Suomen Kontrabassoklubi ry

Transkriptio

1 Suomen Kontrabassoklubi ry

2 BASISTI 6. vuosikerta Julkaisija: Suomen Kontrabassoklubi ry Puheenjohtaja: Tapio Lydecken Eräkuja 6 D VANTAA p Sihteeri: Anna Krohn Jaalantie HELSINKI p Päätoimittaja: Peter Grans Nummenpuistok. 27 B TURKU Tilaukset, jakelu ja osoitteenmuutokset P Erkki Tuura Haapala lpp KELLOKOSKI p Postisiirto SISÄLLYS: 3 Pääkirjoitus, Peter Grans 4 Puheenjohtajan palsta, Tapio Lydecken 5 Syyskokouksesta 11 Vuoden Basisti 12 Kontrabasson varhaisvaiheita Suomessa, Pasi Lyysaari 20 Nuottiasiaa, Ivan Putilin 26 Kuuluuko huilu?, Lea Holm 28 Jäsenluettelo 32 Huipputapahtuma 34 Jäsenmaksuasiaa

3 TOIMITUKSEN IHANUUS JA KURJUUS Tämä on todellakin Basisti 4/87, kuten kannessa lukee. Kaikkea ei saa aina toimimaan aikataulussa olipa raamina sitten päivä, viikko tai kuukausi. Basistin kokoamisessa on tarvittu yhteispeliä ja pitkämielisyyttä. Kaikki lupaukset kun eivät aina toteudu ensimmäisellä puheella, ja jokaisella on oikeus myös omiin kiireisiin. Kädessänne on nyt viimein taas yksi puristuksen tulos - ei hassumpaa! Olen tehnyt päätökseni luopua Basistin päätoimittajuudesta ja tämä on se viimeinen numero, josta olen ottanut vastuun. Basistin toimitus on ollut "kokemus", eikä työ ole ollut amatöörille helppoa. Onko se sitten ollut itsenäistä vai yksinäistä? Riittävän raskasta ainakin, että maltan jo luopua. Olen kuitenkin mielestäni saanut enemmän kuin antanut. Puhdasta voittoa siis! Tehtyjen päätösten mukaisesti tulee bassoklubin hallitus siis tästä eteenpäin vastaamaan lehden toimituksesta. Itse jään kyllä kannattamaan Basistin ensimmäisen päätoimittajan Juha Pesosen viitoittamaa linjaa, että lehden toimitus ja klubin hallitus tulisi pitää erillään. Lehden on voitava elää itsenäisesti eikä sen tarkoitus ole toimia pelkästään hallituksen äänitorvena. Hallituksen asia on hoitaa klubin suuria toimintalinjoja, kun taas lehden tehtävä on peilata kentällä pieniäkin asioita ja olla "puolueeton" ja koko jäsenistölle avoin keskustelufoorumi. Näin klubimme seisoisi, kuten kuuluukin, kahdella jalalla. Nyt se näyttää jäävän seisomaan yhdellä... Kiitän saamastani luottamuksesta ja toivotan idearikkautta ja menestystä lehden tulevaisuudelle. LYCKA TILL! pg

4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kädessäsi oleva lehti on viimeinen, jonka ansiokkaana päätoimittajana on ollut Peter Grans. Kaikki tunnemme Peterin avuliaisuuden ja viitseliäisyyden niin tämän lehden toimittamisessa, kokousten järjestämisessä, erilaisten kappaleiden sovittamisessa yms. yms... Suomen kontrabassoklubi on erittäin kiitollinen siitä valtavasta työpanoksesta, jonka Peter on käyttänyt lehtemme hyväksi: Ilman Peteriä ei olisi lehteä. Seuraavien lehtien toimittamisesta ottaa vastuun hallitus. Tarkoituksena on tehdä ryhmätyötä hallituksen jäsenten kesken ja käyttää syyskokouksessa nimettyjen aluetoimittajien apua sekä aktivoida jäsenistöä tekemään juttuja esim. kurssimatkoista. Lehden ilmestymiskerrat vähenevät ainakin vuonna 1988 kahteen, mutta lehdet on tarkoitus tehdä aikaisempaa paksummaksi. Tahdon tässä yhteydessä vielä kiittää syyskokouksen mainiota esiintymiskaartia. Muusikot "Häkä" Virtanen, Eerik Siikasaari, Severi Pyysalo ja Reiska Laine tekivät kokouksesta unohtumattoman opetus- ja jami-iltapäivän. Kaikille hyvää vuotta 1988, toivoopi Tapio Lydecken.

5 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY Syyskokous PÖYTÄKIRJA 1(3) aika klo paikka Sibelius-Akatemia, Wegelius-sali läsnä 19 henkilöä, liitteenä luettelo 1 Kokouksen avaus Tapio Lydecken avasi kokouksen ja toivotti tervetulleiksi. paikallaolevat 2 Henkilöasiat Jorma Kokko valittiin syyskokouksen puheenjohtajaksi, Anna Krohn sihteeriksi ja Pekka Saarinen ja Lasse Lagercrantz pöytäkirjantarkistajiksi. 3 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Syyskokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Toimintasuunnitelma vuodelle 1988 Kokouksen osaanottajille jaettiin vuoden 1988 toimintasuunnitelma (liitteenä), josta keskusteltiin. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Lehti Peter Gransin ilmoitettua kirjeitse (liitteenä) hallituksen jäsenille luopuvansa Basisti-lehden päätoimittajan tehtävästä, klubin hallitus ottaa vastuun lehdestä ensi vuoden ajan ja jakaa tehtävät keskenään. Lehti ilmestyy vain kaksi kertaa vuodessa. Jokaista numeroa varten tehdään etukäteissuunnitelma ja lehden painoaikataulusta ilmoitetaan jäsenille. Valittiin eri kaupungeista yhdyshenkilöt, jotka raportoivat alueensa tapahtumista lehteen: Pori Jorma Kokko Tampere Juha Noenkivi Turku Joni Armio Oulu Juha Nääppä Kouvola Lasse Lagercrantz Joensuu Kari Räsänen Helsinki Pekka Saarinen Seinäjoki Mikko Rantalainen Kontrabassoviikonloppu Keskusteltiin bassoviikonlopusta, joka järjestetään Sibelius-Akatemian Kalliokuninkaalassa

6 2 Tiedot viikonlopun opettajista ja ohjelmasta pyritään varmistamaan tämän vuoden loppuun mennessä ja ilmoittamaan jäsenille tammikuun alussa. Viikonlopun järjestelyjä hoitavat Tapio Lydecken, Sari Savolainen ja Olli Kosonen. Thodor Toshevin mestarikurssi alkusyksyllä 1988 Anotaan Suomen kulttuurirahastolta apurahaa mestarikurssia varten, jossa opettajana olisi Thodor Toshev. Mikäli hänelle ei sovi, muita opettajavaihtoehtoja ovat toinen professori samasta konservatoriosat, Toshevin assistentti tai Posta. Tilat kurssin järjestämiseen varattava ajoissa. Tutkitaan mahdollisuutta järjestää kurssi Sibelius-Akatemian Kalliokuninkaalassa tai saada käyttää Akatemian vierailijoille tarkoitettuja asuntoja. Kurssin kustannukset pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina. Käytännön järjestelyt jäivät hallituksen tehtäväksi. Klubin college-takki Basisti-lehden seuraavassa numerossa kysytään, kuinka moni olisi halukas hankkimaan klubin college-takin. Hinta olisi 160 mk, jos takkeja tilataan 75 kpl. 5 Talousarvio Kokouksen osaanottajille jaettiin vuoden 1988 talousarvio (liitteenä), joka hyväksyttiin. 6 Jäsenmaksut Klubin jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan: 7 Hallitus 40 mk/alle 18-vuotiaat klubin jäsenet 80 mk/yli 18-vuotiaat 160 mk/yhteisö- ja kannatusjäsenet Bassoklubin puheenjohtajana jatkaa Tapio Lydecken ja varapuheenjohtajana jatkaa Sari Savolainen. Erovuorossa olevan Raimo Ahosen tilalle hallitukseen valittiin Pentti Huhtinen. Hallituksen kokoonpano: pj. Tapio Lydecken varapj. Sari Savolainen jäsen Pentti Huhtinen jäsen Jiri Parviainen jäsen Juha Pesonen jäsen Pekka Saarinen siht. Anna Krohn Tilintarkastajiksi valittiin Kati Snellman ja Martti Pyrhönen, varatilintarkastajiksi Panu Pärssinen ja Matti Tegelman.

7 3 8 Kokouksen päättäminen Pj. Jorma Kokko päätti kokouksen klo. 13. Jorma Kokko puheenjohtaja Anna Krohn sihteeri Pöytäkirja tarkistus: Lasse Lagercrantz Pekka Saarinen Läsnä olivat: Jorma Kokko Erkki Tuura Juha Nääppä Tom Aarnio Lasse Lagercrantz Kari Räsänen Sari Savolainen Juha Pesonen Pentti Huhtinen Olli Kosonen Juha Noenkivi Saara Hakkila Ralf Hermans Matti Tegelman Panu Pärssinen Jyrki Hiilivirta Jiri Parviainen Tapio Lydecken Anna Krohn

8 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1988 Lehti Basisti-lehti muutetaan kaksi kertaa vuodessa ilmestyväksi. Lehden ulkoasua ja sisältöä kehitetään. Yhdyshenkilöitä eri kaupungeista raportoimaan alueensa tapahtumista lehdessä. ^ Kontrabassoviikonloppu Järjestetään kontrabassoviikonloppu Sibelius-Akatemian Kalliokuninkaalassa. Viikonlopun ohjelmassa kamarimusiikkia, orkesteristemmojen soittoa, luentoja. Thodor Toshevin mestarikurssi alkusyksyllä 1988 Anotaan Suomen kulttuurirahastolta apurahaa mestarikurssia varten, jossa opettajana olisi Thodor Toshev ja joka pidettäisiin Sibelius- Akatemian tiloissa alkusyksyllä Klubin college-takki Mikäli kiinnostusta on riittävästi, hankitaan klubille oma collegetakki /AK

9 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY TALOUSARVIO VUODELLE 1988 Varsinainen 1. Tuotot toiminta Paidat 800,- Levyt 300, ,- 2. Kulut Nuottikirjasto 500,- Koulutus 4200,- Äänitearkisto 250,- Kokoukset 2000,- Toimistokulut 400,- Kulunkitili 350,- Lebti 6000, ,- Varsinaisen toiminnan kulujäämä ,- Varainhankinta Jäsenmaksut 12400,- Korot 200,- _ ,- Tilikauden yli / alijäämä

10 KONTRABASSOKLUBIN SYYSKOKOUS Syyskokous pidettiin talvisen pyryisenä marraskuun päivänä Sibiksen tiloissa. Kun ihmiset olivat saapuneet ja kokous alkoi, saattoi vain ihmetellä kokoukseen osallistuvien vähäistä määrää. Eikö Teillä riittäisi kiinnostusta tulla kuulemaan ja itsekin vaikuttamaan Teitä koskeviin asioihin? Varsinainen kokous oli kaikkea muuta Anna Krohn ja Jorma Kokko kuin kuiva. Asioiden käsittely kävi joustavasti eikä moittimista ollut puheenvuorojen jakamisessakaan. Keskustelua oli Basistilehden muuttamisesta ilmestyväksi kaksi kertaa vuodessa. Oli myös puhetta klubin college-takin hankkimisesta, mikäli kiinnostusta olisi riittävästi. Yhdyshenkilöidea sai myös tuulta purjeisiin; nimittäin eri kaupungeissa olevat yhdyshenkilöt raportoisivat alueensa tapahtumista lehdessä. Virallinen kokous päätettiin nuijaniskulla. Sokerina pohjalla oli tutustumista jazz-basson maailmaan, esittelijänä Häkä Virtanen ja Eerik Siikasaari. Osaanottajille jaettiin asiaankuuluvat nuotit ja monisteet, joissa selvitettiin mm. erilaisia sointumerkkejä ja asteikkoja. Näytteineen kaikkineen mielenkiintoista tietoa, kuunneltavaa. Kaikesta päätellen onnistunut tilaisuus kruunattiin hyvällä kahvituksella. Joni Armio, yhdysmies Turun Konservatoriosta. Häkä Virtanen

11 VUODEN BASISTI 1987 Suomen kontrabassoklubin hallitus nimesi syyskokouksessa vuoden 1987-basistiksi Esko Laineen. Eskon kiinnittämistä Berliinin Filharmoonikoiden vakituiseksi jäseneksi pidettiin ylivoimaisena saavutuksena. Tavoitimme vuoden 1987 Basistin ja hänen viehättävän vaimonsa manageri T.Kalmiston luota ja luovutimme tällöin Eskolle Jyrki Kankaan klubille lahjoittaman reliefin sekä Saara Hakkilan suunnitteleman kunniakirjan. ONNEA ESKOLLE!!!

12 Kontrabasson varhaisvaiheita Suomessa Bassoviulu? Varhaisimmat tiedot bassoviulun käytöstä Suomessa ovat 1600-luvulta. Turun Akatemian konsistorin pöytäkirja kertoo ylioppilas Andreas Treist Westmannuksen soittaneen bassoviulua eräissä häissä. Turun katedraalikoulun rehtori merkitsi 1670-luvulla laatimansa koulun nuottiluettelon yhteyteen huomautuksen, jonka mukaan koulun bassoviulu oli eräällä ammattimuusikolla lainassa. Bassoviulua ei ehkä kukaan teini soittanut, vaan se oli tästä syystä lainattu. Tiedossa on, että 1670-luvulla palkattiin ammattimuusikoita soittamaan koulussa esitettyihin näytelmiin. Merkintä saattaa tarkoittaa juuri näitä tapauksia. Siitä, että vaikka teinit soittivat melkein kaikkia instrumentteja, mutteivät bassoviulua voi olettaa, että bassoviululla tässä tapauksessa tarkoitettiin kontrabassomaista, isokokoista ja suhteellisen raskassoittoista soitinta, ehkä gambaa. Mainittakoon, että 1600-luvulla käytettiin jonkin aikaa diskantti- ja alttoviulua alemmas viritettyä tenoriviulua. Bassoviululla tarkoitettiin yleisesti kaikkia tenori viulua matalampia jousisoittimia.

13 Tampereen Amatööriorkesteri v no. 4/1949. Kuva Muusikko-lehdestä Bassoviulu-termi (ruots. basfiol) aiheuttaakin erityisiä ongelmia suomalaisen kontrabassonsoiton varhaisvaiheiden tutkimukselle. Vähänkin jousisoitinten historiaan tutustunut tietää, että jousisoitinten nimitykset ovat perin sekavia kaikillakin kielillä. Vaikuttaa siltä, että vasta 1800-luvun lopulla bassoviulu ja kontrabasso vakiintuivat synonyymeiksi. Siihen asti bassoviulu saattoi tarkoittaa sekä selloa että kontrabassoa. Otto Andersson on törmännyt samaan ongelmaan tutkiessaan 1790 perustetun Turun Soitannollisen Seuran orkesteria.. Anderssonin mukaan orkesterissa "heikoimmin edustettuna oli basso. En ole voinut saada selville minkälaisessa suhteessa toisiinsa olivat sello ja kontrabasso - lähteet eivät anna tämän kysymyksen ratkaisemiseksi minkäänlaista opastusta. Mutta jos niitä yhteensä oli vain kolme, on tämä luku silloisiin orkesterivahvuuksiin nähden hyvin pieni. Tukholman orkesterissa esimerkiksi oli v alttoviulua, 4- selloa ja 8(!) bassoa vastaamassa 15:tä viulua."

14 Bassoviulu-termin aiheuttamasta problematiikasta huolimatta voidaan olla varmoja siitä, että kontrabassomaista soitinta käytettiin Suomessa viimeistään 1700-luvulla. Turun Soitannollinen Seura oli ostanut katedraalikoulun laulunopettaja ja urkuri Johan Lindellin ( ) kuolinpesästä seitsämällä riksillä violonin (ransk l. : violon="isoviulu", it violone=kontrabassogamba), jota myös mainittiin kontrabassoksi. Hankinta tehtiin koska tarvittiin soittimia, joita ei ollut yksityisperheissä. Muita tällaisia soittimia olivat mm. käyrätorvi ja fagotti. Ostetun violonin on täytynyt olla isokokoinen soitin, koska Anderssonin mukaan seuran käyttöön hankittiin vuoden 1790 alussa "kolme suurta kaappia, jotka maalattiin» Yhtä käytettiin pianoa varten ja toista violonia - -." Viimeistään 1796 suomalaiset saivat kuulla taitavaa kontrabasson soittoa, sillä tuolloin esiintyi Turussa maineikas kontrabassosolisti Josef Kämpfer. Vierailun tekee erityisen mielenkiintoiseksi sen ajankohta: johtavan kontrabasso-historioitsijan Alfred Planyavskyn mukaan Kämpfer oli kuollut jo 1788, siis kahdeksan vuotta ennen esiintymistään Suomessa. Koska Kämpfer on kuitenkin kiistatta esiintynyt täällä 1796, on Planyavsky katkaissut hänen elämänkaarensa liian varhain ja suomalaisin dokumentein voidaan näin oikaista historian kulkua hitusen verran. Siberistä "Sibikseen" Turun Soitannollinen Seura tarjosi heti perustamisestaan lähtien opetusta eri instrumenteissa. Halukkailla nuorilla oli mahdollisuus saada mm. fagotin ja kontrabasson opetusta. Opetusta antoi mahdollisesti ainoa seuran ensimmäisenä toimikautena bassoviulua soittanut ammattimuusikko, "entinen kapellimestari" R.C. Jahn, jolle tiedetään maksetun palkkaakin opetuksesta. Jahn soitti myös oboeta ja patarumpuja seuran orkesterissa. Opetuksen tasosta on luonnollisesti vaikea tehdä johtopäätöksiä. Jotain ajan opetuksen laadusta voi kuitenkin päätellä siitä, että vuonna 1838 Turkuun kutsutun kapellimestari W. F. Siberin asunnossa toimi orkesterikoulu ja asunnon ahtaudesta johtuen saattoi, erään aikalaisen mukaan, samassa huoneessa harjoitella samanaikaisesti useampikin oppilas - eri instrumenteilla eri kappaleita. Yliopisto siirrettiin vuonna 1828 Turusta Helsinkiin. Helsingistä

15 tuli Suomen musiikkikeskus ja Akateemisesta kapellista Helsingin musiikkielämän mahtitekijä. Yliopistolle oli hankittu soittimia, mm. kontrabasso ja lisäksi yliopisto kustansi opiskelijoille soittotunteja. Yliopiston musiikkistipendiaatti Yrjö A. Wallin anoi ilmeisesti vuonna 1835 avustusta "10 à 15 tunnin opiskeluun kontrabassonsoitossa". Anomukseen vastattaessa todettiin, että Wallin "tarvitsee musikaalisista taipumuksistaan huolimatta pitkähkön harjoitusajan edistyäkseen huomattavassa määrin" nimenomaan kontrabassonsoitossa (Wallin soitti myös huilua ja viulua, eikä basso ollut hänen pääinstrumenttinsa). Hän sai 40 ruplan avustuksen ja otti tunnit keväällä Hänen opettajanaan saattoi olla saksalainen sellisti Grädener, jonka Pacius oli kiinnittänyt orkesteriinsa 1835 ja jonka velvollisuuksiin kuului sellon tai kontrabassonsoiton opetus jollekin varattomalle nuorukaiselle. Uusi basso jousineen ja säilytyslaatikoineen yliopistolle ostettiin muusikko Joh. Heimilta Vuonna 1847 tiedetään Ch. Hohmuthin opettaneen erästä ylioppilasta kontrabassonsoitossa yliopiston kustannuksella. Vuonna 1849 perustettu Akateeminen musiikkiyhdistys otti merkittävällä tavalla osaa Helsingin musiikkielämään. Jo perustamisvuonna yhdistys varasi huomattavan summan kontrabasson ostoa varten. Basso saatiin kuitenkin lainaksi kapellimestari Diebergiltä, joten sen ostolta säästyttiin. Akateeminen musiikkiyhdistys kustansi myös eräälle ylioppilaalle 12 tuntia basso-opetusta varmistaakseen, että sillä olisi käytettävänään soittotaitoinen basisti. Akateemisen kapellin toiminta jatkui ainakin vuoteen 1859, koska tuolloin korjattiin orkesterin basso ja basson jousi. Lisäksi ostettiin bassohartsia, jonka kuittasi muusikko Gustaf Tullpàn. Hänen tiedetään soittaneen bassoa Kaarle kuninkaan metsästyksessä 1857 ja hän soitti kontrabassoa ehkä Akateemisessa kapellissakin. Akateemisen kapellin seuraajaksi tuli vuonna 1868 Akateeminen orkesteri. Yliopiston musiikinopettajaksi tuli Paciuksen jälkeen Richard Faltin. Hänen ensimmäisenä toimenpiteenään oli yliopiston soitinvaraston täydentäminen ja vuonna 1870 yliopistolle hankittiinkin uusia soittimia, jälleen mm. kontrabasso. Basistipula vaivasi Akateemista orkesteriakin, koska Faltinin piti houkutella ylioppilas Nordlundia opiskelemaan kontrabassonsoittoa. Faltinin mukaan Nordlund olikin erityisen sopiva basistiksi musikaalisuutensa ja suuren kokonsa vuoksi.

16 Robert Kajanuksen perustamassa Käytännöllisessä orkesterikoulussa opetettiin käyttämään "kaikkia orkesterisoittokoneita" - siis myös kontrabassoa koulun oppilasmäärä nousi 27:ään "edustaen kaikkia tarpeellisia orkesterisoittimia fagottia lukuunottamatta". Opettajana lienee toiminut Helsingin orkesterin tuolloinen basisti Georg Haun, joka siirtyi myöhemmin Turun Soitannollisen Seuran orkesteriin, tai samassa orkesterissa soittanut Carl Hrabie. Helsingin Musiikkiopisto, nykyisen Sibelius-Akatemian edeltäjä, kilpaili Kajanuksen koulun kanssa oppilaiden suosiosta. Kajanuksen koulu oli varsinkin jousisoittajien keskuudessa suositumpi aina 1910-luvulle asti. Musiikkiopistossa kontrabasso-opetus alkoi koeluontoisena vasta lukuvuonna ja vuodesta 1911 eteenpäin. Opetus, jota tuolloin aika ajoin annettiin oli kiinteästi yhteydessä opiston orkesteriin. Vakinaiseksi oppiaineeksi kontrabasso tuli vuonna Ensimmäisenä opettajana oli Helsingin orkesterissa v soittanut August Ikonen, jolla oli kuitenkin vain yksittäisiä oppilaita. Maaseutua vaivasi pitkään järjestelmällisen opetuksen puute. Tilannetta parannettiin liittämällä orkesterimuusikoiden velvollisuuksiin opetusvelvollisuus. Esimerkiksi Porissa oli kaupungin vuonna 1908 orkesterille myöntämän apurahan ehtona maksuton opetus. Oppilaita olikin "joka soittimen alalla, yksinpä rumpalikin. Aluksi pääsivät soittelemaan vain huilu, klarinetti ja kontrabasso, jotka soittimet saatiin heti paikkakunnalta". Pienemmillä paikkakunnilla oli opettajien puutteessa turvauduttava itseopiskeluun. Aikansa asennetta ja maaseutuorkesterien tasoa heijastaa ehkä hauskallakin tavalla 1907 Sävelettäressä julkaistu artikkeli "Mikkelin amatööriorkesterin synty ja kehitys", josta seuraava katkelma: Kapellimestari Mannerström ilmoitti, että Palokunta olisi halukas myymään meille cellon ja kontrabasson, jotka, asiaa vähän harkittuamme, päätimme ostaa. Ruununvouti Sahlstein lupasi ruveta harjoittelemaan celloa ja Vollasta, jonka tunsimme perin hyvänahkaiseksi mieheksi, päätimme tehdä contrabbassistin, Volla kun tanakan ruumiinrakenteensa puolesta oli toimeen aivan kuin luotu. Volla ei tietysti yleistä mielipidettä uskaltanut vastustaa, vaan rupesi kiltisti heti harjoittelemaan ja parin viikon kuluttua soittivat sekä cellisti että basisti mukana Parolan marssia, meille muille vanhoille soittajille iloksi ja itselleen varmaan vielä suuremmaksi, Varmuuden vuoksi oli kapellimestari kumminkin liimannut kontrabasson kaulaan vaikeampien äänien kohdalle pieniä paperilappuja muistin virkistämiseksi.

17 Orkesteribasisteista ennen nykyisiä orkestereita Turku oli aina Turun paloon asti vuonna 1827 maamme musiikkielämän keskus. Turun Soitannollisen Seuran orkesteria voidaankin pitää tämän ajanjakson merkittävimpänä orkesterina Suomessa. Aiemmin mainitun lähdeongelman ("bassoviulu") vuoksi on mahdotonta selvittää orkesterissa soittaneita basisteja tyhjentävästi. Opettajanakin toiminut R.C Jahn on saattanut soittaa tarvittaessa bassoa. Kontrabassoa lienevät soittaneet myös vuonna 1790 seuran muusikkomatrikkeliin merkityt G. Walleria, jonka mainitaan soittaneen sekä selloa että bassoviulua ja Johan Niklas Snellman. Häntä pidettiin Helsingfors Tidningar-lehden kuolinuutisen mukaan (vuodelta 1844) "kuulemma nuoruusvuosinaan Ruotsin valtakunnan toiseksi parhaana pianistina. Turun orkesterissa hän soitti klaveeria, toisinaan kontrabassoa". Kontrabassoa pidettiin aina nykyisten orkesterien perustamiseen asti jonkinlaisena sivusoittimena, johon miltei kuka tahansa saattoi tarvittaessa tarttua. Tähän vaikutti osaltaan muusikkopula, osaltaan muusikoilta vaadittu monipuolisuus. Esimerkiksi Turun Soitannollisen Seuran neljännellä toimikaudella ( ), jolloin sen orkesteri muuttui ammattiorkesteriksi, etusijalle asetettiin muusikot, jotka kykenivät soittamaan puistokonserteissa torvea. Tästä johtuen jousisoittimiin oli pakko ottaa heikompi soittaja paremman sijasta jos tämä heikompi pystyi soittamaan puhaltimia. Vuosina Turun orkesterin basistina olikin em. vaatimuksen täyttävä C.A. Holmström, joka soitti myös klarinettia. Helsingissä oli aiemmin esillä olleen akateemisen musisoinnin lisäksi muutakin toimintaa. Vuonna 1827 perustettiin seura, josta muotoutui Helsingin Soitannollinen Seura. Jo ensimmäisenä toimintavuonnaan seura osti 171 ruplalla kontrabasson. Samana vuonna järjestettiin konsertteja. Ainakin kahdessa konsertissa bassoa soitti kapellimestari, klarinetisti ja fagotisti Schoultz (todennäköisesti C.A. Schultze, joka soitti klarinettia Tukholman hovikapellissa ja palasi sittemmin Suomeen). Palkkionaan kahdesta konsertista hän kuittasi 16 ruplaa. Säännölliset orkesterikonsertit alkoivat Helsingissä Uuden Teatterin orkesterin kiinnittämisen myötä vuonna Orkesterissa

18 oli kaksi basistia, Ch. Wetzell ja C. Littson, joka sittemmin kuului Robert Kajanuksen perustaman Helsingin Orkesteriyhdistyksen (nyk. Helsingin kaupunginorkesteri) ensimmäiseen soittajistoon. Viime vuosisadan basistit olivat harvoin päätoimisia kontrabasisteja. Basistipulaa pyrittiin torjumaan amatöörien, lähinnä opiskelijoiden, ja "multi-instrumentalistien" avulla. Oman kortensa kekoon kantoivat vierailevien ulkomaalaisten salonki- yms. orkesterien muusikot, joista monet jäivät Suomeen pidempäänkin. Esimerkiksi Helsingin Orkesteriyhdistyksen kantavat voimat lienevät olleet ulkomaalaista syntyperää, mutta se onkin sitten jo toinen tarina, jota on esitelty Basisti-lehdenkin sivuilla. Pasi Lyysaari Musiikkitieteen opiskelija Turun Yliopistossa ja kontrabassonsoiton opisk. Turun konservatoriossa. Lähteitä: Andersson, Otto: Turun Soitannollinen Seura Dahlström, Fabian: Sibelius-Akatemia Flodin, Karl - Ehrström, Otto: Richard Faltin och hans samtid. Marvia, Einari: "Esittävän säveltaiteemme varhaisvaiheista". Suomalaisia musiikin taitajia, toim. Maire Pulkkinen. Marvia, Einari: "Teiniemme musiikinharjoituksesta 1600-luvulla". Suomen musiikin vuosikirja , toim. Veikko Helasvuo. Marvia, Einari: "Akateemisen orkesterin toimintaa 1800-luvun jälkipuoliskolla". Uusi Musiikkilehti 7-8/1957. Marvia, Einari: Akateeminen orkesterielämä ja sen juuret. Lisensiaattityö. Planyavsky, Alfred: Geschichte des Kontrabasses. Ringbom, Marianne, toim.: Turun Soitannollinen Seura Ringbom, Nils-Erik: Helsingin orkesteri Rosas, John: "Musikaliska Sällskapet och Symfoniförening i Helsingfors ". Historiska och litteraturhistoriska studier Säveletär 17/1907: "Mikkelin amatööriorkesterin synty ja kehitys". Säveletär 1/1908: "Porin musiikkioloista". Wasenius, K.F.: "Orkesterliv i Åbo på talen". Argus 15/1909.

19

20 N U O T T I A S I A A Suomen kontrabassoklubin vapaajäsen ja Radion Sinfoniaorkesterissa vuosina soittanut basisti Ivan Putilin on tehnyt Sibelius-Akatemian kirjastolle erittäin huomattavan nuottilahjoituksen. Kokoelma on laaja sisältäen useita ainutlaatuisia nuotteja. Ohessa Ivan Putilinin laatima luettelo ko. nuoteista, jotka ovat siis lainattavissa Sibelius-Akatemian kirjastosta. Vapaajäsen Ivan Putilin

21 I.Putilin-nuotisto: kontrabasso. 1. Aleksandrov, Anatoli : Canzona ditirambica (kontrabasso & piano) 2. Bentson, Nils Viggo: Studie (Kontrabasso solo) 3. Bentzon, Jörgen: Erzählung), Flöite,saxofon,fagot,kontrabas. 4. J.S.Bach/E.Nanny: Bourrèe ( 3 e Suite pour cello) 5. L.V.Beethoven: Sonata (alkup.cornolle) basso & piano 6. J.S.BaCh/E.Nanny: Gavotte (6. sarjasta cellolle) 7. - " - : Courante (l.sarjasta sellolle) 8. - " - : Allemande - " - 9. J.S.Bach/Hugo Becker: Sarjat sellolle I - VI 10) -"- / Fr. Grützmacher: -" 11) J.Chr.Bach/V.Homenko: Concerto(alkup. alttoviul.),basso & piano. 12) L.V.Beethoven/Hans Fryba: Sieben variationen über das Duett aus der Oper "Die Zauberflöte" von Mozart.K-basso & piano. 13) L.van Beethoven/E.Nanny: Recitatif (9 symphonie) & J.S.Bach:Courante ( 6 suite pour voiloncelle), K-basso. 1 4 ) - " - / Nanny: Menuet. 1 5 ) Jsaia B i l l e : Sonata in Re, stile antico. K-basso & piano. 16) G.Bottesini: Tarentella. Kontrabasso & piano. 17) -"- : Melodie. K-basso & piano. 18) -"- : Grand Duo. Viulu & K-bassc & piano.(fechsig). 19) -"- : -"- (J.F.Gertovitsch) 20) Anton Dvorak : Quintett G-dur:viulu I,viulu II,viole,cello,k-basso. Partituuri & käs.kirjoit. stemmat. 21) Dittersdorf,Karl Ditter von:konzert (Es):solo k-basso 7 piano& stemmat: viulut I & II,viola,sello,k-basso,flauto I & II,oboe I & II, corno I & II. 22) Dotzauer,J.F.op.35: Etüden pour violoncello. 23) - " - op.123: 100 Leçons. Cello I & II. 24) Henri Eccless Sonate.Cello & piano,bassolle sormitus Ludvig Juht. 25) L.R.Feuillard: Daily exercises for violoncello. 26) Glier Reingold: 4 sävellydta k-bassolle ja pianolle: l)prelude, 2) Scherzo, 3) Intermezzo, 4 ) Tarantella. (Musgis, Moskova) 27) Gregora,Franz/F. Simandl: Etuden für Kontrabass l-7.(basso & piano) 28) van Goens,Daniel,op«12:Scherzo No 2 (vain sello stemma). 29) "-" -"-~ stemmat:basso & piano.

22 30) Henrichsen Børge Roger : 1 )Preludiu in C, 2 ) Souvenir, 3 ) Made in Germany. K-basso & piano. 31) Haggart,Bob: Bass Method for rhythmic bass,made in U.S.A., ) Haendel.G.F./I.Putilin:Largetto. K-basso & piano. 33) Hester,Norman/Eddie Griffiths: Bull in C.Modern Bass solo (& orkest. stemmat) 34) Hindemith,Paul: Sonata, K-basso & piano. 35) Homenko,V.: Uusi sormitus vas.kädelle k-basson soitossa. 36) Toim. V.Homenko: Etydeja kontrabassolle. 37) Hrabe,Josef:Etüden für kontrabass.heft I : ^ 38) "-" : Heft II: ) Faure,Gabriel/P.Gasalse: Herätys (cello). 40) Jederby,Thore: Kontrabas skola. 41) Jentzsch,Wilfrid: Sonate ( für Kotrabass solo). 42) Bezdelijev,V.: Kontrabassokoulu. 43) Koussevitsky: Valse miniature. 44) "-",S.: 4 sävellystä kontrabassolle: Andante,Valse miniature, Chanson Triste,Humoresque. 45) "-" : Humoresque. 46) Keyser,H.E.- Winzel:36 etydeja k-bassolle ( 3 viihkoa ). 47) Kreutzer-Simandel.F.: 18 etydejä. 48) Koussevitzky,S.: Concerto. 49) Azarhin,toim. ja sovittanut: neuvostol.sävellyksiä k-bassolle & pianolle. 50): Homenko (sov.kontrabassolle ja pianolle,1951v.): Tschaikovski,P.: 1 ) Nocturne,2 )Aleksandrov,A.:Aria, 3 )Vlasov: 4) Rakov,N: Romance. ^ 51) Lee's.S.- Becker: 24 etydia sellolle. 52)Lee,Sebastian: 24 etydia 2:lle sellolle. 53) Lee/Zimmermann: 12 etydia,op. 31,kontrabassolle. 54) Lind,William:Jumbo dansar (Humoreski) k-bassolle ja pianolle. 55) Miluschkin,A.:Kontrabassokoulu, I. osa 56) - - : - -, II.osa. 57) Klassisches Werke für Kontrabass, toim. A.Miluschkin. 58) Miluschkin,A.: Kontrabassokoulu, 1.osa. 59) - - : - -, 2.osa. 60) Mattheson: Air (sellolle). 61) Müller,A : Introduction und Variationen.(Kontrabassolle).

23 62) Madenski,E.: Akkord-studien für Kontrabass, Heft I 63) - - : - - Heft II. Toimittanut ja sovittanut Nanny,E. kontrabassolle: 64) Mozart,W.A: Concerto. 65) Mozart, W.A. : Concerto, ( sello tai fagotti ). 66) Nielsen,Carl: Serenato Invano (partituuri & Stemmat :basso,fagotti, corno,sello,kontrabasso). 67) Chopin,F.: Nocturne (basso & piano). 68) Schumann,R.: Reverie ( basso & piano). 69) Martini,Jean Paul Egide ( ):Plaisir d'amour (Lemmeniloa). 70) Lully.J.-B.: Menuet. 71) Bottesini: Concerto. 72) Bach,J.S.: Bourree 73) -"- : Allemande (4. sellosarjasta). 7 4 ) -"- : Courante, -"- 75) -"- : Courante (1. sellosarjasta). 76) -"- : Allemande ( -"- ). 77) -"- : Bourrée: (4.sellosarjasta). 78) -"- : Courante (2. sellosarj.). 79) -"- : Gigue: (l.sellosarj.). 80) -"- : Sarabande (2.sellosarj.). 81) -"- : Menuet: (1.sellosarj.). 82) -"- : Prelude (2. sellosarj.) 83) -"- : Allemande (6.sellosarj.). 84) -"- : Sarabande (l.sellosarj.). 85) Azarhin,Rodion(toimittanut)Kontrabasso & piano: Khatschaturian,A.: Poéme; Glier,Reingold:Romans; Scedrin,P.: Baletista "Kyttyräselkäinen hevonen";, Plutalov,E. : Humoresque; 86) Sapoznikov,toim.: Kokoelma K-bassolle & pianolle: Tschaikovski,P. : Nocturne, JNfiKXJUK»Xll)JU X"XXYäXMJ Tschaikovski,P.: Valse, Rubinschtein,A.: Melodie, Borodin,A.: Serenade, Mussorgski,M.: Kyynel, Rebikov, Vladimir: Masurkka.

24 87) Azarhin,R.,toimitt.,kokoelma sävellykseja kontrabassolle: Schostakovitsch: Romanssi; Glier.R.: Valssi; Hrennikov,T.: Svetlanan Aivazan,A.: Grusialainen kehtolaulu; tanssi. 88) Klassillisia sonaatteja (k-basso & piano) Galliard,J., :Sonata; Fesch,V.: Marchello,B.: 89) Morgan,L.toim. ja sov.: 15 sävellystä. 90) Rakov;L.toim.:Kokoelma. Sonata; Sonata. 91) Rakov,L.toim.:kokoelma: 1 : Reschovski: Preludi & Capriccio; 92)Geisl,J. y.m. länsieuroopp. 93)Prokofiev,S.: gavote, y.m. 2 : Popov,T.: Elegia; 3 : Slatov,Tscherkin: Sevdana. sävelt.,kokoelma. 94) Rakov,L. toim.: Kokoelma sävell. alkeis. opetusta varten. 95) Paasio,Pekka: Kontrabassokoulu, Fazer ) Powrozniak, J.: K-bassokoulu (puolan kielellä). 97)Raff,J./ Kupreischvili: Tarantella. 98) Rimski-Korsakov,N./ Strimer,J.: Kimalaisen lento (sello & piano). 99) Romberg,B.- Grützmacher,F.: Concertino Op.51 (sello & piano). 100) Romberg,B./Schröder,C.:Concerto I,0p 2 (sello & piano). 101) Romberg,B./Jansen,F.G.: Sonate II (sello & piano). 102) -"- : Sonata N:o 3 -"-. 103) -"- : Sonata No 5 -"-. 104) -"- : Sonata No 6 -"-. ^ 105) Röhrig,E.: Konzert für Kontrabass (K-basso & piano). 106) Simandl,Fr.: Fantasie. 107) -"- : Divertissement (basso & piano). 108) -"- : Gradus ad Pamassum ( 24 etyd.). 109) -"- : Kokoelma (Chopin,Haydn y.m.),basso & piano 110) -"- 111) -"- : No 7: Lieferung und Etuden: k-basso & piano. 112) -"- : No 8: -"- Flageolet, basso & piano. 113) -"- : Solo-buch für Contrabass (K8bass solo). 114) Schröder,C:Tägliche Studien für cello.