Liikenneviraston ajankohtaiset. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto

Transkriptio

1 Liikenneviraston ajankohtaiset Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13 13

14

15

16

17 Maakuntauudistus ja Ely-keskukset Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari 17

18 Liikenneverkon liiketaloudellista kehittämistä selvittävä hanke (LIVE) Selvitetään, voisiko valtion liikenneverkon (maantiet, radat, vesiväylät) ylläpidosta ja kehittämisestä vastata valtionyhtiö. Tavoite on, että valtionyhtiö voisi aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa - jos vuonna 2017 niin päätetään. Tavoitteena on luoda taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka tarjoaa keinot liikenneverkon pitkäjänteiseen ylläpitoon ja kehittämiseen sekä tuo uusia mahdollisuuksia liikenneinvestointien rahoittamiseen

19 Maakuntauudistus ja liikennehallinto 1/2 (alueuudistus.fi) ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2018 lopussa ELY-keskusten Liikenne ja infrastuktuuri -vastuualueilla hoidettavat tehtävät ja tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyvät pääosin uusiin maakuntiin. Maakuntalain ja maakuntauudistuksen valmistelussa nyt tehtävät ratkaisut eivät vaikuta liikenneverkkoyhtiötä (LIVE) koskevan hankkeen jatkovalmistelun vaihtoehtoihin. Liikenneverkkoyhtiötä ja liikenneverkkojen kehittämistä koskevassa jatkovalmistelussa arvioidaan tarkemmin maakunnan roolia väylänpitoon liittyvissä asioissa ja mahdollista omistajuutta liikenneverkkoyhtiössä

20 Maakuntauudistus ja liikennehallinto 2/2 (alueuudistus.fi) Maakunnille siirtyvät tehtäväkokonaisuudet on kirjattu maakuntalain 6 :ään: Liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen Yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Lisäksi maakunta voi halutessaan: Suunnitella, kehittää ja järjestää liikennepalveluita ja julkista henkilöliikennettä (tie- ja lentoliikenne) Suunnitella ja järjestää saariston yhteysalusliikennettä. Maakuntien rahoituslaki on vielä keskeneräinen. Lakiesitystä täydennetään, kun maakuntien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtoa koskeva valmistelu etenee. Em. sisältyvät sote- ja maakuntalakipakettiin, joka on lausunnolla asti Erityislainsäädäntö muutetaan vastaamaan maakuntalain tehtäviä (liikennekaari, maantielaki, tieliikennelaki, yksityistielain kokonaisuudistus ); valmistelu on käynnistynyt LVM:ssä

21 Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

22 Hallituksen panostukset liikenneväyliin 22

23 2016 päällystetään teitä km eli noin 500 km viime vuosia enemmän enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen

24 Korjausvelkarahoitus ja perusväylänpidon lisärahoitus (364) Hallituksen strategisten tavoitteiden mukainen korjausvelan vähentämisen 304 milj. euroa vuodelle 2017 sisältää 200 milj. euroa hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta ja 104 milj. euroa siirtona nimeämättömistä kehittämishankkeista perusväylänpitoon (perusväylänpidon lisärahoitus/364). TA 2016 TAE Yhteensä Korjausvelkarahoitus Perusväylänpidon lisärahoitus (364) Yhteensä

25 Perusväylänpidon nettomenot (M ) Milj. euroa Perusväylänpidon lisärahoitus (364) Korjausvelkarahoitus Liikenteen palvelut Parantaminen Ylläpito Päivittäinen kunnossapito toteuma Yhteensä 971 M 2016 varsinainen talousarvio Yhteensä 1061 M 2017 esitys Yhteensä 1279 M 25

26 Perusväylänpidon määrärahat Siirto väylähankkeista perusväylänpitoon 334 milj. eur hallituskaudella Korjausvelkaohjelma 595 milj. eur hallituskaudella Perusväylänpidon kehys 2017: 965 milj. eur/vuosi Vesiväylänpito Radanpito Tienpito Ostovoimakorjattu, MAKU 2010 = Lähde: Valtion talousarviot, TAE 2017, hallitusohjelma, kehyspäätökset 26

27 Hallituskaudella painotetaan perusväylänpitoa Korjausvelkaohjelman kohteet Liikenneväylien korjausvelkaohjelma (600 M ) Kehittämishankkeista siirretty perusväylänpidon lisärahoitus (334 M ) Tavoitteet: Asiakastarpeet (elinkeinoelämä, työmatkaliikenne, kaupunkiseutujen kasvu, liikenneturvallisuus), korjausvelan hallinta, digitalisaation ja uusien palvelujen edistäminen Yht. n. 300 kohdetta Toteutusaikataulua pidetään yllä sivustoilla Hankinta: Liikennevirasto ja ELY-keskukset Huom. Myös koko vuoden tietyöt:

28 Tilanne : Korjausvelkaohjelma, tiekohteet Yht. 188 kohdetta, 325 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti Valmistuneet 28 kohdetta pääosin tienpäällystyskohteita V päällystetään teitä kilometriä eli noin 500 kilometriä viime vuosia enemmän enemmän kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden rakenteellisia kunnostuksia ja paksumpia päällysteitä, jotka pitävät tien kunnossa pidempään Kuljetusten tehokkuus, ajoneuvokustannukset, liikenneverkon käytettävyys, teiden kustannustehokas elinkaaren hallinta Tiekohteet

29 Tilanne : Korjausvelkaohjelma, ratakohteet Yht. 33 kohdetta, 223 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti Työn alla 2016 mm. Raakapuuterminaaleja Pääradan vaihteiden uusimisia ja kiskonvaihtoja Siltakohteita ja siltojen suunnittelua Koko ohjelman suurimmista kohteista tehty yht. n. 60 M sopimukset 9/2016 (turvalaitteet Riihimäki-Tampere, Kotka/ Kotolahti ja Mussalo, Niirala, Vainikkala) 2017 edellisten lisäksi pääradan sähkönsyöttöasemat, kiskojen uusinta Hamina-Juurikorpi Liikenteen täsmällisyys ja turvallisuus, kuljetusten kustannustehokkuus Ratakohteet

30 Korjausvelkaohjelma, vesiväyläkohteet Vesiväyläkohteet Yht. 7 kohdetta, 12 milj. eur Ohjelma etenee suunnitellusti 2016 Oulun kiinteiden turvalaitteiden ja Tainion majakan korjaustyöt Kauppamerenkulun turvallisuus ja toimivuus

31 Perusväylänpitoon panostetaan kehittämisinvestointien kustannuksella milj Perusväylänpito Kehittämisinvestoinnit Yhteensä Korjausvelkapaketti 600M Lähde: TAE, Liikennevirasto Rakennusteollisuus RT 31

32 700 Kehittämisinvestoinnit (M ) Länsimetro (valtionavustus 30%) Elinkaari- rahoitushankkeet (79) Eräät väylähankkeet (78) Väyläverkon kehittäminen (77) Maa- ja vesialueiden hankinnat ja korvaukset (76) toteuma Yhteensä 588 M 2016 varsinainen talousarvio Yhteensä 561 M 2017 esitys Yhteensä 552 M 32

33 Käynnissä olevat hankkeet

34 2016 käynnissä olevat isot investointihankkeet (yhteisarvo n. 4 Mrd ; 12 näistä valmistuu v. 2016) Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2014 Liikenteelle 2014 Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2015 Liikenteelle 2016 Liikenteelle Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2016 Liikenteelle 2015 Liikenteelle

35 Uudet käynnistyvät kehittämisinvestoinnit RATAHANKKEET 1. Luumäki - Imatra - Venäjän raja 165 M TIEHANKKEET 2. Valtatie 4 Oulu Kemi 155 M 3. Valtatie 5 Mikkeli-Juva 121 M 4. Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie 275 M RAITIOTIE / RATAHANKKEET 5. Raidejokeri (valtionapu) 84 M 6. Tampereen raitiotie (valtionapu) 71 M 7. Turku Helsinki rata (suunnittelu) 40 M

36

37 Katse pidemmälle:

38

39

40 Päivitetty liikennejärjestelmä 2018 Liikennekaari Kevyempi sääntely ja markkinoillepääsy Palvelut Tieto Markkinaehtoiset liikennepalvelut Uudet liikkumispalvelut Uudet palveluoperaattorit Digitalisaatio, automatisaatio, robotisaatio Avoin tieto ja rajapinnat Tiedonhyödyntäminen Liikenneverkko Omistajuus, hinnoittelu ja rahoitus Yhteiskunnalliset tavoitteet Verkon kehittäminen, väylänpito 40

41 Liikennekaari Paremmat ja joustavammat palvelut Tiedon hyödyntäminen ja sääntely PALVELUT MaaS-operaattorit, sovellukset, kyydinvälitys yms. TIETO Digitaalisten palveluiden mahdollistaminen: ohjelmointirajapinnat, avoin data, tiedon yhteentoimivuus Kevyempi sääntely ja markkinoille pääsy Liikenne- ja viestintäverkot

42

43 Valtakunnalliset ennusteskenaariot henkilöautoliikenteen kehitys eri skenaarioissa Suorite (miljoonaa henkilökilometriä vuodessa). Tieliikennesuorite kasvaa kaikissa skenaarioissa. Tieliikenteen kasvua voidaan hidastaa tehokkaimmin lisäämällä autoilun kustannuksia. Kehityksessä on eroja valtakunnan eri osissa, eri yhteysväleillä ja eri kaupunkiseuduilla. Ennuste perustuu tilastokeskuksen maankäyttöennusteisiin, nykyisenkaltaiseen käyttäytymiseen ja joukkoliikenteen nykyisiin hintasuhteisiin. Trendiskenaario (Polttoaineen hinta ja verot kasvavat vallinneiden trendien mukaan vuodesta 1,45 /l vuoteen 2025 mennessä 2,05 euroon/l). Perusskenaario (Polttoaineveroa korotetaan siten, että se vastaa 1,5 sentin/km ajoneuvokustannuksen kasvua verrattuna trendiskenaarioon). Hinnoitteluskenaario (Polttoaineveroa korotetaan siten, että se vastaa 3 sentin/km ajoneuvokustannuksen kasvua verrattuna trendiskenaarioon)

44 44

45 Tieliikenteen automatisaatio Tieliikenteen automatisaatio etenee nopeasti hyödyntäen olemassa ja kehitteillä olevien kuljettajien tukijärjestelmien ja autojen anturien toiminnallisuuksia Mitä automatisaatio edellyttää infrastruktuurilta, tien päällysrakenteelta ja varusteilta, ajoneuvon järjestelmiltä, palveluilta, kuljettajalta? Sohjoa.fi 45 When 2020 hits, you can bet it will start the decade of driverless cars (Business Insider Aug 18, 2016) Truck Platooning Challenge, 4/2016 Volvo 45

46 Liikenteen päästövähennystavoitteet ja -toimet vuoteen 2030 Yli 90 % kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä, ja siitä 58 % henkilöautoista 37 % paketti- ja kuorma-autoista Rautatieliikenteen osuus on 1 %, lentoliikenteen 2 % ja vesiliikenteen 4 % Liikenteen päästövähennyskeinot: Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantaminen Ajoneuvojen energiatehokkuuden parantaminen Fossiilisten öljypohjaisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla Lähde: Liikenneviraston ympäristöpäivä / LVM Saara Jääskeläinen 46

47

48 Tavoittelemme liikennejärjestelmää, joka on Ekotehokas Tasapainoista aluerakennetta tukeva Eheää yhdyskuntarakennetta tukeva Ympäristöä mahdollisimman vähän kuluttava ja kuormittava 48

49 Katsaus suunnitteluohjelmaan

50 Merkittävimmät suunnittelukohteet TIEKOHTEET 1. Vt 4 välillä Kehä I - Vt 7, Helsinki 2. Kehä I pullonkaulat, Maarinsolmu Vt 1, Espoo 3. Keski-Uudenmaan poikittaisyhteys: Nurmijärvi-Järvenpää 4. Vt 12 Lahti-Kouvola 1. vaihe 5. Vt 15 Kotka-Kouvola 1. vaihe 6. E18 Turun kehätie, Kausela-Kirismäki 7. E18 Turun kehätie Raision keskustassa 8. Vt 9 Tampere-Orivesi 1. vaihe 9. Vt 4 Kirri-Tikkakoski 10. Vt 4 Äänekosken kohdalla 11. Vt 9 Kanavuori-Lievestuore 12. Hailuodon yhteys / silta 13. Vt 4 välillä Oulu-Kemi, puuttuvat suunnitelmat Vt 4 moottoriliikennetien muuttaminen moottoritieksi ja ohituskaistatieksi välillä Kello- Räinänperä Vt 4 Ohituskaistojen suunnittelu välille Kuivaniemi- Simo 14. Vt 4 Liikenteenhallinnan pilotti14 välillä Helsinki- Merkittävimmät yleissuunnittelukohteet Järvenpää Vt 4 Vehniä-Äänekoski Vt 12 Tampere-Kangasala Vt 5 Leppävirran kohdalla Vt 9 Lievestuoreen kohdalla Myöhemmin päätettävät kohteet Pääkaupunkiseudun pääväylien seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittäminen Vt 6 Kouvolan kohta, 1. vaihe Vt 4 ja vt 9 Jyväskylän kohdalla RATAKOHTEET 15. Pisara-rata 16. Pasila-Riihimäki II-vaihe 17. Luumäki-Imatra rataosan parantaminen 18. Joensuun ratapiha 19. Oulun ratapiha 20. Kokkola-Vartius toiminnallisuuden parantaminen Ylivieska-Iisalmi sähköistys ja Iisalmen kolmioraide Oulun kolmioraide Liikennepaikat välillä Ylivieska-Oulu-Vartius Välisuojastuspisteet välillä Oulu-Vartius Merkittävimmät yleissuunnittelukohteet Tampereen asemakeskus Helsinki-Turku nopean ratayhteyden kehittäminen Turun ratapiha FinEst Link: Helsinki-Tallinna tunneli Muut suunnittelukohteet Tarveselvitykset mm. Riihimäki-Tampere- Jyväskylä Ratapihaselvitykset (Kokkola, Seinäjoki, Jyväskylä, Imatra) Rataosien lakkauttamissuunnitelmat VESIVÄYLÄKOHTEET 21. Vuosaaren meriväylä 22. Kokkolan meriväylä 23. Oulun meriväylä

51 Pisara -hankkeen tilannekatsaus Asemakaava lainvoimainen, Ratasuunnitelma hyväksytty Rakentamissuunnitelmavaiheen suunnitelmien valmistuminen Laaditaan tarkkuudeltaan tarkoituksenmukaiset suunnitelmat huomioiden suunnittelun ja rakentamisen väliin tuleva tauko Suunnitelmat tarkentavat tilavarauksia sekä varmistavat toteutettavuuden Suunnitelmia ei viimeistellä valmiiksi rakentamissuunnitelmaksi Tekniikkaa kehittyy Ympäristö muuttuu Määräykset muuttuvat Suunnittelun päätyttyä täsmennetään kustannusarviota 03/2017 Kalliotekniset suunnitelmat laaditaan urakkalaskentavalmiuteen työtunneleiden louhintaan päästään nopeastikin rakentamispäätöksestä

52 Helsinki Turku nopea ratayhteys Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2017 ( ) on esitetty Helsinki-Turku välin nopean ratayhteyden jatkosuunnittelulle määrärahoja 10 M. Suunnittelun arvioidaan maksavan yhteensä 40 M. Kokonaisuus, jossa sekä olemassa olevaa, parannettavaa sekä uutta rataa Helsinki Leppävaara nykyisellään Espoonradan lisäraiteet, jotta nopea juna voisi ohittaa kaupunkiliikenteen -> RakSu vasta toteutusvaiheessa Espoo Salo oikorata -> laaditaan yleissuunnitelma Salo Turku paikallisia radan parantamistoimia nykylinjauksella Laadittu kaksoisraideselvitys 2010 (raiteen puolisuus, etäisyys) Yleissuunnitelma kaksoisraiteesta tai pitkistä kohtauspaikoista? Turun ratapihat Rantaradan toimenpiteet Hyvinkää-Hanko kehittäminen Toimenpiteiden vaiheistaminen Suunnitelmat tällä hetkellä eri jaksoilla eri tasoisia

53 Helsinki-Turku nopea ratayhteys: taustalla Helsinki Turku Tampere - kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki- Turku-Tampere) - 30 minuuttia: asukasta - 60 minuuttia: asukasta - 90 minuuttia: asukasta SUURALUEEN ALUETYYPIT: - Keskuskaupungit - Keskuskaupunkien ensimmäisen ja toisen asteen kehyskunnat - Satelliittikaupungit - Vaihealueet Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

54 Helsinki Turku ratayhteys Oikorata Espoo-Salo

55 Saavutettavuus Pasilasta Lohjan kautta uuden nopean junayhteyden toteutuessa 55

56 Me rakennamme Suomea yhdessä! Anne Herneoja 56

57 Kiitos mielenkiinnosta! Yhdessä tuloksiin! 57