Suomen Kontrabassoklubi ry

Transkriptio

1 Suomen Kontrabassoklubi ry

2 BASISTI 4. vuosikerta Julkaisija: Suomen Kontrabassoklubi ry Puheenjohtaja: Jyrki Hiilivirta Sarvikatu 16 A LAHTI p Sihteeri: Anna Krohn Jaalantie HELSINKI p Rahastonhoitaja: Erkki Tuura Haapala 1 pp KELLOKOSKI Postisiirto: p Päätoimittaja: Peter Grans Kerttulinkatu 20 C TURKU p Jakelu: Tapio Lydecken Perämiehenkatu 5 C HELSINKI p SISÄLLYS: 3 Pääkirjoitus, Peter Grans 4 Puheenjohtajan palsta, Jyrki Hiilivirta 5 Syyskokouksen pöytäkirja 7 Vuoden 1986 toimintasuunnitelma ja talousarvio 10 Bassoklubin syyskokous ja matinea jääkärikabinetissa 12 Hallituksen uudet jäsenet 14 In Search of Bottesini - osa III, Thomas Martin 20 Kymmenen syytä Jäsenluettelo Agenttiimme Kaliforniassa - Jukka Räikkönen

3 TALOUS HORJUU JUHLAVUODEN KYNNYKSELLÄ Bassoklubin kehitys on viime vuosina ollut suhteellisen nopeaa. Sen toimintaan ovat oleellisesti kuuluneet yhden tai useamman erityistapahtuman järjestäminen vuosittain, syys- ja kevätkokoukset sekä oman jäsenlehden julkaiseminen. On ollut ilo saada olla mukana näissä tapahtumissa ja jälkeenpäin lukea niistä. Klubilla on nyt kuitenkin edessään karu totuus. Rahat eivät riitä enää edes tämän lehden kuluihin. Klubin talous on jäänyt armotta jälkijunaan. Tähänastiset projektit ovat onnistuneet yksittäisen lähinnä orkestereilta ja laitoksilta saadun tuen sekä jäsenmaksujen turvin. Basisti-lehden julkaisemista ovat tukeneet lisäksi mainostajat. Siis missä vika? Nykyinen tuki ja toiminta sen hankkimiseksi on yksinkertaisesti riittämätöntä! Esimerkiksi Basisti-lehden painatus- ja muut kulut ovat nousseet lehden sisällön kasvamisen suhteessa. Jäsenkunta on myös oppinut vaatimaan enemmän. Mitä pitäisi tehdä? Voidaanko jäsenkuntaa kasvattaa vai onko jäsenmaksuja korotettava jyrkästi? Toimituksen puolesta ehdotan nykyisille jäsenille kahta hyvää uudenvuodenlupausta: - jokainen tekee parhaansa hankkiakseen yhden uuden jäsenen bassoklubille! - itse kukin maksaa vuoden 1986 jäsenmaksunsa heti ensi tilassa! Kontrabassoklubin toiminta seisoo ja kaatuu jatkossakin talkoohengen varassa. Yhdistävä tekijä olisi oltava olemassa. Olemme nyt bassoklubin kymmenennen toimintavuoden kynnyksellä. Se tuo varmasti vastauksen moniin huokauksiin. Minkälaisen vastauksen - siihen voimme vain itse vaikuttaa. Tiedämme toki, että maassamme on tuhansia nukkuvia yhdistyksiä ja että Basistia suuremmatkin lehdet ovat kuolleet. Meidän voimamme, yhteinen nimittäjämme, on kontrabasso. Hyvän uuden vuoden toivossa pg

4 BASSO-OPETUS KUNNIAAN Suomen Suzuki-yhdistys ja Keravan Suzukisoittajat järjestävät Suzuki-opettajien koulutuskurssin Suomessa. Kurssin yhtenä instrumenttina tulee olemaan kontrabasso, mikäli kiinnostusta riittää. Ja miksi ei riittäisi! Opettajaksi on tulossa George Vance Washingtonista. Kontrabasson opetus on Suomessa kehittynyt viime vuosikymmeninä huimasti. Nykyisin 1/4-kontrabassot mahdollistavat soitonopiskelun aloittamisen jopa alle 10- vuotiaana. Senikäisten lasten soittimenvalinta on kuitenkin aivan liian usein täysin sattumanvaraista. Vanhemmat, jotka instrumentin valitsevat, tuntevat usein vain viulun, pianon ja huilun. Basso-opettajien tulisi olla aktiivisia juuri soittimen valinta- ja pääsykoevaiheessa. Opistojen bassoluokkien ei silloin tarvitsisi olla muissa soittimissa epäonnistuneiden keräilyryhmä, vaan bassonsoittajiksi kasvettaisiin alusta asti. Jotta bassonsoitto saisi musiikkioppilaitoksissa sille kuuluvan arvon, tulisi kaikkien opetustyötä tekevien bassoniekkojen osallistua ensi kevään Suzuki-kurssille oppiakseen tuntemaan tämän maailmanlaajuisen pienten lasten opetusmenetelmän. Ja vaikka ei juuri nyt opettaisikaan, on Suzuki-filosofia takuulla mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen kasvatusmenetelmä yleensä. Hyvän uuden vuoden toivotuksin Jyrki Hiilivirta

5 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY PÖYTÄKIRJA 1(2) Syyskokous aika paikka Ravintola Ostrobotnia läsnä 23 henkilöä, liitteenä luettelo 1 Kokouksen avaus Jyrki Hiilivirta avasi kokouksen ja toivotti paikallaolevat tervetulleiksi. Henkilöasiat Matti Kuoppamäki valittiin syyskokouksen puheenjohtajaksi, Anna Krohn sihteeriksi ja Risto Mikkola ja Martti Pyrhönen pöytäkirjantarkastajiksi. 3 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Syyskokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 4 Toimintasuunnitelma vuodelle 1986 Kokouksen osaanottajille jaettiin vuoden 1986 toimintasuunnitelma (liitteenä), josta keskusteltiin. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin. Suzuki-kontrabassokurssi Toimintasuunnitelmaan sisältyvästä Suzuki-kontrabassokurssista kertoivat Raimo Ahonen Keravan musiikkikoulusta ja Jussi Javas. Kokouksen osaanottajille jaettiin ilmoittautumislomake, joka päätettiin postittaa myös muille klubin jäsenille. 10-vuotisjuhlakokous Keskusteltiin Turussa pidettävästä 10-vuotisjuhlakokouksesta Ajankohdaksi suunniteltiin viikonloppua tai Peter Grans, joka huolehtii käytännön järjestelyistä Turussa, lupasi varmistaa päivämäärän mahdollisimman pian. Talousarvio vuodelle 1986 Kokouksen osaanottajille jaettiin vuoden 1986 talousarvio (liitteenä), joka hyväksyttiin. 6 Jäsenmaksut Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan: 30 mk/alle 18-vuotiaat klubin jäsenet 60 mk/yli 18-vuotiaat 150 mk/yhteisö- ja kannatusjäsenet

6 2(2) Hallitus Kontrabassoklubin puheenjohtajana jatkaa Jyrki Hiilivirta, ja varapuheenjohtajana on edelleen Tapio Lydecken. Uusiksi jäseniksi valittiin Raimo Ahonen ja Sari Savolainen. Eero Munter ja Pekka Sarmanto jatkavat. Uuden hallituksen kokoonpano: pj. varapj. jäsen jäsen jäsen jäsen siht. Jyrki Hiilivirta Tapio Lydecken Raimo Ahonen Eero Munter Pekka Sarmanto Sari Savolainen Anna Krohn Tilintarkastajiksi valittiin Kati Snellman ja Ismo Pusken, varatilintarkastajina jatkavat Saara Hakkila ja Martti Pyrhönen. 8 Kokouksen päättäminen Pj. Matti Kuoppamäki päätti kokouksen klo Anna Krohn sihteeri Pöytäkirjan tarkistus Risto Mikkola Martti Pyrhönen Läsnä olivat: Eero Munter Tapio Lydecken Sari Savolainen Lasse Lagercrantz Panu Pärssinen Raimo Ahonen Marjut Vuorento Jussi Javas Jukka Räikkönen Timo Vesuri Tomi Pietikäinen Jorma Kokko Martti Pyrhönen Juha Noenkivi Risto Mikkola Matti Kuoppamäki Pekka Sarmanto Jyrki Hiilivirta Kari Ovaskainen Peter Grans Antti Lassila Jukka Nuuttila Anna Krohn

7 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Klubin toimintaa kehitetään edelleen. Pyritään järjestämään Suzuki-kontrabassokurssi keväällä 1986, mahdollisesti yhteistyössä Suomen Suzuki-yhdistyksen kanssa. Myös muita koulutustilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan. Jäsenhankintaa tehostetaan. Tässä toivotaan erityisesti opettajina toimivien basistien olevan aktiivisia. Basisti-lehteen pyritään saamaan ajankohtaisia bassokuulumisia Helsingin lisäksi myös muualta Suomesta. - Klubin 10-vuotisjuhlakokous keväällä 1986.

8 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY TALOUSARVIO VUODELLE 1986 Varsinainen toiminta 1. Tuotot Paidat 1.200:- Levyt 300: :- 2. Kulut Nuottikirjasto 500:- Koulutus 3.000:- Äänitearkisto 250:- Kokoukset 1.400:- Toimistokulut 700:- Kulunkitili 350:- Lehti 3.300: :- Varsinaisen toiminnan kulujäämä :- Varainhankinta Jäsenmaksut 7.800:- Korot 200: : - Tilikauden yli / alijäämä

9 Suomen kontrabassoklubin syyskokous Bottalla M A T I N E A OKO-Vuillaume kontrabasson esittelyä Frescobaldi Canzona 5 T. Kuula Sanaton laulu Jiri Parviainen - kontrabasso Ilmo Riihimäki - piano G. Bottesini Elegia Panu Pärssinen - kontrabasso Satu Ranta - piano S. Koussewitsky Concerto Mikko Lehtola - kontrabasso Satu Ranta - piano Jiri Parviaisen kaikki tuntevatkin ansioistaan bassonsoittajana ja basson tunnetuksitekijänä niin maammerajojen sisä- kuin myös ulkopuolella. Hänellä on myös ensimmäisenä käytössään OKO:n Vuillaume kontrabasso. Panu Pärssinen ja Mikko Lehtola ovat molemmat Sibelius- Akatemian ensimmäisen vuosikurssin oppilaita jossa heidän opettajanaan toimii Olli Kosonen.

10 BASSOKLUBIN SYYSKOKOUS JA MATINEA JÄÄKÄRIKABINETISSA Jiri Parviainen OKO:n bassoa. Mikko Lehtola Panu esitteli Vuillaume-kontra- Pärssinen

11 Yleisö silmä seurasi kovana ja esityksiä korva tarkkana. L o p u t a s i a t ja k u u u l u miset käsiteltiin jälki-istujaisissa Urhon Pubissa.

12 HALLITUKSEN UUDET JÄSENET Sari Savolainen (22) on aloittanut kontrabassonsoiton 14-vuotiaana Teppo Hauta-Ahon kursseilla Jyväskylässä. Sen jälkeen hän sai opettajakseen Mikko Oinosen. Syksystä 1981 lähtien Sari on opiskellut Sibelius- Akatemiassa Kari Jussilan ja Olli Kososen johdolla. Basisti on aina valmis palvelemaan. Tässä soittavat kvartettoa vasemmalta Lasse Lagercrantz, Tuomo Kinnunen, Jukka Nuuttila ja Sari Savolainen kolleegan, Arto Viljakaisen häissä.

13 HALLITUKSEN UUDET JÄSENET Raimo Ahonen (s.1956) opinnot: kontrabassonsoittoa, opettajina Timo Miettinen ja Mikko Oinonen, lastentarhanopettajan tutkinto, Jyväskylä, musiikkileikkikoulunopettaja, Sibelius-Akat kontrabassonsoittoa, opettajana Jussi Javas. orkesterit: erilaisissa teatteri-, tanssi-, rock- ja jazzorkestereissa 70-luvulla, Seinäjoen, Hyvinkään ja Keravan orkesteri (viimeksi mainitussa tällä hetkellä). toimet: päiväkodin johtaja, Hyvinkää, musiikkileikkikoulun opettaja Oulunkylän Pop ja Jazz opistossa, musiikkileikin, kontrabasson ja sähköbasson opettaja, Keravan musiikkikoulu. "Jussi Javaksen kanssa tehty yhteistyö ja mielipiteenvaihto sekä häneltä saamani henkinen ja käytännön ideoiden panos ovat olleet 'lähtölaukauksena' kontrabasson opetuksessani lasten kanssa", kertoo Raimo Ahonen. "Työ on tärkeää, koska peruskivi bassonsoittoon muurataan alkeisopetuksessa."

14 Thomas Martin: Osa III In Search of Bottesini Giovanni Bottesiniila oli konserteissa yleensä yhdestä kahteen esitysnumeroa ja hänen saamansa kertapalkkio 1860-luvulla oli noin 500 frangia. Sen on täytynyt olla tuohon aikaan melko suuri rahasumma, joten Bottesini lieneekin ansainnut sievoisen omaisuuden soitollaan, olihan hän erittäin kysytty taiteilija ympäri maailmaa. Bottesinin italialainen kolmikielinen 3/4-kontrabasso oli viritetty yhtä tai puoltatoista sävelaskelta normaalia orkesteriviritystä ylemmäs. Hän käytti aitoja suolikieliä ja kovaa hartsia. Hänen jousensa oli pidempi ranskalainen jousi, jossa oli vaaleat jouhet. Metodissaan hän kuitenkin kannattaa tummia jouhia. Bottesinin basso kuului alunperin milanolaiselle soittajalle Fiandolle ja Bottesini sai tietää siitä ystävältään basisti Arpesanilta. Bottesini osti basson vuonna Hän rahoitti sen osin konservatoriolta saamallaan stipendillä ja lainasi loput rahat eräältä sukulaiseltaan. Soittimen oli rakentanut Carlo Antonio Testore, Carlo Giuseppen vanhin poika, Milanossa vuonna Se oli erittäin tyypillinen tälle rakentajalle ja samankaltaisia, lähes identtisiä, löytyykin useita. Basso oli tasapohjainen ja sen pohja oli päärynäpuuta. Päärynäpuu olikin pohjois-italialaisten basson- ja sellonrakentajien suosiossa. Soittimen väri oli sille tyypillinen kirsikanruskea. F-aukot olivat myös tekijälleen tyypilliset. Basson mitat olivat: otelauta 45 1/4", kannen leveys ylhäällä 19 1/4" ja alhaalla 25 5/8" ja syvyys pohjassa 8".

15 Nämä mitat kumoavat sen virheellisen käsityksen, että soitin olisi ollut Basso da Camera tai pienikokoinen kontrabasso. Se oli siis normaali 3/4-kokoinen italialainen kaikissa suhteissa. Vastoin yleistä käsitystä oli Bottesinin bassossa neljä viritysruuvia ja kielenpidike neljälle kielelle. Neljäs kieli poistettiin ja viritysruuvin paikalle jäi reikä. Kielenpidikkeen keskelle porattiin uusi reikä kakkoskieltä varten. Näin yksinkertaista oli muuttaa 4-kielinen basso 3-kieliseksi! Bottesini oli vahvasti kolmen suolikielen kannalla aikana, jolloin muualla jo käytettiin neli- ja jopa viisikielisiä bassoja kuten esimerkiksi Saksassa. Ranskassa oli juuri hyväksytty nelikielinen soitin standardiksi konservatorioon. Italiassa, Englannissa ja Espanjassa sen sijaan standardina käytettiin vielä kolmea kieltä. Englanti olikin muutoksen suhteen luultavasti viimeisimpiä, sillä kolmikieliset bassot olivat melko yleisiä aina ensimmäisen maailmansotaan asti. Bassonsoittajien keskuudessa käytiin väittelyä puolesta ja vastaan myös yleistyvistä metallipunos-e-kielistä. Giovanni Bottesini Lontoossa, 1850-luvun loppupuolella.

16 Bottesinin kuoltua basso lähetettiin eräälle torinolaiselle asianajajalle pesän varojen ja velkojen selvittämistä varten. Se myytiin myöhemmin lontoolaiselle kauppaliikkeelle Hill & Sons'ille. Vuonna 1894 soittimen osti Claude Hobday, kuuluisa englantilainen basisti. Tuolloin se oli jo muutettu nelikieliseksi. Kielenpidike oli entinen, mutta viritysruuvit oli korvattu englantilaistyyppisillä ja kielenpituus muutettu vähän alle 42-tuumaiseksi, "D-mensuuriksi". Alkuperäinen kielenpituus oli ollut lähes 44 tuumaa, siis melkein "Es-mensuuri". Bassopalkki vaihdettiin luultavasti samaan aikaan. Työ tehtiin ilmeisesti Hill & Sons'in toimesta, jotka varustivat soittimen sertifikaatilla. Pidemmästä mensuurista oli ollut Bottesinille tiettyjä etuja. Ensinnäkin ääni oli suurempi ja kirkkaampi. Toiseksi puolisävelten soittaminen ala-asemissa lombardialaisen koulun, Scuola Lombardon, mukaisesti oli paljon mukavampaa. (Seuraavalla sivulla esimerkki sormituksesta l-4). Ja kolmanneksi huiluäänet ja ylärekisteri olivat helpommin saavutettavissa, kun soittimen hartiat olivat leveät. Bottesinin Testore Lontoossa 1890-luvulla, Claude Hobdayn omistuksessa.

17 Giovanni Bottesini Lontoossa IuvuIIa.

18 Scuola Lorabardon mukainen sormitusesimerkki. Bottesini ihaili eniten Gasparo da Salon soittimia, vaikkakaan sellaista ei liene koskaan kuulunut hänen omaan soolosoitinvalikoimaansa. Eri aikoina hän ehti omistaa useitakin bassoja, joiden joukossa oli mm. toinen Testore. Vuodelta 1716 peräisin oleva Testore oli kuitenkin Bottesinin uskollisin kumppani koko hänen soittajauransa aikana. Mikä ihmeellistä, Bottesinin sotin on säilynyt vieläpä erittäin hyvässä kunnossa runsaasta matkustelusta huolimatta. Soittimesta löytyy alkuperäisetiketin lisäksi useita korjausmerkintöjä: mm. yksi Madridista vuodelta 1871 ja toinen Buenos Airesista vuodelta Claude Hobdayn kuoleman jälkeen Bottesinin basson osti James Merrett Sr., kuuluisa lontoolainen soittaja ja opettaja. Hänen kuoltuaan soitin jäi hänen pojalleen James Jr.'Ile. Kun James Jr. kuoli vuonna 1974 basso pantiin myyntiin ja esitettiin toivomus, että soitin jäisi Englantiin. Hinta oli 3, puntaa. Eräs soitinkauppias, Mr. Duffy, osti basson, ja tällä hetkellä se on luultavasti Japanissa! Â Bottesinin bassolaatikkoa peittivät toinen toisensa päälle liimatut, ympäri maailmaa olevat eksoottiset osoitelaput ja tarrat. Tuo historiallinen bassoarkku oli kuuleman mukaan kuitenkin vain jätetty hajoamaan Royal College of Musickoulurakennuksen taakse... Jatkuu seuraavassa numerossa.

19 T Y H J I Ä S I V U J A? BASISTIN EDELLISISSÄ NUMEROISSA ON ESIINTYNYT TYHJIÄ TAI PUUTTUVIA SIVUJA, VIIMEEKSI LEHDESSÄ 3/85. JOS OLET SAANUT EPÄTÄYDELLISEN LEHDEN, ILMOITA ASIASTA TAPIO LYDECKENILLE (OSOITE JA PUH. NUMERO ETUKANNESSA) NIIN SAAT VIRHEETTÖMÄN KAPPALEEN. VALITAMME PAINOHÄIRIÖITÄ. JOUHEKASTA JOULUA! MAARIANKATU TURKU 10 PUH

20 KYMMENEN SYYTÄ MIKSI MUSIIKKIKOULUTUS VOIDAAN JA PITÄISI ALOITTAA VARHAIN 1. Kuuloelin, korva on täysin kehittynyt vastasyntyneellä. Aivot ovat valmistautuneet vasttaanottamaan ne vaikutteet, joita sille kuulon kautta annetaan. Miksi odottaa kauempaa? Yhden kuukauden ikäinen lapsi on vastaanottanut kokonaisen kuukauden ajan kasvatusta, suunniteltua tai summittaista. Suunnittelun tarkoitus on varmistaa, että lapsi saa koko rakkauden täyden määrän ja vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen. Sen laiminlyönti taas on lapsen kykyjen tuhlausta sallien sattumanvaraisen kehityksen. 2. Lapsen havaintokyky ja matkimiskyky ovat valtavia kahden vuoden ikään saakka, vaikkakin matkimisella on tietenkin rajoituksensa. Lapsi tahtoo toistaa sen mitä hän kuulee. 3. Jos lapsi kuulee musiikkia satunnaisten äänten sijasta, hänen syvällisestä rakkaudestaan musiikkiin tulee intuitiivista. Se saa aikaan parhaan perustan järkireaktioita varten myöhempää elämää ajatellen. 4. Haasteet, kuten esim. erilaiset tehtävät kummallekin kädelle, koo'ordinoivat korvan kanssa. Ne auttavat kehittämään hermostollisia kaavoja. 5. Kun lapsi on hyvin nuori, hänen on helpompaa hyväksyä oppimissuhde vanhempaansa kuin vanhempana, jolloin hän on etsimässä itsenäisyyttään. Tästä suhteesta, jos se on alkanut varhain, tulee mielihyvän lähde ja päämäärä kasvamiseen kaikille niille, jotka ovat mukana. 6. Suzuki-menetelmä saa aikaan terveitä sosiaalisia yhteyksiä. Lapsille yhteiset jaetut soittotaidot tuottavat aikaisia ryhmäkokemuksia ilman kilpailua. 8. Lapset ovat vähemmän itsetietoisia varhaisina vuosinaan ja jakavat mielellään innostuksensa sekä koulussa että sen ulkopuolella olevien ystäviensä kanssa. Heille kehittyy terve itseluottamus kun he saavat ystäviltään palautetta kykyynsä soittaa hienoa musiikkia. 9. Ennen kahdeksaa ikävuotta lapsilla on musiikkia varten aikaa enemmän kuin heillä on myöhemmin. Jos heille on kehittynyt tuohon kahdeksaan ikävuoteen mennessä tietty itseluottamuksen taso, he vähemmän todennäköisesti kuuluvat lopettajiin myöhemmissä musiikkiopinnoissaan. 10. NUORET LAPSET RAKASTAVAT SOITTAMISTA- KUNNES JOKU PILAA TIETTYJÄ ASIOITA. Musiikki on olennaisesti "tunne", purkautumistie varhaislapsuudessa, kuten sen tulisi olla aikuisen elämässä. Musiikin opiskelu seitsemän ikävuoden jälkeen on taipuvaista tulemaan älyllisemmäksi ja mekaanisemmaksi. Sitäpaitsi lapsista tulee itsekriittisiä vanhempina, ja he turhautuvat helposti kun opettaja esim. yrittää auttaa heitä liikkumaan taitavasti. Nämä asiat on parasta opettaa varhaisvuosina. ( In the Suzuki Style by Elisabeth Mills and Suzuki parents, 1974 Diablo Press, Inc. Berkeley, suom. L.Winberg ) 7. Kun monen ikäiset lapset soittavat yhdessä, heidän musiikinsa luo yhteyksiä eri ikäkausien välille kehittäen pysyviä ystävyyksiä ja kiintymystä.

21 KERAVAN MUSIIKKIKOULU THE MUSIC SCHOOL OF KERAVA Asematie Kerava Finland SUOMEN SUZUKI YHDISTYS Asematie Kerava puh Liisa Winberg,koti Lea Särkivuori,koti Pankki: Kansallis Osake Pankki Kerava Tilinumero: EUROOPAN SUZUKI OPETTAJIEN KOULUTUSKURSSI Järjestäjät: Suomen Suzukiyhdistys ja Keravan Suzukisoittajat ky ry Taustaa: Suzuki soitonopetusmenetelmä on levinnyt 1970 luvun alusta lähtien Euroopassa, ja sen käytön jatkuva laajeneminen on ilmeistä. Jotta menetelmän toteutus olisi sen kehittäjän, tohtori Shinichi Suzukin toiveiden mukainen, tarvitsevat opettajat lisäkoulutusta. 86 vuotias tohtori Shinichi Suzuki on luvannut henkilökohtaisesti saapua kurssin johtajaksi. Kontrabasso: Opettajaksi pyydetään, mikäli riittävä määrä basisteja kurssille ilmoittautuu, Washington Suzuki ryhmän perustaja, kontrabassotaiteilija George Vance. Muut opettajat: Viulukurssi johtaja Shinichi Suzuki Sellokurssi johtaja Annette Constanzi Pianokurssi johtaja Haruko Kataoka Lisäksi muina opettajina toimivat tarpeen mukaan suzukisoitonopettajien kouluttajat eri puolilta Eurooppaa. Kurssiohjelma sisältää mm. yksityis ja ryhmäopetusta suzukimenetelmän pohjalta, opetusdemonstraatioita, luentoja suzukifilosoflasta ja suzuki opetuksesta. Kurssiin kuuluvat oleellisesti myös konsertit ja tietenkin kunnon "kontrabassoiltamat" jalon soittimen parissa. Kurssin suojelija on kulttuuriministeri Gustav Björkstrand ja suosittelijoina Sibelius Akatemian rehtori Ellen Urho, Japanin Suomen suurlähettiläs Shōtarō Takahashi ja Keravan kaupunginjohtaja Yrjö Ahomaa. Kurssimaksu: 600 markkaa Täysihoito: markkaan (erittäin korkeatasoisessa Tuusulan Kunnallisopistossa) Tiedustelut: Liisa Winberg, puh (työ), (koti) Raimo Ahonen, puh Kurssiterveisin Liisa Winberg

22 ILMOITTAUTUMISLOMAKE ILMOITTAUDUN SUZUKI-OPETTAJIEN KURSSILLE (tekstaa) nimi syntymävuosi lähiosoite puhelin(myös suunta) soitin postitoimipaikka viulu sello kontrabasso piano koulutus työpaikka Haluan majoituksen Tuusulan kunnallisopistolta Järjestän majoitukseni itse päiväys allekirjoitus Ilmoittautumislomake on palautettava mennessä osoitteella Lea Särkivuori Suomen Suzuki-yhdistys/Keravan Asematie Kerava musiikkikoulu Kurssimaksu on maksettava vuoden loppuun mennessä tilille: Kansallis-Osake-Pankki Kerava Suomen Suzuki-yhdistys Tilinumero:

23 SUOMEN KONTRABASSOKLUBI RY JÄSENLUETTELO 1985

24

25 $ = kannatusjäsen

26 Lisäksi lehden ovat tilanneet: Rovaniemen Kaupunginkirjasto Tampereen Kaupunginkirjasto Sibelius-Akatemian Kirjasto 2 kpl Kuopion Kaupunginkirjasto Jyväskylän Kaupunginkirjasto VAPAAJÄSENET:

27 A G E N T T I M M E K A L I F O R N I A S S A : J U K K A R Ä I K K Ö N E N Jukka Räikkönen on urheillut Olli Kososen tallissa vuodesta Diplomin väsäsi kasaan 1983 ja ensikonsertin Toiminut mm. Lappeenrannan kaupunginorkesterin kontrapässin äänenjohtajana sekä sehveltänyt tarpeen vaatiessa RSO:n ja HKO:n kontrabassoryhmissä. Huhtikuussa 1986 on Jukan ja viulistivaimo Päivikin määrä lähteä Yhdysvaltioihin, USIU'n (United States International University) kansainväliseen orkesteriin. Orkesteri on kamariorkesteri ja soittajat siihen on valittu ympäri maailmaa koenauhojen perusteella. Orkesterin sijoituspaikka on San Diego, Kalifornia. Joten luulisi, ettei paleltumakuoleman välitöntä vaaraa ole. Basso-guru Bertram Turetzky vaikuttaa muuten samassa kylässä. - Myö saatiin Kalifornian valtion stipendit. Suomestakin saatiin stipendit mitkä anottiin. Kiitokset Kososelle ja Katramalle. Kalifornian stipendi kattaa asumisen, ruoan ja tällaiset systeemit. Suomesta saadut taas matkat ja ns. juoksevat kulut, toivottavasti eivät pääse karkaamaan käsistä.

28 JÄSENMAKSU JÄSENMAKSU JÄSENMAKSU JÄSENMAKSU JÄSENMAKSU JÄSENMA ON VUODEN 1986 JÄS E N M A K SUN AI KA yli 18 v. 60 mk alle 18 v. 30 mk kannatusjäsen 150 mk Muista merkitä nimesi ja osoitteesi maksulappuun!