettavaa tietoa käytettäväksi arvioidun konetyypin melutaosta ei voida tässä vaiheessa esittää, sillä konetyypin käytöstä ei vielä ole kokemusta. Lisäksi varmuutta siitä, että tämä käytettäväksi aiottu konetyyppi olisi se, jolla myös pidemmällä tähtäimellä lentotoimintaa aiotaan harjoittaa, ei ole. Kaavaesitykseen liitettyä meluarviota ei siis voida pitää päätöksenteon perusteena. Vastine 3 Kaavaesityksessä esitettiin melutasoja jotka koskivat aluetta lähinnä olevaa asuinaluetta. Esityksessä annettiin ymmärtää että alueelta noin 700 metrin päässä sijaitsisi vain yksi asuintalo ja viitattiin muiden talojen olevan "kauempana". Tämä "kauempana" on kuitenkin vain noin sadan metrin päässä lähimmäksi merkitystä talosta. Kaavaesityksessä ei myöskään tuotu esille sitä seikkaa, että Kelloniemestä on muodostunut huomattavan suuren joukon työssäkäynnin ja sitä kautta päivittäisen oleskelun alue. Työllistävistä yrityksistä valta-osa sijaitsee kriittisen korkeiden melupäästöjen alueen sisäpuolella ja työntekijät tulisivat altistumaan hyvinvointinsa kannalta huomattavan epäedulle melulle. Vastine 3 Selvityksen mukaan melun keskiäänitaso tulisi asuinalueella olemaan huomattavan lähellä asuntoalueille valtioneuvoston päätöksen mukaan määriteltyjä maksimaalisia melutasoja. Helikopterin äänitaso oli selvityksessä ilmoitettu (korkeina) keskiäänitasoina, ei äänitasoina ylipäätään. Näin ollen esityksestä on luettavissa äänitasojen ylittävän valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasot. Valtioneuvoston päätöksen mukaisen äänitason ylitykseen kun riittää äänitason ylitys ylipäättään, ei keskiäänitaso. Lisäksi esityksessä tuotiin esiin ympäristöministeriön rakennusten julkisivun äänieristyksen mitoitusoppaassa annettu suositusarvo asuinhuoneessa sisällä esiintyvän melun enimmäisäänitasolle toistuvien ulkomelutapahtumien aiheuttamista meluhuippuista. Oppaassa suositellaan, että yöaikaisen melun suurin enimmäisäänitaso ei ylitä 45 db. Esityksessä esitettiin vuorokausimelutason olevan 50 db ja vuorokauden päivän keskitason olevan 47 db. Yön (jolle sijoittuu noin neljäsosa lennoista) keskimääräiseksi desibelimääräksi on puolestaan saatu 44 db. Yhden desibelin eroa suosituksen desibelimäärään voidaan pitää niin vähäisenä, ettei voida katsoa, etteivät esim. tuuliolosuhteet vaikuttaisi siten, että desipelimäärä tulisi satunnaisesti nousemaan tuota 3

4 korkeammaksi. Ja näin ollen siis myös jo lähtökohtaisesti korkeita suositusarvoja korkeammaksi. Ihmetystä herättää myös se, kuinka laskeutuminen ja nouseminen yöaikaan saadaan tehtyä hiljempää kuin päivällä? Finn Hemsin esittämän uuden helikopterimeluselvityksen mukaan lukuisat Kelloniemen omakotitalo-alueen talot ovat keskiäänitason mukaan db (vuorokausimelutaso db, kesiäänitaso yöllä db alueella). Arvio poikkeaa aiemmin esitetystä siten, että on vaikea uskoa selvityksen luotettavuutta. Esitetty keskimääräinen äänitaso ei myöskään tarkoita ettei melutaso ylittäisi ko. arvoa, kun taas suosituksen mukaan äänen tasoin ei (absoluuttisesti) pitäisi ylittää tasoa. Esityksessä tehdyissä päätelmissä melutason vaikutuksesta mainittiin oletettavan alueella olevien asuin talojen olevan suhteellisen uusia ja sitä myöten niiden julkisivun äänieristyksen olevan on nykytason mukainen. Suunnitteilla olevan helikopterikentän lähinnä oleva, suhteellisen suuri omakotitaloalue, kuten myös sen takana oleva kerrostaloalue, on kuitenkin rakennettu jo yli 30 vuotta sitten. Näin ollen esitetty oletus niiden "suhteellisesta uutuudesta" on huomattavan virheellinen. Lisäksi lämpiminä kesäöinä ihmiset nukkuvat pääsääntöisesti ikkunat auki ja useat omakotitaloalueella asuvat nukkuvat kesäisin myös pihoilla olevissa aitoissa, joiden ei voida olettaa äänieristyksen olevan "suhteellisen uuden" tai edes asuintaloille ylisesti esitettyä luokkaa. Helikopterikentän sekä asutuksen välillä ei myöskään ole nimeksikään rakennuksia tai puustoa joka vaientaisi lentotoiminnasta aiheutuvia äänihaittoja. Vastine 3 Esityksessä kerrottiin lento reittien suunnitellun kulkevan vesialueiden yli, mikä teoriassa saadaan kuulostamaan ympäröivän asutuksen kannalta positiiviselta. Selvityksissä ei kuitenkaan ole tuotu esiin sitä tosiasiaa, että ääni kulkee erilaisissa väliaineissa eri nopeudella. Äänen kantavuus vedessä on moninkertainen kuin ilman välityksellä tapahtuva äänen eteneminen ja äänen voimakkuus vertautuu väliaineessa ääniaaltoina välittyvän painevärähtelyn energiamäärään. Mitä tiheämpää väliaine on, sitä enemmän energiaa se siirtää, mikä koskee myös äänen aiheuttaman värähtelyn siirtymistä eteenpäin. Kallansiltojen liikenteen melu, jotka tapahtuu huomattavasti kauempana Kelloniemen asutuksesta kuin suunnitellun helikopterikentän liikenne, on siltojen remontin jälkeen kantautunut Kallaveden selän yli Kelloniemeen saakka. Jos melun lähde on huomattavasti lähempänä, on vaikea uskoa etteikö myös suunnitellun helikopteriliikenteen ääni kantautuisi vettä pitkin sekä voimakkaana että laajalle alueelle. Vastine 3 Lisäksi seikka mikä helikopteri kenttää veden äärelle suunniteltaessa olisi otettava huomioon ja tutkittava tarkkaan, on myös sen aiheuttama haitta alueen vesitöille, sen eliöstölle sekä vesistössä ja sen äärellä eläville eläimille. Suunnitellun helikopterikentän vaikutuksia koko ekosysteemiin on vaikea arvioida, mutta muutama tähän liittyvä seikka on helposti asiaan vihkiytymättömänkin ymmärrettävissä. Mikäli helikopterikenttäsuunnitelma viedään eteenpäin, tulevat alueella asuvien kalojen elinolosuhteet heikkenemään merkittävästi. Kalojen "kuulo" ja moni muu niiden käyttäytymiseen liittyvä ilmiö perustuu paineaaltojen vaihteluun. Kuten edellä esitin, on painevärähtelyn energiamäärä vedessä moninkertainen ilman verraten, joten muutokset siinä eivät voi olla vaikuttamatta myös kalojen elämään. Kelloniemessä pesii myös lukuisia vesilintulajeja, joiden säilyminen alueella on tärkeää sekä luonnon ekosysteemin että alueen asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Vastine 3 ja 5.3 Kellonkierrolla on omaleimainen luontonsa joka on vuosien saatossa muotoutunut alueen tehdasaluemaisesta luonteesta huolimatta moninaiseksi, omaleimaiseksi kokomaisuudeksi. Alueen 4

5 asukkaille, joiden liikkumista ympärillä olevat vesialueet rajoittavat, vesielementti ja sen äärellä oleva vähäinenkin luonto ovat tärkeitä. Vastine 6 Äänisaasteen lisäksi luontoon vaikuttavat myös kentällä käsiteltävät öljyt ja muut liottimet. Esimerkiksi käytettävien jäänestoaineiden sekä lentopolttoaineiden pientenkin päästöjen päätyminen pintaveteen olisi pystyttävät lentokenttäolosuhteissa estämään. Kentän sijainti välittömästi veden äärellä vaikeuttaa varmasti myös tämän asian varmistamista. Vastine 7 Lopuksi haluan tuoda esiin myös oman kokemukseni Kelloniemen alueen kehityksestä ja myös tämän kautta vedota teihin sen puolesta, että voisitte etsiä muunlaisia, varmasti parempia sijoituspaikkoja helikopterikentälle. Kelloniemi, luonnonläheinen alue kaupungin sydämessä, on enää muisto vain. Ihmiset ovat ostaneet tonttinsa kaupungilta lupauksin joita kaupunki ei osaltaan ole voinut kaikilta osin pitää. Hirvet eivät enää vaella alueellamme, lasten pesäpallokentän tilalla on koiranruokatehdas ja liikenne ja valosaaste ovat lisääntyneet huomattavasti. Älkää kuitenkaan tehkö alueestamme enempää urbaania keskusta kuin se jo on. Järviluonto ja viikonloppuisin hiljenevän teollisuusalueen ympärillä olevat vähäinenkin luonto ovat meille muistumia ajasta jolloin alueelle saavuimme. Ne ovat meille tärkeitä. Älkää viekö niitä meiltä pois. Vastineet 1, 5 ja 6 Helena Vantila (liitteenä mielipide , ELY:lle ja kuntalaisen aloite ): Uudistan kaikki ko. ELY-keskuksen asiakirjassa esitetyt (ss. 3/7 ja 417) vaatimukset peruste1uineen lisääntyvän lentomelusaasteen sekä toistuvasti kiusaavan ja kasvavan hätäajoneuvoliikenteen takia. Kel1olahdentiehän on liikenteellisesti "sumppu", joka päättyy talvella liukkaaseen mäkeen linja-autojen, rekkojen ja säiliöautojen kiusaksi. Siihenkö vielä ambulanssit? Eikös tämä ole mitä suurimmassa määrin ELY -keskuksen johtopäätöksessä mainittu "pysyvä rasitus", jota ei saisi muodostua. Vastineet 3 ja 4 Samoin esitän uudelleen viitekohdassa mainitut ehdotukset tukikohdan sijoittamisesta muualle kuin myös toistan perusteluni kaikissa mainituissa liitteissä. Tähän lisään vielä polttoainekäryt, joista osansa saa niin lähiseutukunta kuin talvel1a jäillä hiihtelijätkin. (Kts em. johtopäätöksen s. 6/7 maininnat tärinästä, melusta ja savusta.) Mielipide : Uudistan kaikki ko. EL Y-keskuksen asiakirjassa esitetyt (ss. 3/7 ja 4/7) vaatimukset perusteluineen, joita Ilmavoimien Esikunnan Sotilasilmailun Viranomaisyksikössä toimiva asiantuntijani on vielä myöhemmin tarkentanut seuraavasti: "Laskennalliset arvot eivät välttämättä kohtaa todellisia arvoja, koska tukikohtaa saatetaan käyttää muillakin jo käytössä olevilla konetyypeillä, joiden meluarvot ovat korkeammat, kuin mitä laskelmissa on käytetty." Lisäksi hän mainitsee vielä, että vastatuuleen lento on yleisempää laskeutumisvaiheessa, kun taas lentoonlähdössä kopteri nousee pystysuoraan ylös (nokka vastatuuleen) tiettyyn korkeuteen, josta se jatkaa mihin tahansa suuntaan. Eli mielestäni on sanomattakin selvää, että melutaso tulee olemaan melkoinen asutusalueen rakennusten yllä! Rakennusten äänieristyksethän ovat peräisin 1980-luvun alkupuolelta eikä riitä nykyiselläänkään suojaamaan Rissalan lentokoneiden ei myöskään edes alueella olevan teollisuuden ja liikenteen tuottamalta melulta. Alue kärsii jo nyt aliarvostuksesta ilman omaa syytään, ei enää tarvita helikopteria riesaksi. Vastine 3 5

6 Sähköposti ELY-keskukselle : "Pyynnöstäni on asiakirjoihin tutustunut lennoston lentoturvallisuusyksikössä palveleva tutkimuspäällikkö, joka käsityksenään asiasta on ilmi tuonut, että 1) meluhaitasta ei ole olemassa eikä edes saatavana aluetta koskevaa virallista tietoa, vaan nyt on käytetty laskennallisia arviointeja, jotka perustuvat ilmeisesti nyt käytössä olevaan kalustoon, ei yrittäjän lehdessä ilmoittamia lähitulevaisuudessa käyttöön otettavia suurempia konetyyppejä; 2) laskeutumistilanteen melutaso on todennäköisesti arvioinneissa ilmoitettua suurempi tukikohtaa ympäröivällä alueella, koska koneen on lennettävä matalalla ennen laskeutumistaan; 3) nousu lentoon lähdettäessä tapahtuu aina vastatuuleen, joten esitetyt lähestymissuunnat vain etelästä tai pohjoisesta eivät pidä paikkaansa, ne voivat olla jopa suoraan lähiasutuksen päältä ja kuten edellä mainittiin paljon melua aiheuttavan matalalta. Vastine 3 Kun kaupunki on kaavoittamassa uusia alueitaan (Neulaniemi ja Savisaari), totean omalta osaltani, että yrittäjän tarpeet voitaneen paremmin käsitellä jo ko. kaavavaiheessa ilman poikkeusluvan hakemista eikä myöskään vakavaa meluhaittaa tarvitsisi sijoittaan jo valmiiseen asuinyhteisöön. Sillä onhan selvää, että meluhaitta tulee johtamaan alueen pientalojen ja asuntojen epäoikeudenmukaiseen arvonalennukseen muutenkin syyttään aliarvostetulla asuinalueella." Vastine 1, 5.2 ja 8 Kuntalaisen aloite : Ilmari-helikopterin tukikohtaa ei saa sijoittaa Kelloniemen asutuksen yhteyteen meluhaittojen takia. Paras paikka olisi Savisaari lähellä KYSiä kaupunkin mailla, jos se on sijoitettava jonnekin kaupungin alueella. Vastine 1 ja 3 Erkki Kuusisto : Kuopion asukkaana pyydän kiinnittämään huomiota seuraaviin. Suunnitellun sijoituspaikan (Kelloniemi) valintaperusteet ontuvat, lukuisista syistä: Onko kustannuslaskelmissa muistettu meluhaitat ja hälytysajojen onnettomuusriski? Valmisteluaineiston liitteessä 8011/2013 Tukikohdan sijoittamisen syyt ja vaikutukset ja yleisötilaisuudessa tukikohdan siirtämistä Rissalasta Kelloniemeen perusteltiin lähinnä sillä, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä. Tavoitteena on siis lyhentää maayksikön keskimääräisiä hälytysajo- ja paluumatkoja. Yleisötilaisuudessa kaksi osallistujaa esitti kuitenkin vasta-argumentin, että maayksikkötehtäviä varten kannattaisi mielummin järjestää kantakaupunkiin oma tuki-kohtansa. Sellainen voitaisiin niveltää esim. KYSin toimintoihin. Tällöin kopteritukikohta ja -melu voitaisiin pysyttää Rissalassa, eivätkä maayksikön sireenimelu ja onnettomuusriski kohdistuisi Kelloniemen lähiasutukseen. Vastine 1 Vastauksessaan ensihoidon ylilääk. Jouni Kurola vetosi laskelmiin, joiden mukaan toisen ensihoitolääkärin ylläpitäminen maksaisi liikaa. Ovatko kustannuslaskelmat kattavia: 6

7 Erittäin todennäköisesti laskelmista unohdettiin tukikohdan meluhaitat Kelloniemen ja muulle lähiasutukselle. Kokonaismelu muodostuu lentomelusta ja maayksikön hälytys-sireenin melusta. Vastine 3 Todennäköisesti myös hälytysajojen liikenneonnettomuusriski (ks. jäljempänä) on sivuutettu laskelmista. Vastine 4 Maayksikön tehtävät voitaisiin yhdistää esim. KYSin päivystystoimintoihin, mikä vähentäisi lisäkustannuksia. Onko tämä otettu laskelmissa huomioon? Vastine 1 Kaikkia yllä lueteltuista seikoista on mahdollista ja tarpeen arvioida rahassa, kun sijoituspaikkoja vertaillaan. Maayksikön hälytysajojen onnettomuusriskiä ei ole tarkasteltu Kaavaselostusluonnoksessa ( ) tai valmisteluaineiston liitteessä 8011/2013 Tukikohdan sijoittamisen syyt ja vaikutukset ei mainita sanaakaan maayksikön hälytysajojen onnettomuusriskistä. Vastine 4 FinnHEMSin sivuilla (www.finnhems.fi/tukikohdat/kuopio) kerrotaan, että hälytystehtäviä Kuopion tukikohdalla on vuodessa noin Yhtäpitävä tieto on kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirjassa Tehtäväennusteessa on vuodelle 2014 arvioitu ~1200 toteutuvaa lentotehtävää, joten autolla hoidettavia tehtäviä on noin = 1800 kpl/vuosi. Siis noin 5 hälytysajoa/vrk. Vastine 4 Kelloniemen alueella on suhteellisen vilkas työmatka- ja asiointiliikenne. Alueella liikkuu paljon raskasta liikennettä, joka joutuu lisäksi monin paikoin kipuamaan vaivalloisesti ylämäkeen (etenkin talvikeleillä). Moottoritien liittymään asti on menosuuntaan vain yksi kaista. Taipaleelle sijoittuu useita näkemältään suppeita risteyksiä ja mutkia. Vastine 3 ja 4 Hälytysajoissa olisi yhtenään odotettavissa vaaratilanteita. Paljonko maksaa yhteiskunnalle yksikin vakava loukkaantuminen? Vastine 4 Onnettomuusriski myös rahassa arvioituna on ehdottomasti sisällytettävä sijoituspaikkavertailuun. Vastine 4 Ilmastoargumenttia on käytetty yksisilmäisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa aikomus siirtää tukikohta Kelloniemeen on perus-teltu kahdella sanalla: ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon (OAS, s. 6). On Kuopion maankäytössä huolestuttavasti yleistynyt piirre, että asumisterveydelle vahingollisia muutoksia puolustellaan yksisilmäisesti ilmastosyillä. Kuntalaista ihmetyttää, mihin säädökseen nojautuu kaavatyön perusteleminen yksinomaan ilmastopolitiikalla? Paitsi että väite ilmastopoliittisesti parempi ylipainottuu räikeästi, väitettä ei ole sanallakaan perusteltu valmisteluaineistossa. Kaiken lisäksi väitteen totuusarvo on kyseenalainen (ks. jäljempänä). Vastineet 3 ja 5.1 7

8 On unohdettu kaavoituksen ensisijaiset päämäärät Maankäytön tavoitteissa noudatettava tärkeysjärjestys ilmenee lainsäädännöstämme, joka kertoo, että terveellisyys tulee kauan ennen muita ympäristöarvoja: Ensimmäinen MRL:ssä mainittu tavoite on luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle (1 ). Vastaavasti alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa (5 ) nimetään terveellisen ja viihtyisän elinympäristön edistäminen jo ensimmäisessä luetelmakohdassa (5.1.1 ). Muut luonto- ja ympäristöarvot sijoittuvat vasta luettelon keskipaikkeille. Sanaa ilmasto ei esiinny MRL:ssä lainkaan. Vastineet 3, 4 ja 5 Ympäristömelu on länsimaissa kansanterveydelle toiseksi haitallisin ympäristöongelma. Olisikin tasapuolista jatkaa sijoituspaikkavertailua kertomalla, että sijainti Kelloniemessä on ympäristöterveydellisesti paljon huonompi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon. Vastine 1 ja 3 Sijoituspaikkoja tulee vertailla kaikkien ympäristövaikutusten kannalta Tukikohdan siirtoaikeen (Rissalasta kaupunkialueelle) vaikutustarkastelua on laajennettava sisältämään kaikki olennaiset ympäristövaikutukset. Ilmastopolitiikan rinnalle ohjenuoriksi tulee ottaa muutkin kansalliset ympäristöperiaatteet, etenkin valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta (2006). Onhan melu kopteri- ja ambulanssitukikohtien suurin haitta taajamissa. Periaatepäätös edellyttää meluntorjunnan ottamista huomioon kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa. Tavoitteena on vähentää altistumista. Vastine 3 ja 5.1 Ei ole vaikea vastata kysymykseen, olisiko Kelloniemi vai Rissala parempi sijoituspaikka tässä valossa. Sijoittaminen Kelloniemeen saattaisi pahentaa myös ilmastohaittoja Ilmastoperustelu tukikohdan sijoittamiseksi keskustan liepeille ontuu, koska melu lisää ilmastohaittoja monella tapaa: Lisämelun tuominen asutusalueille kasvattaa tarvetta etsiä viihtyisämpiä ulkoilualueita kauempaa. Seurauksena on vapaa-ajanmatkojen pidentymistä, mikä lisää autoliikennettä. Melussa alueiden arvo laskee ja rakennukset jäävät asukas-vaihtuvuuden kasvaessa huonommalle hoidolle, mistä koituu suoraan ja välillisesti ilmastohaittoja. Samalla melu heikentää mahdollisuuksia lepoon ja virkistykseen ja aiheuttaa tutkitusti välinpitämättömyyttä. Terveys heikkenee, ulkoiluhalukkuus vähenee, hupenee kiinnostus ja ponnisteluvalmius ilmastoajatteluunkin. Vastine 4, 5 ja 6 Nämä tekijät lisäisivät ilmastohaittoja helposti enemmänkin kuin mitä FinnHEMSin vähäisestä työmatka- ja ambulanssiliikenteestä Kuopion ja Rissalan välillä koituu. Kuopiossa kopterit kantakaupunkiin, muissa kaupungeissa lentokentille? FinnHEMSin tukikohdista 5/6 (ts. muut paitsi Oulun) on jo sijoitettu tai ollaan siirtämässä lentokentän yhteyteen: Hki-Vantaa, Turku, Tre-Pirkkala, Rovaniemi, Kuopio-Rissala (ks. Lentokenttä on luonnollinen ratkaisu jo melun vuoksi. Vastine 1 Miksi Kuopiossa viis veisataan muiden kaupunkien järkeenkäyvistä ratkaisuista? 8

9 Meluselvityksessä on suuria aukkoja Täydennettyynkin meluselvitykseen ( ) on jäänyt olennaisia puutteita, jotka heikentävät tulosten käyttöarvoa suuresti. Selvitystä tulisi täydentää seuraavilta osin: a) Maayksikön sireenimelu on unohdettu Akukonin meluselvitys ei ole kokonaismelu- vaan lentomeluselvitys: Puuttuu maayksikön hälytyssireenin melu. Sireenimelu on erittäin häiritsevää, onhan se suunniteltu aiheuttamaan jokaisessa kuulijassa psykofysiologinen hälytysreaktio. Vastine 3 Hälytysajoihin käytettäisiin useimmiten Kellolahdentietä, joka sivuaa useita asuinkerrostaloja metrin etäisyydellä. Sireenimelu kohdistuisi pahimmin Kelloniemen ja Saarijärven Tiihottaren asukkaisiin. Kartalta voidaan arvioida, että melulle altistuu esim. 300 metrin säteellä Kellolahdentiestä yli 1000 asukasta. Meluselvitystä tulee täydentää siten, että sireenimelu otetaan mukaan tarkasteluun. Vastine 3 b) Lentomelu ylittää WHO-ohjearvon laajalti unihäiriöitä luvassa Meluselvityksessä on kohdistettu päähuomio keskiäänitasoihin, vaikka ne soveltuvat huonosti kuvailemaan harvakseltaan esiintyvistä melutapahtumista koostuvan melun haitallisuutta. Keskiäänitasot samoin kuin niiden ohjearvot soveltuvat parhaiten mittareiksi ja ohjenuoriksi tasaiselle, tieliikennemelun kaltaiselle melulle. Koska FinnHEMSin tapauksessa tarkastellaan ohilennoista harvakseltaan koostuvaa melua (luokkaa 4 5 lentotehtävää eli 8 10 nousua tai laskeutumista / vrk, ynnä maayksikön sireenimelu ~5 krt/vrk), paljon tärkeämpi suure on enimmäisäänitaso. Päivitetyssäkään meluselvityksessä (Akukon ) ei kuitenkaan kerrota, että Maailman terveysjärjestö (WHO) on asettanut unen häiriintymisen ehkäisemiseksi ohjearvon enimmäisäänitasoille: Ulkona makuuhuoneiden edustalla L AFmax 60 db, kun tuuletusikkunoita pidetään auki (ks. > Table 4.1 > rivi Outside bedrooms ). Mainittu WHO-ohjearvo ylittyy useiden asuinkatujen alueella sekä Kelloniemessä että Kettulanlahdessa (ks. meluselvityksen liite D). Kesäkaudella on siis luvassa toistuvia yöunen häiriintymisiä, koska tuuletusikkunoiden aukipito on usein tarpeen. Enimmäisäänitaso kohoaa lähimmän asuinkohteen pihalla ~70 desibeliin (ks. selvityksen taulukko 4), joten ohjearvo ylittyy ~10 desibelillä. Se on tuntuva ylitys. Huom. Yksi hälytyslentotehtävä tarkoittaa yleensä kahta ohilentoa ja pahimmillaan siis kahta ylimääräistä heräämistä per asukas. Havahduttuaan kopterin nousuun moni jää alitajuisesti odottamaan paluuta, mikä voi suuresti vaikeuttaa takaisin uneen pääsemistä, etenkin kun laskeutuminen on lennon meluisin vaihe. Vastine 3 c) Hallinnollisten ohjearvojen alittuessakin aiheutuu meluhaittoja Meluselvityksissä tulisi muistaa, että kaavaselvitysten tavoitteena on ympäristövaikutusten arvioiminen (MRL 1:9 ) eikä pelkkä hallinnollisiin ohjearvoihin vertaileminen. Akukonin tekemä ohjearvotarkastelu ei ole aitoa vaikutusarviointia: Hallinnolliset ympäristömelun oh- 9

10 jearvot (tässä: VNp 993/1992) ovat tunnetusti vain ympäristöpoliittinen kompromissi, jolla yritetään turvata sekä elinympäristön terveellisyys että liikenteen ja teollisuuden toimintaedellytykset. Siksi meluhaitoilta ei yleensä vältytä, vaikka kyseiset ohjearvot alittuisivat. Jo pitkään on tiedetty, että melun häiritsevyyshaittoja alkaa esiintyä jo ~10 db hallinnollisten ohjearvojen alapuolella. Vastine 3 Meluselvityksissä ei tule tyytyä kysymään vain, alittuvatko ohjearvot. Tulee katsoa myös terveellisen elinympäristön näkökulmasta. Se tarkoittaa häiritsevyyshaittojen arviointia silloinkin, kun hallinnolliset ohjearvot alittuvat. Tapausmäärien arviointiin on vakiintuneet menetelmät ja käytettävissä on riittävät lähtötiedot ainakin karkeaan arvioon. Vastine 3 Meluselvityksessä tämä tärkeä näkökulma on sivuutettu, vaikka vaakalaudalla on keskeinen terveyden osatekijä asumisterveys. Vastine 3 Koska meluselvityksen tilaaja (FinnHEMS) on sairaanhoitopiirien täysin omistama yritys, sen toivoisi suhtautuvan esikuvallisen vastuullisesti ympäristömeluun kansanterveysongelmana. Aie siirtää tukikohta kantakaupungin liepeille antaakin sangen kehnon kuvan FinnHEMSin johdon ympäristöterveydellisestä osaamisesta ja asenteesta. Vastine 3 Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry : Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi - asukasyhdistys ry esittää Kelloniemeen suunnitellun FinnHEMS:n helikopteritukikohdan tarpeita varten tekeillä olevan asemakaavan muutoksen luonnoksesta seuraavaa. Asukasyhdistys on esittänyt kannanottonsa myös osallistumisja arviointi suunnitelmasta. Asemakaavan muutosalueen laajuus Asemakaavan muutos on suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä helikopteritukikohdan sijoittamista varten. Muutosalue sisältää myös laajemman alueen käsittäen osan Kelloniemen kärjen yritysalueesta sekä vesi aluetta. Tarkoituksena on yritysalueen osalta päivittää nykyinen tilanne. Yleiskaavan ohjausvaikutus Muutosalueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varasto aluetta (T). T-alueen rannanpuoleisella osalla on alueen osa, joka MRL 43 :n nojalla tulee säilyttää rakentamattomana siten, että sille ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuksia. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava on asemakaava-alueella voimassa asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. 10

11 Helikopteritukikohta sijoittuu alueelle, joka on yleiskaavassa määrätty teollisuus- ja varastorakennusten varastoalueeksi ja myös ranta-alueen osalle, joka on jätettäväksi rakentamattomaksi. Helikopteritukikohtaa oheistoimintoineen ei voida pitää yleiskaavassa tarkoitettuna teollisuusja varastoalueena. Helikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle on siten yleiskaavan vastaista. Asemakaavaa ei voida laatia yleiskaavan vastaisesti. Hanke edellyttää siten myös yleiskaavan muuttamista. Asiasta järjestetyssä yleisötilaisuudessa Kuopion kaupungin edustaja kertoi, että Kelloniemessä on tarkoitus käynnistää vuonna 2015 yleiskaavahanke, jossa Kelloniemen aluetta tarkastellaan kokonaisuudessaan. Asukasyhdistys katsoo, että Kelloniemessä on tarpeen tehdä kokonaisvaltainen kaavallinen tarkastelu, jossa ratkaistaan eri toimintojen sijoittuminen ja yhteensopivuus. Ei ole näin ollen tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä "postimerkkikaavaa", mikä vaikeuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Eli yleiskaava ensin, vasta sen jälkeen asemakaavan muutos. Vastine 2 Vaikutusten selvittäminen Helikopteritukikohdan rakennuspaikan pinta-ala on neliömetriä ja rakennusten kerrosala neliömetriä. Alueelle tulisi halli- ja toimistorakennus, varastorakennus, polttoainevarasto ja helikoptereiden lentoplata. Rakennettava alue sijoittuu rakennettujen työpaikka-alueiden naapuriin aivan järven rantaan. Vastineet 1 ja 3 Hanketta suunniteltaessa ja aluetta kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n säännökset. Kaavan hyväksymisen edellytyksenä on, että kaavaa varten on tehty riittävät tutkimukset ja selvitykset. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Vastine 5 Maankäyttö- ja rakennuslain 54 asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Vastineet 5 ja 6 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Helikopteritukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalassa. Selostusluonnoksen mukaan kopteritukikohdan sijoittamista varten on tutkittu viisi paikkaa: Kelloniemi, Julkula, Levänen, Kumpusaari ja Kettulanlahti. Selostuksessa Kelloniemen paikka on katsottu sopivimmaksi. Muiden sijoituspaikkojen sopimattomuus on kuitattu yleisluontoisesti muutamalla rivillä. Selostuksessa ei ole esitetty tarkempaa tietoa helikopteritukikohdan eri sijoituspaikoista ja ympäristövaikutuksista. Tarkemmat vaihtoehtoiset paikat eivät ole tiedossa, joten niihin ei voi ottaa kantaa. Sijoitusvaihtoehtojen selvittäminen on näin ollen riittämätöntä eikä täytä tältä osin kaavan valmistelun edellytyksiä. Yleisötilaisuudessa tuli ilmi, että helikopteritukikohdan sijoittumista Neulaniemeen asevarikon alueelle olisi jossain vaiheessa myös tutkittu. Tästä ei kuitenkaan yleisötilaisuudessa ollut kenelläkään tarkempaa tietoa. Tämä vaihtoehto tulee ottaa kaa- 11

12 vaa valmisteltaessa myös tarkasteluun. Perusteita helikopteritukikohdan sijoittamiseen Kelloniemeen sijoituspaikan valinnan osalta ei ole. Vastine 1 Vaikutusten selvittämisen riittävyys Osallistumis- ja arviointi suunnitelman mukaan tukikohtarakennuksen sopivuus alueen kaupunkikuvaan ja rantamaisemaan osoitetaan kaava-aineistoon sisältyvillä havainnekuvilla, joita ei ole kuitenkaan kaavaselostusluonnokseen sisällytetty. Kyseessä on ympäristön kannalta merkittävä hanke. Tukikohta-alue on pieni metsäinen alue aivan niemen kärjessä. Tukikohdan rakentaminen edellyttää alueella olevan puuston kaatamista. Maisemavaikutukset tulevat olemaan tuhoisat. Vastine 5 Minkäänlaista luontoselvitystä alueelta ei ole tehty. Kaavakarttaan on merkitty reitti liito-oravan kulkua varten. Liito-oravan reitti päättyisi helikopteritukikohtaan. Tuskinpa liito-oravat menevät meluisalle tukikohta-alueelle. Asukasyhdistys katsoo, että alueen luonnonolosuhteet ja liito-oravan reviiri alueet tulee tarkoin selvittää. Näistä tulee laatia ulkopuolisen tekemät kunnolliset selvitykset. Vastine 5 Polttoaineen varastoinnin vaikutukset on myös selvitettävä. Vastine 7 Suunnitellun helikopteritukikohdan vieressä on myös usean yrityksen työpaikka-alue. Kaava sallisi tällä alueelle sijoitettavaksi myös muutaman asunnon. Vaikutuksia yritystoimintaan ja työntekijöiden olosuhteisiin ja tällä alueella asumiseen ei ole myöskään mitenkään selvitetty. Asuminen ja työnteko helikopteritukikohdan vieressä on mahdotonta. Vastine 3 Lähialueen asukkaille Kelloniemen kärjen alueet ovat tärkeitä lenkkeily- ja koirien ulkoiluttamisalueita. Lenkkialueet kiertävät öljysataman alueet. Asukasyhdistys on useamman kerran lähettänyt Kuopion kaupungille kirjelmän toiveena saada Kelloniemen ranta-alueita enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. Mitään vastausta kaupungin taholta ei ole esitetty. Kaavahankkeen johdosta nykyinenkin alueen virkistyskäyttö menetettäisiin. Helikopteritukikohdan vaikutusta alueen virkistyskäyttöön ei ole mitenkään huomioitu. Vastine 6 FinnHEMS on teettänyt helikopteritukikohtaa koskevan meluselvityksen. Liitteenä on asukasyhdistyksen kannanotto tehtyyn meluselvitykseen. Virkistyskäyttöä koskevat aluevaraukset Kaavamuutos on selostusluonnoksen mukaan tarkoitus toteuttaa, vaikka helikopteritukikohtaa ei kaavaan hyväksyttäisikään. Kaavakartassa kaava-alueen länsipuolelle on merkitty lähivirkistysalue. Asukasyhdistys huomauttaa, että tällä alueella sijaitsee kuitenkin tällä hetkellä rakennettu rakennuspaikka. Kellonkärjen päähän on merkitty tämän kadun levyinen puistoalue. Tätä ei voi kuitenkaan käyttää puistona sen pienuuden vuoksi. Puistoksi tätä ei voi nimittää. Muut ranta-alueet on merkitty yrityskortteleihin kuuluviksi. Yleisötilaisuudessa tuotiin esille vaatimus saada ranta-alueille rantaa kiertävä ulkoilureitti. Kaupungin edustaja ilmoitti, että aikaisemmin on tehty näitä koskevat päätökset, eikä niitä nyt voi muuttaa. Mutta eikö nyt kaavoitus ole oikea paikka muuttaa aluevarauksia. Kaavahan aina muuttaa olemassa olevaa tilannetta. Yritystoiminnat eivät tarvitse rantaan ulottuvia alueita. Kaavaselostuksen mukaan alueet ovat kaupungin omistuksessa. Ranta-alueet tulee varata virkistyskäyttöön. Vastine 6 12

13 Lopuksi Asukasyhdistys katsoo, että kaavahanke on yleiskaavan vastainen. Asemakaavan muuttaminen edellyttää ennen sitä tehtävää yleiskaavan muuttamista. Yleiskaava tulee laatia koko Kelloniemen alueelle ennen kyseessä olevaa kaavahanketta. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä "postimerkkikaavaa", mikä vaikeuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Vastine 2 Kuopion kaupunki on teettänyt Oulun yliopistossa Kelloniemen alueesta osana ASSUU KUOPIOSSA -lähiöprojektia diplomityön. Diplomityön "Asukaslähtöinen maankäytön kehitys kuva Kuopion Kelloniemeen" on tehnyt Mari Piipponen. Työ on valmistunut Kaupunki on teettänyt diplomityön, mutta on jättänyt työn omaan arvoonsa. Asemakaavatyössä ei ole mitenkään huomioitu tehtyjä kehittämisehdotuksia. Vastine 2 Joka tapauksessa mikäli helikopteritukikohtahanketta viedään eteenpäin, hankkeen vaikutukset tulee laajasti ja tarkasti selvittää. Helikopteritukikohdalla on merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat Kelloniemen alueen asukkaisiin ja työntekijöihin sekä luontoon ja muuhun ympäristöön. Vastineet 3, 4, 5 ja 7 Oheisen liitteen melumittausraportin mukaan demolentojen aikaan tehdyt melumittaukset osoittavat, että ohjemeluarvot ylittyvät sekä ulkona että sisällä keskimääräisen ja hetkellisarvomelun suhteen. Vastine 3 Liite 1 Meluraportti Kelloniemen suunnitellun helikopterikentän melutarkastelu 1. Melumittausten tulokset koelentojen aikana Kelloniemessä Kuopion kaupunki järjesti helikopterien koelennätykset Kelloniemessä. Asukasyhdistys ja Kuopion kaupunki tilasivat melumittauksen APL-Systems Oy:ltä koelennätyksen ajaksi osoitteeseen Airokuja 8. Mittaus tehtiin sekä ulkona että sisällä. Mittaus tehtiin tavanomaisessa 80-luvulla rakennetussa omakotitalossa. Mittausten tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: Mittaukset sisätiloissa begin Date begintime LAeQl0min afastmax aslowmax :00:00 28,2 57,5 50, :10:00 26,0 47,3 42, :20:00 23,9 33,3 28, :30:00 24,3 44,0 36, :40:00 23,8 36,2 30, :50:00 23,8 34,6 27, :00:00 23,6 29,3 25,5 begindate begintime LAeQl0min afastmax aslowmax :00:00 40,9 56,3 53, :10:00 40,7 49,7 46, :20:00 42,4 64,1 60, :30:00 40,8 50,6 49, :40:00 41,1 49,7 48,3 13

14 :50:00 41,4 50,9 47, :00:00 40,1 48,6 44,5 Koelento tapahtui klo välisenä aikana. Mittaustulokset ovat kaikki A-painotettuja ja tarkastelujaksona on käytetty 10 minuutin jaksoja. Käytetyistä parametreistä todetaan, että sarake LAeq 1 Omin on kymmenen minuutin keskiäänitaso (ts. keskimääräinen äänentaso 10 minuutinjaksolta). Sarake afastmax on huipputason ilmaisin, jonka aikavakio on 125 millisekuntia. Sarake afastslow on myös huipputason ilmaisin, mutta käytettyaikavakio on 1 sekunti. Vastine 3 2. Asumisterveysohje Asuntoalueilla on noudatettava seuraavaa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjetta. Ohjeessa on mm meluun liittyviä ohjeita. Asumisterveysohje Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät Valtuutussäännös: Terveydensuojelulaki (763/94) 32 Voimassa toistaiseksi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 Tämä ohje on yleisesti melualan konsulttien ja kaupunkien meluasiantuntijoiden käytössä mutta jostain syystä tähän ohjeeseen ei viitata missään Akukon Oy:n raporteissa. Vastine 3 3. Keskiarvomelu Asumisterveysohjeessa on meluun liittyviä enimmäisarvoja, joita ei saa ylittää. Ohjeessa on taulukko 2, joka kertoo asuntojen sisällä maksimikeskiarvomeluarvon, joka on LAq22-07 = 30 db. (Yöllä klo tärkeimmän levon aikaan) Kts ensimmäinen rivi. TAULUKKO 2 PÄIVÄ- JA YÖAJAN MEUTASOJEN OHJEARVOT ASUNNOISSA JA MUISSA OLESKELUTILOISSA Huoneisto ja huonetila LAeq, b LAeq, b Asuinhuoneisto asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 db 30 db (2 asunnon muut tilat (1 ja keittiö 40dB 40 db Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitushuoneet 35dB 30 db päiväkodit, lapsien ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet 35 db 30 db (3 Kokoontumis- ja opetushuoneistot luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut 14

15 huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä. 35 db (4 muut kokoontumistilat (4 40 db (4,6 Työhuoneistot (yleisön kannalta) yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 db (4,7 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. 2) Asuntojen makuuhuoneisiin yöaikaan kuuluvalle musiikkimelulle ja matalataajuiselle melulle on annettu jäljempänä kohdassa 5.3 ja 5.4 erilliset ohjearvot. 3) Yöarvoa sovelletaan vain huoneisiin, joissa nukutaan yöaikaan. 4) Ohjearvo aikana, jona yleisö oleskelee huoneessa. Äänitasot saavat olla korkeampia, aikoina, jolloin huoneessa ei ole yleisöä. Kuulovammaisten ja kielenopetuksen luokkahuoneille suositellaan ohjearvoksi 30 db. 5) Muita kokoontumistiloja ovat esimerkiksi kokoontumistilojen lämpiöt ja ravintolasalit. Edellä mainittuihin mittaustuloksiin on lisättävä 6dB asumisterveysohjeen mukaisesti johtuen melun kapeakaistaisuudesta. 6dB korjaustermi johtuu siitä, että melun kapeakaistaisuus on selvästi kuultavissa helikopterin aiheuttamassa melussa. Helikopterin melussa on selvästi havaittavissa pääroottorin humputtava matalataajuinen ja sivuroottorin korkeataajuinen sireenimäinen melukomponentti. Seuraavassa on esitetty Asumisterveysohjeen kapeakaistaisuuskorjaustermit: KAPEAKAISTAISUUSKORJAUS Kapeakaistaisuuden ja äänesmäisyyden aiheuttama meluisuuden, äänekkyyden ja häiritsevyyden kasvun on todettu riippuvan siitä, kuinka selvästi kapeakaistaiset komponentit erottuvat muusta melusta ja kuinka voimakasta muu samanaikainen melu on. Mitä selvemmin ääni on ulisevaa, sireenimäistä tai soivaa ja mitä hiljaisempaa muu melu (melun ei-äänesmäisen osuuden ja muun samanaikaisesti esiintyvän melun summa) on, sitä suuremman tulisi korjauksen olla. Jos kapeakaistaisuus erottuu heikosti, on korjaus K K = 3 db(a). Jos se on selvästi kuultavissa, on korjaus K K = 6 db(a). Kapeakaistaisuus voidaan yleensä katsoa selvästi kuuluvaksi (erottuvaksi), jos komponentti tai komponentit aiheuttavat sen, että komponentin voimakkuus ylittää kuulokynnyksen ja taajuuspainottomassa terssispektrissä ko. komponentin terssipainetaso on vähintään 5 db suurempi kuin taajuudeltaan sitä alemman ja ylemmän terssin terssipainetasojen keskiarvo. Ja kun samanaikaisesti vallitsevan kokonaismelun L A eq -taso on alle db. Vertailun vuoksi on hyvä todeta mitä asumisterveysohjeessa on säädetty musiikkimelulle: Asuntoihin kuuluvalle rnusiikkimelulle voidaan käyttää pienitaajuiselle melulle esitettyjä ohjearvoja, ja lisäksi alkuyön (klo 22-02) L Aeq, tasojen tulisi olla korkeintaan 25 db(a) silloin, kun musiikkimelu on selvästi erotettavissa, so. kun jatkuva hyväksyttävissä oleva taustamelu ei peitä sitä kuulumattomiin. Taulukon 3 pienitaajuisen melun ohjearvoja sovelletaan musiikkimeluun vain yöaikana ja vain rnakuuhuoneiden melulle. Kun musiikkirnelun haitallisuutta arvioidaan edellä mainittuja ohjearvoja käyttäen, mittaustuloksiin ei tehdä kapeakaistaisuus- eikä impulssimaisuuskorjausta. 15

16 Yhteenvetona todetaan, että keskiarvomelun mittaustulokset esim. 28,2 + 6 = 34,2 db ylittävät kapeakaistaisuuden korjaustermin huomioonottamisen jälkeen asumisterveysohjeen sisätila melun suositusarvon 30 db keskiarvomelun suhteen kaikissa mitatuissa tilanteissa. Musiikkimelulle, joka lienee miellyttävämpää melua kuin helikopterin aiheuttama melu, on asetettu raja 25 db (A) ja joka ylittyy sekin reilusti kaikissa mittaustilanteissa. Toisaalta asumisterveysohjeen mukaan (kts tuonnempana kpl 3) unenhäirintää alkaa esiintyä keskimääräisen melun ylittäessä unen tai levon aikana db (A), joka raja ylittyy mittauksissa myös ilman kapeakaistaisuuskorjausta. Mittaustulosten mukaan keskiarvomelu oli sisällä 28,2 db. Vastine 3 4. Hetkelliset meluarvot Hetkelliset meluarvot ovat tärkeämpiä kuin keskiarvoiset meluarvot, koska helikopterin aiheuttama melu on voimakasta mutta ei jatkuvaa. Keskiarvoista melua laskettaessa meluhuiput häipyvät keskiarvoistuksessa. Kuitenkin melun häiritsevyyden kannalta yksittäiset meluhuiput ovat häiritseviä unen ja levon aikana. Asumisterveysohjeessa on hetkellisestä melusta seuraavat ohjeet: Rakennusten teknisten laitteiden, kuten vesi- ja viemäriputkistojen, hissien sekä lärnmitys- ja ilrnanvaihto- ja kylmälaitteiden sekä talopesuloiden koneiden aiheuttaman melun ekvivalenttitason tulee olla alle taulukon2 ohjearvojen. Tämän lisäksi teknisten laitteiden aiheuttamien yksittäisten rnelutapahtumien L AFmax -tason pitää jäädä alle db. Vaihtelualueen alarajaa voidaan soveltaa vaatimuksena tapauksissa, joissa päivä tai yöaikaisia melutapahtumia on useita tai ne kestävät pitkään. Kun melutapahtumia on vähän ja ne ovat lyhytaikaisia, haitallisuuden arvioinnin lähtökohtana voidaan käyttää vaihtelualueen yläpäätä. Teknisten laitteiden ohjearvot eivät koske samassa asuinhuoneistossa tai samassa luokka-, potilas- tai majoitushuoneessa yms. laskettavan veden ääntä. Myös seuraavissa kahdessa ohjeessa on enimmäisarvo hetkelliselle melulle sisätiloissa. Rakennusten julkisivun äänieristävyyden mitoittaminen. Ympäristöopas 108. Ympäristöministeriö, Helsinki 2003 mainitaan, että sisällä LAmax hetkellisarvo ei saa ylittää Laqmax 45 db (A). WHO:n ohjearvo yöajan sisämelun enimmäistasolle on Laqmax 45 db (A) Ote asumisterveysohjeesta koskien enimmäismelutasoa ja unenhäirintää: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levonaikainen L Aeq -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten rnelutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville. Vastine 3 APL-Systems Oy:n tekemien mittausten mukaan hetkellisarvon enimmäistaso sisällä on 57 db. Tämä ylittää sallitun enimmäistason 45 db 12 db:llä. Ylitys on huomattava, joka aiheuttaa yöaikaan jopa terveydellisiä haittoja. 16

17 Unen häirintää alkaa siis esiintyä kun hetkellinen melu on db. Nyt mitattiin 57 db. Vastine 3 5. Yhteenveto Mittausten mukaan sekä keskiarvo-, että hetkellismeluarvot sisällä ylittävät ohjearvot. Mitattu keskimääräinen melu arvo sisällä on 28,2 db (kapeakaistakorjattuna 34,2 db) ja joka ylitti enimmäisarvon 30 db. Mitattu hetkellismeluarvo sisällä 57 db ylitti sallitun enimmäisarvon 45 db. Nämä kummatkin meluarvot aiheuttavat unenhäirintää (hetkellismelun kohdalla jo 40 db:n ylittyessä) ja terveys ongelmia asumisterveysohjeen tietojen mukaan. Sisätilojen mitatut liian isot meluarvot johtuvat Kelloniemen rakennusten jo aika korkeasta iästä. Siihen aikaan, kun rakennukset on rakennettu, ei ole varauduttu ympäristön melusaasteeseen eikä rakennusten melun vaimennuskyky ole riittävä. Vanhoja rakennuksia ei kannata alkaa lisäeristämään koska se olisi kallista ja mahdotontakin, koska melu kulkeutuu kattojen läpi. Lentomelu ei ole ainoa melulähde vaan suunniteltu ambulanssiterminaali aiheuttaa toimiessaan vielä suuremman meluhaitan kun ambulanssit lähtevät hälytysajoon sireenit soiden. Nyt suunnitellun kaavan takia Kelloniemen kohdalla toteutuu visio, että siitä tulee virallinen lentomelualue samaan tapaan kuin Rissalassa on käynyt. Jatkossa tänne ei tietenkään voi rakentaa eikä taloja saa remontoida. Kaavasuunnittelun aikana ei ole tarkasteltu Kelloniemen teollisuusalueen melurasitusta. Lähimmät työpaikat ovat muutamien kymmenien metrien päässä helikopterikentästä. Helikoptereista aiheutuisi melua, johon työsuojelunkin on puututtava. Lentomelu ei ole pelkästään Kelloniemen ongelma vaan lentomelu ylettyy myös Kettulanlahteen, Itkonniemelle ja koko Kallaveden yli kesämökkiasutukseen. Meidän kelloniemeläisten mielestä kaupunki ei kohtele täällä asuvia asukkaita yhdenvertaisesti muiden asuinalueiden asukkaiden kanssa kaavasuunnittelun osalta. Missään päin Suomea ei helikopterikenttä ole näin lähellä asutusta. Kelloniemen asuntojen arvo on jo nyt notkahtanut uutisoinnin takia. Vastine 8 Asemakaavoituksen, FinnHEMS Oy:n ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastine annettuihin mielipiteisiin: 1. Kelloniemi sijoituspaikkana / vaihtoehtoiset sijoituspaikat: Kuopion FH 60 tukikohta: Helikopteri ja sen miehistö ovat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä, välittömässä lähtövalmiudessa. Tukikohta palvelee päivystystilana. Kelloniemeen suunniteltu tukikohta on 17

18 kooltaan noin 900 neliömetriä, ja se koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta sekä siihen liittyvästä kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. FH 60-yksikkö vastaanotti vuonna 2014 yhteensä 3255 hälytystä. Tämän lisäksi tukikohdan päivystävä lääkäri vastasi yli 4000 konsultaatiopuheluun. Tehtävistä kahteen kolmesta lähdettiin helikopterilla, ja yhteen kolmasosaan maayksiköllä joko tehtävän sijainnin tai lentämisen estävän sääesteen takia. Kohdatuista potilaista lääkäri saattoi sairaalaan 356. FH 60 tukikohdan tehtävämäärät ovat nousussa. Tukikohdan sijainnin muutos Joroisista Rissalaan toi aikaisempaa suuremman osan alueen asukkaista helikopterin toiminta-alueen piiriin. Vuonna 2015 käyttöön tuleva uusi helikopterimalli, EC145T2, kasvattaa FH 60-yksikön toiminta-aluetta edelleen. Isompi helikopteri mahdollistaa aikaisempaa pidemmät lentomatkat. FH 60-tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalan lentoaseman alueella. Keskeisempää sijaintia puoltavat kuitenkin lukuisat tekijät. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumispaikkoja. Lisäksi keskeinen sijainti vähentää päällekkäisiin tehtäviin lähtemisen viivettä. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatko-kuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tukikohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. Kahden tukikohdan malli: Niin asukasillassa kuin kirjallisissa mielipiteissäkin esitettiin ns. kahden tukikohdan mallia. Tällä tarkoitetaan että helikopteri palvelisi aluetta Rissalasta käsin, ja että keskusta-aluetta palveleva maayksikkö toimisi esimerkiksi KYS:stä käsin. Valitettavasti malli ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollinen. Koulutettujen ensihoitolääkärien määrä on rajallinen eikä ko. resurssien irrottaminen muusta sairaalan toiminnasta ole mahdollinen. Lisäksi lääkäri + ensihoitaja-työparin ympärivuorokautisen päivystyksen kokonaiskustannukset (sisältäen ajoneuvokustannukset) ovat arviolta euroa / vuosi, jotka kohdistuisivat sairaanhoitopiiriin. Tähän ei ole olemassa taloudellisia edellytyksiä. Kahden tukikohdan mallin haittana on myös kohdattujen potilaiden jakautuminen aikaisempaa useammalle lääkärille. Kentällä toimiminen vaatii ensihoitolääkäriltä kokemusta. Jos sama määrä potilaita jakautuu entistä useammalle lääkärille, lääkäreiden kokemuspohja ohenee. Sijaintipaikan perusteet: Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja tukikohtaa varten. Mielipiteissä esitettiin, että vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen tutkinta olisi ollut puutteellista ja että vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tutkimista on syytä jatkaa. Lisäksi esitettiin, että jo tutkittujen sijaintivaihtoehtojen hylkäämisen syyt eivät ole olleet perusteltuja. Seuraavassa tarkennetaan jo tutkittujen sijoittumispaikkojen soveltumattomuuden syitä. 18

19 On syytä huomioida, että helikopteritukikohta asettaa merkittäviä vaatimuksia sijainnille. Ensinnäkin sijaintipaikan on oltava mahdollisimman tasainen, noin jalkapallokentän kokoinen alue. Keskeisellä sijainnilla jo tämäkin vaatimus on haastava. Merkittävin haaste tukikohdan sijaintipaikalle on kuitenkin riittävien lentosektoreiden varmistaminen. Lentosektori tarkoittaa estevapaata aluetta, jota pitkin helikopteri pystyy suorittamaan lentoonlähdöt ja nousut. Tällä hetkellä Suomessa voimassa oleva määräys on jossain määrin vanhentunut, ja siten sallivampi kuin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön esittämä suositus helikopterilentopaikkojen suunnittelukriteereistä. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräykset vaativat lentopaikalta kahta hyvin laajaa esteetöntä lentopintaa. Sektoreiden on oltava lähes vastakkaiset ja muodostettava yhteensä noin 2,5 kilometrin leveä esteetön sektori. Käytännössä tämä tarkoittaa, että noin 300 metriä tukikohdasta on oltava hyvinkin esteetön sektori. Tästä eteenpäin esimerkiksi puusto ei ole ongelma. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräysten mukaiset kaksi estevapaata lentosektoria eivät kuitenkaan riitä lääkärihelikopteritoiminnan kaltaisessa toiminnassa. Operatiivinen toiminta vaatii kahta useamman lentosektorin, koska muutoin helikopteria ei voi kääntää, jos tulee väärästä suunnasta. Ilmailumääräys AGA M2-1 sisältää säädökset helikopterilentopaikkojen rakentamisesta. Riittävien esteettömien lentosektoreiden varmistamiseksi tukikohdan on sijaittava niin, että sen naapurikiinteistöillä ei ole lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Lisäksi on kaavoituksellisin keinoin kyettävä rasittamaan naapurikiinteistöjä niin, ettei niille myöskään jatkossa rakenneta korkeita kiinteistöjä tai muita lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Sen sijan helikopterilentopaikka ei vaadi Finavian lupaa, vaan normaalilla hakumenettelyllä haettu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lupa riittää. Vaihtoehtoiset sijoituspaikat: Kuopion kaupungin strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu Kelloniemen lisäksi viittää muutakin paikkaa tukikohtaa varten: Julkulaa, Levästä, Neulaniemi, Kumpusaarta ja Kettulanlahtea. Julkulassa sijaintipaikaksi tutkittiin Julkulan sairaalan ja Julkula-talon eteläpuolella sijaitsevaa aluetta. Vaihtoehdon toteuttaminen olisi edellyttänyt laskeutumispaikan rakentamista järveen niin että molemmat rakentamismääräysten edellyttämät lentosektorit olisivat olleet veden päällä. Lentosektoria ei ole mahdollista järjestää Puijonmäen suuntaan mäen jyrkkyydestä johtuen. Lisäksi sijaintipaikan lähellä sijaitsee päiväkoti. Hälytysajoneuvot liikkuvat luonnollisesti kaikkialla hälytystehtävien mukaan, mutta päiväkodin läheisyys koetaan riskiksi maayksikkötoiminnan turvallisuuden kannalta. Kelloniemessä päiväkoti ei sijaitse maayksikkötoiminnan ensisijaisen liikennöintiväylän varrella. Kettulanlahdessa sijaintipaikaksi tutkittiin Autotalo Laakkosen vanhaa autotaloa Kallantiellä. Vaihtoehdosta jouduttiin kuitenkin luopumaan pian. Kiinteistön omistaja oli haluton hallitilojen vuokraamiseen etenkin hallitilojen vaatimien laajojen rakenteellisten muutosten takia. Lisäksi esteiksi muodostuivat asutuksen välitön läheisyys ja kiinteistön läheisyys moottoritielle. Itä- Suomen aluehallintovirasto (AVI) suhtautui moottoritien läheisyyteen erittäin kielteisesti. 19

20 Leväsellä sijaintipaikaksi tutkittiin Mestarinkadun ja Lumitien risteykseen jäävä rakentamatonta aluetta. Leväsellä ei kuitenkaan ole riittäviä lentosektoreita. Ilman ilmailuviranomaisten määräyksiä täyttäviä lentosektoreita tukikohtaa ei ole mahdollista sijoittaa tiettyyn paikkaan. Ilmailuturvallisuutta Leväsellä vaarantaa myös suurjännitelinjan läheisyys. Kuopion kaupunki ja FinnHEMS ovat tutkineet vuonna 2012 myös Kumpusaarta tukikohdan sijoittumispaikaksi. Kumpusaari ei kuitenkaan täytä lentotoiminnan vaatimuksia. Satamaalueella liikkuu isoja ajoneuvonostureita, joiden korkeus on enimmillään 75 metriä. Liikkuvuutensa takia nosturit voivat sijaita missä tahansa sataman tontilla (Sami Lehtonen / satamatoimisto). Tällöin koko satama-alue muodostaa lentoesteen. Neulaniemi / asevarikon alue oli esillä vaihtoehtona kun sijoituspaikkojen selvittäminen aloitettiin, mutta asevarikonalue oli tuolloin vielä puolustusvoimien aluetta. Alueen maastoolosuhteet ja Senaattikiinteistön esitykset alueen tulevaksi käyttötarkoitukseksi sulkivat asevarikon pois selvitysalueista. 2. Yleiskaavan ohjausvaikutus ja sen muutostarve sekä alueelle laadittu diplomityö: Yleiskaavan ohjausvaikutus ja sen muutostarve: Kelloniemen alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Yleiskaava luo kehittämisen periaatteet alueelle. Yleiskaavan muutos tulee ajankohtaiseksi lähivuosina lähinnä Kelloniemen keski- ja eteläosien osalta. Kelloniemen alue jakaantuu maankäytöllisesti asumiseen ja elinkeinotoimintaan. Elinkeinoalueen merkitys on hyvin keskeinen. Asemakaavan muutosalue sisältää Kelloniemen pohjoisosan teollisuus- ja varastoalueet sekä vesiliikennealueen. Helikopteritukikohta sijoittuu elinkeinoalueelle sataman viereen, joten tukikohta sopii alueelle luontevasti. Asemakaavoitettava hanke ei ole ristiriidassa yleiskaavan tavoitteiden kanssa. Alueelle laadittu diplomityö: Alueelle laaditulla Mari Piipposen diplomityöllä vuodelta 2011 ei ole kaupungin hyväksyntää. Se on tehty itsenäisenä opinnäytetyönä, eikä sitä ole laadittu sellaisenaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tekijän tavoitteena oli tutkia asukasosallisuutta ja Kelloniemen kehittämismahdollisuuksia. Opinnäytetyötä ei ole laadittu kaavaprosessiin verrattavalla tavalla (mm. osallistaminen ja nähtävänä olot) eikä sitä ole käsitelty eikä hyväksytty kunnallisissa luottamuselimissä. Näin ollen opinnäytetyöllä ei ole, eikä sillä ollut tarkoitus olla asemakaavoitusta ohjaavaa merkitystä. 3. Helikopteritoiminnan ja hälytysajoneuvojen melu: Ympäristöministeriön ohjeistuksen ja vallitsevan käytännön mukaisesti meluselvitykset tulee tehdä melulähdekohtaisesti, mm. koska eri melulähteiden aiheuttama melu voi olla ominaisuuksiltaan erilaista. Eri melulähteiden yhteisvaikutusten arviointiin Suomessa ei ole vakiintunutta käytäntöä. Myös tästä syystä eri melulähteiden aiheuttamat melutasot on mm. asemakaavaaineistossa tarkoituksenmukaista esittää erikseen. 20

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Asemakaavan selostuksen liitelomake http://www.tyvi.fi/b/ec/katse?session=0000&state=bigview_receive... Sivu /..0 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kuopio Täyttämispvm.0.0

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.12.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 22.12.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Hiidenmäen meluselvitys

Hiidenmäen meluselvitys Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8011/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8011/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (1) 131 Asianro 8011/10.02.03/2013 Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus / 23-Kelloniemi, FinnHEMS Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun

Lisätiedot

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 11.2.2011 KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, Päivämäärä 11.2.2011 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Asumisterveysasetus ja melu. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus ja melu. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus ja melu Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulaki asumisterveysasetuksen takana 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on väestön ja

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Meluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä

Meluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä Ramboll Finland Oy Rovaniemen kaupunki eluselvitys vt 4 lakorkalo- Niskanperä eluselvitys Helmikuu 2007 eluselvitys vt 4 lakorkalo-niskanperä Helmikuu 2007 iite ersio 1 Pvm 20.2.2007 Hyväksynyt Tarkistanut

Lisätiedot

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa MELUSELVITYS Forssan kaupunki Helmikuu 2013 2 (6) Alkusanat Tämä liikennemeluselvitys on tehty palvelemaan vireillä olevia Ojalanmäen ja Parkkiaron

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002

Lisätiedot

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Oulun kaupunki Ins. (AMK) Tiina Kumpula 12.8.2014 Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, 12.8.2014 2

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 954 URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,

ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere, ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005

19268 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 JUHA VIRKKI LOUHINNAN MELUSELVITYS PORNAINEN 2005 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS.

RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA sivu 1 (6) RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS. sivu 1 (6) RUSKON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 27.09.2013 RUSKO, HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt Ruskon kunta. Suunnittelualue

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 4.9.2014 VIKBY, ASEMAKAAVAN MUUTOS VIKBYN YRITYSALUEEN KORTTELISSA 7 OAS, asemakaavan muutos Vikbyn yritysalueen korttelissa 7 ~ 2 ~ OAS,

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS E27852 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN Keskinen/ Tilat Järvikannas 1:34 ja Ellivuori 1:57 Kelkjärvi/Tilat Järvelä 1:68 ja Soramäki 1:129 Päiväys 23.1.2017 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis-

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS

HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.6.2014 Viite 1510007986 HATTISENRANNAN KAAVA- ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS MELUSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080:

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080: Kalevi Suoniemen muistutus asemakaavaehdotukseen 8084: Särkijärven silta on tarpeeton. Melun leviäminen järvellä on väärin laskettu. Vaaditaan täydellistä selvitystä pumppaamoista ja hulevesistä sekä Höytämöjärven

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot