Smart Apps Initiative in Engineering. Koneteollisuuden kilpailukykyä ja palveluliiketoimintaa vahvistava ohjelmistoalan ekosysteemi

Transkriptio

1 Smart Apps Initiative in Engineering Koneteollisuuden kilpailukykyä ja palveluliiketoimintaa vahvistava ohjelmistoalan ekosysteemi Tulosseminaari Tekesissä torstaina klo Gaia Consulting Oy Pekka Pokela, Ville Karttunen, Meiju Ruotsalainen Kari Hjelt, TechWice Oy

2 Älykkäät palvelusovellukset koneteollisuudessa Smart Apps Initiative in Engineering -seminaari Verkottumista ja välipalakahvit Puheenjohtajan avaus, Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry Teknologiatoimittajan näkemys palvelusovellusten merkityksestä liiketoiminnalle: Jussi Järvinen, Outotec Oyj Ohjelmistoyritysten osaaminen ja kiinnostus, Rasmus Roiha, Ohjelmistoyrittäjät ry Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa, Lauri Ala-Opas, Tekes Smart Apps Initiative in Engineering hankkeen tuloksia, Pekka Pokela, Gaia Consulting Oy Tauko Paneelikeskustelu jatkokehitystarpeista: koneteollisuus, ohjelmistoyritykset pääomasijoittajat, Tekes, Gaia Loppukeskustelu ja yhteenveto, jatkoaskeleet Seminaarin päätös

3 Älykkäät palvelusovellukset koneteollisuudessa -esityksen sisältö 1. Tausta ja tavoite 2. Työn eteneminen 3. Johtopäätökset 4. Toimenpide-ehdotukset 3

4 1 Tausta ja tavoite 4

5 Ohjelmistoilla on keskeinen rooli koneteollisuuden kilpailukyvyssä (* Ennakoitua kasvua (% kaikista alan yrityksistä) Omaa ohjelmistokehitystä (% kaikista alan yrityksistä) (* Noin kolmannes kaikkien teollisuusyritysten liikevaihdosta (39 miljardia euroa) tulee tuotteista, jotka ovat ohjelmistoriippuvaisia. Ohjelmistokehityksen roolin uskotaan tulevaisuudessa edelleenkin kasvavan kaikilla suomalaisen koneteollisuuden keskeisillä toimialoilla. (Softaa koneisiin 2011, Teknologiateollisuus ry) 5

6 Ohjelmistosovellusten merkitys palveluliiketoiminnan menestykselle korostuu Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen seminaarissa 3/2012 Konecranes Oyj:n tj. Pekka Lundmark esitti huolensa siitä, että koneteollisuuden palvelusovellusten kehittämiseen ei ole Suomessa riittävän dynaamista ekosysteemiä Palveluliiketoiminnan globaali kasvu edellyttää, että Suomestakin käsin toimivilla globaaleilla yrityksillä on parhaat ratkaisut ja esteetön palveluyhteys maailmalla oleviin asiakkaisiinsa Energiatehokkuus ja asiakkaiden kovat tuottavuusvaatimukset tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia erottua kilpailijoita sekä uusia kasvumahdollisuuksia Suomessa on maailmanluokan osaamista ohjelmistoalalla mitä siis puuttuu? 6

7 Selvityksen tavoitteet 1. Luoda tarkempi kuva koneteollisuusyritysten tarpeista ohjelmistojen sovellusten ja niitä tuottavan ekosysteemin kehittämiseksi 2. Selvittää ohjelmistoalan yrittäjien tarpeita kehittämisen edellytyksistä 3. Arvioida pääomasijoittajien kiinnostus ja näkemykset yhteistyön teemasta ja mallien eduista kasvumahdollisuuksien realisoimisessa 4. Tehdä analyysin pohjalta ehdotuksia toimintamalleiksi 7

8 2 Työn eteneminen 8

9 Kokonaiskuva arvioitavasta ekosysteemistä Uudet kasvumahdollisuudet ja sijoituskohteet Yhteistyössä synnytetyt uudet ideat Ohjelmistoyritykset Koneteollisuuden yritykset ja palveluliiketoiminnan sovelluskehitys Pääomasijoittajat 9

10 Koneteollisuus vahvisti tarpeen ja muut toimijat näkivät mahdollisuuden Tiedonhaku Analyysi Ratkaisumallit Haastattelut, Analyysi, Ratkaisumallit: havainnot johtopäätökset arviointi, jalostaminen, raportointi Raute Oyj Outotec Oyj Wärtsilä Oyj KONE Oyj Cargotec Oyj Sandvik Oyj Valtra Oy Ponsse Oyj Metso Power Oy Nortal Finland Oy Doweb Oy Futurice Oy ICT Nissinen Oy Softrain Blobs Oy Iwa Labs Oy Symarctic Solutions Oy Wapice Oy Cybercom Oy E-Sys Oy SKS Control Oy Ahlström Capital Oy VNT Management Oy Vaaka Partners Oy MB Rahastot Oy Ladec Oy Ohjelmistoyrittäjät ry Tekes Teknologiateollisuus ry 10

11 3 Johtopäätökset 11

12 Johtopäätös I: Koneteollisuus menestyy parhailla Smart Apps -teknologiapalveluilla Ohjelmistojen merkityksen kasvu koneteollisuudessa kiihtyy. Yhtiöt arvioivat, että ohjelmistojen käyttö osana asiakasratkaisuja kaksinkertaistuu 3 5 vuoden kuluessa, mikä voi tarkoittaa vahvoille ohjelmistoyhtiöille noin milj. euron vuotuista markkinaa Suomessa Koneteollisuus näkee, että ohjelmistoyritysten lisäarvo painottuu jatkossa tuotteistettuihin ratkaisuihin ja asiantuntijapalveluihin kansainvälisessä, dynaamisessa projektiympäristössä Kehityshaasteet edellyttävät koneteollisuudelta isoja panostuksia, ja kehitystyö tehdään lähellä strategisia TKI-tiimejä Koneteollisuuden ohjelmistokehityksen suuntana ovat kansainväliset, standardoidut, avoimet ohjelmistoalustat 12

13 Automaatio- ja sovelluskehityksen kenttä Innovative automation solutions creation New solutions development and revisioning Competence services for RTD projects Solutions and systems testing Project execution and ramp-up Customer Support Equipment Control User Applications, Usability, User Experience Solution Platform Instruments and Sensors Process Control Advanced Process Control Manufacturing Integration and Execution Systems Advanced Process Control, Diagnostics & Remote Control; Advanced Predictive Analytics and Reliability Centered Maintenance Modeling and Simulation 13

14 Johtopäätös II: Ohjelmistoyhtiöt skaalautuvat avoimien sovellusalustaratkaisujen kautta Suomalaisilla ohjelmistoyhtiöillä on mittava haaste kasvaa globaalien koneteollisuusyritysten kumppaneiksi Vaativat t&k- ja toimitusprojektit edellyttävät kovaa ohjelmistoosaamista, asiakastoimialan ja koneteollisuuden ratkaisujen tuntemista, luotettavaa ja luottamuksellista yhteistyökykyä ja kykyä toimia kansainvälisesti Tämän osaamispohjan rakentaminen edellyttää koneteollisuudelta enemmän avoimuutta ja aktiivisuutta Vahvojen suomalaisten vaihtoehtojen niukkuudessa koneteollisuus hakee kumppaneita muualta, ja siksi suomalaisten ohjelmistoyritysten kehittäminen vahvempaan rooliin on myös Suomen intressissä 14

15 Johtopäätös III: Koneteollisuuden yhteistyöstä polku eurooppalaiseen Smart Apps -verkostoon Koneteollisuuden keskinäisen yhteistyön sekä koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden keskinäisen yhteistyön syventämiselle on selvä tilaus kaikkien toimijoiden näkökulmista Tavoitteena on synnyttää kilpailijoita parempia palveluratkaisuja, joissa yhdistyvät piilevät asiakastarpeet, tuotteistetut ja avoimet sovellusalustat sekä räätälöidyt käyttöliittymät Suomalaisilla koneteollisuusyrityksillä on vain vähän keskinäistä kilpailua, ja luottamuksen vahvistamiselle on hyvät lähtökohdat Edelläkävijän rooliin kasvaminen on mittavan kehitysaskeleen päässä, ja tavoittelemisen arvoista yhteistyön kautta näköpiirissä on myös eurooppalaisen engineering-toimialan vahvistaminen palvelusovelluksiin keskittyvällä yhteistyöllä 15

16 Johtopäätös IV: Markkinaehtoiset sijoittajat valmiita läheiseen yhteistyöhön Uudet, kasvumahdollisuuksia luovat yhteistyömallit ovat tervetulleita ja synnyttävät houkuttelevia sijoituskohteita Markkinaehtoisuus ja selkeä roolijako (omistaja vs. asiakas) on sijoittajan omistajuusstrategian lähtökohta Liiketoiminnan kasvun edellytykset ovat: - Vahva tiimi; yrittäjävetoisuus - Kova osaaminen ja uskottavuus markkinoilla - Erikoistuminen; skaalautuva ja kohdentunut tarjoama - Kansainvälistymisnäkymät - Asiakastoimialan (koneteollisuuden, teknologiatoimittajien sekä heidän asiakkaidensa) syvällinen tuntemus 16

17 4 Toimenpide-ehdotukset 17

18 Toimenpide-ehdotukset 1. Palvelusovellusten ja ohjelmistojen Benchmarking Forum koneteollisuusyrityksille ja ohjelmistoideoiden avoin innovointi 2. Euroopan koneteollisuuden tarpeisiin synnytetyn ohjelmistoalustan kehittäminen yrityskonsortiossa 3. Smart Apps Innovation Camp Pilotointi ja arviointi Sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön Markkinaehtoinen optio: Koneteollisuuden Smart Apps -sovelluksiin keskittyvien ohjelmistoyritysten synnyttäminen ja kehittäminen: pääomasijoitusrahasto ja/tai omistus- ja rahoitusjärjestelyt 18

19 Pitkä tähtäin: teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisen visio? On 7 September, 1987, representatives from 13 countries sat around a table in Copenhagen and signed the Groupe Spécial Mobile (GSM) memorandum of understanding. This committed them to work together to create and deploy a digital mobilephone system across Europe. They hoped for maybe 20 million users by the end of the century; by the time 2000 arrived, they had quarter of a billion. Core competencies in Europe? What could be the impact for Finland/Scandinavia/Europe if this could be done again in the area of engineering services Smart Apps Platforms? 19

20 Paneelikeskustelu Moderaattorit Jukka Viitasaari, Pekka Pokela Panelistit: - Cargotec Oyj, Jari Hämäläinen - JAS Partners Oy, Jouni Hult - Outotec Oyj, Jussi Järvinen - Vincit Oy, Mikko Kuitunen - Tekes, Lauri Ala-Opas Keskustelu keskittyy hankkeen johtopäätöksiin ja toimenpidesuosituksiin (2-3min/panelisti): 1) Kuvaavatko johtopäätökset yleistilannetta oikein? 2) Mitkä toimenpide-ehdotuksista itse nostaisit kärkeen ja miksi? Miten täydentäisit? Kierroksen jälkeen panelistit ja yleisö osallistuvat keskusteluun. Moderaattorit vetävät paneelikeskustelun yhteen Puheenjohtajan loppusanat 20

21 Our clients make the world safer and cleaner.