VUOSIKER TOMUS 2006 VUOSIKERTOMUS 2006

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2006

2

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...3 Pohjois-Euroopan ykkönen Toimitusjohtajan katsaus Nordkalkin tuotteet Teollisuus Maatalous Ympäristönhoito Henkilöstö Työturvallisuus Hallituksen toimintakertomus Konsernituloslaskelma...24 Konsernitase...25 Konsernin rahoituslaskelma...26 Emoyhtiön tuloslaskelma...27 Emoyhtiön tase...28 Emoyhtiön rahoituslaskelma...29 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tilinpäätöksen liitetiedot Tunnuslukujen laskentaperiaatteet...45 Viisivuotiskatsaus...46 Tilintarkastuskertomus...47 Hallitus, johtoryhmä Konsernirakenne...50 Osoitetiedot...52 Nordkalk julkaisee myös erillisen ympäristökertomuksen, joka on nähtävissä yhtiön kotisivuilla osoitteessa

4 Pohjois-Euroopan ykkönen Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten tuotteiden valmistaja. Nordkalkilla on toimintaa 8 maassa ja 39 paikkakunnalla. Yhtiön esiintymät ja tuotantolaitokset ovat keskittyneet Itämeren ympärille. Nordkalkin juuret ovat Suomessa Paraisilla, jossa teollinen louhinta on jatkunut yli 100 vuotta. Nordkalk louhii 20 paikkakunnalla omista esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti. Nordkalkin tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Nordkalkin suurin asiakassegmentti on teollisuus, jolle menee myynnistä 86 prosenttia. Paperiteollisuus käyttää kalkkikiveä ja poltettua kalkkia paperin täyte- ja päällystyspigmenttien valmistuksessa. Teräksen valmistuksessa kalkkia tarvitaan poistamaan epäpuhtauksia prosessin eri vaiheissa. Myös sokeriteollisuudessa kalkin tehtävänä on puhdistaa. Rakentaminen on yksi kalkkikivituotteiden vanhimmista käyttöalueista ja rakennusaineteollisuus Nordkalkin toiseksi suurin asiakasryhmä paperiteollisuuden jälkeen. Kalkkia käytetään myös lasin ja maalien valmistuksessa. Dolomiitti on tärkeä raaka-aine lannoiteteollisuudelle ja wollastoniittia tarvitaan mm. muovin ja keramiikan valmistuksessa. Tien- ja maanrakennuksessa kalkin tehtävä on vakauttaa maaperä. Kalkin avulla estetään painumia ja parannetaan kantavuutta. Tien peittävään asfalttiinkin lisätään kalkkikivijauhetta. Ihmisten arjessa kalkki näkyy monin tavoin, konkreettisimmin ehkä maaseudulla missä kalkitsemalla vähennetään maaperän happamuutta. Niin ikään kalkkia käytetään neutraloimaan vesistöjen ja metsien happamuutta. Kalkkikivipohjaiset tuotteet puhdistavat voimaloiden savukaasuja, ja kalkilla säädellään juomavetemme happamuutta sekä puhdistetaan jätevesiä. Arvomme ovat luottamus, osaaminen ja laatu, ja ne ohjaavat meitä kaikessa toiminnassamme. Luotamme itseemme, työtovereihimme ja yhteistyökumppaneihimme. Uskomme kumppanuuden tarjoamaan yhteiseen hyötyyn. Ymmärrämme asiakkaittemme prosesseja, mikä auttaa meitä kohtaamaan koko ajan muuttuvia vaatimuksia. Kykenemme toimittamaan oikean ratkaisun jokaiseen tilanteeseen. Oivallamme mahdollisuudet parantaa niin omia kuin asiakkaan prosesseja. Raaka-aineemme, tuotteidemme ja työmme laatu heijastuvat asiakkaan lopputuotteisiin. Toimitamme oikeat tuotteet oikeaan aikaan. Vuosi 2006 voimakasta kasvun aikaa Vuonna 2006 Nordkalkin liikevaihto kasvoi 13 % 303,8 miljoonaan euroon. Tilikauden voitto kasvoi 75 % 24,5 miljoonaan euroon. Yhtiön tulosta rasittivat kuitenkin korkeat energia- ja rahtikustannukset sekä Suomen paperiteollisuuden rakennemuutos. Myönteinen kehitys Puolassa ja Baltiassa jatkui. Venäjällä Alekseevkan kalkkitehtaan kunnostus jatkui suunnitelmien mukaisesti. Norjassa Nordkalk aloitti yhdessä Franzefoss Mineralsin kanssa uuden kalkkiuunin rakentamisen. Terästeollisuuden ja rakennusaineteollisuuden korkeasuhdanne jatkui. Henkilöstön määrä oli vuoden lopussa Tuleviin haasteisiin ja suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen pyritään varautumaan monin tavoin. Nordkalk on osallistunut Suomessa uuden ammattitutkinnon luomiseen kaivosalalle ja syksyllä 2006 käynnistettiin myös kaksivuotinen työnjohdon koulutus turvaamaan tulevaa työvoiman tarvetta kasvun jatkuessa. Paperipigmentit 20 % Rakennusaineet 23 % Tuotteet (% liikevaihdosta) Muut 8 % Kalkkikivi 17 % Poltettu ja sammutettu kalkki 34 % Myynti asiakassegmenteittäin (% liikevaihdosta) Maatalous 6 % Ympäristönhoito 8 % Muu teollisuus 10 % Teräs 18 % Paperi 29 % Kalkkikivijauheet 21 % Sellu 6 % MEUR MEUR Liikevaihto Liikevoitto Muutokseen vuosien 2002 ja 2003 välillä vaikuttaa muuttunut omist

5 Avainluvut Liikevaihto MEUR 270,6 269,6 303,8 muutos % 4,1-0,4 12,7 Liikevoitto MEUR 37,9 27,5 36,8 % liikevaihdosta % 14,0 10,2 12,1 Voitto ennen satunnaisia eriä MEUR 20,4 13,9 24,5 Tilikauden voitto/tappio MEUR 12,5 6,7 13,7 Taseen loppusumma MEUR 344,2 330,9 345,8 Bruttoinvestoinnit MEUR 22,3 14,1 22,0 Sijoitettu pääoma MEUR 281,0 271,4 266,5 Sijoitetun pääoman tuotto % 13,7 10,2 13,8 Oman pääoman tuotto % 22,0* 10,9* 24,3 Nettovelkaantumisaste % 216,3** 203,2** 386,9 Omavaraisuus % 9,0 11,3 15,2 Henkilöstö kauden lopussa *) sisältää pääomalainan **) pääomalaina käsitelty omana pääomana Gert Wahtera, käyttöpäällikkö, Paraisten kaivos

6 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2006 oli ensimmäiseni Nordkalkin toimitusjohtajana. Vuosi on ollut mielenkiintoinen, antoisa ja haastava. Vuoden tulos oli hyvä, mikä on seurausta sekä vuonna 2006 että aiempina vuosina tehdystä työstä. Tulos antaa meille hyvän pohjan jolle rakentaa. Vuonna 2006 yrityksen liikevaihdon kehityksessä saavutettiin uusi virstanpylväs; liikevaihto ylitti ensi kertaa 300 miljoonaa euroa. Tämän mahdollisti hyvä kasvu kaikilla markkinoilla verrattuna edellisvuoteen. Kasvu oli erityisen voimakasta Central & Eastern Europe -divisioonassa (CEE), jossa Puola toimi vahvana kasvumoottorina. Yhtiön hyvä kehitys Puolassa sai myös ulkopuolista tunnustusta, sillä Nordkalk valittiin vuoden 2006 suomalaisyritykseksi Puolassa. Valinnan tekivät Finnish Trade Guild ja Finpro Puola. Vaikka kehitys vuonna 2006 oli myönteistä ja teimme hyvän tuloksen, on meillä tulevina vuosina paljon parannettavaa etenkin Ruotsissa ja Venäjällä. Muita haasteita vuonna 2006 olivat energian hinnan kehitys etenkin kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana sekä suomalaisen paperiteollisuuden muutos, paperikoneiden ja -tehtaiden sulkemiset. Suljetut yksiköt olivat asiakkaitamme, mikä tuo mukanaan haasteita joidenkin tuotantoyksiköidemme kapasiteettien käyttöasteelle. Nordkalkin omistajarakenne muuttui vuonna 2006, kun CapMan päätti myydä osuutensa Nordkalkista lokakuussa. Uusi omistajarakenne on pitkäjänteinen ja mahdollistaa hyvän panostuksen yhtiön kasvuun ja kehitykseen. Omistajarakenteen muutoksen yhteydessä tekemämme uudelleenrahoitusjärjestelyt antavat tämän toteuttamiseen taloudelliset puitteet. Meillä on selkeä kasvuun ja tuottavuuden parantamiseen tähtäävä strategia. Vuonna 2006 panostimme avoimeen viestintään yhtiön johdon ja koko organisaation välillä. Johdon huomiot yrityksen menestyksen perusedellytyksistä ja organisaation analyysi nykytilanteesta ja parannuskohteista olivat prosesseja, joissa jokaisella oli mahdollisuus esittää ajatuksia. Tulos oli hyvä. Moniin toimenpiteisiin on jo ryhdytty, ja organisaation kehittämistyö jatkuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilöstöresurssien merkitystä ja tarvetta on huomioitu vuonna 2006 omilla koulutus- ja jatkokoulutusohjelmilla. Henkilöstöä on rekrytoitu sekä kasvua että suurten ikäluokkien tulevaa eläköitymistä silmälläpitäen. Vahvat markkinat tukevat meitä edelleen vuonna CEE:n toiminta-alueen kasvupotentiaali on suuri ja Venäjän toiminnot ovat Nordkalkissa edelleen pienet suhteessa markkinapotentiaaliin. Energian hinta samoin kuin paperiteollisuuden kehitys voivat kuitenkin muodostua haasteeksi Nordkalkille tulevina vuosina. Nordkalkin kasvu tulee jatkumaan omassa markkinasegmentissä ja markkina-alueilla vuonna 2007 tuottamalla korkealaatuisia tuotteita kustannustehokkaasti. Kannattavuuden paraneminen saadaan aikaan oikeilla sisäisillä toimenpiteillä ja tuotteen oikealla hinnoittelulla. Bertel Karlstedt CEE-divisioonan toiminta-alueella tehtyjen kasvuun tähtäävien investointien lisäksi tehtiin päätös kalkkiuunin rakentamisesta Norjaan. Kalkkiuunin rakentaa NorFrakalk AS, joka on Nordkalkin ja Franzefoss Minerals AS:n yhteisyritys. Uuni otetaan käyttöön vuoden 2007 lopulla. 6

7 Bertel Karlstedt, toimitusjohtaja, Parainen

8 Nordkalkin tuotteet Nordkalkin perustuote on kalkkikivi. Se on alun perin sedimentäärinen karbonaattikivi, joka koostuu pääosin kalsiittimineraalista eli kalsiumkarbonaatista (CaCO 3 ). Puhdas kalkkikivi sisältää % CaCO 3 :a. Kalkkikivi on yksi maankuoren yleisimmistä kivilajeista, mutta Pohjoismaiden peruskallioalueella kalkkikiviesiintymiä on rajoitetusti. Nordkalk louhii kalkkikiveä esiintymistä, joita on 20 paikkakunnalla. Esiintymistä kolme on maanalaisia kaivoksia. Esiintymät edustavat erilaisia geologisia kausia, ja niiden ikä vaihtelee miljoonan vuoden välillä. Eri esiintymien kalkkikivet poikkeavat toisistaan huomattavasti niin fysikaalisilta kuin kemiallisilta ominaisuuksiltaan, ja ne käyttäytyvät louhittaessa ja jalostettaessa eri tavoin. Kalkkikivi joudutaan yleensä irrottamaan kallioperästä räjäyttämällä, mutta pehmeimmät lajit voidaan louhia koneilla. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen, jonka jälkeen kiviaines läpikäy yhden tai useampia murskausvaiheita sekä erilaisia seulontoja. Jauheet valmistetaan jauhamalla kiveä erityyppisissä myllyissä. Kalkkikivi- eli karbonaattituotteet toimitetaan asiakkaille murskeena, rouheena tai jauheena. Rikastusprosessissa kalkkikivi jauhetaan märkäjauhatuksella ja syntyneestä hienojakoisesta aineesta erotetaan vaahdottamalla kalsiittirikaste. Paperipigmentti GCC (Ground Calcium Carbonate) valmistetaan jauhamalla rikastettua kalsiittia. Jauhetut kalsiittituotteet ovat erittäin hienojakoisia (1-2 µm) ja niiden kalsiumkarbonaattipitoisuus on lähes 100 %. Dolomiitti on kalkkikiven tapaan karbonaattikivi. Se sisältää kalsiumkarbonaatin lisäksi magnesiumkarbonaattia (MgCO 3 ), jota on puhtaasta dolomiitista 46 %. Nordkalk louhii dolomiittia Virossa sijaitsevasta Kureveren esiintymästä. Suomessa louhitaan magnesiumpitoista kalkkikiveä useilla paikkakunnilla. Louhinta- ja jalostusprosessi on samanlainen kuin kalkkikiven. CaCO 3 + kuumennus = CaO + CO 2 Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi joko kierto- tai kuilu-uunissa. Kalkkikivi (CaCO 3 ) hajoaa kalsiumoksidiksi eli poltetuksi kalkiksi (CaO) ja hiilidioksidiksi (CO 2 ). Tämä kalsinoitumiseksi kutsuttu reaktio edellyttää noin 1100 asteen lämpötilaa. Kalkin polttaminen pitkässä kiertouunissa kestää noin kuusi tuntia; kuilu-uunissa kalsinoitumiseen kuluu tuntia. Poltettu kalkki on uunista tullessaan palasina, rakeina ja jauheena. Varsinkin suomalaiset kiteiset kalkkikivet hajoavat kalsinoituessaan pieniksi rakeiksi, kun taas nuoremmat kalkkikivet säilyttävät paremmin rakenteensa. Poltettu kalkki seulotaan eri fraktioihin tai jauhetaan hienoksi. Poltetun kalkin käsittely ja varastointi edellyttävät suurta huolellisuutta, sillä kalkki on erittäin reaktiivista. Joutuessaan kosketuksiin veden kanssa se reagoi voimakkaasti vapauttaen lämpöä ja muuttuu sammutetuksi kalkiksi. Paperipigmentti PCC on saostunutta kalsiumkarbonaattia, joka valmistetaan poltetusta kalkista. Kalsiumoksidi sammutetaan vedellä kalsiumhydroksidilietteeksi, joka karbonoidaan esim. hiilidioksidipitoisella savukaasulla kalsiumkarbonaatiksi. Sen kidemuotoon ja partikkelikokoon voidaan vaikuttaa prosessissa. Nordkalk toimittaa poltettua kalkkia PCC:n valmistukseen, mutta ei tee tuotetta itse. CaO + H 2 O = Ca (OH) 2 + lämpöenergia Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kuivasammutuksessa tuhatta kalkkikiloa kohden tarvitaan teoreettisesti 322 kiloa vettä. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa ja muuttuu kalsiumhydroksidiksi (Ca(OH) 2 ), eli sammutetuksi kalkiksi, joka on kuivaa, puuterimaista, vaaleaa jauhetta. Sammuttimessa on yleensä päällekkäin kolme kammiota, joista ylimmässä kalkki ja vesi sekoitetaan. Kahdessa alemmassa kammiossa kalkki kypsyy kosteuden haihtuessa. Vajaan tunnin kestävässä prosessissa vapautuu lämpöä ja höyryä. Sammutuksen jälkeen kalsiumhydroksidi luokitellaan mekaanisesti, jolloin tuloksena on hieno ja karkea fraktio. Wollastoniitti eli kalsiumsilikaatti (CaSiO 3 ) on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Nordkalk louhii sitä Lappeenrannan esiintymästään. Kalkkikivi jauhetaan märkäjauhatuksella ja syntyneestä hienojakoisesta vesilietteestä erotetaan vaahdottamalla wollastoniittirikaste. Erikoistuotteisiin kuuluva Nordkalk Limus on kalkkikivijauhetta, jota käyttää erityisesti rakennusaineteollisuus. Nordkalk Velox on kalsiumhydroksidia ja happea sisältävä erikoistuote kompostoinnin tehostamiseen ja hajuhaittojen torjuntaan mm. lietteistä ja jätevesistä. Sammutettua kalkkia sisältävä Nordkalk Filtra P -suodinmassa tehostaa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä. Nordkalk Filtra A on erityisesti juomaveden alkalointiin valmistettu puhdas kalkkikivirouhe. Maastabiloinnissa käytettävät Nordkalk Terra -tuotteet sekoitetaan poltetusta kalkista. Nordkalk FlowLime on poltetusta kalkista valmistettu sekoitus, jota käytetään metallurgisessa teollisuudessa. Nordkalk LKD on kalkkikivijauheen ja poltetun kalkin seos, jota käytetään neutralointiin. Kalkkikiven ohella louhitaan sivukiveä, jota hyödynnetään mm. sepelinä. Rikastusprosessissa syntyvää suodatinhiekkaa (Nordkalk FS) käytetään mm. maanrakennukseen ja kaatopaikkojen peittämiseen. Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, kalkkikivipohjaisilla tuotteilla on lukuisia käyttötarkoituksia teollisuudessa, maataloudessa ja ympäristönhoidossa. Niitä esitellään tarkemmin seuraavilla sivuilla. Monipuolisten raaka-ainevarojensa ansiosta Nordkalk pystyy tarjoamaan oikeanlaatuista kalkkituotetta kuhunkin käyttötarkoitukseen oikeaa kiveä oikeaan paikkaan.

9 Kuvat: Rauno Laaksomo Kalkkikivijauhe Poltettu kalkki Sammutettu kalkki Käyttökohde Kalkkikivi- tai karbonaattituotteet PoltettuSammutet- tu kalkki toniitti tuotteet** Wollas- Erikoistuotteet Oheis- Kalsiitti (CaCO3) Dolomiitti kalkki Kivi Jauhe GCC FC* NK Limus Ca Mg(CO3)2 CaO Ca (OH)2 CaSiO3 NK Terra NK Velox NK Filtra paperi.. paperipigmentti PCC. paperipigmentti GCC sellu. teräs Rakennusaineet... sementti betoni.... valkoiset laastit, tasoitteet... vaalea tiili. kattohuopa. kuitusementti. lasi vuorivilla..... Tien- ja maanrakennus maastabilointi asfaltti.. maantiemerkinnät... liukkaudenesto, hiekotus Kemianteollisuus kalsiumkloridi. lannoitteet kalsiumfosfaatti. kalsiumkarbidi liima... maali... muovi... kumi. keramiikka... lasikuitu. sokeri.. Maatalous maanparannus puutarha..... rehu kalkkisuodinojat. Ympäristö juomaveden valmistus..... jäteveden puhdistus..... prosessiveden käsittely..... lietteiden ja sakkojen käsittely biojätteen käsittely.... savukaasujen puhdistus vesistöjen ja metsien kalkitus meluvallit. kaatopaikkojen peittäminen.. saastuneen maan käsittely.. kaukolämmön tuotto. * FC on hienoksi jauhettua kalsiittia ** Oheistuotteita ovat mm. sivukivi, rikastushiekka, suodinpöly ja prosessilämpö

10 Teollisuus Vuonna 2006 Nordkalkin suurimmat asiakassegmentit olivat paperi- (29 %), rakennusaine- (23 %) ja terästeollisuus (18 %). Kaikkiaan teollisuuden osuus kokonaismyynnistä oli 86 %. Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään teollisuudessa sekä raaka-aineena että valmistusprosessien eri vaiheissa mm. epäpuhtauksien poistamiseksi. Vuonna 2006 teollisuuden korkeasuhdanne johti kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysynnän voimakkaaseen nousuun etenkin rakennusaine- ja terästeollisuudessa. Paperi Paperiteollisuus käyttää kalkkikivestä jalostettuja päällystyspigmenttejä ja täyteaineita. Kalsiumkarbonaatista valmistetaan kahta paperipigmenttityyppiä: GCC:tä (Ground Calcium Carbonate), joka on jauhettua kalsiumkarbonaattia, sekä PCC:tä (Precipitated Calcium Carbonate) eli saostettua kalsiumkarbonaattia, jota valmistetaan poltetusta kalkista. Molempia paperipigmenttityyppejä käytetään hienopaperissa, pakkauskartongissa ja puupitoisessa paperissa. Hyvälaatuisesta päällystetystä aikakauslehtipaperista melkein puolet saattaa olla mineraaleja ja kopiopaperistakin noin viidesosa. PCC:n valmistus on useimmiten keskittynyt paperitehtaiden yhteyteen. PCC on tullut tunnetuksi paperin täyteaineena, mutta viime vuosina sitä on ruvettu käyttämään yhä enemmän myös päällystyspigmenttinä. Nordkalk valmistaa PCC:hen käytettävää poltettua kalkkia Ruotsissa Storugnsin ja Suomessa Tytyrin ja Louhen tehtailla. Storugnsissa ja Tytyrissä käytetään raaka-aineena norjalaista kalkkikiveä. Nordkalk on osakkaana Norjan länsirannikolla sijaitsevassa Verdalskalk AS:ssä, josta kivi kuljetaan meriteitse Ruotsiin ja Suomeen. Norjalainen yhtiö NorFraKalk AS, jonka Nordkalk ja Franzefoss Minerals AS omistavat puoliksi, on päättänyt rakentaa kalkkiuunin Verdalin satamaan Norjaan. Satama tarjoaa hyvän logistisen tukikohdan kuljetuksille ja raaka-aine saadaan kaivosyhtiö Verdalskalkista. Uuden uunin kapasiteetti tulee olemaan tonnia poltettua kalkkia vuodessa ja sen arvioidaan valmistuvan syksyllä GCC:tä valmistaa Nordkalkin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy, jonka toinen omistaja on Omya Oy. Suomen Karbonaatin tuotekehityksestä vastaa maailman johtava jauhetun kalsiumkarbonaatin valmistaja, Omya-ryhmä, jolla on pitkä kokemus paperilaatujen kehittämisestä. Lappeenrannassa keskellä suurta paperiteollisuusaluetta sijaitseva Suomen Karbonaatti saa pääraaka-aineensa viereisestä Nordkalkin Ihalaisten kaivoksesta, jonka marmorista Nordkalk rikastaa puhtaan kalsiittirikasteen tytäryhtiönsä käyttöön. Ihalaisten esiintymästä riittää GCC:n valmistuksen edellyttämää korkealaatuista raaka-ainetta kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Lisäksi Nordkalk toimittaa GCC:n raaka-ainetta Tytyristä. Nordkalk on Suomen johtava kalkkikivipohjaisten paperipigmenttien raaka-aineen toimittaja. Paperikoneiden sulkeminen Suomessa vähensi sekä paperipigmentti GCC:n myyntiä että paperipigmentti PCC:n valmistuksessa käytettävän poltetun kalkin myyntiä. Toteutumatta jäänyt myynti voitiin kuitenkin osin kompensoida kasvaneella myynnillä Ruotsin paperiteollisuudelle. Selluloosa Paperia tehdään selluloosakuiduista, joita saadaan keittämällä puuhaketta vahvassa lipeäliemessä. Keitossa syntyneet kemikaalit kiertävät selluloosatehtaan talteenottolinjassa, jossa niiden koostumus muutetaan kemiallisesti keittoon sopivaksi käyttämällä kaustisointiprosessissa poltettua kalkkia. Sellutehtaan prosessissa kiertävä poltettu kalkki sammutetaan sammuttimessa, jonka jälkeen kaustisointireaktio käynnistyy ja kalkki karbonatisoituu. Tämän ns. meesan sellutehdas polttaa uudelleen omassa uunissaan. Koska osa meesasta poistuu kierrosta, se korvataan uudella poltetulla kalkilla, jonka reaktiivisuuden tulee olla mahdollisimman samankaltainen kuin tehtaan oman meesakalkin. Suomessa myynti selluloosateollisuudelle kasvoi viime vuonna kun taas Ruotsissa myynti laski hieman. Teräs Teräksen valmistuksen useimmissa prosessivaiheissa käytetään kalkkikivipohjaisia tuotteita: rautamalmipelletit sisältävät jauhettua kalkkikiveä, kalkkikiveä käytetään masuuniprosessissa ja jauhetun poltetun kalkin avulla poistetaan rikkiä raakaraudasta. Konvertteriprosessissa, jossa raakarauta muutetaan teräkseksi, käytetään poltettua palakalkkia kuonanmuodostajana. Terästonnin valmistamiseksi tarvitaan noin 50 kg poltettua kalkkia, joskin määrä vaihtelee paljon prosessista riippuen. Terästehtaiden tuotantotahti oli kiivas vuonna Nordkalkin kokonaismyynti terästeollisuudelle kasvoi hieman vuoteen 2005 verrattuna. Etenkin Puolassa ja Saksassa myynti kasvoi voimakkaasti. 10

11 Onnistumisen resepti: Paperipigmentti Paperipigmenttiä Ruotsissa Nordkalkin Norjan Verdalissa louhima kalkkikivi sopii erityisen hyvin paperipigmentin raaka-aineeksi, sillä se on poikkeuksellisen valkoista sekä hyvin reaktiivista. Muun muassa tästä syystä paperipigmenttiä valmistava Imerys Mineral AB Ruotsissa on valinnut Nordkalkin toimittajakseen. Imeryksen vuosittain valmistamaan tonniin PCC-paperipigmenttiä kuluu tonnia poltettua kalkkia. PCC:tä valmistetaan M-realin Husumin paperitehtaan yhteydessä sijaitsevassa tuotantolaitoksessa. Tehokkaalla logistiikalla on tärkeä rooli yhteistyön toimivuudessa. Norjasta kalkkikivi laivataan poltettavaksi Gotlantiin, josta se kuljetetaan edelleen Nordkalkin terminaaliin Örnsköldsvikiin ja sieltä autoilla Husumiin. Husumin tehdas on tärkeä Nordkalkille myös siksi, että se on yhtiön avaus Ruotsin PCC-kalkin markkinoille. Hazze Borgenvik, tehdaspäällikkö, Imerys Mineral AB, Husum, Ruotsi 11

12 Teollisuus Rakennusaineet Vielä muutama vuosikymmen sitten kalkkikiveä käytettiin lähes yksinomaan rakentamiseen. Tänä päivänä käyttötarkoituksia on monia, mutta kalkkikiven asema rakentamisessa on vankka: 23 % Nordkalkin kokonaismyynnistä menee rakennusaineteollisuudelle. Kalkkikivijauhe on maailman eniten käytetty rakennusaineiden täyteaine. Sitä on vaaleissa tiilissä ja laasteissa, tasoitteissa, kattohuovassa ja kuitusementtilevyissä. Sementin pääraaka-aine on kalkkikivi, kun taas vuorivillassa käytetään dolomiittia. Itsetiivistyvässä betonissa on sementin lisäksi kalkkikivijauhetta. Poltettua kalkkia tarvitaan sideaineeksi kalkkihiekkatiilissä, sammutettua kalkkia laasteissa ja tasoitteissa. Myynti rakennusaineteollisuudelle kasvoi viime vuoden aikana. Nordkalk valmistaa raaka-ainetta rakennusteollisuudelle useilla paikkakunnilla. Paraisilla toimivan Parfill-tehtaan valikoimiin kuuluvat mm. valkoiset jauheet, jotka valmistetaan paikallisesta marmorinvalkoisesta kalkkikivestä. Suomen ainoat sementtitehtaat sijaitsevat Paraisilla ja Lappeenrannassa Nordkalkin louhosten välittömässä läheisyydessä. Finnsementin Lappeenrannan sementtitehtaaseen rakennetaan uutta tuotantoyksikköä, joka otetaan käyttöön maaliskuussa Ruotsissa tuotiin muutama vuosi sitten markkinoille Nordkalk Limus. Se on kalkkikivestä jauhettua täyteainetta, joka sopii itsetiivistyvään betoniin eli ITB:hen. Se on uuden sukupolven betoni, joka tiivistyy itse eikä edellytä tärytystä. Nordkalk Limus -tuoteperhe käsittää erilaisia kalkkikivijauheita, jotka vaikuttavat ratkaisevasti itsetiivistyvän betonin ominaisuuksiin. Nordkalk Limus soveltuu myös tavallisen betonin täyteaineeksi. Tien- ja maanrakennus Poltettu kalkki on tehokas tuote savimaiden stabilointiin. Syvästabilointia käytetään pohjanvahvistusmenetelmänä mm. teiden ja rautateiden rakentamisessa sekä esirakentamisessa painumien estämiseksi ja kantavuuden parantamiseksi. Pintastabiloinnilla parannetaan kalkin avulla maan ominaisuuksia tienrakentamisen yhteydessä. Stabilointituotteiden myynti kasvoi viime vuonna voimakkaasti Ruotsissa, sillä maan länsirannikolla on käynnissä suuria tiehankkeita. Vuonna 2005 Nordkalk rakensi alueelle sekoitusaseman, jossa tehdään stabilointiin käytettäviä sideainesekoituksia. Nordkalkilla on sekoitusasema myös Ruotsin Köpingissä. Suomessa käytettävät stabilointiaineet sekoitetaan Lohjan Tytyrissä. Toimitukset tienrakennukseen lisääntyivät huomattavasti Puolassa, jossa tieverkosto on huonokuntoinen ja riittämätön tämän päivän tarpeisiin. Sama kehitys on meneillään myös Virossa, missä tien- ja maanrakennustuotteiden kysyntä kasvoi viime vuonna. Vilkas tienrakentaminen vaikutti myönteisesti myös asfaltin täyteaineena käytettävän kalkkifillerin myyntiin. Kalkkikivijauhe muodostaa bitumin ja kiviaineksen kanssa lujan, vaihtelevia olosuhteita erinomaisesti kestävän päällysteen. Vaativissa kohteissa kuten lentokentillä voidaan lisäksi käyttää sammutettua kalkkia asfalttimassassa sideaineena. Maanteiden valkoinen merkintämassa sisältää kalkkikivijauhetta. Ruotsissa kalkkikivirouhetta käytetään liukkauden estoon. Tien- ja maanrakennus on sivukiven tärkein käyttökohde. Kaatopaikkojen peittämisessä käytetään rikastushiekkaa. Muu teollisuus Sokeriteollisuus tarvitsee poltettua kalkkia juurikasmehun puhdistamiseen. Sokeritehtaille toimitetaan kalkkikiveä, jonka ne itse polttavat kalkiksi. Puolassa Miedziankan louhos tuottaa huomattavan osan maan sokeriteollisuuden tarvitsemasta kivestä. Lisäksi Nordkalk toimittaa sokeriteollisuudelle kalkkikiveä Gotlannin Storugnsista ja Viron Vasalemmasta. Kalkkikivi on lasin keskeinen raaka-aine; lähes kolmasosa lasimassasta on kalsiumkarbonaattia. Nordkalkin jauhettua kalkkikiveä käytetään rakennuslasien raaka-aineena, ja poltettua kalkkia tai kalkkikivijauhetta tarvitaan lasikuidun valmistusprosessissa. Kemianteollisuus käyttää kalkkikivipohjaisia tuotteita mm. muovin, maalin ja liiman valmistukseen. Maanteille pölyämisen ja liukkauden estämiseksi levitettävän kalsiumkloridin valmistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita että sammutettua kalkkia. Eläinrehuissa on raaka-aineena jauhettuja kalkkikivituotteita. Rehussa käytettävän kalsiumfosfaatin valmistuksessa käytetään poltettua kalkkia. Lannoitteissa käytetään lisäksi dolomiittia, jota Nordkalk louhii Viron Kureveren esiintymästään. Viime vuosien panostukset logistiikkaan, mm. sataman parantamiseen, ovat varmistaneet toimitusketjun tehokkuuden ja siten osaltaan vaikuttaneet viennin kasvuun Virosta. Maalin ja liiman täyteaineeksi valmistetaan Lappeenrannassa mikronihienouteen jauhettua kalsiittia. Kyseessä on märkärikastetusta kalsiitista valmistettu tuoteperhe, josta käytetään nimeä FC. Näiden kuivakalsiittituotteiden toimitukset kasvoivat voimakkaasti etenkin Suomessa. Lappeenrannassa louhitaan ja rikastetaan myös wollastoniittia, joka on harvinainen, kalkkikiven yhteydessä esiintyvä mineraali. Lappeenrannan ohella wollastoniittia tuotetaan merkittävästi vain Kiinassa, Intiassa ja Pohjois-Amerikassa, joten tuote menee pääosin vientiin Nordkalk myy wollastoniittia yli 30:een maahan. Käyttökohteista keskeisin on keraaminen teollisuus, joka tarvitsee wollastoniittia lasitteisiin sekä mm. kaakelimassaan. Muoviteollisuudessa wollastoniitti neulasmaisena mineraalina mahdollistaa monien muovien mekaanisten ominaisuuksien kuten jäykkyyden ja iskunkestävyyden muokkaamisen käyttökohteeseen soveltuvaksi. Wollastoniittia sisältävää muovia tarvitaan paljon mm. autoteollisuudessa. Esimerkiksi auton pölykapselista lähes kolmasosa saattaa olla mineraalia. Wollastoniitin myynti kasvoi viime vuonna, sillä rakentaminen oli Euroopassa erityisen vilkasta. Huomattavia määriä kalkkikivipohjaisia tuotteita tarvitaan lisäksi teollisuuden jätevesien neutraloinnissa. 12

13 Onnistumisen resepti: Tie Tiet kuntoon Puolassa Viime vuosien taloudellinen nousukausi on tarjonnut merkittäviä mahdollisuuksia tienrakentajille Puolassa. Nordkalk on ollut tässä buumissa vahvasti mukana mm. Strabag Road Constructionin yhteistyökumppanina. Strabag on yksi Euroopan suurimmista rakennusyhtiöistä. Puolassa sillä on 1500 työntekijää. Vuonna 2006 tämä itävaltalaisyhtiö oli mukana lukuisissa laajoissa maantieprojekteissa. Teiden rakentamisessa tarvittavat kalkkituotteet toimitti Nordkalk. Nordkalkin ja Strabagin yhteistyö alkoi vuonna 2005 ja on sittemmin jatkuvasti laajentunut. Tällä hetkellä Nordkalk on Strabagin tärkein kalkkitoimittaja. Strabagin näkökulmasta Nordkalk on ollut erinomainen valinta kalkin toimittajaksi. Korkealuokkaisten tuotteiden lisäksi tärkeää yhteistyössä on ollut Nordkalkin kyky toimia joustavasti ja pysyä lupauksissaan sekä taito ratkaista odottamattomia tilanteita. Puolassa ongelmana on usein pula tienrakennusmateriaaleista, joten Nordkalkin toimitusten luotettavuus nousee siellä erityiseen arvoon - hyvä yhteistyökumppani auttaa myös Strabagia pysymään aikataulussa. Zbigniew Krupa, tehtaanjohtaja, Strabag Sp. z o. o, Varsova, Puola 13

14 Maatalous Maataloussegmentin osuus Nordkalkin kokonaismyynnistä oli 6 %. Tästä huolimatta kalkin käyttö juuri maataloudessa on yleensä suurellekin yleisölle tuttua, ja viljelijät tietävät hyvin, miksi happamia peltoja ja puutarhoja kannattaa kalkita. Nordkalk markkinoi kolmea lajia maanparannuskalkkia: kalsiittia, magnesiumpitoista kalkkikiveä ja dolomiittia. Näitä voidaan käyttää sekä murskattuina että jauhettuina - mitä hienompaa kalkki on, sitä nopeammin se reagoi happaman maan kanssa. Karkeampaa kalkkia käytettäessä reaktioaika on pidempi. Maaperän laadun parantamisen ohella kalkkia lisätään eläinten rehuihin. Maanparannus Jo tuhansia vuosia sitten tiedettiin, että viljelysmaiden kalkitseminen kasvattaa satoa. Kalkituksella säädellään maaperän ph-arvoa. Viljelymaan ph:n nosto vapauttaa maassa olevia ravinteita kasvien käyttöön. Kalkitus lisää hyödyllisten bakteerien viihtyvyyttä maassa. Koska maaperä on Pohjoismaissa luontaisesti hapan, on kalkitus välttämätön ja samalla ympäristöystävällinen toimenpide maan hyvän kasvukunnon ylläpitämiseksi. Puutarhakalkki Puutarhan kalkitseminen ehkäisee happamoitumista ja parantaa maaperän rakennetta. Hyvä maan rakenne merkitsee myös parempaa vesitaloutta. Jos taas maassa on liian alhainen pharvo, siirtyvät erilaiset epäpuhtaudet esim. raskasmetallit helpommin viljeltäviin vihanneksiin ja sitä kautta edelleen ihmisen ravintoon. Rehukalkki Eläimet tarvitsevat kalsiumia mm. luuston kehittymiseen ja hermoston toimintaan. Nurmirehu sisältää kalkkia, mutta ei yleensä riittävästi. Siksi myös laitumia kalkitaan. Lisäksi kalkki on raaka-aine täysrehun ja rehutiivisteiden valmistukseen. Jos kana ei saa tarpeeksi kalkkia, se ei pysty muodostamaan munankuoria. Viljan hinta Euroopassa nousee Sää suosi kalkitusta alkuvuonna 2006, ja maanparannustuotteiden myynti oli viime vuotta huomattavasti korkeammalla tasolla. Sateinen syksy esti kalkituksen vuoden lopulla, minkä vuoksi vuoden kokonaismyynti ei saavuttanut toivottua tasoa. Vuoden sato ei ollut erityisen runsas, mutta sen sijaan erityisen hyvälaatuinen. Viljan hinta oli tästä johtuen hyvällä tasolla ja hintataso on muutoinkin hienoisessa nousussa. Tulevaisuus on kuitenkin edelleen epävarma, minkä vuoksi viljelijät siirtävät mielellään kalkitusta muutamalla vuodella eteenpäin. Vuosi 2006 oli ongelmallinen ruotsalaisille viljelijöille vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi. Sadon korjaaminen oli erittäin runsassateisena syksynä vaikeaa. Viljasato oli tavanomaista pienempi ja huonolaatuisempi, mikä vaikutti negatiivisesti maatalouskalkin myyntiin. Monet viljelijät päättivät siirtää kalkituksen tuleviin vuosiin ja kalkkia ostaneiden oli vaikea levittää se syksyllä märille pelloille. Sekä Suomessa että Ruotsissa keskustellaan vilkkaasti siirtymisestä energiakasvien viljelyyn tulevaisuudessa. Peltomaat pysyvät tärkeänä luonnonvarana, ja kalkitsemalla voidaan lisätä niiden kasvukuntoa ja siten myös tuottoa. Energiakasvien viljelyä suosivat tukiratkaisut lienevät tässä kysymyksessä ratkaisevassa asemassa. Tuotteiden hintojen kohoaminen saattaa myös johtaa siihen, että investointihalukkuus pitkän tähtäimen toimenpiteisiin, kuten esim. kalkitukseen kasvaa. Nordkalk on etabloitunut Puolan maanparannuskalkkimarkkinoille ja myynti kasvoi viime vuonna voimakkaasti. Myynnin kasvuun vaikutti mm. Nordkalkin myyjien harjoittama tiedotustoiminta sekä jakeluverkoston kehittäminen; jälleenmyyjien määrää on lisätty merkittävästi. Slawnossa investoimme uuteen tuotantolinjaan vastataksemme maanparannuskalkin lisääntyneeseen kysyntään. Myös Puolassa viljan hinta on kohonnut viime vuonna, mikä lisää kalkitushalukkuutta. Kokonaismyynti rehuteollisuudelle laski hieman vuoden aikana. 14

15 Inge Adamsson (vas.), kalkitusurakoitsija, Östergötland ja Anneli Kihlstrand, Nordkalkin myyntipäällikkö, Malmö, Ruotsi 15

16 Ympäristönhoito Kalkkikivipohjaisia tuotteita käytetään vedenkäsittelyssä, vesistökalkituksessa ja savukaasujen puhdistuksessa. Vuonna 2006 ympäristötuotteiden myynti oli 8 % Nordkalkin liikevaihdosta. Vedenkäsittelyn osuus ympäristötuotteiden kokonaismyynnistä on noin 60 % ja savukaasujen puhdistuksen noin 40 %. Vedenkäsittely Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuksessa käytetään sekä karbonaattituotteita, poltettua kalkkia että sammutettua kalkkia. Kalkkituotteiden avulla juomaveden ph, alkaliteetti ja kovuus saadaan säädettyä sellaisiksi, että vesi ei aiheuta korroosiota jakelujärjestelmissä eikä kuluttajien laitteissa. Jäteveden puhdistuksessa kalkkituotteilla säädetään veden ph ja alkaliteetti puhdistusprosessille sopiviksi. Fosforin- ja typenpoistoa tehostetaan kalkkituotteiden avulla, jolloin jäteveden vesistöjä rehevöittävä kuormitus vähenee. Jäteveden puhdistusprosesseissa syntyvät lietteet voidaan hygienisoida poltetun kalkin avulla eli kalkkistabiloida. Nordkalk Veloxilla taas voidaan tehostaa lietteiden ja muiden jätteiden kompostointia ja torjua hajuhaittoja. Nordkalk Velox soveltuu myös jätevesien hajuhaittojen torjuntaan. Vedenkäsittelyyn tarkoitettujen tuotteiden toimitusmäärät Suomessa ja Ruotsissa olivat viime vuonna lähes samalla tasolla kuin Nordkalk Filtra P -suodinmassa tehostaa haja-asutuksen jätevesien käsittelyä. Se poistaa kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamoissa tai maasuodattimissa käsitellyistä jätevesistä vesistöjä rehevöittävän fosforin. Vuoden 2005 uutuustuote Sauna- Seppo on Nordkalk Filtra P -fosforinpoistomassaa sisältävä suodatin kesämökkien vähäisille sauna- ja pesuvesille. Rehevöittävien ravinteiden pääsyä vesistöihin estetään myös peltojen kalkituksella. Erilaisten kalkkikivijauheiden avulla vähennetään maan happamuutta. Tällöin kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet paremmin ja ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta vesistöihin vähenee. Rehevöitymisen lisäksi vesistöissä voi ongelmana olla myös happamoituminen. Vesistökohtaisilla kalkituksilla palautetaan vesistöjen vedenlaatu happamoitumista edeltävälle tasolle. Useimmiten kalkitus tehdään luonnon omalla lääkkeellä, hienoksi jauhetulla kalkkikivellä. Vesistöjen happamoitumisen syynä ovat useimmiten ilmansaasteet. Suomessa jatkuu pitkäaikainen kalkitusprojekti Nokialla sijaitsevan Alinenjärven vedenlaadun parantamiseksi. Projekti käynnistyi vuonna 1998, ja sitä hoitaa Nordkalk yhdessä Nokian kaupungin ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Tavoitteena on neutraloida vesistön happamuus ja pitää vedenlaatu mahdollisimman tasaisena. Veden ph ja alkaliteetti mitataan joka kevät ja syksy, ja mittaukset osoittavat, että kalkituksella on ollut toivottu vaikutus. Seuraavat toimenpiteet toteutetaan vuonna Savukaasujen puhdistus Kun energiaa tuotetaan fossiilisia polttoaineita käyttäen, polton yhteydessä syntyy happamia yhdisteitä, mm. rikkidioksidia, jotka on erotettava savukaasuista. Ilmakehässä rikkidioksidi reagoi ilman kosteuden kanssa jolloin muodostuu rikkihappoa. Maan pinnalle satava vesi on siten hapanta ja haitallista luonnolle. Happamassa maaperässä kasvit eivät pysty käyttämään kaikkia ravinteita hyväksi eivätkä kalat elä liian happamissa järvissä. Voimalaitosten savukaasut voidaan puhdistaa tehokkaasti kalkkikivijauheiden, poltetun kalkin tai sammutetun kalkin avulla ennen kuin ne johdetaan savupiippuun. Näin rikkidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa yli 90 %. Jätteenpoltossa syntyy enemmän kloori- ja fluoripäästöjä kuin rikkidioksidipäästöjä. Myös niitä voidaan vähentää kalkkikivipohjaisilla tuotteilla. Joillakin laitoksilla savukaasut pestään pesurissa vedellä ja syntyneet happamat jätevedet neutraloidaan kalkkikivijauheella ja/tai sammutetulla kalkilla. Savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden myynti vuonna 2006 oli Suomessa selkeästi viime vuotta vilkkaampaa. Kasvu johtui hiilivoimaloiden korkeasta käyttöasteesta, mikä puolestaan oli seurausta kuivasta ja lämpimästä säästä sekä alhaisista vesivarastoista. Ruotsissa ja Puolassa savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden myynti oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, kun taas Saksassa myynti laski hieman. 16

17 Onnistumisen resepti: Puhdas ilma Ilma puhtaaksi Saksassa Kasvava energiantarve sekä kiristyvät ympäristövaatimukset ovat luoneet hyvän pohjan Vattenfallin ja Nordkalkin yhteistyölle. Vattenfall on Saksan kolmanneksi suurin energiantuottaja. Sillä on viisi omaa hiilivoimalaa, ja miltei 47 prosenttia Saksassa tuotetusta energiasta syntyy hiilestä. Savukaasujen puhdistamiseen Vattenfall käyttää pääosin Nordkalkin tuotteita. Vuodessa kalkkia ja kalkkikiveä kuluu noin 1,7 miljoonaa tonnia. Puhdistukseen käytetystä kalkista noin 90 prosenttia kierrätetään kipsinä rakennusaineteollisuuden käyttöön. Vattenfallin ja Nordkalkin yhteistyöstä kertoo, että sopimukset ovat pitkiä, jopa 15 vuoden mittaisia. Myös tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Vattenfall aikoo lähivuosien aikana investoida kolmeen uuteen voimalaan. Ylipäänsä Saksassa odotetaan suurta energiantuotannon investointibuumia. Nordkalkin laadukkaille tuotteille on Saksassa kysyntää savukaasujen puhdistuksessa jatkossakin. Frank Menge, ostopäällikkö, Vattenfall, Jänschwalde, Saksa 17

18 Henkilöstö Vuoden 2006 lopussa Nordkalkissa työskenteli 1304 henkilöä (edellisenä vuonna 1347). Henkilöstöstä 21 % on naisia ja 79 % miehiä. Tuntityöntekijöitä on 65 % ja toimihenkilöitä 35 % henkilöstöstä. Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa yli puolet (58 %) nordkalklaisista on työskennellyt yhtiön palveluksessa yli 10 vuotta. Tämä kertoo paitsi sitoutuneisuudesta, myös siitä, että yrityksessä on paljon pitkän työkokemuksen tuomaa ammattitaitoa ja osaamista. Alakohtaisia, pitkäjänteisiä koulutuksia Lohjan Tytyrissä opiskelleet kuusi henkilöä ovat ensimmäiset kaivosmiehet, jotka suorittivat vuonna 2004 valmistuneen kaivosalan ammattitutkinnon. Heidän kaksivuotisen opiskelunsa päätösjuhlaa vietettiin kesäkuussa 2006 ja kaikki valmistuneet jäivät vakituisiksi työntekijöiksi Nordkalkin palvelukseen. Ammattitutkinto käsittää kaivosalan perustaidot ja valinnan mukaan erikoistumisen esimerkiksi panostukseen tai poraukseen. Koulutuksella Nordkalk on halunnut vahvistaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa. Samaan päämäärään tähtää myös syyskuussa 2006 alkanut työnjohdon koulutus. Koulutukseen kuuluu tekniikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen, valmentavan johtajuuden kokonaisuus sekä englannin opiskelua. Koulutuksessa on mukana 20 suomalaista Nordkalkin työnjohtajaa tai sellaiseksi aikovaa nordkalklaista. Osallistujat kehittävät työyhteisönsä toimintaa ja itseään omissa työtehtävissään. Koulutuksessa paneudutaan käytännönläheisesti mm. toiminnan suunnitteluun, kannattavuuteen ja kustannushallintaan sekä henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseen. Saksasta. Kesällä 2006 käynnistyneen pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on ollut tutkia ammatillisen hiljaisen tiedon olemusta ja jakamista Nordkalkin tuotantotyössä sekä testata hiljaisen tiedon jakamisen keinoja käytännössä. Kansainvälistä yhteistyötä Kansainvälisen yhteistoiminnan eli EWC:n (European Works Council) perustamista pohdittiin Nordkalkissa vuoden 2005 lopussa. Erityinen neuvotteluryhmä, jossa oli edustajia kustakin Nordkalk-maasta, päätti ettei EWC:tä toistaiseksi perusteta vaan yhteistoimintaa kehitetään maakohtaisesti erityisesti Puolassa ja Virossa. Tähän liittyen henkilöstön edustajia Puolasta kävi vuonna 2006 tutustumassa yhteistoimintaan Suomessa ja henkilöstön edustajat Virosta tekivät vastaavan vierailun Ruotsiin. Nordkalkin henkilöstöhallinnon ammattilaiset eri maista kokoontuvat säännöllisesti kehittämään henkilöstöjohtamisen käytäntöjä. Erityisen haasteen vuonna 2006 ovat luoneet uuden henkilöstön rekrytoimistarpeet sekä Puolassa, Ruotsissa että Suomessa. Rekrytoinneissa on onnistuttu hyvin, koska Nordkalkin työnantajakuva koetaan varsin positiiviseksi. Työnantajakuvan kehittämiseksi edelleen tehdään jatkuvasti työtä. Henkilöstön määrä maittain Puola 20 % Venäjä 6 % Ruotsi 18 % Viro 10 % Suomi 46 % Rakennustuotealan ammattitutkinto valmistui keväällä Tämä ammattitutkinto kattaa kaikki Nordkalkin tuotannon osaamisalueet, jotka ovat tuotantoketjussa kaivosten jälkeen. Rakennustuotealan ammattitutkinnon hyödyntäminen käytännön työssä pääsee toden teolla käyntiin vuonna ohjelmassa huomio hiljaiseen tietoon Nordkalkin jo vuosia jatkuneen ikäjohtamisohjelman, 55+, toimenpiteet painottuivat vuonna 2006 hiljaisen tiedon tunnistamiseen ja jakamiseen. Johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville aloitettiin uusi mentorointiohjelma, jossa on osallistujia Suomesta, Ruotsista, Virosta, Puolasta, Venäjältä ja Henkilöstöryhmät Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Venäjä toimihenkilöitä työntekijöitä Viro Yhteensä 18

19 Simon Engström (vas.), prosessinvalvoja ja Jukka Lehtinen, korjaaja, Nordkalkin Parfill-tehdas, Parainen Henkilöstön määrä Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Venäjä Viro Yhteensä naisia miehiä Ikäjakautuma Henkilöiden lukumäärä Suomi Ruotsi Puola Venäjä Viro Ikä vuosina Palvelusvuodet Henkilöiden lukumäärä palvelusvuodet < Suomi Ruotsi Puola Venäjä Viro

20 Työturvallisuus Työsuojelutoiminnan päämääränä on estää henkilötapaturmat, ammattitaudit ja työoloista johtuvat sairastumiset. Tapaturmien ja ammattitautien osalta tavoitteeksi on asetettu 0-taso. Kuolemaan johtaneita tapaturmia ei sattunut yhdelläkään Nordkalkin toimipaikalla. Työtapaturmia oli viime vuonna Suomen toimipaikoissa yhteensä 20 (26 vuonna 2005). Ruotsissa kirjattiin työtapaturmia 19 (16), Puolassa 4 (3), Virossa 5 (2) ja Venäjällä 2. Suomen luvuissa ovat mukana vain sellaiset työtapaturmat, jotka johtivat kolmen tai useamman päivän poissaoloon. työ-, terveys- ja turvallisuustoiminnot OHSAS standardin mukaisiksi vuonna Tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy Lappeenrannassa sai OHSAS sertifikaatin vuonna Lappeenrannan onnistunut projekti kannustaa muita Nordkalk-paikkakuntia aloittamaan omia työturvallisuusprojektejaan. Osia nolla tapaturmaa -projektin käytännöistä onkin otettu käyttöön muualla, esim. tapaturmaseurantataulut ja työturvallisuuskortin suorittaminen. Sairauspoissaolojen määrä on Nordkalkissa selvästi pienempi kuin Suomen teollisuudessa keskimäärin. Suomen toimipaikkojen tuntityöntekijöiden, joita on 322, poissaoloprosentti oli 2,4 vuonna 2006 (2,7 % vuonna 2005). Sairaudesta johtuvien poissaolojen osuus oli 2,2 % (2,5 %) ja työtapaturmista johtuvien osuus 0,2 % (0,2 %). Viimeisimmät saatavissa olevat Suomen teollisuuden luvut ovat vuodelta 2005: kokonaispoissaoloprosentti oli 6,5, josta sairauspoissaolojen osuus oli 6,2 % ja työtapaturmista johtuvien 0,4 %. Ruotsissa Nordkalkin kokonaispoissaoloprosentti oli 6,3 (5,4 vuonna 2005), josta 0,45 johtui työtapaturmista. Ruotsin luvuissa ovat mukana sekä toimihenkilöt että työntekijät. Lappeenrannassa kolme vuotta jatkunut Tapaturmat nollaan -hanke päättyi hyvään tulokseen, sillä tapaturmien määrä laski selvästi projektin edetessä. Projektia edeltäneenä vuonna 2003 kirjattiin 17 tapaturmaa, seuraavana vuonna 13, sitten 8 ja viimeisenä projektivuotena 2006 vain 3. Tapaturmista johtuvia sairauspäiviä oli viime vuonna 11, kun vuonna 2003 niitä oli 254. Läheltä piti -tapauksista jätettiin tavoitteen mukaisesti vuosi vuodelta yhä enemmän ilmoituksia, viime vuonna runsaat 180 (30 kpl vuonna 2003). Nordkalkilla on Lappeenrannassa runsaat 200 työntekijää, mukaan lukien tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy. Kolmivuotiseen projektiin mahtui erilaisia teemoja ja monipuolista koulutusta, aiheina olivat mm. työturvallisuusasenteet, työnopastus, yhteiset työpaikat, sisäinen liikenne ja riskien arviointi. TUTTAVA-koulutus, jonka avulla pystytään järjestystä parantamalla luomaan turvallisia ja tuottavia työtapoja, jatkui koko projektin ajan. Saavutettu hyvä kehitys pyritään varmistamaan sertifioimalla Nordkalkin Lappeenrannan Puolassa on määrätietoisesti panostettu työturvallisuuteen, ja Nordkalk Sp. z o.o:n työturvallisuusjärjestelmä sai OHSAS standardin mukaisen sertifikaatin marraskuussa Kesäkuussa 2006 käynnistyneen työturvallisuusaiheisen aloitekilpailun tulos oli 153 aloitetta vuoden loppuun mennessä. Monet niistä ovat johtaneet työturvallisuutta kohentaviin toimenpiteisiin, ja lisäksi koko henkilöstöä koskenut kilpailu lisäsi kiinnostusta työturvallisuusasioihin. Työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto kehittävät yhdessä työsuojelun kanssa henkilöstön turvallisuuden, työkyvyn ja -hyvinvoinnin kehittämiseen tähtääviä toimia. Pyrkimyksenä on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja yhtenäistää käytäntöjä toimipaikoilla. Työtapaturmat Suomi Ruotsi Puola Viro Venäjä ei ole tilastossa mukana, koska Nordkalkin tuotanto siellä käynnistyi vasta syksyllä

21 Kai Sahlström (ed.), työturvallisuuspäällikkö, Matti Bergbacka, työturvallisuuspäällikkö, Pertti Saira, tehdaspäällikkö ja Aki Juuti, pääluottamusmies, Nordkalk, Lappeenranta sekä Jani Vainikka, työsuojeluvaltuutettu, Suomen Karbonaatti Oy (kuva: Mika Strandén, Etelä-Saimaa) 21

22 Hallituksen toimintakertomus Nordkalkin liikevaihto kasvoi voimakkaasti Vuoden 2006 kokonaismyynti kasvoi voimakkaasti verrattuna vuoteen Tämä on osin seurausta siitä, että vuoden 2005 tulosta rasitti Suomen paperiteollisuuden työmarkkinakiista. Vuoden 2006 myönteinen kehitys, etenkin kannattavuuden paraneminen, johtuu kuitenkin myös kustannustehokkuudesta ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta. Teollisuuden korkeasuhdanne johti kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysynnän voimakkaaseen nousuun etenkin rakennusaine- ja terästeollisuudessa. Teollisuus Joidenkin paperikoneiden sulkeminen Suomessa vähensi sekä paperipigmentti GCC:n myyntiä että paperipigmentti PCC:n valmistuksessa käytettävän poltetun kalkin myyntiä. Toteutumatta jäänyt myynti voitiin kuitenkin osin kompensoida kasvaneella myynnillä Ruotsin paperiteollisuudelle. Myynti selluloosatehtaille Suomessa oli hyvä. Terästehtaiden tuotantotahti jatkui kiivaana vuonna Toimitukset terästehtaille Puolassa ja Saksassa ovat kasvaneet voimakkaasti ja myös Suomessa ja Ruotsissa myynti on kasvanut. Kuluneena vuonna rakentamisessa on vallinnut korkeasuhdanne, mikä merkitsi voimakasta kysynnän kasvua rakennusaineteollisuudessa kaikilla markkina-alueillamme. Loppuvuoden leuto sää pidensi sesonkia, mikä vaikutti myönteisesti myyntiin. Sama päti myös tien- ja maanrakennukseen tarkoitettujen tuotteiden myyntiin. Etenkin Puolassa näiden tuotteiden myynti on kasvanut voimakkaasti. Myynti kemianteollisuudelle kasvoi vuoteen 2005 verrattuna. Maatalous Maatalouden kokonaismyynti oli jonkin verran vuoden 2005 myyntiä parempi. Vuoden alussa levitysolosuhteet olivat hyvät, kun taas sateinen syksy esti kalkituksen kauden lopussa. Maanviljelijöiden kalkitushalukkuuteen vaikuttaa etenkin Suomessa ja Ruotsissa myös julkinen keskustelu EU:n maataloustuista. Myynti rehuteollisuudelle laski hieman. Ympäristönhoito Ympäristönhoitotuotteiden kokonaismyynti kasvoi vuoteen 2005 verrattuna. Savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden käyttö kasvoi voimakkaasti Suomessa ja Ruotsissa, sillä pitkään jatkunut kuiva kausi lisäsi hiilivoimaloiden käyttöastetta. Vedenpuhdistustuotteiden myynti väheni jonkin verran. Vuoden 2006 taloudellinen tulos Liikevaihto kohosi 303,8 (269,6) miljoonaan euroon ja myynti kasvoi lähes kaikissa asiakassegmenteissä. Liikevoitto kasvoi 34 prosenttia ja oli 36,8 (27,5) miljoonaa euroa, joka on 12,1 (10,2) prosenttia liikevaihdosta. Vuotta rasittivat korkeat energiakustannukset sekä tuotannon ongelmat Ruotsissa. Tuotannon ongelmat Ruotsissa johtivat siihen, että Nordkalk kykeni myymään päästöoikeuksia 2,4 (1,0) miljoonan euron edestä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 25,8 (26,9) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut laskivat 1,2 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2005 ja olivat 12,3 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 24,5 (13,9) miljoonaa euroa, mikä vastaa 8,1 (5,2) prosenttia liikevaihdosta. Toiminnan kassavirta oli edelleen hyvä. Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,8 (10,2) prosenttia. Taseen loppusumma kohosi 345,8 ( : 330,9) miljoonaan euroon. Omavaraisuusaste laski 15,2 (26,1) prosenttiin. Mitä muutoin tulee Nordkalk-konsernin ja emoyhtiön asemaan, viitataan tuloslaskelmaan ja taseeseen, jotka sisältävät tarvittavat liitteet, lisätiedot ja rahoituslaskelmat. Investoinnit Vuoden kokonaisinvestoinnit kohosivat 22,0 (14,1) miljoonaan euroon ja rahoitettiin omalla kassavirralla. Huhtikuussa tehtiin päätös, että norjalainen yhtiö NorFraKalk AS, jonka Nordkalk Oyj Abp ja Franzefoss Minerals AS omistavat puoliksi, rakentaa kalkkiuunin Norjaan. Uuden uunin kapasiteetti tulee olemaan tonnia poltettua kalkkia vuodessa ja se arvioidaan otettavan käyttöön syksyllä Puolan Sławnossa peruskorjattiin jauhatuslaitos, johon asennettiin uusi tuotantolinja. Alekseevkan kalkkitehtaan investointiohjelma Venäjälle eteni suunnitelmien mukaisesti, mikä tarjoaa mahdollisuuksia kapasiteetin lisäämiseen ja tuotevalikoiman laajentamiseen. Kolmannella vuosineljänneksellä Luulajan uunin korjaustyö Ruotsissa valmistui ja uuni otettiin käyttöön syyskuussa. Myös Köpingin uunin korjaustyö Ruotsissa saatiin päätökseen. Rahoitus Nordkalk järjesteli rahoituksensa uudelleen vuoden 2006 aikana. Nordkalk maksoi takaisin kaikki pääomalainansa, yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Nordkalk pyrkii alhaisempiin rahoituskustannuksiin korvaamalla korkeakorkoisen lainan pankkilainalla. Rahoitus erääntyy vuosina nykyisin luottosopimuksin. Rahoitus on sidottu joihinkin tunnuslukuihin, joiden kehitys vaikuttaa rahoituskustannuksiin. Osakkeenomistajat Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, joka koostuu seuraavista sijoittajista: Ahlström Capital Oy (30,5 %), Rettig Group Oy Ab (21,0 %), ryhmä pääosin institutionaalisia sijoittajia (45,0 %) sekä yhtiön johto (3,5 %). Omistusrakenne muuttui kun CapManin hallinnoimat rahastot myivät kaikki osakkeensa Nordkalkissa. Ahlström Capitalin omistusosuus nousi 25,7 %:sta 30.5 %:iin ja Rettigin 1,9 %:sta 21,0 %:iin. Åbo Akademin säätiön omistus nousi 8,7 %:iin, Furuvik Investin omistus 7,3 %:iin ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin omistus 7,0 %:iin. Omat osakkeet Nordkalk omistaa 600 omaa osakettaan, joiden nimellisarvo on 1 euro kappaleelta. Niiden osuus on 0,06 % osakepääomasta ja äänistä. Osakkeet on hankittu joulukuussa 2005 yhden euron kappalehintaan. Henkilökunta Vuoden lopussa henkilökunnan kokonaismäärä oli 1304 (1347). Henkilöstön määrä oli vuonna 2006 keskimäärin 1353 (1316). Henkilöstön määrän kasvu johtuu venäläisen kalkkiyhtiö Alekseevkan hankinnasta syksyllä Nordkalk on osallistunut Suomessa uuden ammattitutkinnon luomiseen kaivosalalle ja ensimmäiset kuusi kaivosmiestä suorittivat tutkintonsa kesäkuussa Syyskuussa käynnistettiin kaksivuotinen työnjohdon koulutus. 22