Smart Apps Initiative in Engineering

Transkriptio

1 Smart Apps Initiative in Engineering LOPPURAPORTTI Pekka Pokela, Meiju Ruotsalainen, Ville Karttunen Gaia Consulting Oy Kari Hjelt TechWice Oy

2 Smart Apps Initiative in Engineering Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä (Executive Summary) Johdanto Hankkeen tavoitteet Keskeiset tulokset Haastattelut Projektissa kehitetyt yhteistyömallit ekosysteemin pohjaksi Työpajassa esiin nousseita teemoja Johtopäätökset Liite 1. Haastatellut ja kontaktoidut henkilöt Liite 2 Projektissa kehitetyt yhteistyömallit Raportin nimi tähän

3 1 Tiivistelmä (Executive Summary) Suomalainen teknologiateollisuus on tilanteessa, jossa kilpailijoista erottautuminen ja palveluliiketoiminnan kannattava kasvu vaativat automaatio- ja ohjelmistoalan osaamisen kasvattamista sekä sisäisesti että luomalla toimiva ja innovaatiokykyinen ekosysteemi koneteollisuuden 1 ja ohjelmistoyhtiöiden välille. Ohjelmisto- ja automaatioyhtiöille yhteistyö koneteollisuuden kanssa puolestaan avaa nopean väylän kansainvälisille markkinoille ja vahvan pohjan kasvulle. Tässä raportissa esitellään Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin Gaia Consulting Oy:ltä tilaaman selvityksen tulokset. Gaian tehtävänä on ollut selvittää mahdollisia toimintatapoja ja strategisesti tärkeitä yhteistyöteemoja suomalaisten koneteollisuus- ja ohjelmistoyhtiöiden sekä pääomasijoittajien muodostaman ekosysteemin toiminnalle. Konepajateollisuuden näkökulmasta yhteistyön tiivistämiselle Suomessa ohjelmistoalalla on selkeää tarvetta. Erityisesti haastatellut yhtiöiden edustajat korostivat tarvetta synnyttää uusia, innovatiivisia ja kustannustehokkaita palveluratkaisuja globaaleille asiakkailleen. Tällaisten ratkaisujen kehittäminen edellyttää koneteollisuusalan sisäistä yhteistyötä ja yhteisen ymmärryksen kasvattamista benchmarking-hengessä sekä yhteisten ohjelmistoalustojen synnyttämisen mahdollisuuksien arviointia. Projektin aikana heräsi ajatus, voisivatko koneteollisuuden yritykset olla aloitteellisia rakentamaan kansainvälistä standardia ohjelmistokehityksen perustaksi. Ohjelmistoyhtiöt näkevät myös selkeän tarpeen kehittää ekosysteemiä koneteollisuuden tarpeiden suuntaan, mutta haastateltujen yhtiöiden edustajat epäilevät, voiko yhteistyö johtaa niin nopeaan kasvuun, jotta se houkuttaisi pääomasijoittajia kasvun rahoittajiksi. Toimialajärjestöt (Teknologiateollisuus ry ja Ohjelmistoyrittäjät ry) suhtautuvat ekosysteemin tai uuden yhteistyöfoorumin kehittämiseen positiivisesti ja näkevät sen pystyvän luomaan lisäarvoa molempien alojen yrityksille. Toimialajärjestöt korostavat myös, että tämä aloite kokonaisuudessaan konkretisoi toimenpiteitä, joita on esitetty mm. Pekka Ala-Pietilän ICT 2015-työryhmän raportissa Pääomasijoittajat suhtautuvat ekosysteemin kehittämisen tuomaan lisäarvoon kaikkein epäilevimmin. Uudet, kasvumahdollisuuksia luovat yhteistyömallit, jossa myös pääomasijoittajilla on oma roolinsa, ovat sinänsä tervetulleita ja synnyttävät uusia, houkuttelevia sijoituskohteita. Pääomasijoittajat korostavat liiketoiminnan ja kasvun markkinaehtoisuutta. Markkinaehtoisuus tarkoittaa mm. yrittäjävetoisuutta, liiketoiminnan vahvaa fokusta ja positiota, kovaa osaamista, uskottavaa asiakaslupausta ja lisäarvoa asiakkaille sekä erinomaista asiakastoimialan tässä tapauksessa koneteollisuuden ja teknologiatoimittajien sekä heidän asiakkaiden syvällistä tuntemista. 1 Koneteollisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä yrityksiä, jotka valmistavat koneita, laitteita, järjestelmiä, työkoneita ja prosessiratkaisuja sekä niihin liittyviä palveluja. 3 Smart Apps Initiative in Engineering

4 Projektin lopputuloksena ehdotamme kolmea toimintamallia ekosysteemin kehittämiseksi eteenpäin: 1. Koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden yhteisen säännöllisesti kokoontuvan benchmarking- ja innovaatiofoorumin käynnistämistä. 2. Selvitystyötä edellytyksistä käynnistää kansainvälinen, palveluliiketoiminnan tarpeita vastaavan ohjelmistoalustan standardisointiin tähtäävä EU-hanke kolmen kärkimaan (Saksa, Ruotsi, Suomi) koneteollisuuden kanssa. 3. Smart Apps Innovation Camp -kokeilua rohkeiden, innovatiivisten ohjelmistoalan tuotekehitysideoiden keräämiseksi koneteollisuuden ja teknologiatoimittajien palvelukehityksen käyttöön. 4 Smart Apps Initiative in Engineering

5 2 Johdanto Suomalaisten koneteollisuusyhtiöiden kilpailukyvylle yhä tärkeämmäksi tekijäksi ja kasvun lähteeksi on noussut palveluliiketoiminta ja sen kansainvälistäminen. Taustalla vaikuttavat internetin ja digitalisoitujen palveluiden ja mobiilin tiedonsiirron kasvu, jotka luovat perustaa kasvulle ICT-, cleantechja palveluliiketoiminnan kautta. Nämä globaalit megatrendit ovat keskeisessä roolissa ja ne muokkaavat tuotanto- ja toimintatapojen lisäksi organisaatioita ja strategioita. Erottautuminen kilpailijoista sekä kannattava globaali kasvu vaativat myös palvelujen tuottamista tehostavia ja asiakkaille lisäarvoa tuottavia ohjelmistoja, jotka on rakennettu varsinaisen koneteollisuustuotteen (laite, työkone, järjestelmä, prosessi, ratkaisu tms.) päälle ja ympärille. Koneteollisuusalan yhtiöt ovat tilanteessa, joka vaatii automaatio- ja ohjelmistoalan osaamisen kasvattamista sekä sisäisesti että luomalla toimiva ja innovaatiokykyinen ekosysteemi koneteollisuus- ja ohjelmistoyhtiöiden välille. Ohjelmistoyhtiöille yhteistyö koneteollisuuden kanssa avaa nopean väylän kansainvälisille markkinoille ja vahvan pohjan kasvulle. Ohjelmisto-osaamisen merkitystä teollisuuden uudistajana on arvioitu mm. raportissa Softaa koneisiin 2. Sen mukaan ohjelmistokehityksellä on keskeinen rooli suomalaisen koneteollisuuden kilpailukyvyssä - noin kolmannes kaikkien teollisuusyritysten liikevaihdosta (39 miljardia euroa) tulee tuotteista, jotka ovat ohjelmistoriippuvaisia. Ohjelmistokehityksen roolin uskotaan tulevaisuudessa edelleenkin kasvavan kaikilla suomalaisen koneteollisuuden keskeisillä toimialoilla. Kuva 1. Ohjelmistokehityksen kasvu ja oman ohjelmistokehityksen osuus eri teollisuuden toimialoilla (Kuva Softaa koneisiin -raportista). Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin toimeksiannosta Gaia Consulting Oy on selvittänyt mahdollisia toimintatapoja ja strategisesti tärkeitä yhteistyöteemoja suomalaisten koneteollisuus- ja ohjelmistoyhtiöiden sekä pääomasijoittajien muodostaman ekosysteemin toiminnalle. Työ on toteutettu haastatteluilla ja järjestämällä yhteistyömahdollisuuksia syvemmin tarkasteleva työpaja. Haastattelut koskivat keskeisten suomalaisten koneteollisuusyritysten ohjelmistokehitykses Smart Apps Initiative in Engineering

6 tä vastaavia henkilöitä sekä valikoitua joukkoa suomalaisten ohjelmisto- ja pääomasijoitusyhtiöiden edustajista. Haastattelut toteutettiin aikavälillä joulukuu 2012 helmikuu Haastatteluihin osallistuneet henkilöt kutsuttiin myös yhteistyömahdollisuuksia syvemmin tarkastelleeseen työpajaan. Selvitys kohdennettiin tarkoituksella ohjelmistosovelluksia kehittäviin ohjelmistoyhtiöihin, sillä tällä puolella on vielä kehittämistarvetta ja koneteollisuuden yhteistyö automaatiokehittäjien kanssa on jo todettu tiiviiksi ja toimivaksi. Haastatellut ja kontaktoidut henkilöt on esitelty liitteessä 1. 3 Hankkeen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on ollut luoda tarkempi kuva koneteollisuusyritysten tarpeista ohjelmistojen sovellusten ja uusia sovelluksia tuottavan ekosysteemin kehittämiseksi sekä saada tietoa koneteollisuusyritysten mahdollisuuksista ja reunaehdoista osallistua ekosysteemin kehittämiseen ja kuulla näkemyksiä mahdollisista ekosysteemin toimintamalleista koneteollisuuden näkökulmasta. Toiseksi hankkeessa on myös kerätty ohjelmistoalan yrittäjien tarpeita ekosysteemistä ja sen toimintamalleista sekä markkinoitu koneteollisuusyrityksiä sovelluskehityksen ja kansainvälistymisen kumppaneina ohjelmistoyhtiöille. Kolmantena tavoitteena on ollut koota rahoittajien ja sijoittajien näkemykset suunniteltavana olevasta ekosysteemistä ja sen toimintamalleista sekä arvioida rahoittajien ja sijoittajien kiinnostus osallistua ekosysteemin kehittämiseen. Edellä mainittujen kolmen sidosryhmän näkemysten pohjalta on tuotettu analyysi ekosysteemin ratkaisumalleiksi ja menestystekijöiksi sekä arvioitu eri toimintamallien menestymismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena on luoda edellytykset synnyttää ekosysteemin avaintoimijoiden kehittäjäverkosto olettaen, että analyysi tuottaa perusteet jatkaa tätä työtä. 4 Keskeiset tulokset 4.1 Haastattelut Koneteollisuuden yhtiöiden haastattelut Yleisesti koneteollisuuden yhtiöt nostivat esille nopeasti kasvavan tarpeen luoda ohjelmistojen avulla uutta liiketoiminnan kassavirtaa, kykyä erottautua kilpailijoista sekä tarjota asiakkaan kannalta parempaa, mutta samalla kustannustehokasta, asiakaspalvelua. Yhtiöt odottavat ohjelmistojen tarjoavan merkittävän globaalin kasvupotentiaalin seuraavien 3-5 vuoden kuluessa ja arvioivat ohjelmistohankintojen kaksinkertaistuvan noin miljoonaan euroon vuodessa. Luottamuksellisesti annettujen tietojen mukaan suomalaisten koneteollisuusyhtiöiden vuotuiset ohjelmistoalan hankinnat ovat nykyään luokkaa miljoonaa euroa, josta suurin osa on ohjelmisto-osaajien vuokrausta ja vähemmistö valmiiden ohjelmistotuotteiden hankintaa. Ohjelmisto-osaamisen vuokrausta on perusteltu koneteollisuuden syklisyydellä, mutta tulevaisuudessa koneteollisuuden yhtiöt haluavat kasvattaa nimenomaan valmiiden ohjelmistotuotteiden osuutta. 6 Smart Apps Initiative in Engineering

7 Ohjelmistot tarjoavat koneteollisuudelle uutta kassavirtaa, kilpailukykyä sekä keinon tarjota parempaa ja kustannustehokasta asiakaspalvelua. Koneteollisuuden ohjelmistoalan hankintojen uskotaan kasvavan lähivuosina nykyisestä miljoonasta noin 100 miljoonaan euroon vuodessa. Koneteollisuuden yhtiöt mielellään hakisivat yhteistyötä muiden koneteollisuuden yritysten (ei kuitenkaan suorien kilpailijoiden) kanssa jakamalla näkemyksiä ja etsimällä yhteisiä ohjelmistokonsepteja. Erityisesti korostettiin tarvetta löytää uuden tyyppisiä, innovatiivisia ratkaisuja ja keinoja tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden piileviä tarpeita. Erään haastatellun mukaan aivan uudentyyppinen lähestymistapa on tarpeen. Perinteiset koneinsinöörit eivät ole laajassa mittakaavassa - toistaiseksi - kypsiä open source -pohjalta tehtyihin ratkaisuihin. Erityisesti asiakasrajapinta - kuitenkin huomioiden, että asiakkuudet kuuluvat koneteollisuusyhtiöille - tarjoaa suuren ja tällä hetkellä paljolti hyödyntämättömän potentiaalin koneteollisuuden ja ohjelmistoalan yhtiöiden yhteiselle kehitystyölle. Alla on lueteltu eräitä keskeisiä ohjelmistokehityksen teemoja tarkasteltaessa yhteistyömahdollisuuksia koneteollisuuden kannalta: Koneteollisuuden yhtiöt korostivat myös halua alan sisäisen yhteistyön kehittämiseen erityisesti asiakasrajapinnassa tapahtuvassa ohjelmistokehityksessä. Koneteollisuuden yhtiöiden kannalta erityisen tärkeää on ohjelmistoyritysten ammattitaito ja kyky uskottavasti kantaa tuotevastuuta yli tuotteiden koko elinkaaren. Etävalvonta ja -palvelu Älykkäät tieto- ja anturiverkostot Automaatio- ja ohjelmistotestaus Simulointipalvelut asiakkaiden prosessien ja prosessitehokkuuden parantamiseksi Ohjelmistot palvelutoimintojen ja -henkilöstön tehokkuuden ja laadun parantamiseksi Uudet ideat asiakkaan integroimiseksi koneteollisuuden tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen Pienet, ketterät ja ammattitaitoiset automaatio- ja ohjelmistoyritykset nähdään potentiaalisina koneteollisuuden partnereina, mutta pienten yhtiöiden kyky kantaa uskottavasti oma osansa tuotevastuusta ja kyky palvella globaaleja asiakkuuksia on koneteollisuuden yritysten silmissä kyseenalainen. Koneteollisuuden yhtiöiden kannalta osaaminen ja palvelun luotettavuus ovat keskeiset vaatimukset yhteistyön lisäämiselle ohjelmistokehityksen rahoitusta yhtiöt eivät koe kasvun ongelmaksi. IP-oikeudet on sovittava tarkkaan molempia osapuolia tyydyttävällä, yhtenäisellä tavalla. Sinällään koneteollisuuden yhtiöt olivat varsin avoimia erilaisille yhteistyömuodoille ohjelmistoyhtiöiden kanssa, mutta innovaatioyhteistyöstä oli myös huonoja kokemuksia: merkittävien uusien innovaatioiden syntyminen on voinut johtaa kiistoihin innovaatioiden oikeuksista ja yhteistyön kariutumiseen. 7 Smart Apps Initiative in Engineering

8 4.1.2 Ohjelmisto- ja automaatioyhtiöiden haastattelut Ohjelmistoyhtiöt pystyvät tarjoamaan kansainvälisen tason osaamiseen perustuvia tuotteita paremmin kuin koneteollisuuden sisäinen ohjelmistokehitys. Ohjelmistoteknologiat kehittyvät vauhdilla ja alan yrityksillä on paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan kuin koneteollisuuden yritysten ohjelmistoyksiköillä. Ohjelmistoyhtiöt pitivät yhteisen ekosysteemin kehittämistä tärkeänä keinona saada tietoa koneteollisuuden ja heidän loppuasiakkaittensa tarpeista. Toimiva ekosysteemi myös parantaisi ohjelmistokehityksen kustannustehokkuutta ja loisi pohjan uusien innovaatioiden leviämiselle eri toimialojen ja sovelluskohteiden poikki. Ohjelmisto- ja automaatioyhtiöt korostivat, että avain yhteistyön lisäämiseen on saada paremmin tietoa koneteollisuuden yhtiöiden ja heidän loppuasiakkaittensa tarpeista. Eräänä ongelmana pidettiin sitä, että ohjelmistoyhtiöt usein työskentelivät koneteollisuuden tuotekehitysyksiköiden kanssa ilman suoraa kontaktia asiakasrajapinnassa työskenteleviin yksiköihin. Ohjelmistoyhtiöt tunnistivat haasteiksi ensinnäkin kontaktien luomisen suuriin globaalisti toimiviin koneteollisuuden yhtiöihin. Etenkin pienet yhtiöt olivat myös havainneet sen, että suuret koneteollisuusyritykset vaativat uskottavaa kykyä toimia globaalissa ympäristössä ja kykyä taata ohjelmistojen ylläpito, tuotetuki ja päivitykset koko tuotteen elinkaaren ajan. Lisäksi ohjelmistoyhtiöiden haasteita olivat kansainvälisen toiminnan vaatiman osaamisen puute sekä se, että kansainvälistä toimintaa varten täytyisi rakentaa uudentyyppinen, kotimaan toiminnasta poikkeava toimintatapa. Koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden muodostaman ekosysteemin kehittämisen etuna yhtiöt näkivät, että se johtaisi pitkällä tähtäimellä kustannustehokkaampaan ohjelmistokehitykseen kuin jos ohjelmistot alihankittaisiin suurilta kansainvälisiltä ohjelmistoyhtiöiltä. Myös ohjelmistojen IP-oikeudet (IP, intellectual property) ja niihin liittyvä osaaminen jäisivät Suomeen. Tämä mahdollistaisi osaamisen hyödyntämisen jatkokehityksessä sekä loisi uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, kun samaa teknologiapohjaa voitaisiin käyttää eri koneteollisuuden toimialoilla ja maantieteellisillä markkinoilla. Tärkeäksi eduksi nähtiin myös se, että ohjelmistoteknologiat ovat jatkuvasti kehittymässä ja niitä voidaan soveltaa yhä enemmän ristiin eri sovellusalueiden kesken. Ohjelmistoyhtiöt myös näkivät, että heillä on koneteollisuutta paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan sitä myötä, kun ohjelmistoteknologiat kehittyvät. Ohjelmistoyhtiöt pystyvät siis paremmin tarjoamaan kansainvälisen tason osaamiseen perustuvia tuotteita. Koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden yhteistyön tiivistämiseen ehdotettiin useita erilaisia toimintatapoja: Yhtiöiden yhteiset työpajat uusien tuoteideoiden kehittämiseksi, todellisten asiakastarpeiden tunnistaminen ja yhteinen innovointi uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Pitching-tapaamiset ja speed dating, joissa ohjelmistoyhtiöt voisivat esitellä ideoitaan useista koneteollisuuden yhtiöstä koostuvalle yleisölle ja jatkaa tarvittaessa kahdenkeskisillä neuvotteluilla. Ohjelmistoyhtiöiden keskinäinen verkostoituminen ja kyky vastata isoihin projekteihin; mahdollisesti myös ison ohjelmistoyhtiön alihankkijana toimiminen. Ohjelmistoyhtiöiden mielipiteet uusien tuoteideoiden avoin innovaatio -pohjaisen markkinapaikan toimivuudesta olivat risteävät. Osa haastatelluista näki, että tällainen voisi toimia, kun taas toiset arvelivat, ettei koneteollisuus esittelisi strategisia tarpeitaan avoimella pohjalla toimivalla markkinapaikalla. 8 Smart Apps Initiative in Engineering

9 Ohjelmistoyritykset ovat valmiita omalla riskillä tapahtuvaan tuotekehitykseen, mikäli koneteollisuus pystyy välittämään vahvan signaalin loppuasiakkaidensa tarpeista. Erityisesti koettiin, että alalla on tarve pienille riskirahoitusinstrumenteille, joiden avulla voitaisiin tehdä nopeita uusien tuotteiden pilotteja. Ohjelmistokehityksen rahoitukseen yhtiöt suhtautuivat pääosin varsin konservatiivisesti. Pääsääntöisesti yhtiöt toivoivat ohjelmistokehityksen rahoittamista projektiperusteisesti koneteollisuuden yhtiöiltä. Toisaalta projektityyppisen kehityksen koettiin aiheuttavan epävarmuutta ohjelmistoyhtiöiden toimintaan ja vaikeuttavan pitkäntähtäimen kehityksen suunnittelua. Omalla riskillä yhtiöt kertoivat olevansa halukkaita rahoittamaan ainoastaan sellaisia kehityshankkeita, joille olisi vahva indikaatio loppukäyttäjän tarpeista. Koneteollisuuden yhtiöitä voisivat tällöin toimia markkinasignaalin välittäjinä ohjelmistojen kehittäjille. Osa ohjelmistoyhtiöistä suhtautui varsin epäilevästi mahdollisuuksiin saada houkuteltua ulkopuolista rahoitusta tuotekehitykseen. Heidän näkemyksensä oli, että yhteistyö koneteollisuuden kanssa harvoin johtaa niin nopeaan kasvuun, että se houkuttaisi pääomasijoittajia. Toisaalta kuitenkin koettiin, että alalla olisi tarvetta pienille riskirahoitusinstrumenteille, joilla voitaisiin tehdä nopeita pilotteja. Ohjelmistoyhtiöt myös toivoivat Tekesin rahoitusta avoimeen lähdekoodiin perustuvalle kehitystyölle Pääomasijoittajien haastattelut Pääomasijoittajat korostivat, että suunniteltavan ekosysteemin tulisi tukea suomalaisten ohjelmistoyritysten osaamista ja kykyä tarjota palveluitaan kansainvälisesti ja saada asiakkaita myös pohjoismaisista ja saksalaisista koneteollisuuden yrityksistä. Haastatellut pääomasijoittajat osoittivat kiinnostusta koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden yhteistyön kehittämiseen. Useimmat näkivät, että se voisi luoda uutta kasvupotentiaalia ja nopeuttaa rahoituspäätösten tekemistä. Kuitenkin epäiltiin, ovatko suomalaiset koneteollisuuden yhtiöt riittävän laaja pohja vahvalle kasvulle. Tavoitteena tulisi olla vähintäänkin pohjoismaisten tai saksalaisten koneteollisuusyritysten saaminen mukaan ekosysteemiin. Kaikki haastatellut pääomasijoittajat kokivat kyseenalaisena sijoittamisen sellaisiin ohjelmistoyrityksiin, joissa asiakas (koneteollisuusyritys) olisi sekä asiakas että omistaja. Pääomasijoittajien mielestä on vaara, että nämä kaksi roolia saattavat olla ainakin jossain tilanteessa ristiriidassa keskenään ja jopa vaikeuttaa ohjelmistoyrityksen liiketoimintaa. Lisäksi eräät suhtautuivat kriittisesti sijoittamiseen yhtiöihin, joiden liiketoiminnan perustana ovat vain yksittäiset strategisten kumppanuudet tai asiakkuudet. Arvioitaessa ohjelmistoyhtiöitä muuten sijoituskohteena pääomasijoittajat korostivat, että yhtiöiden täytyisi kehittää osaamistaan ja kykyään tarjota osaamistaan kansainvälisesti eri maiden koneteollisuusyrityksille. Suunniteltavan ekosysteemin tulisi tukea tätä tavoitetta ja kyetä kehittämään ohjelmistoyhtiöitä kansainvälisempään suuntaan. 9 Smart Apps Initiative in Engineering

10 4.2 Projektissa kehitetyt yhteistyömallit ekosysteemin pohjaksi Projektissa järjestetyssä työpajassa koneteollisuuden, ohjelmistoyritysten ja pääomasijoittajien edustajat arvioivat neljää eri yhteistyömallia ja niiden toimivuutta alan yhtiöistä muodostuvan ekosysteemin toiminnan kehittämiseksi. Samassa yhteydessä rakennettiin yhteistyössä kuva, jossa määriteltiin koneteollisuuden ohjelmistojen elementit ja roolit. Taustalla oli myös koneteollisuuden näkemys automaation eri osa-alueista. Tämän kuvan pohjalta määriteltiin ne ohjelmistokehityksen osa-alueet, jotka koneteollisuus haluaa jatkossakin omana ydinalueenaan (equipment control, instruments and sensors, process control) ja vastaavasti ne osa-alueet, joissa todennäköisesti saataisiin lisäarvoa ja uusia palvelusovellusten ideoita ja liiketoimintamalleja ulkopuolisten toimittajien kanssa yhdessä (advanced process control, manufacturing integration and execution systems, modeling and simulation). Kuva 2. Koneteollisuuden ohjelmistojen elementit ja roolit: automaatio ja palveluliiketoiminta- Arvioidut toimintamallit ja työpajaan osallistuneiden arviot niiden vahvuuksista ja heikkouksista on esitetty lyhyesti alla ja tarkemmin liitteessä Palvelusovellusten ja ohjelmistojen Benchmarking Forum koneteollisuusyrityksille ja ohjelmistoideoiden avoin innovointi Koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden edustajat tapaavat säännöllisesti sekä keskenään että ristiin uusien tuoteideoiden kehittämiseksi ja esittelemiseksi. Mukana on myös pääomasijoittajia, mikäli tuoteideat vaativat ulkopuolista rahoitusta. Mallin vahvuuksina pidettiin molemminpuolista tietoisuuden lisääntymistä sekä koneteollisuuden että ohjelmistoyhtiöiden tarpeista ja mahdollisuuksista. Sitä pidettiin myös nopeana 10 Smart Apps Initiative in Engineering

11 tapana edetä, sillä se on rakenteiltaan kevyt ja perustuu pitkälti olemassa olevan osaamisen hyödyntämiseen. Mallin heikkouksina pidettiin sitä, että forumista pitäisi saada varsin laaja, jotta siitä syntyisi riittävästi todellista liiketoimintaa (ajatuksena, että yksi idea kymmenestä saattaa johtaa jatkotoimiin, joten ideoita täytyisi olla useita kymmeniä). Lisäksi epäiltiin, voisiko forumissa syntyä riittävä luottamus, jotta uskalletaan olla avoimia ja kertoa myös parhaista ideoista. 2. Smart Apps -sovelluksiin suunnatun pääomasijoitusrahaston synnyttäminen Pääomasijoitusrahasto, jolla olisi ohjelmisto- ja koneteollisuusyritysten yhteisesti tunnistamat toimialueet ja sovittu rooli. Rahasto voisi olla joko puhdas sijoitusrahasto tai siinä voisi olla mukana myös koneteollisuusyrityksiä rahoittajina. Toimintamallin vahvuutena pidettiin sitä, että se tarjoaa mahdollisuuden rahoitukseen, jota investoinnit aina tarvitsevat. Se voi myös mahdollistaa projekteja, jotka eivät syntyisi ilman riittävän vahvaa pääomitusta (esimerkiksi vakuus/takaus). Työpajassa esiin nostettuina mallin heikkouksina pidettiin mahdollisia kiistoja sijoituskohteiden valinnassa ja sitä, pystyykö koneteollisuus saamaan todellista kilpailuetua hyvin geneerisillä ohjelmistotuotteilla. Näihin seikkoihin tulisikin kiinnittää huomiota luodessa rahaston toimintatapaa. 3. Koneteollisuuteen keskittyvän palvelusovellusyrityksen synnyttäminen Koneteollisuuden tai ohjelmistoyritysten yhdessä omistaman, kansainväliseen toimintaan tähtäävän palveluyrityksen perustaminen. Koneteollisuuden toimiessa omistajana, yritys yhdistää koneteollisuuden yhtiöiden ohjelmistokehitystarpeita ja hankkisi niiden toteuttamiseen tarvittavan ohjelmisto-osaamisen. Omistajien ollessa ohjelmistoyrityksiä, yhteinen yritys muodostaa riittävän massan ja kansainvälisen osaamisen, jolla tarjota ohjelmistoyhtiöiden osaamista kansainvälisille koneteollisuuden yhtiöille. Mallin vahvuutena pidettiin, että se luo alalle fokusoituneen toimijan, joka pystyy yhdistämään osaamista uudella tavalla poikkitoimialojen ja jakamaan myös riskiä. Heikkoutena nähtiin palveluyrityksen ansaintamallin epäselvyys, mistä yritys saa tarvittavan osaamisen ja kuinka mahdollisten tuotteiden patenttioikeudet jaetaan. 4. Smart Apps Engineering Camp Projektiluonteine mutta tarvittaessa toistettavissa oleva konsepti, jossa kootaan valikoitu ryhmä ohjelmisto-osaajia. Tämä ryhmä kiertää muutaman kuukauden ajan eri koneteollisuuden yritysten tuotantolaitoksissa ja asiakkaiden parissa tutustuen teknologiaan, tuotteisiin ja niiden käyttöön. Ryhmän tehtävänä on tunnistaa uusia tarpeita palvelusovelluksiksi ja sen toteutusta tukeviksi ohjelmistoratkaisuiksi. Tutustumisjakson jälkeen ohjelmisto-osaajat kootaan yhteiseen innovaatiopajaan, jossa he kehittävät sovellusideoitaan ja niitä esitteleviä demoja. Lopuksi he pääsevät esittelemään ideoitaan koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden edustajille. Pääomasijoittajat astuvat kuvaan siinä vaiheessa, kun prosessista syntyy eväitä ohjelmistoyritysten liiketoiminnan kasvuun tai yritysjärjestelyihin sekä niihin liittyviin rahoitustarpeisiin. Mallin vahvuuksina pidettiin lähestymistapaa: hyviä tuoteideoita syntyy vain pitkäaikaisesta dialogista ja asiakkaan ymmärtämisestä. Mallin heikkouksiksi nähtiin se, ettei ole varmuutta, kuinka täsmällistä ja arvokasta tietoa sen kautta saadaan kerättyä (ratkaistaanko kaikkia asi- 11 Smart Apps Initiative in Engineering

12 akkaita vai vain yhtä asiakasta koskevaa ongelmaa), syntyykö projektissa aitoa sitoutumista ja pystytäänkö sen kautta perehtymään myös koneteollisuudelle olennaiseen prosessitietämykseen. 4.3 Työpajassa esiin nousseita teemoja Edellä esiteltyjen yhteistyömallien lisäksi projektissa pidetyssä työpajassa korostui se, että koneteollisuuden ja ohjelmistoalan yhtiöt ovat vielä pitkälti vasta hakemassa yhteistä kieltä. Alla on lyhyesti esitelty eräitä teemoja, jotka nousivat esille työpajan keskusteluissa Tutkimusyhteistyöstä Koneteollisuuden yritykset nostivat esille huonoja kokemuksia innovaatioyhteistyöstä. Kokemuksien mukaan tutkimusten tekemisen ja innovaatioiden kehittämisen yhteydessä varsinkin koulutusorganisaatiot ovat asettaneet hintoja yhteisistä innovaatioista, jopa laadituista sopimuksista huolimatta. Teknologiateollisuus ry:n edustajat vastasivat, että problematiikka ja negatiiviset kokemukset tutkimuksista kannattaa ottaa ohjelmistoyritysten kanssa esille ja että yrityksissä laajemman kaupallisen kokemuspohjan myötä noudatetaan yhdessä laadittuja sopimuksia yleensä tarkasti. Sen sijaan koulutusorganisaatiosektori saattaa liukua sovittujen rajojen yli, koska kaupallinen tai patenttioikeuksiin perustuva toimintamalli on suhteellisen uutta. Koneteollisuuden edustajat myönsivät, että toisaalta tutkimusyhteisön kanssa toteutettavilla innovaatioilla haetaan uskottavuutta verrattuna yksityisten toimijoiden asettamaan, joskus kaupalliseenkin leimaan. Koneteollisuus jatkoi, että ehkä heiltä on myös puuttunut rohkeutta lähteä kokeilemaan innovaatiotoimintaa puhtaasti ohjelmistoyritysten kanssa Älykkäistä kokonaisratkaisuista Jotta ohjelmistoyritys voi kehittää älykkäitä sovelluksia, vuokrata ne leasing-periaatteella tai myydä ratkaisut, sillä tulisi itsellään olla riittävä toimiala-, laite- ja prosessiosaaminen asiakkaan toiminnasta. Jos puhutaan älykkäistä sovelluksista, pitäisi olla todella hyvä tuntuma kyseiseen prosessiin. Esimerkiksi vaneri- ja metallinjalostusprosessit tarvitsevat hyvin erilaisia sovelluksia. Toisaalta tässä voi olla tilaisuus uudenlaiseen yhteistyöhön, sillä koneteollisuus on huomannut, etteivät asiakkaat yleensä halua ostaa IT-kokonaisratkaisuja konetoimittajalta. Syynä se, että ITratkaisun pitäisi kattaa koko tehtaan kone- ja laitekanta. Tehtaissa on paljon muitakin koneita kuin koneteollisuusyrityksen toimittamia, joten näitä on usein mahdoton sisällyttää mukaan konetoimittajan palvelupakettiin. Sen sijaan arveltiin, että olisi kiinnostavaa ostaa kokonaisratkaisuja yritykseltä, joka saisi aikaan helppokäyttöisen ja selkeän järjestelmän Ohjelmistoalustoista Keskusteltiin yhteisestä hyvin geneerisestä ohjelmistoalustasta, johon ohjelmistoyritykset voivat tarjota sovelluksia. Koneteollisuus vertaisi tilannetta kuluttajarajapintoihin, jossa on hyvin avoimia foorumeita, esim. Facebook, jonne voi kukin lisätä sovelluksia - voisiko tällainen toimia? Näin ohjelmistoyritykset voisivat rakentaa kunkin tarpeen perusteella uusia moduuleita, esimerkiksi jonkinlaisella ohjatulla toiminnolla. 12 Smart Apps Initiative in Engineering

13 Työpajassa arveltiin, että avoimilla rajapinnoilla olisi sekä hyviä että huonoja puolia. Ne olisivat hyviä alustoja vahvoille yrityksille, jolla on pitkälle kehitettyjä tuotteita. Sen sijaan koneteollisuus esitti pelkoina patenttioikeuksien vaarantumisen ja ko. ohjelmistotuotteiden halpaversioiden syntymisen pienempien kilpailijoiden toimesta. Toisiko tämä uskottavuusongelman myös alkuperäisille ohjelmistoille? Koneteollisuuden asiakkaiden tarpeista Koneteollisuuden asiakkaat odottavat eri järjestelmiltä koko tehtaan prosessin toimintavarmuuden turvaamista. Parhaimmillaan koneiden pitäisi itse osata ilmoittaa tulevista häiriöistä etukäteen huoltojen riittävän aikaista tilaamista varten. Vastaavasti tuotantolaitoksen prosessioptimointi paranisi jos kone osaisi ilmoittaa prosessiparametrien poikkeukset, esimerkiksi väärän kosteusprosentin, jo hyvissä ajoin tehtaan käytönvalvontaan ennen prosessin häiriintymistä. Ohjelmistoalustat ja käyttöjärjestelmät ovat usein käyttöliittymältään haasteellisia. Voisiko helppokäyttöisyyteen panostaa, jotta laajempi käyttäjäjoukko kykenisi työskentelemään ohjelmistoilla? Käytettävyyden kehittämisessä olisikin yksi merkittävä tarve tulevaisuuden ohjelmistoille, sillä prosessiteollisuudessa on yhä vähemmän resursseja palkata korkeakoulutettuja henkilöitä vain ohjelmistojen käyttöä varten. Intuitiivisemmilla käyttöliittymillä tehostettaisiin ja helpotettaisiin koko prosessin hallintaa. Usein koneiden ohjelmistojen toiminnallisuuksia on rajattu voimakkaasti ja luotu vain tarvittavaan tehtävään erikoistuneita täsmäohjelmistoja. Näin toiminnassa on saavutettu kilpailuetua, kun suhteellisen pienillä resursseilla on saatu tiukasti omiin tarpeisiin rajoitettu mutta toimiva järjestelmä. Tällä hetkellä koneteollisuudella ei ole käytettävissä resursseja kehittää monikäyttöisempiä sovelluksia, vaikka investointi saattaisi pitkällä tähtäimellä luoda uudenlaista arvoa asiakkaalle Ulkoistuksista Olisi mahdollista käyttää toimintamallia, jossa koneteollisuusyritys ulkoistaisi valitsemansa ohjelmistoyksikön. Aikaisemmin koneteollisuusyrityksen sisäisenä osastona toiminut ohjelmistoyksikkö kilpailisi näin ollen vapaasti ulkopuolisten ohjelmistotoimijoiden kanssa. Koneteollisuuden puolelta tietyn osaamisen eriyttämistä pidettiin hyvänä ideana. Käytännössä koneteollisuus kokisi kuitenkin riskiksi, että osa osaamisesta lähtisi pois organisaatiosta ja ostettaisiin ulkopuolelta korkeammilla hinnoilla takaisin. Toimintatapa pitäisi suunnitella molempien osapuolien kannalta niin, etteivät hinnat nousisi moninkertaisiksi nykyisestä toiminnasta. Mahdollisuutena oli myös ostaa ulkoistamalla kehitetty innovaatio yritykseen teknologiana kertasijoituksena takaisin. Tällöin riskiksi jäisi jäljelle vain ulkoistetun kehittämisen aikainen patenttiriski. Toimintatapaan on olemassa erilaisia malleja, kuten Tekesin innovaatioryhmä: luovuttaja säästää IPR -oikeudet itsellään, mutta ulkoinen toimija pystyy kasvattamaan keksinnön arvoa molempien säilyttäessä patenttioikeudet. 13 Smart Apps Initiative in Engineering

14 5 Johtopäätökset Hankkeen lähtökohtana ollut arvio ohjelmistoyritysten ekosysteemin vahvistamisen tarpeesta osoittautui oikeaksi: Koneteollisuuden kilpailukyvyn ja erottumisen sekä palveluliiketoiminnan kannattavan kasvun kehittäminen edellyttää sitä, että asiakkaille synnytetään lisäarvopalveluja uusilla ohjelmistoratkaisuilla. Tähän tähtäävää kehitystyötä halutaan tiivistää myös strategisen tuotekehityksen ytimessä Suomessa, samalla kun asiakasmarkkinat ja ohjelmistoteollisuus kasvavat toisaalla. Hankkeen johtopäätökset ovat seuraavat: 1. Ohjelmistojen merkityksen kasvu koneteollisuuden kilpailukyvyn kehittämisessä on kiihtymässä. Kehityshaasteisiin vastaaminen edellyttää koneteollisuudelta isoja strategisia päätöksiä ja linjanvetoja uusien osaajien rekrytointi ja ohjelmistoalihankinnan lisääminen eivät enää riitä. Koneteollisuuden palveluiden ja ohjelmistokehityksen suuntana ovat kansainväliset, standardoidut ohjelmistoalustat, jotka perustuvat avoimeen lähdekoodiin. Edelläkävijän rooliin kasvaminen on mittavan kehitysaskeleen päässä, mutta varmasti tavoittelemisen arvoista. Kehitysaskeleen käynnistäjinä koneteollisuusyritykset ovat avainroolissa, ja johdon sitoutuminen kriittinen ajava voima. 2. Suomalaisilla ohjelmistoyhtiöillä on mittava haaste kasvaa globaalien koneteollisuusyritysten kumppaniksi ja kilpailukyvyn vahvistajaksi. Koneteollisuuden liiketoiminta, kansainväliset asiakkuudet sekä vaativat TKI- ja toimitusprojektit maailmalla edellyttävät kovaa ohjelmistoosaamista, asiakastoimialan ja koneteollisuuden ratkaisujen tuntemista, luotettavaa ja luottamuksellista yhteistyökykyä ja kykyä toimia kansainvälisesti. Vahvoille ohjelmistoyhtiöille on tilaa kasvaa entistä vahvemmiksi nyt niitä on tarpeeseen nähden liian vähän Suomessa. Vahvojen suomalaisten vaihtoehtojen niukkuudessa koneteollisuus hakee kumppaneita muualta, ja siksi suomalaisten ohjelmistoyritysten kehittäminen vahvempaan rooliin on myös Suomen intressissä. 3. Koneteollisuuden keskinäisen yhteistyön sekä koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden keskinäisen yhteistyön lisäämiselle ja syventämiselle on selvä tilaus. Yhteistyön painopiste on selvä: synnyttää kilpailijoita parempia palveluratkaisuja, joissa piilevät asiakastarpeet sekä älykkäät ohjelmistot ja niiden innovatiivinen soveltaminen ovat ytimessä. Suomalaisilla koneteollisuusyrityksillä on vain vähän keskinäistä kilpailua, ja luottamuksen vahvistamiselle on hyvät lähtökohdat. Siksi yhteistyön vahvistamiselle ei ole tässäkään mielessä merkittäviä esteitä. 14 Smart Apps Initiative in Engineering

15 Näiden johtopäätösten ja tehdyn työn perusteella esitämme seuraavia toimenpide-ehdotuksia kehitystoiminnan vahvistamiseksi: 1. Palvelusovellusten ja ohjelmistojen Benchmarking Forum (Smart Apps BF) koneteollisuusyrityksille ja ohjelmistoideoiden avoin innovointi Tavoite Hakea aktiivisesti koneteollisuusyritysten välisiä yhteistyömahdollisuuksia, lisätä yhteistä näkemystä palveluohjelmistojen kehittämisestä ja palvelukehityksestä ja luoda perustaa vahvemmalle Smart Apps -ekosysteemille Sisältö Neljä kertaa vuodessa järjestettävän benchmarking-tilaisuuden fasilitointi. Tilaisuus sisältää kaksi osiota: Toteuttajat - koneteollisuuden sisäinen benchmarking-työ - koneteollisuuden ja ohjelmistoyritysten vuoropuhelu tarpeista ja konkreettisista ratkaisumahdollisuuksista avoimen innovoinnin hengessä Koneteollisuus- ja ohjelmistoyritykset, Teknologiateollisuus ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Tekes 2. Euroopan koneteollisuuden tarpeisiin synnytetyn ohjelmistoalustan kehittäminen yrityskonsortiossa, jos Smart Apps BF (kts. ehdotus edellä) on valmis siihen sitoutumaan Tavoite Selvittää mahdollisuus synnyttää eurooppalainen, avoimeen lähdekoodiin perustuva ohjelmistoalusta suomalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten edelläkävijäyritysten yhteistyönä; suunnitella ja toteuttaa EU-hanke yrityskonsortiolla. Sisältö Smart Apps BF työn rinnalle organisoidaan ohjelmistoasiantuntijoiden työryhmä, joka selvittää yhteistyömähdollisuuksia ja sovellusalustan kehitystyön raameja ja joka raportoi työnsä tuloksia Smart Apps BF yhteistyöryhmälle. Yhteistyöryhmä päättää jatkotoimenpiteistä. Toteuttajat Koneteollisuus- ja ohjelmistoyritykset, Teknologiateollisuus ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Tekes 15 Smart Apps Initiative in Engineering

16 3. Smart Apps Innovation Camp Tavoite Hakea rohkeita, uusia kehitysideoita, jotka syntyvät koneteollisuuden asiakkaiden piilossa olevista tarpeista ja loppukäyttäjille suunnattujen ohjelmistoratkaisujen yhdistelmistä. Sisältö Valitaan joukko (esim. 50 henkeä) käyttäjäsovellusten kehittäjiä tutustumaan koneteollisuuden asiakkaiden tarpeisiin eri puolilla maailmaa. Ohjattujen ekskursioiden jälkeen ryhmä kokoontuu yhteiselle Smart Apps -leirille, jossa tuotetaan erilaisia uusia ideoita palveluratkaisuiksi tai niiden osiksi Tuloksia esitellään erikseen sovittavalla tavalla Smart Apps BF:ssa (ks. ehdotus 1) Toteuttajat Koneteollisuus- ja ohjelmistoyritykset, kiinnostuneet applikaatiokehittäjät, Teknologiateollisuus ry, Ohjelmistoyrittäjät ry, Tekes (innovatiiviset kokeilut) Kuva 3. Toimenpide-ehdotukset koneteollisuuden palvelusovellusten kehitystä tukevan ekosysteemin vahvistamiseksi 16 Smart Apps Initiative in Engineering

17 Liite 1. Haastatellut ja kontaktoidut henkilöt Ohjelmisto- ja automaatioyhtiöt Koneteollisuuden yhtiöt Pääomasijoittajat Nortal Finland Oy, Pia Kallio Doweb Oy, Kimmo Leino Futurice Oy, Teemu Moisala, Olli-Pekka Saksa, Mathias Calonius, Matti Jylhä ICT Nissinen, Markku Nissinen Softrain Blobs Oy, Kari Kaukonen Iwa Labs Oy, Kare Souru Symarctic Solutions Oy, Kasperi Havupolku Wapice Oy, Pasi Tuominen Cybercom Oy, Ari Suhonen E-Sys Oy, Pasi Mäkinen (SKS Control Oy, Pekka Mertanen) Raute Oyj, Tapani Kiiski, Mika Hyysti, Jukka Lahtinen Outotec Oyj, Jussi Järvinen, Jari Moilanen Wärtsilä Oyj, Ilari Kallio, Markus Mäkelä KONE Oyj, Kari Suihkonen, Jussi Oijala Cargotec Oyj, Matti Sommarberg Sandvik Oyj, Severi Eerola, Jari Lemmetty Valtra Oy, Petteri Piippo (Ponsse Oyj, Juho Nummela, Juha Inberg) (ABB Oy, Dick Kronman) (Metso Power Oy, Tuula Ruokonen) Ahlström Capital Oy, Jacob af Forselles VNT Management Oy, Jarmo Saaranen, Vesa Sadeharju Vaaka Partners Oy, Panu Vuorela, Juha Peltola MB Rahastot Oy, Hannu Puhakka Ladec Oy, Mika Sulkinoja 17 Smart Apps Initiative in Engineering

18 Liite 2 Projektissa kehitetyt yhteistyömallit 1. Palvelusovellusten ja ohjelmistojen Benchmarking Forum koneteollisuusyrityksille ja ohjelmistoideoiden avoin innovointi Koneteollisuuden ja ohjelmistoyhtiöiden edustajat tapaavat säännöllisesti sekä keskenään että ristiin uusien tuoteideoiden kehittämiseksi ja esittelemiseksi. Mukana on myös pääomasijoittajia, mikäli tuoteideat vaativat ulkopuolista rahoitusta. Vahvuudet Heikkoudet Perustietoa eri näkökohdista saadaan jaettua, jolloin oman toiminnan asemointi selkeytyy Verkostoituminen, tiedonvaihto, toisten ymmärtäminen, luottamuksen rakennus Molemminpuolinen tietoisuuden lisääntyminen, mahdollistaa jotain uutta (1+1>2) Tuoteideoita voi syntyä SW-hankinnan osaamisen kehittäminen Nopein eteneminen, hyödynnetään olemassa olevaa osaamista Laajuus, nyt puuttui teknologian yritysten edustus Yhteisymmärrys kasvaa softa- ja teknologiayritysten välillä Tiedonsiirtotapana hyvä - kilpailutilanne SW-osalta 3 - syntyykö luottamus vai jääkö kyräilyksi - ei juttelukerhoksi tavoitteet ja oikeat ihmiset, keskustelut luottamuksellisia - halutaanko / uskalletaanko olla avoimia - Onko tarpeeksi laaja? - Kerrotaanko parhaita ideoita? Nopea ja pieni kynnys 2. Smart Apps -sovelluksiin suunnatun pääomasijoitusrahaston synnyttäminen Pääomasijoitusrahasto, jolla olisi ohjelmisto- ja koneteollisuusyritysten yhteisesti tunnistamat toimialueet ja sovittu rooli. Rahasto voisi olla joko puhdas sijoitusrahasto tai siinä voisi olla mukana myös koneteollisuusyrityksiä rahoittajina. Vahvuudet Heikkoudet Investoinnit vaativat aina rahoitusta. Selkeä malli. - Miten rahat jaetaan? - Aina uusi rahasto idea nähdään 3 SW = software tai software-yritys 18 Smart Apps Initiative in Engineering

19 Rahoituspohjan luonti Voi mahdollistaa projekteja, jotka muuten jäisivät toteutumatta (vakuus/takaus) Jos koneteollisuus ei halua investoida: private equity voisi mahdollistaa IPR:n kehityksen uusia startuppeja Toimialalle hyvä jos vain sijoittajat löytyvät. Koneteollisuuden sitoutuminen edesauttaisi rahaston perustamista riskaabeliksi, toisaalta koneteollisuus sijoittaja rahastossa voi rajoittaa exitejä - jakoperiaate, kilpailu softafirmojen välillä - vahva yhteistyö tarvitaan, löytyykö oikeat hankkeet? - Saako konepajateollisuus kilpailuetua jos tuote/ratkaisu on hyvin geneerinen? 3. Koneteollisuuteen keskittyvän palvelusovellusyrityksen synnyttäminen Koneteollisuuden tai ohjelmistoyritysten yhdessä omistaman, kansainväliseen toimintaan tähtäävän palveluyrityksen perustaminen. Koneteollisuuden toimiessa omistajana, yritys yhdistää koneteollisuuden yhtiöiden ohjelmistokehitystarpeita ja hankkisi niiden toteuttamiseen tarvittavan ohjelmisto-osaamisen. Omistajien ollessa ohjelmistoyrityksiä, yhteinen yritys muodostaa riittävän massan ja kansainvälisen osaamisen, jolla tarjota ohjelmistoyhtiöiden osaamista kansainvälisille koneteollisuuden yhtiöille. Vahvuudet Heikkoudet Saa fokusoituneen toimijan (jos sitä ei muuten löydy) Osaamisten yhdistely, poikkitieteellisyys, riskin jakautuminen Vahva sitoutuminen osakkailla Tämän tyyppisiä yrityksiä osittain jo löytyy! Voimakas tekijä Ehkä joku voittaa - Kestää pitkään saada toimivaksi, ansaintamalli - mistä työntekijät? - Jos osakkaita/omistajia väärästä leiristä (eri ajattelutapa tai arvot) voi yrityksen kehittäminen olla vaikeata - Saattaisi vääristää kilpailua. Paras toimija ei ehkä voittaisi. - Mitä jos yrityksessä on keskinäistä kilpailua? Minkä takia paras SWosaaminen menisi tänne? - Kuinka saadaan perustettua? IPRhaasteet? - Ongelmallinen - softafirma etsii liiketoimintaa omalle yritykselle 4. Smart Apps Engineering Camp Projektiluonteinen, mutta tarvittaessa toistettavissa oleva konsepti, jossa kootaan merkittävä joukko ohjelmisto-osaajia, jotka kiertävät muutaman kuukauden ajan eri koneteollisuus 19 Smart Apps Initiative in Engineering

20 yritysten tuotantolaitoksissa ja asiakkaiden parissa tutustuen teknologiaan, tuotteisiin ja niiden käyttöön ja siten tunnistaen uusia tarpeita ohjelmistoalan palvelusovelluksiksi. Tutustumisjakson jälkeen ohjelmisto-osaajat kootaan yhteiseen foorumiin, jonka aikana he kehittävät ohjelmistotuoteideoita ja demoja ja lopuksi esittelevät ideat koneteollisuuden, ohjelmistoyhtiöiden ja pääomasijoittajien edustajille. Vahvuudet Heikkoudet Hyvä syntyy vain pitkäaikaisesta dialogista Hurjia innovaatioita? Ideana loistava synnyttämään innovaatioita Toimiva ratkaisu myös softafirman ekspertti tutustumaan asiakkaalle Asiakkaan ymmärtäminen aina plussaa, ideoita/ratkaisuja ongelmiin Ideariihi voisi toimia Luo varmaan innovatiivisia ratkaisuja teknologia-asiakkaille Dataa asiakastarpeesta, poikkitieteellisyys - Onko tieto validia? Kuka sinne menee? - Miten turvataan että ideat ja innovaatiot pysyvät omissa käsissä? - Onko kallista? - Syntyykö tässä aitoa sitoutumista? - Tuo vain yksittäisiä sovellusideoita, mutta ei ehkä ratkaise platformhaasteita - Syntyykö oikeasti ymmärrystä - prosessitietämys tarvitaan 20 Smart Apps Initiative in Engineering

21