Kehitytään KIMPASSA 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehitytään KIMPASSA 1"

Transkriptio

1 Kehitytään KIMPASSA 1

2 Virtapiirien vapaaehtoisten vertaisohjaajien kirjoitustehtävän tuotoksia heille järjestetyssä Innostamossa (innostamis-virkistys- ja koulutuspäivä) syksyllä JOSKUS vapaaehtoistyössä tulee väsymys. SITTEN voi hetken ottaa itselleen aikaa ja levätä. EHKÄ tämä olikin hyvä juttu ja uuden alku. KUITENKIN tykkään tästä vapaaehtoistyöstä, enkä voi olla joutenkaan. PARASTA on saada toiselle hyvä mieli ja helpottaa oloa, niin kuin itsellekin. ONNEKSI olen olemassa ihan tällaisena, omana itsenäni! JOSKUS vapaaehtoistyössä omat eväät vähenevät tai loppuvat. SITTEN löytyy kanssamatkaajia kun etsii ja ottaa apua vastaan. EHKÄ matka ja kuorma on kevyempi kantaa. KUITENKIN tarvitsemme toisiamme. PARASTA on yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen. JOSKUS vapaaehtoistyössä ONNEKSI välitämme toisistamme. tulee väsymys ja ideoiden puute. SITTEN soitan Riitalle. EHKÄ yhdessä keksimme mitä tehtäisiin. KUITENKIN minun ehdotus oli ihan hyvä. PARASTA on soveltaa sitä uudella tavalla. ONNEKSI on tällainen ystävä lähellä! 2

3 Kehitytään KIMPASSA

4 Kompurointi ei ole kaatumista vaan eteenpäin menemistä. AFRIKKALAINEN SANANLASKU Kustantaja Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys Kirjoittajat Anne Laimio ja Tuija Seppänen Afrikkalaiset sananlaskut Raimo Harjulan kirjasta Monia sateita nähnyt Taitto Marja Muhonen Paino Kopijyvä Oy, 2013

5 Sisällysluettelo JOHDANTO 6 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kuntien yhdistyminen Saarikan syntyminen Ikääntyvä Suomi Kohti kunnioittavaa asenneilmapiiriä Toimintakulttuurin muutos kolmas sektori kumppanina Osallisuuskeskustelua Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen muutokset HANKKEEN KOLME 12 PÄÄTAVOITETTA 2.1 Eri toimijoiden välisen yhteistyön 13 edistäminen 2.2 Yhteisösuuntautuneen vanhustyön 14 kehittäminen 2.3 Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen 17 kehittäminen 3. HANKEARVIOINTI Tulosten ja lupaavien käytäntöjen 23 juurruttaminen 3.2 Haasteita, ongelmia ja ratkaisuja Hankkeen keskeinen anti tulosten 26 hyödyntäminen yhteiskunnassa 4. POHDINTAA 27 Lähteet 30

6 JOHDANTO 6 Tässä loppuraportissa Kehitytään Kimpassa kuvataan ja arvioidaan Kimppa-hankkeessa toteutuneita toimintoja. Raportti tarjoaa ikkunan keskisuomalaisten, aktiivisten ikääntyvien arkeen sekä pienten paikkakuntien yhteistyön omaleimaisiin piirteisiin. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoiman Kimppa-hankkeen päämääränä oli tukea haja-asutusalueiden ikäihmisten arjen hyvinvointia yhteisöllisen tuen avulla. Päämäärään pyrittiin seuraavin keinoin: 1) edistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä 2) kehittämällä uusia yhteisösuuntautuneen vanhustyön muotoja 3) kehittämällä hankealueiden vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea. Hanke toteutettiin seuraavissa kunnissa: Kivijärvi, Korpilahti, Kyyjärvi ja Saarijärvi ( ) sekä Kannonkoski ja Karstula ( ). Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen tarkoituksena on edistää kansalaisten hyvinvointiin tähtäävää, aluenäkökulmat huomioivaa sosiaalija terveyspolitiikkaa. Yhdistys edistää tasa-arvoisuuden ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista sekä pyrkii lisäämään kansalaisten osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia. Yhdistyksen strategisena painopisteenä on lähes kymmenen vuoden ajan ollut alueellisen vaikuttamistoiminnan kehittäminen ja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen sekä uusien toimintamuotojen käynnistäminen. Yhdistyksellä on myös pitkäaikaista kokemusta yhteistyöstä julkisen sektorin kanssa. Alku tälle toiminnalle oli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton hallinnoima Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot, HYVE-projekti ( ), johon Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä sosiaaliturvayhdistys lähtivät mukaan. Keskusliiton ja kaupungin työntekijä muodostivat työparin, joka vei kehittämistyötä eteenpäin ja mallia on myöhemmin sovellettu yhdistyksen hankkeissa. Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys mielletään keskisuomalaisella järjestökentällä neutraaliksi toimijaksi, jonka on mahdollista toimia yleisemmällä tasolla kuin esimerkiksi jäsenten edunvalvontaan keskittyneet potilasjärjestöt. Keski- Suomen sosiaaliturvayhdistys ry on hallinnoinut erilaisia kehittämishankkeita jo vuodesta 2003 alkaen. Aikaisimmista hankkeista opittuja asioita on hyödynnetty seuraavissa projekteissa. Hankkeiden keskinäinen yhteistyö on ollut tiivistä ja monimuotoista. Vuonna 2006 Keski-Suomessa toteutetussa kansalaiskyselyssä (Hyvinvointi, palvelut ja elämän laatu Keski-Suomessa) nousi esiin signaaleja haja-asutusalueen ikääntyvien turvattomuu desta, yksinäisyydestä, lisäavuntarpeista ja pal veluihin liittyvästä tiedonpuutteesta. Kysely paljasti myös, että vapaaehtois- ja vertaistoiminta tarvitsevat tukea. Koska julkiselle palvelujärjestelmälle on suuri haaste yksin vastata kasvavaan palvelutarpeeseen, kumppanuutta eri toimijoiden välillä tulee vahvistaa. Lisäksi tarvittiin tietoa toinen toistensa tuottamista palveluista ja toiminnoista. Tämän olemassa olevan tiedon ja tarpeiden pohjalle synnytettiin Kimppa-hanke.

7 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS imppa-hankkeen päämääränä oli hyvinvoinnin tukeminen haja-asutusalueiden ikääntyneiden arjessa. Hyvinvoinnin sisältöalueita ovat terveys ja toimintakyky, sosiaalinen verkosto, viihtyisä ja esteetön elinympäristö, turvallisuuden tunne, työ tai muu mielekäs tekeminen sekä riittävä toimeentulo. Monet näistä hyvinvoinnin tekijöistä ovat kriittisiä juuri ikääntyneiden kohdalla. Maaseudulla asuvat ikääntyvät ovat pääosin tyytyväisiä elinympäristöönsä ja haluavat asua siellä mahdollisimman pitkään. Sama ympäristö voi myös heikentää hyvinvoinnin kokemusta, koska yhä autioituvalla maaseudulla sosiaaliset verkostot harvenevat ja palvelut heikkenevät. Nämä muutokset aiheuttavat yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunteita. Monen ikääntyneen päällimmäisenä pelkona on yksinäisyys ja avutta jääminen. Toimeentulohuolet eivät ole hankkeessa nousseet erityisesti esille, mutta moni ikäihminen kaipaa mielekästä tekemistä. Vapaaehtoistoiminta voi parhaimmillaan tuottaa kokemuksia elämän merkityksellisyydestä. Hanke on koko viisivuotisen olemassaolonsa kuluessa ollut merkittävien, toimintaympäristöä koskevien muutosten pyörteissä. Seuraavassa kuvataan niistä keskeisimpiä. 1.1 KUNTIEN YHDISTYMINEN Hankekunnista Saarijärvi ja Korpilahti ovat olleet osallisina kuntien yhdistymisprosesseissa; Pylkönmäki yhdistyi Saarijärveen ja Korpilahti Jyväskylään. Yhdistymisillä on tavoiteltu menojen kasvun hillitsemistä sekä sellaisia hyötyjä, mitä kunnat eivät voisi saada yksinään aikaan. Tavoitteena on ollut resurssien tehokkaampi kohdentaminen, niin että tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen olisi mahdollista. Jyväskylässä prosessiin on liittynyt uuden sukupolven organisaation rakentaminen. Organisaation ydinajatuksia ovat olleet asiakaslähtöisyys, kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen sekä julkisen ja järjestö- 7

8 jen yhteistyön edistäminen. Kuntaliitokset ovat aiheuttaneet muutoksia myös evankelisluterilaisen kirkon rakenteissa. Saarijärven seurakuntaan kuuluu nykyään kolme kappeliseurakuntaa: Kannonkoski, Kivijärvi ja Pylkönmäki. Korpilahti taas on yksi Jyväskylän seurakunnan yhdeksästä alueseurakunnasta. Seurakunnat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita niin kunnille kuin järjestöillekin. Kirkko on kokenut viime vuosina merkittävää jäsenkatoa. Eroa miset ovat olleet yleisempiä suurilla paikkakunnilla kuin maaseutuseurakunnissa. Joka tapauksessa muutoksilla on ollut toimintaa supistavia vaiku tuksia. Varsinkin, kun samaan aikaan on vallinnut taloudellinen lama, jolloin seurakuntien verotulot ovat pienentyneet. Seurakuntien työntekijöiden tehtävänkuvat ovat myös muuttuneet, kun samat työntekijät työskentelevät eri kappeliseurakunnissa pitkien välimatkojen päässä. Keskinäiset vierailut pitävät tiet auki. AFRIKKALAINEN SANANLASKU 1.2 SAARIKAN SYNTYMINEN Perusturvaliikelaitos Saarikan toiminta käynnistyi vuoden 2009 alussa. Se vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisesta. Saarikan palvelut on jaettu kolmeen palvelukokonaisuuteen: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja 2) arjen tuki sekä 3) terveyden- ja sairaanhoito. Palveluiden järjestämisen tavoitteena on, että ikääntyvät kuntalaiset voisivat asua mahdollisimman pitkään tutussa kotiympäristössä. Vuoden 2012 alussa Saarikan organisaatioon perustettiin vanhuspalveluiden varhaisen tuen palveluvastaavan virka. Työnkuvaan liitettiin yhteistyö Kimppa hankkeen kanssa ja sen myötä alueen kumppanuuspöytien koordinointi yhdessä jokaisen kunnan palveluvastaavan kanssa. 1.3 IKÄÄNTYVÄ SUOMI Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Suomessa on jo miljoona yli 65-vuotiasta ihmistä. Nopeimmin lisääntyvä ikäryhmä on 90-vuotiaat. Tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät heitä varten suunnitellut palvelut ole kehittyneet lisääntyneen tarpeen mukaisesti. 8

9 Eliniän pidentyminen tuo vanhuuteen tunnistettavia vaiheita, jotka eivät suoraviivaisesti liity ikävuosiin vaan muutoksiin toimintakyvyssä. Niin kutsuttu kolmas ikä alkaa eläkkeelle siirtymisen myötä. Äskettäin eläkkeelle siirtyneet elävät aktiivista, itsenäisen, toimintakykyisen ja työelämän rasitteista vapaan ihmisen elämää. Juuri tällaiset ihmiset toimivat myös Kimppa-hankkeen aktiivikansalaisina. Neljänneksi vaiheeksi on alettu kutsua vaihetta, kun ulkopuolisen avun tarve lisääntyy toimintakyvyn heikentyessä. Viidennessä iässä ihminen on riippuvainen muiden antamasta avusta ja hoivasta kodin ulkopuolella. Neljättä ja viidettä elämänvaihetta elävät ovat kuuluneet voimiensa mukaan osallistujina Kimpan toimintaan ja tapahtumiin. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on nimennyt asiantuntijatyöryhmän valmistelemaan Kestävästi ikääntyvä Suomi toimenpideohjelmaa. Työryhmän tehtävänä on miettiä keinoja, joilla eri-ikäisille voidaan kestävällä tavalla turvata kokonaisvaltainen hyvinvointi. Uusi vanhuspalvelulaki, ns. ikälaki, astuu voimaan vuoden 2013 aikana. Lain tultua voimaan kunnille tulee täsmällisempiä velvoitteita ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen sekä palvelujen laadun varmistamiseen. Kunnat muun muassa velvoitetaan tekemään yhteistyötä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen kanssa. Vanhusneuvostojen nimeäminen tulee todennäköisesti lakisääteiseksi ja kunnat velvoitetaan ottamaan ne mukaan ikääntyviä koskevan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. 1.4 KOHTI KUNNIOITTAVAA ASENNEILMAPIIRIÄ Yleisessä keskustelussa vanhenemisesta puhutaan usein ongelmakeskeisesti; ikääntyneitä on liian paljon eikä hoitopaikkoja ja hoitajia riitä. Korkea ikä ei ole arvo vaan rasite, ja vanheneminen tarkoittaa mahdollisuuksien kapenemista. Muun muassa Vappu Taipale on halunnut ohjata keskustelua huomioimaan vanhukset myös voimavarana. Tätä tilannettahan olemme kaikin keinoin tavoitelleet; pitkää ikää. Nyt kun olemme sen saavuttaneet, näemmekin ikääntyneet kansalaiset ongelmana. Sosiaaliturvayhdistyksen puheenjohtaja Sakari Möttönen luennoi Wanhoissa vara parempi tapahtumassa lokakuussa Hän oli nimennyt esityksensä kunnioittavassa hengessä: Ikääntyvät yhteiskunnan voimavarana. Möttönen nosti esityksessään näkyviin ikääntyvät vapaa- 9

10 10 ehtoistyöntekijöinä ja kulttuuriperinnön siirtäjinä sekä vanhemman väen merkityksen kuluttajina, joiden talous on vakaalla pohjalla. Möttönen näkee myös vanhempien ihmisten merkityksen nuorempien identiteetin muodostuksessa, mikä rakentuu osittain oman historian tuntemuksesta. 1.5 TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS KOLMAS SEKTORI KUMPPANINA Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla toimintakulttuuri on muutoksessa. Vertaistuki, kokemusasiantuntijuus ja vapaaehtoistoiminta ovat saamassa ansaitsemansa aseman palvelujärjestelmässä. Yhä useammin ammattilaisen rinnalla toimii vapaaehtoinen tai vertaistukija. Erityisesti vanhustenhuollossa vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä asema ja jo nyt vapaaehtoiset ovat olennainen osa vanhuspalveluyhteisöjä. Viime vuosina järjestöjen ja julkisen sektorin välistä työnjakoa on selkeytetty muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön järjestöpolitiikan linjauksissa ja strategiassa. Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa, Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, kolmas sektori tunnustetaan keskeiseksi toimijaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ministeriö kannustaa järjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön ja yhteistyöhön kuntien kanssa. Erityisenä järjestötyön vahvuutena nähdään sen tarjoamat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, joiden tiedetään vahvistavan hyvinvoinnin kokemusta. Terveydenhuoltolain tarkoituksena on parantaa kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Laki velvoittaa tekemään yhteistyötä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ja ohjaamaan kuntalaisia omahoitoon, jossa muun muassa järjestöt voivat olla tarjoamassa apuaan. Tuleva vanhuspalvelulaki velvoittaa samansuuntaiseen yhteistyöhön järjestöjen kanssa. 1.6 OSALLISUUSKESKUSTELUA Nykyiset hallitus- ja kehittämisohjelmat korostavat eri-ikäisten ihmisten osallistamista kaikilla toiminnan aloilla. Osallisuuden kokemus syntyy osallistumisen, toiminnan ja vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Osallisuus muodostuu tuen ja arvostuksen kokemuksista sekä yhteenkuuluvuudesta. Äänestäminen on pyritty tekemään mahdollisimman joustavaksi ja nettiäänestämistäkin on jo kokeiltu. Äänestysaktiivisuus on kaikesta huolimatta viime vaaleissa ollut laskusuunnassa. Äänestämättömyys on nähty merkkinä siitä, että yhteiskunnalliset asiat eivät kiinnostaisi kansalaisia. Tämä tulkinta ei kuvaa koko totuutta. Edustuksellisen demokratian rinnalle on kehittymässä tavallisten ihmisten keskusteluun perustuvia demokratian malleja, joita kutsutaan deliberatiiviseksi demokratiaksi. Viime vuosina on kokeiltu menestyksekkäästi uusia osallistumisen menetelmiä, jotka kansalaiset ja kuntalaiset ovat kokeneet kiinnostaviksi ja toimiviksi. Esimerkkejä tällaisista osallistavista menetelmistä ovat kansalaisraadit, aluetyöryhmät ja käyttäjäneuvostot. Kimppa hankkeessa käytetty kumppanuuspöytä on esimerkki toimintatavasta, joka näyttää vastaavan hyvin tämän päivän kansalaisten osallistumistarpeisiin. Haja-asutusalueiden asukkaat ovat aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat osallistua ja vaikuttaa erityisesti heidän omaa lähiyhteisöä ja -ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Kumppanuuspöydässä kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua ja jokainen osallistuja voi tuoda keskusteluun omat näkökulmansa ja perustelunsa. Projektityöntekijä on ollut näissä pöydissä mahdollistajan roolissa, luomalla tilan keskustelulle avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä sekä ohjaamalla keskustelua vaikuttamatta kuitenkaan sen sisältöön.

11 1.7 KESKI-SUOMEN SOSIAALI- TURVAYHDISTYKSEN MUUTOKSET Kimppa -hankkeessa on ollut poikkeuksellisen paljon henkilövaihdoksia. Siinä on työskennellyt kaikkiaan kuusi eri työntekijää. Sinikka Tyynelä Henna Alanen (vanhempainvapaa asti) Tuija Seppänen Helky Koskela Anu Hätinen (vanhempainvapaa asti) Anne Laimio Väistämättä näillä muutoksilla on ollut vaikutuksia hankkeen etenemiseen. Henkilövaihdokset ovat hidastaneet prosessien etenemistä, koska jokainen työntekijä on joutunut tutustumaan verkostoihin ja rakentamaan yhteistyön mahdollistavan luottamuksen yhä uudelleen. Hankkeen viimeinen toimintavuosi oli poikkeuksellinen siitä syystä, että yhdistyksen toimintaresurssit vähenivät merkittävästi rahoituksen supistuttua vain tähän Kimppa-hankkeeseen. Yhdistyksen kaksi muuta toimintaa ja hanketta päättyivät vuoden 2012 alkupuolella ja siitä syystä työyhteisö supistui seitsemästä työntekijästä kahteen vaikuttaen yhdistyksen sisäiseen organisoitumiseen ja hallintoon. Toiminnan uudelleen organisoiminen muuttuneessa tilanteessa on vienyt jäljelle jääneiden työntekijöiden voimavaroja. Samanaikaisesti koko yhdistyksen toiminta oli murrosvaiheessa. Kanootti jossa on vain yksi mela, lähtee matkaan aikaisin. AFRIKKALAINEN SANANLASKU 11

12 2. HANKKEEN KOLME PÄÄTAVOITETTA ankkeen päämäärää ja tavoitteita pohdittaessa haluttiin hyödyntää Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen osaamista ja kokemuksia sekä olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Keski-Suomessa toteutettu kansalaiskysely tuotti tietoa ikääntyvien tarpeista, joihin tällä hankkeella pyrittiin vastaamaan. Päämäärä Kimppa-hankkeen päämääränä oli tukea hajaasutusalueiden ikäihmisten arjen hyvinvointia yhteisöllisen tuen avulla TAVOITTEET Eri toimijoiden välisen yhteistyön edistäminen Yhteisösuuntautuneiden vanhustyön muotojen kehittäminen Hankealueiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittäminen KEINOT JA MENETELMÄT Kumppanuuspöytätyöskentely Yhteisölliset tapahtumat Koulutukset ja valmennukset Virtapiirien tukeminen ja käynnistäminen Leskien klubi Toiminta vanhuspalveluyhteisöissä

13 2.1 ERI TOIMIJOIDEN VÄLISEN YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN Kumppanuuspöytä on uusi, edustuksellista demokratiaa täydentävä osallistumisen ja vaikuttamisen malli, joka vastaa kansalaisten tarpeisiin. Ihmiset ovat edelleen kiinnostuneita vaikuttamisesta, kun heidän mielipiteensä ja etunsa otetaan huomioon konkreettisesti. Jokaiseen hankekuntaan muodostettiin uutena työmuotona Ruralia-instituutin mallia soveltaen kumppanuuspöytiä. Kumppanuuspöytien avulla pyrittiin synnyttämään strategista kumppanuutta painottaen erityisesti osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta. Kumppanuuspöytä on kaikille avoin foorumi, johon toivotaan kuitenkin sitoutumista ja säännöllistä osallistumista. Osallistujat ovat keskenään tasa-arvoisia, jolloin painoarvo on perusteluilla eikä esittäjän statuksella. Kumppanuuspöytämalli Kimppa-hankkeessa käytetyssä kumppanuuspöytämallissa koottiin saman pöydän ääreen ikääntyvien asioista kiinnostuneita paikallisia toimijoita (mm. julkinen sektori, yhdistykset, eri seurakunnat, vapaaehtoiset), yhdistäen menetelmän kaksi muotoa, paikallisen ja teemallisen. Tarkoituksena oli yhdistää eri toimijoiden voimavaroja ja luoda uudenlaista, laaja-alaista yhteistyötä. Oleellista oli, että yhteisestä keskustelusta ja ideoinnista syntyi konkreettista toimintaa. Tavoitteena oli luoda kumppanuuspöydästä pysyvä yhteistyön foorumi osaksi paikallista palvelujärjestelmää. Yhteistyöllä luotiin julkisia palveluja täydentäviä, ikääntyvien ihmisten elämänlaadun ja arjen hallinnan huononemista ehkäiseviä toimintamuotoja. Kimpan kehittämistyön keskeisenä lähtökohtana olivat hankekunnista nousseet ikääntyvien tarpeet ja niihin vastaaminen. Kumppanuuspöydissä kuultiin hankekuntien asukkaiden odotuksia ja toiveita projektin suhteen sekä kartoitettiin alueiden ikäihmisten tarpeita ja alueen vanhuspalveluiden palveluaukkoja. Kuntien organisaatiomuutokset koskettivat työntekijöiden työtehtäviä ja vastuualueita, joten muutokset hankaloittivat työntekijöiden osallistumista työskentelyyn. Keskeiset toimijat yhdistyksistä, eri seurakunnista sekä muut aktiiviset kuntalaiset osallistuivat sitoutuneesti säännöllisesti järjestettyihin kumppanuuspöytä -tapaamisiin. Koska kumppanuuspöytämalli oli uusi tapa toimia, erityisesti yhdistystoimijat mielsivät sen aluksi edustukselliseksi. Aluksi esiintyi myös selkeää oman reviirin puolustamista ennen kuin yhteinen visio yhteistyön päämäärästä koko alueen vanhusyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä syntyi ja selkiytyi. Kumppanuuspöytiin osallistuneista osa edusti hankkeen varsinaista kohderyhmää (ikäihmisiä), joten tällä foorumilla heidän äänensä kuului suoraan muun muassa julkisen sektorin viranhaltijoille. Yhteistyöhön tuli mukaan myös muita kuin varsinaisesti ikäihmisten parissa työskenteleviä tahoja, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Korpilahden Tikkalan koulu. Tämä on mahdollistanut ylisukupolvisen työn nivomisen ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen. Kumppanuuspöydät kokoontuivat hankeaikana säännöllisesti alueen tarpeiden mukaan, keskimäärin neljä kertaa vuodessa ja tapaamisissa käsiteltiin alueelta ja osallistujilta nousseita tärkeiksi koettuja asioita. Tapaamisten tavoitteena oli tutustuttaa toimijoita paremmin toisiinsa sekä toistensa toiminnan sisältöön ja käynnistää yhteisvoimin ikääntyville kohdistettua uutta toimintaa. Tapaamiset toimivat myös tiedonvälittämisen foorumina. 13

14 14 Kumppanuuspöytätyöskentely on synnyttänyt ja lisännyt ikääntyvien kannalta oleellisten toimijoiden välistä uudenlaista yhteistyötä, myös kumppanuuspöytien ulkopuolella. Toimintamalli on koettu hankekunnissa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Hankkeen taustayhteisön neutraliteetti ja aatteellinen sitoutumattomuus on mahdollistanut ja edistänyt uudenlaisen yhteistyön syntymistä. Jyväskylän kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden vastuualuejohtaja Sirkka Karhula kirjoitti vanhusten viikon ohjelmalehtisen pääkirjoituksessa omasta vierailustaan kumppanuuspöydässä näin: Itselleni vierailu Korpilahden kumppanuuspöydässä osoitti sen, että yhdessä todella olemme vahvoja, saamme paljon aikaan ja voimme vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin. Vanhusten viikon teema vuonna 2012 oli Yhdessä vahvempia. KUMPPANUUSPÖYTÄKOKOONTUMISET KIMPPA-HANKKEEN AIKANA: Paikka- Vuodet Osall. Kok. kunta määrä kerrat (Lkm) Kannonkoski Karstula Kivijärvi Korpilahti Kyyjärvi Saarijärvi Yhteensä YHTEISÖSUUNTAUTUNEEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMINEN Ikääntyviä arvostavat ja heidän tarpeisiinsa vastaavat tilaisuudet Korpi lahdella ja pohjoisessa Keski- Suomes sa olivat menestystarinoita. Tavoitimme hankekuntien yli 65-vuotiaat kiitettävästi tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 3500 osanottajaa. Kumppanuuspöytä -työskentelyn tuloksena hankealueilla käynnistettiin ja kokeiltiin uudenlaisia toimintamuotoja ikääntyvien tueksi. Hankekunnissa järjestettiin laaja-alaisella yhteistyöllä erityyppisiä tilaisuuksia ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tilaisuudet järjestettiin alueen tarpeiden ja toiveiden mukaisesti hyödyntäen paikallisten toimijoiden ja hanketyöntekijöiden voimavaroja, ideoita ja kokemusta. Useassa kunnassa tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä paikallisen koulun kanssa, mikä mahdollisti sukupolvien välisen vuorovaikutuksen. Kaikissa tilaisuuksissa keskeisenä ideana oli, yhteisösuuntautuneen vanhustyön mukaisesti, toiminnallisuus, vastavuoroisuus ja ikäihmisten oma osallisuus. Tavoitteena on ollut tarjota alueen ikääntyville mahdollisuus kokoontua yhteen, tavata tuttuja, saada iloa, virkistystä ja tietoa omaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyen sekä mahdollistaa sukupolvien välinen kohtaaminen. Ohjelma on ollut osallistujille ilmainen ja tarjoilut ovat olleet osallistujille edullisia tai kokonaan ilmaisia. Tilaisuuksien toteuttaminen on tapahtunut suurelta osin talkoovoimin. Ikäihmisten kohtaamisten tarvetta kuvasti se, että tilaisuudet saivat yksinomaan kiitosta ja niiden suosio ylitti järjestäjien odotukset. Onnistuneella, joka

15 kotiin jaetulla tiedottamisella oli myös vaikutusta osanottajamääriin. Kaikkiin talouksiin lähetetty mainos toimi henkilökohtaisena kutsuna; Tule mukaan juuri Sinua odotetaan! Terveysmenojen ennustetaan kasvavan lähivuosina merkittävästi ja siitä syystä kansalaisia kannustetaan ottamaan entistä enemmän vastuuta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Nämä, Kimppa hankkeen aikana järjestetyt yhteisölliset tapahtumat ovat edistäneet omahoitoa hyvinvointitiedon jakamisen ja motivoinnin avulla. TAPAHTUMAT KIMPPA-HANKKEESSA Paikkakunta Tapahtuman nimi Vuosi Osallistujia KIVIJÄRVI Ikääntyvien ilonpäivä Ikääntyvien ilonpäivä Ikääntyvien ilonpäivä Ikääntyvien ilonpäivä KYYJÄRVI Ikääntyvien virkistyspäivä Ikääntyvien virkistyspäivä KANNONKOSKI Ikääntyvien virkistyspäivä Ikääntyvien ilonpäivä KARSTULA Wanhoissa vara parempi Wanhoissa vara parempi SAARIJÄRVI Vielä virtaa hyvään elämään-messut Sukupolvien ketju - ikäihmisten iltapäivä KORPILAHTI Ikääntyvien yhdessäolopäivä TIKKALA Ole ystävä minulle - ikäihmisten iltapäivä TIKKALA Ole ystävä minulle - ikäihmisten iltapäivä TIKKALA Ole ystävä minulle - ikäihmisten iltapäivä ETELÄISET KYLÄT Eteläportin avajaiset Eteläportin kevätjuhla tapahtumaa yhteensä

16 Pylkönmäellä on toteutettu ikäihmisten yhdessäolon päiviä kuitenkin niin että paikalliset toimijat ovat olleet alusta alkaen toteuttamisvastuussa. Kimpan tehtävänä on ollut vain tiedottaminen. Pylkönmäen toimintamalli on muita Kimpan tapahtumia kevyempi, mikä on mahdollistanut niiden toteuttamisen noin neljä kertaa vuodessa. Yhtenä esimerkkinä näistä tilaisuuksista on jo kolme kertaa Ystävänpäivän tienoilla järjestetty Ole ystävä minulle ikäihmisten iltapäivä Korpilahden Tikkalan kyläkoululla. Koululla toimii myös alueen päiväkoti. Vuonna 2012 koulu ja päiväkoti järjestivät luokkiin erilaisia pajoja, joissa ikääntyvät ja lapset puuhasivat yhdessä mm. liikunta- ja seuraleikkien, lautapelien, tietokilpailun ja bingon merkeissä. Toisissa pajoissa lapset opettivat ikäihmisille mm. tietokoneen käyttöä ja toisissa pajoissa ikäihmiset opettivat lapsille vanhoja pihaleikkejä. Ohjelmassa oli musiikkia ja yhteislaulua sekä aikaa tavata ikätovereita. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus mittauttaa verenpaineensa, verensokerinsa, rasvaprosenttinsa sekä puristusvoimansa. Iltapäivän yksi kohokohta oli yhteisesti nautitut päiväkahvit. Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Tikkalan koulu ja päiväkoti, seurakunta, paikalliset ikäihmiset ja yhdistykset, Jyväskylän kaupunki ja Kimppa-hanke yhteistyössä. 16

17 2.3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN JA VERTAISTUEN KEHITTÄMINEN Saarikan alueen ammattilaiset osallistuivat tarjottuihin vapaaehtoistoiminnan koulutuksiin lähes 100- prosenttisesti. Paras tulos muutostilanteissa ja uuden toimintatavan käyttöönotossa saavutetaan, kun koko organisaatio sitoutuu siihen. Järjestämiimme koulutustilaisuuksiin osallistui niin liikelaitoksenjohtaja, lähiesimiehet kuin hoitotyöntekijätkin vapaaehtoisia unohtamatta. Kimppa hankkeen tavoitteena oli kehittää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa sekä vahvistaa niiden asemaa julkisessa palvelujärjestelmässä hankealueellaan. Hankevuosina vapaaehtoistoiminnassa tapahtui merkittäviä edistysaskeleita myös kansallisella tasolla. Monilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea käynnistyi järjestökeskittymiä, joiden toiminnan sisältöön kuului vapaaehtoistyön ja vertaistoiminnan kehittäminen. Laaja-alaisen yhteistyön, seminaarien ja verkostoitumisten ansiosta vapaaehtoistoiminta kehittyi kansainvälisten mallien suuntaan. Suomeen syntyi vapaaehtoistoimintaa organisoivien yhteisöjen VALIKKO-verkostoja, näin myös Jyväskylään. Vuosi 2011 oli nimetty Euroopan vapaaehtoisten vuodeksi. Vuoden teemana oli Vapaaehtoisena vaikutat. Tämä teema kuvasi hyvin sitä muutosta mikä vapaaehtoistoiminnan kentällä on tapahtunut; tarvepuheen sijasta vapaaehtoistoiminta nähdään kansalaisoikeutena osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Virtapiiritoiminta Kimppa-hanke toimi hankealueittensa Virtapiiriryhmien taustatukena sekä tuki uusien virtapiirien käynnistymistä Korpilahdella ja Saarijärvellä. Virtapiirien vertaisohjaajille järjestettiin vuosittain innostamis- ja virkistyspäiviä yhteistyössä Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen Versova hankkeen kanssa. Virtapiirit ovat pääosin sivukylillä toimivia ikääntyvien vertaisohjattuja ryhmiä. Virtapiireissä ohjaajina toimivat vapaaehtoiset ikäihmiset. Jokaisella virtapiiriin osallistuvalla on mahdollisuus osallistua kokoontumisten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Virtapiirit kokoontuvat säännöllisesti (viikoittain, joka toinen viikko tai kerran kuukaudessa), useimmiten kaksi tuntia kerrallaan mm. kyläkouluilla, kyläyhdistysten ja maamiesseurojen taloilla. Virtapiirit ovat koonneet yhteen kymmeniä lähialueidensa ikääntyneitä ihmisiä. Toiminta on osallistujille maksutonta ja avointa. Vanhimmat Virtapiirit ovat käynnistyneet yhdistyksemme aikaisemman, Elämän virtapiirit hankkeen toimesta ja toimineet jo yli kahdeksan vuoden ajan. Virtapiiritoiminta on ennaltaehkäisevää ja kotona asumista tukevaa ryhmätoimintaa. Toiminta lisää yhteisöllisyyttä, sosiaalista vuorovaikutusta ja vahvistaa ikääntyneen sosiaalisia verkostoja. Virtapiiri on halpa toimintamalli ja sen ennaltaehkäisevä luonne saa aikaan säästöjä. Vertaisryhmä tukee kokonaisvaltaisesti arjessa selviytymistä. Toiminta pitää sisällään sosiaalisen tuen lisäksi vahvasti psyykkisen ja fyysisen toimintakyvyn tukemiseen ja ylläpitämiseen liittyviä elementtejä. Erityinen merkitys Virtapiireillä on haja-asutusalueilla ja kylillä, jossa ei ole muuta osallistavaa toimintaa ja sosiaaliset kontaktit ovat muuten vähäisiä. Virtapiiriohjaajat tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä, siksi heidän tukemisensa on tärkeää. Hankkeen aikana järjestetyissä innostamis- 17

18 päivissä ohjaajat ovat saaneet jakaa keskenään kokemuksiaan ja toimintavinkkejä sekä virtapiirin ohjaamiseen liittyviä huolia ja iloja. Innostamispäivät ovat mahdollistaneet ohjaajien keskinäisen vertaistuen. Lisäksi päivissä keskeistä on ollut tarjota ohjaajille virkistäytymistä muun muassa kädentaitopajojen, yhteisen lounaan ja kahvien muodossa. Innostamispäivät ovat olleet yksi tapa kiittää ohjaajia heidän tärkeästä panoksestaan ryhmän hyväksi. Toiminnan jatkumisen turvaamiseksi Kimppa -hankkeessa on laadittu virtapiiriohjaajan tehtävänkuvaus ja ohje toiminnan edellyttämästä ammattilaisten tuesta sekä vinkkivihko, joka sisältää linkkejä, toimintaideoita ja tukea omaan jaksamiseen. 18 Virtapiiriohjaajan tehtävänkuvaus Millaisia tehtäviä Virtapiiri toimintaan kuuluu? kahvinkeittoa, ohjelman ideointia, keskustelua, jälkien siivousta, tilan lämmitystä Missä toiminta tapahtuu? Virtapiiri kokoontuu PAIKKA, OSOITE Kuinka usein ohjaajan toivotaan osallistuvan? Virtapiiri kokoontuu PÄIVÄMÄÄRÄT, KELLONAJAT Mitä enemmän vapaaehtoisia on sitä harvemmin ohjauskerta osuu itselle. Kuinka kauan tehtävä kerrallaan kestää? Virtapiiri kestää 2 tuntia kerrallaan, ohjaajat tulevat noin tuntia aikaisemmin ja jälkien siivoamiseen menee noin puoli tuntia. Kuinka pitkää sitoutumista tehtävä edellyttää ohjaajalta? Syys- tai/ja kevät kaudeksi Virtapiiri ei kokoonnu kesällä. Mahdollisesti lyhyemmäksi aikaa, jos vapaaehtoisia on paljon. Millaisista ominaisuuksista tai taidoista tehtävässä on hyötyä? Sosiaalisuus, kotitaloustaidot, rohkeus ohjata ryhmää Mitkä ovat erityisesti huomioitavia asioita tehtävän kohteessa tai toimintaympäristössä? Ryhmät ovat melko suuria, henkeä ja osallistujat ovat iäkkäitä. Millainen sopimus ohjaajien kanssa tehdään? Ohjaajien yhteystiedot ovat Jyväskylän kaupungin ikääntyvien ennaltaehkäisevän työn palvelupäälliköllä ja Saarikan varhaisen tuen palveluohjaajalla. Millaista koulutusta tehtävään annetaan? Ohjaajille tarjotaan kerran vuodessa mahdollisuus osallistua Innostamoon, jossa on työnohjauksellisia ja koulutuksellisia elementtejä virkistyksen lisäksi. Miten perehdytys hoidetaan? Kokeneempi ohjaaja perehdyttää uuden vapaaehtoisen paikan päällä. Miten ohjaajien tuki ja ohjaus järjestetään? Vapaaehtoisella on mahdollisuus soittaa Jyväskylässä ennaltaehkäisevän työn palvelupäällikkölle ja Saarikan alueella varhaisen tuen palveluohjaajalle. He lähettävät myös 2-3 kirjettä vuodessa, jossa tarjotaan ideoita ja ajankohtaisia vinkkejä. Innostamo järjestetään kerran vuodessa. Miten ohjaajia huomioidaan? Innostamo järjestetään viihtyisässä ympäristössä ja sen toteuttaminen on yksi osa vapaaehtoisten huomioimista. Virtapiiriohjaajat kutsutaan Jyväskylässä Vaparin ja Saarikan alueella Saarikan vapaaehtoisten yhteisiin tilaisuuksiin. Miten toimintaa seurataan ja raportoidaan? Virtapiireissä on päiväkirjat, johon kirjataan kokoontumiskerran aihe, osanottajat ja muita huomioita. Vapaaehtoiset lähettävät Kerran vuodessa näistä koosteen palveluohjaajalle.

19 Saarikan alueen Virtapiirien toiminnan edellytyksiä Virtapiiri Vapaaehtoisten ohjaamat Virtapiiri-ryhmät ovat osa ikääntyvien Varhaisen tuen palveluita, joiden avulla vahvistetaan ikäihmisten voimavaroja ja toimintakykyä mahdollisimman pitkään kotona asumisen tueksi. Tavoitteena on luoda edellytykset kestävälle Virtapiiri- vertaistoiminnalle. Saarikan nettisivuille kirjoitetaan kuvaus Virtapiireistä Varhaisen tuen palvelut -kohtaan. Toimintamahdollisuuksia haja-asutusalueilla Virtapiirejä kokoontuu seuraavilla kylillä; Saarijärven Mahlulla, Lannevedellä, Kalmarissa, Karstulan Kimingissä, Kannonkosken Kannonjärvellä, Vuoskoskella ja Kivijärven Lokakylällä. Virtapiirit kokoontuvat kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa, kaksi tuntia kerrallaan. Osanottajat suunnittelevat toiminnan sisällön toiveittensa ja ideoittensa mukaan. Virtapiiriohjaajien tehtävänkuvaus Katso liite. Vapaaehtoisten ohjaajien tuki ja ohjaus 1. Varhaisen tuen palveluohjaaja lähettää ohjaajille 2-3 kertaa vuodessa info-, idea- ja vahvistustukipaketin. Ohjaajia muistetaan joulukortilla. 2. Kerran vuodessa ohjaajat kutsutaan Innostamoon. Innostamossa tarjotaan työnohjausta, koulutusta, ajankohtaista tietoa, virkistystä ja vertaistukea. Tilaisuudet järjestetään eri puolilla Saarikan toiminta-aluetta, niin että toteuttamisvastuu jakautuu tasapuolisesti. Innostamo toteutetaan yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Innostamo järjestetään viihtyisissä puitteissa ja se on osa palkitsemis- ja huomioimisjärjestelmää. 3. Varhaisen tuen palveluohjaaja on tarvittaessa vapaaehtoisten ohjaajien tavoitettavissa kuunnellen, motivoiden ja ohjaten. 4. Virtapiiriohjaajat kutsutaan Saarikan vapaaehtoisten yhteisiin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin. Toiminnan rahoitus Koska ohjaajat ovat vapaaehtoisia, toiminnan rahoittaminen ei vaadi suuria rahallisia resursseja se ei ole kuitenkaan ihan ilmaista. Kunnat tukevat Virtapiirien toimintaa vuosittain toimintaavustuksin. Ohjaajia neuvotaan ja autetaan hakemaan rahoitusta kunnilta, paikallisilta yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Seuranta ja arvionti Virtapiireissä pidetään päiväkirjaa, johon kirjoitetaan kokoontumiskerran teema, osanottajat ja muuta huomioitavaa. Palveluohjaaja saa tiedot kerran vuodessa. Leskien klubi Kimppa hanke on ollut tukemassa Leskien klubin käynnistymistä Saarijärvellä yhteistyössä Saarijärven seurakunnan ja Saarikan kanssa. Toimintamallia on kokeiltu jo pitkään Tampereen Mummon kammarissa ja Jyväskylässä seurakunnan ja Versova hankkeen yhteistyönä. Leskien klubi on vertaisryhmä iäkkäämpänä leskeytyneille. Puolison kuolema on monelle yksi elämän suurimmista muutosvaiheista. Puolison kuolema muuttaa arkea ja elämän suunnitelmia monin tavoin. Leskien klubilla voi jakaa näitä kokemuksia ja kuunnella toisten ajatuksia ja kokemuksia siitä, miten he ovat löytäneet voimavaroja uudenlaiseen elämänvaiheeseen ja identi- 19

20 20 teetin muodostukseen. Klubilla ei puhuta vain surusta, siihen sopii paremmin ensin seurakunnan järjestämät sururyhmät, vaan monipuolisesti erilaisista elämän asioista. Ryhmässä voi löytää uusia ystäviä ja oivalluksia, mikä kannattelee omassa arjessa niin fyysistä, henkistä, sosiaalista kuin hengellistäkin hyvinvointia. Väestön ikääntyessä iäkkäiden ihmisten surusta on tullut näkyvämpi ilmiö, silti ikääntyneiden surevien tarpeista on vähän tietoa. Surevat tarvitsevat pitkäaikaista tukea, koska normaalit tukiverkostot ovat harventuneet. Omat ystävät, jotka aikaisemmin auttoivat vaikeina aikoina, ovat heikentyneet ja koko ystäväpiiri on harventunut. Nykyään on tavallista, että lapset asuvat kaukana vanhemmistaan, joten heistäkään ei ole apua. Leskien klubin toiminta jatkuu ja ohjaajina toimivat seurakunnan ja Saarikan työntekijät. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämismallit vanhuspalveluyhteisöissä Kimppa -hanke on järjestänyt hankekunnissaan vapaaehtoistoiminnan koulutuksia yhteistyössä emo-organisaation toisen hankkeen, Versovan kanssa. Osassa koulutuksia kokeiltiin uutta toimintamallia, jossa oli mukana samanaikaisesti sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia. Koulutusten tarkoituksena on ollut edistää vapaaehtoistoimintaa ikääntyvien parissa sekä kehittää laadukasta vapaaehtoistoimintaa. Koulutusten alkuosa on ollut suunnattu ammattilaisille, jotka ovat pohtineet ja käsitelleet vapaaehtoistoiminnan organisointiin ja käytäntöihin liittyviä kysymyksiä. He ovat saaneet purkaa ja tuoda esille omia käsityksiään, kokemuksiaan ja pelkojaan liittyen vapaaehtoisten kanssa työskentelemiseen. Lisäksi he ovat tehneet tehtävänkuvauksia vapaaehtoistoiminnan paikoista omaan organisaatioonsa tai yksikköönsä. Koulutuksen toiseen osaan on liittynyt paikallisia vapaaehtoisia. Ammattilaiset ja vapaaehtoiset ovat yhdessä pohtineet vapaaehtoistoiminnan merkityksiä ja motivaatiota sekä toiminnan reunaehtoja. Koulutuksella on siten mahdollistettu heidän kohtaamisensa ja madallettu kynnystä vapaaehtoisten vastaanottamiseen ja vapaaehtoisten toiminnan aloittamiseen näissä paikoissa. Työyhteisön myönteisellä suhtautumisella on merkittävä vaikutus vapaaehtoistoiminnan onnistumiseen. Hankkeessa on puhuttu ammattilaisten valmennuksesta, kun vapaaehtoistoimintaa on tehty tutuksi työyhteisöille. Vapaaehtoistoiminnan juurruttaminen vanhuspalveluyksiköihin käynnistää muutosprosessin, jonka aikana ammattilaiset pohtivat omaa identiteettiään ja toimenkuviaan sekä ammatillisen työn ja vapaaehtoistyön rajapintoja. Saarikan työntekijöille on erikseen järjestetty vapaaehtoistoiminnan tietoiskuja, joissa työntekijöille on tarjoutunut tilaisuuksia pohtia vapaaehtoistoiminnan kysymyksiä; esteitä, riskejä ja toisaalta merkityksiä toiminnan kaikille osapuolille. Nämä tilaisuudet ovat edenneet ratkaisuja etsien ja positiivista ilmapiiriä luoden. Olennaisimmaksi asiaksi on noussut työntekijöiden kuul luksi tuleminen. He ovat saaneet sanoa ääneen pelkonsa ja olettamuksensa ja heidän ajatuk siaan on kuunneltu tyrmäämättä tai mitätöimättä. Kun ihminen tulee kuulluksi, hän pystyy toimimaan joustavammin ja pystyy ottamaan vastaan uusia ajatuksia ja näkemään mahdollisuuksia. Innostus ja myönteisyys toimintaa kohtaan lisääntyvät, kun työntekijät saavat itse ideoida toimintaa ja sen toteutusta. Osallistava työskentelytapa synnyttää omia oivalluksia. Tärkeää on ollut myös se, että työntekijät ovat huomanneet miten paljon heillä on valtaa vaikuttaa toiminnan sisältöön ja periaatteisiin. Hankkeessa on ollut ilo seurata onnistuneita muutosprosesseja, joissa yhden innostuneen työntekijän ansiosta vähitellen koko henkilökunta on asian takana ja ylpeä uudesta toimin-

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN

YHDESSÄ EI OLLA YKSIN YHDESSÄ EI OLLA YKSIN KESKI-SUOMEN HYVINVOINTIYHTEISTYÖHANKE 18.5.2017 PERUSTIEDOT Kolmivuotinen (2017-2019) hanke, alkaen 3.4.2017 Yksinäisyyden vähentämisen teemarahoitus STEAsta Rahoitus sisältää kahden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön 22.8.2017 Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa Hyviä käytäntöjä Suomessa Kuntatalo 14.3.2017 Ritva Pihlaja Mitä lainsäädännössä sanotaan osallisuudesta? Maakuntalaki HE 2.3.2017 Maakuntien ylin päätösvalta on maakuntavaltuustolla ja maakuntahallituksella.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Kumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari Heidi Puumalainen

Kumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari Heidi Puumalainen Kumppanuusterveisiä naapurista Nurmijärveltä Yhteistyössä tulevaisuus 3 seminaari 7.9.2016 Heidi Puumalainen @yverkosto #yhdistysverkosto Taustasta matkalla kohti kumppanuutta Matkaan lähtemisen taustalla:

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot