Tietokoneohjelmat ja Marxin tavarateoria

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietokoneohjelmat ja Marxin tavarateoria"

Transkriptio

1 Tietokoneohjelmat ja Marxin tavarateoria Author : admin Onko tietokoneohjelma tavara? Millaisia käsitteitä ja ongelmia kohtaamme ohjelmoinnin, hakkeroinnin, omistusmuodon ja kapitalismin välillä? Tietokoneohjelmien avoimuuden puolesta, hop in! 1. Johdanto Lienee selvää, että elämme erilaisessa maailmassa kuin Karl Marx kehitellessään tavarateoriaansa Pääoma-teoksessa. Poliittisen taloustieteen edustajana Marxin motivaatio on makrotason kapitalismianalyysi, mutta Pääomaa ja erityisesti sen tavaraa käsittelevää ensimmäistä lukua voi lähestyä myös rajatummasta näkökulmasta. Pääoman alussa Marx rakentaa filosofisen teorian tavaramuodosta, joka on perustavan laatuinen edellytys kapitalistiselle yhteiskunnalle ja pääomien kasautumiselle. Hän rakentaa analyysinsä Adam Smithin ja David Ricardon työarvoteorian päälle jalostaen heidän näkemyksiään ja kritisoiden heidän väärintulkitsijoitaan, "vulgaaritaloustieteilijöitä". Pääomassa käsiteltävät tavarat ovat konkreettisia esineitä, kuten määrätty määrä liinakangasta tai kahvia. Nykyajan jälkiteollisille yhteiskunnille on tyypillistä, että markkinoilla vaihdetaan palveluita tai informaatiota, jotka ovat vähemmän käsinkosketeltavia. Tämän kirjoituksen motiivina on siis katsoa, mihin tuo lähes 150 vuotta vanha teoria pystyy, kun tarkastellaan jotain erityisesti nykyajalle tyypillistä tavaraa, nimittäin tietokoneohjelmia. Miksi tietokoneohjelmien ja Marxin (oletetut) liitoskohdat ovat kiinnostavia? Selkeä kimmoke on kolmen viime vuosikymmenen aikana toiminut ohjelmien lähdekoodin avoimuutta vaativa yhteiskunnallinen liike, joka on syntynyt eräänlaisena vastareaktiona ohjelmien tekijänoikeusjärjestelmän avulla tapahtuvaa kaupallistumista ja tavaramuotoistumista vastaan. Samalla, etenkin internetin yleistymisen ja kaistanleveyksien suurentumisen myötä on hieman samassa hengessä problematisoitu tekijänoikeusjärjestelmän mielekkyys ylipäätään. Tästä näkyvimpinä esimerkkeinä ovat tietenkin ruotsalainen torrent-tiedostojen seurantapalvelin The Pirate Bay[1] oikeudenkäynteineen sekä Euroopan parlamenttiin asti noussut Piraattipuolue,[2] sekin ruotsalaislähtöinen. Lähden liikkeelle esittelemällä Pääoman tavara- ja arvoteorian pääpiirteet niiltä osin, kuin katson sen tässä tarpeelliseksi. Toisessa osassa erittelen tietokoneohjelmia olioina ja erityisesti kapitalistiseen tavaramuotoon sopivina olioina sekä esittelen Richard Stallmanin kehittelemän copyleft-ajattelun vaikutuksia tavaramuotoistumiselle. 2. Tavara ja arvo Marxin Pääomassa Tavara on ensi kädessä ulkonainen esine, olio, joka ominaisuuksillaan tyydyttää jonkinlaisia ihmisen tarpeita. Asiaan ei vaikuta näiden tarpeiden luonne, esim. se, aiheuttaako ne vatsa vai mielikuvitus. Kysymys ei ole tässä myöskään siitä, millä talla olio tyydyttää ihmisen tarvetta: välittömänä elinhyödykkeenä. ts. kulutusesineenä, vaiko välillisesti tuotantovälineenä. (Marx 1974, 45.) Näin tavara määritellään Pääoman ensimmäisellä sivulla. Marx huomauttaa myös, että tavaroiden erilaisten käyttötapojen keksiminen on historiallista toimintaa. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että sama materiaalinen olio voi olla toisissa yhteiskunnissa hyödyllinen ja toisissa taas ei. Käytännössä siis tavaroiden hyödyllisyysaste vaihtelee yhteiskunnasta toiseen. Marxille ominainen materialistinen perusvire kuitenkin säilyy (tavalla, joka monille sosiologisille katsantokannoille on turhan vieras). On ilmeistä, että mikä tahansa ei voi olla miten tahansa hyödyllistä, vaan kulttuuristen tekijöiden ja henkilökohtaisten 1 / 6

2 mielihalujen lisäksi myös tavaraolion materiaalinen kokoonpano vaikuttaa siihen. Hyödyllisellä tavaralla on käyttöarvoa, tai oikeastaan tavara itse on materiaalisena oliona käyttöarvo eli hyödyke. Yhteiskunnissa, joissa on työnjakoa, myös vaihdetaan tavaroita toisiinsa. Sen vuoksi tavaroilla on myös vaihtoarvo, joka ilmenee vaihtotapahtumassa. Marx perustelee abstraktin arvon tai "arvon substanssin" käsitteensä sillä, että yhdellä ja samalla tavaraoliolla voi olla useita eri vaihtoarvoja, kun se vaihdetaan erilaisiin toisiin tavaraolioihin. Marxin omaa esimerkkiä käyttäen yksi nelikko vehnää voi vaihtua määrään x saapasrasvaa, mutta samalla sen vaihtoarvona voi olla esimerkiksi y silkkiä tai z kultaa. Kuitenkin nämä venhänelikon eri vaihtoarvot ovat yhtä suuria ja siten ilmaisevat yhtä ja samaa abstraktia substanssia, joka tuohon määrään vehnää sisältyy. Kun kahden tavaran vaihtosuhde ilmoitetaan yhtälönä 1 nelikko vehnää = määrä x sappasrasvaa", tullaan samalla todenneeksi, että näillä kahdella eri tavaraoliolla on yhtä suuret määrät tuota molemmille yhteistä substanssia eli arvoa tai tavara-arvoa.[3] Tämä abstrakti arvo on se, joka ilmenee vaihtoarvona tavaraa vaihdettaessa. Se ei ole löydettävissä tavaraolion materiaalisesta koostumuksesta vaan siitä yhteiskunnallisesta suhteesta, vaihtosuhteesta, jossa tavaraolio on muihin tavaraolioihin. Toisaalta tavaralla ei voi olla arvoa eikä siten vaihtoarvoakaan, jos se ei ole hyödyllinen kenellekään, eli sillä ei ole käyttöarvoa. (Marx 1974, ) Hyvin abstraktilla tasolla liikkuva analyysi jatkuu, mutta abstraktius kuuluu tässä tapauksessa asioiden luonteeseen. Marx sanoo, että vaihtosuhteelle on luonteenomaista käyttöarvosta abstrahoiminen. Vaihdossa on abstrahoitava käyttöarvosta, koska laadultaan erilaiset käyttöarvot eivät vaihdu toisikseen. Se hyöty, jonka saa kupillisesta kahvia, ei ole vaihdettavissa siihen hyötyyn, jonka saa talvella lämpimistä lapasista. Laadultaan samanlaisten asioiden vaihtaminen taas on järjetöntä miksi vaihtaisin yhden kahvikupillisen toiseen? "Käyttöarvoina tavarat ovat ennen kaikkea laadultaan erilaisia, vaihtoarvoina ne voivat olla vain suuruudeltaan erilaisia, eikä niissä siis ole atomiakaan käyttöarvoa" (Marx 1974, 47). Vaihtaminen voi tapahtua vain yhtä suurille määrille eri laatuisia tavaroita. Määrällisesti yhteismitallisiksi ja siten keskenään vaihdettaviksi tavarat tulevat juuri käyttöarvosta abstrahoimisen myötä. Jokainen hyödyllinen tavara (käyttöarvo) on seurausta inhimillisestä työstä, joka muovaa luonnonmateriaalit ihmisyhteiskunnalle käyttökelpoiseen muotoon. Marx luonnehtii kuuluisasti, että hyödyllinen työ on "kaikista yhteiskuntamuodoista riippumaton ihmisen elinehto, ikuinen luonnonvälttämättömyys, jonka tehtävänä on välittää ainesten vaihduntaa ihmisen ja luonnon välillä ja siten ylläpitää ihmiselämää" (Marx 1974, 52). Vaihtosuhteelle välttämätön abstrahoiminen tavaran käyttöarvosta tarkoittaa kuitenkin samalla abstrahoimista sen materiaalisesta olemuksesta. Tämän seurauksena myös materiaalisesti ja laadullisesti toisistaan poikkeavat konkreettiset työt yhteismitallistuvat, "ne eivät enää eroa toisistaan, vaan ovat kaikki pelkistetyt yhtäläiseksi ihmistyöksi, abstraktisesti inhimilliseksi työksi" (Marx 1974, 47). Tavaroiden abstrakti ja vaihdossa ilmenevä arvo johtuu niiden siitä luonteesta, että ne ovat abstraktin inhimillisen työn tuotteita. Arvon suuruus voidaan mitata tavaraan sisältyvän työn määrällä, siihen käytetyllä työajalla. Koska ei voi kuitenkaan olla niin, että hitaamman työntekijän valmistama tavara on arvokkaampi kuin nopeamman, Marx tarkentaa, että kyse on keskimääräisestä työajasta. Arvon määrää kussakin yhteiskunnassa se työaika, joka tavaran valmistamiseen siellä keskimäärin tarvitaan, siis yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Tämä välttämätön työaika voi eri yhteiskunnissa olla eripituinen, sillä siihen vaikuttaa tuotantovoimien kehitysaste - mitä tehokkaampi tuotanto, sitä vähemmän aikaa keskimäärin tarvitaan valmistamiseen. Eriteltyään käyttöarvoa, vaihtoarvoa ja arvon substanssia Marx esittää vielä yhden tämän kirjoituksen kannalta olennaisen rajauksen tavaralle. Mikä tahansa hyödyke ei ole tavara, vaan hyödykkeen on oltava markkinoilla, jotta sillä voisi olla arvoa. Yksityinen hyödyllinen olio voi kyllä olla käyttöarvo ja omistajalleen hyvinkin hyödyllinen, mutta jos se ei ole markkinoilla kaupan, se ei ole tavara. Sen sijaan, kuten edellä kävi ilmi, oliolla ei voi olla arvoa (eli se ei voi olla tavara) ilman käyttöarvoa. Tavaramuoto on siis sosiaalinen muoto, joka erityisesti kapitalistisessa yhteiskunnassa säätelee erilaisten hyödyllisten töiden tuloksena syntyneiden hyödykkeiden kiertokulkua. Sen areenana on markkinat ja kiertokulun mahdollistajana (yleisenä vastikkeena) raha. 2 / 6

3 3. Tietokoneohjelmat ja tavaramuoto 3.1 Ohjelmakoodi teoksena, käyttölisenssi tavarana Voidaksemme eritellä tietokoneohjelmia Marxin tavaramuodon toteuttajina, meidän on ensin hieman tarkemmin pohdittava tietokoneohjelma-olioita yleensä. Tietokoneohjelma on joukko käskyjä, joiden mukaan tietokone (useimmiten prosessori) suorittaa tehtäviä. Ohjelmat on kirjoitettu jollain tietyllä ohjelmointikielellä, mikä usein tarkoittaa tavalliseen tekstitiedostoon kirjoitettua lähdekoodia. Tietokone ymmärtää kuitenkin vain niin sanottua konekielistä ohjelmaa, joka koostuu biteistä eli nollista ja ykkösistä. Lähdekoodi on käännettävä konekielelle erillisen kääntäjän avulla, jotta se olisi tietokoneella ajettavissa. Tässä on kuitenkin olennaista, että lähdekoodi ei ole tavara, jota ostetaan ja myydään, vaan maalauksen tai musiikkikappaleen kaltainen teos. Suomen tekijänoikeuslain[4] (1 ) mukaan tietokoneohjelmat ovat tekijänoikeuden alaisia ja kuuluvat siten immateriaalioikeuden piiriin. Niiden kopioiminen, välittäminen ja julkinen esittäminen on kiellettyä muilta kuin tekijänoikeuden haltijalta. Ohjelmista on luvallista tehdä varmuuskopioita ja niihin on luvallista tehdä muutoksia, jotka ovat tarpeellisia ohjelman käyttämiseksi, mikä tarkoittaa virheiden korjaamista (25 J ). Koodia on myös oikeus tarkastella, kopioida ja kääntää toiseen muotoon, jos se on tarpeellista ohjelman saattamiseksi yhteensopivaksi muiden ohjelmien kanssa (25 k ). Jos tietokoneohjelma-oliot ovat teoksia, jotka omistaa aina tekijä, niin mitä sitten ovat ne tietokoneohjelma-tavarat, joita ostetaan ja myydään markkinoilla? Ostaja ei saa oikeutta ohjelman lähdekoodiin, ainoastaan ohjelman käyttöoikeuden, joka perustuu ostajan ja myyjän väliseen lisenssisopimukseen (EULA, end user license agreement). Näin ollen siis varsinainen tavara ei ole itse ohjelma vaan tuo lisenssi, josta ostaja/käyttäjä maksaa omistajalle saadakseen luvan käyttää ohjelmaa. Tämä seikka jää arkikielessä piiloon, kun puhutaan ohjelma-tavaroista ja niiden markkinoista. Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että eriskummallisista ominaisuuksistaan huolimatta kapitalistinen tavaramuoto soveltuu myös tietokoneohjelmiin. Lisenssisopimukset tyydyttävät jonkin ostajan tietyn tarpeen, nimittäin tarpeen päästä käyttämään kyseessä olevaa ohjelmaa, ja he ovat valmiita maksamaan sopimuksen saamisesta. Immateriaaliset sopimukset ovat tavaroina paljon häilyvämpiä kuin Marxin käsittelemät "ulkonaiset esineet", mikä johtaa hämmennykseen. Onkin avartavaa hieman vertailla materiaalisten ja immateriaalisten hyödykkeiden tai resurssien eroja. 3.2 Informaatioresurssit ja materiaaliset resurssit Yksityisomistus on sosiaalinen muoto, jonka yhtenä funktiona on resurssien tehokkaan ja järkevän käytön turvaaminen. Yksityisomistajan intresseissä on sen turvaaminen, ettei hänen omistamansa resurssit hupene tai kulu käyttökelvottomiksi (vrt. yhteisomisteinen laidun, joka tuhoutuu kaikkien ylilaiduntaessa). Hänen etujensa mukaista on myös saada nuo resurssit tuottamaan niin, että hän voi vaihtaa itselleen tarpeettomat resurssit markkinoilla toisten yksityisomistajien tuottamiin resursseihin, mistä on tietenkin molemmille hyötyä. Perinteisesti yksityisomistuksella on siis kaksi erillistä motiivia: resurssien säilyttäminen (ylilaiduntamisen estäminen) sekä uusien resurssien tuottaminen. (Ks. Vadén 2003, ) Tässä katsannossa informaatioresurssit poikkeavat olennaisesti materiaalisista. Lawrence Lessigiä seuraten Tere Vadén tekee erottelun yhtäältä poissulkeviin ja rajoitettuihin resursseihin ja toisaalta poissulkemattomiin ja rajoittamattomiin resursseihin. Laidunmaan kaltaiset poissulkevat ja rajoitetut resurssit tarvitsevat yksityisomistusta molempiin edellä mainittuihin tarkoituksiin: estämään resurssien liikakäyttö ja kannustamaan resurssien tuottamiseen. Informaatio sen sijaan on poissulkematon ja rajoittamaton resurssi - sama informaatio voi yhtä aikaa olla minun ja muiden hallussa. Tähän viitaten on jopa sanottu, että "digitaalinen ruoho kasvaa sitä pidemmäksi, mitä enemmän sitä laidunnetaan" (Vadén 2003, 93). Tällä tietenkin viitataan siihen, että tiedon tehokas lisääntyminen vaatii sen laajaa levinneisyyttä. Informaation säilymiseen tai liikakäytön estämiseen ei tarvita yksityisomistusta. Tekijänoikeusjärjestelmällä on kuitenkin pyritty kannustamaan tekijöitä tuottamaan informaatiota, kuten kirjoja, musiikkia - ja nyttemmin tietokoneohjelmia. 3 / 6

4 3.3 Copyleft ja tietokoneohjelmat vapaina resursseina Ohjelmoinnin ja hakkerismin historia osoittaa, että ohjelmien tekemiselle ja levittämiselle on olemassa kapitalistisen talouden piiriin kuulumattomia sosiaalisia muotoja, vaikka ne tekijänoikeuslainsäädännön tuella taipuvat myös tavaramuotoon. 60- ja 70-luvuilla tietokoneita innokkaasti käyttäneet ja kehittäneet hakkerit ymmärsivät koodin vapauden sananvapauden kaltaiseksi perusedellytykseksi toiminnalleen (Vadén 2003, 88-89). Sen jälkeistä historiaa voidaan tarkastella tavaramuotoistumisen ja sen vastareaktion vuoropuheluna. Kun tietokoneet yleistyivät, tuli mahdolliseksi tehdä ohjelmilla rahaa ja niin kävikin. Nykyisin valtaosa ohjelmakoodista on yritysten omistuksessa. Tätä kehitystä on tukenut myös esimerkiksi Yhdysvaltain lainsäädäntö, jonka mukaan yrityksissä tehtävien ohjelmien tekijänoikeus[5] kuuluu suoraan yrityksille ohjelmoijien sijaan.[6] Jo kaupallistumisen alkuvaiheessa 1980-luvulla aktivisti ja hakkeri Richard Stallman käynnisti GNU-projektin, jonka tavoitteena oli tehdä ohjelmista taas vapaita. Stallmanin keskeinen innovaatio on niin kutsuttu copyleft, joka toimii tekijänoikeuden (engl. copyright) tavoin, mutta päinvastoin. Tere Vadén suomentaakin copyleftin käyttäjänoikeudeksi. Sen tarkoituksena on varmistaa ohjelmistojen vapaus; Stallman määrittelee ohjelmiston vapaaksi, jos se täyttää neljä ehtoa (Stallman 1999, 56): 1. Vapaus käyttää ohjelmistoa mihin tarkoitukseen tahansa 2. Vapaus muokata ohjelmistoa omien tarpeiden mukaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa vapaata pääsyä lähdekoodiin. 3. Vapaus levittää kirjaimellisia kopioita ohjelmasta ilmaiseksi tai maksua vastaan. 4. Vapaus levittää muokattuja versioita ohjelmasta niin, että koko yhteisö voi hyötyä parannuksista. Copyleft toimii "avoimien lisenssien" avulla, joista tunnetuin on GNU General Public License.[7] Tämä tarkoittaa, että vapaiden ohjelmien käyttösopimukseen sisältyy edellä mainitut vapaudet sillä ehdolla, että myös edelleen välitettyjen ja muokattujen ohjelmien käyttölisenssi sisältää nuo vapaudet. Käytännössä vapaita tai avoimia ohjelmia ei siis voi sulkea. Stallmanin ajatuksessa on tehokkaaseen ohjelmistokehitykseen tähtäävä pragmaattinen puoli. Jokainen yksityisen käyttäjän itseään varten tekemä parannus on potentiaalisesti hyödyllinen myös muille käyttäjille, eikä ohjelman kehitys ole näin riippuvainen minkään rajatun joukon ajatuskapasiteetista. Ensisijaisen tärkeää Stallmanille on kuitenkin käyttäjän oikeus käyttää ja kehittää tarvitsemiaan ohjelmia rajoituksetta. (Ks. esim. Vadén & Stallman 2003.) Edellä käsiteltiin tuottamisen motivoinnin problematiikkaa koskien informaatioresursseja. Tekijänoikeus ja käyttäjänoikeus perustuvat erilaisiin motiiveihin ja pelkoihin. Tekijänoikeudellisen ohjelman tekijää motivoi taloudellinen hyöty, jonka hän saa myydessään käyttölisenssejä muille, mikä vastaa yleisemminkin tuottajan suhdetta tuottamaansa hyödykkeeseen kapitalistisessa tavaratuotannossa. Tavara on tekijälleen arvokas vain siinä määrin, kun hän voi vaihtaa sen rahaksi ja sitä kautta muiksi tavaroiksi. Sen sijaan vapaan ohjelman tekijää (tai muokkaajaa) motivoi lähinnä oma tarve: hän tekee sellaisen ohjelman kuin tarvitsee. Tekijänoikeudellisen ohjelman parantaminen tässä mielessä ei olisi mahdollistakaan, sillä niiden lähdekoodi on suljettu. Molemmissa tapauksissa ohjelmoijilla siis on peruste tehdä työtään, edellisessä vaihtoarvo ja jälkimmäisessä käyttöarvo. Molemmat järjestelmät myös suojaavat tietyiltä erilaisilta uhilta. Tekijänoikeus suojaa resurssin tekijää hänen teoksensa luvattomalta jakelulta, muokkaamiselta ja siten myös tulonmenetykseltä. Käyttäjänoikeus sen sijaan eksplisiittisesti antaa nuo oikeudet käyttäjälle sillä ehdolla, että käyttäjänoikeus säilyy. Pelkona on, ettei yhteisöstä lähtöisin oleva "henkinen pääoma" palaa yksityisomistajalta takaisin hyödyttämään yhteisöä, mistä seuraa fragmentoituminen. (Vadén 2003, 90.) Edellä piirretty kuva avoimesta ohjelmistokehityksestä on nykyään varsin idealisoitu ja vanhanaikainen, sillä useiden ohjelmien kehitystä tehdään ja koordinoidaan pääosin voittoa tavoittelevissa yrityksissä. Tämän huomioiminen ei kuitenkaan 4 / 6

5 muuta eroa perusasetelmassa, sillä avoimella lisenssillä tehdyn ohjelman käyttöoikeuksien myyminen on kategorinen mahdottomuus, eikä se sovellu tulonlähteeksi vapaita ohjelmia kehittäville yrityksille. Sen sijaan tämänkaltaiset yritykset voivat esimerkiksi tehdä tilaustöitä ja tarjota tukipalveluita. Yksittäinen ohjelmoija ei kehitä ohjelmaa nyt omaan tarpeeseensa, vaan hän myy tavalliseen tapaan työvoimaansa yritykselle. Yritystasolla mahdollisuuksia on kaksi. Joko ohjelman kehittäminen hyödyttää yritystä suoraan (käyttöarvo-orientoitunut ohjelmistokehitys) tai sitten yritys tekee ohjelmaa palveluna jollekin toiselle (vaihtoarvo-orientoitunut ohjelmistokehitys). Oli kyseessä sitten yksittäinen ohjelmoija tai yritys, avoimen ohjelmistokehityksen tuloksena on resurssi, joka on periaatteessa jokaisen käytettävissä aivan kuten vaikkapa metsän mustikat ovat jokamiehenoikeuden nojalla jokaisen käytettävissä. Lisäksi avoimet lisenssit tarjoavat ohjelman käyttäjälle olennaisesti vapaammat kädet käyttää ja kehittää ohjelmaa. Näitä voisi pitää avoimen ohjelmistokehityksen moraalisina perusteluina. Pragmaattiselta kannalta on vielä kysyttävä, johtaako avoin kehitys suljettua tehokkaampaan kollektiiviseen ohjelmointiin ja parempiin ohjelmiin. Tere Vadén argumentoi, että omistajuus ja sulkeutuneisuus heikentää ja hidastaa kehitystä systemaattisesti (Vadén 2003, 101), kun tekijät eivät voi seisoa koko ihmiskunnan harteilla, vaan ainoastaan samassa yrityksessä työskentelevien tai työskennelleiden harteilla (emt. 97). Avoimuus sen sijaan suosii tietoteknologian ekologisen potentiaalisen toteutumista, siinä missä omistajuus romahduttaa digitaalisen teknologian käyttökelpoisuuden (emt. 101). Avoimuus näyttäisi sopivan ohjelmien kaltaisille informaatioresursseille niiden luonnollisten ominaisuuksien perusteella, kun taas omistajuus ja tavaramuotoisuus on pakotettava niihin raskaalla kontrollilla ja byrokratialla. 4 Lopuksi Tämän tekstin puitteissa ei tietenkään ole mahdollista käsitellä kattavasti kaikkia tietokoneohjelmien ja kapitalistisen tavaramuodon saati kapitalismin yleensä suhdetta (esimerkiksi pääomien kasautuminen ja Microsoftin kaltaiset monopolit). Joitain kysymyksenasetteluita olen toivottavasti kuitenkin onnistunut selkeyttämään, jos ne olivat hämäriä ensinkään. Tavaramuotoisten ja tekijänoikeudellisten ohjelmien osalta keskeinen huomio on se, että ostaja maksaa tuottajan kanssa tekemästään sopimuksesta, mutta ohjelman omistusoikeus säilyy tuottajalla. GNU-projektin ja siitä osin irrallisen pragmaattisemman avoimen lähdekoodin liikkeen[8] toiminta osoittaa, että tavaramuotoistuminen ei ole yksisuuntainen ja deterministinen prosessi. Gramscilaisittain vapaat ohjelmat tietenkin edustavat tässä mielessä vastahegemoniaa suhteessa tavaramuotoistumiseen. Avoimuudelle on sekä käytännöllisiä tai luonnollisia, että omaehtoiseen, vapauteen perustuvaan yhteisöllisyyteen liittyviä perusteluita. Erityisesti noiden luonnollisten ominaisuuksien selvittämisessä Tere Vadénin kehittelemä Lawrence Lessigin erottelu poissulkeviin ja poissulkemattomiin resursseihin on hyödyllinen. Analyysin - kysymysten kysymisen ja selkeyttämisen - lisäksi kirjoitus on tietokoneohjelmien (ja muiden informaatioresurssien) avoimuuden moraalinen puolustus. Juho Karvinen Kirjallisuutta Marx, Karl (1974) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Moskova: Edistys. Saksankielinen alkuteos Stallman, Richard (1999) The GNU Operating System and the Free Software Movement. Teoksessa DiBona, Ockman, & Stone (toim.) Open Sources: Voices from the Open Source Revolution. (ss ) Sebastopol: O Reilly. 5 / 6

6 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Revalvaatio.org Vadén, Tere (2003) Teknologiset intressit ja omaehtoiset käyttötavat. Huomioita hakkerietiikasta ja omistajuudesta. Teoksessa Heiskanen & Mäntylä (toim.) MarxIT. Informaatiokapitalismin kriittistä tarkastelua. Karl Marx -seura ry. Vadén, Tere & Stallman, Richard (2003) Hakkeriyhteisö, etiikka ja globalisaatio. Richard M. Stallman Tere Vadénin haastateltavana. Teoksessa Heiskanen & Mäntylä (toim.) MarxIT. Informaatiokapitalismin kriittistä tarkastelua. Karl Marx -seura ry. Viitteet [1] [2] [3] Marx tosin myöhemmin tarkentaa, että mainitusta yksinkertaisesta yhtälöstä eli arvonilmaisusta ei suoraan voi päätellä tuon arvo-nimisen substanssin olemassaoloa. Näkyväksi arvo tulee vasta yleisessä arvomuodossa, jossa kaikkien tavaramaailman tavaroiden arvo ilmaistaan yhdessä ja samassa tavarassa, yleisessä vastikkeessa. (Marx 1974, ) [4] (Kaikki verkko-osoitteet tarkistettu ) [5] Yhdysvaltain järjestelmästä puhuttaessa oikeampi termi olisi copyright. Yhdysvalloissa korostetaan oikeutta kopioida ja levittää teosta ja siellä puhutaan intellektuaalisesta omaisuudesta. Perinteisessä eurooppalaisessa ajattelussa tekijänoikeus on ennen kaikkea moraalinen tunnustus, jota ei voi copyrightin tapaan myydä. [6] Tässä kohdassa on myös hyvä muistaa, kuten Marx Pääomassa, että kapitalismin edellytyksenä on kaksinkertaisesti vapaa työläinen, joka on vapaa sekä orjuudesta että tuotantovälineiden omistuksesta hän omistaa ainoastaan työvoimansa. Ohjelmat ovat monessakin mielessä tuotantovälineitä nykyaikaisessa kapitalismissa. Tämän aihepiirin tarkempi erittely vaatisi kuitenkin tavaramuotoa ja arvoteoriaa kehittyneemmän, pääoman kasautumiseen liittyvän käsitteistön esille ottamista sekä työvoima-tavaran erityisluonteen erittelyä. [7] [8] 6 / 6

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

Open Source -ohjelmien perusteet

Open Source -ohjelmien perusteet Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta

Lisätiedot

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta -selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta Teknologiaoikeuden seminaari 2008 n rajaus Rajaus -selaimen lisenssisopimus kuluttajan näkökulmasta Lyhyellä etsimisellä ei löytynyt erityisemmin artikkeleita

Lisätiedot

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä.

Mikä tekijänoikeus? 1/10. Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Mikä tekijänoikeus? 1/10 Sivut vaihtuvat nuolinäppäimillä. Sovelluksesta pääset pois Esc näppäimellä. Tekijänoikeus ja piratismi toinen oppitunti Mikä tekijänoikeus? 1/10 Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella

Lisätiedot

PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK

PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK PC vai Yoshbox? Moottorinohjauksen lyhyt teoria ja vertailu Mustavalkoisesti kirjoitettuna innostamaan tiedon ja mielipiteiden jakamiseen by PetriK Vastuunrajaus PC vai Yoshbox Kirjoittaja on kirjoittanut

Lisätiedot

Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino

Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma. Saska Heino Abstrakti ja konkreettinen työ, luokat ja pääoma Saska Heino 1. Johdanto Niin arkisessa elämässä kuin yhteiskuntatieteissäkin käsite luokka samastetaan usein ammattiin, koulutusasteeseen tai tulotasoon.

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM. Olli Pitkänen

Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM. Olli Pitkänen Lisenssit ja Open Source; Tekninen suoja: DRM Olli Pitkänen Käyttöoikeus- eli lisenssisopimukset Yleensä: loppukäyttäjälle oikeus käyttää ohjelmistoa joskus myös esim kehityslisenssi uusien sovellusten

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen Mitä juridiikka merkitsee ohjelmistoteollisuudelle? 1) kustannuksia? $500.000 $1M (yksinkertaisen patenttioikeudenkäynnin

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli

Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus. Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli Kokeilukulttuuri ja digiajan vallankumouksellisuus Mikko Lampi, @jotudin Hacklab Mikkeli Hakkerismin lyhyt oppimäärä Entä todellisuudessa? Uuden luominen, kehittäminen ja parantaminen Sovellukset Laitteet

Lisätiedot

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin

Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Matti Vuori Yhteisöjen periaatteista vertailua järjestöihin Sisällysluettelo Johdanto... 2 Järjestöt vs. yhteisöt... 2 Mutta mitä ne ovat?... 2 Ja sitten piirteiden vertailua... 3 Aikaansaavien yhteisöjen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Tutkimusaineistot ja tekijyys

Tutkimusaineistot ja tekijyys Tutkimusaineistot ja tekijyys Arja Kuula, arkistonhoitaja FSD Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ 1 Esityksen sisältö Tekijänoikeudellinen suoja tutkimusaineistoissa Tekijänoikeudelliset

Lisätiedot

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

Oikeusportfolion rakentaminen ohjelmistoyritykselle "Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet

Lisätiedot

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet

Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Open access -julkaiseminen Oikeudellinen tausta ja tekijänoikeudet Professori Juha Karhu Lapin yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta 31.8.2005 Open access idea Tutkimus on kenen tahansa luettavissa

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] LIIKETOIMINNAN KAUPPAKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 KAUPAN KOHDE... 4 1.1 Liiketoiminta...

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 14.5.2008 Avoin lähdekoodi ja hankinnat JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus 13.5.2008 Sisältö: Ohjelmistohankintojen haasteet Hankintalaki ja ohjelmistot Case: toimisto-ohjelmiston hankinta

Lisätiedot

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Esiintymisen ja kuvauspaikan käyttöoikeussopimus Jokaisen mainoselokuvassa pelkällä äänellään tai kasvoillaan tunnistettavasti esiintyvän henkilön tulee allekirjoittaa esiintyjäsopimus. Jokaisesta valmiissa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

LOPPUKÄYTTÄJÄN LISENSSISOPIMUS

LOPPUKÄYTTÄJÄN LISENSSISOPIMUS LOPPUKÄYTTÄJÄN LISENSSISOPIMUS Lue tämä lisenssisopimus huolellisesti ennen tämän ohjelman käyttöä. Hyväksymällä sopimuksen sitoudut käyttäjäksi tai lisenssinhaltijaksi ja noudattamaan kaikkia sopimuksen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua

II Talous on vaihdantaa ja kilpailua II Talous on vaihdantaa ja kilpailua 4. Kotitaloudet kuluttavat ja säästävät 5. Yritykset valmistavat ja myyvät 6. Kotitaloudet ja yritykset kohtaavat markkinoilla 7. Hinnan ja kysynnän ja tarjonnan yhteys

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009 TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show Marras- joulukuu 2009 Suomen open source -keskus COSS Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Perustettu

Lisätiedot

KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011. Pekka Heikkinen

KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011. Pekka Heikkinen KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011 Pekka Heikkinen Sisältö 1. Tietopalvelun juridiikkaa 2. Käsitteitä: laina, kaukolaina, dokumenttien välitys 3. Mikä ainakin on sallittua? 4. Keskustelua lausunnosta

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään

Algoritmit. Ohjelman tekemisen hahmottamisessa käytetään Ohjelmointi Ohjelmoinnissa koneelle annetaan tarkkoja käskyjä siitä, mitä koneen tulisi tehdä. Ohjelmointikieliä on olemassa useita satoja. Ohjelmoinnissa on oleellista asioiden hyvä suunnittelu etukäteen.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

WordPress Multisiten varmuuskopiointi

WordPress Multisiten varmuuskopiointi WordPress Multisiten varmuuskopiointi Työympäristö Koulun labra kone: Tietokone: HP Compaq 8200 Elite CMT PC (XL508AV) Tunnus: 1K015 PC 21 Xubuntu 13.04 LiveUSB Alkutilanne Lähdin liikkeelle siitä, että

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015

TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TIETOTYÖN SUORITUSKYVYN MITTAAMINEN JA KEHITTÄMINEN SENAATIN TAVOITTEET HELJÄ FRANSSILA, 10.9.2015 TYÖAJAN JAKAUTUMINEN VALTIOLLA Lähde: Veli-Matti Lehtonen (2014) Henkilöstöjohtamisen keinot saavuttaa

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

Ei raportteja roskiin

Ei raportteja roskiin Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus

RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS. Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus RAHASTOYHTIÖIDEN OMISTAJAOHJAUS Finanssialan Keskusliiton (FK) sijoitusrahastojohtokunnan suositus 1.2.2012 1 Rahastoyhtiöiden omistajaohjaus Sisällysluettelo 1 TAUSTAA SUOSITUKSELLE... 2 2 RAHASTOYHTIÖIDEN

Lisätiedot

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Juha Kallanranta Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry Turku 11.10.2014 Juha Kallanranta 2003 Tekijänoikeuden sisältö Tekijänoikeuden

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014. Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kenen oppimateriaalit? Educa 25.1.2014 Olavi Arra & Sanna Haanpää erityisasiantuntija työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppimateriaalit muutoksessa Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Taltioni osuuskunta Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Agenda Osuuskunnan taustat Osuuskuntamallista Taustatyö Osuuskunnan rooli ylätasolla Osuuskunnan perustaminen Perustamisprosessi

Lisätiedot

Wikin käyttö Perus ja kehittynyt. 2013 Juha Matikainen Antti Miettinen

Wikin käyttö Perus ja kehittynyt. 2013 Juha Matikainen Antti Miettinen Wikin käyttö Perus ja kehittynyt 2013 Juha Matikainen Antti Miettinen Koulutuksen tarkoitus Koulutuksen jälkeen osallistujat tietävät minkälaisiin sisältöihin ja käyttötarkoituksiin wikiä voi käyttää ja

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö Tässä Relator Oy:n tuottamassa White Paper -julkaisussa kuvataan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusteita ja sitä kuinka näitä ohjelmistoja uudelleenkäytetään hallitusti kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

1.4 Funktion jatkuvuus

1.4 Funktion jatkuvuus 1.4 Funktion jatkuvuus Kun arkikielessä puhutaan jonkin asian jatkuvuudesta, mielletään asiassa olevan jonkinlaista yhtäjaksoisuutta, katkeamattomuutta. Tässä ei kuitenkaan käsitellä työasioita eikä ihmissuhteita,

Lisätiedot

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali

Operight-tietoisku. Luentorunko. Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Kenelle tekijänoikeus syntyy? Opettajan luoma materiaali Operight-tietoisku Luentorunko Osio 1: Tekijänoikeuden ABC. Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeus on luovuuden ja investointien suojaa. Tekijänoikeuslain tarkoituksena on tasapainoilla tekijän oikeuksien

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n suoramarkkinointikieltopalvelujen ja www - sivujen käyttöehdot

Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n suoramarkkinointikieltopalvelujen ja www - sivujen käyttöehdot Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n suoramarkkinointikieltopalvelujen ja www - sivujen käyttöehdot 1. Käyttöehtojen tarkoitus ja sisältö 1.1 Nämä käyttöehdot (jäljempänä Ehdot ) koskevat Suomen Telemarkkinointiliitto

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7 Asia Hakija Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen A Annettu 10.3.2008 Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Microsoft Project 2007 KÄYTÖN PERUSTEET. Kari J Keinonen 2008. Koulutus

Microsoft Project 2007 KÄYTÖN PERUSTEET. Kari J Keinonen 2008. Koulutus KÄYTÖN PERUSTEET Kari J Keinonen 2008 Koulutus Käyttöoikeustiedot Tämän materiaalin sisältö on suojattu tekijänoikeuslain, muiden asiaa käsitelevien lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Opintomateriaalin

Lisätiedot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Kuntamarkkinat 9.9.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja, COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Auttaa jäseniään menestymään hyödyntämällä

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot