MIKAEL AGRICOLA. Turun tuomiokirkon ja papiston tulot Åbo domkyrkas och prästerskaps inkomster

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKAEL AGRICOLA. Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541 1542 Åbo domkyrkas och prästerskaps inkomster 1541 1542"

Transkriptio

1

2

3 MIKAEL AGRICOLA Turun tuomiokirkon ja papiston tulot Åbo domkyrkas och prästerskaps inkomster Jyrki Knuutila Anneli Mäkelä-Alitalo Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Helsinki

4 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia Kansallisarkisto ja Kirkkohallitus ovat tukeneet teoksen valmistamista Riksarkivet och Kyrkostyrelsen har understött utgivningen av boken Kuvien digitointi / Digitalisering av bilderna: Martti Kupiainen, Kansallisarkisto Ruotsinnokset / Översättningar till svenska: Nike Parland Graafinen suunnittelu / Grafisk utformning: Timo Jaakola Paino Karisto Hämeenlinna 2007 ISBN ISSN

5 Innehåll / Sisällys 6 Till läsaren 12 Åbo domkyrkas och dess prästerskaps inkomster Mikael Agricolas skatteregister 97 Faksimile 103 Translitteration och översättning till finska 408 Jämförelse mellan band 9b och band 9 i Jyrki Knuutila Anneli Mäkelä-Alitalo ii Jyrki Knuutila iii Anneli Mäkelä-Alitalo iv Mikael Agricola v Anneli Mäkelä-Alitalo vi Anneli Mäkelä-Alitalo Lukijalle 7 Selvitys Turun tuomiokirkon 13 ja sen papiston tuloista Mikael Agricolan veroluettelot 75 Näköispainos 97 Translitteraatio ja suomennos 103 Niteiden 9b ja 9 vertailu 409

6 Till läsaren 6 År 2007 har det förflutit 450 år sedan Mikael Agricolas död. I anledning av detta tillsatte undervisningsministrarna Tuula Haatainen och Tanja Karpela den 17 mars 2005 en delegation och en arbetsgrupp som fick i uppdrag att förbereda firandet av jubileumsåret. Arbetet resulterade i många olika evenemang under Agricola jubileet, vars tema är ett eget språk, ett eget sinne. På förslag av professor Simo Heininen beslöt delegationen och arbetsgruppen under ett av sina möten att jubileet även skulle resultera i ett minne av mer bestående karaktär: en faksimilutgåva av ett dokument som upptecknats av Agricola på svenska, vilket ingår i Riksarkivets samlingar i två handskrifter i original. I dokumentet redogör Agricola för samtliga inkomster som influtit till kyrkan i Finland för konung Gustav Vasa. Delegationen och arbetsgruppen godkände Heininens förslag, och den fortsatta beredningen av ärendet anförtroddes docenten i praktisk teologi vid Helsingfors universitet, Jyrki Knuutila. Förlagsdirektör Päivi Vallisaari vid Finska Litteratursällskapet (SKS) lovade efter några inledande diskussioner att sällskapet skulle svara för utgivningen av faksimilet. Enligt löfte av generaldirektören för Riksarkivet, teologie doktor Jussi Nuorteva, erhölls den nödvändiga digitaliseringen för faksimilversionen som en donation från Riksarkivet. Projektet har även fått ekonomiskt bidrag från Finlands evangelisk-lutherska kyrka, som enligt löfte av ecklesiastikrådet Seppo Häkkinen även skall dela ut en del av upplagan som festskrift i olika sammanhang. Även Alfred Kordelins stiftelse har beviljat ett stipendium för faksimilutgåvan. Vi vill rikta ett varmt tack till dem alla. Under de diskussioner som följde utsågs Knuutila till redaktör för faksimilutgåvan. Från SKS:s sida har redaktionschef Rauno Endén deltagit i projektet. Vidare beslöts det att utgåvan skulle förses med en translitterering i modernt typsnitt samt en översättning till finska. Detta arbete anförtroddes docenten i Finlands och Skandinaviens historia vid Helsingfors universitet, Anneli Mäkelä-Alitalo. Hon utsågs även att jämföra de två handskrifterna med varandra. Knuutila och Mäkelä-Alitalo fick utöver detta i uppdrag att skriva var sin inledande kommentar till utgåvan i faksimile. Föreliggande bok presenterar en mindre välbekant aspekt av Mikael Agricolas verk, nämligen den administrativa sidan av hans arbete. År 1542 fick han i

7 Lukijalle Mikael Agricolan kuolemasta tuli vuonna 2007 kuluneeksi 450 vuotta. Tämän johdosta opetusministerit Tuula Haatainen ja Tanja Karpela asettivat valtuuskunnan ja sen alaisuuteen työryhmän, joiden tehtävänä oli valmistella juhlavuosi tapahtumineen. Työn tuloksena vietettiin Agricola juhlavuotta teemanaan oma kieli, oma mieli monin eri tapahtumin ja tilaisuuksin. Professori Simo Heininen esitti valtuuskunnan ja työryhmän kokouksessa, että juhlavuoden pysyväksi muistoksi julkaistaisiin faksimile eli näköispainos Agricolan omakätisesti laatimasta ja Kansallisarkistossa kahtena ruotsinkielisenä käsikirjoituksena säilytettävästä asiakirjasta. Siinä Agricola antaa kuningas Kustaa Vaasalle selityksen Suomen kirkon saamista tuloista Valtuuskunta ja työryhmä hyväksyivät Heinisen esityksen ja pyysivät Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian dosentti Jyrki Knuutilaa valmistelemaan asiaa. Muutamien yhteydenottojen jälkeen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustannusjohtaja Päivi Vallisaari lupasi ottaa faksimilen Seuran kustannettavaksi. Näköispainoksen digitointi saatiin Kansallisarkiston lahjana pääjohtaja, teologian tohtori Jussi Nuortevan lupauksen mukaisesti. Hanke sai taloudellista tukea myös Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta, jonka puolesta kirkkoneuvos Seppo Häkkinen lupasi ostaa tietyn osan painosta eri yhteyksissä jaettavaksi juhlakirjaksi. Alfred Kordelinin säätiö myönsi myös apurahan näköispainoksen julkaisemista varten. Olemme kaikille näille tahoille kiitollisia. Käydyissä keskusteluissa Knuutila valittiin näköispainoksen toimittajaksi. SKS:n puolesta hankkeesta vastasi toimituspäällikkö Rauno Endén. Faksimileteokseen päätettiin liittää sen teksti nykykirjaimin ladottuna sekä tämän suomennos. Tämän työn tekijäksi valittiin Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti Anneli Mäkelä-Alitalo. Hänen vastuulleen annettiin myös vertailun laatiminen kahden eri käsikirjoituksen eroista. Knuutila ja Mäkelä-Alitalo saivat edelleen tehtäväkseen laatia kommentoivat johdantoartikkelit näköispainoksen alkuun. Käsillä oleva kirja tuo Mikael Agricolan työtehtävistä esiin vähemmän esillä olleet hallintotehtävät. Hän joutui näet 1542 laatimaan selvityksen Suomen kirkon tuloista hallitsija Kustaa Vaasalle ja tämän tukholmalaiselle tilikamarille. Sen kaksi niteiksi sidottua käsikirjoitusta (arkistosignumit 9 ja 9b) ovat 7

8 8 uppdrag att uppteckna ett register över de inkomster som influtit till Finlands kyrka för konung Gustav Vasa och Räknekammaren i Stockholm. De två inbundna handskrifterna (volym 9 och 9b) hamnade efter mångskiftande öden i Riksarkivets samlingar, där de inordnats i den äldre räkenskapsserien eller fogder äkenskaperna, den så kallade blå serien. Faksimilutgåvan baserar sig på volym 9b, som är den mer omfattande versionen. I motsats till volym 9, som Wilhelm Gabriel Lagus lät trycka 1839, har den förstnämnda egentligen inte publicerats tidigare. Det bör dock påpekas att Lagus utgåva inte är fullständig och innehåller felaktigheter talssvenskan i Mikael Agricolas redogörelse är i sig själv svårbegriplig för en oinitierad läsare, och förståelsen underlättas inte av den dåtida handstilen samt alla förkortningar och den varierande stavningen. Därför har vi valt att publicera Agricolas text på svenska translittererad i modernt typsnitt samt i översättning till finska parallellt med handskriften i faksimile, så att en sida i modern stil alltid finns på samma uppslag som motsvarande faksimile. Anneli Mäkelä-Alitalos svenska translitteration följer gängse vetenskaplig kutym: i tryck motsvaras de bokstäver som syns i handskriften av rakt typsnitt, upplösta förkortningar har kursiverats och senare tillagda förkortningar och anteckningar med annan hand har tryckts med fet stil. Mäkelä-Alitalos översättning till finska följer normalt skriftspråk och har inte krävt några särskilda typsnitt. Faksimilet, translittereringen i modernt typsnitt och översättningen till finska följs av en jämförande studie mellan handskrifterna i volym 9 respektive 9b. Även om de två handskrifterna till sitt innehåll är nära nog identiska, förekommer vissa skiljaktigheter. De ortografiska skiljaktigheterna har inte närmare beaktats i jämförelsen. Den första artikeln i boken är skriven av Knuutila, medan Mäkelä-Alitalo har ordet i den senare. Knuutila utreder dokumentets tillkomsthistoria, innehåll och betydelse. Däremot förbigås Mikael Agricolas personhistoria. Artikeln går inte heller närmare in på reformationstidens och kyrkobeskattningens historia. I Mäkelä-Alitalos artikel presenteras handskriftens status som kameral handling inom kronans förvaltning. Vidare analyseras beskattningsförfarandet vid tidpunkten för dokumentets tillblivelse samt Agricolas redovisning. Artikeln kastar även ljus över hur den handskrift faksimilet baserar sig på hamnade i Senatens ämbetsarkiv, föregångaren till dagens Riksarkiv, på 1800-talet. Faksimilutgåvan hade inte kommit till utan en sakkunnigt och skickligt genomförd digitalisering, som utförts av Riksarkivets digitaliseringsexpert Martti Kupiainen. Förutom hans insats vill vi särskilt nämna Riksarkivets enhetschef Rauno Selin och forskare Pertti Vuorinen, som klarlagt dokumentets proveniens genom att gå igenom arkivmaterial ur Senatens ämbetsarkiv från talet. Rauno Selin har också i övrigt varit till stor hjälp på olika sätt under projektets gång. För bokens grafiska utformning och layout svarar grafiker Timo Jaakola. Nike Parland har översatt de inledande artiklarna till svenska. Vi vill härmed tacka dem på det varmaste för deras insats. Sist men inte minst vill vi tacka Rauno Endén, som även denna gång skött förläggarens vardagliga sysslor utan att spara på krafterna.

9 päätyneet monien vaiheiden jälkeen Kansallisarkistoon, jossa ne on sijoitettu vanhempaan tiliasiakirjasarjaan eli voudintileihin, niin kutsuttuun siniseen sarjaan. Näköispainoksen pohjaksi on valittu nide 9b, koska se on käsikirjoituksista laajempi. Sitä ei ole aiemmin liioin julkaistu kuten nidettä 9, jonka Wilhelm Gabriel Lagus painatti Laguksen editio on kuitenkin osittain epätäydellinen ja virheellinen. Mikael Agricolan kirjoittama selvitys on laadittu 1500-luvulla käytetyllä ruotsin kielellä, joka on siihen perehtymättömälle nykylukijalle erittäin vaikeaselkoista. Asian ymmärtämistä vaikeuttaa vielä 1500-luvun kirjaimistoltaan erilainen käsiala monine lyhennyksineen ja vaihtelevine ortografioineen. Näistä syistä Agricolan teksti on julkaistu sekä ruotsiksi nykykirjaimin ladottuna että suomeksi käännettynä. Tämä on tehty näköispainoksen viereisellä sivulla siten, että samalla aukeamalla on aina alkuperäisen asiakirjan yhden sivun teksti. Selvityksen lopussa olevaa Turun tuomiokirkon Mustan kirjan sisällysluetteloa ei ole ladottu nykykirjaimin, koska tämä teksti on julkaistu 1996 teoksessa Registrum Ecclesiae Aboensis eller Åbo Domkyrkans Svartbok (Kansallisarkisto). Anneli Mäkelä-Alitalon litteroima, nykykirjaimin ladottu ruotsinkielinen teksti noudattaa lähdejulkaisuna yleistä tieteellistä tapaa: alkuperäisessä asiakirjassa näkyvät kirjaimet on painettu suorana, avatut lyhennykset kursiivina ja myöhemmin toisella käsialalla tehdyt lyhennykset ja lisäykset lihavoituina. Mäkelä-Alitalon suomennos on tavanomaisesti kirjoitettua nykysuomea, joka ei kaipaa mitään tehostuksia. Näköispainoksen, nykykirjaimin ladotun ruotsinkielisen tekstin ja suomennoksen jälkeen on alkuperäisen asiakirjan kahden eri käsikirjoituksen 9:n ja 9b:n vertailu. Vaikka ne ovat sisällöltään lähes identtisiä, niissä on jonkin verran eroavaisuuksia. Vertailussa ei ole otettu huomioon ortografisia eroja. Tässä teoksessa olevista johdantoartikkeleista ensimmäinen on Knuutilan, toinen Mäkelä-Alitalon käsialaa. Ensiksi mainitussa selvitetään Agricolan laatiman asiakirjan syntyä, sisältöä ja merkitystä. Mikael Agricolan henkilöhistoria jää sen sijaan tarkastelun ulkopuolelle. Tässä yhteydessä ei myöskään paneuduta tarkemmin reformaatioajan ja kirkollisen verotuksen historiaan. Mäkelä-Alitalon artikkelissa tuodaan esille asiakirjan verohallinnollinen eli kameraalinen asema osana kruunun- eli valtionhallintoa. Lisäksi selvitetään asiakirjan syntyajan verotuskäytäntöä sekä tarkastellaan Agricolaa tilinpitäjänä. Edelleen valaistaan sitä, kuinka näköispainoksen pohjana ollut asiakirja on saatu 1800-luvulla Valtionarkiston, nykyisen Kansallisarkiston edeltäjän Senaatin arkiston kokoelmiin. Näköispainos ei olisi syntynyt ilman asiantuntevaa ja osaavaa digitointia, jonka suoritti Kansallisarkiston digitoija Martti Kupiainen. Hänen ohellaan erityisesti Kansallisarkiston yksikönjohtaja Rauno Selin ja tutkija Pertti Vuorinen ovat selvittäneet asiakirjan alkuperää käymällä läpi 1800-luvun Valtionarkiston virka-arkiston aineistoa. Rauno Selin on muutenkin auttanut monin tavoin faksimilehanketta kiitettävästi. Kirjan osaavasta ulkoasun suunnittelusta ja taitosta on huolehtinut graafinen suunnittelija Timo Jaakola. Nike Parland on kääntänyt johdantoartikkelit. Lausumme kaikille heille lämpimät kii- 9

10 Mikael Agricolas register är en handling som gjorts upp i enlighet med den dåtida kronoförvaltningens syften. Av dokumentet framgår bland annat kyrkans regionala och territoriella förvaltning på 1500-talet, de mångahanda kyrkliga beskattningsgrunderna inom Åbo stift samt landbönderna, d.v.s de bönder som arrenderade kyrkans hemman, sockenvis och ofta även by för by. Skatterna i spannmål, boskapsprodukter och fisk belyser jordbruket på Agricolas tid, liksom också de kvarnar som omnämns. I dokumentet talas vidare om avlöningen av lärare och understödet till studenterna. Av dokumentet framgår även det nära förhållandet mellan kyrkan och kronan, eftersom kyrkan bidrog till finansieringen av kronans utrikespolitik. 10 Helsingfors, Jungfru Marias födelsedag 2007 (den 8 september, dagen då Mikael Agricola installerades som biskop i Åbo domkyrka år 1554) Jyrki Knuutila och Anneli Mäkelä-Alitalo

11 tokset. Viimeiseksi, mutta ei vähiten kiitämme erityisesti Rauno Endéniä, joka on asiantuntevasti vaivojaan säästämättä ahertanut kustantajan arkipäivää tässäkin hankkeessa. Mikael Agricolan laatima selvitys palveli aikansa verohallintoa. Teoksesta ilmenevät muun muassa 1500-luvun kirkollinen alue- ja paikallishallinto, Suomen kirkon moninaiset veroperusteet sekä lampuodit eli vuokraviljelijät pitäjittäin ja osin kylittäinkin. Vilja-, karja- ja kalastusverot kertovat Mikael Agricolan aikaisesta maataloudesta, samoin kuin muutamat myllytiedot. Asiakirjassa puhutaan opettajien palkkauksesta ja opiskelijoille myönnetystä tuesta. Koska kirkko oli osaltaan rahoittamassa kruunun ulkopolitiikkaa, asiakirjasta näkyvät myös kirkon ja valtion läheiset suhteet. 11 Helsingissä Neitsyt Marian syntymäjuhlana 2007 (8. syyskuuta, Mikael Agricola astui samana päivänä 1554 piispan virkaan Turun tuomiokirkossa) Jyrki Knuutila ja Anneli Mäkelä-Alitalo

12 Åbo domkyrkas och dess prästerskaps inkomster Jyrki Knuutila 12 Riksarkivets handskrifter I Riksarkivet (i fortsättningen förkortat RA) förvaras ett dokument som har bevarats i två något divergerande handskrifter. Deras arkivsignum är 9 respektive 9b (hädanefter förkortat RA 9 respektive RA 9b). RA 9 består av 62 blad eller 124 sidor och RA 9b av 80 blad eller 159 sidor på papper i folioformat, dvs. halvark, av det slag som användes på 1500-talet. Övre högra kanten på vardera handskriften har paginerats med bläck; RA 9: s med en handstil från 1500-talet, RA 9b med en piktur från senare hälften av 1800-talet. RA 9 har endast numrerats per blad, dvs. folierats. Vid hänvisning till RA 9b 1 anges bladets framsida, recto, eller baksida, verso (t.ex. 5r = blad 5 recto, 5v = blad 5 verso). Närapå alla blad i RA 9 är försedda med vattenstämpel, medan vattenstämplade blad endast förekommer mot slutet av RA 9b, vars allra sista blad är av annat papper. 2 De två handskrifterna är inbundna i läderpärmar, som framtill pryds av utsirade ornament. På pärmen till RA 9 finns även det gamla Kammararkivets signum 41. Finland nedanför, mitt på sidan 1541 och under detta nro 9 (förkortat Finland 1541 N:o 9 ), vilket saknas på RA 9b. Vardera handskriften jämte läderpärmar har konserverats på talet. Båda de handskrivna böckerna eller codexen inleds med ett maskinskrivet ark, som tydligen lagts till själva handskriften i början av 1900-talet. I nedre vänstra kanten av detta första blad, recto, står initialerna AO [Aulis Oja] /TM [Taimi Mikkonen eller Tellervo Mikander]. Förteckningen har således redigerats av Oja, varefter Mikkonen eller Mikander renskrivit den 3. Rubriken i RA 9 lyder Luettelo Turun tuomiokirkon verotuloista 1541 och i RA 9b Luettelo Turun tuomiokirkon verotuloista Vid närmare granskning för RA 9 visar det sig emellertid att den sista siffran i årtalet består av en ett och en tvåa på varandra. 1 I det följande anges endast det sidnummer som antecknats med bläck i övre högra hörnet på sidorna i RA 9 och RA 9b. RA 9 har folierats, (t.ex. 5r = blad 5 recto, 5v = blad 5 verso). Ang. dateringen för folieringen resp. pagineringen, se Mäkelä-Alitalos artikel i denna volym. 2 Ang. vattenstämplarna, se Mäkelä-Alitalos artikel i denna volym. 3 Ang. initialerna AO/TM, se Mäkelä-Alitalos artikel i denna volym. 4 RA 9, bladet innanför pärmen icke folierat; RA 9b, bladet innanför pärmen icke paginerat.

13 Selvitys Turun tuomiokirkon ja sen papiston tuloista Jyrki Knuutila Kansallisarkiston käsikirjoitukset 13 Kansallisarkistossa (seuraavassa siitä käytetään lyhennettä KA) säilytetään erästä asiakirjaa, joka on säilynyt kahtena toisistaan hieman poikkeavana käsikirjoituksena. Niiden signumit eli arkistotunnukset ovat 9 ja 9b (seuraavassa niistä käytetään lyhennettä KA 9 ja KA 9b). KA 9:ssa on 62 lehteä eli 124 sivua ja KA 9b:ssä 80 lehteä eli 159 sivua. Ne ovat kaikki paperisia ja kooltaan 1500-luvulla käytettyjä folioarkkeja eli puoliarkkeja. Sekä KA 9:n että KA 9b:n sivujen oikeaan ylälaitaan on merkitty sivunumerot, KA 9:ssä ilmeisesti 1500-luvun ja KA 9b:ssä 1800-luvun puolivälin jälkeisellä käsialalla. KA 9:ssä tämä on tehty ainoastaan lehdittäin, KA 9b:ssa taas sivuittain. 1 Viimeksi mainitun osalta käytetään lehden etu- ja kääntöpuolta osoittavaa merkintää (esim. 5r = lehden recto- eli etupuoli, 5v = lehden verso- eli kääntöpuoli). Vesileimoja on lähes jokaisella KA 9:n foliolla, kun taas saman vesileiman sisältävää paperia on ainoastaan KA 9b:n lopussa. Sen viimeiset foliot ovat sen sijaan eri paperia. 2 Lehdet on sidottu nahkakansiin, joihin on sekä KA 9:n että KA 9b:n osalta painettu koristekuvioita. KA 9:n etukannessa on Vanhan kamariarkistonsignum 41 Finland, jonka alapuolella keskellä sivua on vuosiluku 1541 ja sen alapuolella puolestaan nro 9 (seuraavassa lyhennettynä Finland 1541 N:o 9). Vastaavaa merkintää ei ole toisen puheena olevan käsikirjoituksen, KA 9b:n kansissa. Sekä KA 9:n että KA 9b:n sidokset nahkakansineen on konservoitu luvuilla. Kummankin käsikirjoitussidoksen alkuun on ilmeisesti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla lisätty kirjoituskoneella kirjoitettu lehti, jonka etusivun vasemmassa alalaidassa ovat nimikirjaimet AO [Aulis Oja]/ TM [Taimi Mikkonen tai Tellervo Mikander]. Oja on laatinut tekstin ja Mikkonen tai Mikander kirjoittanut sen puhtaaksi. 3 Siihen on kirjoitettu kummankin käsikirjoituksen sisältö, joka on otsikoitu KA 9:ssä Luettelo Turun tuomiokirkon vero- 1 Seuraavassa siteerataan sitä sivunumeroa, joka on merkitty sekä KA 9:n että KA 9b:n sivujen oikeaan ylälaitaan. Koska sivunumero on KA 9:ssä merkitty ainoastaan lehdittäin, sen osalta käytetään lehden etu- ja kääntöpuolta osoittavaa merkintää (esim. 5r = lehden recto- eli etupuoli, 5v = lehden verso- eli kääntöpuoli). Sivunumerojen ajoituksesta enemmän Anneli Mäkelä-Alitalon artikkelissa tässä kirjassa. 2 Vesileimoista enemmän Mäkelä-Alitalon artikkelissa tässä kirjassa. 3 Nimikirjaimista AO/TM Mäkelä-Alitalon artikkelissa tässä kirjassa.

14 Antagligen har årtalet först skrivits 1541, som därefter korrigerats till Sist i RA 9b finns ett extra blad 159, en innehållsförteckning med 1800-tals handstil rubricerad Innehåll. 6 Innehållet framgår vidare av titeln på själva handskriften som finns på första bladet, verso, samt de första meningarna i förordet på det andra bladet eller uppe på sidan tre: 14 Jttem J Tesse Her efftrskrefne Register är före tagat och wpregistrerat thet nermast wij haffuom kunnit wtan all fordölningh nest gudz hielp om noghot är forseet eller kommit J forsymelse thet kan altiid forbättras och wpregistreras. Anno domini 1542 xxvij Dagen J Martii monad. Epther högbornes oc högmectige Förstes alles wore käraste nådigaste her befalning En wnderwiisningh om alle domkirkienes Prelatures Canoniers och Prebenders renthe wiidh Åbo Domkirkie. Och tages här före ij nesth forlidne åår Först om alle tiende som inkomin är till domkirk bodhe I Sädhe Peninga och annedh aff huar Landzkirke J Finland till thenne formälde dagh xxvij Martij anno veterligen. 7 Titeln och inledningen ger besked om när dokumentet skrivits och vad det handlar om. Det är ett register, daterat [måndagen] den 27 mars 1542, som kopierats efter den högborne och högmäktige Furstens, allas vår käraste nådigaste herres befallning och som, med Guds hjälp, sägs uppge den sammanlagda uppbörden för Åbo domkyrkas prelaturer, kanonikat och prebenden 8. Om något eventuellt förbisetts eller försummats, utlovas en senare rättelse. Därefter sägs det att registret omfattar två sistförlidna år ( ) och är en redogörelse för samtliga inkomster som inkommit till domkyrkan från varje landskyrka i Finland intill dags dato. Man kan därför kalla redogörelsen för ett register över de inkomster som influtit till domkyrkan och dess prästerskap från samtliga församlingar, eller kort och gott för Registret. Men vem sammanställde Registret, och i vilket syfte? Vad innehåller det närmare bestämt, och vad vet vi om dess senare historia? Följande utgör ett försök att besvara dessa frågor. 5 Påpekande av Eljas Orrman. 6 RA 9b; 159: En år 1542 upprättad förteckning öfver alla domkyrkans såväl Canoniers som Prelaturirs och Prebenders ränta i Åbo stift, hvilken såväl i säd som penningar inflytes från hvarje landsförsamling i hela Finland. 7 RA 9, [1] 2; RA 9b, 2 3. I beaktande av textens innehåll är rubrikerna och de inledande meningarna i förordet i vardera handskriften identiska, men ortografiskt (beträffande stavningen) skiljer de sig från varandra. Den enda textuella olikheten av betydelse är dateringen. Där RA 9 daterats 27 mars 1541 har RA 9b 27 mars Skiljaktigheten på den här punkten återkommer vi till mer i detalj längre fram. Ovan citerade meningar är ur RA 9b, som valts för föreliggande faksimilutgåva. Mer om urvalskriterierna längre fram. 8 En prelat var en präst av högre rang vid domkyrkan (domprost, ärkedjäkne eller -diakon, dvs. ärkediakon, dekanus). En kanik var en präst av lägre rang vid domkyrkan. Ett prebende utgjordes av den jordegendom och de inkomster som tillhörde vart och ett av dessa prästämbeten.

15 tuloista 1541 ja KA 9b:ssä Luettelo Turun tuomiokirkon verotuloista KA 9:n kannen lähempi tarkastelu osoittaa, että vuosiluvun 1541 viimeinen numero vaikuttaa yhtäältä ykköseltä, toisaalta kakkoselta. Vuosiluvuksi on luultavasti ensin kirjoitettu 1541, joka on sen jälkeen korjattu 1542:ksi. 5 Lisäksi KA 9b:n loppuun on sidottu lehti 159, johon on 1800-luvun käsialalla kirjoitettu ruotsinkielellä KA 9b:n sisältö otsikolla Innehåll. 6 Asiakirjan sisältö ilmenee myös käsikirjoitussidosten ensimmäisen lehden kääntöpuolella eli toisella sivulla olevasta otsikosta sekä toisen lehden eli kolmannen sivun alussa olevan johdannon ensimmäisistä virkkeistä. Jttem J Tesse Her efftrskrefne Register är före tagat och wpregistrerat thet nermast wij haffuom kunnit wtan all fordölningh nest gudz hielp om noghot är forseet eller kommit J forsymelse thet kan altiid forbättras och wpregistreras. Anno domini 1542 xxvij Dagen J Martii monad. Epther högbornes oc högmectige Förstes alles wore käraste nådigaste her befalning En wnderwiisningh om alle domkirkienes Prelatures Canoniers och Prebenders renthe wiidh Åbo Domkirkie. Och tages här före ij nesth forlidne åår Först om alle tiende som inkomin är till domkirk bodhe I Sädhe Peninga och annedh aff huar Landzkirke J Finland till thenne formälde dagh xxvij Martij anno veterligen Samoin tähän seuraavaan luetteloon on otettu ja kirjoitettu kaikki, jonka olemme pystyneet selvittämään, mitään kätkemättä, Jumalan avulla. Jos jotain on laiminlyöty tai jäänyt merkitsemättä, sen voi aina korjata ja lisätä. Herran vuonna 1542 maaliskuun 27. päivänä Jalosyntyisen ja mahtavan ruhtinaan, kaikkein meidän rakkaimman, armollisimman herramme käskystä selvitys kaikkien Turun tuomiokirkon prelaattien, kaniikkien ja prebendojen veroista. Ja otetaan tähän kaksi viimeksi kulunutta vuotta 1540 ja Ensin kaikki tuomiokirkolle tulleet kymmenykset, sekä rahana että viljana maksetut, jokaisesta Suomen maalaisseurakunnasta mainittuun päivään 27. maaliskuuta kuluvaa vuotta. 8 Otsikosta ja johdannon ensimmäisistä virkkeistä ilmenee asiakirjan ajoitus ja yksityiskohtaisempi sisältö. Kyseessä on [maanantaina], 27. maaliskuuta 1542 päivätty selvitys, joka on laadittu Jalosyntyisen ja mahtavan ruhtinaan rakkaimman, armollisimman herramme käskystä. Siksi siinä tuodaan esiin Jumalan avulla kaikki Turun tuomiokirkon sekä sen prelaattien ja kaniikkien prebendatulot 9. Mahdollisesti unohtunut tieto luvataan edelleen korjata totuudenmukaiseksi. Tiedot sanotaan kerätyn kahden viimeisen vuoden, vuosien ajalta aina asiakirjan päiväämispäivään saakka. Ne koskevat kaikkia 4 KA 9, kannen jälkeinen sivu, pagioimaton eli ilman sivunumeroa: KA 9b, kannen jälkeinen sivu, pagioimaton. 5 Eljas Orrmanin huomautus. 6 KA 9b; 159: En år 1542 upprättad förteckning öfver alla domkyrkans såväl Canoniers som Prelaturirs och Prebenders ränta i Åbo stift, hvilken såväl i säd som penningar inflytes från hvarje landsförsamling i hela Finland. 7 KA 9, [1] 2; KA 9b, 2 3. Kummankin käsikirjoituksen otsikot ja johdannon ensimmäiset virkkeet ovat tekstualisesti eli tekstinsisällöltään identtiset, mutta poikkeavat toisistaan ortografisesti eli oikeinkirjoituksellisesti. Ainoa sisällöllisesti merkittävä ero on päiväyksessä, joka on KA 9:n mukaan ja KA 9b:n mukaan Tätä päiväyksen erilaisuutta käsitellään tarkemmin myöhemmin tässä esityksessä. Siteeratut virkkeet on otettu KA 9b:stä, koska se on valittu tämän näköispainoksen pohjatekstiksi. Valinnan perusteisiin palataan jäljempänä. 8 Suomennos dosentti Anneli Mäkelä-Alitalo. 9 Käsitteellä prelaatti tarkoitetaan tuomiokirkossa toimivaa ylempiarvoista (tuomiorovasti, arkkiteini eli -diakoni, dekaani) pappisvirkaa. Termillä kaniikki eli kanunki ymmärretään tuomiokirkossa toimivaa alempiarvoista pappisvirkaa. Prebenda merkitsee näihin pappisvirkoihin liittynyttä omaisuutta ja tuloa.

16 Vem sammanställde registret? 16 Det första kända omnämnandet av Registret ingår i en skrift av professorn vid Kungliga Akademien i Åbo, Henrik Gabriel Porthan ( ), M. Pauli Juusten, Chronicon Episcoporum Finlandensium. [Dissertatio] XLIV (1798), där Porthan tar upp biskopskrönikan av biskopen i Åbo, Paulus Juusten (biskop i Åbo ). Porthan, som anses vara den finländska historieskrivningens fader, publicerade krönikan Publikationen, som anses vara hans magnum opus, består i själva verket av 56 dissertationer pro exercitio, som skrivits under Porthans ledning. Varje dissertation försvarades av en student, dess respondent, vid en offentlig disputation. Enligt Åbo Akademis statuter svarade Porthan emellertid för den publicerade tryckta avhandlingen. 9 Den 44:e dissertationen publicerades 1798 med Olaus Ekelind som respondent. Den var en av de dissertationer som behandlade biskop Martin Skytte (biskop i Åbo ), var 17 sidor lång och finns på sidorna i Porthans publicerade avhandling. På sidorna behandlar Porthan Registret, som delvis inkluderats i fotnoterna. Även Porthan reflekterar över vem som skrivit det, och kommer fram till att det sannolikt är Mikael Agricola (f , d. 1557). 10 Porthans avhandling grundade sig på en inbunden handskrift i kvartoformat på pergament som uppbevarades i Åbo Akademis bibliotek. Detta band sågs även senare av professorn vid Åbo Akademi, ärkebiskop Jakob Tengström ( ), som omnämner handskriften i första och andra delen av sin tredelade Afhandling om Presterliga Tjenstgörningen och Aflöningen i Åbo Erke- Stift. Också Tengström ansåg att Registret sammanställts av Agricola, och säger att Porthan citerat det ordagrant. 11 Följande omnämnande finner vi hos professorn i lagfarenhet, historikern Wilhelm Gabriel Lagus ( ) i Handlingar till Upplysning i Finlands Kyrko-Historia, del III (1839). Lagus lät trycka Registret i sin helhet och ansåg likaså att det var Agricola som hade skrivit det, samt påpekar att hans antagande stöds av Porthan och Tengström som tidigare forskat i saken. Vidare meddelar Lagus att den handskrift som fanns i Åbo Akademi och som innehöll Registret gick förlorad vid Åbo brand Den codex han själv utgått från då han låtit trycka Registret uppbevarades i Kejserliga finska senatens arkiv i Helsingfors. Det exemplaret var lyckligtwis i behåll, skrivet på papper och be- 9 Porthan II, 634 noter referens 26; Porthan VII, 798 (688) annotation (696) annotation 79 Den egentliga biskopskrönikan av Juusten behandlas i tre dissertationer från I dessa avhandlingar ingår den textkritiska apparaten i fotnoterna. I de andra 53 dissertationerna finns hänvisningar till biskopskrönikan, försedda med omfattande fotnoter. Hänvisningarna har ordnats efter ordningsföljden på de biskopar som nämns i biskopskrönikan. Även om Porthans publicerade biskopskrönika bestod av 56 dissertationer var den avsedd att bilda ett enhetligt verk. Detta visar sig på flera olika sätt, till exempel genom att de Rättelser och tillägg som finns i slutet av biskopskrönikan samt Index. Se t.ex. [Koskenniemi & Matinolli] 1978, XXIII XXVII; Heininen 1988a; 28 30; Heininen 1988b, 28, 29. Juustens biskopskrönika och processen kring dess tillkomst, se vidare bl.a. [Koskenniemi & Matinolli] 1978, IX XXII. Om dissertationerna vid Åbo Akademi, se t.ex. Vallinkoski I, VIII XII: Laine 1997, Ang. Juustens biskopskrönika som handskrift och tryckta utgåvor av den, se t.ex. Heininen 1988a, Porthan II, 634 ref ref. 26; Porthan VII, 688 ref ref. 794; Tengström I, 142 asterixförsedd fotnot; Lagus 1839, Tengström I, 142 asterixförsedd fotnot; Tengström II, 9 asterixförsedd fotnot, 32.

17 tuomiokirkon saamia tuloja, joita jokainen hiippakunnan seurakunta on tilittänyt sille. Tästä syystä asiakirjaa voi nimittää täsmällisemmin selvitykseksi seurakunnittain kerätyistä Turun tuomiokirkon ja sen papiston tuloista eli lyhyemmin Selvitykseksi. Kuka sen laati? Mistä syystä Selvitys laadittiin? Mikäli oli sen tarkempi sisältö? Mitkä ovat Selvityksen lähteet ja myöhempi historia? Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan seuraavassa. Selvityksen laatija Selvitys mainittiin tiettävästi ensimmäisen kerran Turun akatemian professori Henric Gabriel Porthanin ( ) teoksessa M. Pauli Juusten, Chronicon Episcoporum Finlandensium. [Dissertatio] XLIV (1798). Kyseessä oli Turun piispa Paulus (Paavali) Juustenin (Turun piispana ) piispankronikka, jonka suomalaisen historiantutkimuksen isäksi katsottu Porthan julkaisi Tämä Porthanin pääteoksena pidetty julkaisu koostui itse asiassa 56:sta pro exertioväitöskirjasta eli dissertatiosta. Jokaisen tällaisen väitöskirjan respondenttina eli puolustajana tai väittelijänä toimi ylioppilas. Porthan kuitenkin oli Turun akatemian statuuttien mukaan jokaisen painatetun väitöskirjan todellinen laatija. 10 Porthan julkaisi 44. väitöskirjan 1798 respondenttinaan Olaus Ekelind. Se oli yksi piispa Martti Skytteä (Turun piispana ) käsitelleistä dissertatioista. Se sisälsi 17 sivua, sivut Porthan käsitteli sivulla Selvitystä ja julkaisi sen myös osittain alaviitteissä. Porthan oli pohtinut myös kysymystä Selvityksen laatijasta ja tullut siihen tulokseen, että hän oli todennäköisesti Mikael Agricola (s , k. 1557). 11 Porthanin julkaisu perustui kvarttokokoiseen eli neljännesarkin kokoiseen, pergamenttiseen sidokseen kuuluneeseen käsikirjoitukseen, jota säilytettiin Turun akatemian kirjastossa. Tämän sidoksen näki myös Turun akatemian professori ja Turun arkkipiispa Jakob Tengström ( ), sillä hän mainitsee sen kolmiosaisen teoksensa Afhandling om Presterliga Tjenstgörningen och Aflöningen i Åbo Erke-Stift ensimmäisessä ja toisessa osassa Tengström piti myös Selvitystä Agricolan laatimana. Porthan siteerasi sitä Tengströmin mukaan sanatarkasti Porthan II, 634 noter viite 26; Porthan VII, 798 (688) annotatio (696) annotatio 79. Varsinainen Juustenin piispankronikka sisältyi kolmeen ensimmäiseen väitöskirjaan vuosilta Näissä dissertatioissa oli alaviitteissä tekstin kriittinen apparaatti. Muissa 53 väitöskirjassa oli sitten laajoilla alaviitteillä varustettuja huomautuksia piispankronikkaan. Huomautukset oli järjestetty kunkin piispankronikassa esiintyneen piispan mukaan. Vaikka Porthanin julkaisema piispankronikka koostui 56 väitöskirjasta, se oli tarkoitettu yhtenäiseksi teokseksi. Tämä näkyy useasta eri seikasta, esimerkiksi siitä, että piispankronikan lopussa oli koko teokseen tarkoitetut Korjaukset ja lisäykset sekä asia-, henkilö- ja paikkakuntaluettelo. Esim. [Koskenniemi & Matinolli] 1978, XXIII XXVII; Heininen 1988a; 28 30; Heininen 1988b, 28, 29. Juustenin piispankronikasta ja sen syntyprosessista esim. [Koskenniemi & Matinolli] 1978, IX XXII. Turun Akatemian pro exercitioväitöskirjoista esim. Vallinkoski I, VIII XII: Laine 1997, Juustenin piispankronikan käsikirjoituksista ja painetuista editioista esim. Heininen 1988a, Porthan II, 634 viite viite 26; Porthan VII, 688 viite viite 794; Tengström I, 142 *-merkillä varustettu alaviite; Lagus 1839, Tengström I, 142 *-merkillä varustettu alaviite; Tengström II, 9 *-merkillä varustettu alaviite, 32.

18 18 stod av 124 sidor i folioformat inbundna i ett prydligt prässadt läderband. 12 I det följande kommer den på Lagus försorg tryckta versionen att benämnas Lagus utgåva. Sammanfattningsvis är Porthan, Tengström och Lagus för det första eniga om att Registret skrivits av Mikael Agricola. För det andra bör observeras att Porthan och Lagus inte baserat sina utgåvor på samma handskrift. Medan Porthan hade använt sig av den codex som fanns i Åbo Akademis bibliotek, utgick Lagus från den som fanns i Finska Kejserliga Senatens arkiv. Senatens ämbetsarkiv ombildades 1859 till det offentliga Riksarkivet, (sedan 1994 även landets nationalarkiv, vilket entydigt framgår av dess nuvarande finska namnform, Kansallisarkisto, tidigare Valtionarkisto). Det är motiverat att först utreda om den handskrift Lagus använde sig av alltjämt befinner sig i Riksarkivet, och hur den förhåller sig till RA 9 och RA 9b. Svaret på frågan hittas nere på det maskinskrivna ark, recto, som lagts till vardera handskriften. Där har någon, med 1900-talshandstil, för RA 9:s del skrivit: Painettu tryckt Wilhelm Gabriel Lagus, Handlingar till upplysning i Finlands kyrko-historia. Ny följd. IV. (Åbo 1839), s Julkaisussa virheitä i publikationen förekommer fel och för RA 9b: Kaksoiskappale (VA 9) painettu duplett (RA 9) tryckt. Wilhelm Gabriel Lagus, Handlingar till upplysning i Finlands kyrko-historia. Ny följd. IV. (Åbo 1839), s Julkaisussa virheitä i publikationen förekommer fel. 13 Lagus utgåva av Registret baserar sig således på codex RA 9, vilket även stöds av att Registret enligt honom innehöll 124 sidor i folio på papper. RA 9 utgörs av 62 folierade blad eller 124 sidor. Detta har ytterligare bekräftats i studier på 1900-talet, som samtliga kommit fram till att Registret skrivits av Mikael Agricola, även om antagandet inte styrks i hans egna skrifter. 14 Jämförande studier av handstilen i Registret och andra texter som med säkerhet är skrivna av Agricola visar enligt Viljo och Kari Tarkiainen samt Simo Heininen att detta stämmer. I likhet med Porthan, Tengström och Lagus har även de kommit fram till att det är Agricola som skrivit Registret. 15 Föreliggande utgåva innehåller förutom originalversionen i faksimile även en modern translitterering som har översatts till finska av Anneli Mäkelä- Alitalo. Hon lade i ett tidigt skede märke till att RA 9 av handstilen att döma har upptecknats av en enda person. Av handstilen att döma är det likaså en enda person som skrivit största delen av RA 9 b, där det ingår en del tillägg som skrivits av någon eller några andra. Dessa anteckningar utgör dock en relativt liten andel av texten i sin helhet. Mäkela-Alitalo jämförde handstilarna i RA 9 och RA 9b med varandra och fann att största delen av RA 9b har skrivits med samma hand som RA 9, medan tilläggen däremot gjorts av någon eller några andra. Trots förekomsten av vissa närmast stilmässiga skiljaktigheter mellan de två handskrifterna var hen- 12 Lagus 1839, 1 (inledning), 2 58 (redogörelse). 13 RA 9, bladet innan för pärmen opaginerat: RA 9b, bladet innanför pärmen opaginerat. 14 Bl.a. Pirinen 1956, 145, 155, Pirinen 1962a, 30 not 3; Pirinen 1962b, 49, 52, 56, Bl.a. Tarkiainen & Tarkiainen 1985, 93; Heininen 2007, bildtexten s. 102.

19 Selvitys oli seuraavan kerran esillä lakitieteen professori, historioitsija Wilhelm Gabriel Laguksen ( ) teoksen Handlingar till Upplysning i Finlands Kyrko-Historia III-osassa (1839). Lagus painatti Selvityksen kokonaisuudessaan ja piti sitä Agricolan laatimana. Lagus totesi Selvitystä edeltävässä johdannossa Porthanin ja Tengströmin tutkineen aiemmin sitä. Edelleen Lagus ilmoitti, että Selvityksen sisältänyt Turun akatemian käsikirjoitus tuhoutui Turun palossa Hänen painattamansa Selvityksen pohjana oli käsikirjoitus, jota säilytettiin Helsingissä sijainneessa keisarillisen Suomen senaatin arkistossa. Se oli lyckligtwis i behåll eli onnellisesti säilynyt ja käsitti 124 foliokokoista paperista lehteä. Ne oli sidottu nahkakansiin, jotka olivat hänen mukaansa prydligt präßat eli koristeellisesti prässätyt. 13 Seuraavassa Laguksen painattamaa Selvityksen käsikirjoitusta kutsutaan Laguksen editioksi. Yhteenvetona Porthanin, Tengströmin ja Laguksen näkemyksistä voi todeta, että Selvityksen laatija oli kaikkien heidän mukaansa Mikael Agricola. Toiseksi voi havaita, että Porthan ja Lagus käyttivät julkaisujensa pohjana eri käsikirjoitusta, Porthan Turun akatemian kirjaston ja Lagus keisarillisen Suomen senaatin arkiston versiota. Senaatin virka-arkistosta muodostettiin 1859 yleisön käyttöön tarkoitettu Valtionarkisto, vuodesta 1994 Kansallisarkisto. Tästä syystä on aihetta kysyä, onko Laguksen käyttämä käsikirjoitus vielä KA:ssa ja onko sillä jotakin tekemistä KA 9:n ja KA 9b:n kanssa. Vastaus tähän kysymykseen on kummankin käsikirjoituksen alkuun lisätyn konekirjoitetun lehden kääntöpuolen alaosassa. Näille lehdille on 1900-luvun käsialalla kirjoitettu KA 9: Painettu tryckt Wilhelm Gabriel Lagus, Handlingar till upplysning i Finlands kyrkohistoria. Ny föld. IV. (Åbo 1839), s Julkaisussa virheitä i publikationen förekommer fel ja KA 9b: Kaksoiskappale (VA 9) painettu duplett (RA 9) tryckt. Wilhelm Gabriel Lagus, Handlingar till upplysning i Finlands kyrkohistoria. Ny föld. IV. (Åbo 1839), s Julkaisussa virheitä i publikationen förekommer fel. 14 Lagus siis julkaisi KA 9:n sisältämän Selvityksen. Tätä tukee se, että Selvitys sisälsi Laguksen mukaan 124 foliokokoista paperisivua. KA 9:ssä on 62 numeroitua lehteä eli 124 sivua. Tämä on todettu myös useissa 1900-luvulla tehdyissä tutkimuksissa. Niissä kaikissa Mikael Agricolaa pidetään Selvityksen todennäköisenä laatijana, vaikkei hän itse missään asiaa toteakaan. 15 Viljo ja Kari Tarkiainen sekä Simo Heininen ovat varmistaneet asian vertaamalla Selvityksen käsialaa varmasti Agricolan kirjoittamaksi tiedettyjen tekstien kirjoitusjälkeen. He ovat tulleet samaan tulokseen kuin Porthan, Tengström ja Lagus siitä, että Selvitys on Agricolan laatima. 16 Tässä julkaisussa olevan alkuperäisen tekstin nykykirjaimin varustetun edition ja sen suomennoksen laatija Anneli Mäkelä-Alitalo havaitsi aluksi, että KA 9:n teksti on käsialan perusteella vain yhden henkilön laatima. Yksi henkilö on Lagus 1839, 1 (johdanto), 2 58 (selvitys). 14 KA 9, kannen jälkeinen sivu, pagioimaton: KA 9b, kannen jälkeinen sivu, pagioimaton. 15 Esim. Pirinen 1956, 145, 155, Pirinen 1962a, 30 viite 3; Pirinen 1962b, 49, 52, 56, Esim. Tarkiainen & Tarkiainen 1985, 93; Heininen 2007, 102 kuvateksti.

20 20 nes slutsats således att handstilen i den mer omsorgsfullt skrivna RA 9 sammanföll med den i RA 9b. Där RA 9 är skriven med en tunn och väl avvägd regelbunden handstil, är stilen i RA 9b något tjockare, mindre välavvägd och mer oregelbunden. Vid jämförelser med texter som säkert skrivits av Agricolas hand hittar man emellertid påfallande likheter med handstilen i RA 9 och RA 9b 16, vilket tydligt och klart visar att Mikael Agricola skrivit både RA 9, daterad den 27 mars 1541 och RA 9b, som daterats den 27 mars Skiljaktigheterna kan förklaras med hjälp av variationer som påvisats i Agricolas handstil. Troligtvis har stilen påverkats av situationen, skrivmedlen, belysningen och andra personers förehavanden runt omkring honom. Det finns också skillnader som beror på tilltagande ålder. Likaså har det i vissa situationer varit viktigt att forma varje enskild bokstav med omsorg. Andra gånger har det däremot av en eller annan anledning mest handlat om att få något till pappers i all hast, och då har handstilen naturligtvis blivit lidande. Även språket har påverkat hans handstil. 17 I vilket skede av sitt liv skrev Agricola Registret? Med utgångspunkt i det som anförts ovan, kan man således dra slutsatsen att det var Agricola som upptecknat Registret år Men vad föranledde honom att sammanställa det, och i vilket syfte skrevs det? Innan jag försöker besvara dessa frågor, ska vi se lite närmare på i vilket skede av sitt liv Agricola befann sig då han skrev Registret. År 1542 var Mikael Agricola lite över 30 år och rektor eller skolmästare för Åbo katedralskola. 18 Tjänsten, som han innehade till 1548, innebar samtidigt att han var yngste kanik eller präst av lägre dignitet vid Åbo domkapitel. I egenskap av kanik skulle han bland annat delta i förrättandet av mässor och tideböner i katedralen. Dessutom skulle han delta i domkapitlets sessioner och skötseln av löpande ärenden. Eftersom han var yngste medlem i domkapitlet skulle han även ta hand om diverse kanslisysslor, bland dem skrivarens. Hans lön utgjordes av två prebenden (= den jordegendom samt de inkomster som var knutna till ett kyrkligt ämbete ), Bartholomei och Laurentii prebenden. Till det senare hörde även ett boningshus som stod på den plats invid Åbo domkyrka där Åbo hovrätt idag befinner sig Här kan nämnas två: 1) Den codex som förvaras i Kungliga biblioteket i Stockholm under signum D 461: Register på Finske Skärigårds Kyrkiors Clenodier, vti Visiterningen ibidem wptecknat aff M. Michael Agricola etc. Anno domini 1554 Julij 5). Heininen 2007, En sida ur registret över Pargas kyrka som publicerats i Heininen 2007, 131; 2) I RA under signum RA 4, 14r 19v ett kopiehäfte över domkapitlets alla utgifter för åren egenhändigt sammanställt av Agricola för Kungliga kammaren). Häftet sägs tillhöra Mester Hans ( Johannes eller Hans Petri Fleming, domprost ) Capittlet och Menige Clerkeriit I Åboo Sticht. Pirinen 1962b, ; Tarkiainen & Tarkiainen 1985, Tarkiainen & Tarkiainen 1985, Paulus (Paul) Juusten var den första som gav en levnadsbeskrivning över Mikael Agricola i sin biskopskrönika (bl.a. Heininen 1988a 74 78; Heininen 1988b, 59 62). Särskilt forskningen på 1900-talet har lyckats komplettera denna bild med hjälp av andra källor. Ang. tidigare biografiska forskningsrön om Agricola fram till slutet av 1900-talet, se Tarkiainen & Tarkiainen 1985, ; Heininen 2007, Trots detta har man inte lyckats fastställa Agricolas exakta födelsedatum, men man antar att han föddes ca Viljo ja Kari Tarkiainen lutar åt den senare tidpunkten (ca år 1510) och Simo Heininen åt den förra. Tarkiainen & Tarkiainen 1985, 27; Heininen 2007, Pirinen 1962b, 76 78, 289; Tarkiainen & Tarkiainen 1985, 72 91; Heininen 2007, 94 96,

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Oma kieli, oma mieli MIRATOR 12/2011 167

Oma kieli, oma mieli MIRATOR 12/2011 167 MIRATOR 12/2011 167 Mikael Agricola, Turun tuomiokirkon ja papiston tulot 1541 1542, Jyrki Knuutila & Anneli Mäkelä-Alitalo toim., (Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1129), Suomalaisen kirjallisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1091/2005 vp Opintotuen asumislisä Eduskunnan puhemiehelle Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintorahaa ja opintolainaa saa kuka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1026/2010 vp Matkailuautojen hiilidioksidipäästöihin perustuva todistus Eduskunnan puhemiehelle Ajoneuvovero jakaantuu perusveroon ja käyttövoimaveroon. Ajoneuvoveron perusvero muuttuu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 303/2003 vp Lesken perintövero Eduskunnan puhemiehelle Suomen perintöverojärjestelmä saattaa asettaa leskeksi jääneen perijän hyvinkin hankalaan tilanteeseen, vaikka läheisen kuolemassa

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1024/2004 vp Omakotitalojen saaminen energiansäästöavustusten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Hyväksytyn ilmastostrategian mukaan Suomi sitoutuu vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 97/2009 vp Varusmiesten terveydenhuollon taso Eduskunnan puhemiehelle Keuruun varuskunnassa varusmies sairastui kuumeeseen, ja häntä pidettiin lääkityksen avulla kaksi viikkoa majoitustiloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 571/2006 vp Myyntivoiton verotus Eduskunnan puhemiehelle Verohallinnon myyntivoiton verotuksen ohjeiden mukaan oman asunnon myynnistä tai vaihtamisesta saatu voitto on verovapaata tuloa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 990/2012 vp Ruotsinkieliset tv-ohjelmat Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Lapissa on herättänyt laajaa hämmästystä se, että maakunnassa Yleisradion ruotsinkielinen kanava YLE Fem lähettää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2006 vp Rintasyöpäseulonnat Eduskunnan puhemiehelle Rintasyöpä on Suomen yleisin naisten syöpämuoto. Vuonna 2003 Suomessa todettiin 3 779 uutta rintasyöpätapausta, ja rintasyöpään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot