Tietokoneohjelmat ja Marxin tavarateoria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietokoneohjelmat ja Marxin tavarateoria"

Transkriptio

1 Tietokoneohjelmat ja Marxin tavarateoria Author : admin Onko tietokoneohjelma tavara? Millaisia käsitteitä ja ongelmia kohtaamme ohjelmoinnin, hakkeroinnin, omistusmuodon ja kapitalismin välillä? Tietokoneohjelmien avoimuuden puolesta, hop in! 1. Johdanto Lienee selvää, että elämme erilaisessa maailmassa kuin Karl Marx kehitellessään tavarateoriaansa Pääoma-teoksessa. Poliittisen taloustieteen edustajana Marxin motivaatio on makrotason kapitalismianalyysi, mutta Pääomaa ja erityisesti sen tavaraa käsittelevää ensimmäistä lukua voi lähestyä myös rajatummasta näkökulmasta. Pääoman alussa Marx rakentaa filosofisen teorian tavaramuodosta, joka on perustavan laatuinen edellytys kapitalistiselle yhteiskunnalle ja pääomien kasautumiselle. Hän rakentaa analyysinsä Adam Smithin ja David Ricardon työarvoteorian päälle jalostaen heidän näkemyksiään ja kritisoiden heidän väärintulkitsijoitaan, "vulgaaritaloustieteilijöitä". Pääomassa käsiteltävät tavarat ovat konkreettisia esineitä, kuten määrätty määrä liinakangasta tai kahvia. Nykyajan jälkiteollisille yhteiskunnille on tyypillistä, että markkinoilla vaihdetaan palveluita tai informaatiota, jotka ovat vähemmän käsinkosketeltavia. Tämän kirjoituksen motiivina on siis katsoa, mihin tuo lähes 150 vuotta vanha teoria pystyy, kun tarkastellaan jotain erityisesti nykyajalle tyypillistä tavaraa, nimittäin tietokoneohjelmia. Miksi tietokoneohjelmien ja Marxin (oletetut) liitoskohdat ovat kiinnostavia? Selkeä kimmoke on kolmen viime vuosikymmenen aikana toiminut ohjelmien lähdekoodin avoimuutta vaativa yhteiskunnallinen liike, joka on syntynyt eräänlaisena vastareaktiona ohjelmien tekijänoikeusjärjestelmän avulla tapahtuvaa kaupallistumista ja tavaramuotoistumista vastaan. Samalla, etenkin internetin yleistymisen ja kaistanleveyksien suurentumisen myötä on hieman samassa hengessä problematisoitu tekijänoikeusjärjestelmän mielekkyys ylipäätään. Tästä näkyvimpinä esimerkkeinä ovat tietenkin ruotsalainen torrent-tiedostojen seurantapalvelin The Pirate Bay[1] oikeudenkäynteineen sekä Euroopan parlamenttiin asti noussut Piraattipuolue,[2] sekin ruotsalaislähtöinen. Lähden liikkeelle esittelemällä Pääoman tavara- ja arvoteorian pääpiirteet niiltä osin, kuin katson sen tässä tarpeelliseksi. Toisessa osassa erittelen tietokoneohjelmia olioina ja erityisesti kapitalistiseen tavaramuotoon sopivina olioina sekä esittelen Richard Stallmanin kehittelemän copyleft-ajattelun vaikutuksia tavaramuotoistumiselle. 2. Tavara ja arvo Marxin Pääomassa Tavara on ensi kädessä ulkonainen esine, olio, joka ominaisuuksillaan tyydyttää jonkinlaisia ihmisen tarpeita. Asiaan ei vaikuta näiden tarpeiden luonne, esim. se, aiheuttaako ne vatsa vai mielikuvitus. Kysymys ei ole tässä myöskään siitä, millä talla olio tyydyttää ihmisen tarvetta: välittömänä elinhyödykkeenä. ts. kulutusesineenä, vaiko välillisesti tuotantovälineenä. (Marx 1974, 45.) Näin tavara määritellään Pääoman ensimmäisellä sivulla. Marx huomauttaa myös, että tavaroiden erilaisten käyttötapojen keksiminen on historiallista toimintaa. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että sama materiaalinen olio voi olla toisissa yhteiskunnissa hyödyllinen ja toisissa taas ei. Käytännössä siis tavaroiden hyödyllisyysaste vaihtelee yhteiskunnasta toiseen. Marxille ominainen materialistinen perusvire kuitenkin säilyy (tavalla, joka monille sosiologisille katsantokannoille on turhan vieras). On ilmeistä, että mikä tahansa ei voi olla miten tahansa hyödyllistä, vaan kulttuuristen tekijöiden ja henkilökohtaisten 1 / 6

2 mielihalujen lisäksi myös tavaraolion materiaalinen kokoonpano vaikuttaa siihen. Hyödyllisellä tavaralla on käyttöarvoa, tai oikeastaan tavara itse on materiaalisena oliona käyttöarvo eli hyödyke. Yhteiskunnissa, joissa on työnjakoa, myös vaihdetaan tavaroita toisiinsa. Sen vuoksi tavaroilla on myös vaihtoarvo, joka ilmenee vaihtotapahtumassa. Marx perustelee abstraktin arvon tai "arvon substanssin" käsitteensä sillä, että yhdellä ja samalla tavaraoliolla voi olla useita eri vaihtoarvoja, kun se vaihdetaan erilaisiin toisiin tavaraolioihin. Marxin omaa esimerkkiä käyttäen yksi nelikko vehnää voi vaihtua määrään x saapasrasvaa, mutta samalla sen vaihtoarvona voi olla esimerkiksi y silkkiä tai z kultaa. Kuitenkin nämä venhänelikon eri vaihtoarvot ovat yhtä suuria ja siten ilmaisevat yhtä ja samaa abstraktia substanssia, joka tuohon määrään vehnää sisältyy. Kun kahden tavaran vaihtosuhde ilmoitetaan yhtälönä 1 nelikko vehnää = määrä x sappasrasvaa", tullaan samalla todenneeksi, että näillä kahdella eri tavaraoliolla on yhtä suuret määrät tuota molemmille yhteistä substanssia eli arvoa tai tavara-arvoa.[3] Tämä abstrakti arvo on se, joka ilmenee vaihtoarvona tavaraa vaihdettaessa. Se ei ole löydettävissä tavaraolion materiaalisesta koostumuksesta vaan siitä yhteiskunnallisesta suhteesta, vaihtosuhteesta, jossa tavaraolio on muihin tavaraolioihin. Toisaalta tavaralla ei voi olla arvoa eikä siten vaihtoarvoakaan, jos se ei ole hyödyllinen kenellekään, eli sillä ei ole käyttöarvoa. (Marx 1974, ) Hyvin abstraktilla tasolla liikkuva analyysi jatkuu, mutta abstraktius kuuluu tässä tapauksessa asioiden luonteeseen. Marx sanoo, että vaihtosuhteelle on luonteenomaista käyttöarvosta abstrahoiminen. Vaihdossa on abstrahoitava käyttöarvosta, koska laadultaan erilaiset käyttöarvot eivät vaihdu toisikseen. Se hyöty, jonka saa kupillisesta kahvia, ei ole vaihdettavissa siihen hyötyyn, jonka saa talvella lämpimistä lapasista. Laadultaan samanlaisten asioiden vaihtaminen taas on järjetöntä miksi vaihtaisin yhden kahvikupillisen toiseen? "Käyttöarvoina tavarat ovat ennen kaikkea laadultaan erilaisia, vaihtoarvoina ne voivat olla vain suuruudeltaan erilaisia, eikä niissä siis ole atomiakaan käyttöarvoa" (Marx 1974, 47). Vaihtaminen voi tapahtua vain yhtä suurille määrille eri laatuisia tavaroita. Määrällisesti yhteismitallisiksi ja siten keskenään vaihdettaviksi tavarat tulevat juuri käyttöarvosta abstrahoimisen myötä. Jokainen hyödyllinen tavara (käyttöarvo) on seurausta inhimillisestä työstä, joka muovaa luonnonmateriaalit ihmisyhteiskunnalle käyttökelpoiseen muotoon. Marx luonnehtii kuuluisasti, että hyödyllinen työ on "kaikista yhteiskuntamuodoista riippumaton ihmisen elinehto, ikuinen luonnonvälttämättömyys, jonka tehtävänä on välittää ainesten vaihduntaa ihmisen ja luonnon välillä ja siten ylläpitää ihmiselämää" (Marx 1974, 52). Vaihtosuhteelle välttämätön abstrahoiminen tavaran käyttöarvosta tarkoittaa kuitenkin samalla abstrahoimista sen materiaalisesta olemuksesta. Tämän seurauksena myös materiaalisesti ja laadullisesti toisistaan poikkeavat konkreettiset työt yhteismitallistuvat, "ne eivät enää eroa toisistaan, vaan ovat kaikki pelkistetyt yhtäläiseksi ihmistyöksi, abstraktisesti inhimilliseksi työksi" (Marx 1974, 47). Tavaroiden abstrakti ja vaihdossa ilmenevä arvo johtuu niiden siitä luonteesta, että ne ovat abstraktin inhimillisen työn tuotteita. Arvon suuruus voidaan mitata tavaraan sisältyvän työn määrällä, siihen käytetyllä työajalla. Koska ei voi kuitenkaan olla niin, että hitaamman työntekijän valmistama tavara on arvokkaampi kuin nopeamman, Marx tarkentaa, että kyse on keskimääräisestä työajasta. Arvon määrää kussakin yhteiskunnassa se työaika, joka tavaran valmistamiseen siellä keskimäärin tarvitaan, siis yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Tämä välttämätön työaika voi eri yhteiskunnissa olla eripituinen, sillä siihen vaikuttaa tuotantovoimien kehitysaste - mitä tehokkaampi tuotanto, sitä vähemmän aikaa keskimäärin tarvitaan valmistamiseen. Eriteltyään käyttöarvoa, vaihtoarvoa ja arvon substanssia Marx esittää vielä yhden tämän kirjoituksen kannalta olennaisen rajauksen tavaralle. Mikä tahansa hyödyke ei ole tavara, vaan hyödykkeen on oltava markkinoilla, jotta sillä voisi olla arvoa. Yksityinen hyödyllinen olio voi kyllä olla käyttöarvo ja omistajalleen hyvinkin hyödyllinen, mutta jos se ei ole markkinoilla kaupan, se ei ole tavara. Sen sijaan, kuten edellä kävi ilmi, oliolla ei voi olla arvoa (eli se ei voi olla tavara) ilman käyttöarvoa. Tavaramuoto on siis sosiaalinen muoto, joka erityisesti kapitalistisessa yhteiskunnassa säätelee erilaisten hyödyllisten töiden tuloksena syntyneiden hyödykkeiden kiertokulkua. Sen areenana on markkinat ja kiertokulun mahdollistajana (yleisenä vastikkeena) raha. 2 / 6

3 3. Tietokoneohjelmat ja tavaramuoto 3.1 Ohjelmakoodi teoksena, käyttölisenssi tavarana Voidaksemme eritellä tietokoneohjelmia Marxin tavaramuodon toteuttajina, meidän on ensin hieman tarkemmin pohdittava tietokoneohjelma-olioita yleensä. Tietokoneohjelma on joukko käskyjä, joiden mukaan tietokone (useimmiten prosessori) suorittaa tehtäviä. Ohjelmat on kirjoitettu jollain tietyllä ohjelmointikielellä, mikä usein tarkoittaa tavalliseen tekstitiedostoon kirjoitettua lähdekoodia. Tietokone ymmärtää kuitenkin vain niin sanottua konekielistä ohjelmaa, joka koostuu biteistä eli nollista ja ykkösistä. Lähdekoodi on käännettävä konekielelle erillisen kääntäjän avulla, jotta se olisi tietokoneella ajettavissa. Tässä on kuitenkin olennaista, että lähdekoodi ei ole tavara, jota ostetaan ja myydään, vaan maalauksen tai musiikkikappaleen kaltainen teos. Suomen tekijänoikeuslain[4] (1 ) mukaan tietokoneohjelmat ovat tekijänoikeuden alaisia ja kuuluvat siten immateriaalioikeuden piiriin. Niiden kopioiminen, välittäminen ja julkinen esittäminen on kiellettyä muilta kuin tekijänoikeuden haltijalta. Ohjelmista on luvallista tehdä varmuuskopioita ja niihin on luvallista tehdä muutoksia, jotka ovat tarpeellisia ohjelman käyttämiseksi, mikä tarkoittaa virheiden korjaamista (25 J ). Koodia on myös oikeus tarkastella, kopioida ja kääntää toiseen muotoon, jos se on tarpeellista ohjelman saattamiseksi yhteensopivaksi muiden ohjelmien kanssa (25 k ). Jos tietokoneohjelma-oliot ovat teoksia, jotka omistaa aina tekijä, niin mitä sitten ovat ne tietokoneohjelma-tavarat, joita ostetaan ja myydään markkinoilla? Ostaja ei saa oikeutta ohjelman lähdekoodiin, ainoastaan ohjelman käyttöoikeuden, joka perustuu ostajan ja myyjän väliseen lisenssisopimukseen (EULA, end user license agreement). Näin ollen siis varsinainen tavara ei ole itse ohjelma vaan tuo lisenssi, josta ostaja/käyttäjä maksaa omistajalle saadakseen luvan käyttää ohjelmaa. Tämä seikka jää arkikielessä piiloon, kun puhutaan ohjelma-tavaroista ja niiden markkinoista. Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että eriskummallisista ominaisuuksistaan huolimatta kapitalistinen tavaramuoto soveltuu myös tietokoneohjelmiin. Lisenssisopimukset tyydyttävät jonkin ostajan tietyn tarpeen, nimittäin tarpeen päästä käyttämään kyseessä olevaa ohjelmaa, ja he ovat valmiita maksamaan sopimuksen saamisesta. Immateriaaliset sopimukset ovat tavaroina paljon häilyvämpiä kuin Marxin käsittelemät "ulkonaiset esineet", mikä johtaa hämmennykseen. Onkin avartavaa hieman vertailla materiaalisten ja immateriaalisten hyödykkeiden tai resurssien eroja. 3.2 Informaatioresurssit ja materiaaliset resurssit Yksityisomistus on sosiaalinen muoto, jonka yhtenä funktiona on resurssien tehokkaan ja järkevän käytön turvaaminen. Yksityisomistajan intresseissä on sen turvaaminen, ettei hänen omistamansa resurssit hupene tai kulu käyttökelvottomiksi (vrt. yhteisomisteinen laidun, joka tuhoutuu kaikkien ylilaiduntaessa). Hänen etujensa mukaista on myös saada nuo resurssit tuottamaan niin, että hän voi vaihtaa itselleen tarpeettomat resurssit markkinoilla toisten yksityisomistajien tuottamiin resursseihin, mistä on tietenkin molemmille hyötyä. Perinteisesti yksityisomistuksella on siis kaksi erillistä motiivia: resurssien säilyttäminen (ylilaiduntamisen estäminen) sekä uusien resurssien tuottaminen. (Ks. Vadén 2003, ) Tässä katsannossa informaatioresurssit poikkeavat olennaisesti materiaalisista. Lawrence Lessigiä seuraten Tere Vadén tekee erottelun yhtäältä poissulkeviin ja rajoitettuihin resursseihin ja toisaalta poissulkemattomiin ja rajoittamattomiin resursseihin. Laidunmaan kaltaiset poissulkevat ja rajoitetut resurssit tarvitsevat yksityisomistusta molempiin edellä mainittuihin tarkoituksiin: estämään resurssien liikakäyttö ja kannustamaan resurssien tuottamiseen. Informaatio sen sijaan on poissulkematon ja rajoittamaton resurssi - sama informaatio voi yhtä aikaa olla minun ja muiden hallussa. Tähän viitaten on jopa sanottu, että "digitaalinen ruoho kasvaa sitä pidemmäksi, mitä enemmän sitä laidunnetaan" (Vadén 2003, 93). Tällä tietenkin viitataan siihen, että tiedon tehokas lisääntyminen vaatii sen laajaa levinneisyyttä. Informaation säilymiseen tai liikakäytön estämiseen ei tarvita yksityisomistusta. Tekijänoikeusjärjestelmällä on kuitenkin pyritty kannustamaan tekijöitä tuottamaan informaatiota, kuten kirjoja, musiikkia - ja nyttemmin tietokoneohjelmia. 3 / 6

4 3.3 Copyleft ja tietokoneohjelmat vapaina resursseina Ohjelmoinnin ja hakkerismin historia osoittaa, että ohjelmien tekemiselle ja levittämiselle on olemassa kapitalistisen talouden piiriin kuulumattomia sosiaalisia muotoja, vaikka ne tekijänoikeuslainsäädännön tuella taipuvat myös tavaramuotoon. 60- ja 70-luvuilla tietokoneita innokkaasti käyttäneet ja kehittäneet hakkerit ymmärsivät koodin vapauden sananvapauden kaltaiseksi perusedellytykseksi toiminnalleen (Vadén 2003, 88-89). Sen jälkeistä historiaa voidaan tarkastella tavaramuotoistumisen ja sen vastareaktion vuoropuheluna. Kun tietokoneet yleistyivät, tuli mahdolliseksi tehdä ohjelmilla rahaa ja niin kävikin. Nykyisin valtaosa ohjelmakoodista on yritysten omistuksessa. Tätä kehitystä on tukenut myös esimerkiksi Yhdysvaltain lainsäädäntö, jonka mukaan yrityksissä tehtävien ohjelmien tekijänoikeus[5] kuuluu suoraan yrityksille ohjelmoijien sijaan.[6] Jo kaupallistumisen alkuvaiheessa 1980-luvulla aktivisti ja hakkeri Richard Stallman käynnisti GNU-projektin, jonka tavoitteena oli tehdä ohjelmista taas vapaita. Stallmanin keskeinen innovaatio on niin kutsuttu copyleft, joka toimii tekijänoikeuden (engl. copyright) tavoin, mutta päinvastoin. Tere Vadén suomentaakin copyleftin käyttäjänoikeudeksi. Sen tarkoituksena on varmistaa ohjelmistojen vapaus; Stallman määrittelee ohjelmiston vapaaksi, jos se täyttää neljä ehtoa (Stallman 1999, 56): 1. Vapaus käyttää ohjelmistoa mihin tarkoitukseen tahansa 2. Vapaus muokata ohjelmistoa omien tarpeiden mukaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaata pääsyä lähdekoodiin. 3. Vapaus levittää kirjaimellisia kopioita ohjelmasta ilmaiseksi tai maksua vastaan. 4. Vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta niin, että koko yhteisö voi hyötyä parannuksista. Copyleft toimii "avoimien lisenssien" avulla, joista tunnetuin on GNU General Public License.[7] Tämä tarkoittaa, että vapaiden ohjelmien käyttösopimukseen sisältyy edellä mainitut vapaudet sillä ehdolla, että myös edelleen välitettyjen ja muokattujen ohjelmien käyttölisenssi sisältää nuo vapaudet. Käytännössä vapaita tai avoimia ohjelmia ei siis voi sulkea. Stallmanin ajatuksessa on tehokkaaseen ohjelmistokehitykseen tähtäävä pragmaattinen puoli. Jokainen yksityisen käyttäjän itseään varten tekemä parannus on potentiaalisesti hyödyllinen myös muille käyttäjille, eikä ohjelman kehitys ole näin riippuvainen minkään rajatun joukon ajatuskapasiteetista. Ensisijaisen tärkeää Stallmanille on kuitenkin käyttäjän oikeus käyttää ja kehittää tarvitsemiaan ohjelmia rajoituksetta. (Ks. esim. Vadén & Stallman 2003.) Edellä käsiteltiin tuottamisen motivoinnin problematiikkaa koskien informaatioresursseja. Tekijänoikeus ja käyttäjänoikeus perustuvat erilaisiin motiiveihin ja pelkoihin. Tekijänoikeudellisen ohjelman tekijää motivoi taloudellinen hyöty, jonka hän saa myydessään käyttölisenssejä muille, mikä vastaa yleisemminkin tuottajan suhdetta tuottamaansa hyödykkeeseen kapitalistisessa tavaratuotannossa. Tavara on tekijälleen arvokas vain siinä määrin, kun hän voi vaihtaa sen rahaksi ja sitä kautta muiksi tavaroiksi. Sen sijaan vapaan ohjelman tekijää (tai muokkaajaa) motivoi lähinnä oma tarve: hän tekee sellaisen ohjelman kuin tarvitsee. Tekijänoikeudellisen ohjelman parantaminen tässä mielessä ei olisi mahdollistakaan, sillä niiden lähdekoodi on suljettu. Molemmissa tapauksissa ohjelmoijilla siis on peruste tehdä työtään, edellisessä vaihtoarvo ja jälkimmäisessä käyttöarvo. Molemmat järjestelmät myös suojaavat tietyiltä erilaisilta uhilta. Tekijänoikeus suojaa resurssin tekijää hänen teoksensa luvattomalta jakelulta, muokkaamiselta ja siten myös tulonmenetykseltä. Käyttäjänoikeus sen sijaan eksplisiittisesti antaa nuo oikeudet käyttäjälle sillä ehdolla, että käyttäjänoikeus säilyy. Pelkona on, ettei yhteisöstä lähtöisin oleva "henkinen pääoma" palaa yksityisomistajalta takaisin hyödyttämään yhteisöä, mistä seuraa fragmentoituminen. (Vadén 2003, 90.) Edellä piirretty kuva avoimesta ohjelmistokehityksestä on nykyään varsin idealisoitu ja vanhanaikainen, sillä useiden ohjelmien kehitystä tehdään ja koordinoidaan pääosin voittoa tavoittelevissa yrityksissä. Tämän huomioiminen ei kuitenkaan 4 / 6

5 muuta eroa perusasetelmassa, sillä avoimella lisenssillä tehdyn ohjelman käyttöoikeuksien myyminen on kategorinen mahdottomuus, eikä se sovellu tulonlähteeksi vapaita ohjelmia kehittäville yrityksille. Sen sijaan tämänkaltaiset yritykset voivat esimerkiksi tehdä tilaustöitä ja tarjota tukipalveluita. Yksittäinen ohjelmoija ei kehitä ohjelmaa nyt omaan tarpeeseensa, vaan hän myy tavalliseen tapaan työvoimaansa yritykselle. Yritystasolla mahdollisuuksia on kaksi. Joko ohjelman kehittäminen hyödyttää yritystä suoraan (käyttöarvo-orientoitunut ohjelmistokehitys) tai sitten yritys tekee ohjelmaa palveluna jollekin toiselle (vaihtoarvo-orientoitunut ohjelmistokehitys). Oli kyseessä sitten yksittäinen ohjelmoija tai yritys, avoimen ohjelmistokehityksen tuloksena on resurssi, joka on periaatteessa jokaisen käytettävissä aivan kuten vaikkapa metsän mustikat ovat jokamiehenoikeuden nojalla jokaisen käytettävissä. Lisäksi avoimet lisenssit tarjoavat ohjelman käyttäjälle olennaisesti vapaammat kädet käyttää ja kehittää ohjelmaa. Näitä voisi pitää avoimen ohjelmistokehityksen moraalisina perusteluina. Pragmaattiselta kannalta on vielä kysyttävä, johtaako avoin kehitys suljettua tehokkaampaan kollektiiviseen ohjelmointiin ja parempiin ohjelmiin. Tere Vadén argumentoi, että omistajuus ja sulkeutuneisuus heikentää ja hidastaa kehitystä systemaattisesti (Vadén 2003, 101), kun tekijät eivät voi seisoa koko ihmiskunnan harteilla, vaan ainoastaan samassa yrityksessä työskentelevien tai työskennelleiden harteilla (emt. 97). Avoimuus sen sijaan suosii tietoteknologian ekologisen potentiaalisen toteutumista, siinä missä omistajuus romahduttaa digitaalisen teknologian käyttökelpoisuuden (emt. 101). Avoimuus näyttäisi sopivan ohjelmien kaltaisille informaatioresursseille niiden luonnollisten ominaisuuksien perusteella, kun taas omistajuus ja tavaramuotoisuus on pakotettava niihin raskaalla kontrollilla ja byrokratialla. 4 Lopuksi Tämän tekstin puitteissa ei tietenkään ole mahdollista käsitellä kattavasti kaikkia tietokoneohjelmien ja kapitalistisen tavaramuodon saati kapitalismin yleensä suhdetta (esimerkiksi pääomien kasautuminen ja Microsoftin kaltaiset monopolit). Joitain kysymyksenasetteluita olen toivottavasti kuitenkin onnistunut selkeyttämään, jos ne olivat hämäriä ensinkään. Tavaramuotoisten ja tekijänoikeudellisten ohjelmien osalta keskeinen huomio on se, että ostaja maksaa tuottajan kanssa tekemästään sopimuksesta, mutta ohjelman omistusoikeus säilyy tuottajalla. GNU-projektin ja siitä osin irrallisen pragmaattisemman avoimen lähdekoodin liikkeen[8] toiminta osoittaa, että tavaramuotoistuminen ei ole yksisuuntainen ja deterministinen prosessi. Gramscilaisittain vapaat ohjelmat tietenkin edustavat tässä mielessä vastahegemoniaa suhteessa tavaramuotoistumiseen. Avoimuudelle on sekä käytännöllisiä tai luonnollisia, että omaehtoiseen, vapauteen perustuvaan yhteisöllisyyteen liittyviä perusteluita. Erityisesti noiden luonnollisten ominaisuuksien selvittämisessä Tere Vadénin kehittelemä Lawrence Lessigin erottelu poissulkeviin ja poissulkemattomiin resursseihin on hyödyllinen. Analyysin - kysymysten kysymisen ja selkeyttämisen - lisäksi kirjoitus on tietokoneohjelmien (ja muiden informaatioresurssien) avoimuuden moraalinen puolustus. Juho Karvinen Kirjallisuutta Marx, Karl (1974) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Moskova: Edistys. Saksankielinen alkuteos Stallman, Richard (1999) The GNU Operating System and the Free Software Movement. Teoksessa DiBona, Ockman, & Stone (toim.) Open Sources: Voices from the Open Source Revolution. (ss ) Sebastopol: O Reilly. 5 / 6

6 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Vadén, Tere (2003) Teknologiset intressit ja omaehtoiset käyttötavat. Huomioita hakkerietiikasta ja omistajuudesta. Teoksessa Heiskanen & Mäntylä (toim.) MarxIT. Informaatiokapitalismin kriittistä tarkastelua. Karl Marx -seura ry. Vadén, Tere & Stallman, Richard (2003) Hakkeriyhteisö, etiikka ja globalisaatio. Richard M. Stallman Tere Vadénin haastateltavana. Teoksessa Heiskanen & Mäntylä (toim.) MarxIT. Informaatiokapitalismin kriittistä tarkastelua. Karl Marx -seura ry. Viitteet [1] [2] [3] Marx tosin myöhemmin tarkentaa, että mainitusta yksinkertaisesta yhtälöstä eli arvonilmaisusta ei suoraan voi päätellä tuon arvo-nimisen substanssin olemassaoloa. Näkyväksi arvo tulee vasta yleisessä arvomuodossa, jossa kaikkien tavaramaailman tavaroiden arvo ilmaistaan yhdessä ja samassa tavarassa, yleisessä vastikkeessa. (Marx 1974, ) [4] (Kaikki verkko-osoitteet tarkistettu ) [5] Yhdysvaltain järjestelmästä puhuttaessa oikeampi termi olisi copyright. Yhdysvalloissa korostetaan oikeutta kopioida ja levittää teosta ja siellä puhutaan intellektuaalisesta omaisuudesta. Perinteisessä eurooppalaisessa ajattelussa tekijänoikeus on ennen kaikkea moraalinen tunnustus, jota ei voi copyrightin tapaan myydä. [6] Tässä kohdassa on myös hyvä muistaa, kuten Marx Pääomassa, että kapitalismin edellytyksenä on kaksinkertaisesti vapaa työläinen, joka on vapaa sekä orjuudesta että tuotantovälineiden omistuksesta hän omistaa ainoastaan työvoimansa. Ohjelmat ovat monessakin mielessä tuotantovälineitä nykyaikaisessa kapitalismissa. Tämän aihepiirin tarkempi erittely vaatisi kuitenkin tavaramuotoa ja arvoteoriaa kehittyneemmän, pääoman kasautumiseen liittyvän käsitteistön esille ottamista sekä työvoima-tavaran erityisluonteen erittelyä. [7] [8] 6 / 6

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat

Digi-tv vastaanottimella toteutettavat interaktiiviset sovellukset Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Selvitys GPL-lisensoinnin tuomat ongelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Ongelman kuvaus...4 3. Eri tulkinnat GPL-lisenssistä...5 3.1. Tiukka tulkinta...5 3.2. Väljä tulkinta...5 3.3. Kompromissitulkinta...5

Lisätiedot

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n

Creative Commons ja yliopistot. V i l l e O k s a n e n Creative Commons ja yliopistot V i l l e O k s a n e n 1 8. 2. 2 0 0 5 Kuka puhuu? OTK Tutkija, HIIT/SoberIT RIPOS Risks and prospects in Open Source www.ripos.org Väitöskirja tekeillä Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino

Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma Saska Heino 1. Johdanto Niin arkisessa elämässä kuin yhteiskuntatieteissäkin käsite luokka samastetaan usein ammattiin, koulutusasteeseen tai tulotasoon.

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Valikoima, laatu ja mainonta

Valikoima, laatu ja mainonta Valikoima, laatu ja mainonta Sami Niemelä 5.2.2003 Sisältö Tuoteavaruus Käsite ja erottelutapoja Valikoiman muodostaminen Laatu ja laajuus Laatu Tyypit ja ongelmia Mainonta Käytetyt symbolit määrä s laatu

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

HY TUTKIMUSDATA POLITIIKKA

HY TUTKIMUSDATA POLITIIKKA HY TUTKIMUSDATA POLITIIKKA 10.6.2015 EEVA NYRÖVAARA MIKSI? ULKOISET SYYT Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (Valtiovarainministeriö) Avoimen tieteen ja tutkimuksen hanke (ATT) 2014-2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012

TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa

Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa Case: Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntäminen Lahdessa JHS-seminaari, Säätytalo Marko Monni Tietohallintojohtaja Lahden kaupunki Agenda Nykytila Tulevaisuus Miksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoja?

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TEKIJÄNOIKEUS Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TALENTUM PRO Helsinki 2016 2., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

Immateriaalioikeudet. Onko niille oikeutusta?

Immateriaalioikeudet. Onko niille oikeutusta? Immateriaalioikeudet Onko niille oikeutusta? kai.kimppa@utu.fi Uusi tekijänoikeuslaki Perustuu EU direktiiviin Perustuu WIPOn ja WTOn sopimuksiin Yhä tiukempia lakeja kun muuten ei pystytä pitämään kopiointia

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin

JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin JHS 166 Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot Liite 8. Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin Versio: 0.5 / 15.01.2014 Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen.

1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi ja asettele alkiot siihen. Joukko-oppia Matematiikan mestariluokka, syksy 2010 Harjoitus 1, vastaukset 20.2.2010 1. Otetaan perusjoukoksi X := {0, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7}. Piirrä seuraaville kolmelle joukolle Venn-diagrammi asettele

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015

MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 MARKKINOINNIN WORKSHOP PUOLUEPÄIVÄT 2015 KUKA TOI TYYPPI ON? Erilaisissa viestintä- ja markkinointitehtävissä, sekä palveluiden ja tuotteiden myynnin tehtävissä vuodesta 1989. Nykyisin eurooppalaisen ohjelmistotalon

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Kuntaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1 Tik-111.5077 Sisällöntuotannonllöntuotannon projektityö 2005-06 Installaatiotyöpaja * johdantoluento * 26.9.2005 Tassu Takala 1 Tavoitteet ja sisältö Digitaalisten (taide)installaatioiden ja kokeellisen

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT: Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot