Yleistä. Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät. Laura Jaakola Oulun yliopisto

Transkriptio

1 Luonnonmarjojen terveysvaikutteiset yhdisteet ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat tekijät Laura Jaakola Oulun yliopisto Tutkimusintressit - Antioksidanttipitoisuudet mustikoissa Pohjoisuuden vaikutus laatuun Marjan kehityksen geneettinen säätely Diversiteetti Jäljitettävyys/autenttisuus Yleistä Pohjoismaissa kasvaa noin 50 luonnonmarjaa 37 syötäviä 20 yleisesti kerättyä Tärkeimmät ät puolukka, mustikka ja lakka Luonnonmarjat ovat alueellemme perinteistä raaka ainetta, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin 1

2 Marjojen ravitsemuksellisia ominaisuuksia: Sisältävät vain vähän energiaa Energiaan suhteutettuna suuri ravintoainetiheys Enemmän kuitua (vs. tuontihedelmät) Hyvä yäas rasvahappokoostumus a appo oostu us sekä omega 6/omega 3 suhde Ei kolesterolia Hyvä natrium/kalium suhde Ei laktoosia eikä gluteiinia - Fenoliyhdisteitä sekä C ja E vitamiineja enemmän kuin tuontihedelmissä Törrönen (2006) Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksia 2

3 Törrönen (2006) Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksia Terveysvaikutukset Marjoissa korkeat antioksidantti pitoisuudet > erityisesti fenoliyhdisteiden ansiota (myös hyvät C ja E vitamiinipitoisuudet vaikuttavat) Terveysvaikutusten tutkimus: in vitro kokeet eläinkokeet kliiniset kokeet Fenoliyhdisteisiin liitettyjä terveysvaikutuksia Lisää veren antioksidanttiaktiivisuutta Vähentää LDL kolesterolin hapettumista Vähentää solujen DNA:n hapetusvaurioita Vähentää verihiutaleiden sakkautumista Alentaa verenpainetta Tehostaa rasvojen palamista Vähentää kasvainten muodostumista Suojaavat aivoja ikääntymisen aiheuttamalta rappeutumiselta 3

4 Törrönen (2006) Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksia Törrönen (2006) Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksia USDA Database for the Flavonoid Content of Selected Foods, Release 2,

5 Resveratroli Estää rasvojen imeytymistä, parantaa insuliiniherkkyyttä ja motorisia toimintoja (hiirikokeet) Ikääntymiseen liittyvät sairaudet, lihasheikkous Mitokondrioiden tuotto Sydän ja verisuonisairaudet Törrönen (2006) Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksia 5

6 Abskisiinihappo (ABA) Potentiaalia II tyypin diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon Stimuloi glukoosin imeytymistä lihassoluissa Aktivoi AMP aktivoituvan proteiinikinaasin toimintaa (samoin kuin diabeteksen hoidossa käytetyt lääkkeet) Meneillään tutkimus ABA:n biosynteesistä mustikassa Marjojen siemenöljyt Edullinen rasvahappokoostumus Parantaa HDL/LDL kolesterolin suhdetta (mustaherukan siemenöljy) Vähentää atooppista ihottumaa (tyrnin ja taikinamarjan siemenöljy) Mustikka Parhaita antosyaanilähteitä Sydän ja verisuonisairaudet Silmien terveys Aivojen terveys ikääntyminen Paksunsuolen syöpä 6

7 Riihinen K., Jaakola L., Kärenlampi S. & Hohtola A. (2008) Organ specific Distribution of Phenolic Compounds in Bilberry (Vaccinium myrtillus) and 'Northblue' Blueberry (V. corymbosum x V. angustifolium) Food Chemistry. 110: Proanthocyanidins Flavonols Hydroxycinnamic acids Anthocyanins Prodelphinidins Procyanidins Myricetin Quercetin Kaempferol p Coumaric Caffeic or 1 Ferulic Blueberry flower ND berry skin 6223 NA NA ND berry pulps ND ND ND green leaves ND ND red leaves ND rhizome ND ND 433 ND ND ND Bilberry flower 86 ND 50 ND 130 ND berry skin NA NA ND berry pulps 1040 NA NA 3 12 ND green leaves ND ND red leaves ND rhizome ND ND 336 ND ND ND Puolukka Antosyaanit, katekiinit, resveratroli, proantosyanidit Bentsoehappo Virtsateiden terveys Hammaskarieksen ehkäisy Rasva aineenvaihdunta 7

8 Vadelma, lakka, mesimarja Ellagitanniinit Estää haitallisten suolistomikrobien kasvua Myönteinen vaikutus HDLkolesteroliin Ruokatorven syöpä Rasva aineenvaihdunta Ruusunmarja Parhaita C ja E vitamiinin lähteitä Sisältää ellagitanniineja ja karotenoideja Parhaat antioksidanttipitoisuudet id i i i d Nivelten liikkuvuus Tyrni Hyvä rasvahappokoostumus Hyvä C vitamiinin lähde Atooppinen ihottuma Vähentää verihiutaleiden sakkautumistaipumusta Lisää hyvää HDL kolesterolia Lievittää kipua ja tulehduksia Estää ja parantaa vatsahaavaa 8

9 Variksenmarja, juolukka, riekonmarja Hyviä antosyaanilähteitä Vähemmän tutkittuja samoja terveysvaikutuksia luultavasti Maku miedompi id i Mitkä tekijät vaikuttavat yhdistepitoisuuksiin marjoissa? Pohjoisissa kasvuoloissa havaittu korkeampia fenolisten yhdisteiden sekä karotenoidi, askorbiinihappo ja sokeripitoisuuksia Alhainen lämpötila > > sokeripitoisuudet korkeammat, fenoliyhdisteiden pitoisuudet korkeammat Valo vaikuttaa voimakkaasti fenoliyhdisteiden tuottoon (tutkimusta meneillään Oulun yo:lla) Pohjoisemmassa kasvavilla mustikoilla havaittu korkeampia antosyaanipitoisuuksia Analysoitu Luonnossa eri puolilla Suomea kasvavia mustikoita (Lätti, AK; Riihinen, KR; Kainulainen, PS. Analysis of anthocyanin variation in wild popula tions of bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. J Agric Food Chem 2008, 56, ) Kontrolloidut kokeet k kasvatuskammioissa k i (Martinussen et al.) Eri alkuperää olevia eteläisempiä ja pohjoisempia mustikoita kasvatettu Oulun yliopiston koekentällä (Åkerström et al. 2010) 9

10 Åkerström A, Jaakola L, Bång U, Jäderlund A. Effects of Latitude related factors and geographical origin on anthocyanidin concentration in fruits of Vaccinium myrtillus L. (Bilberries). Journal of Agriculture and Food Chemistry, 58: Valon laadun vaikutus flavonoidien tuottoon mustikassa Zoratti L. et al. Yhteenveto Marjat ovat parhaita antioksidanttien lähteitä Marjoja kannattaa syödä säännöllisesti Eri marjat sisältävät erilaisia yhdisteitä > erilaisia vaikutuksia Pohjoiset luonnonmarjat puhtaita, laadukkaita, maukkaita & alueellemme perinteistä raakaainetta Pohjoisempana kasvavat mustikat sisältävät enemmän antosyaaneja, mikä näyttäisi johtuvan sekä geneettisistä että ympäristötekijöistä 10

11 11