Kun digikameroita käytetään niin sanotussa raw-tilassa (esim. Canon CRW) niihin ei tarvitse tehdä/hankkia/käyttää mitään erityisiä kameraprofiileja.

Transkriptio

1 Värinhallinnasta LYHYT ESIMERKKILISTA VÄRIHALLINNAN TYÖNKULUSTA työtila Työtilan valaistus sovitaan ja lukitaan vakioksi monitori MONITORI SÄÄDETÄÄN JA TEIPATAAN 6500 K, Gamma 2,2 (myös Macissä) MONITORIPROFIILI TEHDÄÄN JA OTETAAN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄTASOLLA KÄYTTÖÖN Profiili tehdään paremman puutteessa Adobe Gamma -ohjelmalla, macissä ColorSyncillä. Paljon parempi tapa on käyttää kalibrointilaitetta. Photoshop PHOTOSHOPIN ASETUKSET LAITETAAN KUNTOON Perussuositus Europe Prepress Defaults 2 - josta sitten oma sovellus CS2 ja uudemmissa kaikkien Adobe -ohjelmien värinhallinta asetetaan keskitetysti Bridgellä. skanneri SKANNERIN ASETUKSET LAITETAAN KUNTOON Skannauksessa ei ole mitään mieltä, elleivät skannerin käyttämät RGB -numerot ja skannerinkuva ole täysin identtisiä Photshoppiin tulevan kuvan kanssa. Skanneri asetetaan tuottamaan kuvat AdobeRGB -profiiliin digikamera DIGIKAMEROIDEN PLUGIEN ASETUKSET LAITETAAN KUNTOON Halpojen digikameroden ohjelmista suuri osa on kelvottomia Studioluokan digikamera asennetaan tuottamaan kuvat AdobeRGB:hen Kun digikameroita käytetään niin sanotussa raw-tilassa (esim. Canon CRW) niihin ei tarvitse tehdä/hankkia/käyttää mitään erityisiä kameraprofiileja. tiedostot KUVATIEDOSTOIHIN LIITETÄÄN COPYRIGHT- JA KUVAKOHTAINEN INFO KUVATIEDOSTOT TALLETETAAN ADOBE-RGB PROFIILILLA CMYK VAIN TARVITTAESSA KUVAT KÄÄNNETÄÄN SOVITTUUN CMYK-MUOTOON ja talletaan CMYK kuvat erikseen. Photoshopista ja julkaisuohjelmista voi tulostaa ja esikatsella RGB -kuvia CMYK -muodossa ilman kuvan kääntämistä. ohjelmat JULKAISUOHJELMIEN VÄRIHALLINNAT OTETAAN KÄYTTÖÖN Julkaisuohjelmien tulee kyetä ottamaan vastaan sekä RGB, että CMYK -kuvia ja näyttämään ja tulostamaan molemmat oikein tulostin Tulostetaan joko tulostimen oletuksilla jolloin saadaan paras tulostusjälki tai TULOSTUK- SESSA SIMULOIDAAN JOKO SOVITTUA TAI JOTAIN YLEISTÄ CMYK -PROFIILIA (Esimerkiksi Euro scale Coated v2). Tulostimelle tehdään simulointiprofiili jolloin tulostimelle lähetetään samoja tiedostoja samassa muodossa kuin lopulliseen painoon. Kaikki edellämainitut työvaiheet dokumentoidaan, ja ainakin isommissa organisaatioissa lukitaan ja varmistetaan. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 1

2 Värinhallinnasta Photoshop 6-9, tilanne 1, profiili puuttuu, missing profile a) vastaa tähän: Assign working RGB: Adobe RGB (1998) Paitsi silloin kun tiedät, että kyseinen tiedosto avataan juuri sille valmistetulla laiteprofiililla ja tarvittava profiili on saatavilla Jos valikko ei keskimmäisessä kohdassa ehdota Adobe RGB, vastaa Cancel ja aseta Photoshopin Color Settingsistä Working Space adobe RGB päälle ja palaa vasta sitten avaamaan kuvia Photoshoppiin! Puuttuva - se missing laiteprofiillli on usein srgb! Jos AdobeRGB tuottaa liian värikkään kuvan kokeile b) vaihtoehtoa. b) vastaa tähän: Assign profile: haluttu profiili ja laita aina ruksi kohtaan and then convert document to working RGB Tarkasta keskimmäisestä kohdasta, että Working RGB on varmasti Adobe RGB. Jos laiteprofiilia ei ole avaavalla koneella, sinulla on 4 vaihtoehtoa, käytä a-metodia Assign adobe RGB, vaihda konetta, hae laiteprofiili, tai valmista laiteprofiili. Usein ColorMacth suppea laimea profiili antaa parhaan tuloksen tuntemattomille digikameratiedostoille. c) alä koskaan vastaa viereiseen valikkoon Leave as.. Ellet ole täsmälleen tietoinen poikkeustapauksesta jossa on syytä valita leave as.. Esimerkiksi nettisivujen valmiit kuvat, joihin tehdään uusi rajaus tai muutoksia voi jättää ilman profiilia. Vastaa Leave as... Ok myös silloin kun haluat tutkia millä profiililla kuva parhaiten aukeaa. Tee silloin avatulle kuvalle ensi töiksesi komento Image, Mode, Assign profile... Missing Profile ei normaalisti esiinny koskaan skannatuilla kuvilla, eikä uusilla digikameroilla kuvatuilla tiedostoilla. Se esiintyy vanhojen pikku digikameroiden kuvia suoraan Photoshoppiin vietäessä. Jos sitä ei esiinny kun digikuvia ensimmäisen kerran avataan, on syytä varmistaa, että digikuva avataan ensimmäistä kertaa ja Photoshopin asetukset ovat kaikki ok. Kun digikuvia avataan yhdellä kerralla paljon (kymmeniä tai satoja) on syytä käytää Photoshopin CS 8.0 versiota jossa kuvien avaus voidaa hoitaa helposti Patch eräajona suoraan Phoshopin Browserista tai uudemmissa versioissa suoraan. Input -laitteiden profiileja ei ole oletuksena Photoshopissa, joten tarvittava profiili on installoitava erikseen jos sitä haluaa/aikoo käyttää. Tarvittava laiteprofiili on peräisin joko... a) laitteen valmistajalta tai muulta tarjoajalta b) valmistettu itse (meillä PhotoRetuch Pro -ohjelmistolla) c) valmistettu itse Photoshop 6-8:n Custom RGB Ilman laiteprofiileja voi vallan hyvin elää. Kuvia vain joutuu silloin paljon enemmän ja vaikeammin säätämään Photoshopissa. Lopputuloksen laatuero on usein varsin pieni; jos osaa ja malttaa säätää. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 2

3 Photoshop 6-9, tilanne 2, avattavan kuvan profiili on väärä, Profile mismatch Jos ohjelma pyytää konvertoimaan Adobe RGB:ksi, vastaa Convert to... OK Käytä kahta muuta vaihtoehtoa vain niisä tapauksisa kun olet aivan varma, että juuri niin pitää menetellä. Esimerkiksi kuva on nettisivutyötä varten valmiiksi srgb -profiilissa. Jos ohjelma pyytää konvertoimaan srgb:ksi vastaa tähän aina Cancel Muuta Photoshopin Color settingsissä Working Space Adobe RGB:ksi ja avaa sitten kuva uudestaan. Tätä virheilmoitusta ei silloin tule lainkaan. (Poikkeuksena työympäristö joka on viritetty vain nettikuvien tuottamiseen.) Photoshopin asetukset, muotoiluinstituutti Profile Mismatch -ilmoitusta ei oikein viritetyssä työmpäristössä saa RGB -kuvissa tulla koskaan. Sen tulo kertoo aina, että jossain kohta järjestelmää on tuotettu kuvia väärään profiiliin. Poikkeuksena nettikuvatuotanto jossa siis pitää käyttää srgb:tä. CMYK -kuvissa Mismatch on yleinen ilmoitus, joka tulee aina ottaa vakavasti huomioon. Konvertoidaanko kuva vai muutetaanko Photoshopin CMYK -asetuksia? Esimerkiksi Coated CMYK voidaan tarvittaessa muuttaa Newsprint CMYK:ksi, mutta ei mielellään päinvastoin. Ilmoitusta ei myöskään tule jos Photoshop on viritetty väärin siten, että se ei tee ilmoitusta Mismatchista. Photshopin Color Settings:ien pitää olla oikein - kaikki kolme ruksia päällä. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 3

4 Värinhallinnasta Asia on sen verran sotkuinen, monella lailla esillä ja huonosti dokumentoitu, että siihen ei saisi/ voisi laittaa soppaan mukaan mitään lyhyttä ja ytimekästä ja helppoa ja siksi harhaanjohtavaa. Yritän kuitenkin. 1. Värejä voi oikeasti rekisteröidä/ilmaista vain spektianalyysillä ja sen perusteella esimerkiksi lab-ici diagrammilla, ei lainkaan RGB tai CMYK maailmoissa. 2. Jokainen input -laite, skanneri tai digikamera, tulkitsee/mittaa värin omalla tavallaan ja esittää sitten tulkintansa lähes poikkeuksetta RGB lukuna 3. Tämä RGB luku (esim 232 G) kertoo sen laitteen mukaisesti että vihreää on 232 (asteikolla jos kyse on 8 bittisestä mallista) 4. Yhden laitteen G 232 on siis ihan eri asia, siis eri väri, kuin toisen laitteen G Jotta asiassa päästäisi jotenkin sovussa eteenpäin on perustettu värihallinta ja profiilit 6. Kun laitteen profiili on tiedossa niin tiedetään mitä tuo G 232 tarkoittaa ja miten se on erilainen jonkun toisen profiilin G 232 väriin verrattuna 7. Jotta kukin skannaaja ja digikuvaaja ei työskentelisi omilla G 232 luvuillaan on sovittu WORK- ING SPACE eli standardoitu työskentelyavaruus (väriavaruus eli GAMUT) jossa G 232 tarkoittaa samaa asiaa joka tiedostossa ja koneessa. Tunnetuimpia Working Spaceja ovat srgb, Color Match RGB, Adobe RGB (1998) ja ProPhoto RGB. 8. ColorMatch RGB on vanhaan monitoriteknologiaan perustuvia standardi jossa neutraali on sovittu 5000 K ja gamma 1.8 sitä ei pitäisä enää käyttää koskaan missään. 9. srgb ja AdobeRGB käyttävät molemmat samaa neutraali 6500 K ja gamma 2.2 standardia. AdobeRGB on se oikea värivaruus kaikeen muuhun paitsi kuvaruutu - ja nettikuviin - ne käännetään lopuksi aina srgb -avaruuteen. 10. Kun scanneri tai kamera tuottaa G 232 värin niin laitteen profiilin tehtävänä on kertoa Photoshopille, että tämä skannerin G 232 on sitten Adobe RGB:ssä esimerkiksi G 241. Toimenpide on nimeltään Convert to Profile. 11. Skannausohjelmiin (kelvollisiin sellaisiin) saa ajetuksi sisään rutiinin joka lukee kuvan sisään skannerin profiililla ja muuttaa tiedon valmiiksi Photoshopin AdobeRGB:ksi. Näin kuva tulee skannerista tai studiodigikamerasta aivan huomaamatta oikein AdobeRGB:ksi ja sellaisena käsitellään ja talletetaan. 12. Jos käytetään jotain harrastelijatason digikameraa kamera aivan tylysti tuottaa RGB tiedoston josta ei oikeasti kukaan tiedä mitä sen G 232 tarkoittaa. Yleensä kysessä on srgb ja sellaisiin kuviin Assign AdobeRGB tuottaa usein aivan liikaa saturaatiota - kuvien repeämistä. Convert to AdobeRGB ei tuota saturaatiota mutta harventaa sävyjä. Pahimmillaan digikameran oma softa - ohjelmisto - tuottaa digikameran kelvollisesta RGB:stä muunnoksen srgb:hen. Kuva siis olisi suoraan Photoshoppiin oikein assign -avattuna paljon värikylläisempi kuin digikameran softan kautta -avattuna. 13. Kun digikameran profiiliton kuva avataan oikein viritettyyn Photoshop 6-8 versioon Photoshop kysyy mitä tehdään. Ihanteellisinta on jos siinä vaiheessa on käytettävissä tuolle kameralle tehty profiili ja pyydetään Photoshoppia avaaman kuva tuolla kameran profiililla ja sitten automaattiseti kääntämään tulos AdobeRGB:ksi. Tämä käy Photoshop 6-8:llä vaan ei 5:llä. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 4

5 13 a. Photoshop 7.0 luki väärin kameroiden EXIF tiedoista profiiliksi srgb ja siksi varsin hankala. Tämä virhe on korjattu Photoshopin versio 7.01 päivityksen lisäksi ajettavalla EXIF korjausohjelmalla jonka saa Adoben sivuilta. Adobe oli siis korjannut asian bugipäivityksellä, joka piti hakea netistä. Photoshop CS 8.0 ja myöhemmät ymmärtävät oletuksena kaikkea exif tietoa oikein. 14. Jos/kun tuota kameran profiilia ei ole, täytyy vain tyytyä sijoittamaan digikuvalle AdobeRGB -profiili. Eli kuva on kaikissa tapauksissa Photoshopin jäljiltä varustettu AdobeRGB:llä jonka tehtävä siis on kertoa että nyt käytetty G 232 (pitäisi esim olla 241 jos kameran profiili olisi olemassa) on AdobeRGB:n mukainen luku. Toimenpide on nimeltään Assign profile - siis eri asia kuin tuo Convert to Profile. 15. Nyt kaikki sisääntulevat fileet ja Photoshop ovat ojennuksessa. Photoshop paitsi tarvittaessa kääntää RGB:t profiilin mukaisiksi, varustaa kuvat profiilitiedolla, jonka perusteella toinen Photoshopin tai muun varihallitun ohjelman käyttäjä tietää mitä kuvan RGB numerot tarkoittavat. Nettityössä kuvat on syytä erikseen convertoida srgb:si ja usein on tiedostokoon minimoimiseksi syytä erikseen jättää tuo profiili pois lopullisesta nettifileestä. Sen pois jättäminen ei vaikuta kuvan ulkonäköön toistaiseksi yhtään mitään. (Nettimaailmaankin tulossa värihallinta.) Profiilin pois jättäminen tuottaa kuvaa uudelleen avattessa Missing Profile ilmoituksen johon kuvaa kyseiseen nettikäyttöön korjattaessa vastataan Leave as is. Kuvaa tulostukseen vietäessä vastataan Assign srgb and then Convert to AdobeRGB. RGB profiilia ei saa jättää kuvasta pois - paitsi siinä erikositapauksessa että tuotetaan pienikoisia thumbnail -nettikuvia joissa profiili kasvattaa tiedoston kokoa suhteellisesti aivan kohtuuttomasti ja hidastaa siten satojen tai tuhansin pikkukuvien avautumista nettisivulle. CMYK - kuvissa on usein tapana jättää profiili pois koska oletetaan että se joka kääntää kuvan RGB-CMYK tietää mitä tekee ja haluaa juuri nuo prosenttimäärät painettaviksi. 16. Monitori on oma profiloinnin kohde. Jokainen monitorityyppi ja mikä pahinta monitoriyksilö esittää tuon nyt tiedossa olevan oikean G 241 luvun kukin omalla tavallaan. Monitorin kuva on uudessa monitorissa muutaman minuutin sytyttämisen jälkeen aivan kamalan, tavallisesti magentan, värinen ja vanhoissa monitoriyksilöissä tämä värin avautuminen kestää jopa tunnin siinä vaiheessa monitori lähetetään kierrätykseen toimistokäyttöön jos siihenkään. 17. Karkeasti voidaan monitori säätää napeillaan ja näytönohjaimen säädöillä näyttämään hyvää kuvaa. Mutta vain mittalaitteella saa vanhan monitorin kuvasta sellaisen, että valojen ja harmaakiilan ja värien sävyt tuntuvat olevat edes suunnilleen samasta maailmasta peräisin. Kaikissa tapauksissa monitorin fyysiset säädöt tehdään ensin ja sitten vasta kalibrointi ja profilointi. Huomaa siis kaksi eri käsitettä ja niiden järjestys. säätö ja kalibrointi eli linearisointi profilointi eli karakterisointi Vaikka monitoria ei varsinaisesti kalibroida, voidaan kalibroimattomallekin monitorille tehdä profiili, joka parhaansa mukaan huomioi monitorin virheellisyydet. 18. Siis mieluiten mittalaitteella kalibroidaan ja profiloidaan monitori. Mittalaitteiden puuteessa käytetään Adobe Gamma -ohjelmaa jolla kerrotaan käyttöjärjestelmälle mikä on monitorin profiili. Sen jälkeen kaikki värihallintaa tukevat ohjelmat joko automaattisesti kuten Photoshop 6-8 tai käsin viritettynä kuten Photoshop 5, Freehand 9 jne osaavat näyttää kuvan sellaisena kuin sen pitää ruudulla näyttää, tuon monitoriyksilön vaillinaisten kykyjen puitteissa tietenkin. 19. Tässä kohdasa on oltava tarkkana, että ei käytä päällekkäin, eikä peräkkäin Adoba Gammaa, LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 5

6 SolorSynciä ja kalibrointilaitteen omaa profilointia. Vain silloin jos MAC:issä ei ole Adobe Gammaa (joka tulee joko Photoshopin tai Indesignin kylkiäisenä) eikä käytetä mittalaitteita käytetään ColorSyncin kalibrointiosuutta. MAC:issä Color- Sync on se OS:in osa joka huolehtii profiileista. Sekä PC:ssä, että MAC:issä käytetään Adobe Gammaa jos ei ole käytettävissä mittalaitteita. Adobe Gamma on varsin kehno tuote, ja monitorin fyysinen säätö on syytä tehdä ensin ja sitten ohittaa AdobeGamman ehdotukset monitorin säätämiseksi. Kalibrointilaitetta käytettäessä on jätettävä ColorSync ja Adobe gamma rauhaan. Kalibrointilaite osaa asentaa mittaamansa profiilin käyttöön oikein ja jutun voi pilata käynnistämällä sen jälkeen ColorSyncin tai Adobe Gamman, joka kaappaa värihallinnan takaisin haltuunsa. Windows 2000 ja XP järjestelmissä monitorin värihallinta toimii hienosti ja se voidaan helposi lukita niin että vain pääkäyttäjä voi sitä muuttaa. Windows NT järjestelmässä värihallinta ei toimi lainkaan käyttistasolla - hankkiutukaa oitis eroon NT:stä, vaihtakaa XP:hen tai Vistaan jos kuvankäsittelyn kanssa olette tekemisissä. Ei kai kukaan ammattityössä käytä WIN95, -98, -ME versioita. Macissä värinhallinta toimii yhtä hyvin kuin Windowsissa mutta sekoilun mahdollisuudet ovat suuremmat. Jos jollakin on hyviä vihjeitä tai Applescripteja maccien ylläpidon vakavoittamiseen olen kiitollinen infosta. Mac X käyttöjärjestelmissä on viritettävä/varmistettava värit jokaiselle käyttäjälle erikseen. 20. Vanhoissa Photoshopin versioiden värihallinnassa on niin paljon virhemahdollisuuksia, että vain aivan poikkeuksellisen pedantti konetta yksin käyttävä voi siitä kohtuudella selvitä. 21. Nyt siis kuvat tulevat oikein, ovat oikein ja näyttävät oikein, mutta myös kuvien vienti muihin ohjelmiin sekä tulostus ja painaminen on profiloitava. 22. Kuva voidaan muuttaa CMYK muotoon a) skannerissa, tai digikamerassa (sen ohjelmistolla, skannerit ja kamerat lukevat aina vain RGB:tä) b) sitä varten suunitellussa ohjelmistossa kuten BinuScan ja monet muut repron puolen ohjelmistot c) Photopshopissa tai vastaavassa ohjelmassa d) julkaisu/taitto -ohjelmassa e) vastaanottavassa tulostimessa tai tulostin-rip:issä (RIP = Raster Image Processor) 23. Kun kuva muutetaan CMYK muotoon se periaatteessa voi olla vaikka minkä kameran tai scannerin tai monitorin RGB muodossa - kaikista tulee erivärisiä CMYK -tiedostoja samoilla CMYK asetuksilla riippuen missä RGB:ssä kuva on. 23. Jotta näin ei olisi vaan samat RGB numerot aina tuottaisivat samalla CMYK -asetuksella samanlaisen erottelun on kuvan oltava tuossa edellä kuvatussa AdobeRGB -tilassa ennen kuin siitä CMYK -muunnosta tehdään. Ja mukavaa tietysti jos monitori on kalibroitu niin, että kuva myös näyttää eri koneissa joka puolella maailmaa samanlaiselta. 24. Photoshop 4 toimi aikoinaan siten että kuva ruudulla kalibroitiin näyttäämään oikealta tulostuksen/erottelun mukaan ja hyvää tuli - meillä, mutta ei muualla. Paljon tietoa ja ennakkoluuloja on peräisin tältä ajalta. Photoshop 4 tyyppinen työnkulku on mahdoton konsepti nykymaailmassa, jossa tiedostot vaeltavat eri ohjelmissa, tietokoneissa ja käyttöjärjestelmissä ja vieläpä ympäri maailmaa. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 6

7 25. Kun kuva muutetaan Photoshopilla CMYK -muotoon se muutetaan joko, a) joksikin tunnetuksi standardi CMYK:isi b) joksikin tunnetuksi varustettuna kunkin painon omalla tiedolla esimerkiksi pisteen kasvusta juuri heidän prosessissaan c) juuri kyseisen painon viritettyyn CMYK -tilaan, usein käytetään tietyn paperin painoprofiili nimitystä Koskaan ei saa painaa Photshopissa Mode CMYK -valintaa jos ei tiedä mikä CMYK -erottelu halutaan. CMYK KUVAA EI VOI PALAUTTAA ALKUPERÄISEKSI RGB:KSI. Tottakai, jos/kun alkuperäinen RGB talletaan erikseen eri nimellä niin voi painella mitä CMYK:ejä lystää. 26. Photohop 5 ja 6 olivat niin jenkki niin jenkki ohjelmia että ne käyttäjältä lupaa kysymättä asennuksen yhteydessä vaivihkaa laittoivat amerikkaiset SWOP ja srgb asetukset koneeseen. Kun tämmöisellä Photoshopilla sitten asiasta tietämätön kuvankäsittelijä painoi mode CMYK tuli siitä peräti väritöntä, raskasta ja magentaa. Jäljen tunnistaa vielä nytkin silloin tällöin lehtien sivuilta. Näitä fileitä sitten korjailtiin mainostoimistoissa ja kirjapainoissa kääntelemällä CMYK -käyriä curveilla vähän painolle suosiollisemmiksi ja kiroiltiin kuinka huonoa erottelua Photoshop tekee. 27. Photosop 7-10 ovat sillä tavoin toista maata, että ne asennuksen jälkeen ensimmäiseksi kohteliaasti kysyvät, että laitettaiskos väriasetukset paikalleen - mutta kuinka moni asentaja laittaa? Tästä sitten seuraisi helposti pitkä juttu mutta noin lyhyesti laittakaa Europe Prepress Defaults päälle. Jos olette tottuneet lukemaan Photoshop aikaisemmissa versioissa kuvan tummuutta K arvoilla niin laittakaa Gray arvoksi Dot 1.5 tilalle Gamma 2.2 jotta saatte samat numerot joihin olette tottuneet. Sitten vaikka talletatte tämän omina perusasetuksina. 28. Jos työskentelette eri painotalojen ja eri painoprosessien kanssa niin tehkää ihmeessä joka ikiselle painotalolle ja paperille oma nimetty setti. Sen kun laittaa paikalleen niin on varmaa, että mikään monista asetuksista ei unohdu tai lipsahda väärin. Omat asetukset tulevat kauniisti tuonne valikkoon niitä ei tarvitse hankalasti loudata jostain. VÄRIPROFIILI ON VAIN OSOITELAPPU Osoitelappua tarvitaan jotta tiedetään mistä paketti on tullut. Osoitelappua tarvitaan kun pakattia viedään perille. Osoitelappua tarvitaan kun halutaan tietää minne paketti oli/on tarkoitus toimittaa. Hyvin usein osoitelappua ei tarvita. Osoitelapun voi milloin tahansa irroittaa - ei paketin sisältö siitä muutu. Osoitelapun voi lisätä pakettiin kuka vaan missä vaiheessa tahansa Osoitalapun tiedot voivat olla vääria tai oikeita - mistään ei voi tietää onko lappu oikea alkuperäinen. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 7

8 Koetetaanpaas tiivistelmää. Photosopissa on aina päällä AdobeRGB Working Space johon kaikki RGB fileet joko suoraan tuotetaan, käännetään (Convert), varustetaan (Assign) tai srgb -muunnoksen (Assign) jälkeen convertoidaan. Jos Photoshop aikoo kääntää kuvan srgb avaruuteen vastataan Cancel, muutetaan Photoshopin asetukset ja vasta sitten avataan tuo kuva joka uhkasi kääntyä srgbksi. Ellei olla tekemisissä puhtaasti nettikuvatuotannon kanssa. Skannerissa on oltava aina profiilit (kaikki kolme, itse kanneri, monitori ja vastaanottava AdobeRGB) siten, että skannerin numerot ja esikatselun ulkonäkö ovat ainakin miltei täysin identtiset Photoshopin kanssa, muutenhan koko skannuksessa ei ole mitään järjeä. Monitoriprofiiliksi tehdään Adobe Gamma:lla tai Macissä Color Sync:llä mittalaitteiden puuttuessa sellainen, että kuva näyttää täysin neutraalilta koko harmaakiilan alueella, 3-5 % erottuu valo-päässä selvästi, % erottuu varjoissa juuri ja juuri ja alle 95 % ei sitten näy kuin aivan erityisesti ponnistelemalla täysin muuten mustalla ruudulla. Näyttö tulee säätää värilämpötilaltaan 6500 K ja Gamma-arvoon 2.2 Optiimi työkentelytilan värilämpöötila on noin 5000 K ja nimenomaan silloin monitori asetetaan 6500 ei 5000 värilämpitilaan on monitorille suositeltava vain päivälehden kuvantoiston simuloinnisa tai jos työskentely-ympäristö on esimerksiksi valokuvastudion 3200 K. Muuten aina monitoriin 6500 K. Gamma todella aina 2.2 niin kuin Adobe suosittelee sekä MAC- että PC- ympäristöön - sama molempiin - muuten tämä kahden gamman sotku ei ikinä lakkaa. Yksi syy AdobeRGB:tä kohtaavasta kritiikistä johtuu siitä, että se todellakin on gamma 2.2 profiili ja edellyttää sekä MAC että PC koniessa työtilan virityksen gamma 2,2 tilaan. Jos tuo vanha usein MAC -gammaksi kutsuttu 1.8 tai PC gammaksi kutsuttu 2.5 ui mukaan kuvan RGB profiiliin ollaan hukassa vanhassa Photoshop 4 työnkulussa. Silloin todella gamma vaikutti kuvan erottelun laatuun. Monitor gammaa käytetään nykyään vain kuvaruudun säätämiseen, eikä se vaikuta kuvaan - siis kuvatiedostoon tai CMYK muunnokseen. PS. Photoshop työskentelee sisäisesti vain ja ainoastaan Lab -värimaailmassa. Photoshopin Assign profile pitää värin numerot samoina mutta, eli antaa olemassaolevan värinumeron perusteella valitun profiilin mukaisen lab värin. Convert profile tekee päinvastoin, (mutta ei värejä, niin kauan kun ollaa monitorin gamutin alueella) eli pitää puolestaan olemassaolevan lab värin mutta antaa värille valitun profiilin mukaiset numeroarvot. Voi siis olla kaksi näytöllä ulkonäöltään täysin identtistä (kuvaa joissa on kyllä eri numerot) jotka tulevat printteristä tai painosta eri värisinä. Kuvien eron näkee vain CMYK-preview tilassa. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 8

9 Ennen vanhaan käytettiin suljettua työnkulkua: Monitorin kuva viritettiin näyttämään tulevalta painotuotteelta. Printterin vedos viritettiin tuottamaan painotuotteen näköistä. Kaikein brutaaleimmissa tapauksissa tuotettiin eri näköiset kuvatiedostot ruutukäyttöön, tulostuskäyttöön ja painoon. Nykyään käytetään avointa työnkulkua: Monitorin kuva viritetään näyttämään parasta mahdollista kuvaa. Printterin vedos viritetän tuottamaan parasta mahdollista kuvaa käytössä olevilla väreillä ja paperilla. Paino viritetään tuottamaan parasta mahdollista tulosta käytössä olevalla tekniikalla, väreillä ja paperilla. Tulostimella voidaan haluttaessa simuloida erilaisia painotekniikoita ja papereita. Kuvaaa ruudulla katsottaesa voidaan sitten erikseen tiedostoon koskematta erikseen monitorilla simuloita eri tulostus ja painotekniikoita. Vain tällä tavalla voidaan taata kuvatiedostojen universaalisuus eli käyttökelppoisuus monissa eri työpisteissä eri puolilla kaupunkia, maailmaa ja myös tulevaisuudessa. Tässä jotain keskeisiä hyviä ja vähemmän hyviä värihallintaan liittyviä linkkjä monet linkit muuttuvat usein - nämä on tarkistettu viimeksi syksyllä 2006 suomalaisia, ei välttämättä suomeksi ( ulkomaisia color/icmwp.asp Kirja: Värin hallinta: Bruce Fraser, Chris Murphy, Fred Bunting 500 sivua, 4-väri ISBN: LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 9

10 Tässä vielä lopuksi Europe Prepress 2 -asetukset Huomaa että ylhäällä lukee Synchronized: Se tarkoittaa sitä että tämä Europe Prepress 2 on valittu Bridgessä ja on päällä kaikissa koneen Adobe sovelluksissa! Muotoiluinstuutissa on hieman erilainen viritys lähinnä historiallisista syistä. Printteri on viritetty ja opiskelijat opetettu käyttämään aikaisempaa Euroscale 2 profiilia- uusi FOGRA olisi hieman parempi mutta se ei ole vielä niin tunnettu ja yleisesti käytössä kuin tuo vanha kunnon Euro 2. Gray -osiossa on Photoshop 5 kaudelta periytyvä gamma 2.2 joka tuotta useisa esimerkkikuvissa käytetyn harmaakiilojen prosenttimäärän. Tällä on merkitystä vain ja ainoastaan grayscale -kuviin jotka mi:ssä ovat harvinaisuuksia. Jos kuitenkin Gray kuvia viedään painoon niin tuo Dot Gain 15% on turvallisempi vaihtoehto. RGB management on valmiiksi meillä useimmiten tarvittavalla Convert -optiolla Huomatkaa että meidän lasertulostimille ja painotekniikalle yleisesti sopiva Relative Colorimetric -asetus täytyy muuttaa mustesuihkulla tulostettaessa tulostusvalikosta valintaan Perceptual. Advanced controls on vaihdettu väriopillisesti RGB tilassa oikeaan Gamma jos kuvassa on layereitä saattaa tulla yllätyksiä jos vastaanottava järjestelmä on ilman ruksia - niin kuin melkein kaikki tehtaan jäljiltä ovat. LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 10

11 Neljä RGB-perusprofiilia jotka aina löytyvät koneelta srgb Kuvaus: Suppea väriavaruus, 6500 K gamma 2,2 kuvaruutujen ja harrastajatason digikameroiden normaali perustila Edut ja käyttötilanteet: Toimii oikein värihallitsemattomissa ohjelmissa kuten nettiselain Päivälehtityössä riittävä myös painotekniikkaan 256 sävyporrastus pienellä alueella - ei niin suurta vaaraa sävyjen repeämisestä 8 bit kuvasssa Haitat ja ongelmat: Pudottaa värejä tulostuksessa ja laatupainamisessa Tuottaa sinisestä raskasta violettiin kääntyvää ja vihreästä laimeaa Ei ole oikeasti muutettavissa isommaksi AdobeRGB:ksi Adobe RGB Kuvaus: Laaja väriavaruus, 6500 K gamma 2,2 kaikkeen laatupainamiseen ja tulostukseen Edut ja käyttötilanteet: Suositeltavin perustyötila kaikelle RGB -työskentelylle Sopivin originaali RGB-CMYK muunnokseen Voidaan kääntää eli convertoida oikeasti srgb:ksi Haitat ja ongelmat: Kuvat on aina ruutukatselua varten convertoitava srgb -avaruuteen Kuvaruutu ei toista kaikki AdobeRGB värejä - näyttää samalta kuin srgb ja ruudun kuva poikkeaa tulosteesta/painotuotteesta enemmänn kuin SRGB. 256 sävyporrasta on aika harvassa suositeltavaa pitää kuva 16 bittisenä repeämisten vättämiseksi - 16 bitttisessä on tuhansia sävyportaita - teoriassa ProPhoto RGB Kuvaus: Erittäin laaja väriavaruus joka pitää kaikki digikameran kennolta tulevat värit 5000 K gamma 1,8 - tämä ei näy Photoshopissa koska Photoshop hallitsee eron. Edut ja käyttötilanteet: Jos kuvataan digillä kukkia, tekstiilejä ym hyvin voimakkaan väristä ja haluataan kaikki mahdolliset sävyt säilymään kuvan jatkokäsittelyä varten Haitat ja ongelmat: Aina 16 bit, ei voi käyttää lainkaan 8 bittisenä, sävyt ovat aivan liian harvassa Käyttökelpoinen vain jos kuvaa käsitellään ja/tai tulostetaan erittäin laajoilla väreillä. Normaalissa työssä muistettava käsittelyn jälkeen convertoida AdobeRGB:ksi ColorMatch RGB Kuvaus: Vanha Machintoshin Radius näyttötekniikan profiili, 5000 K gamma 1,8 Edut ja käyttötilanteet: Näennäisesti helpompi - gamma 1,8 johtuen kaikki säädöt ovat samoilla numeroilla miedompia Helpottaa puhtaasti sanomalehtityötä Haitat ja ongelmat: Ei mitään todellista hyötyä - vain sekavuutta työnkulkuun Vaikeuksia sekä netti että laatupainamisessa/printtauksessa LAMK/Muotoiluinstituutti, Sakke Nenye, 2007 Värihallinta 3.indd, sivu 11