Tulevaisuuden kunta ja kumppanuus

Transkriptio

1 Tulevaisuuden kunta ja kumppanuus Tammela Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan neuvosto MANE Kumppanuustyö

2 Mitä kumppanuus tarkoittaa? Millainen on kumppanuuskunta?

3 Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa, ikärakenteessa, asutusrakenteessa 3

4 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? Valtion ja kuntien velka kasvaa 4

5 Kuntien tehtäväkentän kasvu on ollut huimaa Milloin vuonna 2012 voimassaolleet kuntien lakisääteiset tehtävät on ensimmäistä kertaa osoitettu kunnille lähde: Hiironniemi, VM, 2012

6 Isoja muutoksia sektorien rajapinnoilla KANSALAISET, PERHE JULKINEN SEKTORI julkinen yksityinen KOLMAS SEKTORI tavoite: demokratia, julkiset palvelut, yhteinen hyvä tavoite: taloudellinen tulos omistajille KAUPALLINEN SEKTORI 6

7 Jatkossa on kolme itsenäistä julkista tasoa valtio keskushallinto ministeriöineen hallitus ja eduskunta maakunta kunta Miten nämä julkiset tasot pelaavat jatkossa yhteen? On esimerkkejä ja tutkittua tietoa siitä, että esimerkiksi valtion ja kuntien yhteispeli ei ole ollut viime vuosina parasta mahdollista. Kumppanuudet valtio & maakunta? maakunta & kunta? sote & hyte? valtio & kunta? 7

8 Julkisen sektorin kumppanuudet yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa Järjestöt Yritykset Oppilaitokset Seurakunnat Asukkaat, kansalaiset jne 8

9 Nyt tarvitaan konkretiaa: mitä nämä kirjaukset tarkoittavat käytännössä? Kunta on ihmisten yhteisö. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma Hallitus lisää kuntalaisen ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Palvelut asiakaslähtöisiksi: Muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin, seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. Kumppanuus on yksi painopisteistä myös valtioneuvoston hyväksymissä alueiden kehittämisen tavoitteissa

10 Jotta tulevaisuuden kunnasta tulee toimiva yksikkö, kuntien pitää lähestyä kansalaisyhteiskuntaa. Kuntien pitää tehdä entistä tiiviimpää verkostomaista yhteistyötä yritysten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten kanssa. Yhteistyössä yritysten, kansalaisjärjestöjen ja naapurikuntien kanssa kunnat saavuttavat parempia tuloksia kuin nykyisin. Kunnallisesta itsehallinnosta on tullut liiaksi kunnallishallinnon itsehallintoa. Se on muutettava kansalaisten itsehallinnoksi kotikunnassaan. Kyse on kuntien olemassaolon kannalta keskeisestä muutoksesta. Tämä edellyttää kuntien toimintakulttuurin muuttumista entistä avoimemmaksi ja verkottuneemmaksi. Uudenlaisia ajatuksia on kyettävä ottamaan aiempaa paremmin vastaan. Kuntalaisen roolia asiakkaana ja kunnan jäsenenä on selkeytettävä, ja kunnan toiminta on järjestettävä kansalaislähtöisesti. Timo Kietäväinen, Helsingin Sanomat, Vieraskynä

11 Mikä kunta on? kunta organisaationa kunta ihmisten yhteisönä ja paikallisina yhteisöinä Jos kunta ymmärretään vain kuntaorganisaationa, ajatus jää puolitiehen! luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät kunnassa asuvat ihmiset, järjestöt, yritykset, oppilaitokset jne jne 11

12 Paikalliset kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli Maakunta henkilöstö ja poliitikot Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva rooli, yhteisöjen alusta Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta vapaaehtoistoiminta Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym Rivikuntalaiset Yritykset 12

13 Maaseutukunta, jolle tyypillistä usein pitkät välimatkat ikääntyvä väestö vinoutuva huoltosuhde Kumpi maksaa: kunta vai valtio? Palvelujen tuottaminen hankevaroin ja lyhytkestoisin työllistämisvaroin kyseenalaistetaan Voidaanko tukea maksaa kilpailuoikeuden rajoittamatta? Perusoikeuksia toteuttavien palvelujen tuottamiseen tarvitaan julkista tukea Kolmas sektorikin tarvitsee palkattuja työntekijöitä ja rahaa tuottaakseen palveluja, jotka edellyttävät sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä Palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa Kunnan tulo- ja palvelujen rahoituspohja on heikompi kuin keskuksissa Maaseutukuntien palvelujen järjestämisen kova kehä on entistä tiukempi Kolmannella sektorilla tai naapuriapuna tehtävän vapaaehtoistyön varaan ei voida laskea jatkuvaa avuntarvetta Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus (Pihlaja, 2010) Väestön ikääntymisen myötä kasvavat hoivamenot heikentävät mahdollisuuksia rahoittaa muita palveluja Kunnan taloudellinen liikkumavara menee lakisääteisten palvelujen tuottamiseen Kannattavalle palveluyritystoiminnalle on rajalliset edellytykset (välimatkat, asiakkaiden maksukyky) Kolmannella sektorillakaan ei ole resursseja: ei riittävästi aktiivisia ihmisiä eikä rahaa Kunta ei pysty tarjoamaan riittävästi palveluja Monet ei-lakisääteiset, ihmisten kannalta tärkeät tehtävät jäävät julkiselta sektorilta hoitamatta Kasvavien kustannusten kierre: asiakkaat ajautuvat aikaisemmin raskaampiin ja kalliimpiin palveluihin, jos ennaltaehkäisevät ja tukipalvelut vähenevät Monet tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan Järjestöjen merkitystä ihmisten aktiivisuuden, osallistumisen, kanssakäymisen, sosiaalisen elämän ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä korostetaan enemmän kuin palvelutuottajaroolia Omaiset asuvat usein kaukana

14 Suomella(kin) on ratkaistavana entistä kiperämpiä ongelmia jotka eivät ratkea helposti eivätkä varsinkaan yksin julkisen vallan toimesta tai pelkästään markkinaehtoisesti työttömyys syrjäytyminen - osallisuus yksinäisyys erityisesti ikäihmisten yksinäisyys maahanmuutto ja kotoutuminen 14

15 Ennen tehtiin yhteistyötä Sitten alettiin puhua verkostoista Nyt muotitermi on kumppanuus Yhteistyö Verkosto Kumppanuus

16 Yhteistyö, verkosto ja kumppanuus: mitä eroa niillä on? Yhteistyö Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisten edelle Voi koskea lukuisia toimijoita Verkosto Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksessa Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille Monitoimijaista Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Kumppanuus Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentävyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/seurauksista Maijanen & Haikara 2014

17 Kumppanuuden tunnuspiirteitä Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen Kumppanuus näyttää määrittyvän varsin myönteiseksi asiaksi, jopa ihanteelliseksi yhteistyösuhteeksi. Viirkorpi Paavo: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004)

18 1 2 Kumppanuutta ei solmita, vaan se rakentuu luottamuksen ja vuorovaikutuksen vahvistumisen kautta 6 Ei yhteistyötä Henkilökohtaisiin kontakteihin perustuva yhteistyö 3 Työntekijöiden verkostoitumiseen perustuva yhteistyö 4 Toiminnallisesti suuntautunut yhteistyö 5 Organisatorisesti suuntautunut yhteistyö Toimintojen yhdistämiseen tähtäävä yhteistyö lähde: Erityisvarhaiskasvatusta yli kuntarajojen (Hannakaarina Sarvela (toim.) Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2007)

19 Julkinen valta vs järjestötoiminta: yksi kumppanuuden haasteellisista rajapinnoista Perinteinen järjestötoiminta perinteiset järjestöt vapaaehtoisena ja -muotoisena harrastamisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteisen asian edistämisen areenana järjestöjen tarjoama vertaistuki, vapaaehtoistyö ja yhteisöllisyys Palveluja tuottavat järjestöt järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut 19 ei-taloudellinen toiminta voittoa tavoittelematon voittoa tavoitteleva yhteisökumppanuus markkinakumppanuus RP Nämä rajapinnat ovat olleet haasteellisia jo tähän mennessä. Entä sitten, kun uudet maakunnat ja kunnat aloittavat? Rajapinnoista ja arvoista pitää käydä yhteistä keskustelua!

20 Ne asenteet

21 Ja ne asenteet

22 Menestys on yhä enemmän yhteistyöjuttu - kunnan työntekijä Kunnan kumppanuusrooli edellyttää kasvua poliitikkona ja ihmisenä - kunnan luottamushenkilö

23 Tervetuloa Kumppanuuspäivään! Tarkempia tietoja Kumppanuuden käsikirjastosta 23