EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 9. joulukuuta 2011 (12.12) (OR. en) 18241/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0129 (COD)

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 (12.12) (OR. en) 18241/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0129 (COD) DROIPEN 154 JUSTCIV 349 ENFOPOL 460 DATAPROTECT 150 SOC 1086 FREMP 113 CODEC 2348 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak. nro: 18096/11 DROIPEN 151 JUSTCIV 345 ENFOPOL 457 DATAPROTECT 147 SOC 1047 FREMP 111 CODEC 2308 Asia: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista Komissio antoi 18. toukokuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta. Direktiivin tarkoituksena on muuttaa uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä tehdyn puitepäätöksen 2001/220/YOS 1 säännöksiä ja laajentaa niiden soveltamisalaa. Coreper keskusteli kokouksessaan 2. joulukuuta 2011 kolmesta artiklaosaan liittyvästä avoimeksi jääneestä kysymyksestä ja vahvisti puheenjohtajavaltion lähestymistavan. Tässä asiakirjassa on otettu huomioon oikeus- ja sisäasioiden neuvosten kokouksessa 7. joulukuuta 2011 käydyn keskustelun tulokset. Kokouksessa tarkasteltiin erikseen 5, 7, 10, 13, 14, 20, 22, 24, 25 ja 27 artiklaa yhdessä niitä vastaavien johdanto-osan 9 b, 11 a, 11 d, 11 e, 12 a, 12 b, 15, 16 b, 24 ja 26 kappaleen kanssa. 1 EYVL L 82, , s /11 ahl,vk,sip,krl/ahl/or 1 DG H 2B FI

2 Aineellisen rikosoikeuden työryhmä on keskustellut ehdotuksesta 13 kokouspäivänä, heinäkuuta, syyskuuta, ja lokakuuta, ja marraskuuta 2011, ja saanut päätökseen artiklaosan kuudennen käsittelyn. Johdanto-osasta on keskusteltu siinä määrin kuin se on helpottanut yhteisymmärrykseen pääsyä direktiivin säädösosasta. Poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa käsittelevä koordinointikomitea (CATS) kävi lisäksi ehdotuksesta alustavan keskustelun 18. toukokuuta, toisen keskustelun 7. lokakuuta ja kolmannen keskustelun 25. marraskuuta Rikoksen uhrien suojelu oli asialistalla myös Sopotissa Puolassa 17. ja 18. heinäkuuta pidetyssä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston epävirallisessa kokouksessa, ja siitä käytiin periaatekeskustelu oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 28. lokakuuta Kuten aiemmin on todettu, puheenjohtajavaltio on pyrkinyt tasapainoiseen direktiiviin, jossa sovitetaan yhteen uhrien tarpeet sekä vaatimus pitää menettelyt toimivina ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden taloudelliset näkökohdat. Sekä IE että UK ovat päättäneet osallistua säädöksen hyväksymiseen. Joillakin valtuuskunnilla on parlamentaarinen tarkasteluvarauma ehdotetun direktiivin tekstiin. Edelliseen asiakirjaan (18096/11) tehdyt muutokset on merkitty liitteessä olevaan tekstiin. On syytä huomata, että komissiolla on edelleen voimassa alaviitteissä mainitut varaumat neuvoston tekemiin muutoksiin Euroopan parlamentin kanssa käytäviä keskusteluja silmällä pitäen. Puheenjohtajavaltio pyytää niitä valtuuskuntia, joilla vielä on voimassa varaumia, poistamaan ne, ja Coreperiä/neuvostoa muodostamaan yleisnäkemyksen artiklaosasta. Puheenjohtajavaltio korostaa, että liitteessä oleva teksti on nähtävä kompromissipakettina, jotta tekstiä koskevaa lainsäädäntömenettelyä voidaan jatkaa. Puheenjohtajavaltio pyytää lisäksi neuvostoa panemaan merkille, että tämä teksti ja niiden johdanto-osan kappaleiden teksti, joista on vielä sovittava, muodostavat riittävän pohjan, jolta tuleva puheenjohtajavaltio voi aloittaa keskustelut Euroopan parlamentin kanssa. Johdanto-osan kappaleita, joita ei ole vielä käsitelty, käsitellään työryhmässä 9. ja 10. tammikuuta /11 ahl,vk,sip,krl/ahl/or 2 DG H 2B FI

3 LIITE 2011/0129 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 2, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 3, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä, 2 3 EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ] /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 3

4 sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jonka kulmakivenä on yksityis- ja rikosoikeuden alalla annettujen oikeudellisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen. (2) Unioni on sitoutunut suojelemaan rikoksen uhreja ja vahvistamaan vähimmäisvaatimukset ja hyväksynyt uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS. Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan, miten uhrien suojelua koskevaa lainsäädäntöä ja käytännön tukea voitaisiin parantaa. (3) Euroopan parlamentin 26 päivänä marraskuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta vaaditaan jäsenvaltioita parantamaan kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevaa omaa lainsäädäntöään ja omia toimintalinjojaan ja ryhtymään toimiin, joilla puututaan naisiin kohdistuvan väkivallan syihin etenkin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, ja kehotetaan unionia varmistamaan, että kaikilla väkivallan uhreilla on oikeus apuun ja tukeen. (4) Perussopimuksen 82 artiklan 2 kohdassa määrätään sellaisten jäsenvaltioissa sovellettavien vähimmäissääntöjen säätämisestä, joilla voidaan helpottaa tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroista tunnustamista sekä poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rajatylittävissä rikosasioissa. Sopimuksen 82 artiklan 2 kohdan c alakohdassa viitataan rikosten uhrien oikeuksiin yhtenä alana, jolla voidaan säätää vähimmäissääntöjä /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 4

5 (5) Rikos kohdistuu yhteiskuntaan sen lisäksi, että se rikkoo uhrin henkilökohtaisia oikeuksia. Siksi kaikessa yhteydenpidossa viranomaisten, uhrin tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen sekä uhrin välillä uhri olisi tunnustettava uhriksi ja häntä olisi kohdeltava kunnioittavasti, hienotunteisesti ja ammattitaitoisesti ottaen huomioon uhrin henkilökohtainen tilanne, välittömät tarpeet, ikä, sukupuoli, vammaisuus ja kypsyysaste ja kunnioittaen täysin uhrin ruumiillista, henkistä ja moraalista koskemattomuutta. Uhria olisi suojeltava toissijaiselta tai toistuvalta uhriksi joutumiselta ja pelottelulta, ja hänen olisi saatava toipumisensa helpottamiseksi tarvitsemansa tuki sekä riittävät oikeussuojakeinot. (6) Tällä direktiivillä pyritään tarkistamaan puitepäätöksen 2001/220/YOS säännöksiä ja laajentamaan niiden soveltamisalaa. Koska tehtävien muutosten määrä ja luonne on merkittävä, puitepäätös olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaan. (7) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä pyritään erityisesti edistämään oikeutta ihmisarvoon, elämään, ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen ja yksityis- ja perheelämän, omistusoikeuden, lasten, ikääntyneiden ja vammaisten oikeuksien sekä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan oikeuden kunnioittamista. (8) Tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä. Jäsenvaltiot voivat laajentaa tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia suojelun tason parantamiseksi. (8 a) Tässä direktiivissä säädetyt oikeudet eivät rajoita rikoksentekijän oikeuksia. Ilmauksen "rikoksentekijä" käyttäminen ei vaikuta syyttömyysolettamaan, kun se viittaa mahdollista syyllisyyden tunnustamista tai tuomiota edeltäviin vaiheisiin. Se kattaa kuitenkin myös sen vaiheen, kun henkilö on tuomittu rikoksenteosta /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 5

6 (8 b) Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan unionissa tehtyihin rikoksiin ja unionissa toteutettaviin rikosoikeudenkäyntimenettelyihin. Siinä vahvistetaan ekstraterritoriaalisten rikosten uhrien oikeudet ainoastaan unionissa toteutettaviin rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyen. Unionin ulkopuolella, kuten suurlähetystöissä, viranomaisille tehdyistä ilmoituksista ei aiheudu tämän direktiivin mukaisia velvoitteita. (9) Henkilöä olisi voitava pitää uhrina riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tunnistettu, pidätetty, pantu syytteeseen tai tuomittu, ja katsomatta siihen, mikä on rikoksentekijän ja uhrin välinen perhesuhde. Myös uhrin perheenjäsenet voivat kärsiä rikoksesta vahinkoa, erityisesti jos uhri on menettänyt henkensä, ja heillä on perusteltu intressi rikosoikeudenkäyntimenettelyyn. Sen vuoksi myös tällaisten välillisten uhrien olisi saatava tämän direktiivin mukaista suojelua. Lapsen ollessa kyseessä vanhempainvastuunkantajalla [laillisella holhoojalla] olisi oltava oikeus käyttää tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia lapsen puolesta. Tämä direktiivi ei vaikuta kansallisiin hallinnollisiin menettelyihin ja muodollisuuksiin, joissa vahvistetaan, että henkilö on uhri. (9 a) Uhrin toivomuksen saada tai olla saamatta tietoja tai kieltäytymisen tietojen vastaanottamisesta olisi sidottava toimivaltaista viranomaista, paitsi jos kyseiset tiedot on annettava johtuen uhrin oikeudesta osallistua aktiivisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyihin. Tiedot olisi toimitettava edellyttäen, että uhri on ilmoittanut viimeisimmän postiosoitteensa toimivaltaiselle viranomaiselle /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 6

7 (9 b) Uhrille olisi annettava tieto rikoksentekijän vapauttamisesta tai pakenemisesta, jos hän on ilmoittanut haluavansa sitä, ainakin tapauksissa, joissa saattaa olla olemassa uhriin kohdistuvan vahingon vaara tai tunnistettu riski, paitsi jos on olemassa rikoksentekijään kohdistuvan vahingon tunnistettu riski, joka aiheutuisi ilmoituksesta. Viittauksen "uhriin kohdistuvaan tunnistettuun riskiin" olisi koskettava sellaisia tekijöitä kuin rikoksen vakavuus ja luonne. Sitä ei pitäisi sen vuoksi soveltaa vähäisiä rikoksia koskeviin tilanteisiin, joissa uhriin kohdistuva vaara on pieni 4. (10) Tietoja annettaessa ne olisi esitettävä riittävän yksityiskohtaisina sen varmistamiseksi, että uhreja kohdellaan kunnioittavasti ja että he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä osallistumisestaan oikeudenkäyntimenettelyihin. Tältä osin on erityisen tärkeää antaa uhrille tietoja mahdollisen oikeudenkäynnin tilanteesta. Tämä koskee yhtä lailla tietoja, joiden perusteella uhri voi päättää, vaatiiko hän syyttämättäjättämispäätöksen uudelleentarkastelua. Uhrille toimitettavat tiedot voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti, mukaan lukien sähköisesti, ellei nimenomaisesti muuta vaadita. (10 a) Jäsenvaltioita ei saisi velvoittaa toimittamaan tietoja, jos kyseisten tietojen paljastaminen haittaisi oikeudenkäyttöä tai jos se on omiaan vahingoittamaan jotain tiettyä tapausta tai kansallista turvallisuutta. (10 b) Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten olisi huolehdittava, että uhri, joka on sitä toivonut, saa yhteystiedot asiaansa koskevia yhteydenottoja varten riippuen asian vaiheesta. 4 Komissio teki varauman tähän virkkeeseen /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 7

8 (10 c) Uhrin asema rikosoikeusjärjestelmässä vaihtelee kussakin jäsenvaltiossa kansallisesta järjestelmästä riippuen. Se, onko uhrilla jokin asema rikosoikeudenkäyntimenettelyssä, määritellään jollakin seuraavalla perusteella: kansallisessa järjestelmässä säädetään oikeudellisesta asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyn osapuolena; uhria koskee lakisääteinen velvollisuus osallistua aktiivisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyyn esimerkiksi todistajana tai häneltä edellytetään sitä; tai uhrilla on kansallisen lainsäädännön mukainen oikeus osallistua aktiivisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyyn ja hän haluaa käyttää sitä, jos kansallisessa järjestelmässä ei säädetä oikeudellisesta asemasta osana rikosoikeudenkäyntimenettelyä. Jäsenvaltioiden olisi määritettävä, mitä näistä perusteista sovelletaan tämän direktiivin mukaisten oikeuksien soveltamisalan määrittelemiseksi. (11) Viranomaisten, uhrin tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen olisi mahdollisuuksien mukaan annettava tietoja ja neuvontaa eri välineiden avulla muodossa, jota uhri ymmärtää. Tietoja ja neuvontaa olisi annettava selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä käyttäen. Olisi myös varmistettava, että uhri tulee ymmärretyksi oikeudenkäyntimenettelyjen aikana. Tätä varten olisi otettava huomioon, kuinka hyvin uhri osaa kieltä, jolla tietoja annetaan, sekä uhrin ikä, kypsyysaste, älylliset ja emotionaaliset valmiudet, lukutaito sekä mahdollinen psyykkinen tai fyysinen haitta, joka liittyy esimerkiksi näköön tai kuuloon. Myös uhrin mahdollisesti rajoittunut kyky välittää tietoa on otettava huomioon rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 8

9 (11 a) Rikosilmoitusta tehtäessä uhrille, joka ei ymmärrä tai puhu rikosoikeudenkäyntimenettelyssä käytettävää kieltä, olisi annettava mahdollisuus ilmoituksen tekemiseen kielellä, jota hän ymmärtää. Lisäksi uhrille olisi tiedotettava oikeudesta tulkkaukseen ja oikeudesta sellaisten tietojen saamiseen, joiden ansiosta hän voi osallistua aktiivisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyyn. Näitä oikeuksia koskevat tiedot olisi esitettävä selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä käyttäen 5. (11 b) Uhrin oikeus tulla kuulluksi olisi katsottava myönnetyksi, jos uhri on antanut kirjallisia lausuntoja tai selityksiä. (11 c) Päätöksen menettelyjen lopettamisesta olisi katettava / Päätös menettelyjen lopettamisesta kattaisi myös tilanteet, joissa syyttäjä päättää peruuttaa syytteet tai keskeyttää menettelyt. (11 d) Tuomioistuimen ulkopuoliseen ratkaisuun johtavalla syyttäjän päätöksellä, jolla näin lopetetaan menettelyt, uhrilta olisi evättävä vain oikeus syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen uudelleenkäsittelyyn, jos ratkaisuun sisältyy ainakin varoitus tai velvoite. (11 e) Viittaus "päätökseen" tietojen, käännösten tai tulkkauksen saamista koskevan oikeuden yhteydessä olisi ymmärrettävä vain viittauksena syyllisyyden toteamiseen tai rikosoikeudenkäyntimenettelyn päättämiseen muulla tavoin. Päätöksen perustelut voidaan toimittaa uhrille joko toimittamalla hänelle kopio ratkaisusta, joka sisältää tämän päätöksen, tai lyhyt yhteenveto perusteluista. 5 Kaksi valtuuskuntaa teki tarkasteluvarauman /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 9

10 (12) Oikeus ei voi todella toteutua, ellei uhri pysty kunnolla selittämään kokemansa rikoksen olosuhteita ja todistamaan tavalla, jota toimivaltaiset viranomaiset ymmärtävät. On niin ikään tärkeää huolehtia siitä, että uhria kohdellaan kunnioittavasti ja että hän voi hyödyntää oikeuksiaan. Siksi uhria kuulusteltaessa ja hänen osallistuessaan aktiivisesti oikeudenistuntoon olisi aina oltava saatavilla maksuton tulkkaus. Rikosoikeudenkäyntimenettelyjen muissa vaiheissa tulkkauksen ja kääntämisen tarve voi vaihdella käsiteltävän asian sekä uhrin aseman, menettelyihin osallistumisen ja mahdollisten erityisoikeuksien mukaan. Näin ollen tulkkaus ja kääntäminen olisi järjestettävä tällaisissa tapauksissa ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen, jotta uhri voi käyttää oikeuksiaan. (12 a) Ei tulisi olettaa, että uhrille aiheutuu kuluja rikosoikeudenkäyntimenettelyihin osallistumisesta. Hänelle ei kuitenkaan saisi aiheutua osallistumisesta tarpeettomia kuluja. Jäsenvaltioiden edellytetään korvaavan ainoastaan välttämättömät menot. Jäsenvaltiot voivat asettaa kansallisessa lainsäädännössä maksamista koskevia ehtoja, kuten korvaushakemusta koskevat määräajat, päivärahojen ja matkakorvausten vakiomäärät ja ansionmenetyksestä maksettavat päivittäiset enimmäismäärät. Oikeus saada rikosoikeudenkäyntimenettelyssä korvausta kuluista ei saisi liittyä tilanteeseen, jossa uhri antaa todistajanlausunnon rikoksesta. Korvauksia myönnetään vain siinä määrin kuin toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät tai pyytävät, että uhri on läsnä ja osallistuu aktiivisesti menettelyihin 6. (12 b) Rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana takavarikoitu uhrin omaisuus, joka on palautettavissa, olisi palautettava hänelle viipymättä, jollei ole olemassa poikkeuksellisia olosuhteita kuten riita omistusoikeudesta, omaisuuden omistamisesta tai jos omaisuus itsessään on laiton. Omaisuuden palauttaminen ei saisi vaikuttaa sen legitiimiin pidättämiseen muita oikeudenkäyntimenettelyjä varten. 6 Kaksi valtuuskuntaa ja komissio tekivät tarkasteluvarauman /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 10

11 (13) Uhrille olisi tarjottava tukea rikoksen tapahtumahetkestä alkaen kaikissa rikosoikeudenkäyntimenettelyjen vaiheissa ja myös niiden jälkeen uhrin tarpeiden mukaan ja tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien mukaisesti. Heti kun uhri on viranomaisten tiedossa, hänen olisi saatava apua ja tukea. Tukea olisi annettava eri keinoin ilman liiallisia muodollisuuksia ja riittävästä alueellisesta kattavuudesta huolehtien, jotta uhrilla on mahdollisuus hyödyntää tukipalveluja. Tietyt uhriryhmät, kuten seksuaalisen väkivallan, ihmiskaupan, sukupuoli-, rotu- tai muihin ennakkoluuloihin perustuvien viharikosten taikka terrorismin uhrit, voivat tarvita asiantuntijan tukipalveluja heihin kohdistuneen rikoksen erityispiirteiden vuoksi. (14) Vaikka rikosilmoituksen tekeminen poliisille tai muille toimivaltaisille viranomaisille ei saisi olla tuen saannin ehtona, näillä viranomaisilla on usein parhaat edellytykset kertoa uhreille tukimahdollisuuksista. Siksi jäsenvaltioita kannustetaan luomaan olosuhteet, joissa uhrit voidaan saattaa tukipalvelujen piiriin ja samalla huolehditaan muun muassa tietosuojavaatimusten noudattamisesta. (14 a) Jos uhri on poistunut sen jäsenvaltion alueelta, jossa rikos tapahtui, kyseistä jäsenvaltiota ei saisi enää velvoittaa tarjoamaan apua, tukea ja suojelua. Jos jokin muu jäsenvaltio kuin se, jossa rikos tapahtui, suorittaa tutkimukset tai rikosoikeudenkäyntimenettelyn, kyseisen jäsenvaltion olisi vastattava tarvittavan avun, tuen ja suojelun tarjoamisesta /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 11

12 (15) Oikeus syyttämättäjättämispäätöksen uudelleenkäsittelyyn koskee syyttäjien ja tutkintatuomarien taikka lainvalvontaviranomaisten, esimerkiksi poliisivirkamiesten, tekemiä päätöksiä, mutta ei tuomioistuinten tekemiä päätöksiä. Syyttämättäjättämispäätöksen mahdollisen uudelleenkäsittelijän olisi oltava eri henkilö tai viranomainen kuin alkuperäisen päätöksen tekijä, paitsi jos alkuperäisen syyttämättäjättämispäätöksen teki ylin syyttäjäviranomainen, jonka päätökseen ei voi hakea muutosta; tällöin uudelleenkäsittelyn voi suorittaa sama viranomainen. Oikeus syyttämättäjättämispäätöksen uudelleenkäsittelyyn ei koske erityismenettelyjä, esimerkiksi parlamentin tai hallituksen jäsenten vastaisia menettelyjä, jotka liittyvät heidän virallisten tehtäviensä hoitamiseen. (16) Korjaavan oikeuden palvelut, kuten uhrin ja rikoksentekijän välinen sovittelu, läheisneuvonpito tai puhepiirit, voivat olla uhrille hyvin hyödyllisiä, mutta ne edellyttävät turvatoimenpiteitä uudelleen uhriksi joutumisen välttämiseksi. Siksi näiden palvelujen olisi ensisijaisesti kohdistuttava uhrin etuun ja tarpeisiin, uhrille aiheutuneen vahingon korjaamiseen ja uuden vahingon estämiseen. Sellaiset tekijät kuin vallan epätasapaino ja uhrin ikä, kypsyysaste tai älyllinen kapasiteetti, jotka voisivat rajoittaa uhrin kykyä tehdä tietoon perustuva valinta tai voisivat vaarantaa uhrin kannalta myönteisen lopputuloksen, olisi otettava huomioon siirrettäessä asia korjaavan oikeuden prosessiin ja prosessin toteutuksessa. Vaikka käsittelyn olisi yleensä oltava luottamuksellista, elleivät osapuolet toisin sovi, voidaan katsoa, että yleinen etu vaatii esimerkiksi prosessin kuluessa esitettyjen uhkausten julkistamista /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 12

13 (16 a) Uhrin vaaraa joutua uudelleen uhriksi joko rikoksentekijän toimesta tai rikosoikeudenkäyntimenettelyihin osallistumisen seurauksena olisi rajoitettava toteuttamalla menettelyt koordinoidusti siten, että uhria kohdellaan kunnioittavasti ja että hän voi luottaa viranomaisiin. Yhteydenpito viranomaisten kanssa olisi tehtävä mahdollisimman vaivattomaksi, ja viranomaisten ja uhrin välistä tarpeetonta yhteydenpitoa olisi rajoitettava esimerkiksi tallentamalla kuulustelut videolle ja sallimalla tallenteen käyttö tuomioistuinkäsittelyssä. Lainkäyttäjien käyttöön olisi asetettava mahdollisimman laaja toimenpidevalikoima, jotta voidaan välttää aiheuttamasta uhrille ahdistusta tuomioistuinkäsittelyn aikana erityisesti siitä, että hän joutuu katsekontaktiin rikoksentekijän tai tämän perheen tai rikoskumppanien taikka yleisön jäsenten kanssa. Tätä varten jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan tarpeen mukaan käyttöön toteuttamiskelpoisia ja käytännönläheisiä toimenpiteitä, joiden avulla tuomioistuimen tiloihin voidaan järjestää erilliset sisäänkäynnit, odotustilat jne. uhreja varten. (16 b) Uhrin yksityisyyden suojan turvaaminen voi olla tärkeä keino sen välttämiseksi, että hän joutuu uudelleen uhriksi. Se voidaan toteuttaa erilaisilla toimenpiteillä, kuten salaamalla uhrin henkilöllisyyttä ja olinpaikkaa koskevat tiedot tai rajoittamalla niiden paljastamista. Tällainen suojelu, mukaan lukien uhrin nimen salaaminen, on erityisen tärkeää, jos uhri on lapsi. Uhrin ja hänen perheenjäsentensä yksityisyyden ja kuvien suojaamiseksi toteutettavissa toimenpiteissä olisi aina noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, jossa määrätään oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. (17) Tämän direktiivin mukainen velvoite toimittaa ilmoituksia ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan nostaa kanne eikä se rajoita rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2009/948/YOS vahvistettujen tuomioistuimen toimivallan määräytymistä koskevien sääntöjen soveltamista 7. 7 EUVL L 328, , s /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 13

14 (18) Jotkut uhrit ovat rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana erityisen alttiita toissijaiselle tai toistuvalle uhriksi joutumiselle ja rikoksentekijän tai hänen rikoskumppaniensa pelottelulle. Tällainen alttius voidaan yleensä havaita uhrin henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä rikoksen lajin ja luonteen perusteella. Lapset olisi aina katsottava haavoittuvassa asemassa oleviksi. Haavoittuvassa asemassa olevat uhrit voivat olla erityisen alttiita uudelleen uhriksi joutumiselle ja voivat tarvita erityisiä suojelutoimenpiteitä. Näiden suojelutoimenpiteiden saatavuutta olisi rajoitettava ainoastaan poikkeustapauksissa, kuten syytetyn tai epäillyn perusoikeuksien ottamiseksi tasapuolisesti huomioon tai uhrin toiveesta. Tässä direktiivissä ei käsitellä ihmiskauppaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, seksuaaliseen riistoon tai lapsipornografiaan tai terrorismin uhreihin liittyviä asioita siltä osin kuin niitä koskevia nimenomaisia säännöksiä on jo hyväksytyissä tai neuvoteltavina olevissa erillissäädöksissä. (19) Kuka tahansa voi olla haavoittuva henkilökohtaisten ominaisuuksiensa tai rikoksen luonteen vuoksi. Tällöin haavoittuvuus voidaan todeta luotettavasti vain yksilöllisellä arvioinnilla, joka on annettava suojelutoimenpiteitä koskevien suositusten antamisesta vastaavan tahon tehtäväksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Arvioinnissa olisi otettava huomioon muun muassa uhrin ikä, sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti, etninen alkuperä, rotu, uskonto, sukupuolinen suuntautuminen, terveydentila, vammaisuus, kommunikaatiovaikeudet, suhde tai riippuvuussuhde epäiltyyn tai syytettyyn, aiemmat kokemukset rikoksista, rikoksen laji ja luonne, kuten onko kyseessä järjestäytynyt rikollisuus, terrorismi tai viharikos sekä se, onko uhri ulkomaalainen. Terrorismin uhreihin on kiinnitettävä arvioinnissa erityistä huomiota, koska terroritekoja on monenlaisia joukkoterrorismista yksilöihin kohdistuvaan terrorismiin. (20) Haavoittuvaksi todetulle uhrille on tarjottava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista hänen suojelemisekseen rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana. Näiden toimenpiteiden täsmällinen luonne ja laajuus olisi määritettävä yksilöllisen arvioinnin ja uhrin kanssa käytävien keskustelujen perusteella ja oikeudellista harkintavaltaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Oikeudenkäyntiin liittyvien uhrin huolten ja pelkojen olisi oltava ratkaisevassa asemassa, kun arvioidaan tarvetta tiettyyn toimenpiteeseen /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 14

15 (21) Tämän direktiivin säännöksiä sovellettaessa ensisijaista on turvata lapsen etu Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. (22) Jäsenvaltioiden olisi tämän direktiivin säännöksiä soveltaessaan huolehdittava siitä, että vammaiset voivat täysimääräisesti hyödyntää direktiivin mukaisia oikeuksiaan yhdenvertaisesti muiden kanssa vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti ja erityisesti tuon yleissopimuksen niiden määräysten mukaisesti, jotka koskevat yhdenvertaisuutta lain edessä, yhdenvertaista oikeussuojaa, oikeutta saada tietoja, tilojen esteettömyyttä ja oikeutta olla joutumatta epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ja väkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi. (23) Kun lapselle olisi tämän direktiivin mukaisesti nimettävä holhooja ja/tai edustaja, näitä tehtäviä voi hoitaa sama henkilö tai oikeushenkilö, laitos tai viranomainen. (24) Kaikille viranomaisille, jotka todennäköisesti joutuvat tekemisiin uhrien kanssa rikosoikeudenkäyntimenettelyjen yhteydessä, olisi annettava uhrien tarpeiden tunnistamista ja täyttämistä koskevaa perus- ja jatkokoulutusta sen kannalta asianmukaisessa määrin, miten heillä on yhteyksiä uhreihin. Tähän olisi sisällytettävä tarvittavassa määrin asiantuntijakoulutusta. Koulutuksessa olisi käsiteltävä työtehtävien sekä lainkäyttäjän ja uhrin välisten yhteyksien luonteen ja tason mukaan rikoksen vaikutuksia uhriin, pelottelun sekä toistuvasti tai toissijaisesti uhriksi joutumisen vaaraa ja sitä, miten näitä voidaan välttää, sekä uhrien tukipalvelujen saatavuutta ja merkitystä. (25) Jäsenvaltioiden olisi kannustettava kansalaisjärjestöjä, mukaan lukien tunnustetut ja aktiiviset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät rikoksen uhrien parissa, ja tehtävä niiden kanssa tiiviisti yhteistyötä erityisesti toimintapoliittisten aloitteiden, tiedotus- ja valistuskampanjoiden, tutkimus- ja koulutusohjelmien, koulutuksen sekä uhrien suojelutoimenpiteiden vaikutusten seurannan ja arvioinnin toteuttamisessa /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 15

16 (26) 8 Systemaattisen ja riittävän tietojenkeruun tunnustetaan olevan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia uhrin oikeuksia koskevan tehokkaan toimintapolitiikan olennainen osatekijä. Asiaankuuluvat tilastotiedot voivat sisältää oikeusviranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten kirjaamia oikeudellisia tietoja sekä mahdollisuuksien mukaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen sekä julkisten ja valtiosta riippumattomien uhrin tukijärjestöjen, korjaavan oikeuden järjestöjen ja muiden rikosten uhrien kanssa työskentelevien järjestöjen kokoamia hallinnollisia tietoja. Oikeudelliset tiedot voivat sisältää tietoja rikosilmoituksista, tutkittujen tapausten määrästä ja niiden tapausten määrästä, joista on suoritettu syytteeseenpano ja annettu tuomio. Palvelupohjaiset hallinnolliset tiedot voivat sisältää mahdollisuuksien mukaan tietoja siitä, miten uhrit käyttävät valtion virastojen ja julkisten tai yksityisten tukijärjestöjen tarjoamia palveluja, esimerkiksi niiden tapausten lukumäärä, joissa poliisi on ohjannut henkilön uhrin tukipalveluihin, tukea pyytävien ja saavien uhrien määrä ja sellaisten uhrien määrä, jotka eivät saa tukea tai korjaavaa oikeutta. 8 Yksi valtuuskunta, jota kolme muuta valtuuskuntaa kannatti, ehdotti 27 artiklan perustelemiseksi ja selventämiseksi uutta johdanto-osan kappaletta, joka perustuu lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan direktiivin johdanto-osan 44 kappaleeseen: "(44) Jäsenvaltioita kannustetaan perustamaan kansallisella tai paikallisella tasolla ja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa tiedonkeruumekanismeja ja tietokeskuksia, joiden tehtävänä on seurata ja arvioida uhrina olemisen ilmiötä. Jotta voitaisiin arvioida asianmukaisesti tuloksia toimista uhrien kokemusten parantamiseksi rikosoikeusjärjestelmästä, unionin olisi jatkettava pyrkimyksiään kehittää metodiikkaa ja tiedonkeruumenetelmiä vertailukelpoisten tilastotietojen tuottamiseksi." 18241/11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 16

17 (27) Tavoitetta, joka on yhteisten vähimmäisvaatimusten toteuttaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden yksipuolisin toimin kansallisella, alueellisella eikä paikallisella tasolla, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja mahdollisten vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (28) Tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot olisi suojattava rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS 9 ja kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimassa, yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. (29) Tämä direktiivi ei vaikuta muissa unionin säädöksissä oleviin pidemmälle meneviin säännöksiin, joissa käsitellään kohdennetummin haavoittuvien uhrien erityistarpeita. (30) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen. 9 EUVL L 350, , s /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 17

18 (31) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen eikä direktiivi sen vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 luku JOHDANTOSÄÄNNÖKSET 1 artikla Tavoitteet Tämän direktiivin tavoitteena on varmistaa, että 2 artiklassa määritellyt rikoksen uhrit saavat asianmukaista suojelua ja tukea, voivat osallistua rikosoikeudenkäyntimenettelyihin, heidät tunnustetaan uhreiksi ja heitä kohdellaan kunnioittavasti, hienotunteisesti ja ammattitaitoisesti ja syrjimättömästi heidän kaikissa yhteyksissään uhrien tukipalveluihin tai korjaavan oikeuden palveluihin tai mihin tahansa rikosoikeudenkäyntimenettelyn puitteissa toimivaan toimivaltaiseen viranomaiseen. 2 artikla Määritelmät 1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan: a) 'uhrilla' i) 10 luonnollista henkilöä, jolle on aiheutunut rikoksesta välitöntä vahinkoa, kuten fyysinen tai psyykkinen vamma, emotionaalista kärsimystä tai taloudellinen menetys; 10 Yksi valtuuskunta teki varauman 'uhrin' määritelmään /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 18

19 ii) sellaisen uhrin perheenjäseniä, jonka kuolema on aiheutunut välittömästi rikoksen seurauksena ja joille on rikoksesta johtuen aiheutunut vahinkoa; b) 'perheenjäsenillä' uhrin puolisoa, henkilöä, joka asuu yhdessä uhrin kanssa vakituisesti ja jatkuvasti läheisessä ihmissuhteessa yhteisessä taloudessa, uhrin sukulaisia suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa, sisaruksia ja huollettavia, sellaisina kuin ne määritellään kansallisessa lainsäädännössä 11 ; d) 'korjaavan oikeuden palveluilla' mitä tahansa prosessia, jonka avulla uhrille ja rikoksentekijälle tehdään mahdolliseksi heidän siihen vapaasti suostuessaan osallistua aktiivisesti rikoksesta aiheutuvien asioiden ratkaisemiseen puolueettoman kolmannen osapuolen avulla; e) 'lapsella' alle 18-vuotiasta henkilöä. 2. Jäsenvaltiot voivat määrätä menettelyistä a) perheenjäsenten, jotka voivat hyötyä tämän direktiivin mukaisista oikeuksista, lukumäärän rajoittamiseksi ottaen huomioon kunkin tapauksen yksilölliset olosuhteet; sekä b) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa sen määrittämiseksi, keillä perheenjäsenillä on etuoikeus tämän direktiivin mukaisten oikeuksien käyttöön. 11 Komissio pitää voimassa varauman, myös kansallista lainsäädäntöä koskevaan viittaukseen /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 19

20 2 luku TIETOJEN JA TUEN ANTAMINEN 3 artikla 12 Oikeus saada tietoja alkaen ensimmäisestä yhteydenotosta toimivaltaiseen viranomaiseen Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrille tarjotaan selkeällä ja helposti ymmärrettävällä kielellä ilman aiheetonta viivytystä seuraavat tiedot siitä alkaen, kun hän ensimmäistä kertaa ottaa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen. Tietojen määrä tai niiden yksityiskohtaisuus voi vaihdella uhrin erityistarpeiden ja henkilökohtaisten olosuhteiden ja rikoksen tyypin tai luonteen perusteella. Lisätietoja voidaan myös antaa myöhemmissä vaiheissa riippuen uhrin tarpeista ja tietojen merkityksellisyydestä kussakin menettelyjen vaiheessa 13 : a) minkälaista tukea uhri voi saada ja keneltä; b) mitkä ovat rikosilmoituksen tekemistä koskevat menettelyt ja mikä on uhrin asema tällaisten menettelyjen yhteydessä; c) miten ja millä edellytyksin uhri voi saada suojelua; d) miten ja millä edellytyksin uhri voi saada oikeudellista neuvontaa, oikeusapua tai muuta neuvontaa; e) miten ja millä edellytyksin uhri voi saada korvausta; f) jos uhri asuu toisessa jäsenvaltiossa, mitä erityisjärjestelyjä hänellä on käytettävissään etujensa suojaamiseksi; Yksi valtuuskunta pitää voimassa varauman tähän artiklaan. Komissio, jota yksi valtuuskunta kannatti, ehdotti tämän säännöksen täydentämistä oikeutta tulkkaukseen ja käännösapuun koskevalla viittauksella /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 20

21 g) mitä valitusmenettelyjä uhrilla on käytettävissään, jos rikosoikeudenkäyntimenettelyn puitteissa toimiva toimivaltainen viranomainen ei kunnioita hänen oikeuksiaan 14 ; h) yhteystiedot uhrin asiaa koskevia yhteydenottoja varten; i) saatavilla olevat korjaavan oikeuden palvelut. 4 artikla Uhrin oikeus saada vahvistus rikosilmoituksen tekemisestä Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että uhri saa kirjallisen vahvistuksen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tekemästään virallisesta rikosilmoituksesta. 5 artikla 15 Uhrin oikeus saada tietoja asiansa käsittelystä 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrille ilmoitetaan hänen oikeudestaan saada seuraavat asiansa käsittelyyn liittyvät tiedot suullisesti tai kirjallisesti asiaankuuluvan rikosoikeusjärjestelmän mukaisen uhrien aseman mukaisesti 16 : a) 17 mikä tahansa päätös lopettaa uhrin tekemän rikosilmoituksen perusteella aloitetut rikosoikeudenkäyntimenettelyt, kuten päätös olla aloittamatta tai lopettaa rikostutkinta, päätös luopua syytteestä tai oikeudenkäynnissä annettu lopullinen tuomio sekä päätöksen perustelut tai lyhyt yhteenveto päätöksen perusteluista, paitsi jos kyseessä on luottamuksellinen 18 tai valamiehistön päätös, jonka perusteluja ei ilmoiteta kansallisen lainsäädännön johdosta 19 ; Yksi valtuuskunta pitää voimassa tarkasteluvarauman tähän alakohtaan. Yhdellä valtuuskunnalla on tarkasteluvarauma tähän artiklaan. Komissiolla on varauma tähän sanamuotoon. Yhdellä valtuuskunnalla on varauma tähän alakohtaan. Komissiolla on varauma tähän sanamuotoon. Tämä alakohta sekä 7 artiklan 3 kohdan b alakohta olisi luettava yhdessä johdanto-osan 11 e kappaleen kanssa /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 21

22 b) tiedot, joiden avulla uhri voi seurata tekemänsä rikosilmoituksen perusteella aloitettujen rikosoikeudenkäyntimenettelyjen etenemistä, paitsi poikkeustapauksissa, joissa tämä saattaisi haitata oikeudenkäynnin asianmukaista sujumista; c) tuomioistuinkäsittelyn aika ja paikka. 1 a. Jäsenvaltioiden on otettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti huomioon, haluaako uhri saada 1 kohdassa tarkoitetut tiedot Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrille tarjotaan mahdollisuus saada tieto ilman aiheetonta viivytystä, kun häneen kohdistuneesta rikoksesta tutkintavankeuteen määrätty, syytetty tai tuomittu henkilö vapautetaan tai on paennut vankeudesta 22. Uhrille on annettava tämä tieto, jos hän on ilmoittanut haluavansa sitä, ainakin tapauksissa, joissa saattaa olla olemassa uhriin kohdistuvan vahingon vaara tai tunnistettu riski, paitsi, jos on olemassa rikoksentekijään kohdistuvan vahingon tunnistettu riski, joka aiheutuisi ilmoituksesta. 6 artikla Oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä uhrin auttamiseksi ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi kaikessa rikosoikeudenkäyntimenettelyjen yhteydessä tapahtuvassa tarpeellisessa yhteydenpidossa, mitä hänellä on toimivaltaisten viranomaisten kanssa, mukaan lukien silloin kun nämä viranomaiset antavat tietoja Komissio pitää voimassa varauman tähän sanamuotoon. Luettava yhdessä johdanto-osan 9 b kappaleen kanssa. Yksi valtuuskunta teki tarkasteluvarauman. Yksi valtuuskunta ehdotti kahta lisäystä tähän kohtaan /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 22

23 7 artikla 23 Oikeus tulkkaukseen ja käännösapuun 1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrille, joka ei ymmärrä tai puhu asianomaisessa rikosoikeudenkäyntimenettelyssä käytettävää kieltä, annetaan hänen niin halutessaan maksuton tulkkaus asiaankuuluvan rikosoikeusjärjestelmän mukaisen uhrien aseman mukaisesti hänen rikosoikeudenkäyntimenettelyyn osallistumistaan varten, vähintään tutkinta- tai lainkäyttöviranomaisten rikosoikeudenkäyntimenettelyjen yhteydessä suorittamissa uhrin kuulusteluissa, mukaan lukien poliisikuulustelut, sekä tulkkaus hänen oikeudenistuntoihin ja kaikkiin tarvittaviin välikäsittelyihin osallistumistaan varten Tarvittaessa voidaan käyttää viestintäteknologiaa, kuten videoneuvottelua, puhelinta tai internetiä, jollei tulkin fyysinen läsnäolo ole välttämätöntä sen varmistamiseksi, että uhri kykenee käyttämään oikeuksiaan asianmukaisesti tai ymmärtämään menettelyn kulun. 3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhri, joka ei ymmärrä tai puhu asianomaisessa rikosoikeudenkäyntimenettelyssä käytettävää kieltä, saa niin halutessaan asiaankuuluvan rikosoikeusjärjestelmän mukaisen uhrien aseman mukaisesti 25 maksutta ymmärtämällään kielellä laaditut käännökset vähintään seuraavista tiedoista, jotka ovat välttämättömiä, jotta uhri voi käyttää oikeuksiaan rikosoikeudenkäyntimenettelyssä, jos tiedot ilmoitetaan uhrille: a) uhrin toimivaltaiselle viranomaiselle tekemä rikosilmoitus; Yhdellä valtuuskunnalla on varauma tähän artiklaan. Tämä kohta olisi luettava yhdessä johdanto-osan 11 a kappaleen kanssa. Komissio on sitä mieltä, että kaikkien uhrien olisi saatava käännös rikosilmoituksesta. Lisäksi komissio vastustaa 5 ja 6 kohdan poistamista sen alkuperäisestä ehdotuksesta, joka on asiakirjassa 10610/ /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 23

24 b) mikä tahansa päätös lopettaa uhrin tekemän rikosilmoituksen perusteella aloitetut rikosoikeudenkäyntimenettelyt, ja uhrin pyynnöstä kyseisen päätöksen perustelut tai lyhyt yhteenveto sen perusteluista, paitsi jos kyseessä on luottamuksellinen tai valamiehistön päätös, jonka perusteluja ei ilmoiteta kansallisen lainsäädännön johdosta Keskeisten asiakirjojen sellaisia kohtia, jotka eivät ole merkityksellisiä sen kannalta, että uhri voi toimia itselleen kuuluvassa asemassa, ei tarvitse kääntää. Uhri voi toimittaa perustellun pyynnön siitä, että asiakirja katsotaan keskeiseksi. 5. Poikkeuksena 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistettuihin yleisiin sääntöihin kirjallisen käännöksen sijasta voidaan antaa suullinen käännös tai suullinen yhteenveto keskeisistä asiakirjoista edellyttäen, ettei tällainen suullinen käännös tai suullinen yhteenveto loukkaa menettelyn oikeudenmukaisuutta. 8 artikla Oikeus käyttää uhrien tukipalveluja 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrilla on mahdollisuus käyttää maksutta luottamuksellisia uhrien tukipalveluja tarpeidensa mukaan ennen rikosoikeudenkäyntimenettelyä, sen aikana ja tarvittavan ajan sen jälkeen. Perheenjäsenillä on oikeus käyttää uhrien tukipalveluja tarpeidensa mukaan ja uhriin kohdistuneen rikoksen johdosta aiheutuneen vahingon suuruuden mukaan. Näiden palvelujen on tarjottava vähintään a) uhrin oikeuksien kannalta olennaisia tietoja, neuvontaa ja tukea, jotka liittyvät esimerkiksi rikoksesta aiheutuneen vahingon korvaamista koskeviin valtion järjestelmiin tai uhrin asemaan rikosoikeudenkäyntimenettelyissä, mukaan lukien valmistautuminen oikeudenistuntoon osallistumiseen; b) tietoa asiantuntijapalveluista ja tarpeen mukaan ohjaaminen asiantuntijapalveluun; 26 Kaksi valtuuskuntaa teki tarkasteluvarauman tähän alakohtaan, ja yksi valtuuskunta on sitä mieltä, että kaikkien uhrien olisi saatava käännös rikosilmoituksesta /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 24

25 c) emotionaalista tukea; d) rikoksesta johtuviin taloudellisiin ja käytännön kysymyksiin liittyvää neuvontaa. 2. Jäsenvaltioiden on helpotettava uhrin ohjaamista tukipalveluihin rikosilmoituksen vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen tai muiden asiaankuuluvien yksiköiden toimesta. 3. Jäsenvaltioiden on edistettävä uhrien yleisten tukipalvelujen lisäksi tarvittaessa asiantuntijatukipalvelujen perustamista ja kehittämistä. 3 luku OSALLISTUMINEN RIKOSOIKEUDENKÄYNTIMENETTELYIHIN 9 artikla Oikeus tulla kuulluksi Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhria voidaan kuulla rikosoikeudenkäyntimenettelyissä ja että hän voi toimittaa todisteita. Menettelymääräykset, joiden nojalla uhria voidaan kuulla rikosoikeudenkäyntimenettelyissä ja hän voi toimittaa todisteita, määritellään kansallisessa lainsäädännössä Yksi valtuuskunta pitää voimassa varauman tähän artiklaan /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 25

26 10 artikla Oikeudet syyttämättäjättämispäätöksen yhteydessä 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrilla on asiaankuuluvan rikosoikeusjärjestelmän mukaisen uhrien aseman mukaisesti oikeus vaatia syyttämättäjättämispäätöksen uudelleentarkastelua. Tällaisen uudelleentarkastelun menettelymääräykset määritellään kansallisessa lainsäädännössä a. Jos alkuperäisen syyttämättäjättämispäätöksen tekee ylin syyttäjäviranomainen, jonka päätökseen ei voi kansallisen lainsäädännön nojalla hakea muutosta, uudelleenkäsittelyn voi suorittaa sama viranomainen Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhri saa riittävästi tietoa, jos hän on ilmoittanut haluavansa sitä, voidakseen päättää, vaatiiko hän syyttämättäjättämispäätöksen uudelleentarkastelua. 3. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta syyttäjän syyttämättäjättämispäätökseen, jos kyseisestä päätöksestä seuraa tuomioistuimen ulkopuolinen ratkaisu, siinä määrin kuin tällaisesta mahdollisuudesta säädetään kansallisessa lainsäädännössä Yksi valtuuskunta teki tarkasteluvarauman. Komissio pitää voimassa varauman tähän kohtaan /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 26

27 11 artikla Oikeus korjaavan oikeuden palveluja koskeviin takeisiin 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava uhrin suojelemiseksi pelottelulta tai uudelleen uhriksi joutumiselta toimenpiteitä, joita sovelletaan mahdollisten korjaavan oikeuden palvelujen tarjoamiseen. Tällaisten toimenpiteiden on sisällettävä vähintään seuraavaa: a) korjaavan oikeuden palveluja käytetään, jos ne ovat uhrin edun mukaisia ja uhri on antanut siihen vapaan ja tietoisen suostumuksensa; suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa; b) ennen kuin uhri on antanut suostumuksensa tähän prosessiin osallistumiseen, hänelle annetaan perusteelliset ja puolueettomat tiedot prosessista ja sen mahdollisista tuloksista sekä tiedot menettelyistä, joiden avulla mahdollisen suostumuksen toteuttamista valvotaan; c) rikoksentekijän on täytynyt tunnustaa tapauksen perusseikat; d) suostumus olisi saatava aikaan vapaaehtoisesti ja se voitaisiin ottaa huomioon mahdollisissa myöhemmissä rikosoikeudenkäyntimenettelyissä; e) sellaiset korjaavan oikeuden menettelyn yhteydessä käytävät keskustelut, joita ei käydä julkisesti, ovat luottamuksellisia eikä niiden sisältöä paljasteta myöhemminkään muutoin kuin osapuolten suostumuksella tai jos kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi Jäsenvaltioiden on helpotettava tapausten siirtämistä korjaavan oikeuden palveluihin kyseisten toimenpiteiden kannalta asianmukaisella tavalla muun muassa vahvistamalla siirtämisen edellytyksiä koskevat suuntaviivat Yksi valtuuskunta teki varauman tähän alakohtaan. Yksi valtuuskunta teki varauman tähän alakohtaan /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 27

28 12 artikla Oikeus oikeusapuun Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrilla on mahdollisuus oikeusapuun, jos hän on rikosoikeudenkäyntimenettelyn osapuoli. Edellytykset tai menettelymääräykset, joiden nojalla uhrilla voi olla mahdollisuus oikeusapuun, määritellään kansallisessa lainsäädännössä. 13 artikla 32 Oikeus saada korvausta kuluista Jäsenvaltioiden on myönnettävä uhrille mahdollisuus saada korvausta kuluista, joita hänelle on aiheutunut osallistumisesta rikosoikeudenkäyntimenettelyihin, asiaankuuluvan rikosoikeusjärjestelmän mukaisen uhrien aseman mukaisesti. Edellytykset tai menettelymääräykset, joiden nojalla voi saada korvausta, määritellään kansallisessa lainsäädännössä. 14 artikla 33 Oikeus omaisuuden palauttamiseen Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaisen viranomaisen päätöksestä rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana takavarikoitu uhrin omaisuus, joka on palautettavissa, palautetaan hänelle viipymättä, jollei sitä tarvita rikosoikeudenkäyntimenettelyjä varten tai jos omistusoikeus on riidanalainen. Edellytykset tai menettelymääräykset, joiden nojalla kyseinen omaisuus palautetaan, määritellään kansallisessa lainsäädännössä Luettava yhdessä johdanto-osan 12 a kappaleen kanssa. Yksi valtuuskunta pitää voimassa tarkasteluvarauman tähän artiklaan. Luettava yhdessä johdanto-osan 12 b kappaleen kanssa. Yksi valtuuskunta pitää voimassa varauman tähän artiklaan /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 28

29 15 artikla Oikeus rikosoikeudenkäyntimenettelyjen yhteydessä tehtävään päätökseen rikoksentekijän velvoittamisesta maksamaan korvaus 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrilla on oikeus saada rikosoikeudenkäyntimenettelyjen yhteydessä kohtuullisessa ajassa päätös rikoksentekijän velvoittamisesta maksamaan korvausta paitsi, jos tällainen päätös on tehtävä kansallisen lainsäädännön mukaan toisessa oikeudellisessa menettelyssä. 2. Jäsenvaltioiden on kannustettava toimenpiteitä sen edistämiseksi, että rikoksentekijä maksaa uhrille asianmukaisen korvauksen artikla Toisessa jäsenvaltiossa asuvien uhrien oikeudet 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa aiheelliset toimenpiteet niiden vaikeuksien lieventämiseksi, jotka aiheutuvat uhrin asumisesta jossain muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikos on tapahtunut, erityisesti kun on kyse oikeudenkäynnin järjestämisestä. Sen jäsenvaltion viranomaisten, jossa rikos on tapahtunut, on voitava tällöin ottaa vastaan uhrin todistajanlausunto välittömästi sen jälkeen, kun rikosilmoitus on tehty toimivaltaiselle viranomaiselle; soveltaa ulkomailla asuvien uhrien kuulemisessa mahdollisuuksien mukaan keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn yleissopimuksen määräyksiä video- ja puhelinneuvotteluista. 34 Yksi valtuuskunta pitää voimassa tarkasteluvarauman tähän kohtaan /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 29

30 2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että rikoksen uhriksi muussa kuin asuinjäsenvaltiossaan joutunut henkilö voi tehdä rikosilmoituksen asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille, jos hän ei ole voinut tehdä tai, kun on kyse tuon valtion kansallisessa lainsäädännössä vakavaksi määritellystä rikoksesta, jos hän ei ole halunnut tehdä rikosilmoitusta jäsenvaltiossa, jossa rikos tehtiin. 3. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltainen viranomainen, joka vastaanottaa rikosilmoituksen, toimittaa sen viipymättä sille toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella rikos on tehty, jos toimivaltaa ei ole käytetty luku UHRIN HAAVOITTUVUUDEN TUNNUSTAMINEN JA UHRIN SUOJELU 17 artikla Oikeus suojeluun Rajoittamatta oikeutta puolustukseen jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niillä on käytössään toimenpiteitä uhrin ja hänen perheenjäsentensä suojelemiseksi kostolta, pelottelulta tai uudelleen uhriksi joutumiselta, mukaan lukien riskiltä, että uhrille aiheutuu kuulustelun tai todistajanlausunnon antamisen yhteydessä psyykkistä tai emotionaalista haittaa. Tarvittaessa oikeus suojeluun käsittää myös kansallisen lainsäädännön mukaisia menettelyjä uhrin ja hänen perheenjäsentensä fyysiseksi suojelemiseksi. 35 Komissio teki varauman tähän kohtaan /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 30

31 18 artikla Uhrin oikeus välttää rikoksentekijän kohtaaminen Jäsenvaltioiden on asteittain luotava olosuhteet, joilla vältetään uhrin ja tarvittaessa hänen perheenjäsentensä sekä rikoksentekijän kohtaaminen tiloissa, joissa rikosoikeudenkäyntimenettelyt käydään, elleivät rikosoikeudenkäyntimenettelyt edellytä kohtaamista. 19 artikla Uhrin oikeus suojeluun rikostutkintaan liittyvissä kuulusteluissa Rajoittamatta oikeutta puolustukseen jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että: a) kun uhria on määrä kuulustella, kuulustelut suoritetaan ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun rikosilmoitus toimivaltaisille viranomaisille on tehty; b) uhrin kuulustelujen lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä ja kuulusteluja järjestetään vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä rikostutkinnan kannalta; c) uhrin mukana voi olla hänen oikeudellinen edustajansa, ellei kyseisen henkilön osalta ole tehty päinvastaista päätöstä perustelluista syistä artikla 37 Oikeus yksityisyyden suojaan 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat rikosoikeudenkäyntimenettelyn aikana hyväksyä aiheellisia toimenpiteitä uhrin ja hänen perheenjäsentensä yksityisyyden ja kuvien suojaamiseksi Komissio ja yksi valtuuskunta tekivät varauman tähän alakohtaan. Luettava yhdessä johdanto-osan 16 b kappaleen kanssa /11 ahl,vk,sip,krl/vk,ahl/or 31