Kehitytään KIMPASSA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitytään KIMPASSA 1"

Transkriptio

1 Kehitytään KIMPASSA 1

2 Virtapiirien vapaaehtoisten vertaisohjaajien kirjoitustehtävän tuotoksia heille järjestetyssä Innostamossa (innostamis-virkistys- ja koulutuspäivä) syksyllä JOSKUS vapaaehtoistyössä tulee väsymys. SITTEN voi hetken ottaa itselleen aikaa ja levätä. EHKÄ tämä olikin hyvä juttu ja uuden alku. KUITENKIN tykkään tästä vapaaehtoistyöstä, enkä voi olla joutenkaan. PARASTA on saada toiselle hyvä mieli ja helpottaa oloa, niin kuin itsellekin. ONNEKSI olen olemassa ihan tällaisena, omana itsenäni! JOSKUS vapaaehtoistyössä omat eväät vähenevät tai loppuvat. SITTEN löytyy kanssamatkaajia kun etsii ja ottaa apua vastaan. EHKÄ matka ja kuorma on kevyempi kantaa. KUITENKIN tarvitsemme toisiamme. PARASTA on yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen. JOSKUS vapaaehtoistyössä ONNEKSI välitämme toisistamme. tulee väsymys ja ideoiden puute. SITTEN soitan Riitalle. EHKÄ yhdessä keksimme mitä tehtäisiin. KUITENKIN minun ehdotus oli ihan hyvä. PARASTA on soveltaa sitä uudella tavalla. ONNEKSI on tällainen ystävä lähellä! 2

3 Kehitytään KIMPASSA

4 Kompurointi ei ole kaatumista vaan eteenpäin menemistä. AFRIKKALAINEN SANANLASKU Kustantaja Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys Kirjoittajat Anne Laimio ja Tuija Seppänen Afrikkalaiset sananlaskut Raimo Harjulan kirjasta Monia sateita nähnyt Taitto Marja Muhonen Paino Kopijyvä Oy, 2013

5 Sisällysluettelo JOHDANTO 6 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kuntien yhdistyminen Saarikan syntyminen Ikääntyvä Suomi Kohti kunnioittavaa asenneilmapiiriä Toimintakulttuurin muutos kolmas sektori kumppanina Osallisuuskeskustelua Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen muutokset HANKKEEN KOLME 12 PÄÄTAVOITETTA 2.1 Eri toimijoiden välisen yhteistyön 13 edistäminen 2.2 Yhteisösuuntautuneen vanhustyön 14 kehittäminen 2.3 Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen 17 kehittäminen 3. HANKEARVIOINTI Tulosten ja lupaavien käytäntöjen 23 juurruttaminen 3.2 Haasteita, ongelmia ja ratkaisuja Hankkeen keskeinen anti tulosten 26 hyödyntäminen yhteiskunnassa 4. POHDINTAA 27 Lähteet 30

6 JOHDANTO 6 Tässä loppuraportissa Kehitytään Kimpassa kuvataan ja arvioidaan Kimppa-hankkeessa toteutuneita toimintoja. Raportti tarjoaa ikkunan keskisuomalaisten, aktiivisten ikääntyvien arkeen sekä pienten paikkakuntien yhteistyön omaleimaisiin piirteisiin. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoiman Kimppa-hankkeen päämääränä oli tukea haja-asutusalueiden ikäihmisten arjen hyvinvointia yhteisöllisen tuen avulla. Päämäärään pyrittiin seuraavin keinoin: 1) edistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä 2) kehittämällä uusia yhteisösuuntautuneen vanhustyön muotoja 3) kehittämällä hankealueiden vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea. Hanke toteutettiin seuraavissa kunnissa: Kivijärvi, Korpilahti, Kyyjärvi ja Saarijärvi ( ) sekä Kannonkoski ja Karstula ( ). Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää, aluenäkökulmat huomioivaa sosiaalija terveyspolitiikkaa. Yhdistys edistää tasa-arvoisuuden ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista sekä pyrkii lisäämään kansalaisten osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia. Yhdistyksen strategisena painopisteenä on lähes kymmenen vuoden ajan ollut alueellisen vaikuttamistoiminnan kehittäminen ja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä uusien toimintamuotojen käynnistäminen. Yhdistyksellä on myös pitkäaikaista kokemusta yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa. Alku tälle toiminnalle oli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton hallinnoima Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot, HYVE-projekti ( ), johon Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä sosiaaliturvayhdistys lähtivät mukaan. Keskusliiton ja kaupungin työntekijä muodostivat työparin, joka vei kehittämistyötä eteenpäin ja mallia on myöhemmin sovellettu yhdistyksen hankkeissa. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys mielletään keskisuomalaisella järjestökentällä neutraaliksi toimijaksi, jonka on mahdollista toimia yleisemmällä tasolla kuin esimerkiksi jäsenten edunvalvontaan keskittyneet potilasjärjestöt. Keski- Suomen sosiaaliturvayhdistys ry on hallinnoinut erilaisia kehittämishankkeita jo vuodesta 2003 alkaen. Aikaisimmista hankkeista opittuja asioita on hyödynnetty seuraavissa projekteissa. Hankkeiden keskinäinen yhteistyö on ollut tiivistä ja monimuotoista. Vuonna 2006 Keski-Suomessa toteutetussa kansalaiskyselyssä (Hyvinvointi, palvelut ja elämän laatu Keski-Suomessa) nousi esiin signaaleja haja-asutusalueen ikääntyvien turvattomuu desta, yksinäisyydestä, lisäavuntarpeista ja pal veluihin liittyvästä tiedonpuutteesta. Kysely paljasti myös, että vapaaehtois- ja vertaistoiminta tarvitsevat tukea. Koska julkiselle palvelujärjestelmälle on suuri haaste yksin vastata kasvavaan palvelutarpeeseen, kumppanuutta eri toimijoiden välillä tulee vahvistaa. Lisäksi tarvittiin tietoa toinen toistensa tuottamista palveluista ja toiminnoista. Tämän olemassa olevan tiedon ja tarpeiden pohjalle synnytettiin Kimppa-hanke.

7 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS imppa-hankkeen päämääränä oli hyvinvoinnin tukeminen haja-asutusalueiden ikääntyneiden arjessa. Hyvinvoinnin sisältöalueita ovat terveys ja toimintakyky, sosiaalinen verkosto, viihtyisä ja esteetön elinympäristö, turvallisuuden tunne, työ tai muu mielekäs tekeminen sekä riittävä toimeentulo. Monet näistä hyvinvoinnin tekijöistä ovat kriittisiä juuri ikääntyneiden kohdalla. Maaseudulla asuvat ikääntyvät ovat pääosin tyytyväisiä elinympäristöönsä ja haluavat asua siellä mahdollisimman pitkään. Sama ympäristö voi myös heikentää hyvinvoinnin kokemusta, koska yhä autioituvalla maaseudulla sosiaaliset verkostot harvenevat ja palvelut heikkenevät. Nämä muutokset aiheuttavat yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunteita. Monen ikääntyneen päällimmäisenä pelkona on yksinäisyys ja avutta jääminen. Toimeentulohuolet eivät ole hankkeessa nousseet erityisesti esille, mutta moni ikäihminen kaipaa mielekästä tekemistä. Vapaaehtoistoiminta voi parhaimmillaan tuottaa kokemuksia elämän merkityksellisyydestä. Hanke on koko viisivuotisen olemassaolonsa kuluessa ollut merkittävien, toimintaympäristöä koskevien muutosten pyörteissä. Seuraavassa kuvataan niistä keskeisimpiä. 1.1 KUNTIEN YHDISTYMINEN Hankekunnista Saarijärvi ja Korpilahti ovat olleet osallisina kuntien yhdistymisprosesseissa; Pylkönmäki yhdistyi Saarijärveen ja Korpilahti Jyväskylään. Yhdistymisillä on tavoiteltu menojen kasvun hillitsemistä sekä sellaisia hyötyjä, mitä kunnat eivät voisi saada yksinään aikaan. Tavoitteena on ollut resurssien tehokkaampi kohdentaminen, niin että tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen olisi mahdollista. Jyväskylässä prosessiin on liittynyt uuden sukupolven organisaation rakentaminen. Organisaation ydinajatuksia ovat olleet asiakaslähtöisyys, kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen sekä julkisen ja järjestö- 7

8 jen yhteistyön edistäminen. Kuntaliitokset ovat aiheuttaneet muutoksia myös evankelisluterilaisen kirkon rakenteissa. Saarijärven seurakuntaan kuuluu nykyään kolme kappeliseurakuntaa: Kannonkoski, Kivijärvi ja Pylkönmäki. Korpilahti taas on yksi Jyväskylän seurakunnan yhdeksästä alueseurakunnasta. Seurakunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita niin kunnille kuin järjestöillekin. Kirkko on kokenut viime vuosina merkittävää jäsenkatoa. Eroa miset ovat olleet yleisempiä suurilla paikkakunnilla kuin maaseutuseurakunnissa. Joka tapauksessa muutoksilla on ollut toimintaa supistavia vaiku tuksia. Varsinkin, kun samaan aikaan on vallinnut taloudellinen lama, jolloin seurakuntien verotulot ovat pienentyneet. Seurakuntien työntekijöiden tehtävänkuvat ovat myös muuttuneet, kun samat työntekijät työskentelevät eri kappeliseurakunnissa pitkien välimatkojen päässä. Keskinäiset vierailut pitävät tiet auki. AFRIKKALAINEN SANANLASKU 1.2 SAARIKAN SYNTYMINEN Perusturvaliikelaitos Saarikan toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa. Se vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta. Saarikan palvelut on jaettu kolmeen palvelukokonaisuuteen: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja 2) arjen tuki sekä 3) terveyden- ja sairaanhoito. Palveluiden järjestämisen tavoitteena on, että ikääntyvät kuntalaiset voisivat asua mahdollisimman pitkään tutussa kotiympäristössä. Vuoden 2012 alussa Saarikan organisaatioon perustettiin vanhuspalveluiden varhaisen tuen palveluvastaavan virka. Työnkuvaan liitettiin yhteistyö Kimppa hankkeen kanssa ja sen myötä alueen kumppanuuspöytien koordinointi yhdessä jokaisen kunnan palveluvastaavan kanssa. 1.3 IKÄÄNTYVÄ SUOMI Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Suomessa on jo miljoona yli 65-vuotiasta ihmistä. Nopeimmin lisääntyvä ikäryhmä on 90-vuotiaat. Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät heitä varten suunnitellut palvelut ole kehittyneet lisääntyneen tarpeen mukaisesti. 8

9 Eliniän pidentyminen tuo vanhuuteen tunnistettavia vaiheita, jotka eivät suoraviivaisesti liity ikävuosiin vaan muutoksiin toimintakyvyssä. Niin kutsuttu kolmas ikä alkaa eläkkeelle siirtymisen myötä. Äskettäin eläkkeelle siirtyneet elävät aktiivista, itsenäisen, toimintakykyisen ja työelämän rasitteista vapaan ihmisen elämää. Juuri tällaiset ihmiset toimivat myös Kimppa-hankkeen aktiivikansalaisina. Neljänneksi vaiheeksi on alettu kutsua vaihetta, kun ulkopuolisen avun tarve lisääntyy toimintakyvyn heikentyessä. Viidennessä iässä ihminen on riippuvainen muiden antamasta avusta ja hoivasta kodin ulkopuolella. Neljättä ja viidettä elämänvaihetta elävät ovat kuuluneet voimiensa mukaan osallistujina Kimpan toimintaan ja tapahtumiin. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on nimennyt asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan Kestävästi ikääntyvä Suomi toimenpideohjelmaa. Työryhmän tehtävänä on miettiä keinoja, joilla eri-ikäisille voidaan kestävällä tavalla turvata kokonaisvaltainen hyvinvointi. Uusi vanhuspalvelulaki, ns. ikälaki, astuu voimaan vuoden 2013 aikana. Lain tultua voimaan kunnille tulee täsmällisempiä velvoitteita ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen sekä palvelujen laadun varmistamiseen. Kunnat muun muassa velvoitetaan tekemään yhteistyötä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen kanssa. Vanhusneuvostojen nimeäminen tulee todennäköisesti lakisääteiseksi ja kunnat velvoitetaan ottamaan ne mukaan ikääntyviä koskevan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. 1.4 KOHTI KUNNIOITTAVAA ASENNEILMAPIIRIÄ Yleisessä keskustelussa vanhenemisesta puhutaan usein ongelmakeskeisesti; ikääntyneitä on liian paljon eikä hoitopaikkoja ja hoitajia riitä. Korkea ikä ei ole arvo vaan rasite, ja vanheneminen tarkoittaa mahdollisuuksien kapenemista. Muun muassa Vappu Taipale on halunnut ohjata keskustelua huomioimaan vanhukset myös voimavarana. Tätä tilannettahan olemme kaikin keinoin tavoitelleet; pitkää ikää. Nyt kun olemme sen saavuttaneet, näemmekin ikääntyneet kansalaiset ongelmana. Sosiaaliturvayhdistyksen puheenjohtaja Sakari Möttönen luennoi Wanhoissa vara parempi tapahtumassa lokakuussa Hän oli nimennyt esityksensä kunnioittavassa hengessä: Ikääntyvät yhteiskunnan voimavarana. Möttönen nosti esityksessään näkyviin ikääntyvät vapaa- 9

10 10 ehtoistyöntekijöinä ja kulttuuriperinnön siirtäjinä sekä vanhemman väen merkityksen kuluttajina, joiden talous on vakaalla pohjalla. Möttönen näkee myös vanhempien ihmisten merkityksen nuorempien identiteetin muodostuksessa, mikä rakentuu osittain oman historian tuntemuksesta. 1.5 TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS KOLMAS SEKTORI KUMPPANINA Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla toimintakulttuuri on muutoksessa. Vertaistuki, kokemusasiantuntijuus ja vapaaehtoistoiminta ovat saamassa ansaitsemansa aseman palvelujärjestelmässä. Yhä useammin ammattilaisen rinnalla toimii vapaaehtoinen tai vertaistukija. Erityisesti vanhustenhuollossa vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä asema ja jo nyt vapaaehtoiset ovat olennainen osa vanhuspalveluyhteisöjä. Viime vuosina järjestöjen ja julkisen sektorin välistä työnjakoa on selkeytetty muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön järjestöpolitiikan linjauksissa ja strategiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa, Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, kolmas sektori tunnustetaan keskeiseksi toimijaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ministeriö kannustaa järjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön ja yhteistyöhön kuntien kanssa. Erityisenä järjestötyön vahvuutena nähdään sen tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, joiden tiedetään vahvistavan hyvinvoinnin kokemusta. Terveydenhuoltolain tarkoituksena on parantaa kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Laki velvoittaa tekemään yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ja ohjaamaan kuntalaisia omahoitoon, jossa muun muassa järjestöt voivat olla tarjoamassa apuaan. Tuleva vanhuspalvelulaki velvoittaa samansuuntaiseen yhteistyöhön järjestöjen kanssa. 1.6 OSALLISUUSKESKUSTELUA Nykyiset hallitus- ja kehittämisohjelmat korostavat eri-ikäisten ihmisten osallistamista kaikilla toiminnan aloilla. Osallisuuden kokemus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Osallisuus muodostuu tuen ja arvostuksen kokemuksista sekä yhteenkuuluvuudesta. Äänestäminen on pyritty tekemään mahdollisimman joustavaksi ja nettiäänestämistäkin on jo kokeiltu. Äänestysaktiivisuus on kaikesta huolimatta viime vaaleissa ollut laskusuunnassa. Äänestämättömyys on nähty merkkinä siitä, että yhteiskunnalliset asiat eivät kiinnostaisi kansalaisia. Tämä tulkinta ei kuvaa koko totuutta. Edustuksellisen demokratian rinnalle on kehittymässä tavallisten ihmisten keskusteluun perustuvia demokratian malleja, joita kutsutaan deliberatiiviseksi demokratiaksi. Viime vuosina on kokeiltu menestyksekkäästi uusia osallistumisen menetelmiä, jotka kansalaiset ja kuntalaiset ovat kokeneet kiinnostaviksi ja toimiviksi. Esimerkkejä tällaisista osallistavista menetelmistä ovat kansalaisraadit, aluetyöryhmät ja käyttäjäneuvostot. Kimppa hankkeessa käytetty kumppanuuspöytä on esimerkki toimintatavasta, joka näyttää vastaavan hyvin tämän päivän kansalaisten osallistumistarpeisiin. Haja-asutusalueiden asukkaat ovat aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat osallistua ja vaikuttaa erityisesti heidän omaa lähiyhteisöä ja -ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Kumppanuuspöydässä kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua ja jokainen osallistuja voi tuoda keskusteluun omat näkökulmansa ja perustelunsa. Projektityöntekijä on ollut näissä pöydissä mahdollistajan roolissa, luomalla tilan keskustelulle avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä sekä ohjaamalla keskustelua vaikuttamatta kuitenkaan sen sisältöön.

11 1.7 KESKI-SUOMEN SOSIAALI- TURVAYHDISTYKSEN MUUTOKSET Kimppa -hankkeessa on ollut poikkeuksellisen paljon henkilövaihdoksia. Siinä on työskennellyt kaikkiaan kuusi eri työntekijää. Sinikka Tyynelä Henna Alanen (vanhempainvapaa asti) Tuija Seppänen Helky Koskela Anu Hätinen (vanhempainvapaa asti) Anne Laimio Väistämättä näillä muutoksilla on ollut vaikutuksia hankkeen etenemiseen. Henkilövaihdokset ovat hidastaneet prosessien etenemistä, koska jokainen työntekijä on joutunut tutustumaan verkostoihin ja rakentamaan yhteistyön mahdollistavan luottamuksen yhä uudelleen. Hankkeen viimeinen toimintavuosi oli poikkeuksellinen siitä syystä, että yhdistyksen toimintaresurssit vähenivät merkittävästi rahoituksen supistuttua vain tähän Kimppa-hankkeeseen. Yhdistyksen kaksi muuta toimintaa ja hanketta päättyivät vuoden 2012 alkupuolella ja siitä syystä työyhteisö supistui seitsemästä työntekijästä kahteen vaikuttaen yhdistyksen sisäiseen organisoitumiseen ja hallintoon. Toiminnan uudelleen organisoiminen muuttuneessa tilanteessa on vienyt jäljelle jääneiden työntekijöiden voimavaroja. Samanaikaisesti koko yhdistyksen toiminta oli murrosvaiheessa. Kanootti jossa on vain yksi mela, lähtee matkaan aikaisin. AFRIKKALAINEN SANANLASKU 11

12 2. HANKKEEN KOLME PÄÄTAVOITETTA ankkeen päämäärää ja tavoitteita pohdittaessa haluttiin hyödyntää Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen osaamista ja kokemuksia sekä olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Keski-Suomessa toteutettu kansalaiskysely tuotti tietoa ikääntyvien tarpeista, joihin tällä hankkeella pyrittiin vastaamaan. Päämäärä Kimppa-hankkeen päämääränä oli tukea hajaasutusalueiden ikäihmisten arjen hyvinvointia yhteisöllisen tuen avulla TAVOITTEET Eri toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen Yhteisösuuntautuneiden vanhustyön muotojen kehittäminen Hankealueiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen KEINOT JA MENETELMÄT Kumppanuuspöytätyöskentely Yhteisölliset tapahtumat Koulutukset ja valmennukset Virtapiirien tukeminen ja käynnistäminen Leskien klubi Toiminta vanhuspalveluyhteisöissä

13 2.1 ERI TOIMIJOIDEN VÄLISEN YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN Kumppanuuspöytä on uusi, edustuksellista demokratiaa täydentävä osallistumisen ja vaikuttamisen malli, joka vastaa kansalaisten tarpeisiin. Ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita vaikuttamisesta, kun heidän mielipiteensä ja etunsa otetaan huomioon konkreettisesti. Jokaiseen hankekuntaan muodostettiin uutena työmuotona Ruralia-instituutin mallia soveltaen kumppanuuspöytiä. Kumppanuuspöytien avulla pyrittiin synnyttämään strategista kumppanuutta painottaen erityisesti osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta. Kumppanuuspöytä on kaikille avoin foorumi, johon toivotaan kuitenkin sitoutumista ja säännöllistä osallistumista. Osallistujat ovat keskenään tasa-arvoisia, jolloin painoarvo on perusteluilla eikä esittäjän statuksella. Kumppanuuspöytämalli Kimppa-hankkeessa käytetyssä kumppanuuspöytämallissa koottiin saman pöydän ääreen ikääntyvien asioista kiinnostuneita paikallisia toimijoita (mm. julkinen sektori, yhdistykset, eri seurakunnat, vapaaehtoiset), yhdistäen menetelmän kaksi muotoa, paikallisen ja teemallisen. Tarkoituksena oli yhdistää eri toimijoiden voimavaroja ja luoda uudenlaista, laaja-alaista yhteistyötä. Oleellista oli, että yhteisestä keskustelusta ja ideoinnista syntyi konkreettista toimintaa. Tavoitteena oli luoda kumppanuuspöydästä pysyvä yhteistyön foorumi osaksi paikallista palvelujärjestelmää. Yhteistyöllä luotiin julkisia palveluja täydentäviä, ikääntyvien ihmisten elämänlaadun ja arjen hallinnan huononemista ehkäiseviä toimintamuotoja. Kimpan kehittämistyön keskeisenä lähtökohtana olivat hankekunnista nousseet ikääntyvien tarpeet ja niihin vastaaminen. Kumppanuuspöydissä kuultiin hankekuntien asukkaiden odotuksia ja toiveita projektin suhteen sekä kartoitettiin alueiden ikäihmisten tarpeita ja alueen vanhuspalveluiden palveluaukkoja. Kuntien organisaatiomuutokset koskettivat työntekijöiden työtehtäviä ja vastuualueita, joten muutokset hankaloittivat työntekijöiden osallistumista työskentelyyn. Keskeiset toimijat yhdistyksistä, eri seurakunnista sekä muut aktiiviset kuntalaiset osallistuivat sitoutuneesti säännöllisesti järjestettyihin kumppanuuspöytä -tapaamisiin. Koska kumppanuuspöytämalli oli uusi tapa toimia, erityisesti yhdistystoimijat mielsivät sen aluksi edustukselliseksi. Aluksi esiintyi myös selkeää oman reviirin puolustamista ennen kuin yhteinen visio yhteistyön päämäärästä koko alueen vanhusyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä syntyi ja selkiytyi. Kumppanuuspöytiin osallistuneista osa edusti hankkeen varsinaista kohderyhmää (ikäihmisiä), joten tällä foorumilla heidän äänensä kuului suoraan muun muassa julkisen sektorin viranhaltijoille. Yhteistyöhön tuli mukaan myös muita kuin varsinaisesti ikäihmisten parissa työskenteleviä tahoja, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Korpilahden Tikkalan koulu. Tämä on mahdollistanut ylisukupolvisen työn nivomisen ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen. Kumppanuuspöydät kokoontuivat hankeaikana säännöllisesti alueen tarpeiden mukaan, keskimäärin neljä kertaa vuodessa ja tapaamisissa käsiteltiin alueelta ja osallistujilta nousseita tärkeiksi koettuja asioita. Tapaamisten tavoitteena oli tutustuttaa toimijoita paremmin toisiinsa sekä toistensa toiminnan sisältöön ja käynnistää yhteisvoimin ikääntyville kohdistettua uutta toimintaa. Tapaamiset toimivat myös tiedonvälittämisen foorumina. 13

14 14 Kumppanuuspöytätyöskentely on synnyttänyt ja lisännyt ikääntyvien kannalta oleellisten toimijoiden välistä uudenlaista yhteistyötä, myös kumppanuuspöytien ulkopuolella. Toimintamalli on koettu hankekunnissa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Hankkeen taustayhteisön neutraliteetti ja aatteellinen sitoutumattomuus on mahdollistanut ja edistänyt uudenlaisen yhteistyön syntymistä. Jyväskylän kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden vastuualuejohtaja Sirkka Karhula kirjoitti vanhusten viikon ohjelmalehtisen pääkirjoituksessa omasta vierailustaan kumppanuuspöydässä näin: Itselleni vierailu Korpilahden kumppanuuspöydässä osoitti sen, että yhdessä todella olemme vahvoja, saamme paljon aikaan ja voimme vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin. Vanhusten viikon teema vuonna 2012 oli Yhdessä vahvempia. KUMPPANUUSPÖYTÄKOKOONTUMISET KIMPPA-HANKKEEN AIKANA: Paikka- Vuodet Osall. Kok. kunta määrä kerrat (Lkm) Kannonkoski Karstula Kivijärvi Korpilahti Kyyjärvi Saarijärvi Yhteensä YHTEISÖSUUNTAUTUNEEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMINEN Ikääntyviä arvostavat ja heidän tarpeisiinsa vastaavat tilaisuudet Korpi lahdella ja pohjoisessa Keski- Suomes sa olivat menestystarinoita. Tavoitimme hankekuntien yli 65-vuotiaat kiitettävästi tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 3500 osanottajaa. Kumppanuuspöytä -työskentelyn tuloksena hankealueilla käynnistettiin ja kokeiltiin uudenlaisia toimintamuotoja ikääntyvien tueksi. Hankekunnissa järjestettiin laaja-alaisella yhteistyöllä erityyppisiä tilaisuuksia ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tilaisuudet järjestettiin alueen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti hyödyntäen paikallisten toimijoiden ja hanketyöntekijöiden voimavaroja, ideoita ja kokemusta. Useassa kunnassa tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä paikallisen koulun kanssa, mikä mahdollisti sukupolvien välisen vuorovaikutuksen. Kaikissa tilaisuuksissa keskeisenä ideana oli, yhteisösuuntautuneen vanhustyön mukaisesti, toiminnallisuus, vastavuoroisuus ja ikäihmisten oma osallisuus. Tavoitteena on ollut tarjota alueen ikääntyville mahdollisuus kokoontua yhteen, tavata tuttuja, saada iloa, virkistystä ja tietoa omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen sekä mahdollistaa sukupolvien välinen kohtaaminen. Ohjelma on ollut osallistujille ilmainen ja tarjoilut ovat olleet osallistujille edullisia tai kokonaan ilmaisia. Tilaisuuksien toteuttaminen on tapahtunut suurelta osin talkoovoimin. Ikäihmisten kohtaamisten tarvetta kuvasti se, että tilaisuudet saivat yksinomaan kiitosta ja niiden suosio ylitti järjestäjien odotukset. Onnistuneella, joka

15 kotiin jaetulla tiedottamisella oli myös vaikutusta osanottajamääriin. Kaikkiin talouksiin lähetetty mainos toimi henkilökohtaisena kutsuna; Tule mukaan juuri Sinua odotetaan! Terveysmenojen ennustetaan kasvavan lähivuosina merkittävästi ja siitä syystä kansalaisia kannustetaan ottamaan entistä enemmän vastuuta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Nämä, Kimppa hankkeen aikana järjestetyt yhteisölliset tapahtumat ovat edistäneet omahoitoa hyvinvointitiedon jakamisen ja motivoinnin avulla. TAPAHTUMAT KIMPPA-HANKKEESSA Paikkakunta Tapahtuman nimi Vuosi Osallistujia KIVIJÄRVI Ikääntyvien ilonpäivä Ikääntyvien ilonpäivä Ikääntyvien ilonpäivä Ikääntyvien ilonpäivä KYYJÄRVI Ikääntyvien virkistyspäivä Ikääntyvien virkistyspäivä KANNONKOSKI Ikääntyvien virkistyspäivä Ikääntyvien ilonpäivä KARSTULA Wanhoissa vara parempi Wanhoissa vara parempi SAARIJÄRVI Vielä virtaa hyvään elämään-messut Sukupolvien ketju - ikäihmisten iltapäivä KORPILAHTI Ikääntyvien yhdessäolopäivä TIKKALA Ole ystävä minulle - ikäihmisten iltapäivä TIKKALA Ole ystävä minulle - ikäihmisten iltapäivä TIKKALA Ole ystävä minulle - ikäihmisten iltapäivä ETELÄISET KYLÄT Eteläportin avajaiset Eteläportin kevätjuhla tapahtumaa yhteensä

16 Pylkönmäellä on toteutettu ikäihmisten yhdessäolon päiviä kuitenkin niin että paikalliset toimijat ovat olleet alusta alkaen toteuttamisvastuussa. Kimpan tehtävänä on ollut vain tiedottaminen. Pylkönmäen toimintamalli on muita Kimpan tapahtumia kevyempi, mikä on mahdollistanut niiden toteuttamisen noin neljä kertaa vuodessa. Yhtenä esimerkkinä näistä tilaisuuksista on jo kolme kertaa Ystävänpäivän tienoilla järjestetty Ole ystävä minulle ikäihmisten iltapäivä Korpilahden Tikkalan kyläkoululla. Koululla toimii myös alueen päiväkoti. Vuonna 2012 koulu ja päiväkoti järjestivät luokkiin erilaisia pajoja, joissa ikääntyvät ja lapset puuhasivat yhdessä mm. liikunta- ja seuraleikkien, lautapelien, tietokilpailun ja bingon merkeissä. Toisissa pajoissa lapset opettivat ikäihmisille mm. tietokoneen käyttöä ja toisissa pajoissa ikäihmiset opettivat lapsille vanhoja pihaleikkejä. Ohjelmassa oli musiikkia ja yhteislaulua sekä aikaa tavata ikätovereita. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus mittauttaa verenpaineensa, verensokerinsa, rasvaprosenttinsa sekä puristusvoimansa. Iltapäivän yksi kohokohta oli yhteisesti nautitut päiväkahvit. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Tikkalan koulu ja päiväkoti, seurakunta, paikalliset ikäihmiset ja yhdistykset, Jyväskylän kaupunki ja Kimppa-hanke yhteistyössä. 16

17 2.3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN JA VERTAISTUEN KEHITTÄMINEN Saarikan alueen ammattilaiset osallistuivat tarjottuihin vapaaehtoistoiminnan koulutuksiin lähes 100- prosenttisesti. Paras tulos muutostilanteissa ja uuden toimintatavan käyttöönotossa saavutetaan, kun koko organisaatio sitoutuu siihen. Järjestämiimme koulutustilaisuuksiin osallistui niin liikelaitoksenjohtaja, lähiesimiehet kuin hoitotyöntekijätkin vapaaehtoisia unohtamatta. Kimppa hankkeen tavoitteena oli kehittää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä vahvistaa niiden asemaa julkisessa palvelujärjestelmässä hankealueellaan. Hankevuosina vapaaehtoistoiminnassa tapahtui merkittäviä edistysaskeleita myös kansallisella tasolla. Monilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea käynnistyi järjestökeskittymiä, joiden toiminnan sisältöön kuului vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan kehittäminen. Laaja-alaisen yhteistyön, seminaarien ja verkostoitumisten ansiosta vapaaehtoistoiminta kehittyi kansainvälisten mallien suuntaan. Suomeen syntyi vapaaehtoistoimintaa organisoivien yhteisöjen VALIKKO-verkostoja, näin myös Jyväskylään. Vuosi 2011 oli nimetty Euroopan vapaaehtoisten vuodeksi. Vuoden teemana oli Vapaaehtoisena vaikutat. Tämä teema kuvasi hyvin sitä muutosta mikä vapaaehtoistoiminnan kentällä on tapahtunut; tarvepuheen sijasta vapaaehtoistoiminta nähdään kansalaisoikeutena osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Virtapiiritoiminta Kimppa-hanke toimi hankealueittensa Virtapiiriryhmien taustatukena sekä tuki uusien virtapiirien käynnistymistä Korpilahdella ja Saarijärvellä. Virtapiirien vertaisohjaajille järjestettiin vuosittain innostamis- ja virkistyspäiviä yhteistyössä Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen Versova hankkeen kanssa. Virtapiirit ovat pääosin sivukylillä toimivia ikääntyvien vertaisohjattuja ryhmiä. Virtapiireissä ohjaajina toimivat vapaaehtoiset ikäihmiset. Jokaisella virtapiiriin osallistuvalla on mahdollisuus osallistua kokoontumisten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Virtapiirit kokoontuvat säännöllisesti (viikoittain, joka toinen viikko tai kerran kuukaudessa), useimmiten kaksi tuntia kerrallaan mm. kyläkouluilla, kyläyhdistysten ja maamiesseurojen taloilla. Virtapiirit ovat koonneet yhteen kymmeniä lähialueidensa ikääntyneitä ihmisiä. Toiminta on osallistujille maksutonta ja avointa. Vanhimmat Virtapiirit ovat käynnistyneet yhdistyksemme aikaisemman, Elämän virtapiirit hankkeen toimesta ja toimineet jo yli kahdeksan vuoden ajan. Virtapiiritoiminta on ennaltaehkäisevää ja kotona asumista tukevaa ryhmätoimintaa. Toiminta lisää yhteisöllisyyttä, sosiaalista vuorovaikutusta ja vahvistaa ikääntyneen sosiaalisia verkostoja. Virtapiiri on halpa toimintamalli ja sen ennaltaehkäisevä luonne saa aikaan säästöjä. Vertaisryhmä tukee kokonaisvaltaisesti arjessa selviytymistä. Toiminta pitää sisällään sosiaalisen tuen lisäksi vahvasti psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tukemiseen ja ylläpitämiseen liittyviä elementtejä. Erityinen merkitys Virtapiireillä on haja-asutusalueilla ja kylillä, jossa ei ole muuta osallistavaa toimintaa ja sosiaaliset kontaktit ovat muuten vähäisiä. Virtapiiriohjaajat tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä, siksi heidän tukemisensa on tärkeää. Hankkeen aikana järjestetyissä innostamis- 17

18 päivissä ohjaajat ovat saaneet jakaa keskenään kokemuksiaan ja toimintavinkkejä sekä virtapiirin ohjaamiseen liittyviä huolia ja iloja. Innostamispäivät ovat mahdollistaneet ohjaajien keskinäisen vertaistuen. Lisäksi päivissä keskeistä on ollut tarjota ohjaajille virkistäytymistä muun muassa kädentaitopajojen, yhteisen lounaan ja kahvien muodossa. Innostamispäivät ovat olleet yksi tapa kiittää ohjaajia heidän tärkeästä panoksestaan ryhmän hyväksi. Toiminnan jatkumisen turvaamiseksi Kimppa -hankkeessa on laadittu virtapiiriohjaajan tehtävänkuvaus ja ohje toiminnan edellyttämästä ammattilaisten tuesta sekä vinkkivihko, joka sisältää linkkejä, toimintaideoita ja tukea omaan jaksamiseen. 18 Virtapiiriohjaajan tehtävänkuvaus Millaisia tehtäviä Virtapiiri toimintaan kuuluu? kahvinkeittoa, ohjelman ideointia, keskustelua, jälkien siivousta, tilan lämmitystä Missä toiminta tapahtuu? Virtapiiri kokoontuu PAIKKA, OSOITE Kuinka usein ohjaajan toivotaan osallistuvan? Virtapiiri kokoontuu PÄIVÄMÄÄRÄT, KELLONAJAT Mitä enemmän vapaaehtoisia on sitä harvemmin ohjauskerta osuu itselle. Kuinka kauan tehtävä kerrallaan kestää? Virtapiiri kestää 2 tuntia kerrallaan, ohjaajat tulevat noin tuntia aikaisemmin ja jälkien siivoamiseen menee noin puoli tuntia. Kuinka pitkää sitoutumista tehtävä edellyttää ohjaajalta? Syys- tai/ja kevät kaudeksi Virtapiiri ei kokoonnu kesällä. Mahdollisesti lyhyemmäksi aikaa, jos vapaaehtoisia on paljon. Millaisista ominaisuuksista tai taidoista tehtävässä on hyötyä? Sosiaalisuus, kotitaloustaidot, rohkeus ohjata ryhmää Mitkä ovat erityisesti huomioitavia asioita tehtävän kohteessa tai toimintaympäristössä? Ryhmät ovat melko suuria, henkeä ja osallistujat ovat iäkkäitä. Millainen sopimus ohjaajien kanssa tehdään? Ohjaajien yhteystiedot ovat Jyväskylän kaupungin ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn palvelupäälliköllä ja Saarikan varhaisen tuen palveluohjaajalla. Millaista koulutusta tehtävään annetaan? Ohjaajille tarjotaan kerran vuodessa mahdollisuus osallistua Innostamoon, jossa on työnohjauksellisia ja koulutuksellisia elementtejä virkistyksen lisäksi. Miten perehdytys hoidetaan? Kokeneempi ohjaaja perehdyttää uuden vapaaehtoisen paikan päällä. Miten ohjaajien tuki ja ohjaus järjestetään? Vapaaehtoisella on mahdollisuus soittaa Jyväskylässä ennaltaehkäisevän työn palvelupäällikkölle ja Saarikan alueella varhaisen tuen palveluohjaajalle. He lähettävät myös 2-3 kirjettä vuodessa, jossa tarjotaan ideoita ja ajankohtaisia vinkkejä. Innostamo järjestetään kerran vuodessa. Miten ohjaajia huomioidaan? Innostamo järjestetään viihtyisässä ympäristössä ja sen toteuttaminen on yksi osa vapaaehtoisten huomioimista. Virtapiiriohjaajat kutsutaan Jyväskylässä Vaparin ja Saarikan alueella Saarikan vapaaehtoisten yhteisiin tilaisuuksiin. Miten toimintaa seurataan ja raportoidaan? Virtapiireissä on päiväkirjat, johon kirjataan kokoontumiskerran aihe, osanottajat ja muita huomioita. Vapaaehtoiset lähettävät Kerran vuodessa näistä koosteen palveluohjaajalle.

19 Saarikan alueen Virtapiirien toiminnan edellytyksiä Virtapiiri Vapaaehtoisten ohjaamat Virtapiiri-ryhmät ovat osa ikääntyvien Varhaisen tuen palveluita, joiden avulla vahvistetaan ikäihmisten voimavaroja ja toimintakykyä mahdollisimman pitkään kotona asumisen tueksi. Tavoitteena on luoda edellytykset kestävälle Virtapiiri- vertaistoiminnalle. Saarikan nettisivuille kirjoitetaan kuvaus Virtapiireistä Varhaisen tuen palvelut -kohtaan. Toimintamahdollisuuksia haja-asutusalueilla Virtapiirejä kokoontuu seuraavilla kylillä; Saarijärven Mahlulla, Lannevedellä, Kalmarissa, Karstulan Kimingissä, Kannonkosken Kannonjärvellä, Vuoskoskella ja Kivijärven Lokakylällä. Virtapiirit kokoontuvat kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa, kaksi tuntia kerrallaan. Osanottajat suunnittelevat toiminnan sisällön toiveittensa ja ideoittensa mukaan. Virtapiiriohjaajien tehtävänkuvaus Katso liite. Vapaaehtoisten ohjaajien tuki ja ohjaus 1. Varhaisen tuen palveluohjaaja lähettää ohjaajille 2-3 kertaa vuodessa info-, idea- ja vahvistustukipaketin. Ohjaajia muistetaan joulukortilla. 2. Kerran vuodessa ohjaajat kutsutaan Innostamoon. Innostamossa tarjotaan työnohjausta, koulutusta, ajankohtaista tietoa, virkistystä ja vertaistukea. Tilaisuudet järjestetään eri puolilla Saarikan toiminta-aluetta, niin että toteuttamisvastuu jakautuu tasapuolisesti. Innostamo toteutetaan yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Innostamo järjestetään viihtyisissä puitteissa ja se on osa palkitsemis- ja huomioimisjärjestelmää. 3. Varhaisen tuen palveluohjaaja on tarvittaessa vapaaehtoisten ohjaajien tavoitettavissa kuunnellen, motivoiden ja ohjaten. 4. Virtapiiriohjaajat kutsutaan Saarikan vapaaehtoisten yhteisiin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin. Toiminnan rahoitus Koska ohjaajat ovat vapaaehtoisia, toiminnan rahoittaminen ei vaadi suuria rahallisia resursseja se ei ole kuitenkaan ihan ilmaista. Kunnat tukevat Virtapiirien toimintaa vuosittain toimintaavustuksin. Ohjaajia neuvotaan ja autetaan hakemaan rahoitusta kunnilta, paikallisilta yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Seuranta ja arvionti Virtapiireissä pidetään päiväkirjaa, johon kirjoitetaan kokoontumiskerran teema, osanottajat ja muuta huomioitavaa. Palveluohjaaja saa tiedot kerran vuodessa. Leskien klubi Kimppa hanke on ollut tukemassa Leskien klubin käynnistymistä Saarijärvellä yhteistyössä Saarijärven seurakunnan ja Saarikan kanssa. Toimintamallia on kokeiltu jo pitkään Tampereen Mummon kammarissa ja Jyväskylässä seurakunnan ja Versova hankkeen yhteistyönä. Leskien klubi on vertaisryhmä iäkkäämpänä leskeytyneille. Puolison kuolema on monelle yksi elämän suurimmista muutosvaiheista. Puolison kuolema muuttaa arkea ja elämän suunnitelmia monin tavoin. Leskien klubilla voi jakaa näitä kokemuksia ja kuunnella toisten ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten he ovat löytäneet voimavaroja uudenlaiseen elämänvaiheeseen ja identi- 19

20 20 teetin muodostukseen. Klubilla ei puhuta vain surusta, siihen sopii paremmin ensin seurakunnan järjestämät sururyhmät, vaan monipuolisesti erilaisista elämän asioista. Ryhmässä voi löytää uusia ystäviä ja oivalluksia, mikä kannattelee omassa arjessa niin fyysistä, henkistä, sosiaalista kuin hengellistäkin hyvinvointia. Väestön ikääntyessä iäkkäiden ihmisten surusta on tullut näkyvämpi ilmiö, silti ikääntyneiden surevien tarpeista on vähän tietoa. Surevat tarvitsevat pitkäaikaista tukea, koska normaalit tukiverkostot ovat harventuneet. Omat ystävät, jotka aikaisemmin auttoivat vaikeina aikoina, ovat heikentyneet ja koko ystäväpiiri on harventunut. Nykyään on tavallista, että lapset asuvat kaukana vanhemmistaan, joten heistäkään ei ole apua. Leskien klubin toiminta jatkuu ja ohjaajina toimivat seurakunnan ja Saarikan työntekijät. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämismallit vanhuspalveluyhteisöissä Kimppa -hanke on järjestänyt hankekunnissaan vapaaehtoistoiminnan koulutuksia yhteistyössä emo-organisaation toisen hankkeen, Versovan kanssa. Osassa koulutuksia kokeiltiin uutta toimintamallia, jossa oli mukana samanaikaisesti sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia. Koulutusten tarkoituksena on ollut edistää vapaaehtoistoimintaa ikääntyvien parissa sekä kehittää laadukasta vapaaehtoistoimintaa. Koulutusten alkuosa on ollut suunnattu ammattilaisille, jotka ovat pohtineet ja käsitelleet vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja käytäntöihin liittyviä kysymyksiä. He ovat saaneet purkaa ja tuoda esille omia käsityksiään, kokemuksiaan ja pelkojaan liittyen vapaaehtoisten kanssa työskentelemiseen. Lisäksi he ovat tehneet tehtävänkuvauksia vapaaehtoistoiminnan paikoista omaan organisaatioonsa tai yksikköönsä. Koulutuksen toiseen osaan on liittynyt paikallisia vapaaehtoisia. Ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat yhdessä pohtineet vapaaehtoistoiminnan merkityksiä ja motivaatiota sekä toiminnan reunaehtoja. Koulutuksella on siten mahdollistettu heidän kohtaamisensa ja madallettu kynnystä vapaaehtoisten vastaanottamiseen ja vapaaehtoisten toiminnan aloittamiseen näissä paikoissa. Työyhteisön myönteisellä suhtautumisella on merkittävä vaikutus vapaaehtoistoiminnan onnistumiseen. Hankkeessa on puhuttu ammattilaisten valmennuksesta, kun vapaaehtoistoimintaa on tehty tutuksi työyhteisöille. Vapaaehtoistoiminnan juurruttaminen vanhuspalveluyksiköihin käynnistää muutosprosessin, jonka aikana ammattilaiset pohtivat omaa identiteettiään ja toimenkuviaan sekä ammatillisen työn ja vapaaehtoistyön rajapintoja. Saarikan työntekijöille on erikseen järjestetty vapaaehtoistoiminnan tietoiskuja, joissa työntekijöille on tarjoutunut tilaisuuksia pohtia vapaaehtoistoiminnan kysymyksiä; esteitä, riskejä ja toisaalta merkityksiä toiminnan kaikille osapuolille. Nämä tilaisuudet ovat edenneet ratkaisuja etsien ja positiivista ilmapiiriä luoden. Olennaisimmaksi asiaksi on noussut työntekijöiden kuul luksi tuleminen. He ovat saaneet sanoa ääneen pelkonsa ja olettamuksensa ja heidän ajatuk siaan on kuunneltu tyrmäämättä tai mitätöimättä. Kun ihminen tulee kuulluksi, hän pystyy toimimaan joustavammin ja pystyy ottamaan vastaan uusia ajatuksia ja näkemään mahdollisuuksia. Innostus ja myönteisyys toimintaa kohtaan lisääntyvät, kun työntekijät saavat itse ideoida toimintaa ja sen toteutusta. Osallistava työskentelytapa synnyttää omia oivalluksia. Tärkeää on ollut myös se, että työntekijät ovat huomanneet miten paljon heillä on valtaa vaikuttaa toiminnan sisältöön ja periaatteisiin. Hankkeessa on ollut ilo seurata onnistuneita muutosprosesseja, joissa yhden innostuneen työntekijän ansiosta vähitellen koko henkilökunta on asian takana ja ylpeä uudesta toimin-

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena

Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin. SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Vanhusneuvosto-seminaari, Hankasalmi 22.9.2014 YTM Tuula Telin SATAKUNNAN VANHUSNEUVOSTO Satakunnan vanhusneuvostojen ja vanhusväestön äänitorvena Maakunnallisen yhteistyön foorumi Satakuntaliiton alaisuuteen

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta?

Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Kuinka rakentaa yhdessä tekemistä ja osallisuutta? Anne Pyykkönen 5.4.2016 Strategia 2015-2020 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Ihmisen asialla Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry on vakaa

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot