Luonnoksesta esitetyt lausunnot ja mielipiteet vastineineen

Transkriptio

1 1 Lempäälän kunta, Anniston alueen asemakaava Luonnoksesta esitetyt lausunnot ja mielipiteet vastineineen Anniston alueen asemakaavaluonnokset olivat nähtävillä Luonnoksista saatiin viisi lausuntoa ja 16 mielipidettä. Seuraavassa yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet Sisällys 1. Melu Luonnonsuojelu Kadut Hulevedet ja niille varatut alueet Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Muinaismuistot Palvelut Vesihuolto Virkistys- ja suojaviheralueet Kaavavaihtoehdot Vuorovaikutuksen järjestäminen Kaava-alueen rajaus Yksittäiset kohteet Yhdyskuntarakenne ja alueen toteuttaminen Muuta Melu Lempäälän kunnan ympäristöjaosto esittää, että mikäli vaihtoehto B toteutuu, tulisi korttelin 218 AP-alueelle osoittaa esimerkiksi me-4 merkintä (Rakennukset on sijoitettava siten, että ne suojaavat ulko-oleskelualuetta liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä). Lempäälän kunnan ympäristöjaosto Asemakaavaehdotuksessa on vaihtoehdon A mukaisesti suojaviheralue Ruskontien varressa koko kaava-alueella. Suojaviheraluelle tulee rakenta meluaita tai valli. Anniston alueen itäosat ovat riittävän kaukana

2 2 huomauttaa, että meluselvityksen melukartat eivät ulotu koko Anniston suunnittelualueelle. Ennen asemakaavaehdotusta tulee varmistua siitä, että alueen itäisimmilläkin osilla melun suojaus on riittävää. 2. Luonnonsuojelu Lempäälän kunnan ympäristöjaosto huomauttaa, että lepakkokartoituksen mukaan tärkein ruokailualue sijaitsee Vanhan Hervannantien eteläpuolella alueen itäosassa. Kartoituksen mukaan alue tulisi jättää maankäytön ulkopuolelle. Lisäksi on todettu, että suojaisa kulkuyhteys itään on tärkeä säilyttää. Ympäristöjaosto toteaa, että asutusta ei tulisi osoittaa Koipijärvenpuiston itäpuolelle (vaihtoehdossa A korttelit 210 ja 211 sekä vaihtoehdossa B korttelit 212 ja 213), vaan alue tulisi säilyttää lepakoiden ruokailualueena. Kaavassa osoitetaan uutta ja tiheämpää asutusta alueen lounais- ja länsipuolelle, eikä huomioon ole otettu lepakkokartoituksessa osoitettuja lepakoiden tärkeitä kulkuyhteyksiä. Asemakaavaselostuksen sivulla 25 mainitaan, että luontoselvityksessä todettu luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä kosteikkoalue Kaskimäenpuistossa on otettu huomioon luo-kaavamerkinnällä. Lempäälän kunnan ympäristöjaosto huomauttaa, että kaavakartassa kyseistä kosteikkoaluetta ei kuitenkaan ole osoitettu luo-merkinnällä. Myöskään peltoaukean halki Koipijärveen laskevaa ojan vartta ei ole merkitty luomerkinnällä (alue merkitty hule-1 merkinnällä), vaikka asemakaavaselostuksessa näin mainitaan. Tilan 3:16 rajalla kulkee puro, joka tulisi jättää luonnonmukaiseksi. Tontti on kapea varsinkin rannan puolelta, ja jos puroa levitetään, niin käytännössä tontti menee pilalle. Edellä mainitun puron varrella kasvaa suojeltuja kasveja. pääasiallisesta melunlähteestä Ruskontiestä, jotta melun ohjearvot alittuvat. Vanhan Hervannantien varteen osoitetaan 10 metrin levyinen istutettava alueen osa suojaamaan lepakkojen kulkureittiä. Annistonkaaren alueelle osoitetaan vähäistä täydennysrakentamista, joka ei vaikuta olennaisesti luonnonoloihin. Kaskimäenpuistossa olevan kosteikon ympäristö on luontoselvityksen jälkeen täysin muuttunut avohakkuun vuoksi. Siksi sitä ei ole osoitettu luo-merkinnällä. Koipijärveen laskevan ojan varrella ei luontoselvityksessä ole katsottu olevan erityisiä luontoarvoja. Kaavaselostusta korjataan luontokohteiden osalta. Anniston alueelle kesällä 2012 tehdyn hulevesisuunnitelman mukaan kaava-alueen länsiosassa Koipijärveen laskeva oja säilytetään luonnonmukaisena. Kaavassa uoman käsittelyyn ei oteta kantaa. Mielipiteen esittäjä on kysyttäessä kertonut, että puron varrella kasvaa metsälehmusta ja näsiää. Niiden säilyttäminen on kannatettavaa, mutta

3 3 suojeltuja ne eivät ole. On tärkeää, että puron kautta tulevat hulevedet pysyisivät mahdollisimman puhtaina. Tampereen alueelta tulevien hulevesien laatuun ei voida vaikuttaa kaavoituksen keinoin. 3. Kadut Vanhan Hervannantien levennys ja kevyen liikenteen väylä tulisi sijoittaa sille puolelle mihin suurin osa alueen asukkaistakin eli Vanhan Hervannantien pohjoispuolelle. Alueen länsiosassa oleva mutka on vaarallinen. Sitä pitäisi oikaista. Vanhan Hervannantien kevyen liikenteen väylälle on varattu osayleiskaavan mukaisesti tilaa nykyisen tien eteläpuolelle. Vanhan Hervannantien katualuetta levennetään alueen länsiosassa, mikä mahdollistaa kadun vähäisen oikaisemisen. Mahdollisesta oikaisemisesta päätetään katusuunnittelun yhteydessä. Tuomistontien varren asukkaat vastustavat Tuomistontien läpiajoa Pelätään ulkopuolisten ralliajoa koko tien ympäri. Tuomistontien eteläosan toivotaan päättyvän Korven (3:15) ja Viljasen kohdalle, jotka katsoivat paremmaksi kulkua Annistonkaaren kautta. Nimikin voisi koko matkalta olla Annistonkaari. Tuomistontien osuus, joka lähtee Vanhasta Hervannantiestä voitaisiin jättää kokonaan levittämättä, koska vain Lehtomäen lisätontille ja Sillanpään uusille tonteille tulisi uudet liittymät. Tuomistontien tulisi olla kapea niin, että se ei pienentäisi tontteja. Annistonkaaren kavennuskohtaa on hyvä, jos sen kautta voi kuitenkin ajaa tonteille. Lisäksi toivotaan liikenneturvallisuussyistä A- luonnokseen lisättäväksi B-luonnokseen piirretty Annistonkaaren mutka ja risteyksen levennys rajoittuen tontteihin 3:116, 3:33, 3:34, 3:31 ja 3:30. Tuomistontien ja Annistonkaaren väliin osoitetaan kevyen liikenteen väylä. Läpiajo moottoriajoneuvolla ei ole silloin sallittua huoltoajoa lukuunottamatta. Katujen mutkaisuus hillitsee ajonopeuksia. Viljasen tontilla (korttelin 204 tontti 3) voidaan käyttää olemassa olevaa liittymää Annistonkaarelle. Vastapäinen tila 3:15 on rakentamaton. Sen tonteille esitetään liittymää Tuomistontielle. Annistonkaari ja Tuomistontie ovat kaksi eri katua, koska niiden välissä ei ole kulkuyhteyttä moottoriajoneuvoille. Katualueille on mahduttava varsinaisen kulkuväylän lisäksi myös teknisen huollon linjoja kuten vesi- ja viemärijohdot, kuivatusjärjestelmä ja tilaa auratulle lumelle. Tuomistontiestä ei tule läpiajettavaa, vaan se yhdistetään Annistonkaareen kevyen liikenteen väylällä. Tuomistontien levennyksessä on otettu huomioon lähellä nykyistä tietä sijaitsevat rakennukset. Luonnoksiin piirretyt alikulkutiet ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat joustavan yhteyden

4 4 Ruskontielle. Jalankulku- ja pyörätiet Vuoreksen keskustaan ovat oikeassa paikassa. Tuomistontie kulkee kaavasuunnitelmassa korttelin 203 tontin 4 talon pohjoisseinästä vain n. 4 m päässä ja talon itäpääty saunan vilpoloineen jää täysin paljaaksi tien suuntaan. Tuomistontien ei tarvitsisi jatkua korttelin 204 tontille 2 asti, vaan sille voitaisiin kulkea nykyisen tontin (tontti 1) kautta nykyisestä Vanha Hervannantien liittymästä. Kavennukset pp/t mukana olevan kartan punaisella merkitylle kohdalle Annistonraitti pitäisi muuttaa pp:ksi, (luonnoksessa pp/t) kulkisi myös korttelin 206 tontin 7 alueella puoliksi (tasapuolisuus). Annistonraitin ja Vanhan Hervannatien risteys kavennetaan ei kuorma-autoille sopivaksi. 4. Hulevedet ja niille varatut alueet Lempäälän kunnan ympäristöjaosto toteaa, että alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa ehdotetaan kaava-alueelle sijoitettavan reunaojia ja viivytyspainanteita, joita käytetään katualueen hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Ympäristöjaosto katsoo, että kaavaan tulisi osoittaa aluevaraukset hulevesiä viivyttäville reunaojille, sinne missä se on tilavarausten ja korkeusasemien puolesta toteutettavissa. Kyläläisten mielestä hulevesiselvitys on puutteellinen. Tuomistontietä kuljetaan korttelin 203 tontin 4 ohi vain kahdelle tontille. Asemakaavoitetussa taajamassa neljän metrin etäisyys katualueen reunasta rakennukseen on riittävä. Saunan vilpola on suojattavissa kasvillisuudella tai aidalla. Pääsääntöisesti jokaiselle tontille järjestetään kulku suoraan kadulta. Toisen tontin kautta kuljetaan vain poikkeustapauksissa, kun liittymää on vaikea järjestää suoraan kadulta. Punaisella merkityt kohdat ovat luonnoksen mukaisten pyöräteiden lisäksi Tuomistontiellä korttelin 204 tontin 3 länsipuolella. Tuomistontien ja Annistonraitin välisen kevyen liikenteen reitin paikkaa tarkistetaan. Annistonraitti on kaavakartassa osoitettu paikkaan, jossa on olemassa oleva kulkuväylä. Asemakaava ei ota kantaa liittymän rakentamisen yksityiskohtiin. Katualueelle varataan tilaa hulevesien käsittelylle hulevesisuunnitelman mukaisesti. Reunaojille ja viivytyspainanteille katualueelta varatut tilan merkitään hule-1-merkinnällä. Hulevesien johtaminen ja käsittely on Anniston alueella suunniteltu poikkeuksellisen huolellisesti. Koko Vuoreksen alueelle laadittua hulevesisuunnitelmaa täydennettiin kesällä 2012 Anniston osalta erillisellä suunnitelmalla (Anniston asemakaava-alueen hulevesien.

5 5 hallinnan yleissuunnitelma, FCG ). Pitäisi olla Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan välinen sopimus siitä, miten hulevesien kulku hoidetaan. Siitä syystä Lempäälän kunnalla olisi tärkeätä olla hulevesien vastuuhenkilö, joka hoitaisi yhteydet Tampereen kaupunkiin päin. Ojien varsilta pitäisi olla tarkka selvitys piirrosten kera. Anniston eteläosan koski olisi säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisena. Hulevesiuoma pitäisi rakentaa, kivetä niin, ettei sitä tarvitse joka vuosi kaivaa uudestaan. Suunnitelma ei kerro tästä mitään. Laskuojista olisi otettava näytteitä jatkuvasti varsinkin keväisin ja kesäisin. Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan välistä yhteydenpitoa ei voida säännellä asemakaavalla. Asemakaava ei ota kantaa hulevesiuomien toteutuksen yksityiskohtiin vaan se jää ratkaistavaksi tarkemman suunnittelun yhteydessä. Hulevesien laadun tarkkailuun ei voida vaikuttaa asemakaavoituksella. 5. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Pirkanmaan maakuntamuseo Kaavamerkintään MA-1 tulee liittää määräys, joka velvoittaa säilyttämään arvokkaan avoimen maisematilan rakentamattomana. Anniston ja Koipijärven rakennuksille tulee osoittaa asianmukaiset suojelumerkinnät. AM/smerkintään liittyvästä määräyksestä tulee käydä ilmi, että pihapiirin vanha rakennuskanta tulee pyrkiä säilyttämään, Anniston osalta vanhimmat rakennukset tulee lisäksi merkitä rakennuskohtaisin suojelumerkinnöin sr ja varustaa määräyksellä, joka edellyttää niiden säilyttämistä. Kaavaselostukseen tulee liittää tiivistelmä suojelutavoitteista eli kuvaus kunkin arvokohteen arvokkaista piirteistä, rakennukset mukaan lukien. Vaikutusten arviointi jää kulttuuriympäristön osalta varsin ohueksi vaikka alueelle osoitetaan merkittävästi uudisrakentamista. Arviointia tulee MA-merkintään lisätään rakentamiskielto. AM/s-märäykseen lisätään maininta, että vanha rakennuskanta tulee pyrkiä säilyttämään. Anniston päärakennus merkitään sr-1- merkinnällä, johon liittyy purkukielto. Kaavaselostusta täydennetään. Anniston ja Koipijärven tiloja koskeva rakennusinventointi liitetään kaavaselostukseen. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavaselostukseen.

6 6 täydentää. Kaavan tulisi rakentua Anniston ja Koipijärven tilakeskusten ympärille, eikä se saisi aiheuttaa tilojen välisen maalaistunnelman, ketomaiseman ja kyläraitin tuhoamista. 6. Muinaismuistot Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueella on tehty yleiskaavaa varten historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2002 (Heiskanen ja Tupala 2002). Inventoinnissa todetut torppien historiaan liittyvät arkeologiset kohteet on merkitty kaavaluonnoksiin sm-1 - osa-alueina. Tiedot niistä ja asianmukainen lähdeviittaus selvitykseen puuttuvat kuitenkin kaavaselostuksesta, jota tulee täydentää näiltä osin. 7. Palvelut Sääksjärven koulun johtokunta katsoo, että Sääksjärven koulun kasvavan oppilasmäärän ja siitä johtuvan opetustilojen puutteen vuoksi on syytä suunnitella alueen peruskouluikäisten koulupaikaksi Vuoreksen koulu. 8. Vesihuolto Tampereen Vesi teetti asemakaavaluonnosten pohjalta vesihuoltotarkastelun, jonka mukaan asemakaavaluonnosten toteutuminen sellaisenaan ei mahdollista vesihuoltoverkostojen rakentamista eikä niiden toimivuutta optimaalisella tavalla. Luonnoksia tulisi muuttaa seuraavasti: Anniston ja Koipijärven tilojen välisen peltoaukean MA-kaavamerkintä tähtää avoimen pellon ja tilojen välisen maisemallisen yhteyden säilyttämiseen. Anniston tilan alueella pelto on jo metsitetty. Nykyiset kylänraitit eivät riitä kasvavalle liikenteelle. Asemakaavassa varataan tilaa katujen parantamiseen. Anniston alueen arkeologisia kohteita on käsitelty Vuoreksen osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvityksessä Arkeologisia kohteita koskevat tiedot lisätään kaavaselostukseen. Asemakaava ei ota kantaa siihen, mihin kouluun alueen lapset sijoitetaan. Vesihuoltoa koskevat aluevaraukset päivitetään kaavakarttaan Tampereen Veden lausunnon liitteenä olleen verkostokartan mukaisiksi. Uuden suunnitelman mukaan vesihuoltolinjat sijoittuvat pääasiassa katu- virkistys- ja maa- ja metsätalousalueille. Kortteleissa 207, 210 ja 214 olevat rasitealueet ovat vesihuollon toiminnan kannalta väärässä paikassa. Kortteleiden 200, 201, 202 ja 203 vesihuoltoverkostot tulee sijoittaa

7 7 liitteenä olevan vesihuoltotarkastelun mukaiseen paikkaan lähivirkistysalueiden pohjoisreunaan, kulkien Tuomistontien ja Annistonkaaren kautta jätevedenpumppaamolle. Korttelissa 207 sijaitsevien nykyisten kiinteistöjen on varauduttava jätevesien pumppaamiseen kiinteistökohtaisella jätevedenpumppaamolla. Asemakaavaluonnosten itäosien vesihuoltoverkostot tulee sijoittaa liitteenä olevan vesihuoltotarkastelun mukaisesti ja perustaa sitä varten rasite korttelin 210 poikki. Korttelissa 212 sijaitsevat kesämökkikiinteistöjen jätevedet tulee pumpata Kaivopolulle rakennettavaan jätevesiviemäriin kiinteistökohtaisella jätevedenpumppaamolla. Tampereen Veden mielestä asemakaavoitus voidaan toteuttaa nämä muutokset huomioiden. Koipijärven rannan virkistyskäyttö kärsii, jos vesiputkisto sijoitetaan luonnoksissa esitetyllä tavalla. Vesiputket tulisi rannassa sijoittaa veden alle niin syvälle kuin on tarpeellista, joka merkitsisi pumppaamon sijoittamista alemmaksi. Pumpussa tulisi olla myös kaksoistäyttösysteemi. Vesihuoltoverkostolle varataan alueita Tampereen Veden laatiman suunnitelman mukaisesti. Vesihuoltoverkoston suunnitelmat ovat muuttuneet luonnosvaiheen jälkeen. Asemakaava ei ota kantaa teknisiin yksityiskohtiin, kuten jätevesipumpun laatuun. Jätevesilinjat tulisi rakentaa olevia katuja mukaillen. 9. Virkistys- ja suojaviheralueet Virkistysalueita pidetään osin suurina. Mielipiteestä ei käy ilmi, miksi virkistysalueiden suuruus on mielipiteen esittäjien mielestä ongelmallista. Onko kaavaan tulossa uimaranta Koipijärven pohjoispuolelle, ja mihin kohtaan sitä on ajateltu? Anniston alueelle ei ole tarkoitus osoittaa uimarantaa. On kuitenkin tärkeää, että järvellä on ranta-alueita, joille on yleinen pääsy. Uimarantaa ei tarvita Ehdotamme, että Riihipuistoalue kaavoitetaan Maisemallisista syistä kaavaehdotuksessa

8 8 tontiksi ja B-vaihtoehdon mukaan. Vilhelminpuisto pitäisi yhdistää AM/s alueeseen. laajennetaan Riihipuistoa käsittämään koko metsäalue ja Annistonkaaren ja Vanhan Hervannantien kulmassa oleva pelto osoitetaan MA-merkinnällä. Vilhelminpuisto liitetään maa- ja metsätalousalueisiin (M ja MA). Koipijärvenpuisto tulisi muuttaa M-alueeksi. Tuomistonpuiston käyttötarkoitusta toivotaan muutettavan vain hulevesi ja viemäröintiä varten ja B-vaihtoehdon mukaan. Puisto-nimitys poistetaan. Annistonpuisto haluttaisiin nähdä isompana alueena kuin nyt suunnitteilla oleva, perusteena tien oikaisu tontin 2:15 kohdalla. Kaislaranta ei pitäisi osoittaa virkistysalueeksi vaan se pitäisi jakaa sitä reunustavien tonttien jatkeeksi. Alueen maasto on vaikeakulkuista ja näin ollen ei sovellu virkistysalueeksi. Kaislarannan alueen osoittaminen virkistysalueeksi ei ole tasapuolista maanomistajien kohtelua. Koipijärvenpuisto muutetaan pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lepakkoselvityksessä alueen on todettu olevan tärkeä lepakoiden ruokailualue, mikä osoitetaan merkinnällä luo-3. Tuomistonpuiston kaavamerkinnän muuttamiseen tai nimen poistamiseen ei ole perustetta. Hulevesien käsittely voidaan järjestää virkistysalueella. Suunnittelualueella ei ole tilaa 2:15. Tien oikaisua ei ole suunnitteilla. Kaavaluonnoksessa osoitettu Kaislarantaniminen virkistysalue liitetään tontteihin. Alueella oleva luo-1-merkintä säilytetään. Kaavasuunnitelmassa on korostettu viheralueiden säilyttämistä mahdollisimman luonnontilaisina. Mikäli Kaislarannan alue kaavoitetaan yhteiseksi viheralueeksi, alueen käyttö ja läpikulku järvelle läpi vuoden lisääntyy nykyisestä huomattavasti. Yhden tontin omistajan hallinnassa rannan käyttö on paljon vähäisempää. Kaistale on maaperältään suoperäistä vesijättöä ja ranta matalaa lettoa hyvin pitkälle, joten sen soveltuvuus yhteiseen virkistyskäyttöön tulisi olemaan huono. Tontin omistajalle rantaoikeuden säilyttäminen on sen sijaan ensiarvoisen tärkeää. Viheralueet haluttaisiin nähdä isompana alueena eikä pieniksi paloiksi ripoteltuina. Kaikki Anniston kaavaluonnoksen virkistysalueet liittyvät suurempaan rakentamattomaan alueeseen, mutta

9 9 pienelläkin virkistysalueella voi olla suuri merkitys paitsi ulkoilun kannalta myös maisemallisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Koipijärven tilalle merkitty kohtuuttoman paljon virkistysalueita. Tilalle piirretyt puistoalueet vaikuttavat väkinäisiltä ja on hyvin vaikea nähdä niiden todellista virkistysarvoa (esim. Vilhelminpuisto). Riihipuiston virkistysalueena ymmärtää paremmin mikäli Annistonkaaren varrella olevat uudet tontit (jotka piirretty Koipijärven tilan puolelle) toteutuvat. Emme tule hyväksymään sitä, että tulevat alueet tontitetaan täysin tukeutuen Koipijärven tilan puoleisiin virkistysalueisiin. Kohtelun pitää olla tasapuolista. Anniston varsinaisen kylän alueella ei tarvita puistoa, joka vie meidän nykytontista yli 20% (Tuomistonpuisto, tila 3:112). Korttelia 205 on suurennettava Vanhan Hervannantiehen asti ja leveys sellaiseksi, että hulevesiuoma n. 4 m ja viemäri/vesijohto n. 2 m mahtuvat vierekkäin kulkemaan. Kortteli 205 ei saa rakennusoikeutta koko alueelle, vaan hieman suurempana kuin se on B-vaihtoehdossa. AP- 32 e-luku voisi nostaa tällöin saman kuin aleen muilla AP-32 kortteleilla eli 0.30 (tasapuolisuus). Koipijärven tilan alueelle on osoitettu myös erittäin paljon tontteja ja rakennusoikeutta. Tämän vuoksi Koipijärven tilalle osoitettuja virkistysalueita ei voida pitää epätasapuolisina. Vanhan Hervannantien pohjoispuoliset Koipijärven tilan metsät on jo hyödynnetty myymällä niiltä puusto. Asuntoalueen viihtyisyys kärsii pahoin, jos sen viereisiä metsiä käsitellään edelleen talousmetsinä esim. avohakkuin ja aurauksin. Siksi Anniston alueen metsät osoitetaan pääosin virkistysalueiksi. Koipijärven tilan itäpuolinen metsäalue osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M). Sillä metsän käsittelyä rajoittaa luo-3-merkintä (lepakoiden ruokailualue). Tila 3:112 ei ole tontti vaan maarekisterikiinteistö. Tilan rakennusoikeus kasvaa ja maan arvo nousee asemakaavan tultua voimaan. Tuomistonpuiston virkistysaluetta tarvitaan mm. hulevesisuunnitelmassa esitettyä hulevesiuomaa ja -kosteikkoa varten. Korttelia 205 laajennetaan hiukan. Virkistysalueen määrä VE A:ssa on kohtuuton: noin puolet koko maa-alueemme pinta-alasta (Anniston tila 3:108). Maa-alueemme pienenee merkittävästi jo Ruskontien vaatimien suojaviheralueiden takia, jotka hyödyttävät kaava-alueen kaikkia asukkaita meluntorjuntarakentamisella. Pyydämme lähivirkistysalue-merkinnän tilalle M -merkintää ojan itäpuolelle. M-merkintä mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän tilakeskuksen rauhoittamisen, säilymisen ja toiminnallisen jatkamisen esim. lammaslaiduntamisen avulla. Kaavaehdotuksessa Koipijärven laskuojan itäpuoli osoitetaan maa- ja metsätalousalueen merkinnällä (M).

10 10 A-vaihtoehto ei tule kysymykseenkään korttelin 205 kohdalla. Näin estetään ns. Tuomistonpuiston muuttuminen sellaiseksi varastopaikaksi, joka ei sovi kylän tulevaan imagoon; kummassakin kaavavaihtoehdossa ei ole merkitty mitään muuta kuin asumiseen tarkoitettu alue. Toivottavasti näin pysyykin. VLalueeksi tämä kohta on alun perin liian pieni. Suojaviheralueeksi Ruskontien suunnasta riittää pienempikin alue ja varsinkin, jos Ruskontien eteläreunalle vielä rakennetaan aikanaan meluvalli/-aita. Tosin nykyinenkin pengerrys Ruskontien reunassa sekä mäkinen maasto suojaavat Anniston kyläaluetta liikenteen melulta riittävästi. Virkistysalueiden muuttuminen varastoalueiksi ei ole tiettävästi ollut yleisesti ongelmana Lempäälän asemakaavoitetuilla alueilla. Mikäli niin tapahtuu, tulee ottaa yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan. Ruskontien ja asutuksen väliin jätetään suojavyöhykettä sekä melun että maiseman vuoksi. Suojaviheralueelle rakennetaan meluaita- tai valli. Virkistysalueilla ovat voimassa melun ohjearvot, joita voi olla vaikea alittaa vilkasliikenteisen liikenneväylän varrella. Ruskontien varteen suunniteltu suojaviheralue on A-vaihtoehdossa liian leveä. 10. Kaavavaihtoehdot Vaihtoehdon A puolesta: A-vaihtoehto on kylämiljöön säilymisen kannalta parempi. Omistan Anniston alueella tilan numero 3:16. Olen sitä mieltä, että alueen kylämäisyys on arvokas asia. Minusta kaavaluonnoskartta A tukee tätä paremmin, eli olen sen kaltaisen kaavoituksen kannalla. Sekä A- että B-vaihtoehto on saanut kannatusta, enemmän kuitenkin vaihtoehto B. Rakentamisen tehokkuuden kannalta kaavaehdotus on lähempää luonnosvaiheen vaihtoehtoa B. Kaikki rantatontit osoitetaan jatkossa erillispientalojen tonteiksi. AOmerkintää puoltaa se, että koko alueelle on suunnitteilla keskitetty vesihuolto. Vaihtoehdon B puolesta B-vaihtoehto vaikuttaa selkeämmältä. B- kaavassa Sysimiiluntie ei ympäröi aivan vanhaa taloa (korttelin 214 tontti 2), sen vuoksi sen on parempi meidän kannaltamme kuin A- kaavassa. Kannatamme VE B:tä koko kaavoitettavan alueen tonttirajausten sekä Koipijärven rantatonttimme osalta. Ranta-alue kannattaisi kaavoittaa yhdenmukaisesti. Eriarvoinen kaavoittaminen aiheuttaa naapureiden välille epäsopua erilaisesta käytöstä johtuen, eikä tonttia voi käyttää loma-asuntona tiiviin

11 11 omakotialueen keskellä. Ehdotus B on mieluisampi. On hyvä, että hyödynnetään paljon rakennuskelpoista maata erityisesti Tampereen puoleisen Vuoreksen läheisyydestä ja tällä hetkellä asuttamattomilta ja rakentamattomilta alueilta. Näin Vuoreksen keskusalue näyttäisi Lempäälän puoleltakin katsottuna enempi kaupunkimaiselta. B-vaihtoehdossa miellyttää myös se, että Annistoon saadaan enemmän väkeä, koska nykyisellään kylä on ollut hiipumaan päin väkimäärältään. 11. Vuorovaikutuksen järjestäminen Toivomme vastausta toiveisiin ja kysymyksiin ennen kaavaluonnoksen eteenpäin viemistä hyvän hallintotavan mukaisesti. 12. Kaava-alueen rajaus Kaupungin rajalla olevat tontit 3:28 ja 3:67 pitäisi liittää kaava-alueeseen, koska tontti on aikoinaan erotettu Koipijärven tilasta. 13. Yksittäiset kohteet Esitän omistamani tilan Kiviranta 3:25 (korttelin 210 tontti 3) osoittamista osayleiskaavan mukaisesti vakituiseen asumiseen. Toivon korttelin 207 tontin 6 (tila 3:34) jakamista kahdeksi tontiksi. Sysimiiluntien ja Vanhan Hervannantien kulmatontti yhdeksi tontiksi, jotta raja ei tule liian lähelle vanhaa taloa. Vanhasta tontista (korttelin 214 tontti 2) raja pysyisi suunnilleen nykyisellään. Seuraavankin no 10 ja no 1, ja pois ja yhdistetään yhdeksi tontiksi. Jos Vanhan Kaavoitukseen liittyvä vuorovaikutus järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Laki ei edellytä, että joillekin osallisista järjestetään heidän pyynnöstään ylimääräinen kuulemiskierros. Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä ja niihin annetuista vastineista liitetään kaavaehdotusvaiheessa kaavaselostukseen. Suunnittelualueen rajauksessa pyritään kokonaisuuteen, joka on hallittavissa mm. vesihuollon kannalta. Kiinteistöjen historialla ei ole merkitystä kaava-alueen rajauksen kannalta. Kivirannan tilalla oleva tontti osoitetaan erillispientalon tontiksi (AO). Tontti jaetaan kahdeksi. Kulmatonttia suurennetaan esityksen mukaisesti.

12 12 Hervannantien ja rakennusten väliin ei mahdu tonttia, niin alueen voi liittää tähän vanhan tonttiin, ei missään tapauksessa viheralueeksi. Meidän (korttelin 214 tontti 2) traktorisuoja on jäämässä toiselle puolen raja, joten pyytäisimme siihen korjausta. Samoin saunan takana on vanha raja kulkenut aivan liian läheltä, joten uudelleen kaavoituksessa sen voisi korjata. 4 ha:n kokoisen maa-alueemme (Anniston tila 3:108) rakennusoikeus on kohtuuttoman pieni suhteutettuna kaava-alueen muihin maanomistajiin. Ehdotamme tonttimaan lisäämistä alueemme itärajalle, johon on nyt suunniteltu molemmissa vaihtoehdoissa vain yksi tontti. AM/s merkinnällä rajattu tilakeskuksen alueen rakentamisoikeutta tulisi tarkastella uudelleen. Mielestämme suunnitellut rakennusneliöoikeudet ovat pienet suhteutettuna alueen kokoon ja mahdolliseen toiminnallisuuteen. Sekä asumis- että maatalousrakennusten rakennusoikeutta pitäisi varata enemmän. Pyydämme tarkistamaan tonttien rajausta (Anniston tilan 3:108) navetan kohdalta siten, että länsipuolinen AP-tontti ei rajaudu kiinni kiinteistön rajaan. Tämä tekee navetan mahdolliset korjaustyöt ja nykymuotoisen käytön jatkossakin mahdollisemmaksi (rajanaapureiden pienempi määrä). Suojaviheralueen leveys tulisi tarkistaa siten, että (Anniston tilan 3:108) navetan ja riihiladon ympäri pystytään kiertämään esimerkiksi traktorilla. Korttelin 203 tontilla 4 tulisi olla AO-merkintä. Alue muuttuu lisärakentamisen myötä merkittävästi, ja naapuritonteille nousee omakotitaloja. Tonttini menettää silloin kesäasuntomaisen luonteensa rakentamisen tiivistymisen myötä. Tontin läpi viedään kunnallistekniikan viemäri ja muutenkin alueen rakentamisen myötä viihtyisyys hetkellisesti kärsii. Koen epäoikeudenmukaiseksi, että Kaikki pohjakartassa näkyvät tilan 3:49 rakennukset sijoittuvat korttelin 214 tontille 2. Asemakaavoituksella pyritään säilyttämään Anniston tilan pihapiirin maisemalliset ja rakennushistorialliset arvot. Tilakeskuksen alueelle ei silloin voida osoittaa huomattavaa uudisrakentamista. Osa Anniston maista on puronnotkoa, jolla on merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Perustamisolot ovat notkopaikoissa usein huonot. Anniston tilan talousrakennusten ja AP-tontin väliin osoitetaan suojaviheraluetta (EV). Anniston tilan länsipuolisen korttelin itäreunaan osoitetaan istutusvyöhyke. Rakennusten etäisyys suojaviheralueen rajasta on pienimmillään noin viisi metriä. Välimatka riittää traktorilla ajamiseen. Tontin kaavamerkintä muutetaan AO:ksi. Vesihuoltolinja kulkee uuden suunnitelman mukaan katualueella rantatonttien pohjoispuolella.

13 13 tonttini jäisi kesäasuntotontiksi muun omakotitalorakentamisen väliin. Tontin pinta-ala on nykymittapuun mukaan hyvinkin soveltuva omakotitontiksi. Vaihtoehdossa B tontille on merkitty mahdolliseksi rakentaa 180 kerrosalaneliömeriä. Tämä on riittävä neliömäärä. Koipijärven tilalle on merkitty iso alue maisemallisesti merkittäviä peltoalueita. Jotta näitä peltoalueita pystytään pitämään vaatimusten mukaisena, pitäisi tilalla olla edellytyksiä harjoittaa maa- ja metsätaloutta. Koipijärven tilan tällä kaava-alueella sijaitsevat alueet ovat niin pienet, että niillä voidaan harjoittaa maa- ja metsätaloutta enintään harrastusluonteisesti, vaikka ne kaikki osoitettaisiin maa- ja metsätalousalueeksi. Tilan alueelle on kaavoitettu suurehko määrä asuintontteja, mistä seuraa huomattavaa taloudellista hyötyä. Kasvavalle asutukselle tarvitaan myös virkistysalueita. Tehometsätalouden harjoittaminen avohakkuineen ja aurauksineen ei sovellu asuntoalueen reunoille. Pyykkikallio kiinteistö pyydetään osoittamaan kokonaan AO-alueeksi ilman erillistä M-kaistaa ja Pyykkikallion kiinteistön läheisyyteen yksi lisätontti. Mielellämme siirtäisimme koko Koipijärven tilan kaavoittamisen tulevaisuuteen. Omistamastamme tontista 3:60 on suunnitelmassa merkitty kaavoitettuun alueeseen tontin alapuolinen osa. Kyseinen alue on merkitty suunnitelmassa viheralueeksi (Kaislaranta). Valtaosa tontista (kallion päällinen) ei kuulu kaava-alueeseen. Tontin omistajan näkökulmasta nykyinen suunnitelma on kohtuuton. Alapuoleisen kaistaleen mahdollinen menetys/luovutus yhteiseen käyttöön ja samalla rantaoikeuden menetys on mielestämme epäoikeudenmukaista. Tontin arvo alenee tuntuvasti sen johdosta. Pyykkikallion tilan alue osoitetaan kokonaan erillispientalon tontiksi (korttelin 208 tontti 2). Rantaan lisätään yksi tontti mielipiteeseen liittyvän liitekartan mukaisesti. Lempäälän kunnanhallitus on päättänyt, että Anniston alue asemakaavoitetaan. Koipijärven tilan alueet sijaitsevat keskeisellä paikalla, eikä niitä voida jättää asemakaavan ulkopuolelle. Tila 3:60 ei ole tontti vaan maarekisterikiinteistö. Tila ei kuulu Anniston asemakaava-alueeseen.

14 Yhdyskuntarakenne ja alueen toteuttaminen Anniston kaava on pieni irrallinen osa suurempaa kokonaisuutta. Nyt esitettyjen suunnitelmien perusteella on hyvin vaikea arvioida virkistysalueiden ja muiden toimintojen merkitystä. Ei ole mitään tietoa siitä mitä Tampereen kaupunki suunnittelee lähialueille. Anniston ja Vuoreksen alueen asemakaavoitusta tehdään Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan yhteisen Vuoreksen osayleiskaavan pohjalta. Tampereen Vuoreksen alue on asemakaavoitettu ja jo suurimmaksi osaksi rakennettukin. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan lausunto: Lempäälä käynnistää Vuoreksen yhteisen yleiskaavan toteuttamisen asemakaavoittamalla ensimmäiseksi väljää omakotiasutusta sekä kehittämällä Anniston kyläaluetta. Tampereen kaupunki on toteuttanut Vuoreksen alueelle valmiudet sekä kunnallistekniikan että peruspalvelujen osalta, mikä tulisi ottaa täysipainoisesti huomioon ja alusta alkaen myös Lempäälän alueita kehitettäessä. Vuoreksen osayleiskaavassa Lempäälän kunnan alueelle osoitetut kerrostalorakentamisen alueet tulisi ottaa ensi vaiheessa Anniston kaavan rinnalla asemakaavoituksen kohteeksi, mikä mahdollistaa samalla mm. tuetun asuntotuotannon sijoittumisen tasapainoisemmin eri kuntien alueelle. Asemakaavoitettavaksi valittu Anniston kyläalue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Maanomistuksesta johtuen asemakaavan toteutumiseen liittyy suurta epävarmuutta sekä suunnittelualueen osalta että myös yleiskaavavarannoksi jäävien alueiden osalta ja siksi Anniston merkitys Vuoreksen kaupunginosan kehitykselle on lähivuosina vähäinen. Tampereen kaupunki katsoo, että Vuoreksen kaupunginosaa tulee toteuttaa yhtenä kokonaisuutena ja pyrkiä tekemään jo rakennettu kunnallisteknistä verkostoa ja palveluja tehokkaasti hyödyntäviä ratkaisuja. Tampereen kaupungilla on valmis projektiorganisaatio, joka voi tarvittaessa ottaa vastuulleen myös Lempäälän puolella

15 15 Vuoreksen osayleiskaavassa osoitetun maankäytön toteuttamisen, mikäli kunnat yhteisesti tällaiseen ratkaisuun päätyvät. 15. Muuta Kuinka suuri korotettu kiinteistövero rakentamattomista tontista on ja milloin tarkalleen sitä aletaan periä? Kuinka monta tonttia (kaavoitettavan alueen kokoon tai tonttien lukumäärään suhteutettuna) kunta kaavoituksesta ottaa? Tiedustelemme, miten luonnoksessa on huomioitu kiinteistömme rasitusoikeus ranta- ja venepaikkaan, sillä katsomme ko. oikeudella olevan huomattavan vaikutuksen kiinteistömme arvoon Korotettu kiinteistövero on harkinnanvarainen. Kunnanhallitus päättää vuosittain, miltä alueilta sitä peritään. Korotettu kiinteistövero on 3% kiinteistön arvosta, ja sitä voidaan alkaa periä kalenterivuoden kuluttua siitä, kun asemakaava on tullut voimaan. Kunta perii pääsääntöisesti kehittämiskorvauksena 50% maan arvon laskennallisesta noususta niiltä maanomistajilta, jotka saavat tällä kaava-alueella yli 500 m² uutta rakennusoikeutta, Maksun voi suorittaa joko rahana tai luovuttamalla kunnalle maata. Rasitteet eivät poistu asemakaavoituksella. Käytännössä ranta- ja venepaikkaoikeuden käyttö toisen omistamalla asuintontilla voi kuitenkin olla mahdotonta, koska se loukkaisi maanomistajan kotirauhaa. Rasite voidaan purkaa asemakaavan perusteella maanmittaustoimituksella. Maanomistajan tulee maksaa korvausta niille, jotka menettävät oikeuksiaan rasitteen purkamisen vuoksi.