SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 1 DG D 2B

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. heinäkuuta 2012 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2011/0129 (COD) SN 2939/1/12 REV 1 SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 1

2 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2012/ /EU, annettu, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 2, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 3 : EUVL C 43, , s. 39. EUVL C 113, , s. 56. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu [(EUVL )][(ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä)], ja neuvoston päätös, annettu. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 2

3 sekä katsovat seuraavaa: (1) Unioni on asettanut tavoitteekseen pitää yllä ja kehittää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta, jonka kulmakivenä on yksityis- ja rikosoikeuden alalla annettujen oikeudellisten päätösten vastavuoroinen tunnustaminen. (2) Unioni on sitoutunut suojelemaan rikosten uhreja ja vahvistamaan vähimmäisvaatimukset ja hyväksynyt uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 15 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS 4. Eurooppa-neuvoston kokouksessaan 10 ja 11 päivänä joulukuuta 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten 5, kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan, miten uhrien suojelua koskevaa lainsäädäntöä ja käytännön tukea voitaisiin parantaa ottaen painopisteeksi kaikille, myös terrorismin, uhreille annettavan huolenpidon, tuen ja tunnustuksen. 4 5 EYVL L 82, , s. 1. EUVL C 115, , s. 1. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 3

4 (2 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 82 artiklan 2 kohdassa määrätään jäsenvaltioissa sovellettavien sellaisten vähimmäissääntöjen säätämisestä, joilla voidaan helpottaa tuomioistuinten tuomioiden ja päätösten vastavuoroista tunnustamista sekä poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rajatylittävissä rikosasioissa. SEUT 82 artiklan 2 kohdan c alakohdassa viitataan rikosten uhrien oikeuksiin yhtenä alana, jolla voidaan säätää vähimmäissääntöjä. (2 b) Etenemissuunnitelmasta uhrien oikeuksien ja heidän suojelunsa vahvistamiseksi erityisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa 6 neuvosto totesi, että Euroopan unionin tasolla olisi toteutettava toimia rikoksen uhrien oikeuksien ja heille annettavan tuen ja suojelun vahvistamiseksi. Tämän toteuttamiseksi ja kyseisen päätöslauselman mukaisesti tällä direktiivillä pyritään tarkistamaan ja täydentämään puitepäätöksessä 2001/220/YOS vahvistettuja periaatteita ja toteuttamaan merkityksellisiä toimia uhrien suojelun tason parantamiseksi kaikkialla unionissa erityisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyissä. (3) Euroopan parlamentin 26 päivänä marraskuuta 2009 antamassa päätöslauselmassa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamisesta 7 vaaditaan jäsenvaltioita parantamaan kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevaa omaa lainsäädäntöään ja omia toimintalinjojaan ja ryhtymään toimiin, joilla puututaan naisiin kohdistuvan väkivallan syihin etenkin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä, ja kehotetaan unionia varmistamaan, että kaikilla väkivallan uhreilla on oikeus apuun ja tukeen. 6 7 EUVL C 187, , s. 1. EUVL C 285E, , s. 53. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 4

5 (3 a) Naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n politiikan painopistealueista ja yleispiirteistä 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa 8 esitetään naisiin kohdistuvan väkivallan, perheväkivallan ja naisten sukupuolielinten silpomisen torjumista koskevaa strategiaa perustaksi tuleville rikosoikeudellisille välineille, joilla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, mukaan luettuna naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen kehys (toimenpiteet, ennaltaehkäisy, suojelu, syytteeseenpano, tuen tarjoaminen ja kumppanuus) ja siihen perustuva EU:n toimintasuunnitelma. Tämän alan kansainväliseen sääntelyyn kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta (CEDAW) vuodelta 1979, CEDAW-komitean suositukset ja päätökset sekä 7 päivänä huhtikuuta 2011 hyväksytty Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. 8 Ei vielä julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 5

6 (3 b) Eurooppalaisesta suojelumääräyksestä 13 päivänä joulukuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/99/EU 9 ja [yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetussa asetuksessa (EU) N:o /2012] 10 vahvistetaan mekanismeja suojelutoimenpiteiden vastavuoroista tunnustamista varten jäsenvaltioiden välillä. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta 3 päivänä joulukuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/93/EU 11 ja ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/36/EU 12 käsitellään kohdennetummin tiettyjen uhriryhmien erityistarpeita. Näitä ryhmiä ovat muun muassa lasten seksuaalisen hyväksikäytön, seksuaalisen riiston ja lapsipornografian sekä ihmiskaupan uhrit. (3 c) Terrorismin torjumisesta 13 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2002/475/YOS todetaan, että unionin perusperiaatteita ovat muun muassa demokratia ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja että terrorismi on yksi näiden periaatteiden vakavimmista loukkauksista EUVL L 388, , s. 2. EUVL L EUVL L 335, , s. 1. EUVL L 101, , s. 1. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 6

7 (5) Rikos on yhteiskuntaan kohdistuva vääryys sen lisäksi, että se rikkoo uhrin henkilökohtaisia oikeuksia. Uhrit tulisi tunnustaa uhreiksi ja heitä tulisi kohdella kunnioittavasti, hienotunteisesti ja ammattitaitoisesti ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaan, ikään, sukupuoleen, sukupuolien ilmaisuun, sukupuoli-identiteettiin, sukupuoliseen suuntautumiseen, oleskeluoikeuteen tai terveydentilaan perustuvaa syrjintää. Kaikessa yhteydenpidossa rikosoikeudenkäyntimenettelyn puitteissa toimivaan toimivaltaiseen viranomaiseen ja kaikissa palveluissa, joissa joudutaan kosketukseen uhrien kanssa ja joita ovat esimerkiksi uhrien tukipalvelut tai korjaavan oikeuden palvelut, olisi otettava huomioon uhrien henkilökohtainen tilanne ja välittömät tarpeet, ikä, sukupuoli, mahdollinen vammaisuus ja kypsyysaste kunnioittaen täysin uhrien ruumiillista, henkistä ja moraalista koskemattomuutta. Uhria olisi suojeltava toissijaiselta tai toistuvalta uhriksi joutumiselta ja pelottelulta, ja hänen olisi saatava toipumisensa helpottamiseksi tarvitsemansa tuki sekä riittävät oikeussuojakeinot. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 7

8 (5 a) Tässä direktiivissä ei säädetä rikosten uhrien edellytyksistä oleskella jäsenvaltioiden alueella. Jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien ehdoksi ei aseteta sitä, että uhrilla on oltava laillinen oikeus oleskella kyseisten jäsenvaltioiden alueella tai että uhri on niiden kansalainen. Rikoksen uhri ei saa rikosilmoituksen tekemisellä eikä rikosoikeudenkäyntimenettelyyn osallistumalla oleskeluun liittyviä oikeuksia. (6) Tällä direktiivillä pyritään tarkistamaan puitepäätöksen 2001/220/YOS säännöksiä ja laajentamaan niiden soveltamisalaa. Koska tehtävien muutosten määrä ja luonne on merkittävä, mainittu puitepäätös olisi selkeyden vuoksi korvattava kokonaan. (7) Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä pyritään erityisesti edistämään oikeutta ihmisarvoon, elämään, ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen, vapauteen ja turvallisuuteen, oikeutta syrjimättömään kohteluun, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, sukupuolten tasa-arvon periaatetta, omistusoikeutta, lasten, ikääntyneiden ja vammaisten oikeuksia sekä oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 8

9 (8) Tässä direktiivissä säädetään vähimmäissäännöistä. Jäsenvaltiot voivat laajentaa tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia suojelun tason parantamiseksi. (8 a) Tässä direktiivissä säädetyt oikeudet eivät rajoita rikoksentekijän oikeuksia. Ilmauksen "rikoksentekijä" käyttäminen ei vaikuta syyttömyysolettamaan, kun se viittaa epäiltyihin ja syytettyihin mahdollista syyllisyyden tunnustamista tai tuomiota edeltävissä vaiheissa. Se kattaa kuitenkin myös sen vaiheen, jolloin henkilö on tuomittu rikoksenteosta. (8 b) Tätä direktiiviä sovelletaan Euroopan unionissa tehtyihin rikoksiin ja unionissa toteutettaviin rikosoikeudenkäyntimenettelyihin. Siinä vahvistetaan ekstraterritoriaalisten rikosten uhrien oikeudet ainoastaan unionissa toteutettaviin rikosoikeudenkäyntimenettelyihin liittyen. Unionin ulkopuolella, kuten suurlähetystöissä, toimivaltaisille viranomaisille tehdyistä rikosilmoituksista ei pitäisi aiheutua tämän direktiivin mukaisia velvoitteita. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 9

10 (8 c) Tämän direktiivin säännöksiä sovellettaessa ensisijaista on turvata lapsen etu Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti. Lapsiuhrit tulisi ottaa huomioon ja heitä tulisi kohdella tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien täysinä haltijoina ja heillä tulisi olla oikeus käyttää kyseisiä oikeuksia tavalla, jossa otetaan huomioon heidän kykynsä muodostaa omat näkemyksensä. (8 d) Jäsenvaltioiden tulisi tämän direktiivin säännöksiä soveltaessaan huolehtia siitä, että vammaiset uhrit voivat täysimääräisesti hyödyntää tämän direktiivin mukaisia oikeuksiaan yhdenvertaisesti muiden kanssa muun muassa helpottamalla oikeudenkäyntitiloihin pääsyä ja tietojensaantia. (8 e) Terrorismin uhrit ovat kärsineet iskuista, joiden perimmäisenä tarkoituksena on ollut yhteiskunnan vahingoittaminen. Heihin kohdistuneen rikoksen erityisestä luonteesta johtuen he saattavatkin tarvita erityistä huomiota, tukea ja huomioon ottamista yhteiskunnassa. Terrorismin uhrit saattavat joutua huomattavan julkisen huomion kohteeksi ja tarvitsevat usein huomioon ottamista yhteiskunnassa ja kunnioittavaa kohtelua yhteiskunnan taholta. Jäsenvaltioiden tulisi sen vuoksi kiinnittää erityistä huomiota terrorismin uhreihin ja pyrkiä suojelemaan heidän ihmisarvoaan ja turvallisuuttaan. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 10

11 (8 f) Sukupuoleen perustuvalla väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, joka kohdistuu henkilöön hänen sukupuolensa, sukupuoli-identiteettinsä tai sukupuolien ilmaisunsa vuoksi tai joka vaikuttaa suhteettomasti tiettyä sukupuolta edustaviin henkilöihin. Se voi aiheuttaa uhrille fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista vahinkoa tai kärsimystä. Sukupuoleen perustuva väkivalta on syrjintämuoto, joka loukkaa uhrin perusvapauksia ja saattaa liittyä muun muassa läheisväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan (mukaan lukien raiskaus, seksuaaliset hyökkäykset ja seksuaalinen häirintä), ihmiskauppaan ja orjuuttamiseen sekä erilaisiin haitallisiin käytäntöihin, kuten pakkoavioliittoihin, naisten sukuelinten silpomiseen ja ns. kunniarikoksiin. Sukupuoleen perustuvan väkivallan naisuhrit ja heidän lapsensa tarvitsevat usein erityistä tukea ja suojaa, koska tämäntyyppisissä rikoksissa uudelleen uhriksi joutumisen ja pelottelun riski on suuri. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 11

12 (8 g) Läheisväkivallassa väkivaltaan syyllistyy henkilö, joka on uhrin nykyinen tai entinen puoliso tai kumppani tai muu perheenjäsen riippumatta siitä, asuuko rikoksentekijä samassa taloudessa uhrin kanssa tai onko hän asunut samassa taloudessa uhrin kanssa. Tällainen väkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista, henkistä tai taloudellista väkivaltaa, ja se voi aiheuttaa fyysisiä tai henkisiä vammoja, henkistä kärsimystä tai taloudellisia menetyksiä. Läheisväkivalta on vakava ja usein piilossa oleva sosiaalinen ongelma, joka saattaa aiheuttaa järjestelmällisiä henkisiä ja fyysisiä vammoja, joilla on vakavia seurauksia, koska siihen syyllistyy henkilö, johon uhrin pitäisi voida luottaa. Läheisväkivallan uhrit saattavat sen vuoksi tarvita erityisiä suojelutoimenpiteitä. Naisiin kohdistuu usein suhteettomasti tämäntyyppistä väkivaltaa ja tilannetta voi pahentaa, jos nainen on taloudellisesti, sosiaalisesti tai oleskeluoikeutensa suhteen riippuvainen rikoksentekijästä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 12

13 (9) Henkilöä tulisi pitää uhrina riippumatta siitä, onko rikoksentekijä tunnistettu, pidätetty, pantu syytteeseen tai tuomittu, ja katsomatta siihen, mikä on rikoksentekijän ja kyseisen henkilön välinen perhesuhde. Myös uhrin perheenjäsenet voivat kärsiä rikoksesta vahinkoa. Rikos voi aiheuttaa vahinkoa erityisesti suoraan rikoksen seurauksena menehtyneen henkilön perheenjäsenille. Sen vuoksi myös tällaiset välilliset uhrit voivat saada tämän direktiivin mukaista suojelua. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vahvistaa menettelyjä, joilla rajoitetaan tämän direktiivin mukaisia oikeuksia nauttivien perheenjäsenten määrää. Lapsen ollessa kyseessä lapsella itsellään tai lapsen vanhempainvastuunkantajalla olisi oltava oikeus käyttää tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia, ellei se ole vastoin lapsen etua. Tämä direktiivi ei vaikuta kansallisiin hallinnollisiin menettelyihin tai muodollisuuksiin, joissa vahvistetaan, että henkilö on uhri. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 13

14 (9 a) Uhrin asema rikosoikeusjärjestelmässä ja hänen mahdollisuutensa osallistua aktiivisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyyn vaihtelevat kussakin jäsenvaltiossa kansallisesta järjestelmästä riippuen, ja määräytyvät seuraavin perustein: kansallisessa järjestelmässä säädetään oikeudellisesta asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyn osapuolena; uhria koskee lakisääteinen velvollisuus osallistua aktiivisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyyn esimerkiksi todistajana tai häneltä edellytetään sitä; ja/tai uhrilla on kansallisen lainsäädännön mukainen oikeus osallistua aktiivisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyyn ja hän haluaa käyttää sitä, jos kansallisessa järjestelmässä ei säädetä oikeudellisesta asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyn osapuolena. Jäsenvaltioiden olisi uhrin asemaan asianomaisessa rikosoikeudellisessa järjestelmässä viitattaessa määritettävä, mitä näistä perusteista sovelletaan tämän direktiivin mukaisten oikeuksien soveltamisalan määrittelemiseksi. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 14

15 (9 b) Toimivaltaisten viranomaisten, uhrin tukipalvelujen ja korjaavan oikeuden palvelujen olisi mahdollisuuksien mukaan annettava tiedotusta ja neuvontaa eri välineiden avulla muodossa, jota uhri ymmärtää. Tätä tiedotusta ja neuvontaa olisi tarjottava yksinkertaisella ja ymmärrettävällä kielellä. Olisi myös varmistettava, että uhri tulee ymmärretyksi oikeudenkäyntimenettelyjen aikana. Tätä varten olisi otettava huomioon, kuinka hyvin uhri osaa kieltä, jolla tietoja annetaan, sekä uhrin ikä, kypsyysaste, älylliset ja emotionaaliset valmiudet, lukutaito sekä mahdollinen psyykkinen tai fyysinen haitta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ymmärtämis- tai viestintäongelmiin, jotka saattavat johtua jostakin vammasta, kuten kuulo- tai puhevioista. Myös uhrin mahdollisesti rajoittunut kyky välittää tietoa on otettava huomioon rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana. (9 c) Rikosilmoituksen tekemisajankohdan tulisi tätä direktiiviä sovellettaessa katsoa kuuluvan rikosoikeudenkäyntimenettelyn piiriin. Tämä koskee myös tilanteita, joissa viranomaiset käynnistävät viran puolesta rikosoikeudenkäyntimenettelyn uhriin kohdistuneen rikoksen johdosta. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 15

16 (9 d) Kulujen korvaamista koskevat tiedot voidaan antaa esimerkiksi perusedellytykset sisältävällä esitteellä siinä vaiheessa, kun toimivaltaiseen viranomaiseen otetaan ensimmäisen kerran yhteyttä. Jäsenvaltioiden ei tässä rikosoikeudenkäyntimenettelyn varhaisessa vaiheessa tarvitse päättää, täyttääkö kyseessä oleva uhri kulujen korvaamista koskevat edellytykset. (9 e) Rikosilmoitusta tehdessään uhrin tulisi saada poliisilta kirjallinen vahvistus, jossa todetaan rikoksen perusseikat, kuten esimerkiksi rikoksen tyyppi, aika ja paikka sekä rikoksen aiheuttama vahinko tai haitta. Tämän vahvistuksen tulisi sisältää viitenumero ja rikosilmoituksen tekoajankohta ja -paikka, jotta vahvistusta voidaan käyttää fyysisenä todisteena rikosilmoituksen tekemisestä esimerkiksi vakuutusyhtiöille tehtäviä korvaushakemuksia varten. (9 f) Rikosilmoituksen vahvistamisesta ei saisi kieltäytyä, jos sen tekeminen on viivästynyt kostotoimien, nöyryytyksen tai leimatuksi tulemisen pelon vuoksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vanhentumissääntöjä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 16

17 (10) Tiedot olisi annettava riittävän yksityiskohtaisina sen varmistamiseksi, että uhreja kohdellaan kunnioittavasti ja että he voivat tehdä tietoisia päätöksiä osallistumisestaan asian käsittelyyn. Tältä osin on erityisen tärkeää antaa uhrille tietoja mahdollisen käsittelyn nykyvaiheesta. Tämä koskee yhtä lailla tietoja, joiden perusteella uhri voi päättää, vaatiiko hän syyttämättäjättämispäätöksen uudelleentarkastelua. Uhrille toimitettavat tiedot voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti, myös sähköisesti, ellei nimenomaisesti muuta vaadita. (10 a) Uhrille annettavat tiedot olisi toimitettava uhrin toimivaltaisille viranomaisille viimeksi tiedoksi antamaan posti- tai sähköpostiosoitteeseen. Poikkeustapauksissa esimerkiksi silloin, kun asianosaisia uhreja on hyvin paljon, tiedotus voidaan hoitaa lehdistön välityksellä, toimivaltaisen viranomaisen virallisen verkkosivuston tai muun vastaavan tiedotuskanavan kautta. (10 b) Jäsenvaltioita ei saisi velvoittaa toimittamaan tietoja, kun kyseisten tietojen paljastaminen voisi vaikuttaa jonkin asian käsittelyn moitteettomuuteen tai vahingoittaa jotain tiettyä tapausta tai henkilöä, jos jäsenvaltio katsoo sen olevan vastoin kansallisen turvallisuuden olennaista etua. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 17

18 (10 c) Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten olisi huolehdittava, että uhri saa voimassa olevat yhteystiedot asiaansa koskevia yhteydenottoja varten, ellei hän ole ilmoittanut, ettei halua ottaa vastaan kyseisiä tietoja. (10 d) Viittaus "päätökseen" tietojen, käännösten tai tulkkauksen saamista koskevan oikeuden yhteydessä olisi ymmärrettävä vain viittauksena syyllisyyden toteamiseen tai rikosoikeudenkäyntimenettelyn päättämiseen muulla tavoin. Päätöksen perustelut voidaan toimittaa uhrille joko toimittamalla hänelle jäljennös ratkaisusta, joka sisältää tämän päätöksen, tai lyhyt yhteenveto perusteluista. (10 e) Oikeus saada tietoja uhriin kohdistunutta rikosta koskevan rikosilmoituksen tekemistä seuraavan tuomioistuinkäsittelyn ajasta ja paikasta koskee myös tietoja asiassa annettuun tuomioon liittyvän valituksen käsittelyajasta ja -paikasta. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 18

19 (10 f) Uhrille olisi annettava tieto rikoksentekijän vapauttamisesta tai pakenemisesta, jos hän on pyytänyt sitä, ainakin tapauksissa, joissa saattaa olla olemassa uhriin kohdistuvan vahingon vaara tai tunnistettu riski, paitsi jos on olemassa rikoksentekijään kohdistuvan vahingon tunnistettu riski, joka aiheutuisi ilmoituksesta. Jos on olemassa rikoksentekijään kohdistuvan vahingon tunnistettu riski, joka aiheutuisi ilmoituksesta, toimivaltaisen viranomaisen tulisi ottaa huomioon kaikki riskit asianmukaisista toimista päättäessään. Viittauksen "uhriin kohdistuvaan tunnistettuun riskiin" olisi koskettava sellaisia tekijöitä kuin rikoksen vakavuus ja luonne ja koston riski. Sitä ei pitäisi sen vuoksi soveltaa tilanteisiin, joissa on tehty vähäisiä rikoksia ja joissa on olemassa vain pieni mahdollisuus siitä, että uhrille koituu vahinkoa. (10 g) Uhrin tulisi saada tieto oikeudesta valittaa rikoksentekijän vapauttamista koskevasta päätöksestä, jos sellainen oikeus on olemassa kansallisessa lainsäädännössä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 19

20 (12) Oikeus ei voi todella toteutua, ellei uhri pysty kunnolla selittämään kokemaansa rikokseen liittyviä olosuhteita ja todistamaan tavalla, jota toimivaltaiset viranomaiset ymmärtävät. On niin ikään tärkeää huolehtia siitä, että uhria kohdellaan kunnioittavasti ja että hän voi hyödyntää oikeuksiaan. Näin ollen ja sen mukaan, mikä on uhrin asema kussakin asiaa koskevassa rikosoikeudellisessa järjestelmässä on, uhria kuulusteltaessa ja hänen osallistuessaan aktiivisesti oikeudenistuntoon olisi aina oltava saatavilla maksuton tulkkaus. Rikosoikeudenkäyntimenettelyjen muissa vaiheissa tulkkauksen ja kääntämisen tarve voi vaihdella käsiteltävän asian sekä uhrin aseman, menettelyihin osallistumisen ja mahdollisten erityisoikeuksien mukaan. Näin ollen tulkkaus ja kääntäminen olisi järjestettävä tällaisissa tapauksissa ainoastaan siinä määrin kuin on tarpeen, jotta uhri voi käyttää oikeuksiaan. (12 a) Uhrilla tulisi olla kansallisen lainsäädännön mukaisten menettelyjen mukaisesti oikeus riitauttaa ratkaisu, jonka mukaan tulkkausta tai kääntämistä ei tarvita. Kyseiseen oikeuteen ei sisälly jäsenvaltioiden velvollisuutta tarjota erillinen mekanismi tai valitusmenettely, jossa kyseinen laiminlyönti voidaan riitauttaa, eikä se saisi kohtuuttomasti pitkittää rikosoikeudenkäyntimenettelyä. Päätöksen sisäisen tarkastelun tulisi riittää. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 20

21 (12 b) Sen, että uhri puhuu vain jotakin harvinaista kieltä, ei pitäisi sinällään olla perusteena päätökselle siitä, että kääntäminen tai tulkkaus pitkittäisivät rikosoikeudenkäyntimenettelyä. (13) Uhrille olisi tarjottava tukea heti kun hän on viranomaisten tiedossa, kaikissa rikosoikeudenkäyntimenettelyjen vaiheissa ja riittävän pitkään myös niiden jälkeen uhrin tarpeiden mukaan ja tässä direktiivissä säädettyjen oikeuksien mukaisesti. Tukea olisi annettava eri keinoin ilman liiallisia muodollisuuksia ja riittävästä alueellisesta kattavuudesta huolehtien, jotta uhrilla on mahdollisuus hyödyntää tukipalveluja. Uhri, jolle on rikoksen vakavuudesta johtuen koitunut huomattavaa vahinkoa, voi tarvita erityisiä tukipalveluja. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 21

22 (13 a) Heikoimmassa asemassa olevat tai erityisen suojattomiin tilanteisiin joutuneet henkilöt, esimerkiksi toistuvan läheisväkivallan kohteiksi joutuneet henkilöt tai henkilöt, jotka joutuvat sukupuoleen perustuvan väkivallan tai muuntyyppisen rikoksen uhreiksi jäsenvaltiossa, jonka kansalaisia he eivät ole tai jossa he eivät asu, tarvitsevat erityistä tukea ja oikeudellista suojelua. Erityisten tukipalvelujen tulisi perustua yhtenäiseen ja kohdennettuun lähestymistapaan, jossa tulisi ottaa nimenomaisesti huomioon uhrien erityistarpeet, rikoksen aiheuttaman vahingon vakavuus sekä uhrien, rikoksentekijöiden ja lasten väliset suhteet sekä heidän laajempi sosiaalisen ympäristönsä. Näiden palvelujen ja niistä vastaavan henkilöstön, joilla on tärkeä merkitys tuettaessa uhrin toipumista ja selviämistä rikoksen aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta tai vammasta, yksi pääasiallisista tehtävistä tulisi olla tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista oikeuksista ilmoittaminen uhrille ja toimiminen niin, että uhrit voivat tehdä päätöksiä heitä tukevassa ympäristössä, jossa heitä kohdellaan hienotunteisesti ja heidän ihmisarvoaan kunnioittaen. Tällaisten erikoispalvelujen tulisi tarjota muun muassa seuraavia tukimuotoja: suoja ja turvallinen majoitus, välitön lääketieteellinen tuki, raiskauksen tai seksuaalisen väkivallan uhrien lähettäminen lääketieteellisiin ja oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin todisteita varten, lyhyt- ja pitkäaikainen psykologinen neuvonta, vammojen hoito, oikeudellinen neuvonta, asianajaja- ja erityispalvelut lapsille, jotka ovat joko suoraan tai välillisesti uhreja. Uhrien tukipalvelujen ei itsessään lähtökohtaisesti oleteta tarjoavan laajaa erikois- ja ammatillista asiantuntemusta. Uhrien tukipalvelujen tulisi tarvittaessa auttaa uhreja ottamaan yhteyttä olemassa oleviin ammattiauttajiin, esimerkiksi psykologeihin. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 22

23 (14) Vaikka uhrin tekemä rikosilmoitus poliisille tai muille toimivaltaisille viranomaisille ei saisi olla tuen saannin ehtona, näillä viranomaisilla on usein parhaat edellytykset kertoa uhreille tukimahdollisuuksista. Siksi jäsenvaltioita kannustetaan luomaan olosuhteet, joissa uhri voidaan saattaa tukipalvelujen piiriin ja samalla huolehditaan muun muassa siitä, että tietosuojavaatimuksia voidaan noudattaa ja että niitä noudatetaan. Toistuvaa tukipalvelujen piiriin ohjaamista tulisi välttää. (14 a) Uhrin oikeus tulla kuulluksi olisi katsottava myönnetyksi, jos uhrit saavat antaa kirjallisia lausuntoja tai selityksiä. (14 b) Lapsiuhrin oikeutta tulla kuulluksi rikosoikeudenkäyntimenettelyssä ei tulisi estää yksinomaan sillä perusteella, että uhri on lapsi tai lapsen ikään vedoten. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 23

24 (15) Oikeus syyttämättäjättämispäätöksen uudelleenkäsittelyyn koskee syyttäjien ja tutkintatuomarien taikka lainvalvontaviranomaisten, esimerkiksi poliisivirkamiesten, tekemiä päätöksiä, mutta ei tuomioistuinten tekemiä päätöksiä. Syyttämättäjättämispäätöksen mahdollisen uudelleenkäsittelijän olisi oltava eri henkilö tai viranomainen kuin alkuperäisen päätöksen tekijä, paitsi jos alkuperäisen syyttämättäjättämispäätöksen on tehnyt ylin syyttäjäviranomainen, jonka päätökseen ei voi hakea muutosta; tällöin uudelleenkäsittelyn voi suorittaa sama viranomainen. Oikeus syyttämättäjättämispäätöksen uudelleenkäsittelyyn ei koske erityismenettelyjä, esimerkiksi parlamentin tai hallituksen jäsenten vastaisia menettelyjä, jotka liittyvät heidän virallisten tehtäviensä hoitamiseen. (15 a) Päätöksen menettelyjen lopettamisesta olisi katettava myös tilanteet, joissa syyttäjä päättää peruuttaa syytteet tai keskeyttää menettelyt. (15 b) Tuomioistuimen ulkopuoliseen ratkaisuun johtavalla syyttäjän päätöksellä, jolla näin lopetetaan menettelyt, uhrilta olisi evättävä vain oikeus syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen uudelleenkäsittelyyn, jos ratkaisuun sisältyy varoitus tai velvoite. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 24

25 (16) Korjaavan oikeuden palvelut, kuten uhrin ja rikoksentekijän välinen sovittelu, läheisneuvonpito tai puhepiirit, voivat olla uhrille hyvin hyödyllisiä, mutta ne edellyttävät turvatoimenpiteitä uudelleen uhriksi joutumisen välttämiseksi. Siksi näissä palveluissa olisi ensisijaisesti otettava huomioon uhrin etu ja tarpeet, uhrille aiheutuneen vahingon korjaaminen ja uuden vahingon estäminen. Sellaiset tekijät kuin rikoksen laji, luonne ja vakavuus, siitä seuraavan vamman aste, uhrin fyysisen, seksuaalisen tai henkisen koskemattomuuden toistuva loukkaaminen, vallan epätasapaino ja uhrin ikä, kypsyysaste tai älyllinen kapasiteetti, jotka voisivat rajoittaa uhrin kykyä tehdä tietoinen valinta tai voisivat vaarantaa uhrin kannalta myönteisen lopputuloksen, olisi otettava huomioon siirrettäessä asia korjaavan oikeuden prosessiin ja prosessin toteutuksessa. Yksityisten välisten käsittelyjen olisi yleensä oltava luottamuksellisia, elleivät osapuolet toisin sovi, tai ellei kansallinen lainsäädäntö edellytä muuta erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi. Yleisen edun voidaan katsoa vaativan esimerkiksi prosessin kuluessa esitettyjen uhkausten tai sen kuluessa esiintyvän kaikenlaisen väkivallan kaltaisten asioiden julkistamista. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 25

26 (16 a) Uhrille ei saisi aiheutua kuluja rikosoikeudenkäyntimenettelyihin osallistumisesta. Hänelle ei missään tapauksessa saisi aiheutua osallistumisesta tarpeettomia kuluja. Jäsenvaltioiden edellytetään korvaavan ainoastaan välttämättömät menot, mutta niiden ei edellytetä korvaavan uhrin oikeudenkäyntikuluja. Jäsenvaltiot voivat asettaa kansallisessa lainsäädännössä maksamista koskevia ehtoja, kuten korvaushakemusta koskevat määräajat, päivärahojen ja matkakorvausten vakiomäärät ja ansionmenetyksestä maksettavat päivittäiset enimmäismäärät. Oikeus saada rikosoikeudenkäyntimenettelyssä korvausta kuluista ei saisi liittyä tilanteeseen, jossa uhri antaa todistajanlausunnon rikoksesta. Korvauksia myönnetään vain siinä määrin kuin toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät tai pyytävät uhria olemaan läsnä ja osallistumaan aktiivisesti menettelyihin. (16 b) Rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana takavarikoitu uhrin omaisuus, joka on palautettavissa, olisi palautettava hänelle viipymättä, jollei ole olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, kuten riita omistusoikeudesta, omaisuuden hallussapidosta, tai omaisuuden laiton alkuperä. Omaisuuden palauttaminen ei saisi vaikuttaa sen legitiimiin pidättämiseen muita oikeudellisia menettelyjä varten. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 26

27 (16 c) Oikeutta päätökseen rikoksentekijän velvoittamisesta maksamaan korvaus ja asiaankuuluvaa menettelyä tulisi soveltaa myös uhreihin, jotka asuvat muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikos tapahtui. (16 d) Tämän direktiivin mukainen velvoite toimittaa rikosilmoituksia ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan nostaa kanne eikä se rajoita rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2009/948/YOS 13 vahvistettujen tuomioistuimen toimivallan määräytymistä koskevien sääntöjen, tietojenvaihto mukaan lukien, soveltamista. (16 e) Jos uhri on poistunut sen jäsenvaltion alueelta, jossa rikos tapahtui, kyseistä jäsenvaltiota ei tulisi enää velvoittaa tarjoamaan apua, tukea ja suojelua lukuun ottamatta niiltä osin, jotka liittyvät suoraan kyseisen rikoksen osalta jäsenvaltiossa meneillään oleviin rikosoikeudellisiin menettelyihin, kuten erityisiin suojelutoimenpiteisiin tuomioistuinkäsittelyn aikana. Uhrin asuinjäsenvaltion tulisi antaa uhrin toipumiseen tarvittavaa apua, tukea ja suojelua. (16 f) Saatavilla tulisi olla toimenpiteitä, joilla suojellaan uhria ja hänen perheenjäseniään kostolta, pelottelulta tai uudelleen uhriksi joutumiselta ja joita ovat esimerkiksi väliaikaiset kieltotuomiot tai suojelumääräykset ja lähestymiskiellot. 13 EUVL L 328, , s. 42. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 27

28 (16 g) Uhrin vaaraa joutua uudelleen uhriksi joko rikoksentekijän toimesta tai rikosoikeudenkäyntimenettelyihin osallistumisen seurauksena olisi rajoitettava toteuttamalla menettelyt koordinoidusti siten, että uhria kohdellaan kunnioittavasti ja että hän voi luottaa viranomaisiin. Yhteydenpito viranomaisiin olisi tehtävä mahdollisimman vaivattomaksi, ja viranomaisten ja uhrin välistä tarpeetonta yhteydenpitoa olisi rajoitettava esimerkiksi tallentamalla kuulustelut videolle ja sallimalla tallenteen käyttö tuomioistuinkäsittelyssä. Lainkäyttäjien käyttöön olisi asetettava mahdollisimman laaja toimenpidevalikoima, jotta voidaan välttää aiheuttamasta uhrille tuomioistuinkäsittelyn aikana ahdistusta erityisesti siitä, että hän joutuu katsekontaktiin rikoksentekijän tai tämän perheen tai rikoskumppanien taikka yleisön jäsenten kanssa. Tätä varten jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan erityisesti tuomioistuinrakennuksissa ja poliisiasemilla käyttöön toteuttamiskelpoisia ja käytännönläheisiä toimenpiteitä, joiden avulla tilat voidaan varustaa mukavuuksilla, kuten erillisillä sisäänkäynneillä, odotustiloilla jne. uhreja varten. Lisäksi jäsenvaltioiden tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää rikosoikeudenkäynnit siten, että vältetään rikoksentekijän ja uhrin sekä hänen perheenjäsentensä kohtaaminen esimerkiksi kutsumalla uhri ja rikoksentekijä kuultavaksi eri aikoina. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 28

29 (16 h) Uhrin yksityisyyden suojan turvaaminen voi olla tärkeä keino sen välttämiseksi, että hän joutuu uudelleen uhriksi. Se voidaan toteuttaa erilaisilla toimenpiteillä, kuten salaamalla uhrin henkilöllisyyttä ja olinpaikkaa koskevat tiedot tai rajoittamalla niiden paljastamista. Tällainen suojelu, mukaan lukien uhrin nimen salaaminen, on erityisen tärkeää, jos uhri on lapsi. Poikkeustapauksissa tiedon paljastamisesta tai jopa laajasta julkistamisesta saattaa kuitenkin olla lapselle hyötyä esimerkiksi silloin, kun lapsi on kaapattu. Uhrin ja hänen perheenjäsentensä yksityisyyden ja kuvien suojaamiseksi toteutettavissa toimenpiteissä olisi aina noudatettava ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen 6 artiklaa, jossa määrätään oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, ja 10 artiklaa, jossa määrätään sananvapaudesta. (17) Jotkut uhrit ovat rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana erityisen alttiita toissijaiselle tai toistuvalle uhriksi joutumiselle ja rikoksentekijän pelottelulle. Tällainen alttius johtuu pitkälti uhrin henkilökohtaisista ominaisuuksista, rikoksen lajista tai luonteesta ja teko-olosuhteista. Alttius saatetaan todeta luotettavasti vain mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suoritetulla yksilöllisellä arvioinnilla. Arviointi tulisi suorittaa kaikille uhreille sen määrittämiseksi, ovatko he vaarassa joutua uudelleen rikoksen uhriksi ja mitä erityisiä suojelutoimenpiteitä he tarvitsevat. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 29

30 (18) Yksilöllisessä arvioinnissa tulisi ottaa huomioon seuraavanlaiset uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet: ikä, sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti tai sukupuolien ilmaisu, etninen alkuperä, rotu, uskonto, sukupuolinen suuntautuminen, terveydentila, vammaisuus, oleskeluoikeus, kommunikaatiovaikeudet, suhde tai riippuvuussuhde rikoksentekijään, aiemmat kokemukset rikoksista, rikoksen laji ja luonne tai rikoksen olosuhteet, kuten onko kyseessä viharikos tai se, että sen motiivin muodostaa ennakkoluulo tai syrjintä, seksuaalinen väkivalta, läheisväkivalta, jolloin rikoksentekijä oli hallitsevassa asemassa, uhri asuu alueella, jolla tapahtuu paljon rikoksia tai jota jengit hallitsevat, tai se, onko uhri ulkomaalainen. (18 a) Ihmiskaupan, terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, läheisväkivallan, seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön, sukupuoleen perustuvan väkivallan ja viharikosten uhrilla sekä vammaisella uhrilla ja lapsiuhrilla on suuri alttius toissijaiselle tai toistuvalle uhriksi joutumiselle tai pelottelulle. Erityisen huolellisesti tulisi arvioida tällaisen uhrin vaaraa joutua uudelleen uhriksi, ja ennakko-oletuksena tulisi olla se, että kyseisen uhrin hyväksi toteutetaan erityisiä suojelutoimenpiteitä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 30

31 (19) Toissijaisesti ja toistuvasti uhriksi joutumiselle alttiiksi todetulle uhrille on tarjottava tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista hänen suojelemisekseen rikosoikeudenkäyntimenettelyjen aikana. Näiden toimenpiteiden täsmällinen luonne olisi määritettävä yksilöllisen arvioinnin perusteella uhrin toiveet huomioon ottaen. Toimenpiteiden laajuus tulisi määrittää rajoittamatta oikeutta puolustukseen ja oikeudellista harkintavaltaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Oikeudenkäyntiin liittyvien uhrin huolten ja pelkojen olisi oltava ratkaisevassa asemassa, kun arvioidaan tarvetta tiettyyn toimenpiteeseen. (19 a) Välittömien toimintatarpeiden ja -rajoitteiden vuoksi saattaa olla mahdotonta huolehtia esimerkiksi siitä, että uhria kuulustelee aina sama poliisivirkailija. Sairaus-, äitiys- tai vanhempainloma ovat esimerkkejä tällaisista rajoitteista. Lisäksi uhrien kuulustelua varten suunniteltuja tiloja ei välttämättä ole saatavilla kunnostus- yms. töiden vuoksi. Tällaisten toiminta- tai käytännön rajoitteiden yhteydessä yksilöllisen arvioinnin perusteella kaavaillun erityistoimenpiteen toteuttaminen ei välttämättä ole aina mahdollista tapauskohtaisesti. (23) Kun lapselle olisi tämän direktiivin mukaisesti nimettävä holhooja tai edustaja, näitä tehtäviä voi hoitaa sama henkilö tai oikeushenkilö, laitos tai viranomainen. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 31

32 (24) Kaikkien rikosoikeudenkäyntimenettelyihin osallistuvien viranomaisten, jotka todennäköisesti joutuvat kohtaamaan henkilökohtaisesti uhreja, olisi voitava saada asianmukaista koulutusta niin, että he kykenevät tunnistamaan uhrit ja heidän tarpeensa ja käsittelemään heidän asiaansa hienotunteisesti, kunnioittavasti, ammattimaisesti ja syrjimättömästi sekä perus- että jatkokoulutuksen avulla tasolla, jota yhteys uhreihin edellyttää. Lainkäyttäjien, jotka todennäköisesti joutuvat osallistumaan yksilölliseen arviointiin, jossa määritetään uhrien erityiset suojelutarpeet ja se, tarvitsevatko he erityisiä suojelutoimenpiteitä, tulisi saada tällaisen arvioinnin suorittamismenetelmää koskevaa erityiskoulutusta. Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava tällaisesta koulutustarpeesta poliisiviranomaisten ja oikeusviranomaisten henkilöstön osalta. Koulutusta tulisi lisätä myös asianajajille, syyttäjille ja tuomareille sekä lainkäyttäjille, jotka tarjoavat uhrin tukipalveluja ja korjaavan oikeuden palveluja. Tähän vaatimukseen olisi sisällytettävä niiden erityispalvelujen koulutusta, joihin uhreja on määrä ohjata, tai asiantuntijakoulutusta niille, joiden työ keskittyy erityistarpeita omaaviin uhreihin, ja tarvittaessa erityistä psykologista koulutusta. Koulutuksessa tulisi tarpeen mukaan ottaa huomioon sukupuolinäkökohdat. Jäsenvaltioiden koulutustoimia tulisi täydentää 10 päivänä kesäkuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman mukaisesti suuntaviivoilla, suosituksilla ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 32

33 (25) Jäsenvaltioiden olisi kannustettava kansalaisjärjestöjä, mukaan lukien tunnustetut ja aktiiviset valtiosta riippumattomat järjestöt, jotka työskentelevät rikoksen uhrien parissa, ja tehtävä niiden kanssa tiiviisti yhteistyötä erityisesti toimintapoliittisten aloitteiden, tiedotus- ja valistuskampanjoiden, tutkimus- ja koulutusohjelmien, koulutuksen sekä uhrien tuki- ja suojelutoimenpiteiden vaikutusten seurannan ja arvioinnin toteuttamisessa. Asianmukaisen huomion, tuen ja suojelun antaminen rikoksen uhrille edellyttää julkisten palvelujen koordinoitua toimintaa ja osallistumista hallinnon kaikilla tasoilla: unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, alueellisella ja paikallisella tasolla. Uhreja tulisi auttaa löytämään oikeat viranomaiset ja kääntymään näiden puoleen, jotta vältetään toistuva tukipalvelujen piiriin ohjaaminen. Jäsenvaltioiden tulisi harkita eri viranomaisten yhteisten palvelujen kehittämistä "yhden yhteyspisteen" periaatteen mukaisesti rikosoikeudenkäyntimenettelyihin osallisina olevien uhrien moninaisten tarpeiden käsittelyä varten; näihin tarpeisiin kuuluu tarve saada tietoa, tukea, apua, suojelua ja korvausta. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 33

34 (25 a) Rikosilmoituksen tekemisen kannustamiseksi ja helpottamiseksi ja siksi, että voidaan antaa uhreille mahdollisuus rikkoa toistuvan uhriksi joutumisen kehä, on välttämätöntä, että uhrien saatavana on luotettavia tukipalveluja ja että toimivaltaiset viranomaiset ovat valmiita vastaamaan uhrien ilmoituksiin kunnioittavasti, hienotunteisesti, tasapuolisesti ja ammattitaitoisesti. Tämä voisi lisätä uhrien luottamusta rikosoikeudellisiin järjestelmiin ja vähentää ilmoittamatta jäävien rikosten määrää. Lainkäyttäjien, jotka todennäköisesti saavat uhreilta rikosilmoituksia, tulisi saada asianmukaista koulutusta ilmoitusten tekemisen helpottamiseksi, ja tulisi toteuttaa toimenpiteitä, jotta kolmansille osapuolille, myös kansalaisjärjestöille, annetaan mahdollisuus tehdä ilmoituksia. Viestintäteknologian, kuten sähköpostin, videotallenteiden tai sähköisten lomakkeiden, käytön tulisi olla mahdollista rikosilmoitusten tekemisessä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 34

35 (25 b) Järjestelmällisen ja riittävän tietojenkeruun tunnustetaan olevan tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia uhrin oikeuksia koskevan tehokkaan toimintapolitiikan olennainen osatekijä. Tämän direktiivin soveltamisen arvioinnin helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle rikosten uhreja koskevien kansallisten menettelyjen soveltamista koskevat merkitykselliset tiedot, mukaan luettuina ainakin ilmoitettujen rikosten lukumäärä, laji tai luonne sekä uhrien lukumäärä, ikä ja sukupuoli, sikäli kuin kyseiset tiedot ovat tiedossa ja saatavilla. Asiaankuuluvat tilastotiedot voivat sisältää oikeusviranomaisten ja lainvalvontaviranomaisten kirjaamia oikeudellisia tietoja sekä mahdollisuuksien mukaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen sekä julkisten ja valtiosta riippumattomien uhrin tukijärjestöjen, korjaavan oikeuden järjestöjen ja muiden rikosten uhrien kanssa työskentelevien järjestöjen kokoamia hallinnollisia tietoja. Oikeudelliset tiedot voivat sisältää tietoja rikosilmoituksista ja niiden tapausten määrästä, joista on suoritettu tutkinta, syytteeseenpano ja annettu tuomio. Palvelupohjaiset hallinnolliset tiedot voivat sisältää mahdollisuuksien mukaan tietoja siitä, miten uhrit käyttävät valtion virastojen ja julkisten tai yksityisten tukijärjestöjen tarjoamia palveluja, esimerkiksi niiden tapausten lukumäärä, joissa poliisi on ohjannut henkilön uhrin tukipalveluihin, tukea pyytävien ja saavien uhrien määrä ja sellaisten uhrien määrä, jotka eivät saa tukea tai korjaavaa oikeutta. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 35

36 (26) Tämän direktiivin tavoitetta, joka on rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten toteuttaminen, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden yksipuolisin toimin kansallisella, alueellisella eikä paikallisella tasolla, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja mahdollisten vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (27) Tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä käsiteltävät henkilötiedot olisi suojattava rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27 päivänä marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS ja kaikkien jäsenvaltioiden ratifioimassa, yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28 päivänä tammikuuta 1981 tehdyssä Euroopan neuvoston yleissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 36

37 (28) Tämä direktiivi ei vaikuta muissa unionin säädöksissä oleviin pidemmälle meneviin säännöksiin, joissa käsitellään kohdennetummin tiettyjen uhriryhmien erityistarpeita. Näitä ryhmiä ovat muun muassa ihmiskaupan uhrit, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian uhrit. (29) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen. (30) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen eikä direktiivi sen vuoksi sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 37

38 1 luku JOHDANTOSÄÄNNÖKSET 1 artikla Tavoitteet 1. Tämän direktiivin tavoitteena on varmistaa, että 2 artiklassa määritellyt rikoksen uhrit saavat asianmukaista tukea ja suojelua ja voivat osallistua rikosoikeudenkäyntimenettelyihin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhrit tunnustetaan uhreiksi ja heitä kohdellaan kunnioittavasti, hienotunteisesti, yksilöllisesti, ammattitaitoisesti ja syrjimättömästi kaikessa yhteydenpidossa uhrien tukipalveluihin tai korjaavan oikeuden palveluihin tai mihin tahansa rikosoikeudenkäyntimenettelyn puitteissa toimivaan toimivaltaiseen viranomaiseen. Tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia sovelletaan uhreihin syrjimättömästi, myös siltä osin kuin on kyse heidän oleskeluoikeudestaan. 2. Jäsenvaltioiden tulee varmistaa tätä direktiiviä sovellettaessa, että jos uhri on lapsi, hänen etunsa otetaan ensisijaisesti huomioon ja arvioidaan yksilöllisesti. Kaikessa yhteydenpidossa on ensisijaisesti sovellettava lapsikeskeistä lähestymistapaa, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon lapsen ikä ja kypsyysaste sekä hänen näkemyksensä, tarpeensa ja huolenaiheensa. Lapselle ja hänen mahdolliselle oikeudelliselle edustajalleen on ilmoitettava kaikista toimenpiteistä tai oikeuksista, joissa korostuvat nimenomaisesti lapsen oikeudet. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 38

39 2 artikla Määritelmät 1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan: a) 'uhrilla' i) luonnollista henkilöä, jolle on aiheutunut rikoksesta välitöntä vahinkoa, kuten fyysinen tai psyykkinen vamma, emotionaalista kärsimystä tai taloudellinen menetys; ii) sellaisen henkilön perheenjäseniä, jonka välitön kuolemansyy on rikos ja joille on rikoksesta johtuen aiheutunut vahinkoa; b) 'perheenjäsenillä' uhrin puolisoa, uhrin kanssa sitoutuneessa intiimissä suhteessa vakituisesti ja jatkuvasti yhteistaloudessa elävää henkilöä, sukulaisia suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa, sisaruksia ja huollettavia; e) 'korjaavan oikeuden palveluilla' mitä tahansa prosessia, jonka avulla uhrille ja rikoksentekijälle tehdään mahdolliseksi heidän siihen vapaasti suostuessaan osallistua aktiivisesti rikoksesta aiheutuvien asioiden ratkaisemiseen puolueettoman kolmannen osapuolen avulla; f) 'lapsella' alle 18-vuotiasta henkilöä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 39

40 2. Jäsenvaltiot voivat määrätä menettelyistä a) perheenjäsenten, jotka voivat hyötyä tämän direktiivin mukaisista oikeuksista, lukumäärän rajoittamiseksi ottaen huomioon kunkin tapauksen yksilölliset olosuhteet; ja b) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa sen määrittämiseksi, keillä perheenjäsenillä on etuoikeus tämän direktiivin mukaisten oikeuksien käyttöön. 2 luku TIETOJEN JA TUEN ANTAMINEN 2 a artikla Oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi 1. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä uhrin auttamiseksi ymmärtämään ja tulemaan ymmärretyksi ensimmäisestä yhteydenotosta alkaen ja kaikessa rikosoikeudenkäyntimenettelyjen yhteydessä tapahtuvassa tarpeellisessa yhteydenpidossaan toimivaltaisiin viranomaisiin, myös silloin kun nämä viranomaiset antavat tietoja. 2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että yhteydenpito uhrin kanssa käydään yksinkertaisella ja helppotajuisella kielellä joko suullisesti tai kirjallisesti. Tällaisessa yhteydenpidossa tulee ottaa huomioon uhrin henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten vammat, jotka voivat vaikuttaa hänen kykyynsä ymmärtää tai ilmaista itseään. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 40

41 3. Jos uhri tarvitsee rikoksen vaikutuksesta johtuen apua ymmärtääkseen ja tullakseen ymmärretyksi, jäsenvaltioiden tulee antaa uhrille mahdollisuus valita henkilö, joka on läsnä hänen ollessaan ensimmäistä kertaa yhteydessä toimivaltaisiin viranomaisiin, ellei tämä ole vastoin uhrin etuja tai aiheuta haittaa menettelyjen sujumiselle. 3 artikla Oikeus saada tietoja alkaen ensimmäisestä yhteydenotosta toimivaltaiseen viranomaiseen 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että uhrille annetaan ilman aiheetonta viivytystä seuraavat tiedot siitä alkaen, kun hän on ensimmäistä kertaa yhteydessä toimivaltaiseen viranomaiseen, jotta hän voi käyttää tässä direktiivissä säädettyjä oikeuksia: a) minkälaista tukea hän voi saada ja keneltä, tarpeen mukaan myös perustiedot lääketieteellisestä tuesta, asiantuntija-avusta, kuten psykologisesta tuesta, sekä vaihtoehtoisesta majoituksesta; d) mitkä ovat rikosilmoituksen tekemistä koskevat menettelyt ja mikä on uhrin asema tällaisten menettelyjen yhteydessä; e) miten ja millä edellytyksin uhri voi saada suojelua, mukaan lukien suojelutoimenpiteet; SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 41

42 f) miten ja millä edellytyksin uhri voi saada oikeudellista neuvontaa, oikeusapua tai muuta neuvontaa; g) miten ja millä edellytyksin uhri voi saada korvausta; ga) miten ja millä edellytyksin uhrilla on oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin; h) jos uhri asuu muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa rikos tapahtui, mitä erityisiä toimenpiteitä, menettelyjä tai järjestelyjä on saatavilla uhrin etujen suojaamiseen siinä jäsenvaltiossa, jossa otetaan yhteyttä viranomaisiin; i) mitä valitusmenettelyjä uhrilla on käytettävissään, jos rikosoikeudenkäyntimenettelyn puitteissa toimiva toimivaltainen viranomainen ei kunnioita hänen oikeuksiaan; j) yhteystiedot uhrin asiaa koskevia yhteydenottoja varten; ja) jb) saatavilla olevat korjaavan oikeuden palvelut. miten ja millä edellytyksin uhri voi saada korvausta kuluista, joita hänelle on aiheutunut osallistumisesta rikosoikeudenkäyntimenettelyihin. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 42

43 2. Tietojen määrä tai niiden yksityiskohtaisuus voi vaihdella uhrin erityistarpeiden ja henkilökohtaisten olosuhteiden ja rikoksen tyypin tai luonteen perusteella. Lisätietoja voidaan myös antaa myöhemmissä vaiheissa riippuen uhrin tarpeista ja tietojen merkityksellisyydestä kussakin menettelyjen vaiheessa. 3 a artikla Uhrin oikeudet rikosilmoituksen tekemisen yhteydessä 1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että uhri saa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tekemästään virallisesta rikosilmoituksesta kirjallisen vahvistuksen, jossa todetaan rikoksen perusseikat. 2. Jäsenvaltion on varmistettava, että uhri, joka haluaa tehdä rikosilmoituksen, mutta ei ymmärrä tai puhu toimivaltaisen viranomaisen kieltä, voi tehdä ilmoituksen ymmärtämällään kielellä tai saa tarvittavaa kielellistä apua. 3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhri, joka ei ymmärrä tai puhu toimivaltaisen viranomaisen kieltä, saa pyynnöstä maksutta käännöksen 1 kohdassa tarkoitetusta rikosilmoitusta koskevasta kirjallisesta vahvistuksesta ymmärtämällään kielellä. SN 2939/1/12 REV 1 joh,rir,vpy/rir,sl,vk/tia 43