TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 217 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä Talonäyttely Lintula 217

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 217 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asuminen ja kaavoitus 22 3 HENKILÖSTÖ 25 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 34 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 83 6 TULOSLASKELMAOSA 95 7 INVESTOINTIOSA 12 8 RAHOITUSOSA 16 9 KONSERNITAVOITTEET 19 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Vakanssi- ja henkilökuntaluettelo 114 Käyttötalouden yhdistelmä eriteltynä ulkoiset, sisäiset ja vyörytykset 123

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kaupunginhallitus Palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODELLE 217 Valtuusto hyväksyi vuoden 217 talousarvion kokouksessaan Talousarviossa valtuusto vahvisti toimielimille sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 217 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma jaetaan palvelukeskuksille, tulosalueille ja tulosyksiköille. Lisäkappaleita voi tilata taloushallintosihteeri Merja Ojansivulta, puhelin Täytäntöönpano-ohjeet pyydetään toimittamaan yksiköissä kaikille näitä ohjeita tarvitseville henkilöille ja käsittelemään palvelukeskusten johtoryhmissä ja työyksiköiden työpaikkakokouksissa. 1 Talousarvion velvoittavuus Kuntalaki velvoittaa noudattamaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa talousarviota. Kaupungin taloudenhoitoa koskevat keskeiset määräykset on annettu kuntalaissa, hallintosäännössä ja talousohjeissa. 2 Taloudellisuus Toimielinten ja niiden alaisen henkilöstön tulee talousarvion määrärahoja käyttäessään noudattaa säästäväisyyttä ja taloudellisuutta sekä pitää kaupungin tarjoamien palveluiden kustannukset kohtuullisella tasolla. Julkisten hankintojen tarjouspyynnöt tuodaan lautakuntiin käsiteltäviksi ennen niiden ilmoittamista julkisesti, mikäli lautakunta ei ole delegoinut päätöksentekoa viranhaltijalle. Toimialojen on kiinnitettävä erityistä huomiota tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perintään sekä hankittavien palveluiden ja materiaalien kustannuksiin. Lautakuntien on järjestettävä palvelutuotantonsa siten, että myönnetyt määrärahat riittävät. Ensisijainen vastuu rahojen riittävyydestä on palvelukeskuksen ja eri yksiköiden johtajilla. Esitettäessä menojen lisäystä tai tulojen vähennystä talousarvioon, lisämääräraha tai tulovajaus on ensisijaisesti katettava vastaavan suuruisella menojen vähennyksellä tai tulojen lisäyksellä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus myös määrärahoihin ja

4 tuloarvioihin. Mikäli joudutaan tekemään muutoksia sisäisiin eriin on muutoksien valmistelussa huomioitava sekä veloittava että veloitettava osapuoli. 3 Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Hallintosäännön 5. luvun 28 :n mukaan kaupunginhallitus ja lautakunnat hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valtuuston hyväksymän talousarvion sitovuus on esitetty talousarviokirjassa. Käyttösuunnitelmissa toimielinten tulee - sopeuttaa toimintansa myönnettyihin määrärahoihin, - suunnitella toimintansa varainhoitovuoden alussa niin, että määrärahat riittävät koko vuoden tarpeisiin ja että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, - pidättäytyä toiminnan laajentamisesta tai uusien tehtävien ottamisesta ellei siihen ole talousarviossa myönnetty varoja, - ottaa huomioon talouden tasapainottamisesta aiheutuvat talousarvion muutostarpeet. Määrärahojen kohdennuksessa vastuu on toimielimillä. Perustettavien uusien vakanssien ja sijaisuuksien täyttäminen tulee ajoittaa ja toteuttaa siten, että määrärahojen riittävyys voidaan turvata alkaen on ollut voimassa täyttölupamenettely siten, että luvan avoimeksi tulleen palvelussuhteen täyttämiseen, myös yli kuuden kuukauden sijaisuuden täyttämiseen, antaa kaupunginjohtaja, lukuun ottamatta - hoitohenkilöstöä, lääkäreitä ja laitosapulaisia sosiaali- ja terveystoimessa - opetushenkilöstöä ja kouluavustajia koulu- ja sivistystoimessa - ruoka- ja siivouspalveluhenkilöstöä sekä - palkkatuella palkattavaa henkilöstöä, joiden osalta täyttöluvasta päättää edelleen ko. palvelukeskuksen johtaja. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat käyttötalouden osalta valtuuston myöntämän sitovan määrärahan ja tuloarvion alemmille tasoille ja päättävät tarvittaessa tarkemmista tavoitteista, joiden on sopeuduttava valtuuston hyväksymiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma on laadittava myös investointiosasta. Käyttösuunnitelmiin ei saa sisällyttää valtuuston sitovaksi hyväksymien meno- ja tuloperusteiden eikä tavoitteiden vastaisia eriä. Käyttösuunnitelmat tulee laatia siten, että valtuuston hyväksymät määrärahat riittävät koko vuodeksi. Käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on toimielimelle esitettävä valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimielimen tulee määrätä käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä viranhaltijat, joilla on oikeus vahvistaa alemmantasoiset käyttösuunnitelmat ja mikä on viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien sitovuustaso.

5 Viranhaltijat jakavat edelleen toimielimen vahvistaman osamäärärahan ja osatuloarvion tarkempiin osiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien on puolestaan sopeuduttava kaikilta osiltaan toimielinten käyttösuunnitelmiin. Viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien vahvistamisesta ja muuttamisesta on pidettävä päätöspöytäkirjaa. Taloussuunnitelmakaudelle on laadittu tasapainotusohjelma. Ohjelman toimenpideesitykset on otettava huomioon käyttösuunnitelmia laadittaessa. Käyttösuunnitelmien numero-osat laaditaan / tarkistetaan taloussuunnitteluohjelmistolla. Mahdolliset muutokset palkkaliitteelle tehdään keskitetysti. Korjausesitykset on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelmat on käsiteltävä mennessä. Hyväksytyt käyttösuunnitelmat on toimitettava taloushallintosihteeri Merja Ojansivulle. Käyttösuunnitelman laadinnan jälkeen valmistellaan vuotta 217 koskevat kuukausibudjetit mennessä. 4 Talousarvion ja käyttösuunnitelmien toteutumisen seuranta Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Osavuosikatsausten yhteydessä raportoidaan myös toteutumien olennaiset poikkeamat suhteessa talousarvioon, niiden syyt sekä toimenpide-esitykset poikkeamien korjaamiseksi. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä. Toimielimen tulee käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä päättää, miten toimielimen ja viranhaltijoiden käyttösuunnitelmien seuranta muutoin järjestetään määrärahojen ja tuloarvioiden sekä tavoitteiden toteutumisen osalta. 5 Tositteiden käsittely Ostolaskujen oikeellisuus on tarkistettava huolellisesti. Ostolaskulla voi olla myös numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintä, jonka suorittaja on eri henkilö kuin asiatarkastaja. Numero- ja yksikköhintatarkastusmerkinnän suorittaja siirtää laskun asiatarkastajalle. Tavaran tai palvelun vastaanottaja tarkastaa ostolaskun ja lähettää laskun hyväksyjälle. Mikäli maksuasiakirjassa ei ole numero- ja yksikköhintatarkastusmerkintää, katsotaan asiatarkastajan suorittaneen ko. tarkastuksen. Menojen hyväksymisestä ja maksamisesta sekä myyntilaskuista ja niiden sisällöstä on annettu määräykset hyväksytyssä talousohjeessa.

6 Meno on hyväksyttävä aina oikealle tilille riippumatta siitä onko siihen käyttösuunnitelmassa varattu varoja. Laskutuslisää ei tule hyväksyä, mikäli siitä ei ole laskuttajan kanssa etukäteen kirjallisesti sovittu. Vasta laskussa mainittu laskutuslisä ei tarkoita ennalta sopimista. Viivästyskorko maksetaan vasta sen jälkeen, kun lasku on myöhässä yli 3 päivää laskun saapumisesta, mikäli laskuttajan kanssa ei ole toisin etukäteen sovittu tai laissa, asetuksessa taikka sopimuksessa ole toisin määrätty. Ostolaskujen kohdistamisessa oikealle tilikaudelle on noudatettava tarkasti suoriteperusteisuutta. Laskut kirjataan menoksi sille tilikaudelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu. 6 Työsuhde vai ostopalvelu Työnantaja ja työntekijä eivät voi vastoin työsopimuslain säännöksiä sopia siitä, onko kyseessä työsopimussuhde vai tehdäänkö sovittu työ yrittäjätoimintana. Jos työnteon tosiasialliset olosuhteet eivät vastaa sovittua, voi eläkelaitos tai verottaja jälkikäteen tulkita oikeussuhteen työsuhteeksi. Mikäli kaupunki on teettänyt tai ostanut yhtiöltä tai yrittäjältä työsuorituksen, laskun hyväksyjän tulee tarkastaa, että maksunsaajayhtiö tai -henkilö on merkitty ennakkoperintärekisteriin, (valtion, kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan tai pörssiyhtiön osalta ei ennakkoperintärekisteriotetta tarvitse tarkistaa). Mikäli työn suorittajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin on lasku toimitettava hyväksyttynä palkanlaskentaan ennakonpidätyksen toimittamista varten. Ennakkoperintärekisteröinnin voi tarkistaa yritystietojärjestelmästä internetin kautta osoitteessa tai valtakunnallisesta puhelinnumerosta Käytännössä ongelmatilanteita on syntynyt silloin, kun ostopalvelussopimukseen on otettu tyypillisiä työsuhteen ehtoja. Esimerkiksi ammatinharjoittajalla ei ole oikeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin. Ostopalveluna ei myöskään voida ostaa sellaisen työn suorittamista, johon sisältyy viranomaistehtäviä tai julkisen vallan käyttöä. Julkista valtaa voi käyttää vain kuntaan tai kuntayhtymään virkasuhteessa oleva henkilö. Työoikeudessa vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan työntekijän ja työnantajan välistä oikeussuhdetta ei voida jakaa, mikä on lähtökohta myös työeläkelakeja sovellettaessa. Vaikka erilliset työt kuuluisivatkin eri työeläkelakien soveltamisalaan, järjestetään työntekijän eläketurva kokonaisuudessaan sen mukaan, mikä on hänen pääasiallinen työnsä. Henkilö ei yleensä voi olla samanaikaisesti samaan tahoon sekä työntekijän että yrittäjän asemassa. KuEL:n piiriin kuuluu nykyisin myös toimeksianto- tai konsulttisopimuksen perusteella tehty työ, mikäli toimeksisaaja ei ole yrittäjä, yhtiö tai muu yhteisö. Mikäli tosiasiallisten olosuhteiden perusteella työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty, KuEL:n soveltamisen ulkopuolelle jäävät sellaiset yrittäjät, joilla on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus tai Eläketurvakeskuksen ennen vuotta 22 antama päätös vakuuttamisvelvollisuuden vapauttamisesta. KuEL:n ulkopuolelle kuuluminen todennetaan vakuutuskirjan, eläkemaksun tai vapautuspäätöksen

7 kopiolla. Jos saman henkilön kanssa tehdään useita sopimuksia, riittää, että todistus toimitetaan ensimmäisen sopimuksen/laskun yhteydessä. Jos yrittäjätoiminta on niin vähäistä, ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YELvakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin. Jos henkilöllä ei ole esittää todistusta YEL- tai MYEL-vakuutuksesta tai vapautuspäätöksestä, toiminta kuuluu KuEL:n piiriin ja palkkiosta peritään palkansaajan eläkemaksu sekä maksetaan työnantajan eläkemaksu. Ilman yrittäjäeläkevakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluukuel:n piiriin, vaikka hänellä on ennakkoperintärekisteriote ja Y- tunnus. KuEL:n piiriin kuuluminen tässä tapauksessa ei muuta toimeksiantosopimusta työsopimukseksi eikä aiheuta muita työnantajavelvoitteita kuin eläkemaksun. Yli 68-vuotiaiden henkilöiden eläketurva ei enää kartu. Heiltä ei vaadita YEL-todistusta eivätkä he kuulu KuEL:n piiriin. Palvelukeskusten on pyydettävä YEL-todistus jo palvelua tilattaessa, kuitenkin viimeistään ennen laskua. Todistukset säilytetään keskitetysti taloushallinnossa. Ostoreskontran toimittajarekisteriin ao. henkilön tietoihin lisätään merkintä YEL-vakuutuksen olemassaolosta tai siitä, että työ kuuluu KuEL:n piiriin. Vastuu YEL-vakuutuksen voimassaolon tarkistamisesta kuuluu työn tilaajalle ja se on tarkistettava vuosittain. Henkilöstöhallinto ilmoittaa KuEL:n piiriin kuuluvat ansiot Kevan rekisteriin. Ilmoituksen jälkeen kaupunki saa Kevalta eläkemaksulaskun. Eläkemaksut kirjataan palveluita tilanneiden yksiköiden kuluksi. Taloushallinto perii palkansaajan eläkemaksun henkilölle maksettavasta palkkiosta. Jos YEL-vakuutuksen puuttuminen selviää vasta laskun maksamisen jälkeen, maksaa tilaajayksikkö myös palkansaajan eläkemaksun. YEL-vakuutuksen voimassaolo ei selviä ytj-rekisterin tiedoista. Vakuutusyhtiöt lähettävät YEL-vakuutustodistuksen vain vakuutetulle itselleen. Vakuutettu voi helposti tilata todistuksen oman vakuutusyhtiönsä verkkopalvelusta, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia vakuutusyhtiöönsä. Todistus on maksuton. 7 Investointeja koskevat menot Investointiosaan kirjataan hyödykkeen hankintamenot, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) hankintahinta on vähintään 1. euroa. Investoinnin hankintamenon suuruutta voidaan talousarviomuutoksella tarkistaa vuoden 217 aikana kokonaiskustannusarvion rajoissa. Talonrakennuskohteissa käyttäjähallintokunnan tulee pyytää kirjanpitopäällikön arvio kalustohankintojen aktivointimahdollisuudesta / investointimenoksi kirjaamisen mahdollisuudesta ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä. Käsittelyn jälkeen hankintaluettelot lähetetään tiedoksi kirjanpitopäällikkö Pirkko Auraselle.

8

9 1 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille.

10 2 Arvot ohjaavat toimintaa Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. Yhteistyökykyisyys Meille yhteistyökykyisyys on luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa vuorovaikutusta Asiakaslähtöisyys Tehokkuus Panostamme asiakaspalveluun ja kuntalaisten kuulemiseen, jotta kuntalaiset ja asiakkaat saavat tarvittavan tuen ja avun. Toimimme tehokkaasti ja laadukkaasti talouden antamissa raameissa turvataksemme kuntalaisten ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kehittämishalukkuus Kehitämme kokonaisuuksia rohkeasti ja kannustamme aloitteellisuuteen.

11 3 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit 1.Kaupungin talous on tasapainossa omavaraisuusaste >7 % lainakanta* max. 2 /asukas vuosikate/poistot väh. 1 % *ilman lunastushalleja ja konsernitilivelkaa 2.Kaupungin investoinnit tukevat kasvua ja tuottavuutta kustannus/hyöty analyysit (hankesuunnitelmissa) 3.Valkeakosken elinvoimaa kehitetään alueellisella yhteistyöllä asukasluvun kasvu Valkeakoskella 1 %/vuosi verotettavat tulot kasvavat koulutustaso nousee Toimenpiteet/Hankkeet A. Tasapainotusohjelmassa olevien hankkeiden toteutus, hankkeiden päivitys vuosittain B.Talouden suunnittelua ja raportointia kehitetään konserni- ja yksikkötasolla - konsernitasolla kehitetään suunnittelu- ja raportointijärjestelmiä -talousosaamista lisätään yksiköissä A.Hankeohjausmalli uudistetaan -päätöksenteon pohjana kustannushyöty -analyysit A.HHT -kasvukäytävän kehittämiseen osallistuminen B.Hamk:n Valkeakosken yksikön tulevaisuuden varmistaminen ja tilojen tehokas käyttö C.Selvitys ja suunnitelma avoimen kuituverkon toteuttamisesta Etelä- Pirkanmaalla D.Sote -yhteistyöselvitys aluesairaalan ja naapurikuntien kesken E. Eteläisen Pirkanmaan kuntarakenneselvitys 4.Kaupunkisuunnittelu tukee kasvua ja kestävää kehitystä tonttivarannon monipuolisuus - ok tontit (kpl) - rivitalotontit (asunnot) - kerrostalotontit (asunnot) - yritystontit (ha) A.Koko kaupunkia koskeva strateginen yleiskaava B.Pohjoisen alueiden yleiskaavojen laadinta C.Yhteinen yleiskaava mt 13 varren kaavoituksesta Lempäälän kunnan kanssa D..Jutikkalan asemakaava (yritysalue) E.Holminrannan asemakaava(yritysalue)

12 4 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet F.Kaupungin keskustan kehittäminen asemakaavoin ja toimenpitein - keskustaympäristön uudistaminen - Apiankadun asemakaavoitus G.Hyvinvointipuisto Kerhomajan ja Kirjaslammen sekä sairaalan alueelle MasterPlan, jossa - maankäytön suunnitelma - hyvinvointikonseptin suunnittelu 5.Yritysten ja työpaikkojen määrä kasvaa työpaikkaomavaraisuus työttömyysprosentti työpaikkojen määrä työllisten määrä uusien yritysten luomat työpaikat A.Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys - kaupunki tarjoaa yritystoiminnan puitteet ja palvelut (tontit, osaaminen, markkinointi) sekä osallistuu kehittämishankkeisiin B.Etelä-Pirkanmaa logistisena vyöhykkeenä- hanke C.Sisu-projektin 2-vuotinen jatko kaupungin omana toimintana 6.Palvelut järjestetään monipalvelumallilla palvelujen ostot/henkilöstökulut (palvelukeskuksittain) A.Palvelujen järjestämis- ja hankintapoliittinen ohjelma laaditaan ja sen toimenpiteet (n. 7 kpl) toteutetaan eri palvelukeskuksissa -palveluilla on monia tuottajia ja kuntalaisilla nykyistä enemmän valinnanvapautta 7.Palvelut ovat vaikuttavia ja asiakastarpeen mukaisia ja ne tuotetaan tehokkaasti palvelujen saatavuus (mittarit osavuosikatsauksessa) hyvinvoinnin kehitys (mittarit hyvinvointikertomuksessa) A.Merkitykselliset asiakasprosessit ja tuotteet tunnistettu, kuvattu ja tuotteistettu (ims-hanke). Asiakaspalaute-järjestelmä on kaikilla keskeisillä palveluprosesseilla - hallintokeskus - sivistystoimen keskus - sosiaali- ja terveyskeskus - kasvatus- ja opetuskeskus - liikunta- ja nuorisokeskus - tekninen keskus B.Terveyttä edistäviä erityishankkeita

13 5 Tavoite ja tilannetta kuvaavat keskeiset indikaattorit Toimenpiteet/Hankkeet on toteutettu - lähiliikuntapaikkojen rakentaminen eri ikäryhmät huomioiden - pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten tehostaminen yhteistyössä TYPin kanssa, suunnitelman laadinta - Etelä-Pirkanmaan mielenterveyssuunnitelma laaditaan, painotus avohoitoon 8. Kaupungin johtaminen on osaavaa ja toiminta tuloksellista tuottavuuden kehitys %/vuosi työtyytyväisyys (mittarit Kunta1 raportissa) C.Asiakaspalvelua parannetaan - k-talolle keskitetty asiakaspalvelu - lääkäri- hoitaja työpari vastaanottotoimintaan - perheneuvolan jonojen purku A.Johtamisjärjestelmä ja vastuut selkiytetään sekä omistajapoliittiset linjat täsmennetään - organisaatiorakenteen uudistus - johtosääntöuudistus - omistajapoliittisten linjausten tarkistus B.Johtamisen kehittämisohjelma laaditaan C.Henkilöstön kannustinjärjestelmäehdotus valmiina D.Henkilöstöohjelma päivitys (nyk. henkilöstöstrategia v.215 saakka) E.Työnantajakuvaa ja ennakoivaa rekrytointia kehitetään - työnantajakuvaa koskeva markkinointisuunnitelma - yhtenäinen rekrytoinnin toimintamalli

14 6 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Suhdannenäkymät Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet viime aikoina. Maailmankaupan kasvu jää v. 216 vain 2 prosenttiin ollen prosenttiyksikön alhaisempaa kuin maailmantalouden kasvu. Maailmankaupan ennustetaan hieman piristyvän, mutta kasvu jää 4 prosenttiin v Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6 prosenttiin v Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu muiden kehittyvien maiden talousnäkymiin erityisesti aiempaa hitaamman raaka-aineiden kysynnän johdosta. Vuonna 216 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 prosentilla viimevuotisesta johtuen lähinnä kotitalouksien suotuisasta reaalitulojen kehityksestä ja työllisyydessä tapahtuneesta käänteestä parempaan. Yksityisten investointien ennustetaan kasvavan 4,3 % ja kasvu on laajapohjaista, sillä vain t&k-investoinnit vähenevät. Vuoden 217 kasvuksi ennustetaan,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä, mutta kasvu on edelleen historiaansa verrattuna vaisua. Yksityiset investoinnit kehittyvät edelleen suotuisasti vaikka rakennusinvestointien kovin nousu on jo takana. Toisaalta kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät ja t&k-investoinnit kääntyvät myös nousuun. Yksityisen kulutuksen määrän kasvu hidastuu hieman, ollen,7 % v Kilpailukykysopimuksen seurauksena nimellisansioiden ennustetaan nousevan vain,8 %. Paraneva työllisyystilanne omalta osaltaan tukee yksityistä kulutusta. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän n. 2 prosentin nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Palvelutuotannossa ei ole merkittävää lisäpiristymistä näköpiirissä. Työllisten määrä lisääntyy,3 % ja työttömyysasteen arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin mutta jää edelleen tavanomaista hitaammaksi. Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppaa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Kansantalouden kehitys 214* 215* 216** 217** BKT:n arvo, mrd. euroa BKT, määrän muutos, % -,7,2 1,1,9 Työttömyysaste, % 8,7 9,4 9, 8,8 Työllisyysaste, % 68,3 68,1 68,5 68,8 Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1, -,2,4 1,1 Pitkä korko, 1 v, % 1,4,7,3,4 Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 217

15 7 Kuntatalous Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu v Kansantalouden tilinpidon käsittein paikallishallinto on,4 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Kuntataloutta vahvistavat etenkin hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset suorat sopeutustoimet. Palvelutarpeen kasvu aiheuttaa kuitenkin edelleen menopaineita kuntatalouteen. Myös investointitarpeet, korjausvelka ja kasvukeskusten palvelujen ja infrastruktuurin laajentaminen, pysyvät mittavina. Tilikauden tuloksen ylijäämästä huolimatta tulorahoitus ei riitä kattamaan nettoinvestointeja, ja kuntatalouden velkaantuminen jatkuu. Kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuodelle 217 arvioidaan vasta kuntien ja kuntayhtymien talousarvioesitysten valmistumisen jälkeen. Kilpailukykysopimukseen liittyvät henkilöstömenosäästöt ja hallituksen kuntataloutta vahvistavat toimet voivat osin syrjäyttää kuntien omia sopeutustoimia tulevina vuosina. Lisäksi kehitysarvioon sisältyvien hallituksen kuntataloutta vahvistavien toimien ja kilpailukykysopimuksen vaikutusarvioon liittyy epävarmuutta. Niiden lopullinen vaikutus kuntatalouden rahoitusasemaan riippuu mm. siitä, miten kunnat ja kuntayhtymät toimeenpanevat niitä. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUS KUNTATALOUTEEN Verotulot Kunnallisvero Ansiotuloveroperusteita lievennetään v. 217 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Indeksitarkistus vähentää kunnallisveron tuottoa arviolta 64 milj. eurolla. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisen osuuden pienentämistä jatketaan hallitusohjelman mukaisesti, mikä lisää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Vuonna 217 otetaan käyttöön ns. yrittäjävähennys, jonka arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa 53 milj. eurolla. Työllisyyden edistämiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan, mikä puolestaan vähentää kunnallisveron tuottoa 13 milj. eurolla. Kilpailukykysopimuksen tukemiseksi työtulojen verotusta kevennetään yhteensä 423 milj. eurolla v Verotus kevenee tasaisesti kaikissa tuloryhmissä. Kevennys vähentää kunnallisveron tuottoa 211 milj. eurolla. Eläketulon verotusta kevennetään yhteensä 136 milj. eurolla, josta kunnallisveron osuus on 62 milj. euroa. Nämä verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria, työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista ja palkkasumman pienenemisestä aiheutuvia vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Näitä verotuottomenetyksiä ei kuitenkaan kompensoida. Yhteensä veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti 39 milj. eurolla, ja valtionosuuksiin tehdään vastaavansuuruinen lisäys kompensaationa. Kiinteistövero Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa on linjattu, että kiinteistöveroa korotetaan hallituskauden aikana siten, että korotusten vaikutuksesta veron tuotto kasvaisi yhteensä 1 milj. eurolla. Korotuksista on toteutettu vuosina 216 ja 217 voimaantulevat muutokset, joilla saavutetaan puolet mainitusta lisätuottotavoitteesta. Näiden hallitusohjelmalinjausten lisäksi v. 217 kiinteistöveroa korotetaan 5 milj. eurolla, eli yhteensä vuoden 217 korotus on 75 milj. euroa. Korotuksesta noin 9 milj. euroa kohdistuu rakentamattoman, asuinkäyttöön kaavoitetun rakennusmaan kiinteistöveroon asuntotuotannon vauhdittamiseksi

16 8 Talousarvioesitykseen liittyvien veroperustemuutosten vaikutukset kuntien verotuloihin v. 217 (milj. euroa) Veroperusteiden indeksitarkistus -64 Yrittäjävähennyksen käyttöönotto -53 Kotitalousvähennyksen korottaminen -13 Asuntolainan korkovähennyksen supistaminen 13 Kilpailukykysopimukseen liittyvä veronkevennys -211 Eläketulon veronkevennys -62 Kiinteistöveron kiristäminen 75 Yhteensä -315 Valtionavut Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 1,3 mrd. euroa v Valtioavut alenevat vuodelle 216 budjetoidusta 7 %. Laskennallisiin valtionosuuksiin osoitetaan yhteensä 9,4 mrd. euroa, mikä on 5 % vuodelle 216 budjetoitua vähemmän. Valtionapujen alenemiseen vaikuttavat useat tekijät, joista merkittävimmät ovat perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto kunnilta Kelalle sekä kilpailukykysopimuksen perusteella tehtävät valtionosuuden vähennykset. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan 8,5 mrd. euroa. Valtionosuusprosentti on 25,23. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain, ja vuoden 214 tietojen perusteella tehtävä tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 34,5 milj. eurolla. Vuonna 217 peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan indeksisidonnaisten menojen lisäsäästö, 75 milj. euroa. Valtionosuutta alentaa myös edellisellä vaalikaudella päätetty valtionosuusleikkaus, 5 milj. euroa. Valtionosuusjärjestelmän kautta tehtävät veroperustemuutosten kompensaatiot puolestaan kasvavat 39 milj. eurolla. Valtionosuuksien indeksitarkistus on -,7 % v. 217, mikä vähentää peruspalvelujen valtionosuutta n. 5 milj. eurolla. Vuonna 217 otetaan käyttöön yli 6-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kertaluonteinen eläketuki. Muutos vähentää kuntien kustannuksia työmarkkinatuesta arviolta noin 33 milj. eurolla, ja peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Kilpailukykysopimus vaikuttaa sekä kuntatalouden menoihin että tuloihin. Se alentaa kuntien verotuloja mm. työntekijämaksujen muutosten kautta. Kilpailukykysopimukseen liittyvä ansiotuloverojen kevennys ei sen sijaan vaikuta kuntatalouden rahoitusasemaan, koska verotulojen aleneminen kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Sopimuksen arvioidaan alentavan kuntien työvoimakustannuksia vajaalla 7 milj. eurolla v Työnantajamaksujen alenemisesta ja lomarahaleikkauksesta seuraava säästö toteutuu välittömästi; sen sijaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön arvioidaan realisoituvan asteittain. Työajan pidennyksen ei kuitenkaan arvioida tuottavan säästöä opetussektorilla. Työajan pidennyksen arvioitu kustannussäästö otetaan osittain huomioon peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksessa v Lomarahaleikkausta vastaava säästö vähennetään valtionosuuksista sen sijaan täysimääräisesti. Kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuuden vähennys on OKM:n hallinnonalalla yhteensä n. 16 milj. euroa ja peruspalvelujen valtionosuudessa n. 356 milj. euroa. Valtionosuusvähennysten jälkeen kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntatalouden

17 9 rahoitusasemaan arvioidaan n. 9 milj. euroa heikentäväksi v Pidemmällä aikavälillä myös kuntatalous hyötyy kilpailukykysopimuksen suotuisista vaikutuksista kasvuun ja työllisyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Aiemmin päätetyn mukaisesti perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään kunnista Kelalle. Tämä vaikuttaa sekä kuntien menoihin että tuloihin, mutta kokonaisvaikutus on valtiokunta-suhteessa neutraali. Siirron arvioidaan hieman vähentävän toimeentulotuen alikäyttöä ja lisäävän toimeentulotukimenoja. Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat myös tulleet voimaan alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään 9 milj euroa v. 217 vuoden 216 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Peruspalvelujen valtionosuudessa on huomioitu nettolisäyksenä 59,6 milj. euroa muutosten johdosta. Terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Kuntien menojen arvioidaan alenevan muutosten seurauksena 75 milj. euroa vuoteen 216 verrattuna. Valtionosuuden mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 19,2 milj. euroa muutoksen johdosta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa.kuntien menojen arvioidaan tämän seurauksena vähenevän 25 milj. eurolla ja valtionosuutta vähennetään tätä vastaavasti 6 milj. eurolla. Osana kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelmaa vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Tämän arvioidaan vähentävän kuntien menoja n. 27 milj. euroa. Valtionosuudessa otetaan vähennyksenä huomioon n. 7 milj. euroa. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan 4,8 milj. euron valtionosuuden lisäys täydellä valtion rahoituksella. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää OKM:n hallinnonalan kuntien valtionosuuksia n. 3 milj. eurolla. Varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä varhaiskasvatuksen kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta koskevat muutokset tulivat voimaan Näiden muutosten on arvioitu vähentävän kuntatalouden menoja vuositasolla n. 67 milj. euroa, jota vastaava valtionosuuden vähennys on 17 milj. euroa. Esiopetuksessa olevien lasten varhaiskasvatusoikeutta muutetaan siten, että kunnille mahdollistetaan esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana. Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisen rahoituksen määräävää kerrointa alennetaan 2,49:stä 1,67:ään, mikä vähentää maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavaan opetukseen kuntien saamaa rahoitusta n. 34 milj. euroa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitus on tarkoitus uudistaa vuodesta 217 siten, että se perustuisi vuosittaisen laskentapäivän oppilasmäärän sijasta läsnäolokuukausien määrään, jolloin rahoitus reagoisi nykyistä paremmin

18 1 oppilasmäärissä tapahtuviin muutoksiin. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukemiseen varattua rahoitusta lisätään 3 milj. eurolla valtionavustusprosentin pitämiseksi ennallaan 86 prosentissa opetustarpeen kasvaessa. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta alennetaan ammatillisen koulutuksen reformin toteutukseen liittyen 19 milj. eurolla. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista enimmäisopiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö kohdennetaan kokonaisuudessaan kuntien rahoitusosuuteen valtionosuusprosenttia muuttamalla, minkä seurauksena lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen valtionosuusprosentit eriytyvät toisistaan. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämiseksi nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkamiseen kohdistetaan 1 milj. euron lisärahoitus, mistä kuntatalouteen kohdistuu n. 6 milj. euroa. Kirjastojen valtionavustuksiin osoitetaan 3,5 milj. euroa v Teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksiin edellisellä hallituskaudella pysyviksi päätetyt säästöt toteutetaan yksikköhintoja alentamalla. Säästö vähentää valtionosuuksia 2,9 milj. eurolla v. 217 edellisvuoteen verrattuna, mistä suuri osa kohdistuu kuntiin. Muut hallinnonalat Maahanmuuttajista kunnille maksettavat korvaukset nousevat n. 18 milj. euroon. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määräksi oletetaan v. 216 noin 7 2 ja v. 217 noin 4 5. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyessä Kelalle maksetaan korvaus perustoimeentulotuen osalta kuntien sijasta Kelalle. Valtion toimenpiteiden vaikutus kuntatalouteen Oheinen taulukko sisältää kaikki talousarvioesitykseen sisältyvät valtion toimenpiteet, joilla on vaikutusta kuntatalouteen. Valtion toimenpiteiden vaikutus on nettomääräisesti noin 4 milj. euroa kuntataloutta vahvistava v Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja. Näitä ovat mm. varhaiskasvatusta koskevat muutokset, erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen ja omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kunnat voivat kuitenkin omilla päätöksillään vaikuttaa merkittävästi siihen, miten näiden toimien vaikutukset realisoituvat. Kuntatalouteen vaikuttavat v. 217 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset. Näitä ovat mm. eläkeuudistus, joka alentaa kuntatyönantajan eläkemaksua, sekä kilpailukykysopimus, joka alentaa kuntien työvoimakustannuksia. Taulukkoon sisältyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksista vain valtionosuuden vähennys, noin 37 milj. euroa, jolla jaetaan sopimuksesta julkiselle taloudelle aiheutuvaa kustannusrasitusta valtion- ja kuntatalouden kesken.

19 11 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen, milj. euroa, muutos ) Menot Tulot Netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, Peruspalvelujen valtionosuus: Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen muutos Erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen Lisäys vanhusten kotihoitoon 5 5 Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen muutos Perhehoidon kehittäminen 2) 5 5 Omais- ja perhehoitajien vapaat Omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraava säästö Vanhuspalvelulain eräiden osatehtävien poistaminen Indeksisidonnaisten menojen,85 prosentin lisävähennys Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys Pitkäaikaistyöttömien eläketuki Valtionosuusleikkaus (edellisellä vaalikaudella päätetty) -5-5 Päivystysjärjestelmän uudistus (edellinen vaalikausi) Aikuisten hammashuollon säästötoimet (edellinen vaalikausi) Valtionosuusmenetysten kompensaatiot 3 3 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, vähennys Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala: Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet Koulutukselliseen tasa-arvoon, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen sekä opetusryhmäkoon pienentämiseen suunnattujen avustusten vähentäminen -5-5 Mahdollisuus toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoito maksullisena kerhotoimintana -5 5 Varhaiskasvatuksen kehittäminen -4-4 Lukiokoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille Vieraskielisten oppilaiden opetuksen tukeminen 3 3 Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoituksen alentaminen Lisäys ammatilliseen peruskoulutukseen maahanmuuttajien lisääntyneeseen koulutustarpeeseen vastaamiseksi Ammatillisen koulutuksen reformi Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitustason nettomuutos 1 1 Kerhotoiminnan tukeminen -2-2 Vapaan sivistystyön rahoituksen vähentäminen

20 12 Menot Tulot Netto Kouluttamattomien varannon purku ammatillisessa lisä- ja oppisopimuskoulutuksessa -7-7 Teattereiden ja orkestereiden menosäästön uudelleenkohdennus -1-1 Museoiden menosäästön uudelleenkohdennus -1-1 Ammatilliseen lisäkoulutukseen suunnatun kertaluontoisen lisäyksen poistuminen -2-2 Kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Kärkihanke: Palvelut asiakaslähtöisiksi 4 4 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Sote-uudistuksen tuki 3 3 Koulutus-EVO-korvaukset 2 2 Kuntouttava työtoiminta -5-5 Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle, valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen menoihin Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala: Kärkihanke: Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen 1 1 Yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Tuloveroperustemuutoksista seuraava verotuottomenetys ja niiden valtionosuuskompensaatio (39 milj. euroa) Kiinteistöveron korottaminen Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen -1-1 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottaminen lukien 1 1 Yhteensä Kustannustenjaon tarkistus VM OKM -3-3 Yhteensä Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä ) Valtion budjetilla on kuntatalouteen myös välillisiä vaikutuksia, joita ei ole huomioitu tässä taulukossa. Taulukossa luvut on pyöristetty lähimpään täyteen miljoonaan euroon. 2) Omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennettiin peruspalvelujen valtionosuuteen vuoden 216 lisätalousarviossa 49 milj. euron lisäys sekä omais- ja perhehoidon kehittämisestä seuraavaa kustannussäästöön liittyvä 11 milj. euron suuruinen vähennys. Verrattuna vuoden 216 varsinaiseen talousarvioon valtionosuuden lisäys on 9 milj. euroa ja vähennys 3,4 milj. euroa. Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 217

21 KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE JA KESKEISET TALOUDELLISET TAVOITTEET Valkeakosken kaupungin tulos on viime vuosina heilahdellut voimakkaasti. Vuonna 215 alijäämää kertyi 2,5 miljoonaa euroa mm. Roukon koulun tasearvon ja Tavasen osakkeiden alas kirjaamisen sekä ostopalveluylitysten vuoksi. Tämä kuvastaa sitä, että talousarviossa ei ole varaa yllätyksille ja lainakannan yhä kasvaessa liikkumavara heikkenee edelleen. Kasvavien lainanhoitokulujen lisäksi uhkana kaupungin talouden kehitykselle ovat mm. huonokuntoiset kiinteistöt, väestön ikääntyminen, korkeana pysyttelevä työttömyys sekä lasten ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi. Talouden pitämiseksi tasapainossa palveluiden tuottavuutta on parannettava ja on myös pystyttävä tekemään ratkaisuja, joiden avulla menoja leikataan pysyvästi. Vuoden 217 aikana koko kaupunkiorganisaatiota on tarkoitus tiivistää. Sosiaali- ja perhepalveluissa aloitetaan uudella organisaatiolla vuoden alusta; tavoitteena on saada prosessien selkeyttämisen ja päällekkäisen työn poistamisella paitsi vaikuttavuutta myös kustannussäästöjä. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien tulokseen ovat vähäiset, sillä mm. lomarahaleikkausten tuomat säästöt leikataan täysimääräisesti valtionosuuksista. Lisäksi toimenpiteet aiheuttavat verotulojen alenemisen. Tulopohjaa on vahvistettava pitämällä huoli kaupungin kasvumahdollisuuksista. Myös elinkeinorakenteen monipuolistamiseen on edelleen panostettava. Vuonna 217 järjestetään Länsi-Lintulan pientalonäyttely ja Pirkanmaan Portin markkinointia tehostetaan. Maankäyttöpalveluiden tavoitteena on pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Investointitahti on kova: vuosina valmistuvat mm. Tyryn lisäsiipi, uusi vesiasema ja Roukon koulu. Vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus alkaa ja lisäksi on budjetoitava investointirahaa muille peruskorjattaville kohteille sekä kalustohankinnoille. Investointeja on suunniteltu toteutettavaksi myös muilla rahoitusvaihtoehdoilla kuin kaupungin taseeseen otetulla lainalla. Tällaisia kohteita ovat Etelä-Pirkanmaan yhteinen vuodeosasto (kuntien omistama kiinteistöyhtiö) ja paloasema (leasing). Lainakannan kasvu ja lisääntyvät lainanhoitokulut aiheuttavat tarvetta tilikauden tuloksen parantamiseen. Toisaalta on huomioitava, että investoinnit myös tuottavat yllä- ja kunnossapitokustannusten alenemisen ja toiminnan tehostumisen kautta. Suunnittelukauden strategisia painopisteitä ovat mm. koko kaupunkia koskevan strategisen yleiskaavan laadinta sekä johtamisen kehittäminen. Tasapainotusohjelman päivittämistä ja siinä olemassa olevien hankkeiden toteuttamista jatketaan. Palveluiden järjestämis- ja hankintapoliittisen ohjelman toteuttamista jatketaan, samoin merkityksellisten asiakasprosessien tunnistamista ja kuvaamista. Em. toimien tavoitteena on saavuttaa tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia. Mahdollista maakunnallisten itsehallintoalueiden tulemista vuonna 219 ei talousarviossa ole lähdetty arvailemaan: vielä ei ole tiedossa mitkä kaikki tehtävät ja missä laajuudessa siirtyvät itsehallintoalueille. Oletettavasti tehtävien siirrossa joudutaan myös noudattamaan jonkinlaista siirtymäkautta. Talousarvion laadinnassa on lähdetty oletuksesta, että tehtävien siirron vaikutus kuntatason tulokseen Valkeakoskella olisi neutraali. Vuosi 218 on kopioitu lähes sellaisenaan vuodelle 219. Yleisellä tasolla kuntiin kohdistuu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä: - Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannukset poistuvat kuntien taloudesta v. 219 lähtien.

22 14 - Siirtyviä kustannuksia vastaava määrä tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen, jotta verotus kokonaisuutena ei kiristyisi. - Kaikkiin kuntiin kohdistuu kunnallisveroleikkaus 12,3 % -yksikköä. - Lisäksi kuntien yhteisöveroa siirretään osittain maakunnille. - Kuntien valtionosuuksista siirretään maakunnille sotea vastaava osuus (vuonna % peruspalveluiden valtionosuudesta). Samassa yhteydessä valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistus, jonka tarkoituksena on turvata rahoitus kunnille jääviin tehtäviin sekä tasata uudistuksesta johtuvia suuria vaikutuksia.

23 15 TULOSLASKELMA (sis. ja ulk. erät) TP 215 TA TA Muutos% Ts Ts Ta 16/ Toimintatuotot (+) , Toimintakulut (-) , Toimintakate , Verotulot (+) , Valtionosuudet (+) , Rahoitustuotot ja rahoituskulut , Vuosikate , Suunnitelman mukaiset poistot , Arvonalentumiset Tilikauden tulos , Poistoerojen lisäys(-) tai vähennys ( , Varausten muutos , Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , RAHOITUSLASKELMA TP 215 TA 217 muutos TS TS 216 TA 216/ Toiminnan rahavirta , Vuosikate (+/-) , Satunnaiset erät (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) , -5-5 Investointien rahavirta , Investointimenot (-) , Rahoitusosuudet investointimenoih , 2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden , Toiminnan ja investointien rahavi , Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset , Lainakannan muutokset , Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , Rahoituksen rahavirta , Rahavarojen muutos , Rahavarat , Rahavarat , Lainakanta , Lainakannan muutos , Lainakanta ,

24 16 Taloudelliset tavoitteet Veroprosentti TP 215 TA Tuloveroprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Tavoiteprosentti 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 Maan keskiarvo 19,83 19,87 19,87 19,87 19,87 Ero tavoiteprosentiin,,,,, Erotus keskiarvosta -,8 -,12 -,12 -,12 -,12 21, 2, 19, 18, 17, 16, 15, 14, 13, 12, Tuloveroprosentti Tavoiteprosentti TP 215 TA , -,2 -,4 -,6 -,8 -,1 -,12 -,14 TP 215 TA Erotus keskiarvosta Vuosikate TP 215 TA Vuosikate Vuosikatetavoite Vuosikate euroa/as Ero vuosikatetavoitteeseen Ero tavoitteeseen euroa/as Tavoitteessa suunnitelman mukaiset poistot Vuosikate Vuosikatetavoite TP 215 TA TP 215 TA Ero vuosikatetavoitteeseen Lainakanta TP 215 TA Lainakanta euroa/as Lainakanta ilman lunastuspo e/as Lainakanta Yritystilojen lunastussaaminen Konsernitilivelka Pankkilainat ilman lunastuspääomaa Lainakantatav. ilman lunastuspo eur Lask. lainakannan lyh. (8 v.) Lainakannan nettomuutos Ero lainakantatavoiteeseen euroa Ero lainakantatavoit. euroa/as TP 215 TA Lainakanta euroa/as. -4 TP 215 TA Lainakanta ilman lunastuspo e/as Lainakantatav. ilman lunastuspo euroa/as Ero lainakantatavoit. euroa/as

25 17 Tilikauden ylijäämä TP 215 TA Tilikauden ylijäämä Tilikausien ylijäämä (tase) Tilikauden ylijäämä, tavoite Ero tilikauden ylijäämätavoiteeseen TP 215 TA TP 215 TA Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämä, tavoite Tilikausien ylijäämä (tase) Kassan riittävyys, maksuvalmius TP 215 TA Kassavarat euroa/as Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk Kassamuutos Ero tavoiteeseen, vrk Kassan riittävyys , vrk Tavoite, kassan riittävyys, vrk TP 215 TA TP 215 TA Kassamuutos Omavaraisuusaste % TP 215 TA Omavaraisuusaste %, arvio 62,6 68,7 66,8 68,9 72,5 Omavaraisuusaste %, tavoite 7, 7, 7, 7, 7, Ero tavoitteeseen -7,4-1,3-3,2-1,1 2,5 8, 75, 7, 65, Omavaraisuusaste %, arvio Omavaraisuusaste %, tavoite 3, 2, 1,, -1, TP 215 TA , 55, -2, -3, -4, 5, TP 215 TA , -6, Ero tavoitteeseen

26 VÄESTÖTAVOITTEET JA TYÖLLISYYS Väestökehitys sekä kaupungissa suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Vuosi Väestö Muutos % Muutos abs ,8,9,7 -,2,2,8,3,7,7, Tilastokeskuksen ennakkotilaston mukaan vuoden 215 lopusta syyskuun loppuun 216 väestö on lisääntynyt 63 asukkaalla. Tilastokeskuksen väestöennuste Ikäryhmä 215 % 22 % 23 % 24 % , , , , , , , , , , ,7 77 3, , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä , , , , Lähde: Tilastokeskus/väestöennuste v. 215 Työttömyysasteen kehitys Valkeakoski Etelä- Pirkanmaan seutukunta % Pirkanmaa % Koko maa Työhallinto % % 27 11,1 1,5 8,6 8,2 6,9 28 1,4 9,6 8,2 7,6 6, ,5 13,7 11,5 1,3 8, ,5 12,2 12, 12,4 13,6 13,4 12,8 11,6 11,3 12,4 13,7 13,9 11,6 1,3 1,8 13,1 14,3 15,2 1, 9,1 9,4 11,3 12,4 13,4 Tilastokeskus % 216* 13,1 13,4 14,8 12,5 7,7 *syyskuu 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4

27 19 Työttömät työnhakijat Valkeakoskella (työhallinnon tilasto): Nuoret alle 25 v. Pitkäaikaistyöttömät Muut Yhteensä * * syyskuu Kaupungin työllistämismenot (tuhatta euroa) TP 215 TA 216 TA 217 TS 218 TS 219 Palkkatuettu työ menot tulot netto Koululaiset ja opiskelijat menot Kuntouttavat työllisyyspalvelut menot tulot netto Muut työllistämispalvelut menot Yhteensä menot tulot netto ESR- hankkeet (nettoosuudet) Varjoista Arkeen Työelämäosallisuutta vahvistavan monimuotoisen sosiaalisen kuntoutuksen ja yhteisösosiaalityön kehittäminen Muut työllisyyttä edistävät hankkeet (netto-osuudet) Ura Silta Vaateri

28 HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntalain mukaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. STM:n ja VM:n asettaman selvityshenkilötyöryhmän raportin mukaan sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille. Hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettaviksi. Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistä aikaviiveellä. Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan valtionosuuden kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Kertoimen merkitys valtionosuuksien määrään on kuitenkin hyvin vähäinen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (Terveydenhoitolaki 12 ) Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty useamman kunnan yhteistoimintana, yhteistoiminta-alueen on osallistuttava asiantuntijana eri toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä sosiaalisten ja terveysvaikutusten arviointiin alueen kunnissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valkeakoskella Valkeakoskella on laadittu hyvinvointikertomus ja hyvinvointikertomukset 214 ja 215. Lisäksi jo vuonna 21 laadittiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaohjelma Nimetty hyvinvointikoordinaattori on toiminut 9/212 lähtien. Lisäksi on nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen pysyvä ohjausryhmä (hyvinvointiryhmä), jonka tehtävänä on vastata terveyden edistämisen suunnittelusta, seurannasta ja arvioinnista. Ryhmässä on edustus kaikilta kaupungin hallinnonaloilta sekä lisäksi edustaja nuorisovaltuustosta ja vanhusneuvostosta.

29 21 Elinolot Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (214 1,2 7,4 8,6 2,7 32 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (215) 5, Asunnottomat yksinäiset / 1 asukasta (215),6 1,2 5,7 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (215) 26,7 29,3 29,8 62,5 Kunnan yleinen pienituloisuusaste (214) 1,8 13,7 13 4,1 22,9 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8. ja 9.luokan oppilaista (213) 5,7 52, ,1 78,8 Hyvinvoinnin jakautuminen Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (214) 1 23,1 26, ,6 4,6 Koettu hyvinvointi ja osallisuus Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 9,2 8,5 8,4,9 16,5 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 5,5 7,6 6,9 1,1 17,1 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (212) 59,9 59,1 58, ,9 Elintavat Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 18,8 12,6 13,1 3 31,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 14 11, ,1 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 15,9 16,8 16,4 8,2 32,7 Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luoka 39,2 3,6 31,9 18,5 53,3 Terveydentila Valkeakoski Pirkanmaa Koko maa Koko maan alin Mittatikku Koko maan ylin THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (211) 13, ,3 Menetetyt elinvuodet ikävälillä - 8 vuotta / 1 asukasta (213) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213 14,1 14,9 15,9 8 28,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / 1 asukasta (214) ,9 151,9 64,6 31,8 Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista (213) 12, ,3 4,9 22,9 Hyvinvointikompassin (THL) mukaisten mittareiden viimeisimmä arvot Valkeakoskella sekä vertailu Pirkanmaan maakunnan ja koko Suomen vastaaviin lukuihin. 1 Kuvaa tulojen jakutumista asteikolla - 1. Arvo 1 kuvastaa tilannetta, jossa kaikki tulot menevät yhdelle henkilölle; arvo tilannetta, jossa tulot jakautuvat tasan.

30 ASUMINEN JA KAAVOITUS Asuntokanta ja tuotanto Valkeakoskella oli vuoden 215 lopussa asuntoa, joista 41,6 % (4 666 asuntoa) oli omakotitaloissa, 1,3 % (1149 asuntoa) rivitaloissa ja 46,3 % (5192 asuntoa) kerrostaloissa. Vakinaisesti asutuista asunnosta oli 37,1% 1h + k/kk tai 2h + k/kk asuntoja, 3h + k/kk asuntoja 25,5 % ja 4h +k tai suurempia asuntoja 37,3 %. Valkeakoskella asui vuoden 215 lopussa asuntokuntaa. Yhden henkilön asuntokuntia vuoden 214 lopussa oli 41,7 %, kahden henkilön 33,6%, 3-4 henkilön 2, % ja 5 tai useampi henkilöä 4,7 %. Erillispientaloissa asuvista henkilöistä oli 31,5% yli 65-vuotiaita ( 1373 asuntokuntaa). Vuonna 215 valmistui 29 pientaloa (29 asuntoa) ja kaksi kerrostaloa (4 asuntoa). Valmistuneet asuinrakennukset ja asunnot Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuinrakennukset yht Pientaloasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Asunnot yht Vuokra-asuntotilanne ja vuokrataso Kaupunki on keskittänyt uustuotannon ja perusparantamisen rakennuttamistehtävät kaupunkikonserniin kuuluvalle Valkeakosken Asunnot Oy:lle. Valkeakosken Asunnot Oy:n hallinnassa oli yhteensä 866 asuntoa ja 9 liikehuoneistoa, joista 1 omassa käytössä. Valkeakosken Asunnot Oy:llä oli vuokra-asunnonhakijoita 154 kpl, joista asunnon saaneita 117. Vuokra-asuntojen alin peritty vuokra v. 216 on 8,81 /asm 2 /kk ja korkein 12,64 /asm 2 /kk. Keskivuokra on 1,55 /asm 2 /kk. Valkeakosken kaupungin vuokra-asuntotilanne oli kpl vuokrattavaa asuntoa ja 14 liikehuoneistoa. Hakijoita oli 4. Asuntojen alin vuokra on 5,62 /asm 2 /kk ja korkein vuokra on 1,82 /asm 2 /kk. Liikehuoneistojen alin vuokra on 2,92 / m 2 /kk ja ylin 1,67 / m 2 /mm. Tohka-Säätiön Asunto Oy Apianpirtissä ja Tohkatalossa on ikäihmisille tarkoitettuja asuntoja. Koskenkoti Tallikadulla on yleishyödyllisen Koskenkoti ry:n ylläpitämä vanhusten asumiselle tarkoitettu kohde. Lisäksi tuettua asumista tarjoaa Aspa-säätiön hallinnoima Aspa-koti Omenapiha, joka tarjoaa palveluasumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujille.

31 23 Aluesairaalan läheisyyteen on valmistunut v paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö, Wäinämöinen. Tämän viereen on rakennettu samaan käyttötarkoitukseen 6 -paikkainen Kantele. Kehitysvammaisille valmistuu 15 asunnon kohde Sointulaan vuoden 216 lopussa. Rakentamistarve Kaupungin keskustaan sijoitetaan uusien kaupallisten palveluiden lisäksi myös uutta korkealaatuista kerrostaloasumista. Tavoitteena on, että keskusta-alueelle rakennetaan myös vuokra-asuntoja. Rakentamistarve kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteesta johtuvaan keskustan hissillisten kerrostalojen kysyntään. Erityishuomiota tulee kiinnittää ympäristön esteettömyyteen. Kaupungin luovuttamat (myydyt ja vuokratut) tontit Omakoti *) 22**) 18***) Rivitalo 1 Kerrostalo 5 1 Työpaikkarakentaminen 1 *)lisäksi myyty 18 kpl omakotitontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina **) lisäksi myyty 8 kpl omakotitontteja sekä 1 kpl kerrostalotontteja, jotka olleet aiemmin vuokrattuina ***) lisäksi myyty 3 kpl omakotitalotontteja, jota olleet aiemmin vuokrattuina Vuonna 215 varattiin 21 kpl omakotitontteja. Vuonna 216 on lisäksi 31.7.mennessä varattu 23 tonttia. Asuntomarkkinat Valkeakoskella oli elokuussa 216 myytäviä asuntokohteita 289 kpl, joista 124 oli uudiskohteita. Asuntojen neliöhinnat ovat kokonaisuudessa laskeneet edellisvuodesta. Omakotitalojen ja paritalojen neliöhinnat ovat nousseet, mutta rivitalojen ja kerrostalojen neliöhinnat ovat laskeneet. Yleisesti Valkeakoskella asuntojen hinnat ovat muuta Pirkanmaata alhaisemmat. Markkinointiajat ovat lyhyemmät kuin vuonna 215. Maanomistus ja yleiskaavoitus Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Uusien työpaikka- ja teollisuusalueiden osalta painopistealueina ovat maantien 13 lähialueet. Yleiskaavoitettavia alueita ovat Pohjoisen suunnan yleiskaava, 13-tien yleiskaava sekä keskustan yleiskaava. Pohjoisen suunnan yleiskaava- alue sisältää myös Lotilanjärven alueen sekä Vanhankylän yleiskaavan päivittämisen. Yleiskaavat tehdään omana työnä mahdollisesti keskustan yleiskaavaa lukuun ottamatta.

32 24 Strategiset kaavoitushankkeet Yleiskaavoitus Kohde Tilanne (9/216) Tavoitevuodet Pohjoisen suunta (sis. myös Lotilan alueen ja Vanhankylän yleiskaavan päivityksen) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi tie (yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa) osayleiskaavatyö perusselvitysvaiheessa (ei vielä vireillä) osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 Keskustan yleiskaava perusselvityksiä aloitettu osayleiskaava valmis hyväksyttäväksi 219 Strateginen yleiskaava ei aloitettu/konsulttikaava valmis hyväksyttäväksi 218 Asemakaavoitus Kohde Tilanne (9/216) Tavoitevuodet Apia-Sointulan alue Asemakaavan valmis hyväksyttäväksi 217 perusselvitykset aloitettu Eteläinen keskusta Alueen kokonaissuunnittelu aloitettu, asemakaavoitus vaiheittain (osittain keskustan yleiskaavoituksen rinnalla) asemakaavat valmiita hyväksyttäväksi 217 vuodesta eteenpäin Pientaloalueet Valkeakosken kilpailuetuna ovat hyvät tontit ja kohtuullinen hinnoittelu. Tonttitarjonta pyritään säilyttämään monipuolisena hyvien kevytliikenne- ja virkistysyhteyksien läheisyydessä. Pientaloalueiden rakenne pyritään pitämään taloudellisena ja tarkoituksenmukaisena. Alueille pyritään osoittamaan erikokoisia tontteja. Pientalotonttivaranto on laaja ja monipuolinen. Kaavavarannon ylläpitämiseksi on kuitenkin jo aloitettu laajennusalueiden ja niitä palvelevien liikennejärjestelyjen suunnittelu. Strategisesti merkittävien suurempien asuinalueiden lisäksi kaavoitetaan pieniä täydennysrakentamiskohteita ja hankekaavoja. Keskusta ja kerrostaloalueet Torinrannan ja Apiankadun alueet ovat jo pääosin toteutuneet/toteutumassa. Kerrostalotonttivarannon turvaamiseksi on aloitettu asemakaavatyöt Sointulan alueilla. Ydinkeskustan viihtyisyyttä parannetaan erityisesti vesistöä hyödyntäen. Eteläisen keskustan kokonaissuunnittelu on käynnissä ja asemakaavoitus alkaa vaiheittain keskustan yleiskaavan rinnalla.

33 25 3 HENKILÖSTÖ Valtuuston vuonna 215 hyväksymä henkilöstöohjelma kattaa vuodet Henkilöstöohjelmasta pyrittiin tekemään mahdollisimman konkreettinen toimenpideohjelma, joka osaltaan varmistaa kaupunkistrategian sekä palvelujen järjestämisohjelman tavoitteiden toteutumisen. Kaupunkistrategiassa hyväksytyt kaupungin toimintaa ohjaavat arvot: avoimuus, yhteistyökykyisyys, asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja kehittämishalukkuus ohjaavat myös henkilöstötyötä. Henkilöstöohjelman mukaan kaupungin henkilöstötyön painopisteinä vuosina ovat henkilöstön työhyvinvointi, johtaminen ja esimiestyö sekä osaaminen ja ammattitaito. Työhyvinvointi Työhyvinvointiin vaikuttaa kunkin oman fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi työyhteisötaidot, esimiestoiminta, ilmapiiri, työn hallinnan tunne sekä oma asenne ja näkemys työyhteisöstä. Johtaminen ja esimiestyö Hyvä esimiestyö on kaupungin arvojen mukaista. Hyvä johtaminen tekee arjen työstä sujuvaa ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. Osaaminen ja ammattitaito Jatkuvassa muutoksessa ammattitaitoinen henkilöstö on menestymisen avain. Osaaminen on keskiössä niin rekrytoinnissa kuin perehdyttämisessäkin. Työyhteisöissä ammattitaidon syventäminen jatkuu koko työuran ajan. Henkilöstön nykyisistä osaamistarpeista on tiedettävä, ja niitä on myös ennakoitava, jotta osaamista voidaan kehittää palvelutarpeiden muutosten mukaisesti. Henkilöstöohjelmaan sisältyy edellä oleviin painopisteisiin liittyviä tavoitteita, niiden toteuttamiseksi toimenpiteitä, toimenpiteiden aikataulutusta, vastuutusta sekä seurantaa ja mittareita. Jotta henkilöstöohjelman asiat tulevat tutuiksi ja osaksi jokaisen kaupungin palveluksessa olevan työarkea, ohjelman täytäntöönpanoa on käsitelty palvelukeskusten johtoryhmissä. Joitakin ohjelmassa todettuja kehittämistoimenpiteitä, mm. sujuva ja yhtenäinen rekrytointi, kehityskeskustelukäytännön uudistaminen (Populus järjestelmän hyödyntäminen), työturvallisuutta varmistavat ilmoituskäytännöt (turvallisuushavainnot) jne. valmistellaan keskitetysti. Ohjelmaan sisältyvät, parhaiten työyksikkötasolla kehitettävät asiat (työhyvinvointi, työyhteisötaidot, tiedonkulun varmistaminen, oman työn kehittäminen) otetaan tarkasteltaviksi henkilöstöä osallistaen. Henkilöstöohjelman toteuttamisesta raportoidaan vuosittain kaupungin henkilöstökertomuksissa. Tarvittaessa henkilöstöohjelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää talousarvioprosessin yhteydessä.

34 26 Vakanssi- ja tehtäväjärjestelyt Lakkautetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus kehittämisasiantuntijan vakanssi 152 (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus etuuskäsittelijän vakanssi 238 (vs) sosiaalityöntekijän vakanssit 2373 ja 2632 (vs) kehittämisasiantuntijan vakanssi 2634 (ts) osastonhoitajan vakanssi 2236 (ts) sen vapautuessa neljä perhetyöntekijän vakanssia (ts) niiden vapautuessa Kasvatus- ja opetuskeskus ei lakkautettavia vakansseja Sivistystoimen keskus kieltenopettajan vakanssi 541 Liikunta- ja nuorisokeskus ei lakkautettavia vakansseja Tekninen keskus panostajan vakanssi 7336 (ts) mittausetumiehen vakanssi 7335 (ts) työpäällikön vakanssi 7211 (vs) Perustetaan seuraavat vakanssit lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei perustettavia vakansseja Sosiaali- ja terveyskeskus palvelupäällikön vakanssi, virkasuhde (sosiaalipalvelujen tulosyksikkö) neljä sosiaaliohjaajan vakanssia, virkasuhde (sosiaalipalvelujen tulosyksikkö) palvelupäällikön vakanssi, virkasuhde (mielenterveyspalvelujen tulosyksikkö, vakanssi täytetään kun osastonhoitajan työsuhteinen vakanssi on vapautunut) kolme ohjaajan vakanssia, työsuhde (vammaispalvelu) toimintaterapeutin vakanssi, työsuhde (kuntoutuspalvelut) Kasvatus- ja opetuskeskus ei perustettavia vakansseja Sivistystoimen keskus hyvinvointikoordinaattorin vakanssi, työsuhde Liikunta- ja nuorisokeskus ei perustettavia vakansseja Tekninen keskus yhdyskuntatekniikan päällikön vakanssi, virkasuhde

35 27 Lisäksi toteutetaan seuraavat muutokset lukien, ellei toisin mainita: Hallintokeskus ei vakanssien muutoksia Kasvatus- ja opetuskeskus ei vakanssien muutoksia Sivistystoimenkeskus näyttelyapulaisen vakanssi 536 (ts) muutetaan sen vapautuessa palvelusihteerin vakanssiksi (ts) Liikunta- ja nuorisokeskus siivoojien vakanssit 68, 69, 61 ja 613 (ts) muutetaan uimahallityöntekijän vakansseiksi (ts) Sosiaali- ja terveyskeskus johtavan sosiaalityöntekijän vakanssi 2375 (vs) muutetaan sosiaalityöntekijän vakanssiksi (vs) sosiaalityönjohtajan vakanssi 2371 (vs) sosiaali- ja perhetyönjohtajan vakanssiksi (vs) perheohjaajan vakanssit 264, 2641, 2655 ja 2656 (ts) perhetyöntekijän vakanssiksi (ts) kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan vakanssi 2643 (ts) palveluneuvojan vakanssiksi (ts) hoitajan vakanssi 2427 (ts) ohjaajan vakanssiksi (ts) ohjaajan vakanssi 2596 (ts) vastaavan ohjaajan vakanssiksi (ts) sairaanhoitajan vakanssi 2416 (ts) asiantuntijahoitajan vakanssiksi (ts) fysioterapeutin vakanssi 2285 (ts) palvelupäällikön vakanssiksi (ts) Tekninen keskus suurtalouskokki-siivooja-talonmies vakanssi 4247 (ts) muutetaan ruokapalvelutyöntekijäsiivoojan vakanssiksi siivoojien vakanssit 2524 ja 731 (ts) siivooja-ruokapalvelutyöntekijän vakansseiksi (ts) kirvesmiehen vakanssi 7359 (ts) kiinteistönhoitajan vakanssiksi (ts) kiinteistönhoitajan vakanssi 7237 (ts) erikoisammattimiehen vakanssiksi (ts). Vakanssit palvelukeskuksittain 1.1. Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus 444,5 445,5 444,5 444,5 Kasvatus- ja opetuskeskus 416,5 416,5 416,5 416,5 Sivistystoimen keskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Yhteensä 1251, 1249, 1241, 1241, Yksityiskohtaisempi henkilöstösuunnitelma vuosille on talousarviokirjan liitteenä.

36 28 Henkilöstön eläkkeelle siirtyminen hyödynnetään henkilöstörakenteen uudistamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa kuitenkin niin, että henkilöstöresurssit ovat oikeassa suhteessa työmääriin nähden. Vakinaisen henkilöstön vanhuuseläkeiän täyttyminen vuosina (vuosi 217 sisältää myös henkilöt, joiden eläkeikä on täyttynyt ennen ko. vuotta) Palvelukeskus Keskushallinto Sosiaali- ja terveyskeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Sivistystoimen keskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus Yhteensä Henkilöstökustannukset Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmaksuineen vähennettyinä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset toteuttavat työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulosta Työllisyys- ja kasvusopimukseksi, jonka toinen jakso päättyy KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan Unioni ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo) allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen mukaiset kunta-alan sopimukset. Niiden piirissä ovat kaikki kuntien ja kuntayhtymien 422 palkansaajaa. Sopimuskausi on Sopimus sisältää merkittäviä rakenteellisia muutoksia: Työnantajamaksujen kustannuksia siirretään palkansaajille. Työaikaa pidennetään lukien keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan erillisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti vuosina , ja Talousarvion valmistelussa on otettu huomioon seuraavat asiat: - Palkkoja ei koroteta sopimuskaudella. - Lomarahoja leikataan 3 % eli ajanjaksolla maksetaan vuoden 216 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. - Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat: KuEL- ja JuEL-palkkaperusteinen maksu laskee,2 %-yksikköä. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee. Työnantajan sosiaaliturvamaksu (sairausvakuutusmaksu) alenee,94 %-yksikköä. Edellä mainitut muutokset vähentävät työvoimakustannuksia. Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työaikaan ja julkisen sektorin lomarahoihin liittyvillä toimilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoitusvastuumuutoksilla. Kuntatalous ei siten välittömästi vahvistu näillä sovituilla toimenpiteillä tai työ- ja virkaehtosopimusmuutoksilla, koska valtio tulee leikkaamaan kuntien rahoitusta arvioiduilla säästövaikutuksilla.

37 29 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan nousevan ensi vuonna,7 %. Sosiaalivakuutusmaksut ovat suunnittelukaudella seuraavat: Työantajan sosiaalivakuutusmaksut Palkkaperusteinen KuEL-maksu 15,9 15,5 15,5 Opettajien eläkemaksu 18,8 18,8 18,8 Sairausvakuutusmaksu 1,18 1,13 1,8 Työttömyysvakuutusmaksut 3,3 3,3 3,3 Tapaturma- ja muut vak.maksut,4,4,4 Kuntaeläkkeitä rahoitetaan kuntatyönantajilta ja kuntatyöntekijöiltä perittävillä eläkemaksuilla eli KueL-maksuilla. Palkkaperusteista eläkemaksua maksavat sekä työntekijä että työnantaja. Maksu on tietty prosenttimäärä työntekijän palkasta. Palkkaperusteisen eläkemaksun lisäksi Valkeakosken kaupunki maksaa myös eläkemenoperusteista eläkemaksua sekä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne kuntatyönantajat, joiden ennen vuotta 25 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon nyt maksuissa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 25 tehdystä työstä. Vuodesta 25 alkaen tehdystä työstä ei aiheudu lainkaan eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Jäsenyhteisön varhaiseläkemenoperusteiseen maksuun eli varhe-maksuun vaikuttavat työntekijät, jotka jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Varhe-maksujen kokonaismäärä päätetään jokaiselle vuodelle erikseen, ja se jaetaan Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisöjen kesken edellä mainituista eläkkeistä aiheutuvien menojen suhteessa. Vuonna 28 ja sen jälkeen alkaneet eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta, joten maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Pientyönantajat maksavat varhe-maksua yhteisvastuullisesti, keskisuuret työantajat (palkkasumma 1,94 31, milj. euroa) maksavat varhe-maksua osittain yhteisvastuullisesti. Suurilla työnantajilla varhe-maksu määräytyy kokonaan sen oman henkilöstön varhaiseläkkeiden perusteella. Varhe-maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin, joten ne budjetoidaan euromääräisinä erilliselle tilille. Eläkemenoperusteisen maksuun on vuodelle 217 varattu euroa ja varhe-maksuun euroa.

38 3 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 RAKENNE Kunnan talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Talousarvio ja suunnitelma sisältää myös yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Lisäksi tämän asiakirjan alkuun on liitetty strategiaosa. Strategiaosaan sisältyy mm. visio, arvot, strategiset tavoitteet seurattavine indikaattoreineen ja toimenpiteet ja hankkeet valtuustokauden loppuun. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma-osassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. kassavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta tulee erikseen käydä ilmi rahoitustoiminnan nettokassavirta. Sitä varten rahoitustoiminnan kassavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainojen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan kassavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua kassavarojen muutosta. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa sitovat tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Yhteisenä tavoitteena kaikilla tehtäväalueilla on sairauspäivien ja henkilötyövuosien määrään liittyvät tavoitteet. Henkilötyövuosilla (HTV2) tarkoitetaan tässä palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärää kalenteripäivinä/365x(osa-aikaprosentti/1). Käyttötalousosa esitetään laskelmana, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot, pääoma-arvon korot ja muut laskennalliset erät. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille.

39 31 Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot kohteille tai kohderyhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (informaationa esitetään perusteluissa kaikki kokonaismyyntien tulot riippumatta siitä, miten ne jakautuvat talousarvion käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosien kesken). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 1 euroa. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 217 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille 218 ja 219 ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. 4.2 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosa: Käyttötalousosan tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia valtuuston nähden tehtävittäin lukuun ottamatta tilatoimea, ruokapalvelua ja vesihuoltoa, joiden sitovuus määräytyy tulojen ja menojen erotuksen perusteella. Lisäksi sitovia ovat sosiaali- ja perhepalveluissa työmarkkinatuen kuntaosuus (7 euroa) ja maankäyttöpalveluiden määräraha Jutikkalan maaperätutkimuksiin (9 euroa). Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia. Vesihuoltolaitosta käsitellään vesihuoltolain edellyttämällä tavalla ns. muuna taseyksikkönä. Sitovat tehtävät ovat seuraavat Kaupunginhallitus -Konsernihallinto -Maankäyttöpalvelut -Muut palvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta - Hallinto- ja ympäristöpalvelut - Sosiaali- ja perhepalvelut - Terveyspalvelut - Vanhuspalvelut - Erikoissairaanhoito Kasvatus- ja opetuslautakunta - Varhaiskasvatuspalvelut - Opetuspalvelut Sivistystoimen lautakunta - Sivistystoimen palvelut Liikunta- ja nuorisolautakunta - Liikunta- ja nuorisopalvelut Tekninen lautakunta - Yhdyskuntatekniikka - Tilatoimi (netto) - Ruoka- ja siivouspalvelut (netto)

40 32 - Vesihuolto (netto) Investointiosa: Investoinnit ovat bruttositovia. Sitovat kohdealueet/kohteet ovat seuraavat: Kaupunginhallitus - Maa- ja vesialueet - Rakennusten hankinta ja luovutus - Osakkeet ja osuudet - Pitkävaikutteiset menot - Muu aineeton käyttöomaisuus - Kalustohankinnat Sosiaali- ja terveyslautakunta - Kalustohankinnat Kasvatus- ja opetuslautakunta - Kalustohankinnat Sivistystoimen lautakunta - Kalustohankinnat Liikunta- ja nuorisolautakunta - Kalustohankinnat - Liikuntapaikkarakentaminen Tekninen lautakunta - Talonrakennus ( Investoinnit ovat sitovia talonrakennuksen osalta kohteittain, jos kohteen kustannusarvio on yli 15 euroa. Muut kohteet sijoitetaan jakamattomaan määrärahaan). - Kalustohankinnat - Yhdyskuntatekniikan investoinnit Uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Katuvalaistus Viherrakentaminen - Vesihuoltolaitoksen investoinnit uudisrakentamisinvestoinnit (määrärahalla voidaan kattaa vain talousarviovuodelle hyväksyttyjä kohteita) Korvausinvestoinnit Kalustoinvestoinnit Jos kohteen tai kohteen osan toteuttaminen poikkeaa taloussuunnitelmaan merkitystä aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen kokonaiskustannusarvion puitteissa.

41 33 Tuloslaskelmaosa: Valtuuston nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Verotulot - Valtionosuudet - Rahoitustuotot ja kulut (netto) Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - Antolainojen lisäys - Antolainojen vähennys - Lainakannan muutokset (netto) Tilivelvollisuus: Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat ainakin: 1 kaupunginhallituksen jäsenet 2 lautakuntien jäsenet 3 johtokuntien jäsenet 4 toimikuntien jäsenet 5 muiden kunnan toimielinten jäsenet 6 kaupunginjohtaja 7 toimielinten alaiset tai yksiköiden johtavat viranhaltijat Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvollisuuden puuttuminen ei vapauta esimiestä alaistensa toiminnan valvontavastuusta.

42 TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TULOSTEN SEURAAMINEN Valtuustotasolla talousarvion toteutumista seurataan raportoinnilla, jota toteutetaan konsernitasolla, lautakuntatasolla ja tehtävätasolla. Raportointijaksot ovat tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu. Tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan koko vuoden toiminnasta. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnille raportoidaan toiminnasta, palvelujen saatavuudesta ja taloudesta kuukausittain. Palvelukeskusten johtajat vastaavat omalta osaltaan tehtävätason sisällä toteutettavasta raportoinnista. Raportit käsitellään ennen luottamushenkilökäsittelyä ao. palvelukeskuksen johtoryhmässä.

43 35 KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT V ,3 milj. euroa Sivistystoimen lautakunta 5 % Liikuntaja nuorisolautakunta 3 % Tekninen lautakunta 13 % Kaupunginhallitus 9 % Kasvatus- ja opetuslautakunta 22 % Sosiaali- ja terveyslautakunta 48 % Tarvikkeet 5 % Avustukset 4 % Muut kulut 9 % Henkilöstökulut 38 % Palvelujen ostot 44 %

44 36 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 215 TA TA 16/TA KAUPUNGINHALLITUS Konsernihallinto menot , tulot , netto , Maankäyttöpalvelut menot , tulot , netto , Muut palvelut menot , tulot , netto , KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hallinto- ja ympäristöpalvelut menot , tulot , netto , Sosiaali- ja perhepalvelut menot , tulot , netto , Terveyspalvelut menot , tulot , netto , Vanhuspalvelut menot , tulot , netto , Erikoissairaanhoito menot , tulot , 5 5 netto , SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut menot , tulot , netto , Opetuspalvelut menot , tulot , netto , KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto ,

45 37 YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUDESTA KÄYTTÖTALOUSOSA Kehys Ltk TA Muutos% TS TS TP 215 TA TA 16/TA SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTA Sivistystoimen palvelut menot , tulot , netto , LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisopalvelut menot , tulot , netto , TEKNINEN LAUTAKUNTA Yhdyskuntatekniikka menot , tulot , netto , Tilatoimi menot , tulot , netto , Ruoka- ja siivouspalvelut menot , tulot , netto , Vesihuolto menot , tulot , netto , TEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. menot , tulot , netto , KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ menot , tulot , netto , Käyttötalouden määrärahojen ja tuloarvioiden jakautuminen ulkoisiin, sisäisiin ja vyörytyseriin on esitetty liitteessä 3.

46 38 KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus toimintakulut 14,2 milj. euroa Talousarvio 217, toimintakulut 16,3 milj. euroa Muut palvelut 24 % Konsernihallinto 64 % Maankäyttöpalvelut 12 % Tarvikkeet 1 % Avustukset 1 % Muut kulut 9 % Henkilöstökulut 3 % Palvelujen ostot 59 %

47 39 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 41 KONSERNIHALLINTO KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää vaalien, valtuuston, tarkastustoiminnan, kaupungin johdon (hallitustyöskentely ja kaupunginjohtaja), elinkeinopalveluiden, hallinto- ja henkilöstöpalveluiden sekä talous- ja tietohallintopalveluiden toiminnat. Vuonna 217 järjestetään kuntavaalit. Vuonna 218 järjestetään presidentinvaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit. Vuonna 219 järjestetään eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Kuntatalous kiristyy edelleen tulevina vuosina. Velkaantumisen kasvu ja tulorahoituksen heikkeneminen rajoittaa väistämättä taloudellista liikkumatilaa samanaikaisesti kun ikääntymisestä, kaupungin kasvusta ja omaisuuden korjaamisesta aiheutuva menojen kasvu on kiihtymässä. Kesäkuussa 216 allekirjoitettu kilpailukykysopimus ei juurikaan helpota kuntien tilannetta, sillä esim. lomarahaleikkauksista saatavat säästöt mitataan täysimääräisesti pois valtionosuuksista. Lisäksi sopimuksen toimenpiteet aiheuttavat verotulojen alenemisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ollaan yhdistämässä kuntia suurempiin itsehallintoalueisiin. Tarkoituksena on uudistaa myös aluehallinto. Vuoden 219 alusta 18 maakuntaa vastaavat paitsi sosiaali- ja terveydenhuollosta, myös pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä. Kuntien nettokustannuksia on päätetty karsia miljardilla eurolla vähentämällä lakisääteisiä tehtäviä sekä tehtävän toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Säästöjen saamiseksi kunnilta edellytetään lainsäädännöllä mahdollistettujen toimenpiteiden toteuttamista (mm. henkilöstömitoituksen muutokset ja maksujen korotukset). TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Palkkalaskenta euroa/palkkapussi Kirjanpito ja maksuliikenne euroa/tosite Perustietotekniikan kustannukset euroa/työasema Tavoitearvo ,75 3,75 852, Ennuste 216 Ta , 3,75 852, ,75 3,75 852, SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Kaupungin konsernihallinnon päätehtävänä on elinkeinotoiminnan sekä kaupunkikonsernin ja kaupungin hallinnon ja talouden johtaminen. Kaupunginhallituksella on kokonaisvastuu palveluiden saatavuuden ja laadun ohjauksesta. Hallituksen puheenjohtajiston, lautakunnan puheenjohtajiston ja ammattijohdon yhteistyötä tiivistetään. Kaupunginhallitus huolehtii myös hyväksyttyjen strategisten linjausten täytäntöönpanon valvonnasta. Keskitettyjä tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa ja kirjanpitoa, kootaan mahdollisimman suuriksi kokonaisuuksiksi ja yhteistyötä konsernin sisällä tiivistetään. Vuoden 217 alusta kaupungin hoidettavaksi tulee VAAO:n tytäryhteisön Aikuiskoulutus Oy:n taloudenhoito. Uusi kaupunkiorganisaatio aloittaa toimintansa uuden valtuustokauden alkaessa Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistämiseen sekä aluesairaalan että naapurikuntien kanssa panostetaan. Sosiaali- ja

48 4 terveysministeriö on myöntänyt investointiluvan Etelä-Pirkanmaan yhteisen vuodeosaston rakentamiseen aluesairaalan yhteyteen. Vuonna 217 perustetaan Etelä-Pirkanmaan kuntien yhteisesti omistama kiinteistöyhtiö ja vuodeosaston rakentaminen alkaa. Tietohallinnon toimintaa kehitetään siirtymällä etenevässä määrin tietoteknisten palveluiden tuottamisesta niiden hankintaan ja suuntaamalla voimavaroja tietotekniikan soveltamiseen sekä käyttäjien tukemiseen. Elinkeinopalvelujen tehtävänä on edistää kaupungin elinkeinoelämän kehittymistä sekä edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin asukasluvun kasvua. Uusien yritysten hankinnassa pääpaino on kaupungin yritysalueiden, etenkin Pirkanmaan Portin markkinoinnissa. Uusyritys- ja rahoitusneuvonta toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja toimijoiden kanssa. Markkinoinnin ja matkailun osa-alueella päähuomio on kiinnitetty kesän 217 pientalonäyttelyyn Länsi- Lintulan alueella. Voipaalan ja Sääksmäen Siltojen alueita kehitetään matkailukohteina. Panostetaan urheilu-, hyvinvointi- ja kulttuurimatkailuun.

49 41 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 KONSERNIHALLINTO Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) 21 Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) -2 7 Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

50 42 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖT: KAUPUNGINHALLITUS 43 MAANKÄYTTÖPALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Maankäyttöpalvelut vastaavat maankäytön suunnittelusta, maan hankinnasta ja luovutuksesta, sijainti- ja rekisteritiedoista, rakentamisen valvonnasta ja ohjaamisesta sekä ympäristönsuojelusta. Tehtävä koostuu kaupunkisuunnittelun (kaavoitus, rakennustarkastus ja ympäristönsuojelu) sekä maa- ja mittaustoimen tulosryhmistä. Tonttivaraukset ovat vähentyneet edellisvuosien tasosta. Kasvun turvaamiseksi yleiskaavasuunnittelua sekä asemakaavasuunnittelua eri puolilla kaupunkia vahvistetaan mm. käyttämällä konsulttityövoimaa omien henkilöstöresurssien lisäksi. Tavoitteena on edelleen kasvattaa ja pitää yllä riittävää asemakaavoitettua tonttivarantoa. Yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin suunnitelmat edellyttävät laajojen alueiden tutkimista yleiskaavoilla mm. liikennejärjestelyiden ja maanhankinnan vuoksi. Yleiskaavoihin tullaan kohdistamaan resursseja tehostetusti, sillä sekä teollisuusalueiden että asuinalueiden riittävän tonttitarjonnan turvaaminen yleiskaavoituksella on välttämätöntä. Viranomaisten vaatimat erilaiset perusselvitykset sekä niiden laajentuneet sisältövaatimukset pidentävät kaavoituksen kokonaisaikaa. Tämä lisää paineita laajempien perusselvityskokonaisuuksien laatimiseen. Keskustaa kehitetään houkuttelevana asuin- ja liikealueena. Maankäytön suunnittelulla luodaan mahdollisuudet monipuoliseen elinkeinorakenteeseen ja yrittäjyyteen. TAVOITTEET Mittari Tavoitearvo 217 Ennuste 216 Ta 216 Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot,vrk Tonttivaranto (kaikki vapaat tontit) - ok-tontit lkm - rivitalotontit kem 2 /asuntojen määrä - kerrostalotontit kem 2 /asuntojen määrä - yritystontit ha /125 2/ / / /125 2/125 2

51 43 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Keskustarakenteen eheyttämistä jatketaan keskustan osayleiskaavatyön aloittamisella sekä asemakaavoittamalla Sointulan alueita. Ydinkeskustan viihtyisyyden parantamista tutkitaan erityisesti vesistö huomioon ottaen mm. eteläisen keskustan osalla. Pientalotonttien luovutusta jatketaan eri puolilla kaupunkia, mm. Lintulassa, Vallossa, Yli-Nississä sekä uutena alueena Pässinmäessä. Kaupunkirakennetta tiivistäviä pieniä täydennyskaavoja suunnitellaan eri puolille kaupunkia. Pohjoissuunnan ja 13 tien osayleiskaavoja tehdään. Strategista yleiskaavaa valmistellaan. Maankäytössä jatketaan innovoivien työtapojen käyttöönottoa ja henkilöstön osaamista hyödyntäviä työtapoja. Jutikkalan alueen maaperätutkimuksiin on vuodelle 217 varattu 9. euroa. Tarkoitus on selvittää alueen maaperän rakennekerrokset ja laatia suunnitelma maaleikkauksista. Näiden perusteella tiedetään kertoa yrityksille maaleikkausten määristä ja niiden kustannuksista. Rakennusvalvonnan arkiston muuttamista sähköisen käyttöarkiston muotoon jatketaan. Uusien lupien osalta siirrytään täysin sähköiseen ympäristöön myös lopullisen arkistoinnin osalta. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Ts 218 Ts 219 Tonttivaranto Ok-tontit, lkm Rivitalotontit, kem 2 Kerrostalotontit, kem 2 Yritystontit, ha Ympäristönsuojelun päätökset ja suoritteet , ,

52 44 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 MAANKÄYTTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

53 45 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: KAUPUNGINHALLITUS 44 MUUT PALVELUT KAUPUNGINJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Tehtävä sisältää maaseutupalvelut, joukkoliikenteen ja pelastustoimen palvelut. Lisäksi tehtävä sisältää seudullisten kehittämishankkeiden sekä kaupunginhallituksen alaisten projektien rahoituksen määrärahat. TAVOITTEET Mittari Henkilötyövuodet htv2 Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo Ennuste 216 Ta SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Projektirahoitukseen on varattu määräraha Länsi-Lintulan pientalonäyttelyn toteutukseen kesällä 217. Lisäksi projektirahoitus sisältää varaukset mm. Pirkan Helmi ry:n rahoitukseen ja hankerahoituksen mm. Ura Silta-, Vaateri-, HHT- ja Osuma hankkeisiin sekä Työelämäosallisuutta vahvistavaan ESRhankkeeseen. Valtion rahoitusosuus julkisen liikenteen osalta on supistumassa. Jatkossa kunnat osallistuvat kaikkiin ely keskuksen hankkimiin ostovuoroihin jollain osuudella. Kunnan tehtäväksi jää strateginen valinta missä määrin em. hankintoihin halutaan osallistua. Joukkoliikenteen kustannusten kasvun hillitsemiseksi myös paikallisesti ostettavat vuorot on tarkasteltava kriittisesti kaupunkiliikennettä kilpailutettaessa. Ely keskuksen siirtymäkauden sopimusten päättyessä reittejä siirretään ostopalvelun piiriin vain palvelu- tai koululaisliikenteen niin edellyttäessä. Seuraava joukkoliikenteen kilpailutus toteutetaan vuonna 217. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Ts 218 Ts 219 Joukkoliikenne Myydyt -kaupunkiliput -seutuliput Matkat -kaupunkiliput -seutuliput Subventioaste % -kaupunkiliput -seutuliput ,6 42, , 42, , 42, Pelastustoimi - /asukas, nettokust 71,1 74,56 75,6 75, 75,

54 46 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 MUUT PALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) -35 Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) -13 Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

55 47 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali ja terveyslautakunta toimintakulut 76,9 milj.euroa Talousarvio 217, toimintakulut 16,3 milj. euroa Erikoissairaanhoito 33 % Hallinto- ja ympäristöpalvelut 2 % Sosiaali- ja perhepalvelut 19 % Vanhuspalvelut 22 % Terveyspalvelut 22 % Tarvikkeet 2 % Avustukset 4 % Muut kulut 4 % Henkilöstökulut 31 % Palvelujen ostot 59 %

56 48 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 51 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Hallinnon tulosyksikkö sisältää sosiaali- ja terveyskeskuksen yleishallinnon ja laitehuollon sekä vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toiminnan. Vuoden 216 alusta on palvelukeskuksen toimistopalvelut keskitetty hallintopalveluihin. Ympäristöpalvelut sisältävät ympäristönterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon yhteistoimintaalueen ostopalvelut. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana on Tampere. TAVOITTEET Mittarit Tavoitearvo 217 Ennuste 216 Ta 216 Henkilötyövuodet htv Sairauspoissaolot, vrk SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toimistohenkilöstön keskittämisellä soten yleishallintoon tavoitellaan mm. tiimiyttämistä, missä ainakaan ensi vaiheessa ei kenenkään työpiste muuttuisi, mutta sähköisten järjestelmien myötä voidaan tehdä uudenlaista työnjakoa. Siihen liittyen osaamista ylläpidetään ja monipuolistetaan. Tarkoituksena on edelleen kehittää sisäisiä sijaistamismenettelyjä ja toimistotyön sisäistä vertaistukea, millä mm. vähennetään toiminnan haavoittuvuuden riskejä. Osallistutaan kahteen hallituksen kärkihankkeeseen: Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen ( ) ja Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan ( ). Lisäksi jatkuu Parempi arki hanke ( ).

57 49 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 HALLINTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) 986 Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) -52 Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

58 5 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 525 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Sosiaali- ja perhepalvelut vastaavat valkeakoskelaisten -64-vuotiaiden sosiaalipalveluista. Työ tullaan jakamaan arviointi- ja neuvontatiimin, sosiaalisen tuen tiimin (sisältäen perheneuvolan), perhetyön tiimin ja erityispalveluna toimivan lastensuojelun kesken. Lisäksi sosiaali- ja perhepalveluihin kuuluvat vammaispalvelu, työllisyyspalvelu ja terveysneuvonta, jossa huolehditaan lasten- ja äitiysneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Työskentelyn lähtökohtana ovat voimaan tulleen sosiaalihuoltolain mukaiset periaatteet, kuten toiminnan järkevä organisointi, läpinäkyvät ja tehokkaat prosessit, asiakaskeskeisyys ja palveluiden räätälöinti sekä aito yhteistyö eri hallinnonalojen välillä. Hyvä, jämäkkä ja kaupungin arvoihin sitoutunut sekä johdonmukainen esimiestyö on oleellista muuttuvassa toimintaympäristössä. Organisaatiomuutoksen toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tehdään korjaavia toimenpiteitä tapahtuvan perustoimeentulotuen Kelasiirron jälkeen kuntaan jää täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Vaikka perustoimeentulotuen hakemukset valmistellaan jatkossa Kelassa, ei asiakkaiden määrä putoa samassa suhteessa, koska osalla toimeentulotukea saavista asiakkaista on muutakin sosiaalityön tarvetta. Kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettu asumispalveluyksikkö aloittaa toimintansa Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on jatkossa oikeus vähintään kahteen vuorokauteen vapaata kalenterikuukautta kohden. Erittäin vaativassa hoitotehtävässä vapaapäiviä on jatkossakin kolme kalenterikuukaudessa. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa, jolla pyritään parantamaan pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia tai koulutukseen osallistumista. Kuntouttava työtoiminta järjestetään asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se vastaa asiakkaan yksilölliseen tuen tarpeeseen ja palvelun tarjoama tuki ja ohjaus pitää tapahtua sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön toimesta. Kunta vastaa siitä, että kuntouttava työtoiminta järjestetään lainsäädännön mukaisesti. Toimintaympäristön haasteina ovat ennakoimattomat asiakasmäärät esimerkiksi piilossa oleva lastensuojelun tarve. Työnsujuvuuden ja tehokkuuden näkökulmasta tilojen pitää olla sekä turvallisia että asiakasystävällisiä. Uusien tiimien olisi hyvä olla samoissa toimipisteissä. Lisäksi työllisyyspalveluiden tiloja pitää arvioida, jotta toimintaa voidaan kehittää.

59 51 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 (oma toiminta) Sairauspoissaolot, vrk Tavoitearvo Ennuste Ta Lastensuojeluilmoitusten käsittelyaika, työpäivää Lastensuojelutarpeenarvion valm.aika, kk Henkilöt, joista kunta maksaa tmt-osuuden/kk Sosiaalinen kuntoutus, hlö Perheneuvolan jono, työpäivää Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivät Uudet palvelusuunnitelmat (vpl), kpl Palvelu- ja tukihakemusten käsittelyaika (vpl), vk Tuetusti yksin asuvat, hlö Palvelutarpeen arvioinnit, lkm (uusi tavoite alk.) SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Sosiaali- ja perhepalvelut toimivat kaupunginarvojen mukaan, eli avoimuuden, yhteistyökykyisyyden, asiakaslähtöisyyden, tehokkuuden ja toiminnan kehittämisen periaatteilla. Työskentelyssä pyritään varhaiseen tukeen ja avoimeen keskusteluun vaikeistakin asioista. Prosessien selkeyttämisen sekä päällekkäisen työn poistamisen kautta haetaan vaikuttavuuden lisäksi kustannussäästöjä. Olennaista onkin prosesseihin perustuva toimintakulttuuri, jossa perinteisen organisaation päälle rakennetaan organisaatiorajat ylittävät toimintaprosessit, joiden mukaan kaikki osaavat toimia. Asiakkaan asiassa on kuitenkin selkeästi määritetty prosessinomistaja asiakkaan itsensä lisäksi. Työskentely on aina määräaikaista ja päämääränä on löytää asiakkaan omat voimavarat muutoksen läpiviemiseen. Asiakkaan lähipiiri pyritään ottamaan mukaan miettimään mikä tilanteessa auttaa parhaiten. Työ tullaan jakamaan arviointi- ja neuvontatiimin, sosiaalisen tuen tiimin (sisältäen perheneuvolan), perhetyön tiimin ja erityispalveluna toimivan lastensuojelun kesken. Lisäksi sosiaali- ja perhepalveluihin kuuluvat vammaispalvelu, työllisyyspalvelu ja terveysneuvonta, jossa huolehditaan lasten- ja äitiysneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista. Asiakas voi hakeutua matalalla kynnyksellä palveluneuvontaan, jossa voidaan kartoittaa jo ensivaiheessa asiakkaan tilannetta. Kaikista sosiaalihuollon asiakkaista tehdään palvelutarpeen arvio, jonka jälkeen asiakas siirretään hänelle sopiviin palveluihin. Palvelutarpeen arviointiin pyritään aina löytämään tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisin työpari, joka voi olla neuvolasta, päiväkodista, koulusta tai muista psykososiaalisista palveluista. Arvioinnin jälkeiset palvelut voivat olla peruspalveluissa tai sosiaalityön eri sektoreilla. Sosiaalisen tuen tiimissä etsitään syvempiä keinoja auttaa erilaisissa ongelmissa, kuten selviytymisessä erilaisissa toimintaympäristöön tai vuorovaikutukseen liittyvissä tilanteissa tai elämänhallintaan liittyvissä haasteissa. Lastensuojelulain mukainen työskentely vaatii lastensuojelun asiakkuuden. Sijoituksissa pyritään pääsääntöisesti väliaikaisuuteen. Tärkeää on nopea ja intensiivinen tilanteen pysäyttäminen. Perhetyöntiimi antaa palveluita kaikille muille tiimeille. Tiimin jäsenten erityisosaamista hyödynnetään. Tavoitteena on luoda uusia toimintamalleja, esimerkiksi etsiä halukkaista kuntalaisista tukiperheitä. Myös eläkeselvittelyt pyritään aloittamaan. Kaikki palvelut tuotteistetaan. Kotipalvelua annetaan seuranta-ajan omana toimintana, jonka jälkeen arvioidaan palveluntuottajan tarve sekä kotipalvelusta perittävät maksut.

60 52 Varhaisen tuen ja tunnistamisen malleja luodaan eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi neuropsykologisesti oireilevalle lapselle ja perheelle voidaan opettaa eri keinoja arjen sujuvoittamiseksi jo ennen diagnoosin saamista. Jo olemassa olevat prosessit päivitetään ja otetaan käyttöön. Kehitysvammaisten asumispalveluyksikköön muuttaville asukkaille järjestetään päivätoimintaa sekä asumisyksikössä että kunnan omassa päivätoiminnassa. Tästä johtuen tarvitaan kolme uutta ohjaajan vakanssia. Erityisryhmien työtoiminta siirtyy osaksi työllisyyspalveluita. Osoitetaan työllisyyspalveluiden tulosyksikön käyttötaloudesta palkka starttipajan ohjaajan toimeen alkaen sekä kahden työhönvalmentajan toimeen, ensimmäinen alkaen tehtävänä työtoiminnan koordinointi, ja toinen alkaen tehtävänä kehitysvammaisten tuetun työn ohjaus sekä määritellään tehtävien vaatimus ja palkkaus. Lisäksi selvitetään työllisyyspalveluiden toimistotöiden järjestely vakinaisesti sisäisin järjestelyin. Kunnan pitää järjestää omaishoitajille jatkossa tarvittaessa esimerkiksi terveystarkastuksia ja muuta hyvinvointia tukevaa sosiaalipalvelua sekä valmennusta ja koulutusta. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut yhteensä 44 asiakasta vuoden 216 heinäkuun loppuun mennessä. Kuntouttavaan työtoiminnan laatua on tavoitteena kehittää, esimerkiksi ammatillisuuteen perustuvan ohjauksen sekä asiakastietojärjestelmän kehittämisen avulla. Oman kierrätyskeskuksen perustamista valmistellaan vuoden 217 aikana, jos tilakysymykset saadaan ratkaistuksi. Sähköisten palveluiden kehittäminen nopeuttaa työtä ja helpottaa asiakkaiden asiointia. Selkeät internetsivut ajankohtaisine tiedotteineen vähentävät asiakkaiden tarvetta soittaa puhelimella. Sähköinen palvelutarpeen arviointi tuo työhön tasalaatua ja avun pyytäminen esim. apua-nappulan kautta tuo mahdollisuuden tulla asiakkaan rinnalle mahdollisimman pian. Haasteena oleviin sairaspoissaoloihin pyritään vaikuttamaan hyvällä esimiestyöllä. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Toimeentulotuki+työmarkkinatuki euroa/as./nto Ts 218 Ts Sosiaalityön asiakaskäynnit Arviointi ja neuvontatiimin asiakaskäynnit ( alk.) Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kohteena olevat lapset/nuoret % 2 18 Terveysneuvontakäynnit Vammaispalvelulain mukaiset asiakkaat Henk.kohtaisen avustajan saaneet % 1 1

61 53 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

62 54 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 53 TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Terveyspalvelujen tehtävänä on ehkäistä sairauksien ja häiriöiden syntymistä tai niiden pahenemista sekä järjestää kuntalaisille avo- ja laitoshoidon palvelut. Avosairaanhoidossa työskennellään hoitaja-lääkäri työpari- ja listautumismallin mukaisesti. Tavoitteena on vastaanottopalvelujen saatavuuden paraneminen sekä kiireettömään hoitoon pääsyn turvaaminen asiakkaille. Kiireellinen hoito on järjestetty Valkeakosken sairaalassa yhteispäivystyksessä. Virka-ajan päivystysvastaanotto on siirtynyt Valkeakosken sairaalaan alkaen. Ajanvaraus- ja neuvontapalvelu on järjestetty omana toimintana. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikköön kuuluu Valkeakosken ja Toijalan toimipisteet, Valkeakoskella psykiatrinen päivätoimintakeskus, Valkeakosken A-klinikka sekä syksyllä 216 käynnistynyt psykiatrinen tehostetun avohoidon päiväosastoyksikkö (intensiivinen arviointi- ja kuntoutusyksikkö). Valkeakoski tuottaa aikuispsykiatrian ja nuorisopsykiatrian mielenterveyspalvelut Valkeakoskelle, Urjalalle ja Akaalle. Hammashuollossa on täytettynä kuusi terveyskeskushammaslääkärin toimea ja yksi oikomishoidon erikoishammaslääkärin toimi. Terveyskeskussairaalaan kuuluu kaksi osastoa - geriatrinen osasto ja akuuttiosasto. Osastojen paikkamäärä on yhteensä 65 paikkaa. Osastojen yhteydessä toimii 5-paikkainen kotisairaala. Geriatriseen osastoon kuuluvat muistipoliklinikka ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointi osasto (25 paikkaa). Geriatrisen osaston tarkoituksena on tukea geriatristen potilaiden kotona selviytymistä varhaisen arvioinnin ja kuntoutuksen avulla. Muistipoliklinikalla työskentelee kaksi muistihoitajaa/ muistikoordinaattoria, jotka huolehtivat muistipoliklinikkavastaanottojen lisäksi laajojen geriatristen arvioiden tekemisestä myös asiakkaan kotona. Akuuttiosastolla on 4 potilaspaikkaa. Akuuttiosasto huolehtii akuuttien perusterveydenhuollon sairaalassa hoidettavien potilaiden sairauksien hoidosta sekä AVH- ja ortopedisesta kuntoutuksesta. Kotisairaalatoiminta (5 paikkaa) toimii akuuttiosastolta käsin. Kuntoutuspalvelut eriytetään omaksi tulosyksikökseen vuoden 217 alusta. Kuntoutuspalvelut - tulosyksikkö tuottaa fysioterapia-, toimintaterapia- ja apuvälinepalvelut sosiaali- ja terveyskeskuksen kaikkiin yksiköihin. Sanelujen purku järjestetään valtaosin ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Kaupungin järjestämisvastuulla oleva työterveyshuolto toteutetaan ostopalvelusopimuksella. Palvelu on kilpailutettu sopimuskaudelle

63 55 TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 Tavoitearvo Ennuste Ta Sairauspoissaolot (vrk) Pääsy avosairaanhoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vuoteen 215 asti arkipäivää, 216 lähtien kaikki päivät) Pääsy avosairaanhoidon kiireellisen hoidon vastaanotolle (vrk) <1 <1 <1 Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen puhelimitse 8 % 84 % 8 % Pääsy hammashoidon kiireettömän hoidon vastaanotolle (vrk) <5 <65 <5 Mielenterveyskeskuksen palvelut - lähetteen käsittelyaika (viikko) - kiireetön hoito (vrk) - hoitoonpääsy A-klinikalle ajanvarausaika (vrk) 1 vko < 3vrk 7 vrk 1 vko < 3vrk 7 vrk 1 vko < 3vrk 7 vrk Hoitojaksojen määrä terveyskeskussairaalassa (kpl) (sisältää kotisairaalan) Pitkäaikaispotilaiden määrä terveyskeskussairaalassa (%) <2 % <2 % <2 % Kustannukset/hoitopäivä ( ) SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Terveyspalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa painopisteenä on perusterveydenhuollon vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden sujuva yhteistyö. Kustannusten kattamiseksi terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan maltillisesti. Hoitotyön johtaja vastaa hoitotyön johtamisesta ja kehittämisestä sekä osallistuu aktiivisesti yhteisen vuodeosaston valmisteluun. Avosairaanhoidon kehittämistyö painottuu edelleen vastaanottopalvelujen saatavuuden paranemiseen sekä ryhmäohjauksen kehittämiseen ja ryhmätoiminnan käynnistämiseen laajemmin. Avosairaanhoidon lääkärin vastaanottoaikojen saatavuutta mitataan säännöllisesti laskemalla ns. T3- aika (kolmas vapaa aika, mediaani). Lääkäreiden T3 tavoitteena on 15 vrk (sisältää kaikki kalenteripäivät). Lääkärin vastaanottopalvelujen saatavuutta ja palveluvalikoimaa vahvistetaan palvelusetelin käyttöönotolla tai/ja vastaanottoaikoja lisäämällä esimerkiksi iltaisin. Selvitys asiasta mennessä alkaen otetaan käyttöön sairaanhoitajan vastaanottojen käyntimaksut tietyille vastaanottokäynneille. Vuonna 217 osa psykiatriresursseista joudutaan hoitamaan ostopalveluin. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämistyö jatkuu vuonna 217. Pääpaino on kuntoutuspolkujen kehittämisessä sekä kuntoutus- ja asumispalvelukriteeristön luomisessa. Hammashuollossa jonojen purkuun pyritään toiminta-aikaa laajentamalla, jolloin pystytään hyödyntämään olemassa olevat tilat ja laitteet. Talousarviossa on varauduttu ostopalvelujen lisääntymiseen. Vuonna 217 tavoitteena on edelleen oman toiminnan sekä yhteistyön kehittäminen sosiaali- ja

64 56 terveyskeskuksen muiden yksiköiden kanssa. Vuonna 216 uutena toimintamuotona aloitettiin -6 vuotiaiden lasten fysioterapiapalveluiden tuottaminen kaupungin omana toimintana. Vuoden 217 aikana lasten fysioterapian toiminta vakiinnutetaan käytäntöön. Arkikuntoutuksen kehittäminen aloitetaan kaikissa ikäryhmissä eli fysio- ja toimintaterapia toteutetaan henkilökuntaresurssien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Vuonna 217 perustetaan uusi toimintaterapeutin vakanssi, joka korvaa aiemmin ostopalveluna tuotetun lasten toimintaterapian. Apuvälinepalveluissa liitytään PSHP:n muiden jäsenkuntien kanssa alueelliseen apuvälinepalvelumalliin vuosien aikana. Terveyskeskussairaalan paikkaluku on vähentynyt kotisairaalan myötä akuuttiosaston 4 paikkaan. Geriatrisen osaston paikkaluku suhteutetaan täyttöasteeseen vuoden 217 aikana. Paikkojen laskun myötä pystytään vakituisin hoitajin kattamaan osa sijaistarpeista. Terveyskeskussairaalan remontointisuunnitelma on keskeytetty vuonna 215. Tavoitteena on rakentaa uudet tilat terveyskeskussairaalalle yhdessä Akaan ja Urjalan kanssa aluesairaalan yhteyteen vuosina Uusiin tiloihin muuttaa akuuttiosasto. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut investointiluvan uuden vuodeosaston rakentamiseksi. Vuoden 217 aikana käynnistetään suunnittelutyö. Terveyskeskuksen tiloihin jää psykiatrinen ja geriatrinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö. Yksiköitä kehitetään vuosina yhä enemmän moniammatillisiksi matalan kynnyksen palveluiksi. Sähköisien palveluiden laajentamista selvitetään. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos % Avosairaanhoidon vo-käynnit Ts 218 Ts Fysioterapian avokäynnit Fysioterapia kaikki käynnit VALS Hammashuollon käynnit Mielenterveyskeskuksen käynnit A-klinikan käynnit Käyttöaste % Akuuttiosasto (ent. terveyskeskussairaala) Geriatrinen osasto (vuoteen 215 muistikeskus) 79 % 96 % >85 % >9 % >85 % >9 % >85 % >9 % >85 % >9 % Terveyskeskussairaalan hoitopvt ,8% 2 4 2

65 57 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TERVEYSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

66 58 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 565 VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Vanhuspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa ikääntyvien kuntalaisten turvallinen asuminen kotona tai kodinomaisissa oloissa ja tukea ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja toiminta perustuu iäkkäiden aitoihin tarpeisiin yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Vanhuspalvelut jaetaan kotihoitoon ja asumispalveluihin. Kotihoito sisältää henkilökohtaista ohjausta, hoivaa, huolenpitoa ja sairaanhoitoa sekä tukipalveluja. Tukipalveluja ovat omaishoidon tuki-, ateria-, kauppa- kuljetus-, kylvetys-, vaatehuolto- sekä turvapalvelut. Kotihoitoon kuuluu myös kaksi päiväkeskusta, joista toinen on keskittynyt muistisairaiden päivätoimintaan ja toinen muiden asiakasryhmien kuntouttavaan päivätoimintaan. Asumispalveluja tuotetaan tilapäisen asumisen ryhmäkodissa, tuetun asumisen ryhmäkodissa ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Vanhuspalvelulaki määrittelee vanhuspalvelujen sisällön ja kehitystavoitteet. TAVOITTEET Mittarit Henkilötyövuodet htv2 Tavoitearvo 217 Ennuste Ta Sairauspoissaolot, vrk Kotihoidon toteutuneet palvelutunnit/työaika (%) Tehostettu asuminen, kustannukset/hoitopäivä (euroa) - oma toiminta - ostopalvelu Hoiva-/hoitopaikan jono (kk) 2 1 3

67 59 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Toiminnan painopiste on kotihoidon palveluprosessien kehittämisessä. Nykyisiä resursseja ohjataan entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja toimenpiteitä kohdistetaan niihin ikäihmisiin, jotka eivät vielä ole palvelujen piirissä, mm. ennaltaehkäisevien kotikäyntien tarjoaminen riskiryhmiin kuuluville ikäihmisille. Tavoitteena on mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja vähentää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. Omaishoidon tukitoimenpiteitä jatketaan. Omaishoitajien vapaapäivien ja intervallihoidon järjestelyihin tarkoitetun tilapäisen asumisen ryhmäkodin (Kyllikki, 15 paikkaa) käyttöaste pidetään korkeana. Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä tuetaan myös palvelusetelillä, jolla omaishoitaja voi ostaa palveluntuottajalta palvelua omaishoidettavan kotiin. Kaikille rintamamiestunnuksilla oleville henkilöille taataan yhtäläinen mahdollisuus ilmaiseen ruokailuun koulujen aukiolopäivinä. Toimintakyvyltään heikentyneille rintamamiestunnukset omaaville henkilöille toimitetaan lämmitettävät ateriat kotiin. Ympärivuorokautisen hoivan palvelut turvataan niitä tarvitseville (Hoivakodit Wäinämöinen, Kantele, Tallikadun ryhmäkodit, yhteensä 26 paikkaa). Tuettua palveluasumista järjestetään Kotikulman ryhmäkodissa (12 paikkaa). Asumispalvelupäätökset tehdään moniammatillisessa SAS ryhmässä yksilökohtaisten, laaja-alaisten geriatristen arvioiden pohjalta. Hoitajamitoitukset säilytetään nykyisen tasoisena. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos% Ts 218 Ts 219 Kotihoidon palvelutunnit Kotihoidon käynnit Käyttöasteet (%): Tehostettu palveluasuminen Ryhmäkotihoito Tilapäinen ryhmäkotihoito

68 6 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 VANHUSPALVELUT Myyntituotot (+) Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

69 61 TOIMIELIN: TEHTÄVÄ: VASTUUHENKILÖ: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 57 ERIKOISSAIRAANHOITO SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA TEHTÄVÄN KUVAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääosin Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Valkeakosken aluesairaalasta. Potilaan valinnanvapaus hoitopaikkansa suhteen laajeni vuoden 214 alussa. Potilaalla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa, jolloin erikoissairaanhoidon palvelut tulevat kotikunnan maksettaviksi. Erikoissairaanhoito käsittää ostopalveluna hankittavat erikoissairaanhoitotasoiset kuvantamispalvelut ja erikoislääkärikonsultaatiot. Lisäksi tehtäväalueelta maksetaan lakkautettujen kuntainliittojen eläkemenoperusteiset KuEL -maksut Valkeakosken osalta. Valkeakosken erikoissairaanhoito Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä tilataan osana Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaan tilausta. Muut renkaaseen kuuluvat kunnat ovat Akaa ja Urjala. Tilaus on neuvoteltu huhtikuussa 216 ja varsinainen palvelusopimus tehtiin syyskuussa 216. Palvelusopimusohjausjärjestelmä muuttui vuonna 215. Uudessa sopimusjärjestelmässä tarkastellaan terveydenhuollon menoja kokonaisuutena ajatellen potilaan koko hoitoketjua. Lisäksi kuluja pyritään ennakoimaan ja sopeuttamaan pitkällä tähtäimellä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 217 palvelutilaus perustuu vuoden toteutuneeseen palveluiden käyttömäärään sekä vuoden 216 käytettävissä oleviin tietoihin eli käyttömäärät, hinnat, arvioitu palvelutarve ja kuntajohtajien asettamat tavoitteet. Erikoissairaanhoidon vuoden 217 palvelutilaus on Vuoden 215 erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen toteuma oli , nousu 2,4 %. Vuoden 217 alustava tilaus on realistinen ja vastaa vuoden 216 toteumaennustetta. Palvelujen käytön lisäksi sairaanhoitopiiri perii erityisvelvoitemaksua Kalliin hoidon tasaus on vuonna 217 palvelutilauksessa laskettu hintoihin. Välitettäviä palveluita (esim. muut sairaanhoitopiirit) on ennakoitu toteutuvan Ensihoito siirtyi vuonna 213 sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Ensihoidon kustannusennuste on TAVOITTEET Mittarit Erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas Tavoitearvo Ennuste Ta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutilauksen toteuma (%) 1 % 13 % 1 %

70 62 SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEET KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämistä linjataan Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa, joka päivitetään vuonna 216. Suunnitelmassa on sovittu kuntien yhteistyöstä terveyspalveluiden järjestämisessä ja lisäksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä yhteistyöstä. Erikoissairaanhoidon palveluiden kehittämisen tavoitteissa korostuvat erityisesti asiakaslähtöisyys, terveyshyödyn tuottaminen, yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäminen ja kustannusten nousun hallinta. Valkeakosken kaupunki osallistuu yhteisten hoitoketjujen luomiseen. Kehitettäviin toimintakokonaisuuksiin on nostettu alueellisen erikoissairaanhoidon palveluiden kehittäminen ja järjestäminen. Valkeakosken kaupunki tukee Valkeakosken aluesairaalan kehittämistä alueellisena erikoissairaanhoidon tuottajana ja ympärivuorokautisen päivystyspisteen säilymistä aluesairaalassa. Vuoden 215 alussa voimaan tullut päivystysasetus on luonut yhtenäiset kriteerit kiireelliselle hoidolle. Asetuksen keskeisin tavoite on parantaa päivystyshoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Valkeakosken päiväpäivystyksen yhdistäminen aluesairaalan päivystyksen yhteyteen on toteutunut 216 vuoden alusta. Valkeakosken aluesairaalasta hankitaan kaikki ne erikoissairaanhoidon hoidot ja tutkimukset, jotka ovat saatavilla. Valkeakosken aluesairaalan tuotantoprofiili muuttuu niin, että operatiivisilla palveluissa keskitytään tiettyihin erikoisaloihin mm. ortopedia ja gynekologia. Polikliinisten erikoislääkärikonsultaatioiden oletetaan laajentuvankin esim. neurologia. Nopeat erikoissairaanhoidon konsultaatiot ja tutkimukset hieman lisääntyvät, mutta erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä vähenee, kun potilaat siirtyvät yhä nopeammin toimenpiteiden jälkeen oman terveyskeskuksen osastoille. Toteutuessaan Etelä-Pirkanmaan ja PSHP:n yhteinen vuodeosasto tulee todennäköisesti laskemaan erikoissairaanhoidon kuluja yllämainitulla tavalla. Valkeakosken kaupungin psykiatrinen intensiivinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö tulee laskemaan psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta ja kestoa. Tunnusluvut Tp 215 Ta 216 Ta 217 muutos% Ts 218 Ts 219 Avohoitokäynnit Hoitopäivät

71 63 Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 ERIKOISSAIRAANHOITO Myyntituotot (+) -23 Maksutuotot (+) Tuet ja avustukset (+) Vuokratuotot (+) Muut toimintatuotot (+) 39 Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut (-) Palkat, palkkiot ja henkilöstökorv.(-) Henkilösivukulut (-) Eläkekulut (-) Muut henkilösivukulut (-) Palvelujen ostot (-) Aineet, tarvikkeet ja tavarat (-) Avustukset (-) Vuokrat (-) Muut toimintakulut (-) -364 Toimintakulut yhteensä TOIMINTAKATE Suunnitelman mukaiset poistot (-) Pääoma-arvon korko (-) Laskennalliset erät (-/+) Tilikauden tulos MÄÄRÄRAHA Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 TULOARVIO Menot Tulot Netto Kulujakauma Tp 215 Ta 216 Ta 217 Ts 218 Ts 219 Muut yhteensä Palvelujen ostot Henkilöstökulut Tulot

72 64 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakulut 35,3 milj. euroa Talousarvio 217 toimintakulut 16,3 milj. euroa Varhaiskasvatuspalvelut 38 % Opetuspalvelut 62 % Tarvikkeet 1 % Avustukset 6 % Muut kulut 15 % Henkilöstökulut 54 % Palvelujen ostot 24 %