Työsuojelutarkastajien asbestipäivä Sivu 1 ()

Transkriptio

1 Työsuojelutarkastajien asbestipäivä Sivu 1 () Asbestin kapselointi Asbestisaneeraukset Asbesti on erinomainen rakennusmateriaali. Sillä on kuitenkin yksi haittapuoli. Siitä irtoavat kuidut aiheuttavat vakavan terveysriskin. Tästä syystä asbestipitoisten rakennusmateriaalien käyttö on Suomessa kielletty. Asbestipitoisia materiaaleja joudutaan kuitenkin käsittelemään joko vaurioituneita rakenteita korjattaessa tai niitä poistettaessa. Koska korjaus- ja purkutyöt väistämättä aiheuttavat asbestikuitujen leviämistä, on asbestisaneeraukset luokiteltu luvanvaraisiksi töiksi, joita saavat tehdä vain valtuutetut urakoitsijat. Samoin korjaus- ja purkutyömenetelmät ovat tarkoin valvottuja ja säänneltyjä. Asbestisaneerauksiin voidaan käyttää useita eri menetelmiä, joita käsitellään tarkemmin näiden koulutuspäivien muissa luennoissa, tämä luento keskittyy asbestin kapselointiin. Määritelmä Usein sekoitetaan asbestin kapselointi (encapsulation) ja kotelointi (enclosure) keskenään ja puhutaan esimerkiksi asbestin kapseloinnista muovilevyjen avulla. Määritelmän mukaan toimet ovat kuitenkin seuraavat: Asbestin kotelointi tarkoittaa asbestipitoisten materiaalien suojaamista niiden ympärille rakennettavien tiiviiden rakenteiden avulla Asbesti kapselointi tarkoittaa asbestipitoisten materiaalien suojaamista nestemäisellä aineella, joka sitoo asbestikuituja ja rakenteen muita materiaaleja sekä suojaa asbestipitoisia materiaaleja Asbestipitoisten materiaalien hallinta Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (EPA) julkaisi 1985 ns. Purple Bookin eli ohjekirjan asbestipitoisten materiaalien hallinnasta rakennuksissa. Kirjassa käydään tarkasti läpi asbestipitoisten materiaalien hallintaan liittyvät toimet samoin kuin se, kuka on vastuussa mistäkin tehtävästä. Pääperiaatteena on, että aina kun rakennuksessa on asbestipitoisia materiaaleja, tulee laatia toimenpide- ja huolto-ohjelma, jonka pohjalta kaikki asbestin hallintaan liittyvät toimet hoidetaan. Ohjelmalla on kolme päätehtävää: 1) pitää huolta, että kaikki irronnut asbestipöly poistetaan ja paikat puhdistetaan huolella, 2) pitää huolta, että asbestipölyn leviäminen estetään ja 3) pitää huolta, että asbestipitoisten materiaalien kuntoa seurataan jatkuvasti, kunnes rakennuksessa ei enää ole asbestipitoisia materiaaleja. Asbestin paikallinen hallinta Purple Bookin pohjalta sekä alalla tapahtuneen kehityksen ja alan asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta EPA julkaisi viiden vuoden kuluttua uuden oppaan, Asbestin paikallinen hallinta. Tämä opas korosti nimensä mukaisesti sitä, että paras tapa hoitaa asbestiongelma on sen paikallinen hallinta, joka pohjautuu jo edellisessä kirjassa esitettyyn Toimenpide- ja huolto-ohjelmaan. EPA:n ohjeet perustuvat ns. Viiteen Faktaan: 1 Vaikka asbesti on vaarallista, riippuu asbestipitoisten sairauksien riski ainoastaan hengitysilmassa olevan asbestin määrästä.

2 Työsuojelutarkastajien asbestipäivä Sivu 2 () Tämä tarkoittaa sitä, että vain sisäänhengitetyt asbestikuidut voivat aiheuttaa sairastumisriskin eli paikallaan oleva asbestipitoinen rakenne ei sinänsä ole riskitekijä. 2 Tutkimustulosten mukaan rakennusten ilmassa normaalitilanteessa olevan asbestin määrä on erittäin pieni ja näin ollen myös talossa asuvien tai työskentelevien henkilöiden terveysriski on erittäin pieni. EPA teki 1987 tutkimuksia julkisissa rakennuksissa ja totesi asbestimäärän hengitysilmassa oleva rakennuksen sisällä yhtä alhainen kuin ulkotiloissa ja näin ollen myös ihmisten terveysriskin olevan alhainen tai olematon, elleivät he käsitelleet pölyävää asbestia. 3 Purkaminen ei yleensä ole paras tapa välttää asbestin määrää vaan itse asiassa, jos purkamista ei tehdä erittäin suurella huolellisuudella, purkaminen saattaa jopa lisätä hengitysilmassa olevan asbestipölyn määrää. Purkaminen on tyypillisesti sellaista toimintaa, joka lisää asbestipölyn määrää ilmassa. Mikäli tässä vaiheessa tehdään jotain virheitä tai huolimatonta työtä, kasvaa asbestiriski voimakkaasti verrattuna siihen, ettei rakenteille tehdä mitään. 4 EPA suosittelee asbestin purkamista vain mikäli rakennuksessa tehtävät muut purkutyöt aiheuttavat merkittävää asbestipölyn leviämisen riskiä. EPA:n mukaan vain rakenteiden purkaminen aiheuttaa suuren asbestipölyn leviämisen riskiin ja näissä tapauksissa asbestipitoisen materiaalit tulisi purkaa ennen rakenteiden purkamista. Muissa tapauksissa asbestin purkaminen, jollei se ole suunniteltu ja tehty todella huolellisesti, lisää terveysriskejä. 5 EPA suosittelee aktiivista asbestin paikallisen hallinnan ohjelmaa kaikkiin rakennuksiin, joissa on asbestipitoisia materiaaleja. Tämä tarkoittaa nimenomaan aktiivista ohjelmaa eli on kaikin tavoin pidettävä huolta, ettei synny riskiä asbestipölyn leviämisestä. Asbestin paikalliseen hallintaan sisältyy lukuisia vaiheita alkaen asbestin paikallistamisesta ja huolellisesta dokumentoinnista sen säännölliseen seurantaan ja kunnossapitoon. Yksi tärkeä osa asbestin paikallista hallintaa on asbestin kapselointi. Asbestin kapselointi milloin? Maailmalla asbestin kapselointi on huomattavasti suositumpaa kuin Suomessa. Joidenkin lähteiden mukaan esim. USA:ssa noin 80 %:ssa asbestisaneerauksista asbestin kapselointi on joko päämenetelmä tai osamenetelmä. Osamenetelmä tarkoittaa, että hyväkuntoiset rakenteet kapseloidaan ja huonokuntoiset poistetaan. Tästä päästäänkin otsikon kysymykseen milloin? Yleissääntönä voidaan sanoa, että kapselointia ei suositella, mikäli asbestipitoinen materiaali on huonokuntoinen tai mikäli rakenne, jossa on asbestipitoista materiaalia joudutaan jostain muusta syystä purkamaan. Kaikissa muissa tapauksissa kapselointi on kannattava vaihtoehto. Nordisk Asbestförening esitti seminaarissaan USA:laisen laskennallisen menetelmän asbestisaneeraustavan valintaan. Siinä huomioitiin mm. materiaalin kunto, asbestisisältö, rakenteen vaurioalttius. Näiden pohjalta saatiin lukuarvo, jonka mukaan saneeraustapa valittaisiin. Saneeraustapa voidaan valita myös seuraavan taulukon mukaan, joka sekin pohjautuu alun perin USA:ssa käytettyihin ohjeisiin.

3 Työsuojelutarkastajien asbestipäivä Sivu 3 () Purkaminen Kapselointi Materiaali on pahoin vaurioitunut Kyllä Ei Materiaali on paikallisesti vaurioitunut Kyllä Kyllä Materiaali on hyvässä kunnossa Ei Kyllä Materiaali on haurasta, pölyävää Ei / Ehkä Kyllä Materiaali on jatkuvasti alttiina vaurioille Kyllä Ei / Ehkä Rakenne muutetaan / puretaan Kyllä Ei / Ehkä Rakenteelle tehdään lähiaikoina suurempi saneeraus Ei / Ehkä Kyllä Kuten taulukosta havaitaan, on valinta pääasiassa kiinni siitä, missä kunnossa asbestipitoinen materiaali on ja onko sen vaurioitumisriski suuri. Näiden asioiden määrittely on tärkeä osa asbestin paikallista hallintaa. EPA määritteli Purple Bookissaan tekijät, jotka tulee huomioida päätettäessä asbestisaneerausmenetelmistä. Tärkeimpiä tekijöitä ovat: Asbestipitoisen materiaalin kunto Asbestipitoiseen materiaaliin kohdistuneet mekaaniset vauriot Vesivauriot Ilmavirtausten aiheuttama eroosio Asbestipitoisen materiaalin näkyvyys, saavutettavuus ja tilan käyttöaste Muutokset rakennuksen käytössä Asbestin kapselointi miten? Asbestin kapselointi on siis osa asbestin paikallista hallintaa. Myös kapseloinnin edellytyksenä on asbestikartoitus, jossa määritellään mm. asbestipitoisen materiaalin kunto ja siltä pohjalta päätetään onko kapselointi oikea saneeraustapa. Asbestin kapselointi aloitetaan vaurioituneiden kohtien korjaamisella. Joissakin tapauksissa vaurioitunut kohta joudutaan jopa purkamaan. Purkutyö voidaan tehdä esim. kohdepoistona. Lievemmin vaurioitunut kohta voidaan korjata vahvistuskankaan avulla. Tällöin vauriokohtaan levitetään kerros kapselointiainetta, johon vahvistuskangas painellaan. Pienissä korjauskohdissa vahvistuskangas voidaan myös upottaa kapselointiaineeseen ja painella se vasta sen jälkeen vauriokohtaan. Mikäli kapseloitava materiaali on pölyävää, suositellaan, että pinta sidotaan pölynsidonta-aineella. Pölynsidonta-aine on helpommin materiaaliin tunkeutuvaa ja sitoo näin pintaa varsinaista kapselointia varten. Itse kapselointi tehdään kohteesta ja kapselointipinnoitteesta riippuen ruiskulla, telalla tai siveltimellä, joissakin tapauksissa ahtaissa paikoissa jopa suoraan karvarukkasella levittämällä. Tuotteesta riippuen kapselointi tehdään yhdessä tai useammassa kerroksessa.

4 Työsuojelutarkastajien asbestipäivä Sivu 4 () Asbestin kapselointi miksi? Kuten edellä on todettu, on asbestin paikallinen hallinta useimmiten turvallisin ja suositeltavin menetelmä asbestiongelman hoitamiseen. Paikallisen hallinnan menetelmistä kapselointi on kokonaistaloudellisin. Kapseloinnilla on useita etuja muihin menetelmiin verrattuna. Asbestin kapselointi on edullista. Sekä USA:ssa että Ruotsissa tehtyjen vertailujen mukaan purkaminen on % kalliimpaa kuin kapselointi. Purkamisen kustannuksia nostaa lisäksi se, että asbestipitoisella materiaalilla on luonnollisesti ollut joku rooli ko. rakennuksessa ja jos se poistetaan, tulee tilalle laittaa jokin uusi materiaali. Ruotsissa on laskettu myös, että kapselointi on edullisinta, vaikka materiaali myöhemmin jouduttaisiinkin purkamaan. Asbestin kapseloinnissa ei myöskään tule suuria määriä ongelmajätettä, jonka aiheuttamat kustannukset ovat viime aikoina lisänneet purkutöiden kustannuksia. Asbestin kapselointi on yksinkertaista. Kapseloinnissa yksinkertaisesti korjataan vauriot ja pinnoitetaan asbestipitoinen materiaalin kapselointipinnoitteella. Asbestin kapselointi on nopeaa. Purkamiseen verrattuna jää suuri osa etuja jälkitöistä tarpeettomiksi, suojaukset ovat yleensä keveämpiä ja nopeampia toteuttaa. Näin ollen myös itse tila on vähemmän aikaa poissa käytöstä. Asbestin kapselointi millä? Tärkeä osa kapselointia on kapselointimateriaalin valinta. Kapselointi ei tarkoita sitä, että asbesti maalataan piiloon. Kun USA:ssa siirryttiin suosittelemaan asbestin paikallista hallintaa, testattiin siellä kaikki markkinoilla olevat asbestin kapselointiin mahdolliset materiaalit. Kaikkiaan testissä oli mukana runsaat 150 tuotetta, joista vain 11 hyväksyttiin käytettäväksi kaikessa asbestin kapseloinnissa. Testattavia ominaisuuksia olivat mm. tunkeutuvuus, tartunta, iskunkestävyys, savunmuodostus, myrkyllisten aineosien emissiot, palonkestävyys, kostutuskyky. Kapselointiaineen valinnassa on neljä tärkeää ominaisuusryhmää, jotka tulisi selvittää ennen aineen valintaa: Suojaustekniset vaatimukset Suojaustekniset vaatimukset liittyvät kapselointiaineen päätehtävään eli asbestipölyn leviämisen estämiseen. Tällaisia vaatimuksia ovat mm. Aineen on tartuttava hyvin erityyppisten asbestipitoisten materiaalien pintaan Aineen on oltava pitkäikäinen Aineen täytyy olla niin tiivis, etteivät kuidut pääse sen lävitse Aineen on oltava joustava, jottei se halkeile rakenteen liikkeissä ja näin päästä kuituja lävitseen Ulkotiloissa aineen on oltava säänkestävää mukaan lukien UV-säteilyn kestävyys Aineen on oltava hengittävää, jotta rakenteessa mahdollisesti oleva kosteus pääsee sen lävitse ilman, että pinta hilseilee tai halkeilee Aineen on tarvittaessa kestettävä erityyppisiä kemikaaleja Kapselointi on tarvittaessa oltava helposti korjattavissa eli aineen tulee olla sellaista, ettei korjaustyö itsessään edellytä hankalia toimenpiteitä.

5 Työsuojelutarkastajien asbestipäivä Sivu 5 () Tuotetekniset vaatimukset Tuotetekniset vaatimukset liittyvät siihen toimintaan, joka asbestipitoisella materiaalilla on ollut. Kapselointiaine ei saa heikentää niitä asbestin ominaisuuksia, joiden perusteella tuote on kohteeseen aikoinaan valittu. Tällaisia ominaisuuksia ovat mm. Palonkestävyys Äänenvaimennuskyky Lämmöneristyskyky Työtekniset vaatimukset Työtekniset vaatimukset liittyvät asbestin kapseloinnin toteuttamiseen. Kapselointiaineen tulee olla helppoa levittää kohteen mukaan ruiskulla, telalla tai siveltimellä. Joissakin tapauksissa, kun käsitellään ahtaita tiloja tulee pinnoite voida levittää jopa käsin esim. karvarukkasella. Työhygieniset vaatimukset Työhygieniset vaatimukset liittyvät pinnoitteen ominaisuuksiin. Pinnoitteen tulee olla vesipohjaista, ei liuotinpohjaista. Lisäksi sen tulee olla niin helposti levitettävää, että riski asebstipölyn leviämiseen, vaikka työ tehdäänkin asbestityönä suojaimia käyttäen, on mahdollisimman pieni. Kapseloinnin kunnossapito Kapselointi on siis osa asbestin paikallista hallintaa, jota tulee jatkaa niin kauan kuin rakennuksessa on asbestipitoisia materiaaleja. Näin ollen kapseloinnin kunnossapitokin on osa tätä prosessia. Kapseloitua rakennetta on seurattava säännöllisin tarkistuksin ja tarpeen mukaan kaikki korjaustyöt on tehtävä välittömästi, kun havaitaan pienikin vaurio. Kunnossapito tehdään yleensä yksinkertaisesti korjaamalla vaurio käyttämällä samaa kapselointipinnoitetta, tarvittaessa vahvistuskankaan kera. Kunnossapito on myös huomioitava jo kapselointiaineen valinnassa eli materiaalikauppiaalta on selvitettävä miten mahdolliset vauriot ovat korjattavissa. Kirjallisuutta Guidance for Controlling Asbestos-Containing Materials in Buildings (Purple Book), EPA 1985 Krav på inkapslingsmaterial, Nordisk Asbestförening 1987 Anders Ekman: Asbesti korjausrakentamisessa, Rakentajain kustannus 1988 Asbestikomitean mietintö, Työministeriö 1989 Managing Asbestos in Place (Green Book), EPA 1990 RATU Asbestia sisältävien rakenteiden purku, Rakennustieto Oy 2000