Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa

Transkriptio

1 1(5) Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelussa 1) Asukaslähtöisyys on osallisuutta. Itsehallinto-alueen asukkaat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen omistajia. Asukaslähtöisyydessä huomioidaan myös ne asukkaat, jotka eivät ole palvelun käyttäjiä. Asukaslähtöisyys ei tarkoita sitä, että asukkaiden kaikki mieliteot täytetään vaan sitä, että asukkaat ovat mukana palvelujen suunnittelussa ja heillä on aito mahdollisuus vaikuttaa palveluihinsa. Asukkaiden osallisuus tuottaa hyvinvointia ja he vaikuttavat omilla jokapäiväisillä valinnoillaan sekä omaan sekä läheistensä hyvinvointiin. Asukkailla on mahdollisuus valita heille sopivin palvelu. Asukaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut ylläpitävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Asukaslähtöisyyttä on myös verorahojen kustannustehokas käyttäminen ja kohdentaminen. Palvelujen asiakaskriteerit on laadittu selkeästi ja ne ovat asukkaiden helposti saatavissa. Palvelut järjestetään siten, että asiakkaiden asiointi on mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Tavoitteena joustavuus ja miellyttävät asiakaskokemukset! Kerätään asukkailta tietoa siitä, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisessa tulisi huomioida ja toisaalta tiedotetaan sote- valmistelun etenemisestä vuorovaikutteisesti asukkaita kuunnellen. Kehitetään maakunnallisesti vammaisneuvostojen, vanhusneuvostojen ja asiakasraatien roolia ja asemaa siten, että palvelujen käyttäjien ääni saadaan kuuluviin. Lisäksi ryhdytään laatimaan Kanta-Hämeeseen yhteistä asiakaspalautejärjestelmää siten, että se otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Otetaan käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa ja sovitaan Kanta-Hämeeseen yhteiset indikaattorit hyvinvointikertomuksiin. Tämän lisäksi kuntien hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteistä laaditaan maakunnallinen ohjelma. Suunnitellaan Kanta-Hämeen palveluverkko ja palvelujen porrastus asukas- ja asiakaslähtöisesti (huomioiden palvelun käyttäjien matkakustannukset ja käyttämä aika) siten, että lähtökohtaisesti peruspalvelut ovat lähipalveluja ja erityispalvelut järkevästi keskitettyjä.

2 2(5) 2) Yhteistyöhakuisuus on tietoinen asenne, jota tuetaan johtamisella. Yhteistyöhakuisuus edellyttää avointa vuorovaikutusta. Yhteistyötahoja ovat työtovereiden lisäksi mm. palvelujen käyttäjät ja heidän verkostonsa, kuntien asukkaat, kuntien viranhaltijat ja poliittiset päättäjät sekä yksityisten palveluntuottajien ja 3. sektori. Yhteistyöhakuisuus kumpuaa riittävän hyvästä ammatti-identiteetistä ja osaamisesta sekä oman osaamisen rajojen tunnistamisesta. Ammatti-identiteetti mahdollistaa perustella oman toiminnan ja tarvittaessa tarkastella sitä kriittisesti. Omien ammatillisten rajojen ymmärtäminen antaa tilaa yhteistyökumppaneiden osaamisen arvostamiselle. Yhteistyöhakuisuus merkitsee henkilökohtaisen vastuun ottamista yhteisestä työstä. Yhteistyön laajuutta määrittelee aina asiakkaan tai potilaan tarve. Jokaisella työntekijällä on oman tehtävänsä puitteissa vastuu hakeutua yhteistyöhön. Johtamisella luodaan yhteistyölle otolliset puitteet, määritellään yhteiset tavoitteet ja edistetään yhteiseen hiileen puhaltamisen kulttuurin syntymistä. Johtaminen kannustaa yhdessä tekemiseen ja yhteiseen oppimiseen. Yhteistyöhön osoitetaan aikaa ja resursseja, yhteistyötä koordinoidaan ja sitä johdetaan aktiivisesti. Määritellään ja kuvataan keskeiset palveluprosessit kuten ikäihmisten palvelut, lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä terveydenhuollon integraatio. Sovitaan niihin liittyvä työnjako ja yhteistyörakenne. Määritellään sote- itsehallintoalueiden ja eri toimijoiden väliset kriittisimmät rajapinnat, toiminnan tavoitteet ja toimintatavat sekä aloitetaan yhteistyörakenteen suunnittelu hyvinvoinnin edistämisessä. Sovitaan maakunnan tasolla keskeisistä uudistukseen liittyvistä linjauksista siirtymäaikana kuten yhteisistä investoinneista, hankkeista, sopimusten hallinnasta sekä yhteishankinnoista. Määritellään Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtamisen periaatteet ja määritellään johtamisrakenne ja vastuut.

3 3(5) 3) Tietoon perustuminen tarkoittaa sitä, että asukkaiden hyvinvoinnin tilasta ja tarpeista, palvelujen vaikuttavuudesta, kustannuksista ja suoritteista kerätään tietoa, jonka perusteella toimintaa ohjataan. Tietoa jalostetaan ja jaetaan ja tieto on kiinteässä yhteydessä osaamiseen sekä toimintatapoihin. Tietoa tuotetaan ja jaetaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Tietoa tuotetaan kohderyhmän mukaan laaditussa muodossa organisaation ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ja niiden toimintaympäristö ovat moniulotteisia kokonaisuuksia, joiden toimintaan vaikuttavat erilaiset mm. aikaan, paikkaan ja kulttuuriin liittyvät tekijät. Tästä johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lopputulosta on mahdotonta suunnitella etukäteen valmiiksi. Prosessin aikana kerättävä tieto, toiminnan kehittäminen sekä toimintaympäristön muutos vaikuttavat uudistuksen toteuttamiseen. Prosessissa olennaista on sen aikana tapahtuva oppiminen, mukautuminen muutokseen sekä mahdollinen uusien toimintamallien löytäminen. Tämä edellyttää avointa vuorovaikutusta, toiminnan jatkuvaa ennakkoluulotonta kehittämistä ja virheistä oppimista. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamiseksi tarvitaan analysoitua tietoa ja tutkimusta palvelujärjestelmien toiminnasta ja johtamisesta. Uudistuksen toteuttamiseksi tarvitaan myös tutkittua tietoa, sen soveltamista ja osaamista sosiaalihuollon ja terveydenhuollon integraatiosta sekä palveluinnovaatioiden edistämisestä. Aloitetaan maakunnan yhteisen toiminnanohjausjärjestelmän suunnittelu. Järjestelmän tulee olla kertakirjaukseen perustuva, avoin ja dynaaminen sekä asiakkaiden sähköisiin palveluihin ja hyvinvointiteknologiaan integroituva järjestelmä. Kootaan Kanta-Hämeen sosiaali- terveydenhuollon hyviä käytäntöjä ja sovelletaan niitä laajempaan käyttöön. Selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioprosessissa pidemmälle edenneiden organisaatioiden (Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Kainuu) kokemuksia ja sovelletaan niitä Kanta-Hämeeseen. Integroidaan tutkimus osaksi Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta siten, että tutkimustieto ohjaa uudistuksen toteuttamista. Valmistelun tueksi laaditaan tutkimusohjelma keskeisistä teemoista. Selvitetään mahdollisuus yhteistyöhön sopivan yliopiston kanssa.

4 4(5) 4) Läpinäkyvyys on avoimuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevat valmistelu- ja päätösasiakirjat ovat eri intressiryhmien helposti saavutettavissa. Uudistuksesta on saatavissa tietoa, jonka alkuperä ja hankintatapa on kerrottu. Lähtökohtaisesti kaikki käytettävissä oleva tieto on kaikkien käytettävissä. Suhteessa palvelujen käyttäjiin ja työntekijöihin läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että kriteerit, joihin päätökset perustuvat ovat julkisia ja helposti saatavilla. Palvelupäätökset perustellaan ymmärrettävästi selkokielellä. Digitaalisuus, sähköiset palvelut ja sähköiset hakemukset edistävät läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys on hyvää viestintää ja vuorovaikutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, sote- palveluista ja niiden vaikuttavuudesta on tarjolla luotettavaa eri kohderyhmille kohdennettua tietoa monipuolisesti eri tiedotuskanavia hyödyntäen. Palvelut on tuotteistettu ja eri toimijoiden välinen vertailu on mahdollista. Asiakaspalautetta kerätään keskitetysti. Kaikkiin palautteisiin vastataan. Asiakaspalautteesta ja sen perusteella tehdyistä muutoksista laaditaan koosteet vuosittain. Määritellään Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite ja eri toimijoiden roolit tavoitteen edistämiseksi. Sovitaan maakunnan tasolla, mitä asioita valmistelun aikana mitataan ja tuloksia seurataan osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle maakunnallinen viestintäsuunnitelma. Viestintäsuunnitelman laativat ja sisällöstä vastaavat viestinnän ammattilaiset. Suunnitelmassa hyödynnetään monipuolisesti eri tiedotuskanavia ja tehdään soteuudistuksen markkinointisuunnitelma eri kohderyhmille. Osana viestintäsuunnitelmaa mahdollistetaan eri kohderyhmien vuorovaikutus.

5 5(5) 5) Luottamus on tunne, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Luottamukseen liittyy ennakoitavuus ja jatkuvuus ja se edellyttää jatkuvaa keskustelua. Osallisuus synnyttää ja lisää luottamusta. Luottamuksessa on eri ulottavuuksia: poliittinen luottamus, ammatillinen luottamus, ammattiryhmien välinen luottamus, luottamus asiakassuhteessa sekä itseluottamus. Oma ammatti-identiteetti ja itseluottamus ovat edellytys myös sille että voi luottaa muiden ammattitaitoon. Luottamus täytyy ansaita ja sitä täytyy pitää yllä. Jokainen työntekijä rakentaa luottamusta oman tehtävänsä puitteissa. Johtamisessa luottamus työntekijöihin ilmenee turvallisena työilmapiirinä ja se jättää tilaa myös työntekijöiden omalle harkinnalle. Jatketaan yhteistä maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua. Neuvotellaan poliittinen yhteisymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon etenemisestä Kanta- Hämeessä erityisesti suhteessa vaikeisiin kustannustehokkuuteen liittyviin toimenpiteisiin (palveluverkkoselvitys, palvelujen porrastus, palveluohjaus ja päivystyksen laajuus). Varmistetaan eri kohderyhmien osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Tähän liittyen valmisteluorganisaatio aloittaa säännölliset tapaamiset puolueiden piirijärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Lisäksi valmisteluorganisaatio pitää yhteyttä yksityisiin palveluntuottajiin ja kolmanteen sektoriin. Aloitetaan Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen henkilöstövaikutusten selvittäminen.