KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN LAIHIAN YHDISTYSILTA JÄRJESTÖ 2.0: POHJANMAAN JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA HANKE PIA SÖDERHOLM

Transkriptio

1 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN LAIHIAN YHDISTYSILTA JÄRJESTÖ 2.0: POHJANMAAN JÄRJESTÖT MUKANA MUUTOKSESSA HANKE PIA SÖDERHOLM

2 KUMPPANUUDEN MÄÄRITTELY OSALLISUUDEN KAUTTA Jotta kumppanuuteen päästään, on ensin ymmärrettävä osallisuuden laajat merkitykset Osallisuus voidaan kuvata lyhyesti: Osallisuus omassa elämässä Osallisuus paikallisesti Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa Tai Osallisuus voidaan kuvata laajemmin: Päätöksentekoon liittyvä kuntalaisten osallisuuden edistäminen on ennen kaikkea vuorovaikutusta ja sen kehittämistä. Toimintaosallisuus Suunnitteluosallisuus Kumppanuus Yhteissuunnittelu Päätösosallisuus OSALLISUUS Dialogi ja vuoropuhelu Avoimuus Tietoosallisuus Onnistuakseen siihen tarvitaan tahtoa, aikaa, rakenteita ja paikkoja. KUMPPANUUSPÖYTÄ ON JUURI TÄTÄ sen äärelle kokoontuvilla on yhteinen tahtotila.

3 MITEN KUMPPANUUS EROAA YHTEISTYÖSTÄ? YHTEISTYÖ VERKOSTO KUMPPANUUS Löyhää, epämuodollista yhteistoimintaa Ajallinen kesto voi olla epäselvä Omat tavoitteet voivat mennä yhteisen edelle Vapaamuotoista, luottamukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa Rakentuu toimijoiden vuorovaikutuksesta Luottamuksen ja vuorovaikutuksen rakentaminen toimii usein maaperänä tuleville yhteishankkeille Toiminnan koordinoiminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Resurssien täydentyvyys Vastavuoroinen ja luottamukseen perustuva vuorovaikutussuhde Voi koskea lukuisia toimijoita Monitoimijaista Synnyttää lisäarvoa osapuolille (oppiminen) Hyödyt voivat näkyä vasta pitkän ajan kuluttua Vaatii oman prosessin kehittyäkseen Yhteinen päätöksenteko ja jaettu vastuu tuloksista/ seurauksista

4 KUMPPANUUDEN TUNNUSPIIRTEITÄ? Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan ja tavoitteen hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen höyty Tasaveroisuus, tasa-arvo, vallan jakaminen Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana

5 KUMPPANUUSPÖYTIEN 2 NÄKÖKULMAA 1) Se on ratkaisuja työstävä kehittämisrakenne 2) Perinteistä päätöksentekoa täydentävä osallistumisen malli KEHITTÄMISRAKENNE Silloin luodaan löyhä rakenne, jossa eri toimijat (asukkaat, järjestöt, paikallisyhdistykset, kunta, kuntayhtymä, oppilaitokset, yritykset jne.) pohtivat yhteistuumin esim. tietyn palvelun tai laajemmin ihmisten elinympäristön kehittämistarpeita ja etsivät näihin yhdessä ratkaisuja. Esim. Kehittämisrakennemallia hyödynnetty Etelä-Savossa maakuntatasoisen hyvinvoinnin ja hyvinvointiohjelman kehittämisessä TÄYDENTÄVÄVÄ OSALLISTUMISEN MALLI Silloin kuntalain hengen mukaisesti pyritään parantamaan kunnan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa sekä edustuksellisen järjestelmän että suoran osallistumisen kautta. Kumppanuuspöytä tuo virallisten elinten rinnalle osallstumisen ja vaikuttamisen välineen, jossa kumppaneiden ääni kuuluu. Esim. Osallistumisen ja osallisuuden työkaluna Kumppanuuspöytämallia hyödynnetään Pieksamäellä ja Savonlinnan kaupungeissa. Kumppanuuspöydillä ei ole päätöselinten toimivaltaa, vaan se on vuoropuheluun painottuva keskustelualusta ennen perinteistä päätösprosessia.

6 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN 1) Kumppanuuspöydän voi rakentaa julkiselle sektorille (kunnat/kaupungit) päätöksenteon tueksi, asioiden valmisteluvaiheeseen tarkoitetun keskustelu- ja kehitysalustan 2) Pöydän ympärillä istuvat ainakin kokemusasiantuntijan roolissa asukkaita sekä päätösehdotuksia valmistelevia virkamiehiä VAIHE Määritellään nykytilanne ja ongelma, joka halutaan kumppanuuspöydässä ratkaista. Esim. Tietyn asuinalueen tai väestöryhmän ja kunnan välisen kanssakäymisen ja sen myötä alueen epäkohtien tunnistaminen sekä palvelujen/käytäntöjen parantaminen. Esim. Yhteistä suunnittelua vaativat kokonaisuudet voidaan nostaa kumppanuuspöytiin keskusteltavaksi.

7 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN VAIHE Nimetään pöydälle isäntäorganisaatio ja sieltä vastuuhenkilö sekä fasilitaattori. Lisäksi Pöydällä on hyvä olla fasilitaattori, joka pitää huolen, että pöytä saavuttaa tavoitteensa. Esim. Kun kumppanuuspöytä tukee perinteistä päätöksentekoa, on isännän löydyttävä kaupungin/kunnan tai maakunnan organisaatiosta Kutsutaan koolle asukkaista ja kunnan henkilöstöstä pieni työryhmä, jossa käydään läpi pöydän kriteerejä, merkitystä, toimintapoja ja tutustutaan voimassa oleviin kumppanuuspöytäkäytäntöihin. Esim. Kumppanuuspöydän toimintaa helpottaa jos asukkaat ovat organisoituneet yhdistyksiin.

8 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN VAIHE Tiedotetaan pöytäsuunnitelmista keskeisille toimijoille, myös päättäjille. Esimerkiksi jos pöytä rakennetaan järjestö-kunta sopimuksen luomiseksi ja yhteiseksi keskustelupöydäksi, on viestinnässä huomioitava: Asukkaat Kunnan alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt Toimialojen johtajat kunnasta, esimiehet ja sitä koskeva henkilöstö Vastaavien lautakuntien puheenjohtaja ja lautakunnan jäsenet Valtuutetut Seurakunnat Yleiset tiedotuskanavat, jotta myös muilla paikkakunnilla toimivat yhdistykset, joilla on toimintaa kunnan alueella saavat tiedon

9 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN VAIHE Selvitetään rahoitusmahdollisuudet, voisiko kumppanuuspöytien käynnistymisen tukesi saada aikaan kehittämishankkeen, jonka avulla pöytien toiminnan tueksi voisi tarjota syvempää osaamista. Vinkki: Kannattaa ottaa huomioon olemassa olevat työkalut kuten Avoimen hallinnon tukikortit Keskustelutaitojen vahvistamiseen tarkoitetut Sitran Erätauon menetelmät

10 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN VAIHE Pidetään kaikille avoin työpaja fasilitaattorin/asiantuntijan johdolla. Työpajan tarkoituksena on löytää yhdessä pöydän tavoitteet ja käynnistettävä keskustelu pelisäännöstä. Pohditaan: Pöydän arvolataus? Osallistujien suhde toisiinsa? Miten pöydän asiat kerätään ja keneltä? Kuka tiedottaa eri tahoja esillä olevista asioista ja kokouksista ja mitä tiedotuskanavia käytetään? Milloin ja missä kokoukset pidetään? Avoimuus ja oikea-aikaisuus! Ketä kokouksiin toivotaan? Missä julkaistaan muistiot? Mikä on pöydän toimivalta? Miten seurataan asioiden kehittymistä? Isäntäorganisaatiossa on tärkeää kiinnittää huomio pöydän sijoittumisesta erilaisiin palveluprosesseihin, ohjelmiin, kunta- ja kaupunkistrategiaan.

11 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN VAIHE Kannattaa käyttää aikaa toimintojen vakiinnuttamiseen. Pöytä on vaativa rakenne sen verkostomaisuuden vuoksi. Opeteltava vuorovaikutustaitoja, kuuntelemista ja sanoittamista jotta kaikki ymmärtävät toisiaan sekä läsnä olemisen taitoa Käydään läpi vuositasolla pöydän saavutuksia ja tiedotetaan niistä asianosaisille. On hyvä antaa aikaa myös onnistumisen tunteille ja juhlia saavutuksista! 2.4. Arvioidaan kumppanuuspöydän vaikutuksia mahdollisuuksien mukaan.

12 KUMPPANUUSPÖYDÄN RAKENTAMINEN VAIHE Suositus (Kuntaliitto) on, että pöydän toiminta vakiinnutetaan kirjaamalla se demokratiaa tukevaksi osallisuuskäytännöksi kunnan/kaupungin hallintosääntöön. KUMPPANUUSPÖYDÄN MUISTILISTA Lähtökohtana ovat paikalliset tarpeet Pöydällä on pysyvä rakenne Osallistujien suhde toisiinsa on tasaveroinen ja toisia arvostava tittelit jäävät ns. narikkaan Pöydässä on osallistujia ainakin kolmelta taholta Kumppanuussopimukset, tarvitaanko? Pöytä on verkostomainen ja joustava rakenne, joka mahdollistaa myös uudistumisen Toimivat asukasorganisaatiot Avoimen hallinnon periaatteet on tunnistettu

13 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Keski-Suomi Kumppanuuspöytäpilotteja 11 kunnassa. Kumppanuuspöydät ovat toimineet lähinnä kehittämistyökaluina Syntynyt mm. Keski-Suomessa Ikäihmisten toimintakalenteri, Joutsan elämänkaarijuhlat, ja Keuruun Kahvia ja kohtaamisia tapahtumat Kehittäjän vinkit: 1. Pohjatyö on tehtävä kunnolla. Vastuunjaosta on sovittava jo alkumetreillä. 2. Kumppanuuspöydän tarkoitus on oltava kirkkaasti mielessä kaikilla! 3. Kumppanuuden ja yhteistyön esteiden purkamiseen on hyvä varautua, tarvitaan malttia ja aikaa. 4. Tarvitaan innostava ihminen, joka saa osapuolet syttymään kumppanuuteen! Lisätietoja: Tuija Seppänen,

14 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Orivesi Osallisuuden menetelmäksi valittiin kumppanuuspöytä malli, kun Oriveden kaupunki halusi lisätä kuntalaistensa osallisuutta. Painetta osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi tuo paitsi lainsäädäntö myös ko. kunnan kaupunki- ja elinkeinostrategia Kumppanuuspöydästä saatava hyödy on ollut, että kaupungin asioiden valmistelu parantui sekä lisäsi kunnan elinvoimaisuutta sekä kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia. Kehittäjän vinkit: 1. Valmistautukaa huolella. 2. Tarvitaan niin henkilökohtaisia keskusteluita kuin yleisötilaisuuksia kaikille osapuolille. 3. Myös asiantuntijoita kannattaa käyttää hyväksi pöydän käyttöönotossa. Lisätietoja: hankekoordinaattori Piia Hannila,

15 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Pieksämäki Kumppanuuspöydät täyttivät hallinnollisen aukon Kumppanuuspöydät toimivat osana asioiden valmistelua ennen päätöksentekoa. Kumppanuuspöytien muistiot ovat julkisia, kunnan verkkosivuilla avoimesti nähtävillä. Haasteena: toiminta vaatii pysyvän fasilitaattorin, joka aktivoi niin asukkaita kuin kunnan väkeä yhteistoimintaan. Kehittäjän vinkit: 1. Avainhenkilöiden tehtävät ja vastuut on oltava selkeät 2. Kaupungilla tulee olla isännän rooli. 3. Asukkaiden paikallinen järjestäytyminen tuo jäntevyyttä pöytään ja työskentelyyn 4. Päättäjät on otettava tiedotuksen piiriin alusta alkaen. 5. Kumppanuuspöydällä tulee olla selvät raamit, jottei kokouksista tule ns. torikokouksia. 6. Turhautuminen vältetään, kun sovitut toimet tehdään. Lisätietoja: kyläasiamies Mervi Lintunen,

16 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ Pieksämäki Savonlinna Jäppilä Nurmijärvi Jne

17 MITEN EPÄONNISTUT VARMASTI? (1) Kaapatkaa valta päättäjiltä Pöydät ovat asiavalmistelun työkaluja. Ne eivät tee perinteistä edustuksellista demokratiaa tarpeettomaksi. Älkää määritelkö pöydän tavoitteita Mikäli kokoonnutaan ilman sääntöjä ja tavoitteita, lopahtaa osallistujien mielenkiinto nopeasti. Unohtakaa arvokeskustelu Keskustelkaa avoimesti mitä tarkoittava poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus sekä tasavertaisuus. Rajatkaa osallistuminen, pitäkää kokoukset lukkojen takana Kumppanuuspöytien periaatteisiin kuuluu avoimuus ja läpinäkyvyys. Pöytien jäseniä ei valita erikseen, vaan sinne toivotaan ennen kaikkea tavoitetta eteenpäin vieviä tahoja.

18 MITEN EPÄONNISTUT VARMASTI? (2) Tehkää kokouksista tiedotustilaisuuksia Huomaamatta kumppanuuspöydät voivat kehittyä tiedotustilaisuuksiksi. Tällöin pöydän merkitys on hukassa. Kirkastakaa pöydän tavoitetta aika ajoin. Sivuuttakaa luottamuksen rakentaminen Luottamus syntyy tuttavuuden ja yhdessä tekemisen myötä. Se vaatii myös sen, että mistä sovitaan niin siitä pidetään kiinni. Unohtakaa sopia omistajuudesta Pöydän asiat eivät etene, mikäli isäntäorganisaation rooli on hukassa ja esimiesten tuki puuttuu. Päättäjät, älkää ottako kumppanuuspöytiä vakavasti Sekin on mahdollista, että päättäjät asettuvat puolustusasemiin, eivätkä kiinnostu pöytien keskustelijoiden näkemyksistä. Hallinto, pitäkää kiinni entisestä Uudet yhteistyön mukanaan tuomat muodot jäävät saamatta, mikäli pöytään ei sitouduta. Osallisuuden lisääminen on aina uusien työtapojen oppimista, entisestä luopumista. Se vaatii uudenlaisen asenteen ja vuorovaikutuskykyjä.

19 LISÄTIETOJA Lähde: Kumppanuuspöydän rakennusopas Kuntaliitto (11/2018) Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa hanke Pia Söderholm, hankekoordinaattori puh , Jussi Koiranen, hankesuunnittelija puh ,