Kooste julkisesti nähtävillä olleesta vireilletuloaineistosta saaduista mielipiteistä:

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN MUUTOS / 23-KELLONIEMI, FinnHEMS Kooste julkisesti nähtävillä olleesta vireilletuloaineistosta saaduista mielipiteistä: Vireilläoloaikana jätettin viisi mielipidettä ja yksi kansalaisadressi. 1) Tervehdys, Helikopterin melu lienee sen verran kapeakaista, että noihin karttoihin pitäisi varmaan tehdä kapeakaistakorjaus joka taas laajentaisi melualueita huomattavasti: STM:n ohje aiheesta sivu 79: Toisaalta jonnekin sen kentän pitää kait tulla. Kas kun ei esim. IKEA:n yms. kentille? Se, että kyseessä on järvenrantapaikka voi jonain kauniina kesäiltana kasvattaa etäisyydellään melu kantautumista sopivalla säällä. Lentääkö helikopteri silloin kun huudat ja vastarannalla huutaa joku toinen samanlainen? Jorma Eton runon mukaan kyllä. 2) Kirjallinen mielipide FinnHEMSin kaavamuutoshakemukseen Kelloniemeen: Vastustan useimpien kelloniemeläisten tavoin lääkärikopteritukikohdan sijoittamista Kelloniemen kärkeen. FinnHEMS-tukikohdista neljä sijaitsee tällä hetkellä tai jatkossa lentokentän yhteydessä, yksi sairaala-alueella (lähde finnhems.fi). Täten ei ole perusteltua, että yhdessä kaupungissa tukikohta sijoitetaan keskelle asutusta. Sen sijaan oikea paikka tukikohdalle olisi lentoaseman tai sairaalan yhteydessä. Ei ole mitenkään mahdollista todeta, että Kelloniemen melusaaste ei merkittävästi lisääntyisi helikopterikentän myötä. Melua aiheutuu niin noususta kuin laskustakin, sekä siitä kun helikopteri lähtee asutuksen yli kohteeseensa. Jokainen helikopterin lentoa seurannut tietää, että yli lentäessäänkin melu on melkoinen. Kelloniemen kärki on merkittävä luontokohde paikallisille. Talvisin sen vierestä kulkevat hiihtoladut sekä maakaistaleen kauneudesta ja käytöstä kertoo, että kärjessä on nuorten epävirallinen nuotiopaikka. Myös allekirjoittanut käyttää maakaistaletta usein luonnosta nauttimiseen ja mm. koiran uittamiseen. Ehdottomasti alue on yksi Kuopion kauneimmista luonnossa oleskeluun ja on kelloniemeläisten sortamista, että tämä kaunis paikka tuhottaisiin helikopterikenttä rakentamalla. Lisäksi talvisin kärjestä liitytään usein jääladuille. Tähän saakka keskustelu on koskenut lähinnä helikopterin lentoja ja sen aiheuttamia haittoja. Kuitenkin muistuttaisin, että FinnHEMSillä on käytössään myös maayksikkö, jota se käyttää lähialueille ja huonon lentosään aikaan. On huomioitavaa, että tukikohdan sijainti Kelloniemen kärjessä aiheuttaisi hälytysajoa useamman kilometrin matkan taajama-alueella, jossa sijaitsee lapsiperheiden asuttamia kerrostaloja runsaasti sekä päiväkoti. Sen lisäksi samaa reittiä käyttävät koululaiset matkalla Pohjantien kouluun! Koululaisten määrä on edelleen lisääntymässä, mikäli Kettulan koulu pienennetään tai lakkautetaan, kuten nykyisten koululaisten vanhemmille on ilmoitettu.

2 Toivon, että Kuopion kaupunki huomioi Kelloniemen asukkaiden näkemyksen ja estää kaavamuutoksen ja FinnHEMS-tukikohdan rakentamisen Kelloniemen kärkeen mm. edellä mainituista syistä. Kelloniemen asukkaat ovat vuosien varrella jo joutuneet kestämään paljon teollisuuden rakentamista ym. asumisviihtyvyyttä heikentävää kaupunkikehitystä. Nyt vaarassa on jälleen yksi lepopaikka luonnon keskellä ja uhkana monimuotoiset ongelmat tukikohdan myötä. Kelloniemen etu kuopiolaisten mielestä on nimenomaan sen läheisyys keskustasta, mutta samaan aikaan luonnonläheisyys, joka sopii hyvin perheellisille ja lemmikin omistajille. Tällä hetkellä ensihoito on Kuopiossa jo niin laadukasta ja tulee nopeasti paikalle, että lääkäriyksikön sijainti esim. lentokentällä ei merkittävästi heikennä potilaan ennustetta, ja jo tällä hetkellä suurin osa maamme tukikohdista sijaitsee kaukana taajama-alueesta. 3) Vastustava kannanotto asiaan Uudistan kaikki ko. EL Y-keskuksen asiakirjassa esitetyt (ss. 3/7 ja 4/7) vaatimukset perusteluineen, joita Ilmavoimien Esikunnan Sotilasilmailun Viranomaisyksikössä toimiva asiantuntijani on vielä myöhemmin tarkentanut seuraavasti: Lisätäänkö ELYN päätös liitteeksi vai poimiko sieltä ko. tekstit? "Laskennalliset arvot eivät välttämättä kohtaa todellisia arvoja, koska tukikohtaa saatetaan käyttää muillakin jo käytössä olevilla konetyypeillä, joiden meluarvot ovat korkeammat, kuin mitä laskelmissa on käytetty." Lisäksi hän mainitsee vielä, että vastatuuleen lento on yleisempää laskeutumisvaiheessa, kun taas lentoonlähdössä kopteri nousee pystysuoraan ylös (nokka vastatuuleen) tiettyyn korkeuteen, josta se jatkaa mihin tahansa suuntaan. Eli mielestäni on sanomattakin selvää, että melutaso tulee olemaan melkoinen asutusalueen rakennusten yllä! Rakennusten äänieristyksethän ovat peräisin 1980-luvun alkupuolelta eikä riitä nykyiselläänkään suojaamaan Rissalan lentokoneiden ei myöskään edes alueella olevan teollisuuden ja liikenteen tuottamalta melulta. Alue kärsii jo nyt aliarvostuksesta ilman omaa syytään, ei enää tarvita helikopteria riesaksi. 4) Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry esittää Kelloniemeen suunnitellun FinnHEMS:n helikopteritukikohdan tarpeita varten tekeillä olevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavaa. Asemakaavan muutosalueen laajuus Asemakaavan muutos on suunnitelman mukaan tarkoitus tehdä helikopteritukikohdan sijoittamista varten. Muutosalue sisältää kuitenkin laajemman alueen käsittäen osan Kelloniemen kärjen yritysalueesta sekä vesialuetta. Suunnitelma ei sisällä tarkempaa tietoa siitä, mitä olemassa olevalle rakennetulle yritysalueelle ja vesialueelle on tarkoitus tehdä. Yleiskaavan ohjausvaikutus Muutosalueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). T-alueen rannanpuoleisella osalla on alueen osa, joka MRL 43 :n nojalla tulee säilyttää rakentamattomana siten, että sille ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuksia. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava on asemakaava-alueella voimassa asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Helikopteritukikohta sijoittuu alueelle, joka on yleiskaavassa määrätty teollisuus- ja varastorakennusten varastoalueeksi ja myös ranta-alueen osalle, joka on jätettäväksi

3 rakentamattomaksi. Helikopteritukikohtaa oheistoimintoineen ei voida pitää yleiskaavassa tarkoitettuna teollisuus- ja varastoalueena. Helikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle on siten yleiskaavan vastaista. Asemakaavaa ei voida laatia yleiskaavan vastaisesti. Hanke edellyttää siten myös yleiskaavan muuttamista. Vaikutusten selvittäminen Helikopteritukikohdalle on haettu poikkeamislupaa, joka on hylätty. Tästä hakemuksesta ilmenee, että rakennuspaikan pinta-ala on neliömetriä ja rakennusten kerrosala neliömetriä. Alueelle tulisi halli- ja toimistorakennus, varastorakennus, polttoainevarasto ja helikoptereiden lentoplata. Rakennettava alue sijoittuu rakennettujen työpaikka-alueiden naapuriin aivan järven rantaan. Hanketta suunniteltaessa ja aluetta kaavoitettaessa tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n säännökset. Kaavan hyväksymisen edellytyksenä on, että kaavaa varten on tehty riittävät tutkimukset ja selvitykset. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Helikopteritukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan helikopteritukikohdan sijainti Kelloniemessä olisi ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissala- vaihtoehtoon. Helikopteritukikohdan sijoittamista varten on tutkittu neljä muutakin paikkaa (Julkula, Levänen, Kumpusaari ja Kettulanlahti). Suunnitelman mukaan Kelloniemen paikka on katsottu sopivimmaksi, koska varsinaiseen asutukseen on matkaa noin 650 metriä. Helikopteritukikohtaa on perusteltu myös hankkeen työllistämisvaikutuksilla; hanke työllistää rakennusaikana ja tukikohdan kunnossapito työllistää jatkuvasti. Lisäksi tukikohdassa on 3-4 henkilön ympärivuorokautinen miehitys. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole esitetty tarkempaa tietoa helikopteritukikohdan eri sijoituspaikoista ja ympäristövaikutuksista. Vaihtoehtoiset paikat eivät siten ole tiedossa. Sijoitusvaihtoehtojen selvittäminen on näin ollen riittämätöntä. Perusteita helikopteritukikohdan sijoittamiseen Kelloniemeen ei ole. Mitään perusteita sille, miksi tukikohta ei voisi olla edelleen Rissalassa, ei ole myöskään esitetty. Asukasyhdistys katsoo, että luontevin helikopteritukikohdan sijoituspaikka on lentokentän yhteydessä Rissalassa. Vaikutusten selvittämisen riittävyys FinnHEMS on teettänyt helikopteritukikohtaa koskevan meluselvityksen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tukikohtarakennuksen sopivuus alueen kaupunkikuvaan ja rantamaisemaan osoitetaan kaava-aineistoon sisältyvillä havainnekuvilla. Mitään muita selvityksiä ei ole ilmoitettu tehtävän. Kyseessä on ympäristön kannalta merkittävä hanke. Tukikohta-alue on pieni metsäinen alue aivan niemen kärjessä. Tukikohdan rakentaminen edellyttää alueella olevan puuston kaatamista.

4 Maisemavaikutukset ovat tuhoisat. Minkäänlaista luontoselvitystä alueelta ei ole suunniteltu tehtäväksi. Saatujen epävirallisten tietojen mukaan Kelloniemen ranta-alueen metsäisillä alueilla olisi liito-oravaesiintymä. Alueen luonnonolosuhteet ja liito-oravan reviirialueet tulee selvittää. Polttoaineen varastoinnin vaikutukset on myös selvitettävä. Lähialueen asukkaille Kelloniemen kärjen alueet ovat tärkeitä lenkkeily- ja koirien ulkoiluttamisalueita. Lenkkialueet kiertävät öljysataman alueet. Asukasyhdistys on useamman kerran lähettänyt Kuopion kaupungille kirjelmän toiveena saada Kelloniemen ranta-alueita enemmän asukkaiden virkistyskäyttöön. Mitään vastausta kaupungin taholta ei ole esitetty. Kaavahankkeen johdosta nykyinenkin alueen virkistyskäyttö menetettäisiin. Helikopteritukikohdan vaikutusta alueen virkistyskäyttöön ei ole mitenkään huomioitu. Suunnitellun helikopteritukikohdan vieressä on myös usean yrityksen työpaikka-alue. Vaikutuksia yritystoimintaan ja työntekijöiden olosuhteisiin ei ole myöskään otettu huomioon. Liitteenä on asukasyhdistyksen kannanotto tehtyyn meluselvitykseen. Tehty meluselvitys on riittämätön eikä se anna oikeaa kuvaa helikopteritukikohtatoiminnan aiheuttamasta melusta. Lopuksi Asukasyhdistys katsoo, että helikopteritukikohta, sen sijoittuessa tiiviin asutuksen välittömään läheisyyteen ihan rantaan ahtaasti niemen kärkeen, ei sovellu sen merkittävien ympäristövaikutusten vuoksi suunnitellulle alueelle. Kaavahanke on yleiskaavan vastainen. Asemakaavan muuttaminen edellyttää ennen sitä tehtävää yleiskaavan muuttamista. Kelloniemessä on tarpeen tehdä kokonaisvaltainen kaavallinen tarkastelu, jossa ratkaistaan eri toimintojen sijoittuminen ja yhteensopivuus. Kelloniemessä on paljon rantaviivaa, jota ei ole varattu olleenkaan asukkaiden virkistyskäyttöön. Ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yhtä toimintaa varten pientä postimerkkikaavaa, mikä vaikeuttaa alueen myöhempää suunnittelua. Kuopion kaupunki on teettänyt Oulun yliopistossa Kelloniemen alueesta osana ASSUU KUOPIOSSA lähiöprojektia diplomityön. Diplomityön Asukaslähtöinen maankäytön kehityskuva Kuopion Kelloniemeen on tehnyt Mari Piipponen. Työ on valmistunut Diplomityössä on esitetty muun muassa seuraavat kehittämiskohteet.

5 Kaupunki on teettänyt diplomityön, mutta on jättänyt työn omaan arvoonsa. Asemakaavatyössä ei ole mitenkään huomioitu tehtyjä kehittämisehdotuksia. Joka tapauksessa mikäli helikopteritukikohtahanketta viedään eteenpäin, hankkeen vaikutukset tulee laajasti ja tarkasti selvittää. ELY-keskuksen tulisi järjestää neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tiihotar-Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry Liitteet: Liite 1 Liite 1 Yleistä koskien FinnHEMS:n tilaamaa meluselvitystä Kelloniemen alueelta on laadittu Akukon Oy:n toimesta meluselvitys Meluselvityksessä ei ole tehty melumittauksia Kelloniemessä ollenkaan, vaan Akukon Oy käyttää hyväksi Hernesaaressa tehtyä meluselvitystä vuodelta (Tieto peräisin Akukon Oy:n tutkijalta). Hernesaaren tapaus on hyvin samantapainen kuin Kelloniemen ja selvitys on tuloksiltaan vastaava kuin Kelloniemessä. Hernesaaren selvityksen melunestosuositukset rakennuksille ovat kuitenkin mahdottomia toteuttaa Kelloniemen vanhalla asuntoalueella. Seuraavissa kohdissa on otteita molemmista selvityksistä. Keskiarvomelulukemilla on ainoastaan tilastollista merkitystä. Melun luonteesta johtuen enimmäismeluarvot ovat ratkaisevia. Kelloniemen vanhan rakennuskannan melunesto-ominaisuudet eivät ole riittävät enimmäismelun rajoittamisessa sisätiloissa.

6 Hernesaari Ympäristömeluselvitys, päivitys 2011 Poimintoja, Akukon Oy Tässä selvityksessä ei ole laskettu helikopterimelun enimmäisäänitasoja. Enimmäisäänitaso ei ole yhtä herkkä kuin keskiäänitaso pienille muutoksille rakennusten tai muiden estäessä tai korkeuksissa, koska maksimimelu syntyy helikopterin ollessa nousuvaiheessa korkealla ilmassa. Näin ollen ensimmäisen selvityksen [1] enimmäisäänitason laskelmia voidaan edelleen käyttää sellaisinaan. Keskiäänitason tulee vaimentua ulkotasosta db sisätasoksi 35 db ja enimmäisäänitason ulkotasosta 78 db tavoitteelliseksi sisätasoksi 50 db (ks. viite [1], kohta 5.2.2, sivu 18). Näistä jälkimmäinen on määräävä; äänitasoerotukseksi tarvitaan vähintään 28 db, mikä voidaan pyöristää ylöspäin tavoitearvoksi 30 db. Tulos on, että enimmäisäänitasotkaan eivät periaatteessa edellytä erityistä, tavanomaista tasoa tiukempaa kaavamääräystä eteläkorttelien eteläisten sivujen ulkoseinien äänieristykselle. Sopiva muotoilu kaavamääräykselle on äänieristys tieliikennemelua vastaan, sillä helikopterien melu vastaa tässä suhteessa normaalia katuliikenteen melua. Tavalliset julkisivut vaimentavat helikopterien melun enimmäisäänitasoa kaikissa tapauksissa vähintään noin 30 db. Vaihtoehtoisesti voitaisiin myös ajatella, että melun epätavallisen luonteen vuoksi peruskäytännöstä poiketaan ja julkisivuille asetetaan sittenkin, varmuuden vuoksi, hieman tiukempi eristysmääräys, esimerkiksi 33 tai 35 db. Näistä ei vielä seuraa kovin erikoisia tai kalliita rakenteita. Sekä helikopteriliikenteen että satamatoiminnan melun leviämisen suora estäminen korkeilla rakennuksilla tai muilla rakenteilla siten, että lähimpien asuinrakennusten julkisivuilla alitettaisiin tavoitearvot, on hankalaa tai mahdotonta. Talojen julkisivuilla käytettävät äänieristysratkaisut ovat sen sijaan realistisia. Kelloniemi Poimintoja FinnHEMS meluselvitys, , Akukon Oy

7 Yhteenveto meluselvityksistä Kelloniemen raportti perustuu pitkälti Hernesaaressa tehtyihin mittauksiin, joten johtopäätökset ovat myös samansuuntaiset. Keskimääräiset melulaskelmat eivät kerro mitään asumisviihtyvyydestä, koska lentotapahtuman melukuorma (6 lentoa /vrk) keskiarvoistuu muun melun alle. Oikeasti lentotapahtumia on kaksinkertainen määrä eli 12 kappaletta, koska lähtöjä on 6 kappaletta vuorokaudessa, mutta sama määrä on paluulentoja. Enemmän merkitystä on kuitenkin enimmäismeluarvolla. Kelloniemessä suurin enimmäismelutaso (laskettu) on 69 dba helikopterin ollessa laskeutumisvaiheessa. Kelloniemen raportin mukaan enimmäismeluarvo on suurempi ohilennon aikana. Vastaava enimmäismeluarvo (laskettu) Hernesaaressa on 78 dba. Kelloniemen meluarvot lennossa ovat todennäköisesti myös samaa luokkaa 78 dba, koska Hernesaaren arvoja on käytetty referenssinä Kelloniemen simulaatioissa. Kelloniemessä ei ole mitattu lennosta enimmäismeluarvoa ollenkaan. Hernesaaressa päädyttiin Akukon Oy:n suositukseen rakennusten seinien vaimennusarvoksi db: Peruskäytännöstä poiketaan ja julkisivuille asetetaan sittenkin, varmuuden vuoksi, hieman tiukempi eristysmääräys, esimerkiksi 33 tai 35 db. Näistä ei vielä seuraa kovin erikoisia tai kalliita rakenteita. Nämä arvot on laskettu päiväaikaisen suosituksen 50 db. Oikeasti pitää käyttää arvoa 45 db niin kuin Akukon Oy:n Kelloniemen selvityksessä on mainittu:

8 Näin ollen melunvaimennuksen vaimennus suositus on vielä suurempi eli db. Vanhan rakennuskannan vaimennus ei riitä. Kesäaikaan on tapana pitää ikkunoita auki, jolloin melu kantautuu suoraan sisälle. Kelloniemen vanhan rakennuskannan melueristys ei riitä, vaan yöaikainen sisämelun enimmäisarvo nousee yli ohjearvojenkin. Akukon Oy:n arvio tarvittavista rakenteista Hernesaaren tapauksessa: Sekä helikopteriliikenteen että satamatoiminnan melun leviämisen suora estäminen korkeilla rakennuksilla tai muilla rakenteilla siten, että lähimpien asuinrakennusten julkisivuilla alitettaisiin tavoitearvot, on hankalaa tai mahdotonta. Talojen julkisivuilla käytettävät äänieristysratkaisut ovat sen sijaan realistisia. Pitääkö kelloniemeläisten lähteä lisäämään äänieristyksiä vanhojen talojen julkisivuihin ja vaihtaa ikkunat uudempiin? Vaimennus db saadaan hotelleissa käytetyillä rakenteilla. Akukon Oy:n ohje Kelloniemeen: Olettaen, että asuintalot ovat suhteellisen uusia ja niiden julkisivun äänieristys on nykytason mukainen, voidaan arvioida, että helikopterin ohilennon aiheuttama enimmäisäänitaso sisällä alittaisi 45 db ainakin 400 metrin etäisyydeltä alkaen. Akukon Oy:n tekemien raporttien perusteella on selvää, että meluarvot ovat erikoisen suuret kun tarkastellaan enimmäismelua. On aika erikoista, että Kuopion kaupunki suunnittelee helikopterikentän tapaista melulähdettä kaupunkialueelle ja samaan aikaan rakennetaan ympäri Kuopiota meluvalleja. Suunniteltuun helikopterikenttään ei voida edes rakentaa meluesteitä, koska melu pääsee leviämään korkealta helikopterista ympäri koko lähiseudun ja Kallaveden. Professori Erkki Björkin sähköpostilla lähettämät kommentit melumittauksesta: Kommenttini: Helikopterimelun kapeakaistaisuutta ei ole huomioitu meluselvityksissä. Ei ole huomioitu, että yläpohjan ääneneristys on usein heikompaa kuin julkisivun. WHO:n yöajan ohjearvo sisämelun enimmäistasolle on 45 db(a), jota tulee noudattaa kansallisen ohjearvon puuttuessa. Helikopterimelun enimmäismelupäästöä ja sen vaimenemista ympäristössä ei ole edustavasti ja luotettavasti selvitetty. Helikopterimelun matalataajuisuutta ja julkisivujen heikompaa äänieristystä matalilla taajuuksilla ei ole selvitetty ja huomioitu melun vaikutusten arvioinnissa. Asukasyhdistyksen mielipide Kelloniemen meluselvityksestä Asukasyhdistyksen mielestä meluarvio on tehty puutteellisesti, viitaten edellä mainittuihin Erkki Björkin kommentteihin ja siihen, ettei varsinaisia mittauksia ole tehty. Meluarvot ovat oikeasti todennäköisesti suuremmat kuin mitä raportissa on kerrottu. Jo nyt enimmäismeluarviot osoittavat selkeästi, että enimmäismeluarvot tulevat olemaan yli suosituksen ja ohjearvon ja melun vaimentamiseen ei alueen vanhan rakennuskannan melunvaimennus riitä. Melu ylittää asukkaiden kestokyvyn ja aiheuttaa terveysriskejä, mistä syystä helikopteritukikohtaa ei pidä rakentaa Kelloniemeen.

9 5) Kuopion asukkaana pyydän kiinnittämään huomiota osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) seuraaviin: A) SIJOITUSPAIKAN VALINTAPERUSTEET ONTUVAT Aie siirtää tukikohta Rissalasta kaupunkialueelle edustaa asumisterveydelle tuhoisaa ilmastosäntäilyä Kaavatyössä ilmenee Kuopion maankäytössä huolestuttavasti yleistynyt piirre: asumisterveydelle vahingollisten muutosten perusteleminen ilmastosyillä. Kaavatyön lähtökohta, aikomus siirtää tukikohta Rissalasta Kelloniemeen, on OAS:ssa perusteltu kahdella sanalla: Hankkeen sijainti Kelloniemessä on ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon. (OAS, s. 6) Tuijotettaessa ahtaasti ilmastoseikkoihin on unohdettu kaavoituksen ensisijaiset päämäärät: etenkin terveellisen ja viihtyisän elinympäristön vaaliminen (MRL ). Ympäristö-melu on länsimaissa yleisin ja kansanterveydelle toiseksi haitallisin ympäristöongelma. Eikö olisi ollut tasapuolista ja johdonmukaista jatkaa vertailua mainitsemalla edes, että hankkeen sijainti Kelloniemessä on melupoliittisesti paljon huonompi verrattuna Rissala-vaihtoehtoon? Nyt ylisuuresti painottuvaa ja todennäköisesti paikkansapitämätöntä (ks. jäljempänä) väitettä ilmastopoliittisesti parempi ei ole perusteltu OAS:ssa sanallakaan. Kuntalaista ihmetyttää suuresti myös, miksi ilmastosyyt on otettu ainoaksi perusteluksi? Mihin säädökseen perustuu kaavatyön perusteleminen yksinomaan ilmastopolitiikalla? Maankäytössä noudatettava tärkeysjärjestys ilmenee lainsäädännöstämme, joka kertoo, että terveellisyys tulee kauan ennen muita ympäristöarvoja: Ensimmäinen MRL:ssä mainittu tavoite on luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle (1 ). Vastaavasti 5 :ssä, alueidenkäytön suunnittelun tavoitteissa, määritellään terveellisen ja viihtyisän elinympäristön edistäminen jo ensimmäisessä luetelmakohdassa (5.1.1 ). Muut luonto- ja ympäristöarvot sijoittuvat vasta luettelon keskipaikkeille. Sanaa ilmasto ei esiinny MRL:ssä lainkaan. 2 / 4 Hanketta tulee kriittisesti arvioida muidenkin ympäristövaikutusten näkökulmasta Ilmastovaikutukset on toki otettava huomioon, mutta tukikohdan siirtoaikeen (Rissalasta kaupunkialueelle) vaikutustarkastelua on laajennettava sisältämään kaikki tapauksessa olennaiset ympäristövaikutukset. Koska keskeiseksi argumentiksi näkyy otetun kansallinen ilmastopolitiikka, vähintään yhtä suurella syyllä on tarkastelukulmiksi otettava muutkin kansalliset ympäristöperiaatteet. Ensimmäiseksi on luonnollisesti tarkasteltava valtioneuvoston periaatepäätöstä meluntorjunnasta (2006), onhan melu helikopteritukikohtien verrattomasti suurin haitta taajamissa. Periaatepäätös edellyttää meluntorjunnan ottamista huomioon kaikkea melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa. Tavoitteena on vähentää altistumista. Miten Kelloniemi ja Rissala vertautuisivat tässä valossa? Sijoittaminen Kelloniemeen pahentaisi myös ilmastohaittoja Ilmastoperustelu tukikohdan sijoittamiseksi keskustan lähistölle ontuu, koska melu lisää ilmastohaittoja monella tapaa: Lisämelun tuominen asutusalueille kasvattaa muuttovirtaa kohti rauhallisempia asuinpaikkoja, samoin tarvetta etsiä viihtyisämpiä ulkoilualueita kauempaa. Seurauksena on työssäkäynti- ja vapaa-ajanmatkojen pidentymistä, mikä lisää autoliikennettä. Melussa alueiden arvo laskee ja rakennukset jäävät asukasvaihtuvuuden kasvaessa huonommalle hoidolle, mistä koituu monenlaisia ilmastohaittoja. Samalla melu aiheuttaa tutkitusti

10 välinpitämättömyyttä ja heikentää mahdollisuuksia lepoon ja virkistykseen, jolloin hupenee ilmastoajatteluunkin tarvittava kiinnostus ja ponnisteluvalmius. Nämä tekijät lisäisivät ilmastohaittoja helposti enemmänkin kuin mitä FinnHEMSin vähäisestä työmatka- ja ambulanssiliikenteestä Kuopion ja Rissalan välillä koituisi. Kuopiossa helikopterit kaupunkialueelle, muissa kaupungeissa lentokentille? FinnHEMSin tukikohdista 5/6 (ts. muut paitsi Oulun) on jo sijoitettu tai ollaan siirtämässä lentokentän yhteyteen: Hki-Vantaa, Turku, Tre-Pirkkala, Rovaniemi, Kuopio-Rissala (ks. Se on luonnollinen ratkaisu melun vuoksi. OAS:ssa tuleekin tarkastella kriittisesti, onko Kuopiossa perusteita toimia muiden kaupunkien järkevistä ratkaisuista vähät välittäen. B) ONKO TEHTÄVÄENNUSTE KOHDALLAAN? FinnHEMSin sivustolla Kuopion tukikohdasta ( kerrotaan, että hälytystehtäviä on vuodessa noin Sama numerotieto on kaupunkirakenne-lautakunnan pöytäkirjassa Meluselvitykseen käytetyssä tehtäväennusteessa on kuitenkin esim. vuodelle 2014 arvioitu vain ~1400 lennettävää tehtävää. Kumpi on oikea tieto, 3000 vai ~1400 tehtävää vuodessa? Tulee varmistaa numerotietojen pitävyys ja tarpeen mukaan korjata meluselvitystäkin. C) MELUSELVITYKSESSÄ ON TÄSMENNETTÄVÄÄ Akukonin meluselvitykseen on jäänyt joitakin epätäsmällisyyksiä ja puutteita, jotka heikentävät tulosten luotettavuutta tai käyttöarvoa. OAS:n mukaan Meluselvitystä täydennetään tarpeen mukaan. Selvitystä tulisikin täsmentää seuraavien kohtien osalta: Melupäästötietojen alkuperä, luotettavuus ja arviointitapa? 1) Meluselvityksen taulukon 2 tiedoille tulee ilmoittaa alkuperäislähteet. 2) Konetyypin EC145-T2 melutiedot ovat selvityksen mukaan alustavia. Niiden luotettavuutta heikentää myös se, että tiedot on Akukonin mukaan (s-posti Benoît Gouatarbès) saatu FinnHEMSiltä, joka ei ole melualan asiantuntija. Akukonin mukaan kyseisen kopterityypin tyyppisertifiointi (ml. melutiedot) on kuitenkin hiljan valmistunut. On tarpeen tarkistaa, täsmäävätkö meluselvitykseen käytetyt alustavat tiedot sertifioinnin mukaisiin. Tarvittaessa meluselvitystä on korjattava. 3) Laskutapa, jolla EC145-T2-kopterityypin A-äänitehotasot on arvioitu AW139-kopterin tyyppi- ja mittaustietoihin tukeutuen, on kuvattu vain ylimalkaisesti. Hyvä hallinto- ja raportointitapa edellyttää tämäntapaisten laskelmien yksiselitteistä raportoimista, jotta lukija voi varmistua keskeisten lähtötietojen oikeellisuudesta. WHO-ohjearvo ylittyy laajalti, unihäiriöitä luvassa Koska tarkastellaan ohilennoista harvakseltaan koostuvaa melua (tietolähteestä riippuen 5 8 tehtävää eli nousua tai laskeutumista / vrk), haittojen arvioinnissa keskiäänitasoa tärkeämpi suure on enimmäisäänitaso. Ohjearvotarkastelussa (kpl 4.2) ei ole kerrottu, että WHO on asettanut unen häiriintymisen ehkäisemiseksi ohjearvon enimmäisäänitasoille: Ulkona makuuhuoneiden edustalla LAFmax 60 db, kun tuuletusikkunoita pidetään auki.

11 Vaikkei kyseessä ole kansallinen ohjearvo, meluselvityksessä tulisi tähdentää, että tämä WHOohjearvo ylittyy useiden asuinkatujen alueella paitsi Kelloniemessä myös Kettulanlahdessa (ks. selvityksen liite C). Lämpimään vuodenaikaan on siis asukkaille luvassa toistuvia yöunen häiriintymisiä, jos mielii tuulettaa ikkunasta. Enimmäistasot kohoavat lähimpien asuinkohteiden pihoilla ~70 desibeliin (ks. selvityksen taulukko 4), mikä samoin jää liian vähälle huomiolle. Huom. Yöaikainen hälytystehtävä tarkoittaa kahta ohilentoa ja pahimmillaan siis kahta ylimääräistä heräämistä per asukas. Havahduttuaan kopterin nousuun moni saattaa jäädä alitajuisesti odottamaan kopterin paluuta, mikä voi vaikeuttaa rauhalliseen uneen palaamista. Helikopterimelun kapeakaistaisuus? Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan melun arviointitulokseen lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista, jos melu on kapeakaistaista. Melun mahdollista kapeakaistaisuutta ei ole selvityksessä käsitelty, vaikka Akukonin mittauskokemusten mukaan (B.G ) helikopterien melu saattaa usein olla kapeakaistaista loppulähestymisen ja laskeutumisen aikana. Akukonin mukaan uudesta kopterityypistä ei kuitenkaan voida etukäteen olettaa, millainen tilanne on, jos mitään lisätietoa ei ole käytettävissä. Jos kopterimelu voi olla ja siis usein on kapeakaistaista, miksi melu on selvityksessä oletettu ei-kapeakaistaiseksi? Voitaisiinhan yhtä hyvin perustein olettaa toisin. Jää siis avoimeksi mahdollisuus, että EC145-T2-kopterien melu on kapeakaistaista, ainakin joissakin lennon vaiheissa. Meluselvitys tulisi tällaisen epävarmuuden vallitessa laatia terveydelle epäsuotuisimman oletuksen mukaisena. Muutoin meluhaitat voivat tulla aliarvioiduiksi. Huom. Vaikka meluselvityksen taulukon 4 perusteella keskiäänitason ohjearvot eivät asuinkohteissa näyttäisi ylittyvän kapeakaistaisuuskorjauksen jälkeenkään, tilanne voi muuttua, jos lähtötiedoissa osoittautuu olleen muitakin olennaisia epätarkkuuksia (esim. tehtäväennuste ja melupäästötiedot; ks. edellä). Otettakoon samalla huomioon, että äänen kapeakaistaisuus ei ole joko-tai-ilmiö, jollaiseksi se on ohjearvosäädöksessä karkeistettu (ts. korjaus joko 5 db tai 0 db). Jotta vältyttäisiin keinotekoisilta rajanvedoilta, meluselvityksen laatijan tulisi irrottautua lainsäätäjän yliyksinkertaistuksista ja lausua niiden sijasta arvionsa siihen, minkäsuuruinen korjaus (desibeleinä) todennäköisesti kuvaisi tarkasteltavaa tilannetta osuvimmin ts. melun häiritsevyyshaittojen kannalta oikein. Viranomaisen tehtäväksi jääköön sitten sen pohtiminen, millä tavoin meluselvityksen tulos tulisi ottaa huomioon ohjearvosäädöksiä sovellettaessa. Ohjearvojen alittuessakin aiheutuu meluhaittoja Meluselvityksissä tulisi pitää mielessä, että kaavaselvitysten tarkoitus on ympäristövaikutusten arvioiminen (MRL 1:9 ), josta ohjearvotarkastelu on vain yksi osa. Ovathan ympäristömelun ohjearvot vain ympäristöpoliittinen kompromissi, jolla yritetään samanaikaisesti turvata sekä elinympäristön terveellisyys että liikenteen ja teollisuuden toimintaedellytykset. Siksi hallinnollisten ohjearvojen alittuminen ei yleensä tarkoita meluhaitoilta välttymistä. Häiritsevyyshaittoja alkaa mainittavasti esiintyä jo ~10 db ohjearvojen alapuolella. Meluselvityksissä ei siten tulisi tyytyä katsomaan vain, vältytäänkö ohjearvojen ylittymisiltä. Tulisi katsoa myös terveellisen elinympäristön näkökulmasta. Se tarkoittaa häiritsevyyshaittojen arviointia sielläkin, missä hallinnolliset ohjearvot alittuvat. Meluselvityksessä tämä tärkeä näkökulma on sivuutettu, vaikka vaakalaudalla on keskeinen asumisterveyden ja -hyvinvoinnin osatekijä.

12 Koska meluselvityksen tilaaja (FinnHEMS) on sairaanhoitopiirien täysin omistama, julkista terveyspalvelutehtävää hoitava yritys, sen toivoisi suhtautuvan esikuvallisen vastuullisesti ympäristömeluun kansanterveysongelmana. Tukikohdan siirtämisaie Kuopion kaupunkialueelle kuitenkin osoittaa, että edes sairaanhoitopiirit eivät pane riittävää painoa ympäristömeluongelmille. Millaisen viestin tämä suhtautumistapa välittää a) muille toimijoille meluhaittojen painoarvosta? Entä b) lääkärien ympäristöterveydellisestä osaamisesta? 6) Kansalaisadressi. kirjallinen mielipide Kuopion kaupunki aloittaa Kelloniemen asemakaavan ajantasaistamisen. Kaavatyössä selvitetään lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamista alueelle. Lisä- ja täydennysrakentamisen osalta kaavatyö on tervetullut asuinalueelle, mutta helikopteritukikohdan sijoittaminen ei tule sisältyä kaavaan. Kelloniemi on luonnonläheinen asuinalue, vajaan viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Alueella on kauppa ja päiväkoti, muiden palvelujen osalta asuinalueen asukkaat tukeutuvat lähialueen ja kaupungin keskustan palveluihin. Helikopteritukikohdan sijoittaminen ei sovi näin lähelle asuinaluetta. Melu- ja ympäristöhaitta tulee olemaan kiistaton ja asuinalueen viihtyisyys ja vetovoima tulevat kärsimään. Me allekirjoittaneet kuntalaiset jätämme tämän kansalaisadressin / kirjallisen mielipiteen edellä esitetyin perustein. Kansalaisadressissa on 428 allekirjoitusta. Me allekirjoittaneet kansalaiset vastustamme asemakaavamuutosta siltä osin, jossa lääkärihelikopteritukikohdan sijoittaminen tulisi ao. asemakaava-alueelle.