Taidetta rakennushankkeisiin!

Transkriptio

1 Taidetta rakennushankkeisiin! Taidemaalariliitto järjesti seminaarisarjan taidehankkeista rakennushankkeissa. Seminaarit pidettiin tm gallerian tiloissa Helsingissä kolmena maanantaina syys- ja lokakuun aikana, 16.9., ja Seminaarit olivat avoimia kaikille. Seminaarien tarkoituksena oli antaa kuvataiteilijoille valmiuksia osallistua taidehankkeisiin rakennushankkeiden yhteydessä antamalla taiteilijoille tietoa rakennushankkeiden käytännöistä ja tekemisen tekniikoista. Seminaarit jakautuivat kolmeen aihealueeseen: 1. Toteuttamistekniikat, 2. Rakennushankkeiden taiteenhankinta, 3. Taidehankkeiden budjetointi, sopimuksissa huomioitavat asiat ja tekijänoikeudet. 1. Seminaari ( ): Toteuttamistekniikat Seminaarin puheenjohtajana toimi taidemaalari Anitta Ruotsalainen ja puhujia olivat kuvataiteilijat Stig Baumgartner, Jan-Erik Andersson ja Erika Adamsson sekä taiteilija, sisustusarkkitehti Samuli Naamanka. Taiteilija voi rakennushankkeiden yhteydessä joutua pohtimaan oman taiteellisen työnsä luonnetta, esimerkiksi sitä, mikä on uniikin maalauksen suhde teoksen monistettavuuteen. Voi olla haastavaa kehittää taiteellisesti tinkimätön idea, joka ei loukkaa, hyökkää tai masenna ketään. Ehtoja teoksille luovat sijoituspaikkojen muodot, aihealueiden soveltuvuus vaikkapa kouluun tai sairaalaan sekä käytössä olevat materiaalit, niiden kestävyys ja hygieenisyys. Taideteoksen rooli rakennetussa ympäristössä voi olla muutakin kuin selkeästi tilaa määrittävä. Se voi olla pienimuotoinen ja sijoittua yllättäväänkin paikkaan. Rakennettuun ympäristöön sijoittuva teos on erilaisen katsomistavan kohteena kuin galleriaan ripustettu teos. Arkkitehtuuri ei ole kuvia, vaan perustuu liikkeelle ja toiminnalle. Taideteos kohdataan liikkeessä, sitä ei katsota paikallaan ollen. Seminaarissa käsiteltiin toteuttamistekniikoina seinämaalausta, kaakelien käyttöä, laserleikkausta ja graafista betonia. Materiaali voi olla yksi tapa sitoa teos ympäristöönsä. Stig Baumgartner käytti Helsingin Arabianrannan ja Katajanokan seinämaalauksissaan niitä maaleja mitä käytävätilassa olisi käytetty muutenkin, Erika Adamsson toteutti Turun T-sairaalan wc-tiloihin sijoittuvan teoksensa kuvansiirtona valmiiksi poltetulle kaakelille ja Jan-Erik Andersson on tehnyt lattioihin ja katuihin sijoittuvat teoksensa käyttäen luonnonkivilaattoja ja linoleumia. Tällainen toteutustapa on myös yksi kestävyyden tae. Rakennetun ympäristön taidehankkeissa voi taiteilijalle tulla eteen uusien teknisten ratkaisujen löytäminen. On hyvä muistaa että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Yhtenä esimerkkinä tästä on seminaarissa puheenaiheena ollut graafinen betoni. Teoksen toteutus tapahtuu elementtitehtaalla ja taiteilijalle jää suunnittelijan rooli. Graafinen betoni on vakiinnuttanut asemansa arkkitehtuurissa tapana elävöittää pintoja. Betonielementtiä tehtäessä graafinen betoni ei tule juurikaan kalliimmaksi kuin muut pintakäsittelyvaihtoehdot. Tekniikka muistuttaa seripainoa ja sillä voi toteuttaa lähes mitä tahansa graafista kuvaa. Kuvataiteilijoiden suunnittelemia kohteita ei vielä

2 juurikaan ole. Taiteilijoiden kannattaisi olla yhteydessä arkkitehtitoimistoihin, jotta he saisivat esille ajatuksiaan graafisen betonin käytöstä. Seminaarin taiteilijoilla oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä arkkitehtien kanssa. Oman kantansa esittävää taiteilijaa arvostetaan. 2. Seminaari ( ): Rakennushankkeiden taiteenhankinta Toisen seminaarin puheenjohtajana toimi taidemaalari, Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä. Puhujina olivat taidemaalari, arkkitehti Eeva-Liisa Rautalahti, taiteen lisensiaatti Ulla-Kirsti Junttila, kuvataiteilija Markku Pääkkönen ja valtion taideteostoimikunnan puheenjohtaja Jari Auer. Eeva-Liisa Rautalahti aloitti seminaarin kertomalla rakennushankkeiden taiteenhankintamallista. Rakennushankkeen yhteydessä toteutetun taideteoksen hankintaprosessia voi kuvata vaiheittain kuten yleensä kuvataan rakennushankkeen etenemistä. Rakennushanke on usein monen vuoden projekti. Taiteenhankintaprosessin eri vaiheet ovat lyhyempiä, mutta ne linkittyvät tietyissä päätöksentekokohdissa rakennushankkeeseen. Tärkeitä seikkoja pitkäkestoisissa projekteissa ovatkin informaation kulku ja sopimusten tarkkuus. Taiteenhankintamallista voi lukea lisää Taidemaalariliiton nettisivuilta osoitteesta Laaja tietopaketti on myös Milla Järvipetäjän ja Aura Nikkilän toimittama, Suomen Rakennusmedia Oy:n kustantama Taide rakennushankkeessa opas tilaajalle -kirja ( Taiteen lisensiaatti Ulla-Kirsti Junttila kertoi Taide rakennushankkeessa RT-kortin kehittämisestä. RT-kortisto on suomalaisen Rakennustieto Oy:n julkaisema kortistomuotoinen tietokokoelma, joka sisältää tietoa rakennusalan säännöksistä, sopimuksista, suunnittelusta ja laatuvaatimuksista. Taide rakennushankkeessa RTkortti tulee sisältämään käytännön asioita taidehankkeen eri vaiheista. Se auttaa selkeyttämään sitä, missä kaikissa rakennushankkeen vaiheissa kuvataiteilija voi tulla mukaan hankkeeseen. Koska RT-kortin työstäminen on vasta alkamassa, ei sisältöä vielä tuotu laajemmin esille. RT-kortin kehittämisen taustalla on Ympäristötaiteen säätiön ja Arkkitehtuurikeskus ry:n työryhmän Opetus- ja kulttuuriministeriölle esittämä selvitys prosenttiperiaatteen käytöstä julkisessa rakentamisessa ( Selvityksessä tuli esiin hankkeiden tilaajien toive selkeille, tarkoin määritetyille ohjeille. RT-kortti julkaistaan vuoden 2014 syksyllä. Kuvataiteilija Markku Pääkkönen puhui taiteesta kaavoituksessa. Pääkkönen on mukana Vantaan Leinelän taidehankkeessa taiteilijana ja korttelialueiden ja rakennusten taiteen yleissuunnitelman tekijänä. Taideteosten suunnittelu alueelle alkoi hyvissä ajoin. Jo ennen kuin oli tarkkaa tietoa alueen rakennusten muodosta, oli jo selvillä miten taideteosten sijoituspaikat ja määrä. Valtion taideteostoimikunnan puheenjohtaja Jari Auer kertoi toimikuntansa käytännöistä. Toimikunta hankkii julkisia taideteoksia suorahankintoina ja taidekilpailujen kautta. Yleisiä taidekilpailuja järjestetään harvoin. Ne ovat kalliita ja työläitä järjestää, mutta toisaalta myös tasa-arvoisia ja antavat mahdollisuuden myös tuntemattomien taiteilijoiden esille tuloon. Yleisempi kilpailumuoto on kutsukilpailu,

3 joita järjestetään vuosittain yhdestä kolmeen kappaletta. Kilpailuun pyydetään idealuonnokset kolmelta kuudelta taiteilijalta. Kilpailujen kulut maksetaan samasta määrärahasta kuin muutkin taidehankinnat. Kilpailuteoksia valitessa otetaan huomioon taiteilijan taiteelliset ansiot, teoksen turvallisuus, ylläpito, elinkaari, sopivuus arkkitehtuuriin ja käyttäjän arvomaailmaan sekä mahdollinen toiminnallisuus ja ajankohtaisuus. Taiteilijavalinnoista huolehtii toimikunta. Se pyytää taiteilijalta portfoliot. Taiteilijoita pyritään valitsemaan eri taiteen aloilta ja eri ikäryhmistä. Portfoliota pyydettäessä kerrotaan taidehankeesta jota ollaan suunnittelemassa. Portfolion tulisi sisältää mahdollisemman laadukkaita kuvia viime aikaisesta tuotannosta suunniteltu taidehanke huomioiden, teostiedot sekä ansioluettelon. Lopullinen päätös teoksen tilaamisesta tehdään taiteilijalta joko suoraan tai kilpailun kautta tilatun teosluonnoksen perusteella. Teosluonnoksessa tulisi olla pitkälle kehitellyn luonnoksen lisäksi selvitys teoksen materiaaleista ja teknisestä toteutuksesta, kustannusarvio sekä selvitys teoksen sijoittumisesta tilaan. Taiteilijalle annetaan yleensä jo luonnosta tilatessa tieto, kuinka paljon teokseen on varattu rahaa. Suurimmat ongelmat taideteoksia hankkiessa ovat olleet teoksen teknisen toteutuksen ja realistisen kustannusarvion selvittelemisessä. 3. Seminaari ( ): Taidehankkeiden budjetointi, sopimukset ja taiteilijan tekijänoikeudet Seminaarin puheenjohtajana toimi Taidemaalariliiton puheenjohtaja Maaria Märkälä. Puhujia olivat Taidemaalariliiton vs. pääsihteeri Anne Vilppula, Pohjois-Karjalan läänintaiteilija Hannu Aaltonen sekä Kuvasto ry:n toiminnanjohtaja Tommi Nilsson. Anne Vilppula käsitteli puheenvuorossaan taidehankkeiden budjetointia ja sopimuksissa huomioitavia asioita. Hyvä sopimus on selkeä, jättää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa ja on riittävän yksityiskohtainen. Vähimmillään sopimuksen tulisi sisältää sopimuksen kohde, osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä sopimusrikkomusten seuraamukset. Yksilöllisesti sovittuun sopimukseen voi liittää vakioehtosopimuksen, jota sovitaan noudatettavaksi muilta osin. Jos näiden sopimusten välillä on ristiriitaa, menee yksilöllisesti sovittu sopimus yleissopimusehdon edelle. Sopimus on voimassa niin kauan kuin velvoitteet ovat täyttyneet, ellei niille ole määritetty takarajaa. Sopimusta tehtäessä osapuolet voivat sopia vapaasti oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan mutta mitä on sovittu, sitä on myös noudatettava. Laki asettaa joitakin rajoituksia sopimuksille. Tällöin tavoitteena on toisen osapuolen suojelu. Esimerkkejä tästä ovat työlainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö. Sopimuksissa on muotovapaus: on virheellistä olettaa, että sopimus on pätevä vasta sitten kun nimet ovat paperissa. Sopimus syntyy kun tarjoukseen on annettu hyväksyvä vastaus. Sopimus voi syntyä suullisesti, kirjallisesti, sähköpostilla, jopa hiljaisella hyväksynnälläkin. Myös tarjous on sitova. Tarjous sitoo tietyn kohtuullisen ajan, riippuen tilanteesta. Jos tarjoukseen vastaamiseen on annettu määräaika, noudatetaan sitä. Suulliseen

4 tarjoukseen on vastattava heti, ellei vastaukselle ole annettu lisäaikaa. Kun tarjous on nimenomaisesti hylätty, se raukeaa, vaikka määräaikaa olisi vielä jäljellä. Jos määräajan jälkeen ilmoittaa hyväksyvänsä tarjouksen, se katsotaan uudeksi tarjoukseksi, jonka vastapuoli taas voi hyväksyä tai hylätä. Vastauksen täytyy vastata tarjousta. Mikäli vastapuoli muuttaa tarjousta miltään osin, on kyseessä uusi tarjous. Sopimuksen tulkinnan selkeyttämiseksi on asioista syytä sopia kirjallisesti. Tulkinnan apuna voi käyttää muuta dokumentaatiota, kuten sähköpostikirjeenvaihtoa. Itse sopimusneuvotteluissa saattaa jäädä epäselväksi, milloin tarjous ja vastaus ovat niin yksiselitteisiä, että niiden pohjalta syntyisi lopullinen sopimus ja missä vaiheessa tähän pisteeseen saakka on päädytty. Viimekädessä sitova sopimus syntyy viimeistään silloin, kun sopimusasiakirja on allekirjoitettu. Sopimusoikeudessa on kohtuusperiaate: sopimuksen sisällön lisäksi huomioidaan osapuolten neuvotteluasema, sopimuksen tekemisen aikaiset ja sen jälkeiset olosuhteet ja osapuolten selonottovelvollisuus. Sopimusta voidaan joutua täydentämään mikäli jostain asiasta ei ole sovittu. Sopimusongelmia aiheuttavia tilanteita ovat sopimuksen sisällön epäselvyys, odottamattomat muutokset olosuhteissa ja suoritushäiriöt, kuten viivästys tai suoritusvirhe. Kustannusarviota tehdessä tulee olla realistinen ja muistaa myös vakuutukset, arvonlisävero, apulaisten sivukulut jne. Maksuaikataulusta kannattaa sopia tarkkaan ja maksuerät tulee sopia niin, että tulot ja menot pysyvät tasapainossa. Hannu Aaltonen kertoi seikoista joihin taidehankkeessa tulee varautua. Rakennuttajan puolella voi olla kokemattomuutta ja tietämättömyyttä taidehankkeiden toteuttamisesta. Tätä ei tule säikähtää, vaan keskustella asiasta. Rakennushankkeen johtajataso saattaa esittää yllättäviäkin ajatuksia, jotka ovat ristiriidassa taiteilijan näkemyksen kanssa. Tällöin taiteilijan kannattaa olla voimakastahtoisesti omaa mieltä. Rakennuttajat kuitenkin ajattelevat, että hyvä taide edistää asuntokauppaa. Sopimusta muotoillessa täytyy tehdä selväksi se, mikä kaikki kuuluu taidebudjettiin. Rakennuttaja voi koittaa säästää kustannuksissa esimerkiksi sisällyttämällä betonielementit taiderahaan, vaikka seinä tulisi paikalleen ilman elementtiin liitettyä taideteostakin. Etukäteen kannattaa miettiä myös se, kuka hoitaa tai korjaa teosta. Mikäli on mahdollista, kannattaa taiteilijan hoitaa nämä asiat itse, korvausta vastaan. Yksi yllättävä tekijä hankkeessa voi olla sääolosuhteet. Sade tai helle voi vaikeuttaa työskentelyä tai jopa tehdä sen mahdottomaksi. Vuodenajat kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Koko teoksen toteuttamisen ajalta kannattaa pitää työpäiväkirjaa ja dokumentoida prosessi valokuvin, myös piiloon jäävät yksityiskohdat. Näin voi jälkikäteen osoittaa toteen tekemänsä työvaiheet ja niiden laadun. Tämä voi olla tarpeen, jos teos jostain syystä vahingoittuu ja sille etsitään syytä. Pysyvää taideteosta tehtäessä hyvänä periaatteena on, että teoksen tulisi kestää yhtä kauan rakennuksen kanssa. Taideteosta vakuuttaessa on hyvä tietää, että taideteokselle on helpompi saada vakuutus vakuutettaessa osana taloa, kuin erikseen vakuuttamalla.

5 Seminaarin lopuksi Tommi Nilsson kertoi kuvataiteilijan tekijänoikeuksista ja Kuvaston toiminnasta. Tekijänoikeus syntyy teoksen luomishetkellä suoraan lain perusteella. Taiteilijalla on yksinoikeus teokseen. Yksinoikeus sisältää oikeuden valmistaa teoksesta kappaleita ja oikeuden saattaa se yleisön saataviin. Julkisella paikalla olevasta teoksesta saa ottaa kuvia epäkaupalliseen tarkoitukseen ja arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen. Sellaisessa artikkelissa tekstin tulee olla pääasia ja kuvien tulee liittyä tekstiin. Tekijänoikeudet eivät saisi tulla rakentavan kahdenvälisen yhteistyön väliin. Jos teoksen tilaaja haluaa käyttää kuvia teoksesta esimerkiksi vuosikertomuksessaan tai muissa julkaisuissa, tulisi nämä eri käyttömuodot eritellä jo sopimuksessa. Linkkejä: Seminaarien ohjelma ja osa puhujien luentomateriaaleista löytyy Taidemaalariliiton internetsivuilta osoitteesta kohdasta ajankohtaista. Katso myös: